Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 870/2009 vp

Tarkistettu versio 2.0 KK 870/2009 vp - Päivi Räsänen /kd

Ihmiskauppaa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen ratifiointi

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi allekirjoitti Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan yleissopimuksen 29. elokuuta 2006. Yleissopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1. helmikuuta 2008, ja sen on ratifioinut tähän mennessä 26 Euroopan valtiota. Suomi ei kuitenkaan ole sopimusta ratifioinut.

Yleissopimuksen pääpaino on ihmiskaupan uhrien suojelussa. Ihmiskauppaa sanotaan nykyajan orjuudeksi. Arvioiden mukaan ihmiskaupan uhreista noin 80 prosenttia on naisia ja lapsia. YK:n arvioiden mukaan vuosittain yli miljoona lasta joutuu ihmiskaupan uhreiksi, ja heistä suurin osa on tyttöjä. Ihmiskaupan yleisin muoto on prostituutio, ja kansainvälisen naiskaupan ja prostituution yhteys on kiistämätön. Yksin Euroopassa on YK:n huume- ja rikososaston UNODC:n raportin mukaan jopa 500 000 laittomin keinoin maahan tuotua seksityöläistä.

YK:n raportin mukaan aikuisten miesten osuus maailmanlaajuisessa ihmiskaupassa on noin kymmenen prosenttia. Todellisuudessa miehiä ihmiskaupan uhreina voi olla enemmänkin, sillä useiden maiden ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntö kiinnittää huomiota lähinnä prostituutioon pakotettuihin naisiin ja lapsikauppaan. Tämän vuoksi halpa- ja pakkotyövoimaksi tuodut miehet jäävät tunnistamatta ihmiskaupan uhreina. Esimerkiksi Euroopan maiden rakennustyömailla heitä saattaa olla tuhansia.

Monen asiantuntijan mukaan EU ja sen jäsenmaat ovat epäonnistuneet ihmiskaupan uhrien suojelussa. Suomikaan ei selviä puhtain paperein.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi?

Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2009

Päivi Räsänen /kd
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 870/2009 vp:

Aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan yleissopimuksen ratifioimiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi Euroopan neuvoston yleissopimuksen ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta 3 päivänä toukokuuta 2005. Suomi on allekirjoittanut yleissopimuksen 29 päivänä elokuuta 2006. Yleissopimus on tullut voimaan 1 päivänä helmikuuta 2008. Tähän mennessä yleissopimuksen on ratifioinut tai siihen on liittynyt 26 valtiota.

Yleissopimuksen asettamat velvoitteet sisältyvät suurelta osin muihin Suomea velvoittaviin kansainvälisiin asiakirjoihin, joiden edellyttämät lainsäädäntömuutokset on jo tehty. Esimerkkeinä rikoslainsäädännön puolelta voidaan mainita Euroopan unionin neuvoston puitepäätös ihmiskaupan torjunnasta (2002/629/YOS, EUVL N:o L 203, 1.8.2002, s. 1), jonka velvoitteet Suomi täyttää. Suomi on myös liittynyt kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen ja sen lisäpöytäkirjaan ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta (SopS 70-71/2006). Tämän vuoksi on muun muassa vuonna 2004 lisätty rikoslakiin ihmiskauppaa ja törkeätä ihmiskauppaa koskevat rangaistussäännökset. Euroopan yhteisöjen komissio on antanut maaliskuussa 2009 puitepäätöksen uudistamiseksi ehdotuksen, jota parhaillaan käsitellään Euroopan unionin elimissä ja joka toteutuessaan muun muassa edistäisi kysymyksessä olevien rikosten torjuntaa.

Valtioneuvosto hyväksyi elokuussa 2005 ensimmäisen kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa muun muassa tarkasteltiin ihmiskauppaan liittyvän lainsäädännön pohjalta olemassa olevia sekä tulevaisuudessa tarvittavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin paremmin ja tehokkaammin ehkäistä ihmiskauppaa, suojella ja auttaa uhreja, turvata ihmiskauppaan syyllistyneiden syytteeseen asettaminen sekä vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta.

Valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2008 ihmiskaupan vastaisen tarkennetun toimintasuunnitelman, joka määrittelee kattavasti Suomessa toteutettavat ihmiskaupan vastaiset toimenpiteet. Ensimmäisen toimintasuunnitelman toimenpiteitä on siinä tarkennettu ja täydennetty niiden toteutuksesta saatujen kokemusten perusteella.

Ensimmäisen toimintasuunnitelman pohjalta käynnistettiin ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä. Sitä koskevat muutokset maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettuun lakiin tulivat voimaan vuonna 2007.

Lisäksi ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa ehdotettiin perustettavaksi erityinen kansallisen raportoijan tehtävä. Tarkennetun toimintasuunnitelman mukaisesti vähemmistövaltuutettu nimettiin kansalliseksi ihmiskaupparaportoijaksi muuttamalla vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annettua lakia 1.1.2009 lukien.

Ulkoasiainministeriö on helmikuussa 2008 asettanut työryhmän selvittämään yleissopimuksen ratifioinnin edellyttämiä toimenpiteitä, mukaan lukien mahdolliset lainsäädännön ja muunlaiset muutostarpeet. Työryhmän määräaika päättyy tämän vuoden lopussa.

Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2009

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 870/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd:

Tänker regeringen vidta åtgärder för att ratificera Europarådets konvention om åtgärder mot människohandel?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Europarådets ministerkommitté antog konventionen om åtgärder mot människohandel den 3 maj 2005. Finland undertecknade konventionen den 29 augusti 2006. Den trädde i kraft den 1 februari 2008 och har hittills ratificerats eller tillträtts av 26 stater.

Åliggandena enligt konventionen ingår till stora delar också i sådana internationella instrument som redan nu är förpliktande för Finland. Och i fråga om dem har relevanta delar av lagstiftningen redan ändrats. I fråga om strafflagstiftningen kan man nämna exempelvis EU:s rambeslut om bekämpande av människohandel (2002/629/RIF, EUT nr L 203, 1.8.2002, s. 1): Finland uppfyller dess förpliktelser. Finland har också tillträtt FN-konventionen mot gränsöverskridande organiserad brottslighet och dess tillläggsprotokoll om förebyggande, bekämpande och bestraffande av handel med människor, särskilt kvinnor och barn (FördrS 70-71/2006). Därmed fick strafflagen 2004 bland annat straffbestämmelser om människohandel och grov människohandel. Europeiska gemenskapernas kommission lämnade i mars 2009 ett förslag om ändring av rambeslutet. Det behandlas för närvarande inom EU-organen och kommer att göra det lättare att bekämpa brotten i fråga om det godkänns.

Statsrådet godkände vår första nationella handlingsplan mot människohandel 2005. Planen granskade bland annat pågående och i framtiden behövliga åtgärder utifrån lagstiftningen mot människohandel. Syftet var att bättre och effektivare förhindra människohandel, skydda och hjälpa offren, se till att de som gör sig skyldiga till människohandel lagförs och bekämpa organiserad brottslighet.

I juni 2008 godkände statsrådet en preciserad plan mot människohandel där man på ett heltäckande sätt anger vilka åtgärder mot människohandel som genomförs i Finland. Genom den planen preciseras och kompletteras åtgärderna enligt den första handlingsplanen utifrån erfarenheterna av dessa tidigare åtgärder.

Den första handlingsplanen ledde till ett system för att hjälpa offren för människohandel. De ändringar som detta medförde i lagen om främjande av invandrares integration samt mottagande av asylsökande trädde i kraft 2007.

Dessutom innehöll den ursprungliga planen ett förslag om att införa ett uppdrag som nationell rapportör. I enlighet med den preciserande planen utsågs minoritetsombudsmannen till nationell rapportör om människohandel. Detta skedde genom en sådan ändring av lagen om minoritetsombudsmannen och diskrimineringsnämnden som trädde i kraft den 1 januari 2009.

Utrikesministeriet tillsatte i februari 2008 en arbetsgrupp med uppdrag att utreda vilka åtgärder som krävs för att konventionen ska kunna ratificeras. Detta inbegriper eventuella ändringar av lagstiftningen och andra ändringsbehov. Arbetsgruppen ska vara klar med sitt arbete vid årsskiftet.

Helsingfors den 12 november 2009

Utrikesminister Alexander Stubb