KIRJALLINEN KYSYMYS 641/2005 vp

Asumistukiasetuksessa (949/1993 ) on määrätty, ettei yleistä asumistukea myönnettäessä lapsen elatusapua oteta tulona huomioon. Sen sijaan lapselle maksettava perhe-eläke ei ole tällaista ns. etuoikeutettua tuloa. Alaikäiselle maksettava perhe-eläke vaikuttaa siis ainoaksi elättäjäksi jääneen vanhemman saamaan asumistukeen vähentävästi. Lapsesta maksettavia tuloja kohdellaan eri tavalla siitä riippuen, maksetaanko tuloa vanhemman kuoleman vuoksi vai lapsen elatusta koskevan sopimuksen tai oikeuden päätöksen perusteella. On kohtuutonta, että kuoleman vuoksi yksin jäänyt vanhempi menettää asumistukensa osittain tai kokonaan lapsen saamien eläke-etuuksien vuoksi. Perhe-eläkkeen tarkoituksena on turvata omaisten toimeentulo perheenhuoltajan kuoltua eikä tehdä tilannetta hankalammaksi.

Kuvattu erottelu ei ole syntynyt suunnitellusti. Tilanne muodostui vuonna 1990 voimaan tulleen perhe-eläkeuudistuksen myötä perhe-eläkkeiden muututtua verotettavaksi tuloksi. Asumistukilain (408/1975 ) mukaan etuoikeutetuksi tuloksi voitiin tällöin säätää vain verovapaa tulo. Opintotuen muututtua verotettavaksi tuloksi asumistukilain pysyvän tulon käsitettä on muutettu siten, että nykyisin etuoikeutetuksi voidaan säätää myös muu kuin verovapaa tulo. Samanlaisessa tilanteessa olevia perheitä kohdellaan siis eri tavalla ilman että tähän olisi päädytty perustellusti. Etuoikeutettujen tulojen piiri tulee laajentaa koskemaan myös lasten perhe-eläkkeitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus muuttaa asumistukijärjestelmää siten, että lapsen perhe-eläke palautetaan ns. etuoikeutettujen tulojen joukkoon?

Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 641/2005 vp:

Aikooko hallitus muuttaa asumistukijärjestelmää siten, että lapsen perhe-eläke palautetaan ns. etuoikeutettujen tulojen joukkoon?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Yleistä asumistukea myönnettäessä otetaan huomioon kaikkien ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät kuukausitulot. Lasten tulot ovat samassa asemassa kuin vanhemmillekin maksettavat tulot. Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon asumistukiasetuksessa mainittuja ns. etuoikeutettuja tuloja. Näitä ovat muun muassa lapsilisät, lapsista maksettavat elatusapumaksut ja elatustuet sekä lapsen hoitotuet ja kansaneläkkeen lapsikorotukset. Sen sijaan lasten perhe-eläkkeet otetaan tulona huomioon asumistukea myönnettäessä.

Lasten perhe-eläkkeitten tuloksi lukeminen asumistukea myönnettäessä on koettu epäoikeudenmukaiseksi erityisesti sen vuoksi, että se on asettanut yksinhuoltajaruokakunnat keskenään erilaiseen asemaan siitä riippuen, muodostuvatko lapsista maksettavat samankin tasoiset tulot elatusapumaksuista tai elatustuista vai lasten perhe-eläkkeistä. Kuten kysymyksen perusteluissa ja samasta asiasta aikaisempaan eduskuntakysymykseen annetussa vastauksessa on todettu, tämä tilanne on syntynyt perhe-eläkeuudistuksen yhteydessä ilman, että tällaista eriarvoisuutta olisi varsinaisesti tarkoitettu asumistukijärjestelmän lähtökohdista lähtien.

Lasten perhe-eläkkeet voivat olla eräissä tilanteissa huomattavan suuriakin ja ne ovat verotettavaa tuloa, kun sen sijaan elatusapumaksut ja elatustuet ovat verovapaita tuloja. Perhe-eläkelain perusteella maksettavat lasten eläkkeet ovat kuitenkin varsin saman tasoisia kuin asumistukea myönnettäessä yksinhuoltajille maksettavat elatusapumaksut ja elatustuet. Näin ollen tuen hakijan on vaikea ymmärtää, että perheen huoltajan kuoleman jälkeen lapselle maksettava etuus on huomioon otettavaa tuloa.

Asumistukea saavia lapsiperheitä, joihin kuuluu perhe-eläkettä saava lapsi, on noin 1 400. Lasten perhe-eläkkeen muuttaminen etuoikeutetuksi tuloksi lisäisi asumistukimenoja muutamalla miljoonalla eurolla vuodessa. Asian korjaaminen edellyttäisi asumistukiasetuksen muuttamista. Hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan sisältyy asumistukijärjestelmän toimivuutta koskevan selvityksen tekeminen. Tässä yhteydessä voidaan selvittää myös, onko etuoikeutettujen tulojen luettelo nykyisellään tarkoituksenmukainen ja mitä lasten perhe-eläkkeitten palauttaminen etuoikeutetuksi tuloksi asumistukea myönnettäessä merkitsisi perhe-eläkejärjestelmän etuuksien kannalta ja miten muutos soveltuisi perhepoliittisten tukijärjestelmien tavoitteisiin.

Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 641/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd:

Har regeringen för avsikt att ändra bostadsbidragssystemet så, att familjepensionen för barn åter räknas in bland de s.k. prioriterade inkomsterna?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Då allmänt bostadsbidrag beviljas beaktas de bestående månadsinkomsterna för alla som lever i hushållet. Barnens inkomster jämställs med de inkomster som föräldrarna har. Som inkomster beaktas dock inte de så kallade prioriterade inkomster som nämns i bostadsbidragsförordningen. Till dem hör bl.a. barnbidrag, försörjningsbidrag för barn och försörjningsstöd samt vårdbidrag och barnförhöjningar i folkpensionen. Däremot beaktas barns familjepensioner som inkomster då bostadsbidraget beviljas.

Att barnens familjepensioner räknas som inkomster då bostadsbidraget beviljas har upplevts som orättvist, särskilt på grund av att ensamförsörjarhushållen kommer i en inbördes ojämlik ställning beroende av om de inkomster som kommer in för barnen, oavsett att de är lika stora, betalas i form av å enas sidan försörjningsbidrag eller försörjningsstöd, eller å andra sidan barnens familjepensioner. Så som konstateras i motiveringen till spörsmålet och i svaret på ett tidigare riksdagsspörsmål om samma sak har denna situation uppstått i samband med en reformering av familjepensionerna, egentligen oavsiktligt och utan tanke på att detta kan leda till sådan ojämlikhet med tanke på bostadsbidragssystemet.

Barns familjepensioner kan i vissa situationer vara påfallande höga, och de utgör beskattningsbar inkomst, medan däremot försörjningsbidragen och försörjningsstöden utgör skattefria inkomster. Men de barnpensioner som betalas ut enligt lagen om familjepensioner ligger i alla fall på i stort sett samma nivå som de försörjningsbidrag och försörjningsstöd som betalas till en ensam vårdnadshavare då bostadsbidrag beviljas. Detta gör det svårt för bidragstagarna att förstå att de förmåner som barnet erhåller efter att familjens vårdnadshavare har dött skall beaktas som inkomster.

Antalet barnfamiljer som lyfter bostadsbidrag och i vilka ingår barn som erhåller familjepension är ca 1400. Om familjepensionen för barn vore en prioriterad inkomst, skulle utgifterna för bostadsbidrag öka med flera miljoner euro per år. En dylik justering skulle förutsätta en ändring av bostadsbidragsförordningen. I regeringens bostadspolitiska program ingår att verkställa en utredning av hur bostadsbidragssystemet fungerar. I det sammanhanget kan även utredas huruvida den nuvarande förteckningen över prioriterade inkomster är ändamålsenlig och vad det skulle innebära för förmånerna enligt familjepensionssystemet ifall familjepensionerna för barn åter skulle räknas in bland prioriterade inkomster vid beviljandet av bostadsbidrag och hur ändringen skulle överensstämma med målsättningarna för de familjepolitiska stödsystemen.

Helsingfors den 14 juli 2005