KIRJALLINEN KYSYMYS 547/2008 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Ruotsin valtiopäivät hyväksyi 18. kesäkuuta 2008 ns. televakoilulain, joka antaa Ruotsin puolustusvoimien radiotiedustelulaitokselle laajat valtuudet ilman tuomioistuimen erityislupaa seurata Ruotsin rajat ylittävää tietoliikennettä, esimerkiksi salakuunnella puheluita ja lukea sähköposteja.

Ruotsin valtion harjoittama tiedustelutoiminta kohdistuu erityisesti Suomen kansalaisten ja suomalaisten yritysten tietoliikenteeseen, sillä suuri osa Suomen kansainvälisestä tietoliikenteestä kulkee Ruotsin kautta. Vaarana onkin, että Ruotsin viranomaisten käsiin joutuu Suomen kansalaisten yksityisyyden suojaa loukkaavaa tai suomalaisten yritysten liikesalaisuuksiin liittyvää tietoa.

Maailmalla tunnetaan useita tapauksia, joissa tiedusteluviranomaisten epäillään luovuttaneen haltuunsa joutuneita liikesalaisuuksia oman maansa yritysten käyttöön. Ruotsin sotilastiedustelun haltuun voi joutua myös henkilökohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää suomalaisten tietolähteiden kiristämiseen.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten Suomen kansalaisten yksityisyyden suoja ja suomalaisten yritysten liikesalaisuudet turvataan tilanteessa, jossa ulkomaiset tiedusteluviranomaiset seuraavat Suomen kansainvälistä tietoliikennettä?

Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2008

Jyrki Kasvi /vihr

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jyrki Kasvin /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 547/2008 vp:

Miten Suomen kansalaisten yksityisyyden suoja ja suomalaisten yritysten liikesalaisuudet turvataan tilanteessa, jossa ulkomaiset tiedusteluviranomaiset seuraavat Suomen kansainvälistä tietoliikennettä?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ruotsin puolustusministeriössä on valmisteltu lakiesitys Ruotsin puolustusvoimien signaalitiedustelusta Ruotsin rajat ylittävään viestintään yleisissä verkoissa (Regeringens proposition 2006/07:63, En anpassad försvarsunderrättelseverksamhet), joka hyväksyttiin Ruotsin parlamentissa 18. kesäkuuta 2008. Laissa annetaan Ruotsin viestitiedusteluun keskittyneelle Puolustusvoimien radiolaitokselle (Försvarets radioanstalt, FRA) laajennettuja oikeuksia ulkomaan teleliikenteen valvontaan valtioon kohdistuvien ulkoisten uhkien torjumiseksi. Aikaisemmin FRA:lla on ollut oikeus valvoa radioaalloilla välitettäviä viestejä, mutta jatkossa FRA voi valvoa myös kaapeleissa välitettävää Ruotsin rajojen yli puhelin- ja sähköpostiliikennettä. Laitoksen mukaan enää vain noin viisi prosenttia kaikesta teleliikenteestä tapahtuu radioaaltojen välityksellä.

Lakiesitystä valmisteltiin useita vuosia ja se annettiin Ruotsin eduskunnalle 8. maaliskuuta 2007. Ruotsin parlamentin täysistunnossa esityksestä äänestettiin 13. kesäkuuta 2007, mutta opposition vastustuksen takia lakiehdotus lepäsi yhden vuoden ja siten voimaantulo siirtyi vuodella. Ruotsin viranomaiset eivät olleet yhteydessä liikenne- ja viestintäministeriöön valmistelun aikana. Liikenne- ja viestintäministeriö sai valmisteluaineiston käyttöönsä pyynnön jälkeen 14.2.2007 ja Viestintävirasto ryhtyi selvittämään asiaa ministeriön samana päivänä tekemän pyynnön jälkeen.

Liikenne- ja viestintäministeriö pyynnöstä TeliaSonera Oyj siirsi Suomen sisäisen viestiliikenteen sähköpostipalvelimet Ruotsista Suomeen huhtikuussa 2008. Ennen huhtikuuta 2008 osa Suomen sisäisestä sähköpostiliikenteestä kierrätettiin Ruotsin kautta.

Suomen perustuslain 10 §:n mukaan luottamuksellisen viestin suoja on taattu. Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa (516/2004) on säädetty muun muassa sähköisten viestien välittäjien velvollisuuksista, joilla taataan viestinnän luottamuksellisuus ja viestintäverkkojen käyttäjien yksityisyys tavallisen lain tasolla. Viestintäverkkojen ja -palvelujen teleyrityksiin kohdistuvista laatuvaatimuksista säädetään viestintämarkkinalaissa. Viestin luottamuksellisuuteen ei voida Suomen lainsäädännön mukaan puuttua kuin erittäin harvoissa tapauksissa. Viranomaisella on oikeus vain törkeissä rikostapauksissa, tuomioistuimen luvalla, seurata viestintää.

Luottamuksellisen viestin suoja taataan myös ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten, erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien mukaisesti. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen 8 artikla koskee yksityisyyden ja perhe-elämän kunnioittamista, mihin sisältyy myös kirjeenvaihdon yksityisyyden kunnioittaminen. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 artikla koskee yksityisyyden ja perhe-elämän suojaa ja 8 artikla henkilötietojen suojaa. Samoin sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin (2002/58/EY) 5 artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan varmistamaan sähköisen viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuus.

Nämä edellä mainitut, kansainvälisesti velvoittavat, säännökset eivät tule kuitenkaan sovellettaviksi silloin, kun kyse on esimerkiksi demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisesta tai yleisestä turvallisuudesta taikka rikollisuuden estämisestä.

Suomesta ulkomaille lähtevä teleliikenne ohjataan pääsääntöisesti Pohjanlahden yli Ruotsiin ja sieltä muualle maailmaan. Kansainväliseen teleliikenteeseen voi kohdistua erilaista lainsäädäntöä niiden valtioiden alueella, joiden kautta se kulkee. Ruotsin laki on säädetty nimenomaan Ruotsin valtioon kohdistuvien ulkoisten uhkien torjumiseksi, joten kansainväliset säännökset hyväksyvät sääntelyn. Hallitus ei voi vaatia Suomen hyvän yksityisyyden suojan takaavan lain soveltamista aidossa kansainvälisessä teleliikenteessä. Yhteistyö eri maiden välillä on kuitenkin tärkeää, kun on kysymys yksityisen suojaan liittyvistä kysymyksistä. Hallitus tulee jatkossakin tekemään yhteistyötä Ruotsin ja muiden valtioiden kanssa yksityisyyden suojaan liittyvissä kysymyksissä. Hallitus pyrkii myös toimenpiteillään edistämään ja välittämään tietoa viestintään kohdistuvasta tietoturvasta.

Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2008

Viestintäministerin sijaisena
Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 547/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Jyrki Kasvi /gröna:

Hur kommer man att skydda finländska medborgares integritet och finländska företags affärshemligheter i ett läge då utländska underrättelsemyndigheter bevakar vår datatrafik?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Det svenska försvarsdepartementet har utarbetat ett lagförslag om signalspaning i försvarsunderrättelseverksamhet vid gränsöverskridande kommunikation i elektroniska kommunikationsnät (Regeringens proposition 2006/07:63, En anpassad försvarsunderrättelseverksamhet). Förslaget antogs av Sveriges riksdag den 18 juni 2008. Genom lagen får Försvarets radioanstalt, FRA, som har hand om signalspaningen i Sverige, större rätt att övervaka utländsk telekommunikation för att bekämpa yttre hot mot staten. Tidigare har FRA haft rätt att kontrollera meddelanden över radiovågor, men i fortsättningen kommer FRA också att övervaka kabelburen telefontrafik och e-post över Sveriges gräns. Enligt FRA sker numera bara ungefär fem procent av all telekommunikation via radiovågor.

Propositionen bereddes i flera år och den lämnades till riksdagen den 8 mars 2007. Riksdagen röstade om propositionen i kammaren den 13 juni 2007, men på grund av motstånd från oppositionen lades lagförslaget att vila ett år och därmed sköts ikraftträdandet upp med ett år. De svenska myndigheterna kontaktade inte vårt kommunikationsministerium när lagen utarbetades. Ministeriet begärde och fick tillgång till bakgrundsmaterialet den 14 februari 2007 och Kommunikationsverket tog itu med en utredning av frågan efter att ministeriet redan samma dag hade lämnat en begäran om detta.

På begäran av kommunikationsministeriet flyttade Telia Sonera Abp i april i år sina e-postservrar för sin interna trafik från Sverige till Finland. Före det gick nämligen en del av Finlands interna e-posttrafik via Sverige.

Enligt 10 § i Finlands grundlag är hemligheten i fråga om förtroliga meddelanden garanterad. Lagen om dataskydd vid elektronisk kommunikation (516/2004) föreskriver genom vanlig lag bland annat om skyldighet för den som förmedlar elektroniska meddelanden att garantera att kommunikationen är konfidentiell och användarna får behålla sin integritet. Kommunikationsmarknadslagen har dessutom bestämmelser om kvalitetskrav som teleföretagen ska uppfylla när det gäller kommunikationsnät och kommunikationstjänster. Enligt vår lagstiftning går det inte att ingripa i konfidentiella meddelanden annat än i mycket sällsynta fall. Bara vid grov brottslighet får myndigheterna med tillstånd från domstol bevaka kommunikation.

Skyddet för konfidentiella meddelanden garanteras också i internationella avtal om de mänskliga rättigheterna, särskilt i överensstämmelse med de rättigheter som läggs fast i Europakonventionen om skydd för de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheterna och Europeiska unionens stadga om de grundläggande rättigheterna. Artikel 8 i Europarådets konvention om de mänskliga rättigheterna gäller respekt för privatlivet och familjelivet, där också respekt för privat korrespondens ingår. Artikel 7 i EU:s stadga om de grundläggande rättigheterna gäller skydd för privatlivet och familjelivet och artikel 8 skydd av personuppgifter. Vidare förpliktar artikel 5 i direktivet om integritet och elektronisk kommunikation (2002/58/EG) medlemsstaterna att säkerställa konfidentialitet vid kommunikation och därmed förbundna trafikuppgifter.

Dessa internationellt förpliktande bestämmelser är dock inte tillämpliga när det till exempel gäller nationell eller allmän säkerhet eller åtgärder för att förebygga brott i ett demokratiskt samhälle.

Teletrafiken från Finland till utlandet går som regel över Bottenviken till Sverige och därifrån vidare ut i världen. Internationell telekommunikation kan omfattas av en annan lagstiftning i de stater där den passerar. Den svenska lagen har explicit kommit till för att förebygga yttre hot mot Sverige och därför är den förenligt med internationella bestämmelser. Regeringen kan inte kräva att vår lag som garanterar ett gott integritetsskydd ska tillämpas i genuin internationell telekommunikation. Men det är viktigt att samarbeta med olika länder i frågor som gäller den enskildes integritet och i fortsättningen kommer regeringen att samarbeta med Sverige och andra stater kring dessa frågor. Dessutom arbetar regeringen för att främja och förmedla information om informationssäkerheten vid kommunikation.

Helsingfors den 13 juli 2008

Kommunikationsministerns ställföreträdare
Undervisningsminister  Sari Sarkomaa