Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 547/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 547/2006 vp - Leena Rauhala /kd

Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytysten turvaaminen koko maassa

Eduskunnan puhemiehelle

Rikoksen uhriksi joutuminen on aina yksilöllinen kokemus. Monet selviytyvät kokemuksestaan oman sosiaalisen verkostonsa avulla. Osa on kuitenkin ulkopuolisen avun tarpeessa. Monissa Euroopan maissa on jo vuosia ollut palveluja rikoksen uhreille. Suomessa Rikosuhripäivystys aloitti toimintansa vuonna 1994.

Rikoksen uhrista huolehtiminen on ihmisoikeuskysymys. Jokaisella kansalaisella tulee ihmisoikeuksien kirjaimen mukaisesti olla oikeus elämään ilman pelkoa rikoksen uhriksi joutumisesta. Koska rikoksia kuitenkin tehdään ja yksilöitä joutuu niiden uhreiksi, tulee yhteiskunnallisin ratkaisuin minimoida rikoksesta uhrille koituvia kielteisiä vaikutuksia kansalaisten yksilölliset tarpeet ja voimavarat huomioon ottaen.

Rikosuhripäivystyksen tavoitteena on parantaa rikoksen uhrin asemaa vaikuttamalla yleisiin asenteisiin, käytäntöihin, päätöksentekoon ja lainsäädäntöön. Palvelutoiminnan tavoitteena on lievittää rikoksesta uhrille koituneiden seuraamusten vaikutuksia.

Rikosuhripäivystys ylläpitää valtakunnallista auttavaa puhelinta ja valtakunnallista juristin puhelinneuvontaa. Lisäksi aluetoimistojen ja palvelupisteiden yhteydessä Rikosuhripäivystyksellä on koulutettuja, vapaaehtoisia tukihenkilöitä, jotka auttavat rikoksen uhria henkilökohtaisesti. Joissakin aluetoimistoissa on ammatillisesti ohjattua vertaisryhmätoimintaa seksuaali- ja parisuhdeväkivallan uhreille.

Rikosuhripäivystys järjestää myös runsaasti koulutusta. Kaikki vapaaehtoiset koulutetaan tehtäväänsä. Lisäksi heille järjestetään säännöllisesti jatkokoulutusta ja työnohjausta. Rikosuhripäivystys toteuttaa myös paljon tilauskoulutusta rikoksen uhrin asemaan ja tilanteeseen liittyvistä aiheista.

Uutena yhteiskunnallisena ratkaisuna rikosvahingoista sopimiseksi on toteutettu sovittelutoiminnan lakisääteistäminen ja valtakunnallistaminen. Sovittelutoiminta ei kuitenkaan rikoksen uhrin hyvittämisen tavoitteista huolimatta vastaa rikoksen uhrin tarpeisiin saada muuta hänen tarvitsemaansa tukea ja neuvoja. Sovittelu ei myöskään sovellu kaikille rikoksen uhreille, jotka kuitenkin voivat olla erityisesti henkilökohtaisen tuen tarpeessa. Usein tapaukset, jotka eivät sovellu sovitteluun, koskevat esim. vakavaa väkivaltaa, jolloin Rikosuhripäivystyksen tuki uhrille voi olla erityisen tärkeää.

Hallitusohjelmassa todetaan, että "rikosuhripäivystyksen toimintaedellytykset ja muun kriisiavun saatavuus turvataan koko maassa". Pieniä askeleita tähän suuntaan on otettukin, mutta tällä vauhdilla aika loppuu nykyiseltä hallitukselta kesken.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytysten ja muun kriisiavun saatavuuden turvaamiseksi koko maassa?

Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2006

Leena Rauhala /kd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Leena Rauhalan /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 547/2006 vp:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä Rikosuhripäivystyksen toimintaedellytysten ja muun kriisiavun saatavuuden turvaamiseksi koko maassa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Rikosten uhrien ja todistajien tukeminen ja auttaminen on viranomaisten tehtävä. Viranomaistoimintaa täydentävät kansalaisjärjestöt, kuten Rikosuhripäivystys.

Rikosuhripäivystys on vuonna 1994 toimintansa aloittanut Suomen Punaisen Ristin koordinoima yhteistyöhanke. Rikosuhripäivystyksen toiminta toteutetaan järjestöjen toimesta, mutta myös oikeusministeriöllä, sosiaali- ja terveysministeriöllä ja sisäasiainministeriöllä on edustus Rikosuhripäivystyksen johtoryhmässä. Rikosuhripäivystyksen tehtävänä on rikoksen uhrin aseman parantaminen esimerkiksi tuottamalla rikoksen uhreille tukipalveluja. Rikosuhripäivystys tarjoaa käytännön neuvoja ja henkistä tukea rikoksen tai sen yrityksen kohteeksi joutuneille ja heidän läheisilleen sekä heidän asiassaan todistaville.

Rikosuhripäivystyksen kokonaisbudjetti oli 791 172 euroa vuonna 2005. Raha-automaattiyhdistyksen osuus rahoituksesta oli 604 533 euroa, oikeusministeriön 80 000 euroa ja sisäasianministeriön 18 382. Muut kustannukset katettiin lahjoituksin, RIKU-lehden tuotoilla, seminaarin osallistumismaksuilla ja alueellisilla tuotoilla. Vuonna 2006 oikeusministeriö on lisännyt tukeaan 10 000 euroa eli ministeriön osuus Rikosuhripäivystyksen rahoituksesta on 90 000 euroa.

Rikosuhripäivystyksen toiminta perustuu osittain palkatun henkilökunnan toimintaan ja osittain vapaaehtoisten työhön. Toiminta on organisoitu siten, että Rikosuhripäivystyksellä on keskustoimisto ja kahdeksan aluetoimistoa sekä 26 palvelupistettä. Palkatusta henkilökunnasta 12 on päätoimista ja kolme osa- tai määräaikaista sosiaalialan ammattilaista. Lisäksi kaksi henkilöä on palkattu työllisyysvaroin. Vuonna 2005 vapaaehtoisia oli 377, ja heidän keskimääräinen työpanoksensa oli noin 45 tuntia vuodessa.

Oikeusministeriön asettama Todistajantuki-työryhmä on luovuttanut mietintönsä 31.3.2006. Mietinnössä on selvitetty todistajan ja todistelutarkoituksessa kuultavan asianomistajan oikeudenkäyntiin liittyvää tukemista, joissa Rikosuhripäivystyksellä on merkittävä asema. Työryhmän toimenpide-ehdotukset sisältävät muun muassa Rikosuhripäivystyksen ja sen todistajantuki-toiminnan valtakunnallistamisen. Lisäksi ehdotetaan, että selvitetään kuinka paljon tukitoimia tarvitaan sekä minkälaisia tukitoimien tulisi olla. Mietintö on lähetetty laajalle lausuntokierrokselle. Todistajantuki-työryhmän mietinnöstä annettujen lausuntojen pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset muun muassa Rikosuhripäivystyksen valtakunnallistamisesta.

Lokakuun alussa 2005 on käynnistetty oikeusaputoimistojen vuoden 2006 loppuun kestävä kokeilu, jossa annetaan puhelimitse oikeusapuohjausta. Oikeusapuohjausta annetaan kahdesta valtakunnallisesta puhelinnumerosta kaikkina arkipäivinä. Tämän lisäksi oikeusapuohjausta annetaan pohjoissaameksi yhden tunnin ajan viikossa. Oikeusapuohjaus on luonteeltaan yleistä ja informoivaa ja siinä annetaan tietoa oikeudellisista kysymyksistä ja oikeudenkäynnistä. Oikeusapuohjauksen pyrkimyksenä on edistää ihmisten omatoimisuutta omien oikeudellisten asioittensa hoitamisessa sekä tehdä tunnetuksi eri viranomaisten tarjoamia palveluja.

Oikeusministeriö pitää tärkeänä Rikosuhripäivystysten toimintaedellytysten turvaamista. Tämän vuoksi oikeusministeriö katsoo, että ensiksi tulisi arvioida toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset rikoksen uhrin tarvitseman avun määrän ja laadun selvittämiseksi sekä selvittää mahdollisuudet palkatun henkilöstön tulosohjauksen ja organisaation kehittämiseksi. Tämän jälkeen tulee arvioida toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvittavan rahoituksen tarve.

Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2006

Oikeusministeri Leena Luhtanen
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 547/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Leena Rauhala /kd:

Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att trygga Brottsofferjourens verksamhetsförutsättningar och tillgången till annan krishjälp i hela landet?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det ankommer på myndigheterna att stödja och hjälpa brottsoffren och vittnen. Medborgarorganisationernas verksamhet, t.ex. Brottsofferjouren, utgör ett komplement till myndigheternas verksamhet.

Brottsofferjouren är ett samarbetsprojekt som inleddes 1994 och som koordineras av Finlands Röda Kors. För den praktiska verksamheten vid Brottsofferjouren står olika organisationer men också justitieministeriet, social- och hälsovårdsministeriet och inrikesministeriet är representerade i ledningsgruppen för Brottsofferjouren. Brottsofferjouren har till uppgift att förbättra brottsoffrens ställning t.ex. genom att tillhandahålla brottsoffren stödtjänster. Brottsofferjouren står till tjänst med praktiska råd och psykiskt stöd för dem som fallit offer för brott eller försök till ett brott och deras närmaste samt dem som vittnar i deras sak.

Totalbudgeten för Brottsofferjourens verksamhet 2005 var 791 172 euro. Penningautomatföreningens andel av finansieringen var 604 533 euro, justitieministeriets andel 80 000 euro och inrikesministeriets andel 18 382 euro. Övriga kostnader täcktes med donationer, avkastningen från tidskriften RIKU, deltagaravgifter för seminarier och regional avkastning. År 2006 har justitieministeriet utökat sitt bidrag med 10 000 euro dvs. ministeriets andel av finansieringen uppgår nu till 90 000 euro.

Brottsofferjourens verksamhet består dels av den avlönade personalens arbete och dels av frivilliginsatser. Verksamheten har organiserats så att Brottsofferjouren har en centralbyrå och åtta distriktsbyråer samt 26 servicepunkter. Bland den avlönade personalen finns 12 heltidsanställda och tre deltids- eller visstidsanställda med yrkesutbildning inom det sociala området. Dessutom har två personer anställts med sysselsättningsmedel. År 2005 uppgick antalet frivilligarbetare till 377 och deras genomsnittliga arbetsinsats var ca 45 timmar per år.

Arbetsgruppen för vittnesstöd, som tillsatts av justitieministeriet, har avlämnat sitt betänkande den 31 mars 2006. I betänkandet studeras möjligheterna att stödja vittnen och målsägande som skall höras i bevissyfte i samband med rättegång där ju Brottsofferjouren har en viktig roll. De åtgärdsförslag som arbetsgruppen lagt fram innebär bl.a. att Brottsofferjourens verksamhet inklusive vittnesstödsverksamheten skall utvidgas till att omfatta hela landet. Det föreslås dessutom en utredning om i vilken utsträckning stödåtgärder behövs och av vilken typ de skall vara. Betänkandet har skickats ut på remiss till flera instanser. På basis av de remissvar som fås med anledning av arbetsgruppens betänkande utarbetas sedan förslag om åtgärder bl.a. i fråga om utvidgning av Brottsofferjourens verksamhet så att den omfattar hela landet.

Vid ingången av oktober 2005 inledde rättshjälpsbyråerna ett försök med rättslig rådgivning per telefon. Försöket skall pågå till utgången av 2006. Rättslig rådgivning tillhandahålls alla vardagar genom två telefonnummer med riksomfattande service. Dessutom tillhandahålls rättslig rådgivning på nordsamiska en timme per vecka. Det är fråga om allmän rådgivning av informativ karaktär dvs. information ges om rättsliga frågor och rättegång. Målet för den rättsliga rådgivningen är att uppmuntra människorna till egen aktivitet när de sköter sina juridiska ärenden samt öka kännedomen om de tjänster som olika myndigheter tillhandahåller.

Justitieministeriet anser det viktigt att Brottsofferjourens verksamhetsförutsättningar tryggas. Av denna anledning anser justitieministeriet att man först bör bedöma vilka ändringar som skett eller kommer att ske i verksamhetsmiljön för att möjliggöra en utredning av hur mycket och vilken typ av hjälp brottsoffren kommer att behöva samt att utreda möjligheterna att utveckla resultatstyrningen av den avlönade personalen och organisationen. Därefter görs en bedömning av behovet av finansiering för tryggande av verksamhetsförutsättningarna.

Helsingfors den 10 juli 2006

Justitieminister Leena Luhtanen