KIRJALLINEN KYSYMYS 868/2009 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Opetusministeriö on tukenut linjauksillaan ja rahoituspäätöksillään korkeakoulujen tietoyhteiskuntakehitystä viimeisten kahdentoista vuoden ajan. Viimeisimmät kansalliset linjaukset on tehty Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa 2000-2004 ja Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelmassa 2004-2006. Tietoyhteiskuntahankerahoitus korkeakouluille päättyi vuoden 2006 lopussa.

Korkea-asteen koulutuksen osalta tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittymisestä vastaa tulevaisuudessa kukin korkeakoulu itsenäisesti ja omiin tavoitteisiinsa parhaiten sopivalla tavalla. Yliopistot ovat päättäneet purkaa ja vähentää sellaista toimintaa ja sellaisia organisaatioita, jotka kansallisen tietoyhteiskuntastrategian aikana luotiin yhteistyön, yhteisten tavoitteiden ja yhteisen sitoutumisen foorumeiksi. Näitä ovat olleet mm. tieteenalakohtaiset opetusverkostot ja erityisesti Suomen virtuaaliyliopisto -konsortio. Myös ammattikorkeakoulupuolella on aktiivisesti kehitetty vastaavanlaista yhteistyötä ja laajennettu mm. virtuaaliopetusta. Aivan viime aikoina kansallinen ohjaus ja kansallisten päämäärien asettaminen ovat merkittävästi heikentyneet.

Jatkokouluttautumisessa, uudelleenkouluttautumisessa ja yleensä koulutuksessa sekä opiskelupaikan valinnassa modernin tieto- ja viestintäteknologian ja siihen kuuluvan laajakaistateknologian tehokas hyödyntäminen ovat avainasemassa.

Suomalaisten verrattain lyhyt työura on puhuttanut. Peruskoulun ja lukion jälkeen voi mennä useita vuosia ennen jatko-opintojen alkua, ja eläkkeelle pyritään laajasti viimeistään 60-vuotiaana. Osittain tämän voi katsoa johtuvan koulutuspolitiikasta, joka ei ole riittävästi tukenut sellaista sisällöllisesti laaja-alaista ja teknisesti helppokäyttöistä koulutukseen hakeutumista ja kouluttautumista tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa, joka olisi kaikkialla maassa kaikkien saatavilla.

Aivan oma erityinen ongelmansa koskee niitä seutuja, jotka eivät ole nopeiden laajakaistayhteyksin piirissä. Laajakaistayhteyksien rakentaminen harvaan asutuille seuduille on pahasti viivästynyt. Juuri niillä seuduilla, joilla pienet koulut ja aikuisopiskelijat tarvitsisivat etäyhteyksiä kaikkein kipeimmin, ne useissa tapauksissa puuttuvat kokonaan tai ovat niin kalliita, ettei niitä ole varaa hankkia. Markkinavetoinen, operaattorien varaan rakentuva politiikka rakentaa koko maan kattavat nopeat tietoliikenneyhteydet on näiden alueiden koulujen ja muiden koulutuspalveluja tarvitsevien osalta epäonnistunut. Tämä ei ole kunniaksi suomalaiselle tieto- ja koulutusyhteiskunnalle. Nopeiden yhteyksien puuttuminen uhkaa edelleen harventaa kouluverkkoa ja tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia.

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepoliittisessa ohjauksessa Suomessa toteutettiin 1990-luvulla ehkä teknologialtaan maailman korkeatasoisin ja kaikkien saatavilla oleva korkeakouluverkko, joka sai laajaa huomiota maailmalla. Tämän verkon teknologia siirrettiin sitten 1990-luvun puolivälissä palvelemaan koko yhteiskuntaamme. Hyvän teknologian pohjalta uskottiin syntyvän myös kansainvälisesti korkeatasoinen tietoyhteiskunta. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska sovellutustuotannossa ei ole ollut riittävästi kansallista ohjausta, rahoitusta, yhteistyötä eikä näkemystä.

Kattava tarjonta opintomahdollisuuksien ja palvelujen suhteen on yksi tietoyhteiskunnan kulmakivistä. Virtuaaliyliopistoa ja -korkeakoulua on rakennettu jo 10 vuotta yhteistyön ja etäopetuksen tukijärjestelmäksi. Hyvä teknologia on parantanut merkittävästi verkko-opiskelumahdollisuuksia ja ns. opiskelijaliikkuvuutta. Kun kuitenkin tällä hetkellä työtä jatketaan korkeakouluissa ilman riittävää koulutus- ja tiedepoliittista ohjausta ja rahoitusta, ei verkko-opetusta enää kehitetä koko tietoyhteiskuntamme tarpeita ajatellen. Korkeakoulujen autonomian kehittäminen on tärkeää, mutta sen nojalla korkeakoululaitosta ei voi jättää heitteille eikä sen osaamista käyttämättä kansallisissa elintärkeissä hankkeissa.

Kansalliset tavoitteet voitaisiin toteuttaa kansantaloudellisesti edullisesti virtuaaliyliopiston, virtuaaliammattikorkeakoulun ja virtuaalikoulun yhteydessä, jos tällä toiminnalla olisi riittävä koulutuspoliittinen ohjaus ja rahoitus. Näin ei tällä hetkellä ole. Erityisesti taantuman aikana kaikki mahdollisuudet olisi otettava käyttöön koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi ja laman vaikutusten lieventämiseksi.

Yliopistojen ja korkeakoulujen kursseja pitäisi tallentaa verkkoon kaikkien seurattavaksi. Perinteisesti jokaisella on ollut oikeus mennä kuuntelemaan yliopistojen luentoja. Nykyään sen pitäisi olla mahdollista internetissä eikä vain luentosalin penkillä. Lukion opintojenohjaus tuntuu vielä olevan puutteellisesti järjestettyä. Tästä on suurinta haittaa tietysti pienille kasvukeskusten ulkopuolisille lukioille. Tavoite tulee olla liittää lukiot mahdollisimman tiiviisti yhteistyöhön korkeakoululaitoksen kanssa. Tätä ei ole tapahtunut kuin lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Jatkossa yhä enemmän hyvät opiskelijat valitsevat jatkokoulutuspaikakseen kansainvälisiä korkeakouluja. Kansallinen korkeakoululaitoksemme joutuu jatkossa yhä enemmän kilpailemaan opiskelijoista kansainvälisessä verkossa. Siksi kansallinen yhteistyö ja koordinointi opetuksessa on tärkeää. Verkko-opetuksen tuottaminen edellyttää myös sisältöjen tuottamista. Pelkästään jakelukanavien kehittäminen ei ole riittävää.

Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, mutta se jää helposti teoreettiseksi pohdiskeluksi ilman sitä tukevia käytännön toimia myös etäopetuksen varmistamiseksi. Jos jokainen kiinnostunut voisi ajasta ja paikasta riippumatta seurata verkossa peruskurssien luentoja, lukiolaisilla ja kaikilla uutta koulutusta etsivillä olisi paljon pienempi kynnys lähteä etsimään vaihtoehtoja ja myös suurempi mahdollisuus tehdä oikea päätös uran valinnassaan. Elinikäisen oppimisen tehostaminen verkostoitumisella koko koulutussektorimme piirissä voisi olla se etulyöntiasema, jolla takaisimme kansainvälisen kilpailukyvyn opetuksessa. Samalla varmistettaisiin se, ettei Suomi menettäisi asemaansa johtavana tietoyhteiskuntana. Tämä loisi myös edellytyksiä työurien pitenemiselle ja kansantaloutemme elpymiselle.

Koko koulukentän läpikäyvää pedagogista prosessia koskeva ajattelu- ja toimintatapojen muutos ei toteudu koko opiskelevalle kansanosalle ilman kansallisia linjauksia, ministeriön ohjaustoimia ja taloudellisten edellytysten luomista. Autonomiset yliopistot, ammattikorkeakoulut ja kuntien ylläpitämät koulut eivät yksinään saa aikaan muutosta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että se ohjauksella ja rahoituksella nykyistä voimakkaammin tukee yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja koulujen yhteistyötä sisältöjen ja teknologian kansalliseksi vahvistamiseksi siten, että Suomi voi vastakin olla opetuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunnan kärkimaa,

mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä, että verkko-opetus tukee koko suomalaisen yhteiskunnan koulutustarpeita niin, että sekä nuorilla että aikuisilla on paremmat mahdollisuudet verkkoja hyödyntämällä tutustua opiskelumahdollisuuksiin ja opiskelupaikan valintaan sekä muiden kuin oman oppilaitoksensa opiskelumahdollisuuksien hyödyntämiseen,

miten hallitus aikoo kehittää työttömien uudelleenkoulutusta verkko-opetusta hyödyntäen ja

mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä opetuksessa tarvittavien riittävän nopeiden tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi alueilla, joilta ne vielä puuttuvat, että koulut ja alueen aikuisväestö voivat tehokkaasti käyttää etäopetusmahdollisuuksia kouluverkon ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi?

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2009

Tuomo Hänninen /kesk
Tuomo Puumala /kesk
Lauri Oinonen /kesk
Elsi Katainen /kesk
Inkeri Kerola /kesk
Aila Paloniemi /kesk
Markku Rossi /kesk

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tuomo Hännisen /kesk ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 868/2009 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, että se ohjauksella ja rahoituksella nykyistä voimakkaammin tukee yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja koulujen yhteistyötä sisältöjen ja teknologian kansalliseksi vahvistamiseksi siten, että Suomi voi vastakin olla opetuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunnan kärkimaa,

mitä konkreettista hallitus aikoo tehdä, että verkko-opetus tukee koko suomalaisen yhteiskunnan koulutustarpeita niin, että sekä nuorilla että aikuisilla on paremmat mahdollisuudet verkkoja hyödyntämällä tutustua opiskelumahdollisuuksiin ja opiskelupaikan valintaan sekä muiden kuin oman oppilaitoksensa opiskelumahdollisuuksien hyödyntämiseen,

miten hallitus aikoo kehittää työttömien uudelleenkoulutusta verkko-opetusta hyödyntäen ja

mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä opetuksessa tarvittavien riittävän nopeiden tietoliikenneyhteyksien turvaamiseksi alueilla, joilta ne vielä puuttuvat, että koulut ja alueen aikuisväestö voivat tehokkaasti käyttää etäopetusmahdollisuuksia kouluverkon ja tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Hallituksen tavoitteena on opetusministeriön toimialalla tukea verkko-opetusta ja tietoyhteiskuntahankkeita. Lisäksi hallituksen tietoyhteiskuntakehittämistä koordinoidaan osana liikenne- ja viestintäministeriön Arjen tietoyhteiskunta -ohjelmaa. Hallitus on korostanut viimeksi maaliskuussa esittämässään kannanotossaan tietoyhteiskuntakehityksen ja sähköisen asioinnin vauhdittamista.

Hallitusohjelmaa tarkentavan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007-2012 mukaan tavoitteena on kehittää verkko-opetusta, mediakasvatusta ja oppimisympäristöjä. Alan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa vahvistetaan osaamisperustaa, vahvistamalla olemassa olevia rakenteita ja edistämällä eri toimijoiden välistä yhteisrahoitteista yhteistyötä.

Opetusministeriö on ohjannut viime vuosina eri tavoin toimialansa tietoyhteiskuntakehitystyötä. Määräajoin laadituilla strategioilla ja ohjelmilla on luotu perusta tietoteknologian hyödyntämiselle koulutuksessa ja tutkimuksessa. Tavoitteena on ollut luoda Suomesta kansalaisille avointa ja tietoturvallista verkostoyhteiskuntaa, jossa tietoyhteiskuntaosaaminen on korkeatasoista. Koulujen, oppilaitosten ja korkeakoulujen tietoyhteiskuntavalmiuksien kehittäminen on jatkuva prosessi. Ohjauksen välineet ja tavat muuttuvat aikojen ja toimintaympäristön muutosten mukana. Viime vuosina ohjausvastuuta on pyritty siirtämään selkeästi alueelliselle ja paikalliselle tasolle mm. rahoitusohjauksen muuttuessa. Aika-ajoin on tarpeen pohtia ohjausmallien toimivuutta.

Opetusministeriö on rahoittanut vuodesta 2001 lähtien virtuaaliyliopisto- ja virtuaaliammattikorkeakouluhankkeita. Ne ovat luoneet perustan verkko-opetuksen ja siihen kytkeytyvien palveluiden edelleen kehittämiselle ja vakiinnuttamiselle korkeakouluissa. Tulossopimuskaudella 2007-2009 virtuaalikorkeakouluhankkeisiin ja verkko-opetuksen kehittämiseen osoitettiin korkeakouluille vielä yhteensä lähes 20 miljoonaa euroa. Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkon (Funet) ylläpitoa ja kehittämistä rahoitetaan vuosittain yli 3 miljoonalla eurolla. Yliopistojen taloudellisen autonomian vahvistaminen ja ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistaminen vuoden 2010 alusta edellyttää ministeriön ohjaukselta ja rahoitusinstrumenteilta aiempaa strategisempaa otetta. Korkeakoulut päättävät entistä vapaammin rahoituksen kohdentamisesta yhteisiin hankkeisiin omilla strategisilla valinnoillaan. Osa korkeakouluista on päättänyt siirtää omaa rahoitustaan tukemaan vahvemmin omia sisäisiä uudistusprosessejaan. Korkeakoulut pyrkivät toiminnassaan tarkoituksenmukaiseen yhteistyöhön ja työnjakoon.

Tulevalla korkeakoulujen tulossopimuskaudella (2010-2012) korkeakouluopetuksen tietoyhteiskuntakehityksen tukemisen ja opetusministeriön strategisen ohjauksen voidaan nähdä suuntautuvan kolmelle toiminta-alueelle teknologian ja koulutuksen sisältöjen vahvistamiseksi:

Sähköisen asioinnin edistämiseen ja korkeakoulujen IT-ratkaisujen laadun, toimivuuden ja laadun parantamiseen,

laajaan verkkopalveluyhteistyöhön koulutukseen hakeutujan tukemiseksi sekä

sosiaalisen median mahdollisuuksien hyödyntämiseen opiskelun tukitoimissa.

Opetusministeriö käynnisti kesäkuussa 2008 korkeakoulujen kanssa yhteisen RAKETTI-hankkeen (Rakenteellisen kehittämisen tukena tietohallinto). Hankkeen tavoitteena on toisaalta opiskelijoiden ja opiskelemaan hakeutuvien sähköisen asioinnin edistäminen ja toisaalta korkeakoululaitoksen ohjauksessa ja korkeakoulujen sisäisessä johtamisessa tarvittavan tiedon ja käytössä olevien IT-ratkaisujen laadun, yhteentoimivuuden ja käytettävyyden edistäminen kansallisella tasolla. Olennainen osa hanketta on tietojen yhdenmukaistaminen, yhtenäiset tiedonkuvausstandardit ja näiden mahdollistama tietojen liikkuvuus. Opiskelijaliikkuvuutta tukevat järjestelmät rakentuvat jatkossa tälle yhteiselle perustalle ja yhteinen tietopohja mahdollistaa tietojen julkaisun yhteisissä palveluissa. Hanke ja siinä luotavat korkeakoulujen pysyvät yhteistyörakenteet osaltaan jatkavat Suomen virtuaaliyliopiston piirissä alkanutta työtä yhteisten tietomääritysten, järjestelmien ja palveluiden ylläpidossa. Myös ammattikorkeakoulut osallistuvat Raketti-hankkeen yhteistyöhön.

Ura- ja opiskeluvaihtoehtoja harkitseville ja koulututukseen ja opintoihin hakeutuville on tärkeää tarjota kattava yhtenäinen tietopohja erilaisten vaihtoehtojen selvittämiseen ja arviointiin. Tietoa tarvitaan koulutustarjonnasta ja -sisällöistä, koulutuspaikoista, haku- ja valintamenettelyistä. Toiseksi tarvitaan tietoa työelämästä, ammateista sekä ammatti- ja urapalveluista. Kolmanneksi tarvitaan tietoa opintoihin liittyvistä etuuksista. Valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian (SADe) vauhdittamisohjelmalla tavoitellaan muun muassa entistä parempaa sähköisten asiointipalveluiden saatavuutta ja löydettävyyttä kansalaisille ja yrityksille. Opetusministeriö on omalta osaltaan sitoutunut kehittämään hankkeessa kattavasti Oppijan tietopalveluita. Oppijan palvelukokonaisuus -hankkeessa kootaan eri hallinnonalojen ja koulutuksen tarjoajien tuottamat koulutustiedot ja hakutoiminnot yhteen verkkopalveluun elinikäisen oppimisen periaatteella. On huomattava, että opiskelijat käyttävät jo laajasti toisen- ja korkea-asteen koulutuksen sähköisiä hakupalveluita. Yli 97 % hakijoista täyttää hakemuksen jo nyt sähköisesti.

Kasvavana uutena kehittämisalueena on sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen opinnoissa. Yhteisöllisyyttä tukevia vuorovaikutusmuotoja on otettu käyttöön sekä osana opetusjärjestelyjä että välineenä opinto-ohjauksen, uraneuvonnan ja työelämäyhteistyön kehittämisessä. Sosiaalisen median mahdollistamat vertaistuen mallit ovat osoittautuneet tuloksellisiksi erityisesti opintojen loppuunsaattamisen tukimuotoina ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn edistäjinä korkeakouluissa. Yhteisöllisyyden puute on useissa tuoreissa tutkimuksissa todettu tärkeäksi syyksi ongelmiin, jotka näkyvät opintojen hidastumisena tai jopa niiden katkeamisena.

Valtakunnallisissa ESR-kehittämisohjelmissa (toimintalinjat 2 ja 3) on käynnissä ja käynnistymässä useita edellä mainittuihin teemoihin kytkeytyviä kansallisia projekteja. Niissä haetaan uudenlaisia, moniammatilliseen ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön perustuvia malleja, joissa verkon monipuolinen hyödyntäminen on keskeisessä roolissa.

Valtion talousarviossa on vuosittain osoitettu erillinen määräraha yleissivistävän koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämiseen ja monipuolistamiseen. Tavoitteena on edistää opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden ja sisältöjen toteutumista, hyödyntämällä erilaisia didaktisia oppimisympäristöjä, koulujen ulkopuolisia paikkoja ja alueita sekä teknologian ja digitaalisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia opetuksessa.

Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksella luodaan valmiuksia osallistavien, aktiivisten ja toiminnallisten työtapojen sekä erilaisten oppimisympäristöjen käyttöönottamiseen. Valtion rahoittamassa opetustoimen henkilöstökoulutuksessa on käytetty vuosittain noin 2,1 miljoonaa euroa tietoyhteiskuntaosaamista varmistavaan täydennyskoulutukseen. Täydennyskoulutuksella on tuettu mm. opetushenkilöstön verkko-opetustaitoja. Yksittäisistä hankkeista on tarpeen nostaa esiin Opetusministeriön rahoittama ja Niilo Mäki Instituutin toteuttama kehittämishanke, jossa kehitetään tietoverkkovälitteistä oppimis- ja arviointiympäristöä tukemaan lapsia, joille lukemisen ja laskemisen oppimisvalmiuksien ja perustaitojen saavuttaminen on erityisen haasteellista. Oppimis- ja arviointiympäristö rakentuu uusimman oppimista ja oppimisvaikeuksia koskevan tieteellisen tutkimustiedon varaan. Ratkaisun teknisessä toteutuksessa käytetään ajantasaisimman tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriön Arjen tietoyhteiskuntaohjelmaan kuuluvassa Tieto- ja viestintätekniikka koulun arjessa -hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia opetuksessa ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Tavoitteena on tuottaa uusia ja levitettävissä olevia toimintamalleja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön ja sähköisen median hyödyntämiseen. Mallien osalta pyritään siihen, että ne olisivat kattavasti kaikkien koulujen ja oppilaitosten hyödynnettävissä. Hankkeeseen läheisesti liittyen Tekes on myöntänyt 1,9 miljoonaa rahoitusta Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeelle. Hanke on organisoitu neljäksi tutkimuspaketiksi, joissa tarkastellaan mm. infrastruktuuria, oppimisympäristöjä ja pedagogisia malleja mediataitoa, oppimateriaaleja, koulun toimintakulttuurin muutosta ja yritys-kouluyhteistyön malleja.

Tietoyhteiskuntaan liittyvä kehitystyö on tärkeää. Koulutuksen ja oppimisen alueella on tärkeää huolehtia oppilaiden, opiskelijoiden ja kansalaisten yleisistä tietoyhteiskuntataidoista ja tulevaisuuden kansalaisvalmiuksista. Opetusministeriö järjesti elokuussa 2009 laajan kuulemistilaisuuden sidosryhmille tietoyhteiskuntakehittämisen tilasta ja tulevaisuuden tarpeista. Tilaisuudessa esitettyjen viestien mukaan on totta, että tietoyhteiskuntakehittäminen ei ole kaikista ponnisteluista huolimatta edennyt toivotussa laajuudessa. Opiskelijoiden ja opettajien välillä, opettajaryhmien välillä, koulujen ja oppilaitosten välillä sekä alueiden välillä on havaittavissa merkittäviä eroja tietoyhteiskuntavalmiuksissa.

Olen asettanut lokakuussa korkean tason valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on asettaa tietoyhteiskuntakehittämisen kansalliset tavoitteet tuleville vuosille, uudistaa toimialan toimintatapoja sekä turvata koulujen ja oppilaitosten tietoyhteiskuntakehitykseen liittyvän toiminnan tasa-arvoinen kehitys. Työssä tullaan huomioimaan kattavasti myös tähän mennessä tehdyt selvitykset, hankkeet ja arvioinnit.

Verkko-opetusta, sosiaalisen median mahdollisuuksia ja eri muodoin toteutettua etäopetusta on kasvavassa määrin hyödynnetty myös työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toteutuksessa jo usean vuoden ajan. Työ- ja elinkeinoministeriö on yhteistyössä aikuiskoulutusta toteuttavien koulutuksen järjestäjien kanssa osallistunut useiden verkko-oppimista koskevien seminaarien toteutukseen koko tämän vuosikymmenen ajan. Seminaarien kohderyhmänä ovat olleet niin aikuiskoulutuspalveluja tuottavat tahot kuin myös työ- ja elinkeinohallinnon työvoimakoulutuspalveluja suunnittelevat ja hankkivat virkamiehet. Tämän lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on toteuttanut henkilöstökoulutustilaisuuksia työvoimakoulutuksen suunnittelusta ja hankinnasta vastaaville virkamiehille. Tänä vuonna 2009 on toteutettu nimenomaan verkko-oppimisen hyödyntämiseen työvoimakoulutuksen toteutuksessa suuntautunut koulutusohjelma. Koulutusohjelmaan osallistui 40 henkilöä ja koulutus toteutettiin monimuotokoulutuksena. Osa opinnoista toteutettiin verkko-opiskeluna, jolloin virkamiehet saivat omakohtaista kokemusta koulutusmuodosta. Koulutusohjelman yhteydessä virkamiehille tehtiin kysely verkko-oppimisen käytöstä tulevaisuudessa. Kaikki vastaajat katsoivat olevan realistista, että verkko-oppimisen osuus työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tulee kasvamaan 10-25 % jo vuoteen 2011 mennessä.

Hallitus päätti joulukuussa 2008 haja-asutusalueiden laajakaistahankkeesta, jossa kaikkein harvimmin asutuille alueille rakennetaan osaksi julkisin varoin nopeat laajakaistayhteydet. Hankkeen puitteissa toteutettavat laajakaistayhteydet suunnitellaan maakuntien liitoissa ja ne rakennetaan pääosin seuraavan kuuden vuoden aikana. Eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevassa lakiesityksessä alueiden kehittämisestä (HE 146/2009 vp) mahdollistetaan rakennerahojen käyttö laajakaistahankkeisiin maakuntaliittojen rahoituspäätöksillä. Ensimmäiset pilottihankkeet on määrä aloittaa jo tämän vuoden loppuun mennessä. Pilottihankkeiden onnistumista seurataan liikenne- ja viestintäministeriössä.

Tavoitteena on nostaa suomalaiset koulut, oppilaitokset ja korkeakoulut takaisin kansainväliseen eturintamaan tietoyhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäjinä. Tähän tarvitsemme laajaa yhteistyötä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien, opettajajärjestöjen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten, koulutuksen kehittäjien ja koululaisten vanhempien kanssa unohtamatta alan yrityksiä ja hallintoa itseään.

Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2009

Opetusministerin sijaisena
Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 868/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Tuomo Hänninen /cent m.fl.:

Vad tänker regeringen göra för att genom styrning och finansiering stödja samarbetet mellan universitet, yrkeshögskolor och skolor bättre än för närvarande och för att stärka innehållet och tekniken på det nationella planet så att Finland också framdeles kan vara ett spjutspetsland inom forskning och utbildning i informationssamhället,

vilka konkreta åtgärder tänker regeringen vidta för att undervisningen på webben ska stödja hela det finska samhällets utbildningsbehov så att det blir lätttare för såväl ungdomar som vuxna att via webben söka utbildningsmöjligheter och välja studieplats och att använda sig av studiemöjligheter också annanstans än inom den egna läroinrättningen,

hur tänker regeringen utveckla omskolningen av arbetslösa genom att ta tillvara de möjligheter som nätundervisningen ger och

vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att trygga tillräckligt snabba dataförbindelser på de områden där man saknar sådana förbindelser som undervisningen kräver, så att skolorna och den vuxna befolkningen effektivt ska kunna använda möjligheterna till distansundervisning för att trygga skolnätet och jämlika utbildningsmöjligheter?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Regeringen har som mål att inom undervisningsministeriets verksamhetsområde stödja nätundervisning och projekt inom informationssamhället. Dessutom samordnas regeringens utvecklingsarbete avseende informationssamhället som en del av kommunikationsministeriets program "Vardagens informationssamhälle". Senast i mars betonade regeringen i ett ställningstagande vikten av att påskynda informationssamhällsutvecklingen och elektronisk kommunikation.

Enligt utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2007-2012, som preciserar regeringsprogrammet, strävar man efter att utveckla nätundervisningen, mediefostran och inlärningsmiljöerna. Inom forskningen och utvecklings- och innovationsarbetet stärks kunskapsbasen genom att man stärker befintliga strukturer och främjar samfinansierat samarbete mellan olika aktörer.

Under de senaste åren har undervisningsministeriet inom sin sektor styrt utvecklingsarbetet avseende informationssamhället. Strategier och program som har utarbetats med jämna mellanrum har skapat en plattform för utnyttjandet av datateknik inom forskning och utbildning. Syftet har varit att skapa ett öppet och datasäkert nätbaserat samhälle för finska medborgare, ett samhälle med högklassig informationssamhällskompetens. Det arbete som avser att utveckla denna kompetens i skolor, läroinrättningar och högskolor är en ständig process. Styrinstrumenten och rutinerna ändras med tiden och med förändringarna i omvärlden. Under de senaste åren har man försökt överflytta ansvaret uttryckligen till det regionala och lokala planet, bl.a. till följd av ändringarna i den finansiella styrningen. Hur styrmodellerna fungerar måste utvärderas ibland.

Undervisningsministeriet har sedan 2001 finansierat projekt inom det virtuella universitetet och den virtuella yrkeshögskolan. Dessa projekt skapar en plattform för att vidareutveckla och etablera nätundervisningen med tillhörande tjänster i högskolorna. Under resultatavtalsperioden 2007-2009 anvisades högskolorna dessutom sammanlagt nästan 20 miljoner euro för projekt inom den virtuella högskolan och för utvecklandet av nätundervisningen. Upprätthållandet och utvecklandet av datanätet Funet för högskolor och forskning finansieras årligen med över tre miljoner euro. När universitetens ekonomiska autonomi stärks och finansieringen av yrkeshögskolorna förnyas vid ingången av 2010 kommer detta att förutsätta ett mer strategiskt förhållningssätt hos ministeriet i fråga om styrningen och finansieringsinstrumenten. Högskolorna beslutar friare än förut om allokeringen av medel till gemensamma projekt genom sina egna strategiska val. En del av högskolorna har beslutat att av sina egna medel föra över finansiering för att kraftigare stödja sina egna interna förnyelseprocesser. Högskolorna eftersträvar ett ändamålsenligt samarbete och ändamålsenlig arbetsfördelning i sin verksamhet.

Under högskolornas följande resultatavtalsperiod (2010-2012) kommer vi att se att både högskoleundervisningens stöd till informationssamhällsutvecklingen och undervisningsministeriets strategiska styrning kommer att riktas till tre verksamhetsområden för att stärka innehållet i teknik och utbildning, dvs. till att

1. förbättra elektronisk kommunikation och till att förbättra kvalitet, funktion och kvalitet hos högskolornas IT-lösningar,

2. genom ett brett samarbete inom olika nättjänster stödja dem som söker till utbildning och

3. utnyttja potentialen hos sociala medier i stödfunktioner till studierna.

I juni 2008 startade undervisningsministeriet och högskolorna ett gemensamt s.k. Raketti-projekt (IT som stöd för den strukturella utvecklingen av högskolesystemet). Projektet syftar dels till att främja datakommunikationen med de studerande och med dem som söker studieplats, dels till att på det nationella planet främja kvalitet, kompabilitet och användbarhet hos de IT-lösningar som behövs för styrning av högskoleväsendet och i högskolornas interna ledningsprocesser. En väsentlig del av projektet består av harmonisering av information, enhetliga standarder för informationsbeskrivning och den informationsrörlighet som dessa möjliggör. Systemen för studeranderörlighet kommer framdeles att bygga på en gemensam grund och den gemensamma informationsplattformen gör det möjligt att offentliggöra uppgifterna i gemensamma tjänster. Projektet och de permanenta samarbetsstrukturer som därigenom skapas för högskolorna bidrar till att fortsätta det arbete som inletts inom Finlands virtuella universitet i fråga om upprätthållande av gemensamma definitioner för information och av gemensamma system och tjänster. Yrkeshögskolorna deltar också i samarbetet inom Raketti-projektet.

Det är viktigt att det erbjuds enhetlig information för dem som funderar på olika karriär- och studiealternativ och för dem som söker till utbildning och studier för att de ska kunna ta reda på och bedöma olika alternativ. Information behövs om utbildningsutbudet och om utbildningens innehåll, om utbildningsplatserna och om ansöknings- och urvalsförfarandet. Det behövs också information om arbetslivet, om yrken och om olika tjänster som gäller yrke och karriär. För det tredje behövs information om studieförmåner. Genom finansministeriets program för att påskynda elektronisk ärendehantering och demokrati (SADe-programmet) strävar man bl.a. efter bättre tillgång på e-tjänster och försöker göra dem lättare att hitta för medborgarna och företagen. Undervisningsministeriet har för sin del förbundit sig att utveckla informationstjänsterna för studerande på ett heltäckande sätt inom ramen för projektet. I den helheten samlas utbildningsinformation och sökfunktioner från olika förvaltningsområden och utbildningsanordnare i en enda nättjänst enligt principen om livslångt lärande. Det bör observeras att de studerande redan nu i stor utsträckning använder sig av elektroniska söktjänster för utbildning på andra stadiet och inom högre utbildning. Redan i dagens läge är det mer än 97 procent av de sökande som fyller i ansökningarna elektroniskt.

Ett nytt växande utvecklingsområde utgörs av möjligheterna att använda sociala medier för studieändamål. Olika former som stödjer social interaktion har tagits i bruk både som en del av undervisningsarrangemangen och som ett verktyg för studiehandledning och ett sätt att utveckla rådgivningen om avancemang och samarbete i arbetslivet. Det har visat sig att de kamratstödsmodeller som blir möjliga genom de sociala medierna ger resultat, särskilt i fråga om stöd för att slutföra studierna och främja välmående och studiekapacitet hos studerande i högskolorna. Många nya undersökningar har visat att bristen på social gemenskap är en viktig orsak till problem, t.ex. långsam studietakt eller t.o.m. avbrutna studier.

Inom de landsomfattande ESF-utvecklingsprogrammen (verksamhetslinjerna 2 och 3) antingen pågår eller håller på startas flera nationella projekt som anknyter till de teman som nämnts ovan. I dessa projekt söker man modeller av ny typ som bygger på ett multiprofessionellt och sektorövergripande samarbete där ett mångsidigt utnyttjande av webben har en central roll.

I statsbudgeten har det varje år anvisat ett särskilt anslag för att utveckla inlärningsmiljön i den allmänbildande skolan och för att göra den mer mångsidig. Man strävar efter att främja genomförandet av mål och innehåll i läroplanens grunder genom att använda olika didaktiska inlärningsmiljöer, platser och områden utanför skolan och de möjligheter som tekniken och digitala inlärningsmiljöer erbjuder i undervisningen.

Genom fortbildning för undervisningspersonalen skapas färdigheter för att ta i bruk dels aktiva och funktionella arbetsmetoder som innebär delaktighet, dels olika inlärningsmiljöer. I den personalutbildning inom utbildningsväsendet som finansieras av staten har man årligen använt ca 2,1 miljoner euro för fortbildning som säkerställer informationssamhällskompetens. Fortbildningen har bl.a. utgjort ett stöd för undervisningspersonalens nätundervisningskompetens. Bland de enskilda projekten bör ett utvecklingsprojekt som finansieras av undervisningsministeriet och genomförs av Niilo Mäki Institutet tas fram. Inom projektet utvecklas den webbaserade inlärnings- och bedömningsmiljön för att stödja barn för vilka det utgör en särskild utmaning att uppnå inlärningsfärdigheter i läsning och räkning och andra grundläggande färdigheter. Inlärnings- och bedömningsmiljön bygger på de nyaste vetenskapliga forskningsrönen om inlärning och inlärningssvårigheter. För det tekniska utförandet används de modernaste möjligheterna inom data- och kommunikationsteknik.

I kommunikationsministeriets projekt om informations- och kommunikationsteknik i undervisning och studier inom programmet "Vardagens informationssamhälle", utreds möjligheterna att effektivare utnyttja informations- och kommunikationsteknikens möjligheter i undervisningen och i arbetet med att utveckla inlärningsmiljöerna. Målet är att producera nya och distribuerbara verksamhetsmodeller för undervisningen i informations- och kommunikationsteknik och för utnyttjande av elektroniska media. I fråga om modellerna strävar man efter att de ska kunna användas av skolorna och läroanstalterna på ett heltäckande sätt. I nära anslutning till projektet har Tekes beviljat 1,9 miljoner i finansiering för forskningsprojektet OPTEK (undervisningsteknologi i skolans vardag). Projektet är organiserat i form av fyra forskningspaket där man granskar bl.a. infrastrukturen, inlärningsmiljöerna och pedagogiska modeller, mediekunskap, läromedel, förändringar i skolans arbetskultur och modeller för samarbete mellan företag och skolsamfundet.

Det utvecklingsarbete som anknyter till informationssamhället är viktigt. På området för utbildning och inlärning är det viktigt att se till elevernas, de studerandes och medborgarnas allmänna informationssamhällskompetens och medborgarfärdigheter inför framtiden. I augusti 2009 ordnade undervisningsministeriet ett brett samråd för intressegrupper om läget i utvecklingsarbetet angående informationssamhället och om behoven i framtiden. Enligt vad som framkom under mötet är det sant att utvecklandet av informationssamhället inte till alla delar framskridit i önskad omfattning trots alla ansträngningar. Man kan se betydande skillnader i informationssamhällskompetensen mellan studerande och lärare, mellan olika lärargrupper, mellan olika skolor och läroanstalter och mellan olika regioner.

I oktober tillsatte jag en beredningsgrupp på hög nivå med uppdraget att ställa upp nationella mål för utvecklandet av informationssamhället under de kommande åren, och för att förnya rutinerna i branschen och trygga en jämlik utveckling av den verksamhet som rör skolornas och läroanstalternas informationssamhällsutveckling. I arbetet kommer man också att på ett heltäckande sätt beakta även de utredningar som hittills gjorts och befintliga projekt och bedömningar.

Nätundervisning, sociala mediers möjligheter och olika former av distansundervisning har utnyttjats i allt högre grad också inom den arbetsmarknadspolitiska vuxenutbildningen redan under flera år. Arbets- och näringsministeriet har i samarbete med dem som anordnar vuxenutbildning deltagit i genomförandet av flera seminarier om nätinlärning under hela det innevarande decenniet. Målgruppen för dessa seminarier har varit såväl de instanser som tillhandahåller vuxenutbildningstjänster som de tjänstemän inom arbets- och näringsförvaltningen som planerar och skaffar utbildningstjänster för arbetskraften. Dessutom har arbets- och näringsministeriet ordnat personalutbildning för tjänstemän som svarar för planering och anskaffning av arbetskraftsutbildning. I år (2009) har man genomfört ett utbildningsprogram som uttryckligen inriktade sig på användning av nätinlärning i arbetskraftsutbildningen. I utbildningsprogrammet deltog 40 personer och den genomfördes som flerformsundervisning. En del av studierna genomfördes som nätstudier vilket gav tjänstemännen personlig erfarenhet av denna utbildningsform. I samband med utbildningsprogrammet gjordes en enkät bland tjänstemännen om den framtida användningen av nätstudier. Samtliga svarande ansåg det realistiskt att nätstudiernas andel kommer att öka med 10-25 procent fram till 2011 inom den arbetsmarknadspolitiska vuxenutbildningen.

I december 2008 beslutade regeringen om ett bredbandsprojekt för glesbygden. På de allra glesast bebodda områdena ska snabba bredbandsförbindelser byggas, delvis med allmänna medel. De bredbandsförbindelser som ska byggas inom ramen för projektet planeras inom landskapsförbunden och arbetet genomförs huvudsakligen under de kommande åren. I det lagförslag om utveckling av regionerna (RP 146/2009 rd) som riksdagen behandlar som bäst gör man det möjligt att använda strukturfonderna för bredbandsprojekt genom finansieringsbeslut av landskapsförbunden. Meningen är att de första pilotprojekten ska inledas redan inom detta år. Kommunikationsministeriet följer genomförandet av pilotprojekten.

Meningen är att de finländska skolorna, läroanstalterna och högskolorna igen ska lyftas fram internationellt i första ledet som användare av de möjligheter som informationssamhället erbjuder. För detta behöver vi ett brett samarbete med dem som anordnar utbildning och undervisning, med lärarorganisationerna, med högskolorna och forskningsinstituten, med dem som utvecklar utbildningen och med skolelevernas föräldrar. I arbetet får vi inte heller glömma vare sig företagen i branschen eller förvaltningen.

Helsingfors den 10 november 2009

Undervisningsministerns ställföreträdare
Kultur- och idrottsminister Stefan Wallin