KIRJALLINEN KYSYMYS 7/2008 vp

Tohmajärven kunta on anonut opetusministeriöltä kokeilulupaa aloittaa venäjän kielen opetus syyslukukauden 2008 alusta peruskoulun 7. luokan oppilaille B-kielenä. Kokeilun oli tarkoitus olla määräaikainen, minkä jälkeen tilannetta olisi tarkasteltu uudestaan saatujen kokemusten perusteella. Tohmajärven kunta on taannut venäjän kielen opiskelijoille mahdollisuuden jatkaa venäjän opintoja myös lukiossa. Kokeiluun osallistuville olisi taattu myös ruotsin kielen opiskelu valinnaisena aineena 8. luokalta eteenpäin. Tohmajärvellä on pätevät opettajat niin ruotsia kuin venäjääkin opettamaan.

Tohmajärvellä sijaitsee Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka, joka tarjoaa oivalliset mahdollisuudet kehittää koko Keski-Karjalan aluetaloutta Venäjän kauppaa kehittämällä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on omalta osaltaan ollut tukemassa alueen kehittämistä mm. tukemalla rajanylityspaikan teiden ja rakennusten uusimista. Rajanylityspaikalla tapahtuu vuosittain noin miljoona rajanylitystä. Tavaratonneilla mitaten Niirala on itärajan toiseksi vilkkain rajanylityspaikka. Venäjän kielen osaajista on rajanylityspaikan ja koko Keski-Karjalan aluetalouden kehittymisen kannalta erittäin suuri tarve.

Kuitenkin opetusministeriö on 30.1.2008 tehdyllä päätöksellään hylännyt Tohmajärven hakemuksen venäjän kielen opetuskokeilusta yläasteella.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko opetusministeriön kielteinen päätös linjassa hallitusohjelman kanssa, joka tähtää monipuoliseen kielikoulutukseen jo peruskouluvaiheessa,

millä perusteilla opetusministeriö ei ole myöntänyt Tohmajärvelle lupaa venäjän kielen opetuskokeiluun, vaikka olosuhteiltaan Tohmajärven kunta pystyy järjestämään kokeiluopetuksen nykyisillä resursseilla,

onko ministeriön puolelta olemassa mahdollisuutta toteuttaa Tohmajärven kunnan esittämä kokeilu ja

minkä takia ministeriö pyrkii estämään omaehtoisen, paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä vahvistavan kokeilun?

Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 2008

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Hannu Hoskosen /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 7/2008 vp:

Onko opetusministeriön kielteinen päätös linjassa hallitusohjelman kanssa, joka tähtää monipuoliseen kielikoulutukseen jo peruskouluvaiheessa,

millä perusteilla opetusministeriö ei ole myöntänyt Tohmajärvelle lupaa venäjän kielen opetuskokeiluun, vaikka olosuhteiltaan Tohmajärven kunta pystyy järjestämään kokeiluopetuksen nykyisillä resursseilla,

onko ministeriön puolelta olemassa mahdollisuutta toteuttaa Tohmajärven kunnan esittämä kokeilu ja

minkä takia ministeriö pyrkii estämään omaehtoisen, paikallista elinkeinoelämää ja työllisyyttä vahvistavan kokeilun?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Suomen kielikoulutuspolitiikan tavoitteena ovat monipuoliset kielivalinnat ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa aloitettu kielten oppiminen. Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä tuntijaosta annettiin syksyllä 2002. Ensimmäisen pakollisen vieraan kielen (A1) opiskelu aloitetaan viimeistään peruskoulun kolmannella luokalla. A1-kieleksi opetuksen järjestäjät voivat tarjota useita eri kielivaihtoehtoja. Vapaaehtoisena perusopetuksen alaluokilla voidaan opiskella myös nk. A2-kieltä. Perusopetuksen yläluokilla aloitetaan toisen pakollisen kielen opiskelu (B1) ja on mahdollista aloittaa vapaaehtoisen B2-kielen opiskelu.

Opetuksen järjestäjät päättävät mihin oppiaineisiin tai useasta oppiaineesta muodostettujen kokonaisuuksien opetukseen ne käyttävät valinnaisaineiden tunteja. Niitä voi käyttää myös kielten opetukseen. Voimassa olevissa perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteissa on aiempaa enemmän vapaaehtoisen A-kielen tunteja, millä tähdätään A-kielen tavoitetason nostamiseen.

Perusopetuksen tuntijako säätää vain opetukseen käytettävistä minimituntimääristä. Kunnat voivat opetuksen järjestäjinä lisätä omalla päätöksellään esim. venäjän kielen opetusta kouluissaan käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja venäjän kieleen. Tämä olisi tervetullutta paitsi koko Suomessa myös erityisesti Pohjois- ja Etelä-Karjalan/Itä-Suomen alueella myös talouden kehityksen kannalta. Se olisi myös linjassa hallitusohjelman kielikoulutuksen monipuolistamista koskevan tavoitteen kanssa.

Hallitusohjelma tähtää myös maamme kaksikielisyyden ja molempien kansalliskielten osaamisen vahvistamiseen. Opetusministeriö pitääkin tärkeänä ja perusteltuna molempien kotimaisten kielten opiskelua ja osaamista koko maan kattavasti myös jatkossa.

Perusopetuslain 20 §:n mukaan perusopetuksen tuntijaosta voidaan poiketa opetusministeriön myöntämällä kokeiluluvalla. Lupa voidaan myöntää sellaiselle opetuksen järjestäjälle, jolla on edellytykset tuottaa kokeilu sen tarkoitusta vastaavalla tavalla ja opetukseen liittyviä oppilaiden oikeuksia vaarantamatta. Kokeilulupa myönnetään opetuksen järjestäjän hakemuksesta enintään kolmeksi vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa enintään kahdella vuodella.

Ehdotetun kokeilun käynnistäminen tähtäisi perustuslaissa säädetyn kansalliskielen aseman muuttamiseen. Mahdollisella kokeilulla voisi olla myös vaikutuksia oppilaan oikeusturvaan. Kokeiluhankehakemuksen luoteisia koulutuspoliittisia tavoitteita ei sisälly hallitusohjelmaan eikä valtioneuvoston joulukuussa hyväksymään Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 2007-2012.

Opetusministeriö katsookin, että mahdollisella kokeilulla olisi ollut ennakoimattomia vaikutuksia oppilaiden jatko-opintoihin ja työelämään.

Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2008

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 7/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Hannu Hoskonen /cent:

Är undervisningsministeriets negativa beslut i linje med regeringsprogrammet, som syftar till en mångsidig språkutbildning redan under den grundläggande utbildningen,

på vilka grunder har undervisningsministeriet inte beviljat Tohmajärvi tillstånd till ett försök med undervisning i ryska, trots att Tohmajärvi kommun klarar av att ordna försöksundervisningen med nuvarande resurser,

finns det å ministeriets sida någon möjlighet att genomföra det försök som Tohmajärvi kommun har framlagt och

varför försöker ministeriet hindra ett frivilligt försök som stärker det lokala näringslivet och den lokala sysselsättningen?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Målet för språkutbildningspolitiken i Finland är mångsidiga språkval och en språkinlärning som inleds i ett så tidigt skede som möjligt. Hösten 2002 utfärdades statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen. Studierna i det första obligatoriska främmande språket inleds senast i tredje årskursen i den grundläggande utbildningen. Utbildningsanordnarna kan erbjuda flera olika språkalternativ som A1-språk. Man kan också frivilligt läsa ett så kallat A2-språk i de lägre årskurserna inom den grundläggande utbildningen. I de högre årskurserna inom den grundläggande utbildningen inleds studierna i det andra obligatoriska språket (B1) och det är möjligt att börja studera ett frivilligt B2-språk.

De som ordnar utbildning beslutar hur de undervisningstimmar som tilldelats valfria ämnen fördelas mellan olika ämnen eller ämneskomplex. Timmarna kan också användas för språkundervisning. I de gällande grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen och för gymnasiet finns det fler timmar än tidigare för det frivilliga A-språket. Med detta strävar man efter att höja målnivån för A-språket.

Timfördelningen i den grundläggande utbildningen reglerar endast det minimiantal timmar som ska användas för undervisningen. Kommunerna kan som anordnare av utbildning själv besluta att utöka undervisningen t.ex. i ryska i sina skolor genom att använda timmar avsedda för valfria ämnen för detta eller genom att utöka undervisningstimmarna i ryska. Detta är välkommet förutom i hela landet särskilt även i Norra och Södra Karelen / i östra Finland också med tanke på den ekonomiska utvecklingen. Det är också i linje med regeringsprogrammets målsättning att göra språkutbildningen mångsidigare.

Regeringsprogrammet syftar också till att stärka tvåspråkigheten i landet och kunskaperna i bägge nationalspråken. Undervisningsministeriet anser det även vara viktigt och motiverat att studera och kunna de båda inhemska språken i hela landet också i framtiden.

Enligt 20 § i lagen om grundläggande utbildning kan man avvika från den grundläggande utbildningens timfördelning med ett försökstillstånd som beviljas av undervisningsministeriet. Tillstånd kan beviljas en sådan utbildningsanordnare som har förutsättningar att genomföra försöket på ett sätt som motsvarar dess syfte utan att äventyra elevernas undervisningsrelaterade rätttigheter. Försökstillståndet beviljas på ansökan av utbildningsanordnaren för högst tre år och kan förlängas med högst två år.

Inledandet av det föreslagna försöket skulle syfta till att ändra nationalspråkets ställning, som föreskriv i grundlagen. Ett eventuellt försök skulle också kunna ha verkningar för elevernas rättsskydd. De utbildningspolitiska målen i ansökan om försöksprojektet ingår inte i regeringsprogrammet eller i utvecklingsprogrammet för utbildning och forskning 2007-2012, som statsrådet godkände i december.

Undervisningsministeriet anser också att ett eventuellt försök skulle ha haft oförutsebara verkningar för elevernas fortsatta studier och arbetsliv.

Helsingfors den 27 februari 2008