Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunto 5/2003 vp

Tarkistettu versio 2.0 MmVL 5/2003 vp - U 33/2003 vp

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (rehuhygienia-asetus)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 19 päivänä syyskuuta 2003 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rehuhygieniaa koskevista vaatimuksista (rehuhygienia-asetus) (U 33/2003 vp ) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • maatalousneuvos Päivi Mannerkorpi ja ylitarkastaja Kirsti Huovinen, maa- ja metsätalousministeriö
  • ylitarkastaja Marja Turunen, Kasvintuotannon tarkastuskeskus
  • johtaja Antero Leino, Elintarviketeollisuusliitto ry
  • toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi, Eläintautien torjuntayhdistys ry
  • kotieläinasiamies Vuokko Puurula, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry
  • toimitusjohtaja Kaija Viljanen, Avena Nordic Grain Oy
  • tuoteryhmäpäällikkö Heikki Rajamäki, Hankkija-Maatalous Oy

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA
  • Päivittäistavarakauppa ry
  • Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry
  • Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Ehdotuksella laajennetaan rehualan toimijoiden rekisteröintivaatimus koskemaan kaikkia toimijoita mukaan lukien alkutuotanto. Rekisteröintivaatimus edesauttaa osaltaan rehujen jäljitettävyyttä.

Tietyissä tapauksissa edellytetään toimijoiden hyväksymistä. Vaatimus koskee toimijoita, jotka valmistavat tai laskevat liikkeelle tiettyjä lisäaineita, esiseoksia, rehuseoksia ja direktiivissä 82/471/ETY tarkoitettuja tiettyjä tuotteita. Lisäksi toimijoiden hyväksyntä voidaan vaatia tietyissä tapauksissa kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Maatilojen osalta vaatimus koskee antibioottien, kokkidiostaattien tai kasvunedistäjien ryhmään kuuluvia lisäaineita sisältävien rehuseosten valmistamista oman tilan tarpeita varten.

Ehdotuksessa laajennetaan periaatetta, jonka mukaan vastuu lainsäädännön noudattamisesta kuuluu alan yrityksille, koskemaan koko rehuketjua. Ehdotuksen mukaan markkinoille voidaan saattaa vain turvallista rehua, jotta eläimistä saatavien elintarvikkeiden turvallisuus voitaisiin varmistaa. Ehdotuksessa ei aseteta tarkempia hygieniavaatimuksia, esim. kriteereitä salmonellalle, vaan ne jätetään ratkaistaviksi myöhemmin komitologiamenettelyllä. Ehdotuksessa edellytetään toimijoilta myös taloudellisia vakuuksia mahdollisen vahingon varalta. Toimijoiden on varmistettava, että niillä on toimintaansa liittyvät riskit kattava taloudellinen vakuus, kuten vakuutus.

Ehdotuksessa säädetään, että yhteisöön tuotavan rehun on täytettävä yhteisön hygieniavaatimukset tai niitä vastaavat vaatimukset komission ehdottaman rehujen ja elintarvikkeiden virallisesta valvonnasta annetun asetuksen mukaisesti. Yhteisöön saa rehua tuoda vain maista, jotka ovat komission pitämässä luettelossa niistä kolmansista maista, joista rehun tuonti on sallittu. Lisäksi rehua lähettävän laitoksen on oltava niiden laitosten luettelossa, joista rehun tuonti yhteisöön on sallittu.

Asetusehdotusta ei sovelleta sellaisiin maatiloihin, jotka kasvattavat elintarviketuotantoon tarkoitettuja eläimiä omaa kulutusta varten, paikallisella tasolla tapahtuvaan pienten alkutuotemäärien suoraan toimitukseen paikallisille maatiloille sekä lemmikkieläinruokien vähittäiskauppaan.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti komission asetusehdotukseen, jonka tarkoituksena on parantaa rehuketjun turvallisuutta ja panna täytäntöön elintarviketurvallisuutta käsittelevän valkoisen kirjan toimenpideohjelmassa mainittu lainsäädäntöhanke. Valtioneuvosto pitää toiminnanharjoittajien rekisteröintiä rehujen jäljitettävyyden tärkeänä edellytyksenä. Valtioneuvosto kannattaa pääsääntöisesti kaikkia rehualan toimijoita koskevaa rekisteröintivaatimusta. Valtioneuvosto katsoo kuitenkin, että elintarvikeketjun jäljitettävyysvaatimus toteutuu yleisen elintarvikeasetuksen (178/2002) artiklan 18 periaatteen mukaisesti ilman vähittäiskauppojen rekisteröintiä. Vähittäiskaupan rekisteröintiä tulee arvioida valvontakapasiteetin ja tehokkuuden näkökulmasta. Maatilojen osalta tulisi voida hyödyntää olemassa olevaa IACS-järjestelmää ja maatilarekisteriä.

Valtioneuvosto pitää myös hyvää rehuntuotannon hygieenistä laatua koko elintarviketuotannon turvallisuuden perustana ja kannattaa HACCP-järjestelmän ulottamista koko rehuketjuun alkutuotantoa lukuun ottamatta. Suomessa on kansallisella lainsäädännöllä edellytetty laajempaa omavalvontavelvollisuutta kuin neuvoston direktiivissä 95/69/EY edellytetään. Näin ollen HACCP-järjestelmän laajentaminen koskemaan koko rehuketjua alkutuotantoa lukuun ottamatta ei muuta käytäntöä Suomessa. Suomessa on myös kauppaa ja alkutuotantoa lukuun ottamatta koko rehuketjun kattava ilmoitusvel-vollisuus, jonka ansiosta toimijat ovat valvovan viranomaisen tiedossa. Koskien rehujen tuontia tulee ehdotuksen yhdenmukaisuus yhteisössä valmisteilla olevan rehu- ja elintarvikevalvonta-asetuksen kanssa varmistaa siten, että yhteisössä voitaisiin laatia luettelo niistä kolmansista maista, joista rehujen tuonti on sallittu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti komission asetusehdotukseen, jonka tarkoituksena on parantaa rehuhygieniaa ja rehujen turvallisuutta. Valiokunta kiinnittää kuitenkin jäljempänä huomiota eräisiin asetusehdotuksen yksityiskohtiin, joiden muuttamista valiokunta pitää tarpeellisena.

Asetuksen soveltamisalan osalta valiokunta toteaa, että asetusehdotuksen artiklaa 2.2 tulee selventää määrittelemällä, mitä tarkoitetaan pienillä paikallisilla toimijoilla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseisen kohdan epätäsmällisyyteen on kiinnitetty huomiota jo asetuksen valmistelussa. Tuolloin artiklaa on esitetty täsmennettäväksi määritelmien avulla.

Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta pitää toiminnanharjoittajien rekisteröintiä tärkeänä edellytyksenä rehujen jäljitettävyydelle. Valiokunta katsoo kuitenkin, että on tarkoituksenmukaista ja riittävää vaatia ainoastaan sellaisten ammattimaisten tilojen rekisteröintiä, jotka jo kuuluvat IACS-rekisteriin tai maatilarekisteriin. Pakattuja rehuvalmisteita kuljettavien kuljetusliikkeiden hyväksyntää ja rekisteröintiä valiokunta pitää täysin tarpeettomana, koska em. tuotteiden kuljetukseen sisältyvät riskit ovat vähäisiä. Valiokunta yhtyy kuitenkin valtioneuvoston näkemykseen siitä, että vähittäiskaupan rekisteröintivaatimusta tulee arvioida valvontakapasiteetin ja tehokkuuden näkökulmasta.

Asetusehdotuksessa toimijoilta edellytetään taloudellisia vakuuksia, kuten vakuutuksia, mahdollisen vahingon varalta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kyseisten vakuutusten saatavuudesta ei ole takeita. Asiantuntijalausunnoissa on myös tuotu esiin, että vakuutukset tulisivat aiheuttamaan erityisesti maatiloille korkeita kustannuksia. Viranomaisilla ei ole myöskään tarvittavaa asiantuntemusta taloudellisten vakuuksien riittävyyden arvioinnissa. Valiokunta toteaakin saamansa selvityksen perusteella, ettei asetusehdotuksen vaatimus vakuuksista ole perusteltu.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että asetusehdotuksen mukaan HACCP-periaate ulotetaan kaikkiin rehualan toimijoihin alkutuotantoa lukuun ottamatta. Yhtyen asiassa valtioneuvoston kantaan valiokunta katsoo, että HACCP-järjestelmä ei sovi alkutuotannon valvontaan. HACCP-periaatetta ei tule järjestelmän raskauden johdosta ulottaa maatiloille. Valiokunta katsoo, että periaate, jonka mukaan myös viljelijät ovat vastuussa toiminnastaan, on riittävä.

Valiokunta pitää valtioneuvoston kannan mukaisesti tarpeellisena, että rehujen tuonnin osalta asetusehdotuksen säännösten yhdenmukaisuus yhteisössä valmisteilla olevan rehu- ja elintarvikevalvonta-asetuksen kanssa varmistetaan siten, että yhteisössä voidaan laatia luettelo niistä kolmansista maista, joista rehujen tuonti on sallittu.

Esityksen mukaan jäsenvaltioiden olisi edistettävä rehualan hyviä käytäntöjä ja HACCP-periaatteiden soveltamista koskevien kansallisten ohjeistojen laatimista. Ohjeistojen käyttäminen olisi rehualan toimijoille vapaaehtoista. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta toteaa, että kaikkiin rehualan liiketoimintoihin liittyen ei ole olemassa yksityiskohtaisia HACCP-standardeja eikä kaikissa maissa tämän järjestelmän käyttö ole yhtä laajaa kuin Suomessa. Sen vuoksi ylimenokautena tulee hyväksyä muiden vastaavien, kansainvälisesti tunnustettujen järjestelmien käyttö. Tavoitteena EU:ssa tulee kuitenkin olla yhteisön yhteisten ohjeistojen ja vaatimusten kehittäminen rehualalla, ei niinkään alan kansallisten määräysten laatiminen. Tämä näkemys on EU:n laajenemisen myötä käymässä entistä tärkeämmäksi.

Lopuksi valiokunta toteaa, että asetusehdotus lisää valvontavoimavarojen tarvetta valvonnan alaisten toimijoiden lukumäärän kasvaessa.

Lausunto

Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy muutoin asiassa valtioneuvoston kantaan, mutta katsoo edellä esitettyyn viitaten, että
- asetuksen artiklaa 2.2 tulee täsmentää määritelmin
- maatilojen rekisteröinnissä on tarkoituksenmukaista ja riittävää vaatia ainoastaan sellaisten ammattimaisten tilojen rekisteröintiä, jotka jo kuuluvat IACS-rekisteriin tai maatilarekisteriin
- vaatimus taloudellisista vakuuksista mahdollisen vahingon varalta ei ole perusteltu
- jäsenvaltioille tulee asettaa seuranta- ja raportointivelvollisuus asetuksen säännösten toimeenpanosta.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2003

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Sirkka-Liisa Anttila /kesk
vpj. Harry Wallin /sd
jäs. Pertti Hemmilä /kok
Matti Kauppila /vas
Risto Kuisma /sd
Lauri Kähkönen /sd
Esa Lahtela /sd
Minna Lintonen /sd
Reijo Paajanen /kok
Erkki Pulliainen /vihr
Kimmo Tiilikainen /kesk
Pekka Vilkuna /kesk
Lasse Virén /kok


Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Carl Selenius