Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 619/2009 vp - Merja Kyllönen /vas

Työttömien henkilöiden terveystietojen käsittely työllisyysprojektien yhteydessä

Eduskunnan puhemiehelle

Arjen toiminnassa törmää usein tilanteisiin, joissa voi havaita, etteivät samat yhteiset, usein lainsäädännölläkin määritellyt pelisäännöt toimikaan, kuten oli ajateltu. Tällainen ongelma on ilmennyt muun muassa työttömien henkilöiden terveystietojen käsittelyssä erilaisten projektirahoitushankkeiden yhteydessä. Henkilöistä kerättäviä tietoja ei pitäisi olla saatavilla ihan mistä ja kenelle tahansa, mutta esimerkiksi työllisyysprojektien yhteydessä olisi hyvä selkiyttää yhteisiä pelisääntöjä siitä, kenelle tietoja voidaan antaa ja mihin tiedot joutuvat sitten, kun projektit päättyvät.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei työttömien henkilöiden terveystietojen käsittelyssä ilmene tietosuojariskejä ja kaikilla toimijoilla on selkeät yhtenäiset pelisäännöt tietojen saannin ja edelleen kolmannelle osapuolelle luovuttamisen suhteen ja
miten hallitus varmistaa, että esimerkiksi työllisyysprojektien päättyessä henkilöistä kerättyjen tietojen käsittelyssä noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä eivätkä tiedot päädy millään muotoa vääriin käsiin?

Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 2009

Merja Kyllönen /vas
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Kyllösen /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 619/2009 vp:

Mitä hallitus aikoo tehdä, ettei työttömien henkilöiden terveystietojen käsittelyssä ilmene tietosuojariskejä ja kaikilla toimijoilla on selkeät yhtenäiset pelisäännöt tietojen saannin ja edelleen kolmannelle osapuolelle luovuttamisen suhteen ja
miten hallitus varmistaa, että esimerkiksi työllisyysprojektien päättyessä henkilöistä kerättyjen tietojen käsittelyssä noudatetaan yhtenäisiä pelisääntöjä eivätkä tiedot päädy millään muotoa vääriin käsiin?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Työllisyyspoliittista avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle sekä säätiölle toimintaan, jonka tarkoituksena on selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä, parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja sekä muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä.

Työ- ja elinkeinotoimiston henkilöasiakasta koskevat tiedot ovat viranomaisten toiminnasta annetun lain (621/1999 , julkisuuslaki) perusteella salassa pidettäviä. Tietojen luovuttaminen muille kuin henkilölle itselleen edellyttää joko asianomaisen henkilön suostumusta tai laissa olevaa säännöstä. Erilaisilla työllisyyshankkeilla tai -projekteilla ei ole suoraan lakiin perustuvaa oikeutta salassa pidettävien tietojen saamiseen. Hankkeiden yhteydessä mahdollisesti kerättävät tiedot työttömistä työnhakijoista saadaankin aina joko suoraan työnhakijalta itseltään tai hänen suostumuksellaan muulta taholta, esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimistolta. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan henkilötietolakia (523/1999 ), jossa on säännökset muun muassa arkaluontoisten tietojen käsittelystä. Työntekijää koskevien henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004 ). Henkilötietoja käsittelevät tahot vastaavat siitä, että käsittelyssä noudatetaan edellä mainittuja lakeja.

Työ- ja elinkeinoministeriö ei ole erikseen ohjeistanut työllisyyspoliittista avustusta hakevia tahoja henkilötietojen käsittelyyn liittyen. Asiaa on kuitenkin sivuttu työministeriön julkisen työvoimapalvelun asiakastietojen käsittelystä antamassa ohjeessa (O/12/2007 TM). Ohjeessa todetaan muun muassa, että työhallinnon rahoittamat hankkeet (esimerkiksi työllisyyspoliittisella avustuksella) voivat sisältää toimenpiteitä, joissa hankkeen toteuttaja saa tietoonsa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia tietoja. Hankkeen toteuttaja ei saa luovuttaa asiakkaalta saamiaan salassa pidettäviä ja arkaluonteisia tietoja ilman asiakkaan suostumusta. Työ- ja elinkeinotoimisto ei myöskään voi antaa salassa pidettäviä ja arkaluonteisia tietoja hankkeen toteuttajalle ilman asiakkaan suostumusta. Hankkeiden hallinnoijien on siis myös huomioitava tietojen salassa pidettävyys sekä huolehdittava asianmukaisesta tietoturvan tasosta ja aineiston asianmukaisesta hävittämisestä.

Työllisyyspoliittista avustusta koskevaa ohjeistusta uudistetaan tarvittaessa, ja asiaan tullaan kiinnittämään huomiota. Ohjeistus uudistettaneen vielä kuluvan vuoden aikana.

Kansalaisen tarvitessa lisätietoja omien henkilötietojensa käsittelystä hänen tulisi olla yhteydessä henkilötietoja käsittelevään tahoon. Ellei asiaa näin saada selvitettyä, kansalainen voi ottaa yhteyttä tietosuojavaltuutetun toimistoon. Jos kansalainen katsoo, että hänen henkilötietojensa käsittelyssä on kyse henkilötietolaissa tai rikoslaissa (39/1889 ) määritellystä rikoksesta, hän voi pyytää myös poliisia selvittämään asiaa.

Helsingissä 16 päivänä heinäkuuta 2009

Työministeri Anni Sinnemäki
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 619/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Kyllönen /vänst:

Vad tänker regeringen göra för att det inte ska uppstå dataskyddsrisker i samband med behandlingen av hälsouppgifter om arbetslösa personer och för att alla aktörer ska ha tydliga, enhetliga spelregler när det gäller att erhålla information och utlämna uppgifter vidare till tredje part och
hur ska regeringen till exempel när sysselsättningsprojekt avslutas säkerställa att de gemensamma spelreglerna följs vid behandlingen av den information som samlats in och att uppgifterna inte på något sätt hamnar i fel händer?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Sysselsättningspolitiskt understöd kan beviljas kommuner, samkommuner och andra sammanslutningar samt stiftelser för verksamhet vars syfte är att utreda arbetslösa arbetssökandes arbets- och funktionsförmåga samt förutsättningar att få arbete, förbättra deras arbetsmarknadsfärdigheter genom att man ordnar arbetsmarknadsåtgärder och arbetsmöjligheter samt andra sysselsättningsfrämjande åtgärder, utveckla nya tjänster för arbetslösa arbetssökande, samt på andra motsvarande sätt främja sysselsättningen.

De uppgifter om enskilda kunder som arbets- och näringsbyrån innehar är sekretessbelagda enligt lagen om offentlighet i myndigheternas verksamhet (621/1999 , offentlighetslagen). Utlämnande av uppgifter till någon annan än personen själv förutsätter antingen samtycke från personen i fråga eller en bestämmelse i lagen. Olika sysselsättningsprojekt har inte direkt lagstadgad rätt att erhålla sekretessbelagda uppgifter. De uppgifter om arbetslösa arbetssökande som eventuellt samlas in i samband med projekt fås alltid antingen direkt från arbetssökanden själv eller med hans eller hennes samtycke från någon annan instans, till exempel arbets- och näringsbyrån. På behandling av personuppgifter tillämpas personuppgiftslagen (523/1999 ), där det bland annat finns bestämmelser om behandling av känsliga uppgifter. På behandling av personuppgifter om arbetstagare tillämpas lagen om integritetsskydd i arbetslivet (759/2004 ). De som behandlar personuppgifter ansvarar för att ovan nämnda lagar iakttas i behandlingen.

Arbets- och näringsministeriet har inte utfärdat separata anvisningar om behandling av personuppgifter för dem som ansöker om sysselsättningspolitiskt understöd. Ärendet har emellertid tangerats i arbetsministeriet anvisning som gäller behandling av kunduppgifter inom offentlig arbetskraftsservice (O/12/2007 TM). I anvisningen konstateras bland annat att de projekt som arbetsförvaltningen finansierar (exempelvis med sysselsättningspolitiskt understöd) kan omfatta åtgärder där den som genomför projektet får reda på sekretessbelagda och känsliga uppgifter. Projektgenomföraren får inte lämna ut sekretessbelagda och känsliga uppgifter som kunden lämnat utan kundens samtycke. Arbets- och näringsbyrån får inte heller lämna ut sekretessbelagda och känsliga uppgifter till projektgenomföraren utan kundens samtycke. De som administrerar projekt måste således också beakta att uppgifterna ska hållas sekretessbelagda och se till att det finns en behövlig nivå av datasäkerhet och att materialet förstörs på tillbörligt sätt.

Anvisningarna om sysselsättningspolitiskt understöd revideras vid behov, och man kommer att fästa uppmärksamhet vid denna aspekt. Anvisningarna torde revideras redan i år.

När medborgare behöver ytterligare information om hur deras personuppgifter behandlas, bör de kontakta den instans som behandlar personuppgifterna. Om frågan inte kan redas ut på detta sätt, kan medborgaren kontakta dataombudsmannens byrå. Om medborgaren anser att det vid behandlingen av hans eller hennes personuppgifter är fråga om ett sådant brott som avses i personuppgiftslagen eller strafflagen (39/1889 ), kan medborgaren också begära att polisen utreder ärendet.

Helsingfors den 16 juli 2009

Arbetsminister Anni Sinnemäki