



  
  
  
   <!DOCTYPE lal PUBLIC "-//Eduskunta//DTD lal//FI" [

<!-- Begin Document Specific Declarations -->


<!-- End Document Specific Declarations -->

]>

<lal tila = "ok" versio = "Versio 2.0" tunniste = "LA 166&sol;2003 vp">
<ident><lyhyttun><aktyyppi>LA</aktyyppi><aknro>166</aknro><vpvuosi>2003
vp</vpvuosi></lyhyttun><evtulo><edustaja><henkilo numero = "464">
<etunimi>Kimmo</etunimi><sukunimi>Kiljunen</sukunimi></henkilo>
<ekryhma>sd</ekryhma></edustaja></evtulo>
<pitkatun><aktyyppi>LAKIALOITE</aktyyppi><aknro>166</aknro><vpvuosi>2003
vp</vpvuosi></pitkatun>
<nimike>Laki Suomen kansallislaulusta</nimike></ident>
<addres>Eduskunnalle</addres>
<peruste><te>Fredrik Pacius s&auml;velsi melodian Johan Ludvig Runebergin
V&auml;nrikki Stoolin tarinoiden avausrunolle "Maamme". Maamme-laulu
sai kantaesityksens&auml; Euroopan vallankumousvuonna 1848 ylioppilaiden
kev&auml;tjuhlassa Kumpulan kent&auml;ll&auml; Helsingiss&auml;.
Paciuksen Maamme-laulu oli s&auml;velm&auml;, joka otti
vaikutteita sen ajan saksalaisista kansanlauluista. Laulu oli oikeastaan
tarkoitettu kertak&auml;ytt&ouml;iseksi. Maamme-laulusta
on kuitenkin aikojen saatossa muodostunut osa is&auml;nmaallista
symboliikkaamme.</te>
<te>Toinen merkitt&auml;v&auml; kansaamme yhdist&auml;nyt laulu
on Jean Sibeliuksen Finlandia-s&auml;velrunoelman Finlandia-hymni.
Finlandia-hymni yhdisti kansan erityisesti itsen&auml;isyytemme
kannalta kohtalokkaina sodan vuosina. Se sai runoilija V. A. Koskenniemen
sanoituksen vuonna 1940. Sibeliuksen vavahduttava s&auml;velkieli
koskettaa l&auml;pi aikojen. Se kohoaa ajan ja paikan yl&auml;puolelle
muodostuen universaaliksi vapauden ja toivon vertauskuvaksi: "&hellip; on
aamus alkanut, synnyinmaa".</te>
<te>Jean Sibeliuksen vuonna 1899 s&auml;velt&auml;m&auml; "Finlandia"
s&auml;velrunoelma on henkevyydelt&auml;&auml;n ja syv&auml;llisyydelt&auml;&auml;n
kansallislauluna monin verroin Maamme-laulua kantavampi. Kaiken
lis&auml;ksi sovitus Fredrik Paciuksen Maamme-laulusta on jo
otettu ennen meit&auml; suomalaisia Viron omaksi "Mu is&auml;nmaa"
-kansallislauluksi.</te>
<te>Finlandia-hymni on maailmalla tunnetuin suomalaista kansallistuntoa
ilment&auml;v&auml; s&auml;velm&auml;. Niin ik&auml;&auml;n
s&auml;velt&auml;j&auml; Sibeliuksen asemaa suomalaisen
s&auml;vellysty&ouml;n uranuurtajana ei voida kyseenalaistaa.</te></peruste>
<ehdotus><ponnet><johdosa>Edell&auml; olevan perusteella ehdotan,</johdosa>
<ponsi>ett&auml; eduskunta hyv&auml;ksyy seuraavan lakiehdotuksen:</ponsi></ponnet>
<saadehd><la><sni><st>Laki</st>
<sn>Suomen kansallislaulusta</sn></sni>
<jl><lte>Eduskunnan p&auml;&auml;t&ouml;ksen mukaisesti
s&auml;&auml;det&auml;&auml;n:</lte></jl>
<ste><py><nu>1 &sect;</nu>
<mo>Suomen kansallislaulu on Finlandia-hymni.</mo></py>
<py><nu>2 &sect;</nu>
<mo>Finlandia-hymniss&auml; on runoilija V. A. Koskenniemen
vuonna 1940 kirjoittama teksti, joka on julkaistu kokoelmassa "Latuja
lumessa". Hymni on osa Suomen kansainv&auml;lisesti tunnetuimman
s&auml;velt&auml;j&auml;n Jean Sibeliuksen (1865&mdash;1957)
s&auml;velt&auml;m&auml;&auml; sinfonista runoa
"Finlandia". Sibelius s&auml;velsi Finlandian vuonna 1899.</mo></py>
<py><nu>3 &sect;</nu>
<mo>Tarkempia s&auml;&auml;nn&ouml;ksi&auml; Suomen
kansallislaulun k&auml;yt&ouml;st&auml; annetaan valtioneuvoston
asetuksella.</mo></py>
<py><nu>4 &sect;</nu>
<mo>T&auml;m&auml; laki tulee voimaan &nbsp;&nbsp;&nbsp;p&auml;iv&auml;n&auml; &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;kuuta 20&nbsp;&nbsp;.</mo></py></ste>
<sv></la></saadehd></ehdotus>
<allekosa><paivays pvm = "2003-12-18">Helsingiss&auml; 18 p&auml;iv&auml;n&auml; joulukuuta
2003</paivays>
<edustaja><henkilo numero = "464"><etunimi>Kimmo</etunimi><sukunimi>Kiljunen</sukunimi></henkilo>
<ekryhma>sd</ekryhma></edustaja></allekosa></lal> 
   
  
   


