Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 497/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 497/2010 vp - Heli Järvinen /vihr

Lisäydinvoiman vaikutus uusiutuvan energian tuotantoon

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen ydinvoimasta tekemiin periaatepäätöksiin liitetyn, työ- ja elinkeinoministeriön energiataloudellisen tarkastelun mukaan lisäydinvoima voisi "alentaa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kilpailukykyä" sekä "vähentää sähkön ja lämmön yhteistuotannossa polttoaineena käytettävän uusiutuvan energian määrää".

Uusiutuvan energian merkittävä lisääminen edellyttää huomattavan määrän suuria investointeja eri puolilla Suomea. Monin paikoin niiden luontevin toteuttaja on paikallinen energiayhtiö. Ydinvoiman rakentaminen sitouttaisi osakkaiden pääomia hakemusten mukaan vähintään 7-10 miljardia euroa. Fennovoiman osakkaina on merkittävä määrä paikallisia energiayhtiöitä, joiden mahdollisuudet investointeihin vaihtelevat merkittävästi. On epävarmaa, missä määrin nämä yhtiöt pystyvät sijoittamaan pääomiaan sekä ydinvoimaan että uusiutuvaan energiaan. Lisäydinvoima voi vaikeuttaa uusiutuvan energian investointeja myös muilla tavoin.

Uusiutuvan energian kilpailukyvyn heikkeneminen lisäisi sen tukitarvetta ja rasitusta veronmaksajille, mikä vähentäisi lisäydinvoiman kokonaistaloudellista kannattavuutta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Voiko lisäydinvoiman rakentaminen vähentää investointeja uusiutuvaan energiaan verrattuna tilanteeseen, jossa ydinvoimaa ei rakenneta lisää ja
voiko lisäydinvoiman rakentaminen lisätä uusiutuvan energian tukitarvetta?

Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 2010

Heli Järvinen /vihr
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heli Järvisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 497/2010 vp:

Voiko lisäydinvoiman rakentaminen vähentää investointeja uusiutuvaan energiaan verrattuna tilanteeseen, jossa ydinvoimaa ei rakenneta lisää ja
voiko lisäydinvoiman rakentaminen lisätä uusiutuvan energian tukitarvetta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu direktiivi, eli niin sanottu RES-direktiivi, velvoittaa oikeudellisesti Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi liikenteen uusiutuvan energian osuuden on oltava vähintään 10 % vuonna 2020.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 6.5.2010 uusiutuvan energian velvoitepakettia ja pääministeri Vanhanen antoi 11.5.2010 eduskunnalle pääministerin ilmoituksen energiaratkaisuista. Pääministerin ilmoitus sisälsi myös uusiutuvan energian velvoitepaketin. Hallituksen sopima uusiutuvan energian velvoitepaketti sisältää linjaukset tavoitteista eri uusiutuvan energian lähteille sekä tarvittaville taloudellisille ohjauskeinoille Velvoitepaketissa tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä 38 TWh lisäystä nykyiseen vuotuiseen uusiutuvan energian käyttöön. Suuri osa uusiutuvan energian lisäyksestä tulee metsähakkeesta, tuulivoimasta, lämpöpumpuista ja liikenteen biopolttoaineista.

Metsähakkeen, tuulivoiman ja biokaasusähkön osalta talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi 6.5.2010 näitä koskevat, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat tukikeinot sekä niiden yksityiskohdat ja kustannusvaikutukset valtion talousarvioon. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa v. 2011 valtion talousarvioesitykseen liittyvänä budjettilakiesityksenä eduskunnalle jo syyskuussa.

Tuulivoiman, biokaasusähkön ja pienten puupolttoainetta käyttävien yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotantolaitosten syöttötariffi tulee perustumaan järjestelmään, jossa tukea maksetaan laissa asetettavan tavoitehinnan ja toteutuneen sähköpörssin markkinahinnan erotuksena. Tavoitehinnat asetetaan siten, että sähköntuotanto näistä uusiutuvista lähteistä on taloudellisesti kannattavaa. Ydinvoiman määrällä tai sähkön markkinahinnalla ei ole vaikutusta näiden hankkeiden kannattavuuteen investoijan näkökulmasta. Valtion talousarviosta maksettavan tuen määrä on korkeampi alhaisemmalla sähkön markkinahinnalla. Jos tarvittava raha kerätään esimerkiksi sähkön kulutusverolla, nousee sähkönkäyttäjien verorasitus. Tämä vaikutus on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin sähkönkäyttäjien saama hyöty alempana sähkönhintana.

Metsähakkeen käytön lisääminen tapahtuu pääasiassa yhdistettyä sähköä ja lämpöä tuottavissa laitoksissa siten, että metsähakkeella korvataan turpeen ja kivihiilen käyttöä. Metsähakkeen käyttö saadaan taloudellisesti kannattavaksi tuotantotuella, joka suuruus riippuu päästöoikeuden hinnasta. Lisäydinvoiman rakentaminen voi VTT:n selvityksen mukaan jossain määrin vaikuttaa yhdistetyn sähköntuotannon määrään, josta osa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä.

Ydinvoiman määrällä tai sähkön markkinahinnalla ei ole vaikutusta esimerkiksi lämpöpumpuilla tuotettavan uusiutuvan energian määrään eikä uusiutuvien määrään liikenteessä.

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2010

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 497/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Heli Järvinen /gröna:

Kan utbyggnad av kärnkraften minska investeringarna i förnybar energi jämfört med en situation i vilken ingen utbyggnad av kärnkraften sker och
kan utbyggnad av kärnkraften öka behovet av stöd för förnybar energi?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Direktivet om främjande av användningen av förnybar energi, dvs. det s.k. RES-direktivet, förpliktar juridiskt Finland att fram till år 2020 höja andelen förnybar energi till 38 procent av den slutliga förbrukningen av energi. Dessutom ska andelen förnybar energi i trafiken vara minst 10 procent år 2020.

Vid sitt möte den 6 maj 2010 behandlade regeringens finanspolitiska ministerutskott ett åtagandepaket för förnybar energi och den 11 maj 2010 lämnade statsminister Vanhanen statsministerns upplysning till riksdagen om energilösningarna. Statsministerns upplysning inbegrep också åtagandepaketet för förnybar energi. Det åtagandepaket för förnybar energi som regeringen kommit överens om inbegriper riktlinjerna när det gäller målen för användningen av förnybara energikällor samt nödvändiga ekonomiska styrmedel. Genom åtagandepaketet eftersträvas en ökning med 38 TWh fram till år 2020 jämfört med den nuvarande årliga användningen av förnybar energi. Största delen av ökningen av förnybar energi baserar sig på skogsflis, vindkraft, värmepumpar och biodrivmedel.

När det gäller målen för skogsflis, vindkraft och el från biogas stakade det finanspolitiska ministerutskottet den 6 maj 2010 ut linjer för de stödinstrument som behövs för att målen ska nås samt detaljerna i dessa och kostnadseffekterna med tanke på statsbudgeten. Avsikten är att en regeringsproposition ska lämnas till riksdagen redan i september i form av en budgetlagsproposition som har samband med budgetpropositionen för år 2011.

Inmatningspriset för el som produceras med vindkraft eller biogas och för små anläggningar för samproduktion av el och värme som använder träbränsle ska baseras på ett system enligt vilket i stöd utbetalas skillnaden mellan riktpriset, som fastställs i lag, och det faktiska marknadspriset på el vid elbörsen. Riktpriserna ska bestämmas så att produktionen av el med hjälp av nämnda förnybara energikällor är ekonomiskt lönsam. Mängden kärnkraft eller marknadspriset på el har inte någon inverkan på lönsamheten hos dessa projekt ur investerarens synvinkel. Beloppet av stöd som betalas från statsbudgeten är högre om marknadspriset på el är lågt. Om de behövliga medlen samlas exempelvis genom en förbrukningsskatt på el, kommer elanvändarnas skattebörda att öka. Denna negativa effekt är dock betydligt mindre än den nytta som elanvändarna får i form av ett lägre elpris.

Användningen av skogsflis kommer att ökas i huvudsak vid anläggningar för samproduktion av el och värme så att torv och stenkol ersätts med skogsflis. Användningen av skogsflis görs ekonomiskt lönsam genom ett produktionsstöd vars storlek är beroende av priset på utsläppsrätten. En utbyggnad av kärnkraften kan enligt VTT:s utredning i någon mån påverka mängden el vid samproduktion av vilken en del sker med förnybara energikällor.

Mängden kärnkraft eller marknadspriset på el har inte någon inverkan på exempelvis den mängd förnybar energi som produceras med värmepumpar och inte heller på mängden förnybar energi i trafiken.

Helsingfors den 18 juni 2010

Näringsminister Mauri Pekkarinen