Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 819/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 819/2009 vp - Lasse Hautala /kesk

Pellavansiemenen tulevaisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Kanadalaisia pellavansiemeniä on vedetty viime päivinä pois myynnistä mahdollisen gm-saastunnan vuoksi. Syynä on ollut se, että kyseiset erät ovat mahdollisesti sisältäneet geenimuunneltua pellavalajiketta, jota ei ole hyväksytty elintarvikekäyttöön EU-maissa. Samanlaisia ongelmia on havaittu myös useassa muussa EU-maassa.

Pellavansiemenien saastumisen laajuus on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, mutta teollisuus ja viranomaiset eivät ole ilmeisesti vieläkään löytäneet saastumisen syylle mitään järkevää selitystä tai saaneet selvitettyä koko ongelman laajuutta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriö aikovat ryhtyä turvatakseen elintarvikekäyttöön tarkoitetun pellavansiemenen laadun ja estääkseen saastuneen lajikkeen leviämisen sekä lisätäkseen suomalaisen pellavansiemenen tuotantoa?

Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2009

Lasse Hautala /kesk
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lasse Hautalan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 819/2009 vp:

Mihin toimiin hallitus ja erityisesti maa- ja metsätalousministeriö aikovat ryhtyä turvatakseen elintarvikekäyttöön tarkoitetun pellavansiemenen laadun ja estääkseen saastuneen lajikkeen leviämisen sekä lisätäkseen suomalaisen pellavansiemenen tuotantoa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

EU:n elintarvike ja rehualan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) kautta tuli syyskuun 8. päivänä, 2009 tieto Saksasta, että Kanadasta Eurooppaan tulleesta pellavansiemenerästä oli löytynyt muuntogeenistä pellavansiementä. Kyseinen pellava (FP967, CDC Triffid) on Kanadassa arvioitu turvalliseksi ja hyväksytty vuonna 1998 viljeltäväksi ja edelleen vuonna 1999 käytettäväksi elintarvikkeena ja rehuna. Lajikkeen kiinnostavuus kanadalaisten viljelijöiden keskuudessa on ollut vähäistä, eikä sitä ei ole viljelty satokauden 1999--2000 jälkeen. Siemenet on kerätty asiasta vastaavan viranomaisen (Canadian Grain Commission) toimesta pois markkinoilta. Koska lupa kyseiselle pellavalle on edelleen voimassa, voi siemeniä olla viljelijöiden omissa varastoissa. Tätä on ounasteltu syyksi siihen, että erittäin pieni (alle 0,01 %), mutta analyyttisesti havaittava esiintyminen on ollut todennettavissa. Kyseisestä pellavasta ei ole jätetty markkinointiluvan edellyttävää hakemusta EU:ssa.

Kanadan viranomaiset antoivat selvityksen EU:n jäsenvaltioille komission elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittävän pysyvän komitean kokouksessa 19. lokakuuta, 2009. Kanadasta toimitetaan Eurooppaan edelleen pellavaa, mutta viranomaiset edellyttävät kaikilta vientieriltä analyyttistä varmennusta siitä, että ne eivät ole saastuneita muuntogeenisellä pellavalla. Jokaista tuontierää seuraa asianmukainen viranomaistodistus. Lisäksi Kanadan viranomaiset jatkavat muuntogeenisen pellavakontaminaation syyn selvittämistä ja raportoivat selvityksistä säännöllisesti EU:n komissiolle ja jäsenvaltioille. Valvontaan sopiva analyysimenetelmä on validoitu Euroopan yhteisen tutkimuslaitoksen (JRC) toimesta ja se on kaikkien jäsenvaltioiden, myös Suomen viranomaisten käytössä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on selvittänyt muuntogeenisen pellavansiemenen esiintymistä Suomessa ja käynnistänyt elintarvikesektorilla takaisinvedot. Kaikki takaisinvedot on suoritettu. Rehuna käytettävä pellava on joko kotimaista tai ruotsalaista alkuperää, joten sekoittuminen ei ole koskenut rehusektoria. Pellavan valvonta on edelleen aktiivista. Pellavan analyyttinen valvonta on liitetty osaksi Eviran ohjaamaa ja kuntien toteuttamaa muuntogeenisten tuotteiden valvontaohjelmaa. Valvontaohjelma koskee pellavansiementen käyttöä elintarvikkeena, rehuna sekä maahan tuotavaa pellavansiementä. Maa- ja metsätalousministeriö saa Eviralta käyttöönsä valvontaraportit. EU:n komissio puolestaan toimittaa ministeriölle tiedoksi Kanadan antamat tilanneselvitykset.

Pellavaa tulee Kanadasta Suomeen eri EU-maiden kautta, mutta maahan tuodaan myös mm. ruotsalaista pellavansiementä. Suomessa tuotettavan pellavan tuotantoalaan vaikuttaa ensisijaisesti pellavan tuotantoon tarvittava siemenmäärä. Suomessa tuotetaan pellavansiementä siementarpeisiin, sitä käytetään rehuna ja vähäisemmässä määrin elintarvikkeena. Kotimaisen siemenen käytön lisäämiseen vaikuttaa yrittäjien kiinnostus käyttää kotimaista pellavan siementä.

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 819/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Lasse Hautala /cent:

Vilka åtgärder ämnar regeringen och i synnerhet jord- och skogsbruksministeriet vidta för att trygga kvaliteten på linfrö för livsmedelsbruk och hindra att en kontaminerad sort sprids samt för att öka produktionen av linfrö i Finland?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Via EU:s snabba varningssystem för livsmedels- och fodersäkerhet (RASFF) meddelades det den 8 september 2009 från Tyskland att genetiskt modifierat linfrö hade upptäckts i ett parti linfrö som anlänt till Europa från Kanada. Linet i fråga (FP967, CDC Triffid) har i Kanada bedömts vara tryggt och godkänts för odling 1998, och 1999 har sorten godkänts för att användas som livsmedel och foder. Jordbrukarna i Kanada har inte visat något stort intresse för sorten, och den har inte odlats efter skördeperioden 1999-2000. Den behöriga myndigheten (Canadian Grain Commission) har samlat in fröna. Eftersom tillståndet för sorten fortfarande gäller kan jordbrukare ha frön av den i sina egna lager. Detta har förmodats vara orsaken till att en förekomst som är mycket liten (under 0,01 %) men ändå går att analysera har verifierats. I EU har det inte lämnats in någon ansökan om tillstånd att marknadsföra linet i fråga.

Den 19 oktober 2009 gav de kanadensiska myndigheterna en redogörelse till medlemsstaterna i EU vid ett möte i kommissionens ständiga kommitté för livsmedelskedjan och djurhälsa. Från Kanada levereras alltjämt lin till Europa, men myndigheterna förutsätter att alla exportpartier verifieras analytiskt med avseende på kontaminering med genetiskt modifierat lin. Varje importparti åtföljs av ett behörigt myndighetsintyg. Dessutom fortsätter de kanadensiska myndigheterna att reda ut orsaken till kontamineringen med genetiskt modifierat linfrö och rapporterar regelbundet till EU-kommissionen och medlemsstaterna om hur utredningen framskridit. Den analysmetod som lämpar sig för tillsynen har validerats av det gemensamma forskningscentret (JRC) och används av myndigheterna i alla medlemsstater, även Finland.

Livsmedelssäkerhetsverket Evira har klarlagt förekomsten av genetiskt modifierat linfrö i Finland och inlett tillbakadraganden inom livsmedelssektorn. Alla tillbakadraganden har genomförts. Det lin som används som foder är av antingen inhemskt eller svenskt ursprung, därför har sammanblandningen inte gällt fodersektorn. Linet kontrolleras fortfarande aktivt. Den analytiska linkontrollen utgör ett inslag i ett program för tillsyn över genetiskt modifierade produkter som Evira styr och kommunerna genomför. Tillsynsprogrammet gäller användning av linfrö som livsmedel och foder samt importerat linfrö. Jord- och skogsbruksministeriet får Eviras tillsynsrapporterna. EU-kommissionen skall också meddela ministeriet om lägesöversikterna från Kanada.

Lin från Kanada når Finland via olika EU-länder, men Finland importerar också bl.a. svenskt linfrö. Odlingsarealen för lin i Finland påverkas framför allt av den mängd frö som behövs för linproduktion. I Finlands produceras linfrö för utsädesbehov, för användning som foder och - i mindre utsträckning - för användning som livsmedel. Företagarnas intresse för att använda inhemskt linfrö inverkar på möjligheten att använda större mängder inhemskt utsäde.

Helsingfors den 28 oktober 2009

Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila