]> LaVL 152007 vpE 104/2007 vp LAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 152007 vp Valtioneuvoston selvitys komission valtuut­tamisesta avaamaan neuvottelut monenkeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta on 14 päivänä marraskuuta 2007 lähettänyt lakivaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten valtioneuvoston selvityksen komission valtuuttamisesta avaamaan neuvottelut monenkeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (E 104/2007 vp). Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina kaupallinen neuvosMary-Anne Nojonen­ulkoasiainministeriö lainsäädäntöneuvos AkiRasilainenoikeusministeriö hallitussihteeriElina Isokselakauppa- ja ­teollisuusministeriö Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut opetusministeriö. VALTIONEUVOSTON SELVITYS Ehdotus sopimusvaltuutukseksi Komissio pyytää 23 päivänä lokakuuta 2007 antamallaan suosituksella valtuutusta neuvotte­lujen käymiseksi monenkeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA). Kyseessä on Japanin ja Yhdysvaltain yhteinen aloite. Komissio katsoo, että Euroopan yhteisön tulee olla mukana hankkeessa. ACTA-sopimushankkeen tarkoituksena on luoda yhtenäiset standardit teollis- ja tekijän­oikeuksien täytäntöönpanolle samanmielisten maiden kanssa ja yhdenmukaistaa sopimusval­tioiden teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöön­panojärjestelmiä. Sopimus täydentäisi Kansainvälisen kauppajärjestön (WTO) teollis- ja te­kijänoikeuksia koskevan TRIPS-sopimuksen määräyksiä. Mahdollinen monenvälinen sopimus sisältäisi kolme osa-aluetta: 1) kansainvälinen yhteistyö; 2) täytäntöönpanokeinot ja 3) oikeuskehys. Oikeudellisia toimia koskevat määräykset kattaisivat mm. rikos- ja siviilioikeudellisen täytäntöönpanon. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto pitää tervetulleina kaikkia sellaisia kansainvälisiä toimia, joilla pyritään tehostamaan teollis- ja tekijänoikeuksien eli ns. IPR-­oikeuksien täytäntöönpanoa. Valtioneuvosto kannattaa tässä työssä ensisijaisesti monenkeskisiä ratkaisuja ja nykyisten yhteistyöfoorumeiden hyödyntämistä. Koska näillä foorumeilla ei ole kuitenkaan odotettavissa yhtä kattavaa hanketta IPR-oikeuksien täytäntöönpanon edistämiseksi, valtioneuvosto katsoo, ettei yhteisön tule jät­täytyä ACTA-neuvottelujen ulkopuolelle. Uusien oikeudellisten normien kehittäminen ei valtioneuvoston mukaan saa olla itseisarvo IPR-täytäntöönpanon edistämisessä, vaan mahdollisesta kansainvälisestä sopimuksesta tulisi saada lisäarvoa nykytilanteeseen verrattuna. Valtioneuvosto uskoo tätä lisäarvoa löytyvän erityisesti tullitoiminnan alueelta. Komissiolle annettavan neuvotteluvaltuutuksen tulee valtioneuvoston mielestä kuvastaa yhteisön ja sen jäsenvaltioiden vallitsevaa toimivallan jakoa. Jäsenvaltioiden edustajien osallistuminen neuvotteluihin on turvattava niissä aiheissa, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Valtioneuvosto voi hyväksyä komission ehdotuksessa mainitut neuvotteluaiheet. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että tulevaan sopimukseen ei pidä sisällyttää rikosoikeudellisten seuraamusten osalta yksityiskohtaisia säännöksiä rangaistuslajeista tai rangaistusten tasosta. Lisäksi valtioneuvosto katsoo, että komission esittämien neuvotteluaiheiden lisäksi kansain­välisten IPR-täytäntöönpanosäännösten kehit­tämistarpeita on olemassa laajemminkin. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Lakivaliokunta on toimialansa mukaisesti ar­vioinut ACTA-sopimushanketta vain siltä osin kuin kyse on rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevien määräysten ottamisesta sopimukseen. ACTA-sopimuksen tarkoituksena on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa yhdenmukaistamalla sopimusosapuolten kansallisia järjestelmiä. Lakivaliokunta pitää sopimushankkeen tavoitteita yleisellä tasolla kannatet­tavina. Samalla valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuksen piiriin on pyrittävä saamaan mahdollisimman monia valtioita. ACTA-sopimus on yhteisön oikeuden näkökulmasta niin sanottu sekasopimus. Toisin sanoen sopimus kattaa sekä Euroopan yhteisön että sen jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat pääosin mm. rikosoikeudellisia seuraamuksia koskevat kysymykset. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on äskettäisessä ratkaisussaanAsia C-440/05, komissio vastaan neuvosto, tuomio annettu 23 päivänä lokakuuta 2007. tarkastellut yhteisön ja jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa rikoslainsäädännön alalla. Tuo­mioistuin toteaa, että rikoslainsäädäntö ei lähtökohtaisesti kuulu yhteisön toimivaltaan. Yhteisön lainsäätäjä voi kuitenkin velvoittaa jäsenvaltiot ottamaan käyttöön rikosoikeudellisia seuraamuksia silloin, kun se on välttämätön toimenpide yhteisön lainsäätäjän kyseisellä alalla säätämien normien täyden tehokkuuden takaamiseksi. Samalla tuomioistuin nimenomaisesti huomauttaa siitä, että tällöinkään sovellettavien rikosoikeudellisten seuraamusten lajin ja tason määrittäminen ei kuulu yhteisön toimivaltaan. Yhteisöjen tuomioistuimen edellä mainitun ratkaisun perusteella on selvää, että muut kuin hyvin yleisen tason sopimusmääräykset rikos­oikeudellisista seuraamuksista ovat asioita, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. Näihin liittyvistä kysymyksistä neuvoteltaessa on sen vuoksi tärkeää turvata jäsenvaltioiden edustajille tehokkaat vaikutusmahdollisuudet. Lakivaliokunta myös yhtyy valtioneuvoston kantaan, jonka mukaan neuvotteluissa tulee pyrkiä siihen, ettei tulevaan sopimukseen sisällytetä kovin yksityiskohtaisia määräyksiä rikosoikeudellisista seuraamuksista. Lausunto Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2007 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj.Heidi Hautalavihr vpj.Anna-Maja Henrikssonr jäs.Esko Ahonenkesk OivaKaltiokumpu kesk IlkkaKantola sd SampsaKataja kok KristaKiuru sd JariLarikka kok SannaLauslahti kok OutiMäkelä kok JohannaOjala-Niemelä sd MarkkuPakkanen kesk LylyRajala kok PirkkoRuohonen-Lerner ps TeroRönni sd MirjaVehkaperä kesk Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Risto Eerola