Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 763/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 763/2004 vp - Antero Kekkonen /sd

Terveydenhuollon valtakunnallinen arviointimalli

Eduskunnan puhemiehelle

Työvoiman tulevaa tarvetta terveydenhuollossa on pyritty eri tahoilla selvittämään. Osin ristiriitaisistakin selvityksistä kiteytyy johtopäätökseksi, että erityisesti sairaaloissa sairaanhoitajien määrä on liian vähäinen. Myös käytännön kokemukset eri puolilta Suomea tukevat havaintoa.

Vallitseva tilanne ei voi olla näkymättä potilaiden hoidon laadussa. Alalla liikkuu tietoja, joiden mukaan ns. läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet.

Suomalainen terveydenhuolto tarvitsisi valtakunnallisen tietojärjestelmän, johon kootaan tiedot tapahtuneista virheistä ja myös mahdollisista vahingoista. Näin voitaisiin sekä saada selville taustalla vaikuttaneet tekijät että myös kehittää toimintatapoja virheiden ennalta ehkäisemiseksi. Vertailu alan sisällä helpottuisi näin myös maantieteellisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus laatia valtakunnallisen mallin, jonka avulla sekä terveydenhuollon henkilöstön määrä että rakenne voidaan arvioida paikallisesti?

Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 2004

Antero Kekkonen /sd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero Kekkosen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 763/2004 vp:

Aikooko hallitus laatia valtakunnallisen mallin, jonka avulla sekä terveydenhuollon henkilöstön määrä että rakenne voidaan arvioida paikallisesti?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomalaisessa terveydenhuollossa työskentelee väestöön suhteutettuna saman verran lääkäreitä kuin Euroopan maissa keskimäärin. Tutkinnon suorittaneiden työikäisten sairaanhoitajien määrä on Suomessa väestöön suhteutettuna Euroopan toiseksi korkein. Kolmannes sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneista henkilöistä ei työskentele terveydenhuollossa. Samaa ilmiötä on myös muissa Euroopan maissa. Terveydenhuollossa työskentelevien sairaanhoitajien määrä on Suomessa jonkin verran korkeampi kuin Euroopan maissa keskimäärin. Vertailukelpoista tilastotietoa muun terveyshuoltohenkilöstön määrästä on hyvin vähän.

Vuodesta 1991 vuoteen 2000 terveydenhuoltohenkilöstön kokonaismäärä muuttui Suomessa hyvin vähän, mutta koulutetuimman henkilöstön, lääkäreiden ja sairaanhoitajien, määrä kasvoi. Vastaavasti avustavan henkilöstön määrä väheni erityisesti erikoissairaanhoidossa. Stakesin ylläpitämästä terveydenhuoltohenkilöstön rekisteristä selviävät eri henkilöstömäärissä tapahtuneet muutokset, käytetty työpanos ammattiryhmittäin sekä henkilöstön keski-ikä. Yksikkökohtaisia tietoja on saatavissa Kuntaliiton ylläpitämästä SOTKA-tietokannasta. Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset pitävät yllä omia tiedostojaan, joista myös voidaan selvittää työntekijämäärät yksiköittäin sekä määrissä tapahtuneet muutokset.

Sairaaloiden ja terveyskeskusten toiminnan laatua voidaan seurata mm. Potilasvakuutuskeskuksen tilastoista, joista selviävät vahinkoilmoitusten määrät yksiköittäin, korvausratkaisut sekä korvattujen vahinkotapausten korvaussummat suhteutettuna väestömääriin. Korvaussummissa on eroja alueittain. Stakesin benchmarkingtiedoston mukaan Suomen tehokkain sairaala oli vuonna 2002 Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä korvatut hoitovahingot asukasta kohti olivat maan korkeimmat. Vastaavaa suuntausta ei havaittu vuonna 2002 muiden sairaaloiden osalta. Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa on maan tehokkaimpia sairaaloita, mutta korvattujen potilasvahinkojen vastuut asukasta kohti olivat selvästi alle maan keskitason.

Stakes kehittää parhaillaan avohoidon toiminnan tilastointijärjestelmää. Järjestelmä on käyttökunnossa koko maassa todennäköisesti vuonna 2006. Kaiken kaikkiaan Suomessa on jo nyt suhteellisen kattavat tilastotiedot vuosittain aiheutuneista potilasvahingoista, sairaaloiden toiminnan määristä, tuottavuudesta ja henkilökuntamääristä. Uuden, erillisen tietojärjestelmän rakentaminen jo olemassa olevien ja rakenteilla olevien järjestelmien lisäksi ei ole perusteltua. Suomeen rakennetaan parhaillaan valtakunnallista sähköistä sairauskertomusta, sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmiä saatetaan yhteensopiviksi ja kehitetään kuvantamistutkimusten sähköistä arkistointia erityisvastuualueittain. Kyseessä on laajamittainen tietojärjestelmien kehitystyö, joka täydentää jo olemassa olevia varsin kattavia rekistereitä.

Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 2004

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 763/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Antero Kekkonen /sd:

Ämnar regeringen utarbeta en riksomfattande modell som möjliggör en uppskattning på det lokala planet av hälso- och sjukvårdspersonalen såväl i fråga om antal som sammansättning?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Inom den finländska hälso- och sjukvården arbetar i förhållande till befolkningen lika många läkare som i de europeiska länderna i genomsnitt. Antalet sjukskötare i arbetsför ålder som avlagt examen är i Finland i proportion till folkmängden den näst högsta i Europa. En tredjedel av dem som avlagt sjukskötarexamen är inte yrkesverksamma inom hälso- och sjukvården. Samma fenomen kan observeras även i de andra europeiska länderna. Antalet sjukskötare som arbetar inom hälso- och sjukvården är i Finland något större än vad medeltalet för de europeiska länderna uppvisar. De tillgängliga jämförbara statistiska uppgifterna om den övriga personalen inom hälso- och sjukvården är mycket knapphändiga.

Under åren från 1991 fram till 2000 skedde det mycket små förändringar i fråga om det totala personalantalet inom hälso- och sjukvården, men antalet anställda med högre utbildning, dvs. läkare och sjukskötare ökade. Den assisterande personalen, i synnerhet inom specialiserad sjukvård, minskade i motsvarande omfattning. Av den statistik som Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården Stakes för över personalen inom hälso- och sjukvården framgår vilka förändringar som skett inom olika personalgrupper, arbetsinsatsen inom respektive yrkesgrupp samt personalens medelålder. Uppgifterna för de enskilda enheterna finns att tillgå i databasen SOTKA som Kommunförbundet upprätthåller. Sjukvårdsdistrikten och hälsocentralerna upprätthåller sina egna dataregister, varifrån antalet anställda vid respektive enhet samt variationerna i antalet också kan plockas fram.

Kvaliteten på sjukhusens och hälsocentralernas funktioner kan följas upp bl.a. i Patientförsäkringscentralens statistik, varav framgår antalet skadeanmälningar per enhet, besluten om ersättning samt ersättningssummorna i de fall där skadan ersatts i relation till befolkningsmängderna. Ersättningssummorna varierar inom de olika områdena. Enligt Stakes jämförelse av uppgifterna var Finlands mest effektiva sjukhus 2002 Mellersta Österbottens centralsjukhus i Karleby. Ersättningarna för skador i vården räknat per invånare var landets högsta inom Mellersta Österbottens sjukvårdsdistrikt. Motsvarande trend kunde inte observeras under 2002 vid de övriga sjukhusen. Exempelvis Päijät-Häme centralsjukhus i Lahtis är ett av landets mest effektiva sjukhus, men sjukhusets ansvar för ersatta patientskador per invånare låg klart under summorna i genomsnitt runt om i landet.

Stakes utarbetar för närvarande ett system för statistikföringen över öppenvårdens funktioner. Systemet torde vara klart för att kunna införas i hela landet 2006. I det stora hela finns det i Finland redan nu relativt fullständiga statistiska uppgifter över patientskadorna, sjukhusens verksamhet och produktivitet samt personalens antal. Det är inte motiverat att bygga upp något nytt, separat datasystem utöver de system som redan existerar eller är under byggnad. I Finland byggs för närvarande upp en riksomfattande elektronisk sjukjournal, sjukhusens och hälsocentralernas datasystem samordnas och förutsättningarna för elektronisk arkivering av resultaten från bilderingsundersökningar utreds inom samtliga upptagningsområden för högspecialiserad vård. Det är fråga om ett omfattande arbete för att utveckla datasystemen i syfte att komplettera de existerande, redan rätt fullständiga registren.

Helsingfors den 29 oktober 2004

Omsorgsminister Liisa Hyssälä