Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 458/2005 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 458/2005 vp - Sari Sarkomaa /kok

Yksinhuoltajan lasten päivähoitomaksujen määräytyminen

Eduskunnan puhemiehelle

Lasten päivähoitomaksut määräytyvät tulojen ja perhekoon mukaan. Maksu alenee perhekoon kasvaessa. Perhekokoa määriteltäessä otetaan huomioon yhteistaloudessa avio- tai avoliitossa olevien henkilöiden lisäksi enintään kaksi 10 kuukauden-7 vuoden ikäistä perheen lasta.

Nykyinen tapa määritellä perhekoko on yksinhuoltajan kannalta kohtuuton. Esimerkiksi äiti, kouluikäinen lapsi ja kaksi päivähoitoikäistä lasta määritellään kolmen hengen perheeksi, mutta samankokoinen perhe, jossa on yhden huoltajan sijasta kaksi huoltajaa, määritellään neljän hengen perheeksi. Tällöin kolmen lapsen yksinhuoltaja maksaa kahdesta päivähoidossa olevasta lapsesta enemmän päivähoitomaksua kuin samatuloinen kahden huoltajan kaksilapsinen perhe. Perhekoon määrittelytavan vuoksi yksinhuoltajavääristymä esiintyy kautta linjan riippumatta tuloluokasta ja lasten lukumäärästä aina, kun lapsia on enemmän kuin kaksi.

Epäkohta on ollut pitkään tiedossa. Edellinen hallitus sopi, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää päivähoitomaksuihin liittyviä rakenteellisia ongelmia koskevan selvityksen. On välttämätöntä, että selvitys ja tarvittavat muutokset tehdään viivytyksettä.

Vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni (KK 326/2003 vp ) todettiin, että kansallisen sosiaalialan kehittämisohjelman yhtenä hankekokonaisuutena tullaan tarkastelemaan lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehittämistä. Vastauksessa todettiin myös, että ministeriö on aloittamassa päivähoitomaksuihin liittyviä rakenteellisia ongelmia koskevan selvitystyön, jonka pohjalta tullaan esittämään mahdollista maksusäädösten uusimista.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä päivähoitomaksujärjestelmän korjaamiseksi siten, että se kohtelee kaikkia perheitä tasavertaisesti ja että yksinhuoltajan epäoikeudenmukainen asema korjataan ja
missä vaiheessa on tarkastelu lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehittämisestä osana kansallista sosiaalialan kehittämisohjelmaa ja päivähoitomaksuihin liittyvä rakenteellisia ongelmia koskeva selvitystyö?

Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005

Sari Sarkomaa /kok
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Sarkomaan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 458/2005 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä päivähoitomaksujärjestelmän korjaamiseksi siten, että se kohtelee kaikkia perheitä tasavertaisesti ja että yksinhuoltajan epäoikeudenmukainen asema korjataan ja
missä vaiheessa on tarkastelu lapsiperheiden toimeentuloedellytysten kehittämisestä osana kansallista sosiaalialan kehittämisohjelmaa ja päivähoitomaksuihin liittyvä rakenteellisia ongelmia koskeva selvitystyö?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lasten päivähoidon maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992 , asiakasmaksulaki) ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa asetuksessa (912/1992 , asiakasmaksuasetus).

Pienten lasten hoidon tuki- ja palvelujärjestelmä uudistettiin 1.9.1997 voimaan tulleella lainsäädäntöuudistuksella. Lasten päivähoidon maksujen rakenne uudistettiin osana tätä kokonaisuudistusta 1.8.1997 voimaan tulleella lailla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (1134/1996 ). Päivähoitomaksun rakenne muuttui maksuluokittain porrastetusta tasasuuruisesta maksusta perheen koon mukaan määräytyvään prosenttiosuuteen vähimmäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta. Tulosidonnaisen maksujärjestelmän tarkoituksena on ollut suhteuttaa päivähoitomaksut kohtuulliselle tasolle perheiden maksukykyyn nähden. Maksukykyisyyden määrittely tapahtuu suhteessa perheen tuloihin ja perheen kokoon. Lisäksi asiakasmaksulaissa säädetään lapsikohtaisen maksun enimmäismäärästä. Päivähoidosta määrättävä maksu on perhetyypistä riippumatta prosenttiosuus asiakasmaksulaissa määritetyn vähimmäistulorajan ylittävistä perheen bruttotuloista. Kun perhekoko on sama, niin tilanteessa, jossa yksinhuoltajatalouden tulot ovat yhtä suuret kuin kahden huoltajan taloudessa, päivähoidon maksu määräytyy näissä perheissä lasten ikäjärjestys huomioon ottaen samansuuruiseksi. Yksinhuoltajaperheessä päivähoidossa olevien lasten lukumäärä on kuitenkin suurempi, jolloin päivähoitomaksu määrätään useammalle lapselle. Joissakin tilanteissa yksinhuoltajataloudessa maksut voivat olla lasta kohti korkeammat.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muutoksessa (1134/1996 ) määritettiin myös päivähoidon maksujen määräämisen perusteena oleva perhekoko yhdenmukaiseksi lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen perhekokokäsitteen  kanssa.  Asiakasmaksulain 7 a §:n 2 momentin mukaan perheen kokona otetaan huomioon enintään kaksi lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973 ) 11 a §:n mukaisen valintaoikeuden piirissä olevaa lasta. Todellinen kotitalouden perhekoko ei siten aina ole rinnasteinen päivähoitomaksujen perusteena olevaan perhekoon määritelmään. Tällöin esimerkiksi perheen kolmas 1-6-vuotias, josta maksetaan vanhempainrahaa, tai koulua käyvä lapsi jäävät perhemäärittelyn ulkopuolelle.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut joulukuussa 2003 toimikunnan selvittämään kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan ja maksujärjestelmän uudistamistarpeita. Yleiseksi tavoitteeksi toimikunnalle on annettu kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiikan periaatteiden määrittäminen sekä ehdotusten tekeminen nykyisten maksusäännösten uudistamiseksi.

Toimikunta asetti maaliskuussa 2004 lasten päivähoidon maksuja koskevan lainsäädännön uudistamistarvetta selvittävän alajaoston, jonka tehtävänä on arvioida nykyisen maksusäännöstön toimivuutta ja siinä ilmeneviä ongelmia. Jaostolle annettiin tehtäväksi tarkastella erityisesti vuoden 1997 maksulainsäädännön uudistamisen jälkeen esille nousseita ongelmakohtia maksujen määräytymisessä näkökulmista, jotka ottavat huomioon niin erilaiset perheet palvelujen käyttäjinä kuin myös kunnat palvelujen järjestäjinä. Jaosto tarkasteli työssään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen lasten päivähoidon maksuja koskevia osia.

Lasten päivähoidon maksuja selvittänyt jaosto on jättänyt 18.3.2005 päivätyn muistion työstään sosiaali- ja terveydenhuollon maksutoimikunnalle. Jaosto on kirjannut muistioon muutosesityksiä, joilla pyritään selkiyttämään ja tarkentamaan päivähoidon maksusäännöstöä vastaamaan paremmin nykypäivän palveluiden tarvetta ja perheiden erilaisia tilanteita. Jaosto toteaa muistiossaan, että asiakasmaksulaissa lasten päivähoitomaksujen määräytymisessä käytettävä perhekäsite on epäselvä ja vaikeuttaa lain tulkintaa.

Muistiossa esitetään päivähoitomaksujen määräytymisen selkeyttämiseksi päivähoitomaksujen perusteena olevan perhekäsitteen uudistamista siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin perheen todellista rakennetta.

Lapsiperheiden toimeentuloedellytyksiä kehitettäessä keskeisessä roolissa ovat perhepoliittiset tulonsiirrot ja lapsiperheiden palvelut. Pääministeri Vanhasen hallitus on pystynyt lisäämään perhepoliittisten tukien määrää noin kymmenen vuoden tauon jälkeen. Lapsilisään tehtiin kaikille lapsiperheille kohdentuva korotus vuoden 2004 alusta, ja samalla korotettiin yksinhuoltajien lapsikohtaista lisää. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen tehtiin tasokorotus vuoden 2005 alusta lukien. Samoin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistasoa nostettiin samasta ajankohdasta lukien.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa laajaa sosiaalialan kehittämishanketta, joilla palvelurakenteen kehittymistä ohjaillaan myös lapsiperhepalveluissa toimimaan entistä paremmin ja verkostomaisemmin lasten ja lapsiperheiden tarpeiden mukaisina. Pääministeri Vanhasen hallitusohjelman mukaisesti Stakes selvittää parhaillaan lapsiperheiden taloudellisessa asemassa viime vuosina tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyöhön asettama koordinaatioryhmä arvioi lapsiperheiden taloudellisen tilanteen kokonaisuutta ottaen huomioon myös lapsiperheiden asumisessa ja kulutuksessa tapahtuneet muutokset. Tavoitteena on, että koordinaatioryhmä esittää näkemyksensä ministeriölle kesäkuun 2005 loppuun mennessä. Tämän jälkeen ministeriö arvioi tarvittavia toimenpiteitä lapsiperheiden taloudellisen aseman parantamiseksi ja niiden mahdollista erilaista kohdentamista erityyppisille perheille.

Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 458/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Sarkomaa /saml:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ändra avgiftssystemet inom dagvården så att alla familjer behandlas lika och den orättvisa situation som ensamföräldrar befinner sig i rättas till och
hur långt har man kommit med den granskning av barnfamiljers utkomstmöjligheter som genomförs inom ramen för det nationella utvecklingsprogrammet för det sociala området och med utredningen av strukturella problem som hänför sig till dagvårdsavgifterna?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Bestämmelser om avgifter inom barndagvården ingår i lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården (734/1992 , klientavgiftslagen) och i förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården (912/1992 , klientavgiftsförordningen).

Stöd- och servicesystemet för vården av små barn förnyades genom en lagreform som trädde i kraft den 1 september 1997. Genom en ändring av lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården (1134/1996 ) som trädde i kraft den 1 augusti 1997 förnyades avgiftsstrukturen inom barndagvården som ett led i denna totalrevidering. Avgiftsstrukturen förändrades från fasta avgifter differentierade enligt avgiftsklass till avgifter som utgår från familjens storlek och utgör en procentuell andel av den månadsinkomst som överstiger minimiinkomstgränsen. Syftet med det inkomstbundna avgiftssystemet var att hålla dagvårdsavgifterna på en skälig nivå i förhållande till familjens betalningsförmåga. Betalningsförmågan fastställs i relation till familjens inkomster och familjens storlek. I klientavgiftslagen bestäms dessutom maximiavgiften per barn. Oberoende av vilken typ av familj det är fråga om är dagvårdsavgiften en procentuell andel av de bruttoinkomster som överstiger den minimiinkomstgräns som fastställts i klientavgiftslagen. I en situation där familjestorleken är densamma och inkomsterna lika stora oavsett om det är fråga om ett ensamförsörjarhushåll eller ett tvåförsörjarhushåll är dagvårdsavgiften för barnen i familjerna om man beaktar barnens åldersföljd lika stor. I ensamförsörjarfamiljer är emellertid antalet barn i dagvård större, varvid dagvårdsavgiften skall fastställas för fler barn. I vissa fall kan avgifterna per barn i ensamförsörjarfamiljer bli högre.

I samband med ändringen av lagen om klientavgifter inom social- och hälsovården (1134/1996 ) bestämdes att samma familjestorleksbegrepp skulle ligga till grund för fastställandet av såväl dagvårdsavgifter som hemvårdsstöd för barn och stöd för privat vård av barn. Enligt 7 a § 2 mom. i klientavgiftslagen beaktas vid fastställandet av familjens storlek högst två av de barn som omfattas av rätten att välja vårdform enligt 11 a § i lagen om barndagvård (36/1973 ). Den faktiska storleken på en familj som utgör ett hushåll överensstämmer således inte alltid med definitionen av den familjestorlek som ligger till grund för dagvårdsavgifterna. Exempelvis familjens tredje barn i åldern 1-6 år, barn för vilket betalas föräldrapenning eller skolbarn räknas inte in i familjebegreppet.

I december 2003 tillsatte social- och hälsovårdsministeriet en kommission med uppgift att kartlägga behoven av en revidering av avgiftspolitiken och avgiftssystemet inom den kommunala social- och hälsovården. Ett allmänt mål för kommissionen var att fastställa principerna för den kommunala social- och hälsovårdens avgiftspolitik och att lägga fram förslag till en revidering av de nuvarande avgiftsbestämmelserna.

I mars 2004 tillsatte kommissionen en undergrupp med uppgift att undersöka behovet av en revidering av lagstiftningen om barndagvårdsavgifterna samt bedöma hur de nuvarande avgiftsbestämmelserna fungerar och vilka problem som hänför sig till dem. Undergruppen fick i uppdrag att granska problemen i samband med fastställande av avgifter särskilt efter 1997 års revidering av avgiftslagstiftningen och beakta dels olika typer av familjer som användare av tjänster, dels kommunerna som tillhandahållare av tjänster. Inom ramen för sitt uppdrag granskade undergruppen de avsnitt i lagen och förordningen om klientavgifter inom social- och hälsovården som gällde dagvårdsavgifter.

Den 18 mars 2005 lämnade undergruppen en promemoria om sin utredning av dagvårdsavgifterna till avgiftskommissionen för social- och hälsovården. I promemorian lägger gruppen fram förslag till ändringar som syftar till att precisera och skapa större klarhet i avgiftsbestämmelserna inom dagvården så att dessa bättre tillgodoser dagens servicebehov och olika situationer i familjerna. I promemorian konstaterar gruppen att klientavgiftslagens familjebegrepp som används vid fastställandet av avgifterna inom barndagvården är oklart och försvårar tolkningen av lagen.

För att skapa större klarhet i dagvårdsavgifterna föreslås det i promemorian att det familjebegrepp som ligger till grund för fastställandet av dagvårdsavgifterna revideras så att det i så stor utsträckning som möjligt motsvarar familjens verkliga struktur.

När det gäller utvecklingen av barnfamiljernas utkomstmöjligheter har familjepolitiska inkomstöverföringar och tjänster för barnfamiljer en stor betydelse. Statsminister Vanhanens regering har lyckats öka de familjepolitiska stöden efter ett uppehåll på cirka tio år. I början av 2004 höjdes barnbidragen för alla barnfamiljer och samtidigt höjdes det tillägg som betalas till ensamförsörjare för varje barn. Nivån på hemvårdsstödet för barn och stödet för privat vård av barn steg från början av 2005. Från samma tidpunkt höjdes också miniminivån på moderskaps-, faderskaps- och föräldradagpenningen.

Social- och hälsovårdsministeriet genomför ett brett utvecklingsprojekt för det sociala området som hjälper till att styra utvecklingen av servicestrukturen också i fråga om de tjänster som riktar sig till barnfamiljer så att tjänsterna fungerar bättre och mera nätverksinriktat i enlighet med barnens och barnfamiljernas behov. Med utgångspunkt i statsminister Vanhanens regeringsprogram utreder Stakes som bäst vilka förändringar som har skett i barnfamiljernas ekonomiska ställning under de senaste åren. Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt en  grupp för koordinering av utredningsarbetet med uppgift att göra en samlad bedömning av barnfamiljernas ekonomiska situation. Gruppen skall samtidigt också väga in de förändringar som skett i barnfamiljernas boende och konsumtion. Enligt planerna skall koordineringsgruppen lägga fram sin ståndpunkt för ministeriet före utgången av juni 2005. Efter det bedömer ministeriet vilka åtgärder som behöver vidtas för att stärka barnfamiljernas ekonomiska ställning och i vilken mån åtgärderna behöver inriktas på olika typer av familjer.

Helsingfors den 1 juni 2005

Omsorgsminister Liisa Hyssälä