KIRJALLINEN KYSYMYS 83/2003 vp

Sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatustyöryhmä esitti vuonna 1999 jättämässään muistiossa useita toimenpiteitä pienten lasten hoitojärjestelmän ohjauksen ja laadun kehittämiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan 1.4.1973 voimaan tulleet lasten päivähoidosta annettu laki ja asetus tuli kokonaisuudessaan uudistaa. Työryhmä esitti säädettäväksi lakia lasten päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta. Työryhmä totesi, että nykyinen sääntely ei enää kaikilta osin asiallisesti tai säädösteknisesti vastaa tämän päivän käytäntöjä ja tarpeita. Työryhmä esitti, että lasten päivähoidon määritelmä ja tehtävät tulee ajanmukaistaa ja lain tulee perustua elinikäisen oppimisen periaatteelle.

Eduskunnassa päivähoitolain pikaista kokonaisuudistusta kannattavan toimenpidealoitteen allekirjoitti yli sata edustajaa marraskuussa 2001.

Tämän jälkeen on valtioneuvosto antanut 28.2.2002 periaatepäätöksen varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista. Linjauksissa todetaan, että varhaiskasvatuksen laadun toteuttamisen ja sisällön kehittämisen edellytyksenä on toimiva ohjausjärjestelmä. Linjauksissa korostetaan lasten päivähoidon lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarvetta ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden liittämistä nykyistä selkeämmin osaksi elinikäisen oppimisen tavoitteita. Päivähoitolainsäädännön kokonaisuudistus on yksi linjausten yhteydessä hyväksytyistä kehittämistoimenpiteistä.

Lasten päivähoidosta annetun lain kokonaisuudistuksen tarve on todettu myös kansallisessa sosiaalialan kehittämisprojektin loppuraportissa. Päivähoitolain kokonaisuudistuksen tarve on luettavissa myös sosiaali- ja terveysministeriön perhepoliittisen strategian sisällöstä.

Pääministeri Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa lasten päivähoitolain kokonaisuudistusta sen sijaan ei suoranaisesti mainita. Ohjelmassa otetaan kantaa yksittäisiin lainsisältöihin, kuten kotihoidon tuen ja perhepäivähoidon kehittämiseen sekä päivähoidon enimmäisryhmäkokojen määrittelyyn. Alle oppivelvollisuusikäisten lasten varhaiskasvatuksen kytkentää elinikäiseen oppimiseen ja muuhun kasvatus- ja koulutusjärjestelmään ei ohjelmasta löydy. Ohjelmassa ei myöskään ole mainintaa lasten päivähoidosta annetun lainsäädännön kokonaistarpeen uudistamisesta.

Lasten päivähoidosta annettu lainsäädäntö on 30 vuotta vanha eikä vastaa enää tämän päivän tarpeita. Lasten varhaiskasvatusta on kehitettävä tiiviissä kytkennässä muuhun kasvatus- ja koulutuspolitiikkaan. Samoin kehittämisessä on otettava huomioon kansainväliset linjaukset. OECD:n vuonna 2001 tekemä varhaiskasvatuksen arviointi antoi varsin hyvän lausunnon Suomen ja muiden pohjoismaiden varhaiskasvatusjärjestelmästä.

Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota kuitenkin siihen, että maamme päivähoidossa tulisi nykyistä enemmän panostaa sisältöön ja oppimisedellytysten parantamiseen ja myös kotona hoidettavilla lapsilla tulisi olla mahdollisuus saada pedagogisia palveluita ja oppimismahdollisuuksia. Suomessa alle kouluikäisistä lapsista varhaiskasvatuspalveluihin osallistuu vähiten lapsia koko EU:n alueella.

Koululainsäädännön uudistustyön valmistelu tapahtui laaja-alaisissa työryhmissä, joissa oli edustettuina laajasti alan asiantuntijoita. Tulokset osoittavat, että tämä on varmasti erinomaisen käyttökelpoinen menetelmä myös lasten päivähoitolain kokonaisuudistuksen käynnistämisessä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus käynnistää päivähoitolain kokonaisuudistuksen ja milloin uudistustyö on tarkoitus saada valmiiksi ja

miten hallitus aikoo varmistaa uudistuksen valmistelun avoimuuden ja laajan asiantuntijuuden?

Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 2003

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 83/2003 vp:

Aikooko hallitus käynnistää päivähoitolain kokonaisuudistuksen ja milloin uudistustyö on tarkoitus saada valmiiksi ja

miten hallitus aikoo varmistaa uudistuksen valmistelun avoimuuden ja laajan asiantuntijuuden?

Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa:

Lasten päivähoidosta annettu lainsäädäntö on vuodelta 1973 eli 30 vuotta vanha. Päivähoitolain kokonaisuudistuksen tarpeeseen ja lakiin varhaiskasvatuksesta on viitattu viime vuosina useissa eri asiakirjoissa, kuten sosiaali- ja terveysministeriön varhaiskasvatustyöryhmän muistiossa (työryhmämuistioita 1999:4), valtioneuvoston periaatepäätöksessä varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista (sosiaali- ja terveysministeriö, julkaisuja 2002:9), sosiaali- ja terveysministeriön perhepoliittisessa strategiassa (ensipainos, helmikuu 2003) sekä viimeisimpänä sosiaalialan kehittämisprojektin loppuraportissa (työryhmämuistioita 2003:11).

Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes valmistelee laaja-alaisesti parhaillaan valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Työ valmistuu kokeiluversiona syksyllä 2003 ja lähtee laajalle palaute- ja lausuntokierrokselle ennen lopullisen perusteasiakirjan valmistumista kesällä 2004. Tämä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmistumisprosessi ja sen tulokset sisältöineen tullaan hyödyntämään myös tärkeänä osana päivähoitolain kokonaisuudistusta.

Päivähoitolaki uudistetaan osana sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä olevaa laajaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädäntöhanketta vuoteen 2007 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa vuoden 2003 aikana laaja-alaisen työryhmän päivähoitolain uudistamisen käynnistämiseksi.

Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2003

I det syfte 27 § riksdagens arbetsordning anger har Ni, Herr talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml undertecknade skriftliga spörsmål SS 83/2003 rd:

Ämnar regeringen påbörja en totalrevidering av lagen om barndagvård och när har man för avsikt att reformen skall vara klar och

hur kommer regeringen att säkerställa öppenhet och sakkunskap på bred basis under beredningen?

Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande:

Lagstiftningen om barndagvård kom till 1973, den är således 30 år gammal. Behovet av en totalrevidering av lagen om barndagvård och av en lag om förskolepedagogik har under de senaste åren påtalats i många olika handlingar, t.ex. i den promemoria som sammanställts av social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp för förskolepedagogik (arbetsgruppspromemorior 1999:4), statsrådets principbeslut om riksomfattande riktlinjer för förskoleverksamheten (social- och hälsovårdsministeriet, publikationer 2002:9), social- och hälsovårdsministeriets familjepolitiska strategi (förstaupplaga, februari 2003) samt senast i slutrapporten av utvecklingsprojektet för det sociala området (arbetsgruppspromemorior 2003:11).

Forsknings- och utvecklingscentralen för social- och hälsovården, Stakes, bereder för närvarande på riksnivå omfattande grunder till en plan för förskolepedagogik. Arbetet färdigställs i form av en försöksversion hösten 2003 och sänds för respons och utlåtande innan det slutliga dokumentet blir klart sommaren 2004. Processen med tillkomsten av grunderna för planen för förskolepedagogik och dess resultat inklusive innehåll kommer också att utnyttjas som en viktig del av totalrevideringen av lagen om barndagvård.

Lagen om barndagvård skall revideras inom år 2007 som en del av det omfattande projekt som gäller lagstiftningen om social- och hälsovårdsservice som pågår vid social- och hälsovårdsministeriet. Social- och hälsovårdsministeriet kommer år 2003 att tillsätta en arbetsgrupp på bred basis med uppgift att påbörja revideringen av lagen om barndagvård.

Helsingfors den 5 juni 2003