Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Lakivaliokunnan lausunto 9/2005 vp

Tarkistettu versio 2.0 LaVL 9/2005 vp - U 12/2005 vp

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 1 päivänä huhtikuuta 2005 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta  neuvoston   puitepäätökseksi (jär-jestäytyneen  rikollisuuden  torjunnasta)  (U 12/2005 vp ) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että lakivaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • lainsäädäntöneuvos Lena Andersson, oikeusministeriö
  • apulaispäällikkö Robin Lardot, sisäasiainministeriö

Lisäksi professori Ari-Matti Nuutila on antanut kirjallisen lausunnon.

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus neuvoston puitepäätökseksi

Euroopan yhteisöjen komissio on 19 päivänä tammikuuta 2005 tehnyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan, 31 artiklan 1 kohdan e alakohdan sekä 34 artiklan 2 kohdan b alakohdan nojalla ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostamiseen Euroopan unionin alueella. Valtioneuvosto katsoo, että EU:ssa on perusteltua yhdenmukaistaa järjestäytyneeseen rikollisjärjestöön osallistumista koskevia rikostunnusmerkistöjä Palermon sopimusta noudattaen.

Valtioneuvosto katsoo, että järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaan osallistumista koskevaan kriminalisointivelvoitteeseen puitepäätöksessä ehdotetut, Palermon sopimukseen perustuvat täsmennykset ja lisäykset ovat hyväksyttäviä. Samoin puitepäätöksen velvoite säätää myös järjestäytyneen rikollisjärjestön johtaminen rangaistavaksi on hyväksyttävissä.

Valtioneuvosto pitää ehdotettuja enimmäisrangaistusten vähimmäismääriä rangaistusasteikkojen selkeyden kannalta ongelmallisina. Puitepäätöksen mukaan olisi säädettävä moniportainen rangaistusasteikkojärjestelmä, jossa rikollisjärjestön johtamisesta olisi säädettävä vähintään kymmenen vuoden enimmäisrangaistus ja rikollisjärjestön toimintaan osallistumisesta vähintään viiden vuoden enimmäisrangaistus. Lisäksi taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn tavoittelemiseksi tehdyistä rikoksista, joiden enimmäisrangaistukset ovat vähintään neljä vuotta vankeutta, olisi säädettävä korotetut rangaistusasteikot, jos ne olisi tehty rikollisjärjestön puitteissa.

Puitepäätös antaa mahdollisuuden suhteellisuusperiaatteen edellyttämään seuraamusten porrastamiseen kansallisessa lainsäädännössä. Tuloksena olisi kuitenkin erittäin monimutkainen ja vaikeasti hallittava asteikkokokonaisuus. Puitepäätöksen vaatimus mainittujen rikosten rangaistusasteikkojen korottamisesta koskisi rikoksia, jotka on tehty välittömän tai välillisen taloudellisen tai muun aineellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Näin väljä määrittely on legaliteettiperiaatteen kannalta ongelmallinen. Järjestelmän hallittavuutta vaikeuttaisi vielä se, että rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen ryhmän jäsenenä on sekä yleinen rangaistuksen koventamisperuste että eräissä rikoksissa (esimerkiksi huumausainerikoksessa) myös kvalifiointiperuste, joka johtaa rikoksen törkeän tekomuodon soveltamiseen. Rikoksen tekeminen rikollisjärjestön toiminnassa saattaisi siten vaikuttaa rangaistuksen määrään usean eri säännöksen kautta.

Rikollisjärjestön johtamisesta ehdotetaan puitepäätöksessä säädettäväksi vähintään kymmenen vuoden vankeusrangaistus. Sinänsä voidaan pitää hyväksyttävänä, että rikollisjärjestön johtamisesta voidaan tuomita ankariin rangaistuksiin, jos johtaja on samalla rikoksiin osallinen esimerkiksi rikoskumppanina tai yllyttäjänä. Rikollisjärjestön johtaminen itsenäisenä rikostunnusmerkistönä merkitsee kuitenkin sitä, että johtaminen olisi rangaistavaa myös ilman, että johtaja olisi osallisena rikollisjärjestön toiminnassa tehtyihin konkreettisiin tekoihin. Ehdotettu kymmenen vuoden enimmäisrangaistus rikollisjärjestön johtamisesta voi siten olla ongelmallinen suhteellisuusperiaatteen kannalta.

Valtioneuvoston tavoitteena on, että rikosoikeudellinen suhteellisuusperiaate ja rikosoikeusjärjestelmän johdonmukaisuus otettaisiin puitepäätöksen jatkovalmistelussa paremmin huomioon.

Puitepäätöksessä myös ehdotetaan, että lainkäyttövaltaa koskevat kiistat tulisi ratkaista sitovassa etusijajärjestyksessä mainittujen kriteerien perusteella. Valtioneuvosto katsoo, että velvoite kriteerien etusijajärjestyksestä sitoisi liikaa jäsenvaltioita näiden neuvotellessa keskenään toimivallankäytöstä ja syytetoimien keskittämisestä yhteen valtioon. Valtioneuvosto ei pidä tarkoituksenmukaisena velvoittaa jäsenvaltioita säätämään rikoslajikohtaisia toimivaltariitoja koskevia säännöksiä.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Asiassa saamansa selvityksen perusteella valiokunta voi yleisesti yhtyä valtioneuvoston näkemyksiin puitepäätöksen osalta. Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi lainsäädäntöämme on muutettu viime vuosien aikana merkittävästi useaan eri otteeseen. Tilannetta ei voida pitää toivottavana kriminaalipoliittisen selkeyden vuoksi. Aiempien kannanottojensa mukaisesti valiokunta kiinnittää erityistä huomiota rikosoikeudelliseen suhteellisuusperiaatteeseen ja rikosoikeusjärjestelmämme johdonmukaisuuteen.

Valiokunta on suhtautunut kriittisesti rangaistusasteikkojen pitkälle menevään yhtenäistämiseen. Ehdotetut enimmäisrangaistusten vähimmäismäärät poikkeavat Suomessa noudatetusta linjasta, vaikeuttavat johdonmukaisen rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän toteuttamista ja saattavat johtaa suhteellisuusperiaatteen vastaisiin rangaistusuhkiin. Valiokunta toteaa, että ongelma esiintyy säännönmukaisesti kaikissa puitepäätöksissä, jotka sisältävät määräyksiä rangaistusasteikoista. Toivottavaa olisi, että komission ja neuvoston kesken pyrittäisiin löytämään pysyvä ratkaisu asiaan, joka esiintyy toistuvasti ja hidastaa muutoin hyväksi katsottujen esitysten hyväksymistä.

Ongelma liittyy osittain myös eurooppalaisten oikeusjärjestelmien erilaisiin osallisuusoppeihin, jotka pohjoismaisissa järjestelmissä ovat laajempia kuin monissa muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Komission tulisikin puitepäätöksiä valmistellessaan pyrkiä laajempaan oikeusvertailevaan tutkimukseen, jotta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien erot voitaisiin paremmin huomioida.

Valiokunta toistaa myös aiemman näkemyksensä siitä, että suhteellisuusperiaatteen noudattaminen edellyttää rikollisjärjestön toimintaan osallistumisesta säädettävän enimmäisrangaistuksen suhteuttamista niiden rikosten enimmäisrangaistuksiin, joihin rikollisjärjestön toiminnassa on syyllistytty.

Puitepäätös sisältää myös harkinnanvaraisen mahdollisuuden lieventää rikoksentekijän rangaistusta hänen edistäessään muiden rikoksentekijöiden rikosten selvittämistä eli niin sanotun kruununtodistajajärjestelmän käyttöön ottamiseen. Menetelmä ei kuulu suomalaiseen rikosprosessuaaliseen järjestelmään, mutta saattaisi valtioneuvoston mukaan tulla harkittavaksi puitepäätöstä täytäntöönpantaessa. Valiokunta ei tässä vaiheessa näe tarvetta tällaiseen periaatteellisesti merkittävään muutokseen.

Valiokunta ei yhdy valtioneuvoston esittämiin johtopäätöksiin siitä, että Euroopan unionin puitteissa hyväksyttävät vakaviin, rajat ylittäviin rikoksiin liittyvät rangaistusasteikkojärjestelmät johtaisivat automaattisesti kansallisen rangaistusasteikkojärjestelmämme muuttamiseen. Valiokunta pitää keskeisimpänä tavoitteena puitepäätöksen jatkovalmistelussa sellaisen ratkaisumallin löytämistä, joka huomioi rikosoikeudellisen suhteellisuusperiaatteen ja turvaa rikosoikeusjärjestelmämme johdonmukaisuuden.

Lausunto

Lausuntonaan lakivaliokunta ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy asiassa edellä esitetyin huomautuksin valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2005

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Tuija Brax /vihr
vpj. Susanna Rahkonen /sd
jäs. Esko Ahonen /kesk
Lasse Hautala /kesk
Tatja Karvonen /kesk
Heli Paasio /sd
Jukka Roos /sd
Tero Rönni /sd (osittain)
Petri Salo /kok
Pertti Salovaara /kesk
Minna Sirnö /vas
Timo Soini /ps
Astrid Thors /r
Marja Tiura /kok
Jan Vapaavuori /kok


Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kirsi Pimiä