Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Lakivaliokunnan mietintö 10/2000 vp

Tarkistettu versio 2.0 LaVM 10/2000 vp - HE 86/1999 vp

Hallituksen esitys maaoikeuksien lakkauttamisesta erityistuomioistuimina ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 5 päivänä lokakuuta 1999 lähettänyt lakivaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen maaoikeuksien lakkauttamisesta erityistuomioistuimina ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 86/1999 vp ).

Lausunto

Lakivaliokunnan pyynnöstä maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (MmVL 19/1999 vp ), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • hallitusneuvos Heikki Liljeroos, lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa ja esittelijä Jarmo Uhlbäck, oikeusministeriö
  • vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen, maa- ja metsätalousministeriö
  • oikeusneuvos Juhani Wirilander, korkein oikeus
  • presidentti Jussi Kivinen, Kouvolan hovioikeus
  • laamanni Pekka Laitinen, Mikkelin käräjäoikeus
  • käräjätuomari Markku Räty, Vantaan käräjäoikeus
  • maaoikeustuomari Juha Wainio, Etelä-Suomen maaoikeus
  • maaoikeustuomari Pekka Palomäki, Itä-Suomen maaoikeus
  • va. laamanni, maaoikeustuomari Risto Orispää ja maaoikeusinsinööri Tapio Mikkola, Pohjois-Suomen maaoikeus
  • maaoikeustuomari Rainer Lindberg ja lautamies Heikki Julmala, Vaasan maaoikeus
  • pääjohtaja, maanmittausneuvos Pauli Karvinen, Maanmittauslaitos
  • varatuomari Seppo Kaasinen, Tielaitos
  • päälakimies Risto Airikkala, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • toimitusjohtaja, varatuomari Kari Kyttälä, Maanomistajain Liitto
  • asianajaja Reijo Savia, Suomen Asianajajaliitto
  • varatuomari Helena Ålgars, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund
  • maaoikeustuomari Jyrki Kiviniemi, Käräjäoikeustuomarit ry
  • varapuheenjohtaja Maila Perälahti, Lautamiehet ry
  • toimistosihteeri Sirpa Pyhäranta, Oikeushallinnon henkilökunta OHK ry
  • hallituksen jäsen Antero Iivanainen, Suomen Erityistuomarit ry
  • hallituksen jäsen, maaoikeusinsinööri Sampo Hatunen, Tuomioistuinten diplomi-insinöörit ry
  • professori Ari Ekroos
  • professori Juha Lappalainen
  • professori Kauko Viitanen

Viitetieto

Asia irrotettiin valtion talousarviosta vuodelle 2000 ja käsittelyä on jatkettu vuoden 2000 valtiopäivillä. Nyt asia liittyy valtion vuoden 2001 talousarvioehdotukseen.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan, että maaoikeudet hallinnollisesti itsenäisinä erityistuomioistuimina lakkautetaan ja niiden nykyinen henkilökunta ja käsiteltäviksi säädetyt asiat siirretään kahdeksaan käräjäoikeuteen. Maaoikeusasioita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisivat Hämeenlinnan, Kuopion, Mikkelin, Oulun, Rovaniemen, Turun, Vaasan ja Vantaan käräjäoikeudet. Muutoksenhaku maaoikeusasioissa säilyisi ennallaan.

Maaoikeusasioita käsittelevää käräjäoikeuden kokoonpanoa kutsuttaisiin maaoikeudeksi. Kokoonpano vastaisi muutoin nykyistä maaoikeuden kokoonpanoa, mutta aikaisemmasta poiketen siihen voisi kuulua toinen lainoppinut jäsen, jos asian laatu sitä vaatisi. Maaoikeus olisi päätösvaltainen myös silloin, kun lautamiehiä on vain yksi, jos lautamiehelle on tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen. Maaoikeuden lautamiehinä toimisivat käräjäoikeuksien lautamiehet.

Maaoikeuden toimivaltaa ratkaista asioita yhden tuomarin kokoonpanossa laajennettaisiin siten, että yhden tuomarin kokoonpano tulisi kysymykseen myös silloin, kun asia ratkaistaan pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Samalla uudistettaisiin tiedoksiantoa maaoikeuden istunnosta koskevia säännöksiä.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistönmuodostamislakia, johon otettaisiin säännös maaoikeusasioita käsittelevistä käräjäoikeuksista sekä tehtäisiin muut menettelyä koskevat tarpeelliset muutokset. Tarpeellisilta osin muutettaisiin myös käräjäoikeuslakia ja oikeudenkäymiskaarta.

Esitys liittyi valtion vuoden 2000 talousarvioesitykseen ja oli tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Ehdotetut lait olivat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2000.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan organisaatiouudistuksella pyritään vähentämään maaoikeuksien toiminnallista haavoittuvuutta, tasaamaan yksiköiden työmääriä ja varmistamaan henkilökunnan työpanoksen hyödyntäminen aikoina, jolloin asiamäärät ovat vähäisiä. Tarkoituksena on turvata jatkossa kaikkien maaoikeusasioita käsittelevien tuomioistuinten tehokas ja joustava toiminta myös tilanteissa, joissa niiden henkilöstössä tai niihin saapuvien asioiden määrässä tapahtuu nopeita muutoksia.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hallituksen esityksessä pohditaan kolmea vaihtoehtoista mallia uudistaa maaoikeuksien organisaatio. Parhaana vaihtoehtona päädytään ehdottamaan, että maaoikeudet lakkautetaan erityistuomioistuimina ja nykyiset kahdeksan maaoikeuden jaostoa liitetään kahdeksaan käräjäoikeuteen.

Valiokuntakäsittelyssä kuultujen asiantuntijoiden valtaosan vastustettua esityksen hyväksymistä voimakkaasti asian käsittely on pitkittynyt ja lakivaliokunta on joutunut hankkimaan asiaan lisäselvityksiä.

Kaiken saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Käräjäoikeuksiin liittämistä puoltavat seikat

Lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esityksessä valittua vaihtoehtoa puoltaa erityisesti se, että maaoikeusasioiden määrä on viime vuosina oleellisesti vähentynyt ja sen seurauksena eri maaoikeuksien työmäärä on muodostunut epätasaiseksi. Myös maaoikeustuomareiden työmäärä verrattaessa heitä sekä keskenään että suhteessa käräjätuomareihin on liian epätasainen. Siirtyminen käräjäoikeuksiin antaa mahdollisuudet työmäärän tasaamiseen ja aikaisempaa parempaan vuorovaikutukseen muiden tuomareiden kanssa.

Maaoikeuksien vähentäminen tai keskittäminen ei valiokunnan mielestä ole ajateltavissa, koska se johtaisi asiakaspalvelun heikkenemiseen ja maaoikeusasioiden käsittelyssä tarvittava asiantuntemus jäisi entistä pienemmän piirin käsiin.

Maaoikeusasioiden käsittely hallituksen esityksen mukaan

Hallituksen esityksen yleisperusteluista välittyy vaikutelma, että kysymyksessä on puhdas organisaatiomuutos, jolla ei ole vaikutuksia asioiden käsittelyyn maaoikeuksissa. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Esityksessä ehdotetaan, että

  • maaoikeusprosessi säilyy entisellään vahvasti virallisperiaatteen mukaisena,
  • maaoikeusprosessiin lisätään mahdollisuus käyttää toista tuomaria,
  • sitä vastoin nykyinen mahdollisuus toisen maaoikeusinsinöörin käyttämiseen poistuu,
  • maaoikeustuomarilta vaadittu erityispätevyys, perehtyneisyys kiinteistölainsäädäntöön poistuu, ja
  • lautamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset poistuvat.

Asiantuntemuksen turvaaminen maaoikeusasioiden käsittelyssä

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että sen toimialan kannalta esityksessä on keskeistä se, että maaoikeuden käsittelemissä asioissa tarvittava erityisasiantuntemus turvataan. Nykyisillä maaoikeuksilla on hyvä asiantuntemus paitsi oikeudellisissa kysymyksissä myös ennen kaikkea kiinteistötekniikan, kiinteistöarvioinnin sekä kiinteistöjärjestelmän ja -rekisteröinnin kysymyksissä. Nämä kysymykset ovat kaikkein keskeisempiä kiinteistötoimituksissa.

Maa- ja metsätalousvaliokunta toteaa edelleen, että hallituksen esityksessä on tuotu esiin nykyisten maaoikeuksien toiminnan hyvät ja vahvat puolet. Siihen kuuluva ihmisläheinen prosessi maastossa paikanpäällä suoritettavine katselmustoimituksineen on eräs vahvuus. Tätä ei ole esitetty muutettavaksi. Maaoikeusprosessiin kuuluva virallisperiaate säilytetään, vaikka käräjäoikeuksissa dispositiivisissa riita-asioissa muutoin noudatetaan asianosaistoimintoista prosessia.

Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnittää huomiota maaoikeuskäsittelylle asetettujen vaatimusten täsmentymiseen vuosisatojen saatossa. Ne osoittavat konkreettisesti, miten tärkeäksi on nähty kiinteistöjärjestelmän vakauden ja toimivuuden vaatimukset. Paitsi että kiinteistöjärjestelmämme on omistusjärjestelmämme kulmakivi, siihen perustuu myös koko vakuusjärjestelmämme, joka puolestaan mahdollistaa pääomat investointien rahoittamiseen. Tämä järjestelmä toimii maassamme nykyisin tehokkaasti ja varmasti.

Maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo edelleen, että ehdotetut muutokset merkitsisivät erityisasiantuntemuksen selvää alenemista, ja edellyttää, että maaoikeuden tuomarilta tulee vastaisuudessakin vaatia kiinteistölainsäädännön tuntemusta sen estämiseksi, ettei maaoikeuksissa viimeistään nykyisten maaoikeustuomareiden virasta poissiirtymisen jälkeen seuraisi kiinteistölainsäädännön osaamisen lasku. Valiokunta viittaa erityisesti siihen, että nykymuotoiset maaoikeudet ovat selvinneet niille kuuluvista tehtävistä hyvin, ja edellyttää, että nykyiseen maaoikeusjärjestelmään liittyvää erityisasiantuntemusta ei vaaranneta siirtämällä maaoikeudet hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla käräjäoikeuksiin.

Lakivaliokunta yhtyy maa- ja metsätalousvaliokunnan esittämiin näkemyksiin. Sen vuoksi lakivaliokunta pitää välttämättömänä, että

  • käräjäoikeuksiin siirrettävästä maaoikeustuomarin virasta tehdään oma erillinen virkatyyppinsä, käräjätuomarin (maaoikeusasioiden vastuutuomarin) virka, ja
  • säilytetään ennallaan mahdollisuus käyttää maaoikeudessa kahta maaoikeusinsinööriä, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna.

Edellä sanotun toteuttamiseksi valiokunta ehdottaa, että käräjäoikeuslakiin lisätään uusi 3 §, jossa säädetään maaoikeusasioita käsittelevän tuomarin määräämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista. Pykälän tarkoituksena on turvata maaoikeusasioiden käsittelyn korkea laatu ja estää niiden käsittelyn hajaantuminen liian monille tuomareille.

Nykyisten asiamäärien vallitessa on riittävää, että maaoikeusasioita käsittelee pääsääntöisesti yksi tuomari, maaoikeusasioiden vastuutuomari. Vastuutuomarin sijaisena toimii tarvittaessa se käräjätuomari, joka kiinteistönmuodostamislakiin ehdotetun 243 §:n mukaan on toisena tuomarina käsiteltäessä maaoikeusasioita ns. vahvennetussa kokoonpanossa. Samalla maaoikeusasioiden asiantuntemus käräjäoikeuksien tuomareiden keskuudessa lisääntyy, maaoikeusasioiden käsittelyn haavoittuvuus vähenee ja asiantuntemuksen jatkuvuus on turvattu.

Maaoikeuden monijäseniseen kokoonpanoon voi näiden muutosten jälkeen kuulua kaksi tuomaria ja kaksi insinööriä tai yksi tuomari ja kaksi insinööriä tai kaksi tuomaria ja yksi insinööri sekä lautamiehet. Kokoonpanosta päättäminen kuuluu maaoikeusasioita käsittelevälle vastuutuomarille.

Maaoikeuksien lautamiehet

Lautamiesten osallistuminen lainkäyttöön kuuluu olennaisena osana suomalaiseen oikeuskulttuuriin. Sen katsotaan lisäävän kansalaisten luottamusta tuomioistuimia kohtaan. Samalla maallikoiden mukanaolo päätöksenteossa edistää lainkäytön tuntemusta. Lautamiesten rooli näytön arviointiin liittyvissä kysymyksissä on myös tärkeä.

Nämä perusteet pitävät paikkansa myös maaoikeuksien lautamiehiin. Lisäksi heidän paikallistuntemuksellaan on merkitystä päätöksenteossa. Uudessakin järjestelmässä maaoikeusasioiden käsittelyssä pääsääntönä on istuntojen pitäminen sillä paikkakunnalla, jossa riita on vireillä. Maaoikeusprosessiin oleellisesti kuuluvat katselmukset säilyvät edelleen, ja lautamiehet maaoikeusasioiden istuntoon kutsutaan juuri siitä tai niistä kunnista, jossa asia on vireillä. Lautamiesten paikallistuntemusta voidaan siten edelleen käyttää hyväksi.

Edellä sanotun perusteella valiokunta pitää riittävänä, että maaoikeuksien erillisestä lautamiesjärjestelmästä luovutaan ja käräjäoikeuksissa pysytään yhdessä lautamiesjärjestelmässä. Maaoikeusprosessin erityissäännöksistä seuraa kuitenkin se, että jokaisesta kunnasta on tarpeen valita nykyisen yhden lautamiehen sijasta vähintään kaksi lautamiestä. Jos nämä lautamiehet tai toinen heistä on estynyt saapumasta maaoikeuteen tai on esteellinen jossain maaoikeusasiassa, maaoikeuden puheenjohtaja voi kiinteistönmuodostamislain säännösten nojalla kutsua varamiehen tai varamiehet.

Valiokunta toteaa lisäksi, että oikeusministeriö vahvistaa käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän sekä kustakin käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvasta kunnasta valittavien lautamiesten määrän ja antaa uuden toimikauden alkaessa kunnille ohjeita lautamiesten valintaan liittyvistä kysymyksistä. Lokakuussa 2000 toimitettuissa kunnallisvaaliessa valitut uudet kunnanvaltuustot valitsevat lautamiehet alkuvuodesta 2001. Oikeusministeriö on ilmoittanut ottavansa ohjeissaan huomioon sen, että jokaisesta kunnasta on valittava vähintään kaksi lautamiestä, ja kiinnittämään huomiota siihen, että maaoikeuksien erillisen lautamiesjärjestelmän lakatessa on suotavaa, että lautamiehiksi valitaan mahdollisuuksien mukaan myös nykyisiä maaoikeuksien lautamiehiä.

Erityisosaamisen järjestely käräjäoikeuksien käsittelemissä eri asiatyypeissä

Tämän asian yhteydessä valiokunta on kiinnittänyt huomiota niiden säännösten kirjavuuteen, joilla erityisalojen asiantuntemuksen turvaaminen on eri asiaryhmissä ja eri tuomioistuimissa järjestetty.

Valiokunta on hiljattain käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi sotilasoikeudenkäyntilain, yleisistä syyttäjistä annetun lain 9 §:n ja sotilaskurinpitolain muuttamisesta (HE 100/2000 vp ) katsonut, että sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevän tuomioistuimen nykyisen kokoonpanon asianmukaisuus on arvioitava uudelleen. Tämän lisäksi on ainakin käräjäoikeuksissa käsiteltävien asioiden osalta aiheellista suorittaa sopivassa yhteydessä kartoitus siitä, miten erityisen asiantuntemuksen tarve on hoidettu, ja arvioida, onko säännöksissä yhtenäistämisen tarvetta ja onko muita aloja, joilla erityisjärjestelyt olisivat tarpeen. Valiokunta viittaa esimerkiksi lasten edun valvonnasta käytyyn keskusteluun lasten huollon ja tapaamisoikeuden täytäntöönpanoa koskeneen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä. Valiokunta on siitä antamassaan mietinnössä (LaVM 7/1996 vp - HE 96/1995 vp) esittänyt kantanaan siitä, että vireillä olevassa lapsipolitiikan kehittämistyössä tulee selvittää tarve ja mahdollisuudet täydentää oikeuden kokoonpanoa erityisellä lapsiasioiden asiantuntijalla.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Laki kiinteistömuodostamislain muuttamisesta

243 §. Pykälässä on maaoikeuden kokoonpanoa koskevat säännökset.

Edellä yleisperusteluissa lausuttuun viitaten valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momentin loppuun lisätään uusi virke, jonka mukaan maaoikeudessa voi olla toinen maaoikeusinsinööri.

Pykälän 2 momentissa on säännökset siitä, milloin maaoikeus on päätösvaltainen vain puheenjohtajan läsnäollessa. Tarkoituksena on ollut, että momentin 1 kohta kirjoitustavan muutosta lukuun ottamatta säilyy ennallaan, mutta kohdan sisältö on kuitenkin vahingossa muuttunut. Valiokunta ehdottaa 2 momentin 1 kohdan tarkistamista niin, että sen asiasisältö säilyy nykyisellään.

Pykälän 2 momentin 2 kohdassa olevaa luetteloa on valiokuntakäsittelyssä esitetty täydennettäväksi kahdella luetteloon otettuja asioita vastaavalla asialla. Valiokunta ehdottaa, että momentin 2 kohtaan lisätään kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla tekemää päätöstä ja kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikaisupäätöstä koskevat asiat.

256 §. Pykälässä on säännökset maaoikeuden menettelystä sen kehottaessa asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen. Pykälän 4 momentin 2 kohdan mukaan asianosaisen on vastauksessa ilmoitettava, myöntääkö vai kiistääkö hän muutosvaatimuksen.

Viimeaikaisessa oikeudenkäyntisäännöksiä koskeneessa keskustelussa on yleisesti katsottu, että verbi "kiistää" ei ole asianmukainen tässä yhteydessä. Sen vuoksi sanaa ollaan kauttaaltaan muuttamassa sanaksi "vastustaa". Valiokunta ehdottaa tässä säännöksessä tarvittavan muutoksen toteuttamista nyt.

Voimaantulosäännös. Uudistuksen toteuttaminen on lykkäytynyt suunnitellusta aikataulusta. Sen vuoksi osaa ennen lain voimaantuloa vireille tulleista asioista joudutaan käsittelemään ehkä pitkäänkin uudistuksen jälkeen. Kun nyt syksyllä 2000 on toimitettu kunnallisvaalit ja kunnanvaltuustojen valitsemat luottamushenkilöt, mm. lautamiehet, ainakin osittain vaihtuvat, voimaantulosäännöstä on tarpeen täydentää siten, että ennen lain voimaantuloa aloitettu pääkäsittely on toimitettava loppuun siinä kokoonpanossa, jossa käsittely on aloitettu. Näin ne lautamiehet, jotka ovat aloittaneet käsittelyn, voivat olla mukana koko käsittelyn ajan, vaikka heidän toimikautensa muutoin olisikin päättynyt. Valiokunta ehdottaa tätä koskevan uuden 3 momentin lisäämistä voimaantulosäännökseen.

Voimaantulosäännöksen 4 (3) momentin viimeisen lauseen kieliasu ei ole lakikieltä, vaan perustelutekstiä. Valiokunta ehdottaa lauseen kieliasun tarkistamista.

Voimaantulosäännöksen 5 (4) momentissa on säännökset mm. nykyisten maaoikeustuomareiden siirtämisestä käräjäoikeuksiin perustettaviin uusiin virkoihin. Kun valiokunta edellä yleisperusteluista ilmenevällä tavalla ehdottaa, että käräjäoikeuksiin perustetaan käräjätuomarin virkojen sijasta käräjätuomarin (maaoikeusasioiden vastuutuomarin) virat, on myös 5 (4) momentin sanontaa vastaavasti muutettava.

Voimaantulosäännöksen 6 (5) momentissa käytetään sanontaa "oikeushallintoasioita käsittelevä ministeriö". Perustuslakivaliokunnan suositteleman käytännön mukaisesti lakivaliokunta ehdottaa, että momentissa puhutaan oikeusministeriöstä.

Johtolause. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on hyväksytty ja vahvistettu tuomareiden nimittämistä koskeva lainsäädäntö. Siinä yhteydessä on useita kiinteistönmuodostamislain säännöksiä muutettu. Näiden muutosten johdosta johtolausetta on tarkistettava.

3. Laki käräjäoikeuslain muuttamisesta

3 § (Uusi). Edellä yleisperusteluissa lausutun mukaisesti valiokunta ehdottaa, että käräjäoikeuslakiin lisätään siitä aikaisemmin kumotun 3  §:n tilalle uusi 3 §, jossa on säännökset maaoikeusasioita käsittelevästä käräjätuomarin (maaoikeusasioiden vastuutuomarin) virasta.

Pykälän 1 momenttiin on otettu perussäännökset uudesta virasta. Maaoikeusasioiden lisäksi virkaan kuuluu velvollisuus osallistua käräjäoikeuden muidenkin asioiden käsittelemiseen. Tarkoitus on, että maaoikeusasioita käsittelevän tuomarin osallistumisesta muiden käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden käsittelemiseen määrätään käräjäoikeuden työjärjestyksessä.

Maaoikeusasioita käsittelevä tuomarin ensisijainen tehtävä on käsitellä näitä asioita. Kun maaoikeusasioiden määrä kuitenkin vaihtelee maan eri osissa, maaoikeusasioiden vastuutuomarin työpanosta ja asiantuntemusta voidaan käyttää myös käräjäoikeuden muiden asioiden käsittelyyn silloin, kun työtilanne sen sallii. Kun asiasta määrätään työjärjestyksessä, jonka laamanni vahvistaa, juttujen jakamiselle on vahva pohja eikä sitä ratkaistaisi yksittäistapauksittain.

Pykälän 2 momentin mukaan käräjäoikeuden laamanni määrää lisäksi vähintään yhden käräjäoikeuden käräjätuomareista käsittelemään maaoikeusasioita viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Näin määrätty käräjätuomari voi toimia maaoikeusasioiden vastuutuomarin sijaisena sekä maaoikeuden toisena tuomarijäsenenä, kun asioita käsitellään vahvennetussa kokoonpanossa,

Säännökset maaoikeusasioita käsittelevän tuomarin erityisistä kelpoisuusvaatimuksista sijoitetaan 3 momenttiin. Maaoikeustuomareilta nykyisin edellytettävien kelpoisuusvaatimusten sanamuotoa täydennetään, mutta asiallisesti ne säilyvät ennallaan. Säännökset perustuvat tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 11 §:ään, jonka mukaan erityisalan asiantuntemusta vaativien tuomarinvirkojen kelpoisuusvaatimuksista voidaan säätää erikseen.

13 a §. Pykälän 2 momenttiin sisältyy maaoikeusinsinöörin viran pätevyysvaatimukset. Kun teknillisissä korkeakouluissa ei enää ole maanmittauksen koulutusohjelmaa, valiokunta ehdottaa pykälän sanamuodon muuttamista tuomareiden nimityslainsäädännön yhteydessä käyttöön otettua sanamuotoa vastaavaksi.

Pykälän 3 momenttiin on tehtävä tuomareiden nimityslain ja perustuslain säätämisestä johtuvat muutokset.

20 §. Pykälän 1 momentissa on tuomareiden virkasyytteiden oikeuspaikkaa koskeva säännös. Säännös on muutettu 17.11.2000 vahvistetulla lailla käräjäoikeuslain 20 §:n muuttamisesta (HE 57/2000 vp). Muutos on otettava huomioon pykälän sanamuodossa.

21 §. Pykälässä on asetusvaltuussäännökset. Pykälän 1 momentin 1 kohtaan on lisättävä viittaus uuteen 3 §:ään sekä lakiin aikaisemmin lisättyyn 3 a §:ään, joka silloin on ilmeisesti epähuomiossa jäänyt tekemättä.

Uusimpiin lainkirjoitussuosituksiin viitaten valiokunta on täydentänyt muutosehdotusta siten, että se käsittää 1 momentin kokonaisuudessaan.

Johtolause. Valiokunnan ehdottamista muutoksista ja tämän lain 20 §:n edellä kerrotusta muuttamisesta seuraa, että johtolausetta on tarkistettava.

4. Laki tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta (Uusi lakiehdotus)

Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on tullut voimaan tuomareiden nimittämistä koskeva laki. Siihen sisältyvissä erityistuomioistuimia koskevissa säännöksissä mainitaan maaoikeus itsenäisenä tuomioistuimena. Lisäksi lakiin sisältyy säännöksiä siitä, miten maaoikeustuomarin sijainen nimitetään määräajaksi. Hallituksen esityksen hyväksymisestä seuraa, että maaoikeus lakkaa olemasta erityistuomioistuin ja maaoikeustuomarin virka poistuu.

Valiokunta ehdottaa, että tässä yhteydessä

  • hyväksytään uusi 4. lakiehdotus tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta ja
  • lain 1 §:n 2 momenttiin, 7 §:n 2 momenttiin ja 18 §:ään tehdään tarpeelliset lakitekniset korjaukset.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella lakivaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana,
että 1. ja 3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina(Valiokunnan muutosehdotukset) ja
että hyväksytään uusi 4. lakiehdotus (Valiokunnan uusi lakiehdotus) seuraavasti:

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki


kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 242 §:n 3 momentti, 244-246, 248-253 ja 263 §, 266 §:n 2 momentti sekä 269 §, sellaisena kuin niistä ovat 244 § osaksi laissa 212/2000, 245, 246 ja 248 § mainitussa laissa 212/2000 ja 251 § osaksi laissa 1188/1996,

muutetaan 236 §:n 1 momentin johdantokappale sekä 5 ja 6 kohta, 237 §:n 1 momentti, 239 ja 243§, 255 §:n 2 momentti, 256 §, 259 §:n 3 momentti, 260 §, 262 §:n 3 momentin johdantokappale sekä 1 ja 2 kohta sekä 4 momentti ja 268 §, sellaisina kuin niistä ovat 239 § osaksi laissa 273/1998, 243 § osaksi laissa 273/1998 ja 259 §:n 3 momentti laissa 168/1998, sekä

lisätään 236 §:n 1 momenttiin uusi 7 kohta, 20 lukuun uusi 241 a §, 21 lukuun uusi 260 a § ja 261§:ään uusi 2 momentti, seuraavasti:


236, 237 ja 239 §
(Kuten HE)


20 luku
Maaoikeus


241 a §
(Kuten HE)


243 §

Maaoikeudessa on puheenjohtajana käräjä-oikeuden lainoppinut jäsen sekä muina jäseninä maaoikeusinsinööri ja kaksi lautamiestä. Jos lautamiehelle tulee este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, maaoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on yksi. Maaoikeudessa voi olla lisäksi toinen lain-oppinut jäsen, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin maaoikeudessa voi olla toinen maaoikeusinsinööri.

Maaoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on vain puheenjohtaja:
1) kun kysymys on 232 §:n 3 momentissa, 235 tai 254-258 §:ssä tarkoitetusta tai muusta niihin rinnastettavasta käsittelyn valmistelemista tarkoittavasta toimenpiteestä taikka 7 §:n 2 momentissa, 240 §:ssä, 264 §:ssä, 265 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 275 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiasta;
2) kun maaoikeuden käsiteltävänä on valitus toimitusmiesten päätöksestä, jolla toimitusmiestä koskeva estemuistutus on hylätty, tai jos valitus koskee kiinteistöjen yhdistämispäätöstä taikka kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla tekemää päätöstä tai kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikaisupäätöstä; sekä
3) kun asia ratkaistaan 259 §:n 3 momentin nojalla pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

(3 mom. kuten HE)
255 §
(Kuten HE)


256 §

(1-3 mom. kuten HE)

Vastauksessa asianosaisen on ilmoitettava:
1) asia jossa vastaus annetaan;
2) myöntääkö (poist.) hän muutosvaatimuksen vai vastustaako sitä;
3) käsityksensä muutoksenhakijana vaatimusten perusteista ja seikat, joihin hän haluaa nojautua;
4) todisteet, jotka aiotaan esittää ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen;
5) oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos hän pitää sitä aiheellisena; sekä
6) mahdollinen pyyntö tai suostumus perusteluineen asian ratkaisemisesta pääkäsittelyä toimittamatta.
(5 ja 6 mom. kuten HE)

259-262, 268 §
(Kuten HE)

_______________

(1 ja 2 mom. kuten HE)

Mikäli asian pääkäsittely on alkanut maaoikeudessa ennen tämän lain voimaantuloa asian käsittelyyn osallistuneiden maaoikeuden lautamiesten toimikausi jatkuu siihen saakka kunnes asia on ratkaistu. (Uusi 3 mom.)

Tämän lain voimaan tullessa maaoikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään siinä maa-oikeusasioita käsittelevässä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä maaoikeusasioissa asianomaisen maaoikeuden tai sen jaoston kanslia sijaitsee lukuun ottamatta Etelä-Suomen maaoikeuden I jaostoa, jolle kuuluvat maaoikeusasiat siirretään Vantaan käräjäoikeuteen.

Tasavallan presidentti nimittää tämän lain voimaan tullessa maaoikeuksien virassa olevat maaoikeustuomarit ja maaoikeusinsinöörit asianomaisiin käräjäoikeuksiin perustettaviin (poist.) käräjätuomarin (maaoikeusasioiden vastuutuomari) ja maa-oikeusinsinöörin virkoihin niitä haettavaksi julistamatta. Käräjäoikeuden käräjätuomarilla, joka on ollut nimitettynä maaoikeus-tuomarin virkaan, on oikeus käräjätuomarin virassaan käyttää myös entisen virkansa nimeä arvonimenä.

Maaoikeuksien muu henkilökunta siirretään tämän lain voimaan tullessa asianomaisiin käräjäoikeuksiin perustettaviin vastaaviin virkoihin. Oikeusministeriö päättää virkojen siirtämisestä ja henkilöstön sijoittamisesta asianomaisiin käräjäoikeuksiin.

_______________

3.

Laki


käräjäoikeuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain (581/1993) 20 §:n 1 momentti sekä 21 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 20 §:n 1 momentti laissa 960/2000, sekä

lisätään lailla 210/2000 kumotun 3 §:n tilalle uusi 3 §, 8 §:ään uusi 2 momentti ja lakiin uusi 13 a § ja sen edelle uusi väliotsikko seuraavasti:


3 § (Uusi)

Kiinteistönmuodostamislain 241 a §:ssä (554/1995) säädetyssä maaoikeusasioita käsittelevässä käräjäoikeudessa on maaoikeusasioita käsittelevän käräjätuomarin virka (maaoikeusasioiden vastuutuomari). Virkaan kuuluu velvollisuus osallistua maaoikeusasioiden ohella käräjäoikeuden muidenkin asioiden käsittelemiseen.

Käräjäoikeuden laamanni määrää lisäksi vähintään yhden käräjäoikeuden tuomareista käsittelemään maaoikeusasioita viiden vuoden määräajaksi kerrallaan.

Sen lisäksi, mitä tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 11 §:ssä on säädetty, maaoikeusasioiden vastuutuomarin tulee olla perehtynyt kiinteistölainsäädäntöön ja kiinteistöasioiden käsittelyyn.

8 §
(Kuten HE)

Käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörit

13 a §

(1 mom. kuten HE)

Maaoikeusinsinöörin virkaan vaaditaan teknillisessä korkeakoulussa maanmittauksen alalla suoritettu tehtävään soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto sekä hyvä kokemus kiinteistötoimitusten suorittamisessa ja hyvä perehtyneisyys kiinteistöjen arviointiin.

Maaoikeusinsinööri nimitetään virkaan samassa järjestyksessä kuin käräjätuomarista säädetään. Tuomarinvalintalautakunnan tulee ennen nimitysesityksen tekemistä hankkia maaoikeusinsinöörin viran hakijoista maanmittauslaitoksen keskushallinnon lausunto. Maaoikeusinsinöörillä on perustuslaissa tuomareille säädetty virassapysymisoikeus.

20 §

Laamannia, käräjätuomaria ja maaoikeusinsinööriä syytetään virkarikoksesta hovioikeudessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -


21 §
Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) muista kuin 1, 3, 3a, 4 ja 13 a §:ssä mainituista käräjäoikeuden viroista sekä niiden kelpoisuusvaatimuksista ja täyttämismenettelystä;
2) käräjäoikeuden lainoppineiden jäsenten ja muiden virkamiesten tehtävistä; (Uusi)
3) käräjäoikeuden lautamiehistä; sekä (Uusi)
4) tämän lain muusta täytäntöönpanosta. (Uusi)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

_______________

Voimaantulosäännös
(Kuten HE)

_______________

Uusi lakiehdotus

4.

Laki


tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 25 päivänä helmikuuta 2000 tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 1 §:n 2 momentti, 7 §:n 2 momentti sekä 18 §:n 1 ja 2 momentti seuraavasti:


1 §
Lain soveltamisala

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tässä laissa tarkoitettuja tuomarinvirkoja ovat:
1) korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
2) korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen virat;
3) hovioikeuden presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen virat;
4) käräjäoikeuden laamannin ja käräjätuomarin virat;
5) hallinto-oikeuden ylituomarin ja hallinto-oikeustuomarin virat;
6) vakuutusoikeuden vakuutusylituomarin, vanhemman vakuutustuomarin ja nuoremman vakuutustuomarin virat;
7) työtuomioistuimen presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen virat;
8) markkinatuomioistuimen ylituomarin virka; sekä
9) maaoikeutena toimivan käräjäoikeuden maaoikeusinsinöörin virat.

7 §
Tuomarinvalintalautakunnan asettaminen ja kokoonpano

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomarinvalintalautakunnassa on puheenjohtajana korkeimman oikeuden valitsema jäsen ja varapuheenjohtajana korkeimman hallinto-oikeuden valitsema jäsen. Muina jäseninä on yksi hovioikeuden presidentti, yksi hallinto-oikeuden ylituomari, yksi käräjäoikeuden laamanni, yksi hovioikeudenlaamanni tai hovioikeudenneuvos, yksi käräjätuomari, yksi hallinto-oikeustuomari ja yksi hallinto-oikeustuomari tai 1 §:n 2 momentin 6-8 kohdassa mainitun erityistuomioistuimen tuomari, yksi asianajaja, yksi yleinen syyttäjä ja yksi oikeustieteellistä tutkimusta ja opetusta edustava jäsen. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

18 §
Muiden tuomareiden nimittäminen määräajaksi

Korkein oikeus nimittää vuodeksi tai sitä pidemmäksi määräajaksi hovioikeuden esityksestä tuomarin hovioikeuteen (poist.), käräjäoikeuden laamannin esityksestä tuomarin käräjäoikeuteen ja maaoikeusinsinöörin maaoikeutena toimivaan käräjäoikeuteen sekä vakuutusoikeuden esityksestä tuomarin vakuutusoikeuteen.

Vuotta lyhyemmäksi määräajaksi nimittää

1) tuomarin hovioikeuteen enintään kahden kuukauden määräajaksi hovioikeuden presidentti sekä kahta kuukautta pidemmäksi ajaksi hovioikeus;
2) tuomarin ja maaoikeusinsinöörin käräjäoikeuteen käräjäoikeuden laamanni (poist.).
_______________

Tämä laki tulee voimaan        päivänä        kuuta 20        .

_______________

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Henrik Lax /r
vpj. Matti Vähänäkki /sd
jäs. Sulo Aittoniemi /alk
Leena-Kaisa Harkimo /kok
Jyri Häkämies /kok
Erkki Kanerva /sd
Toimi Kankaanniemi /skl
Annika Lapintie /vas
Paula Lehtomäki /kesk
Kari Myllyniemi /kesk
Kirsi Ojansuu /vihr
Veijo Puhjo /vas
Tero Rönni /sd
Mauri Salo /kesk
Marja Tiura /kok
Lasse Virén /kok
vjäs. Seppo Lahtela /kesk (osittain)


Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaisa Vuorisalo

VASTALAUSE

Perustelut

Eduskunta on vuosikymmenessä onnistunut tuhoamaan ennen niin toimintakykyisen oikeudenkäyntijärjestelmän. Alun perin tarkoituksena oli oikeudenkäyntimenettelyn nopeuttaminen ja kustannusten alentaminen. Tulos on ollut päinvastainen niin alioikeuden kuin hovioikeuksienkin osalta ja niin rikosprosessia kuin siviilimenettelyäkin koskien. Käsittely on puuroutunut ja kustannukset kasvaneet merkittävästi. Uudistus on palvellut vain asianajajien ja muiden lakimiesten monopolia.

Nyt ollaan tuhoamassa viimeistä saareketta, siirtämässä maaoikeuksia käräjäoikeuksien osaksi. Tähän saakka maaoikeudet ovat edustaneet toimivuutta ja lainkäytön kansanomaisuutta. Puheenjohtajavetoisessa prosessissa kuka tahansa keskiverto ihminen on itse pystynyt ajamaan asiaansa ilman kalliita lakimiehiä ja usko maaoikeuksien päätösten oikeellisuuteen on ollut merkittävän korkea. Käräjäoikeuksien osana nykyinen menettely vesittyy ja asioiden käsittelystä tulee asianajajien rahastuskohteita. Myös oikeuden jäsenten asiantuntemus käsiteltäviin asioihin katoaa nopeassa ajassa.

Ehdotus

Edellä sanotun perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2000

Sulo Aittoniemi /alk