Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 618/2008 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 618/2008 vp - Inkeri Kerola /kesk

Perheen taloudellinen tilanne alle 3-vuotiaan lapsen kuolemantapauksen yhteydessä

Eduskunnan puhemiehelle

Vanhemmat, joiden lapsi kuolee alle 3-vuotiaana, joutuvat perheensä taloudellisen tilanteen vahvistamiseksi turvautumaan toimeentulotukeen.

Sairausvakuutuslaki (12.12.2004) ottaa huomioon lapsen kuoleman. Siinä määritellään, että oikeus saada äitiysrahaa syntyy silloin, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivältä. Oikeus äitiyspäivärahaan alkaa aikaisintaan 50 päivää ja viimeistään 30 päivää ennen laskettua synnytysaikaa. Jos lapsi kuolee, äitiys- ja isyysraha maksetaan siitä huolimatta. Nyt minimipäivärahojen noustessa noin 21,70 euroon/pv helpottuvat taloudellisesti ne tilanteet, joissa lapsi kuolee ennen syntymää tai heti syntymän jälkeen.

Jos lapsi kuolee äitiys- tai isyyskauden loppupuolella tai muutamia kuukausia niiden jälkeen eli 3-9 kk:n iässä, taloudellinen tilanne on heikompi. Oikeus vanhempainrahaan säilyy vain 12 arkipäivää lapsen kuolinpäivän jälkeen (sairausvakuutuslaki 12.12.2004). Tukisumma kuolinpäivän jälkeen ensi vuoden alusta on noin 260 euroa. Pientä lasta kotona hoitaneen oletetaan siis olevan työkykyinen kahdessa viikossa lapsensa kuolemasta eli keskimäärin heti hautajaisten jälkeen.

Jos lapsi on kuollessaan yli 9 kk:n ikäinen mutta alle 3-vuotias ja häntä on hoidettu kotona esim. vanhempien sisarusten parvessa, kotihoidon tuki ja lapsilisä ovat olleet häntä hoitaneen vanhemman tulonlähteenä. Ensi vuoden alusta tuen suuruus yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta on noin 314,28 euroa/kk. Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (20.12.1996) määrittelee kotihoidon tuen siten, että tukea maksetaan lapsen hoidon järjestämiseksi. Lain henki on, että jos alle 3-vuotias lapsi kuolee, ei tukea tarvita eikä anneta hänen hoitoaan varten. Jos perheessä ei ole muita alle 3-vuotiaita lapsia, kotihoidon tuki myös muiden lasten osalta lakkaa alle 3-vuotiaan lapsen kuolinpäivään.

Mikäli vanhemmalla ei ole voimia ilmoittautua seuraavasta päivästä lähtien työnhakijaksi, hänellä ei ole mitään tulonlähdettä. Kaikilla lapsiperhettä hoitaneilla vanhemmilla ei ole edes oikeutta työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan. Jos vanhempi on jäänyt kotiin hoitamaan lapsia yli 7 vuotta aiemmin, ei täytä työssäoloehtoa tai ei ole suorittanut ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, tilanne on kohtuuton. Työmarkkinatukea joutuu näissä tapauksissa odottamaan vähintään viisi kuukautta (työttömyysturvalaki 30.12.2002).

Nykytilanne ajaa perheet näissä tilanteissa toimeentulotuen asiakkaiksi. Mikäli varsinainen sosiaalilainsäädäntö ottaisi nykyistä paremmin huomioon alle 3-vuotiaan lapsensa menettäneiden tilanteen, olisi perheiden helpompi keskittyä surutyöhönsä ja toimeentulotuelle jäämistä samalla ennaltaehkäistäisiin.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus parantaa alle 3-vuotiaan lapsensa menettäneiden vanhempien taloudellista tilannetta siten, että oikeus vanhempainrahaan ja kotihoidon tukeen säilyy kuolemantapauksen jälkeen 30 arkipäivää, sekä mikäli perheellä on muita alle kouluikäisiä lapsia, niin oikeus kotihoidon tukeen jatkuu puoli vuotta alle 3-vuotiaan lapsen kuolemasta?

Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2008

Inkeri Kerola /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Inkeri Kerolan /kesk. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 618/2008 vp:

Aikooko hallitus parantaa alle 3-vuotiaan lapsensa menettäneiden vanhempien taloudellista tilannetta siten, että oikeus vanhempainrahaan ja kotihoidon tukeen säilyy kuolemantapauksen jälkeen 30 arkipäivää, sekä mikäli perheellä on muita alle kouluikäisiä lapsia, niin oikeus kotihoidon tukeen jatkuu puoli vuotta alle 3-vuotiaan lapsen kuolemasta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Vuoden 2005 alusta lukien voimassa olleen sairausvakuutuslain periaatteiden mukaan vanhempainpäivärahaa maksetaan raskauden ja synnytyksen sekä lapsen hoidon johdosta. Äitiysrahan tarkoitus on antaa äidille mahdollisuus jäädä pois työstä ja näin turvata hänen oma ja lapsensa terveys sekä turvata lapsen hoito kotona. Vanhempainrahan tarkoituksena on lapsen kotona tapahtuvan hoidon turvaaminen. Isälle maksettavalla isyys- ja vanhempainrahalla kannustetaan isää osallistumaan lapsensa hoitoon ja luomaan lapseensa hyvä suhde.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 14 §:ssä on säädetty lapsen kuoleman vaikutuksesta vanhempainpäivärahaan. Sen mukaan, jos lapsi syntyy kuolleena tai jos lapsi kuolee, äitiys- ja isyysraha maksetaan äitiys- ja isyysrahakauden loppuun. Vanhempainraha maksetaan 12 arkipäivältä lapsen kuolinpäivän jälkeen, enintään kuitenkin vanhempainrahakauden loppuun. Vastaavat säädökset olivat voimassa sairausvakuutuslaissa jo vuodesta 1986 lukien. Mikäli kuolleen lapsen vanhempi tulee työkyvyttömäksi sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla, saattaa hänelle syntyä oikeus sairauspäivärahaan.

Lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) 1 §:n perusteella lasten hoidon tuki on kunnan järjestämälle päivähoitopaikalle vaihtoehtoinen lapsen hoidon järjestämiseksi suoritettava taloudellinen tuki. Saman lain 3 §:n mukaan oikeus kotihoidon tukeen on vain, jos lapsi on alle kolmivuotias tai jos lapsi kuuluu samaan perheeseen alle kolmivuotiaan hoitorahaan oikeuttavan ja samalla tavalla hoidettavan lapsen kanssa. Lasten hoidon tuen maksaminen lakkaa 17 §:n perusteella, kun laissa määritelty oikeus tukeen tai tuen saamisen muut edellytykset lakkaavat.

Lapsiperheiden tukijärjestelmän kaksi keskeistä peruspilaria ovat perhepoliittiset tulonsiirrot sekä kunnallinen palvelujärjestelmä. Perhepoliittisten tulonsiirtojen perustana on lapsesta aiheutuvan kustannuksen tasaaminen lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä. Perhepalvelujen kautta luodaan tukea lapsen, mutta laajemmin myös koko perheen elämäntilanteen mukaisiin palvelutarpeisiin.

Koska perhepoliittisten tulonsiirtojen tavoitteena on lapsesta aiheutuvien kustannusten tasaaminen, on ollut tarkoituksenmukaista määritellä myös tuen maksaminen perustuvaksi lapsen tosiasialliseen läsnäoloon perheessä. Perhetilanteissa, joissa lapsi kuolee, perhettä kohtaa monenlainen suru ja osalla perheitä myös taloudellinen tilanne voi tilapäisesti huonontua. Perhettä voidaan näissä tilanteissa parhaiten tukea hakemalla perhekohtaisesti räätälöityä kokonaisvaltaista tukea niin riittävien tukipalvelujen kuin tilannekohtaisen toimeentulon tukemisen kautta. Käyttökelpoisin taloudellisen tuen muoto lapsen olemassaoloon sidotun sosiaaliturvaetuuden sijasta on perheelle myönnettävä toimeentulotuki. Toimeentulotuen peruslähtökohtana on turvata tukeen oikeutetun henkilön tai perheen taloudellinen tilanne, kun toimeentulossa tapahtuu ennakoimattomia muutoksia. Samoin tuen keskeinen tavoite on pyrkiä palauttamaan henkilön tai perheen taloudellinen tilanne uudelleen vakaaksi siten, että yllättävän muutoksen vaikutus ei jää pitkäkestoiseksi.

Hallitusohjelman mukaisesti on käynnistetty sosiaaliturvaa koskeva uudistamistyö sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa. Komitean tehtävänä on arvioida sosiaaliturvan kokonaisuutta ja siihen kohdistuvia uudistustarpeita ja siinä yhteydessä on tarkoituksenmukaista tarkastella myös lapsiperheiden toimeentuloturvaan liittyviä kysymyksiä. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti vaalikauden aikana selvitetään vanhempainvapaajärjestelmän laajemman uudistamisen mahdollisuus.

Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2008

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 618/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Inkeri Kerola /cent:

Har regeringen för avsikt att förbättra den ekonomiska situationen för föräldrar som förlorat sitt barn innan barnet har fyllt tre år så, att de får behålla rättten till föräldrapenning och hemvårdsstöd 30 vardagar efter dödsfallet och, ifall familjen har andra barn under skolåldern, rätten till hemvårdsstöd ett halvår efter dödsfallet?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Enligt principerna i sjukförsäkringslagen som trädde i kraft i början av 2005 betalas föräldradagpenning på grund av graviditet och förlossning samt vård av barn. Syftet med moderskapspenningen är att ge modern möjlighet att stanna hemma från arbetet och på så sätt trygga hennes egen och barnets hälsa och trygga vården av barnet hemma. Syftet med föräldrapenningen är att trygga vården av barn hemma. Med den faderskaps- eller föräldrapenning som betalas till fadern uppmuntras han att delta i vården av barnet och skapa en god relation till sitt barn.

I 9 kap. 14 § i sjukförsäkringslagen (1224/2004) stadgas om hur ett barns död påverkar föräldradagpenningen. Enligt bestämmelsen betalas moderskaps- och faderskapspenning till utgången av moderskaps- eller faderskapspenningsperioden, om ett barn är dödfött eller dör. Föräldrapenning betalas för 12 vardagar efter dagen för barnets död, dock högst till utgången av föräldrapenningsperioden. Liknande bestämmelser har funnits i sjukförsäkringslagen allt sedan 1986. Om en förälder till ett barn som har dött blir arbetsoförmögen på det sätt som avses i sjukförsäkringslagen, kan den ha rätt till sjukdagpenning.

Enligt 1 § i lagen om stöd för hemvård och privat vård av barn (1128/1996) är det ekonomiska stödet för vård av barn ett alternativ till en kommunal dagvårdsplats och betalas för anordnande av vård av barn. Enligt 3 § i samma lag föreligger rätt till stöd för hemvård av barn dock endast, om barnet inte har fyllt tre år eller om det hör till samma familj som ett annat barn under tre år som berättigar till vårdpenning och som vårdas på samma sätt. Enligt 17 § upphör utbetalningen av stödet när rätten till stöd enligt lagen upphör eller de andra villkoren för stödet inte längre uppfylls.

De två viktigaste grundpelarna i stödsystemet för barnfamiljer är de familjepolitiska inkomstöverföringarna och det kommunala servicesystemet. Syftet med de familjepolitiska inkomstöverföringarna är att jämna ut kostnaderna för barn mellan barnfamiljer och andra hushåll. Basservicen utgör ett stöd för barnets servicebehov, men i ett vidare perspektiv också för hela familjen i den aktuella livssituationen.

Eftersom syftet med de familjepolitiska inkomstöverföringarna är att utjämna kostnaderna för barn, har det ansetts vara lämpligt att också utbetalningen av stödet ska grunda sig på barnets faktiska närvaro i familjen. Om ett barn dör, drabbas familjen av sorg i dess olika former och för en del familjer kan också den ekonomiska situationen tillfälligt försämras. I sådana situationer är det bästa stödet för familjen att den söker ett samlat bidrag som är skräddarsytt för familjen i fråga och som omfattar såväl tillräckliga stödtjänster som situationsanpassat utkomststöd. Den mest användbara formen av ekonomiskt stöd i stället för den socialskyddsförmån som är bunden till barnets närvaro är utkomststöd som beviljas familjen. Det primära syftet med utkomststödet är att trygga den ekonomiska situationen för stödberättigade personer eller familjer vars utkomst oväntat har förändrats. Ett annat viktigt syfte med stödet är att försöka återställa stabiliteten i personens eller familjens ekonomiska situation så att effekterna av den oförutsedda förändringen inte blir långvariga.

I enlighet med intentionerna i regeringsprogrammet har det inletts en reform av den sociala tryggheten i en kommitté som bereder reformen. Till kommitténs uppgifter hör att göra en samlad bedömning av den sociala tryggheten och dess utvecklingsbehov. I detta sammanhang är det lämpligt att också granska frågor som gäller utkomststödet till barnfamiljer. I enlighet med regeringsprogrammet kommer man under valperioden dessutom att undersöka möjligheten till en mer omfattande reform av systemet med föräldraledighet.

Helsingfors den 26 september 2008

Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä