Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Täysistunnon pöytäkirja PTK 42/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0 PTK 42/2006 vp

42. TIISTAINA 25. HUHTIKUUTA 2006 kello 14

8)  Hallituksen esitys laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta ja luopumistukijärjestelmiä koskevien lakien muuttamisesta
Hallituksen esitys  HE 34/2006 vp
Keskustelu:
Raimo Vistbacka /ps:  Arvoisa puhemies! Olisin kyllä toivonut, että ministeri olisi ollut esittelemässä tämän hallituksen esityksen, koska tämä on monelta osin varmasti järkevä ja hyvä ja perusteltu. Mutta olisin todella halunnut kuulla tarkemmin sen, mitkä ovat ne perusteet 16 §:n 2 momentissa nimenomaan siltä osin, kun kielletään vuokraus vuodesta 2009 lukien eli vuokraus enää on luopumistapana sallittua vuosina 2007 ja 2008. Tämä on hyvin lyhyesti perusteltu pykäläkohdassa.

Itse kun en ole asianomaisen valiokunnan jäsen, on hyvin vaikea mieltää, mitä kaikkea tämä saattaa sisältää, mutta itse olen ainakin tuolla maakunnissa tullut sellaiseen päätelmään, että tällainen vuokraus luopumistapana on ollut erittäin hyvä ja saattaisi olla järkevää, että se vielä pidempäänkin säilyisi kuin tämän 2007 ja 2008, koska yleensä näissä vuokrasopimukset ovat pitkäaikaisia. Siitä olen kyllä toista mieltä ihan henkilökohtaisesti, että nykyaikana, vaikka on vuokramaa, niin kyllä sitä pidetään sen verran kunnossa, että ei minun mielestäni ihan näin voi kirjoittaa, niin kuin täällä tältä osin pykälän perustelussa on mainittu.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka on osunut aivan oikeaan: 16 §, tässä se ongelmallinen pykälä on. Tämä hallituksen esitys on otettu ennakoivasti käsiteltäväksi maa- ja metsätalousvaliokunnassa sen kiireellisyyden takia, ja ed. Vistbacka on kiinnittänyt todella aivan oikean huomion siihen, että jotakin outoa tässä esityksessä on, sillä nämä aika- ja ikärajojen muutokset jnp. ovat jokseenkin mahdottomia ja aiheuttavat sellaista ihmeellisyyttä, että ei tässä todellakaan rakennemuutosta aiota edistää vaan tässä on kysymys jostain muusta.

Voin kertoa ed. Vistbackalle, mistä tämä kaikki johtuu. Perustelut ovat heikot sen takia, että yksimielistä työryhmän esitystä on menty peukaloimaan sen takia, että muka rahat eivät ole riittäneet, ja sitten on mittatikulla katsottu, mistä niitä miljoonia parhaiten ja helpoiten säästettäisiin, ja sitten on tehty torso esitys.

Toivon hartaasti, että tämä menee myöskin perustuslakivaliokuntaan arvioitavaksi sen takia, että tässä on kysymys perustavaa laatua olevista yhdenvertaisuusasioista. Silloin kun tämmöinen lutu-laki tehdään, pitää katsoa, että se edistää sitä tarkoitusta, joka sille on perusteluissa esitetty, ja tässä siitä ei nyt näytä kaikilta osin olevan kysymys.

Matti Kauppila /vas:  Rouva puhemies! Tämä lakiesityshän on jokavuotinen ja tarpeellinen sinänsä, eli tässä pyritään minusta aika pitkälle siihen, että maataloudesta luopujien ja maatalouden eläkelinjaukset kulkisivat vähän niin kuin samaan tahtiin. Täällä on varmasti monta semmoista kohtaa, jotka nyt keskusteluttavat aika paljon valiokunnassa, miten ne menevät, mutta täytyy muistaa, mitä on tapahtunut meillä eläkerintamalla kokonaisuudessaan, koska luopuminen on minusta aika pitkälle myöskin rinnastettava siihen, miten joku työttömyyseläkejärjestelmä on kehittynyt jne. Samoista syistä valtiolla varmasti on niukemmin rahaa kuin aikaisemmin, ja sitä kautta tänne jää niin sanotusti maatalouden kannalta aukkoja.
Esko Kiviranta /kesk:  Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä asia, että tämä esitys maatalouden luopumustukijärjestelmän jatkosta, vaikkakin vain neljäksi vuodeksi, on saatu nyt eduskuntaan. Se pitää käsitellä siinä tahdissa, että se ehditään hyväksyä täällä salissa kevätistuntokauden aikana. Sen pitää tulla voimaan ensi vuoden alusta, ja se pitää ehtiä vielä notifioimaan EU:n komissiossa.

Tässä esityksessä on hyviä ja vähän huonompia puolia. Hyvää on se, että 56 vuotta pysyy luopumisikärajana varsinaisissa suoraan alenevassa polvessa, siis lapsille tai lapsenlapsille, tapahtuvissa sukupolvenvaihdoksissa. Huonoa on sen sijaan se, että kun luovutaan sukupolvenvaihdoksen kaltaisesti esimerkiksi sisarusten lasten hyväksi, ikäraja nouseekin nyt 56:sta 60 vuoteen näissä tapauksissa.

Samoin on ongelmallista lisämaan vuokrausten poisjäänti. Siinä on kuitenkin varattu kahden vuoden joustoaika, vuodet 2007 ja 2008, toisin kuin tässä lisämaan myynnissä, joka säilyy luopumistapana, mutta siinä tapahtuu ikärajassa kolmen vuoden nousu kertaheitolla 57:stä 60 vuoteen. Tähän lisämaan myyntiin mielestäni pitäisi saada myös joku jousto, koska ymmärtää semmoisen henkilön tuntemukset, joka on suunnitellut myyntiä esimerkiksi heti ensi vuoden alussa tapahtuvaksi, jolloin täyttää 57 vuotta. Nämä ovat pitkän tähtäyksen suunnitteluasioita.

Hyvää tässä esityksessä on sitten vielä se esimerkiksi, että osatyökyvyttömyyseläke ei enää olisi luopumistuen saamisen estävä etuus, samoin kuin se, että uinuva luopumistukioikeus ehdotetaan myönnettäväksi puolisolle myös silloin, kun toiselle puolisolle on myönnetty täysi MYEL-työkyvyttömyyseläke toistaiseksi. Sitten vielä hyvää on myöskin se, että yritysmuoto ei enää rajoittaisi luopumistuelle pääsyä vaan perheviljelmätyyppiset osakeyhtiöt tulisivat tämän järjestelmän piiriin sukupolvenvaihdoksessa.

__________

Ed. Riikka Moilanen-Savolainen merkitään läsnä olevaksi.

__________
Tuomo Hänninen /kesk:  Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki luopumistuen jatkumisesta on hyvin paikallaan, ja sitä tiloilla odotetaan. Tuo työryhmävalmistelu on ollut perusteellinen, ja tietysti jonkin verran harmittaa se, että kaikkia näitä päätöksiä ei ole sitten saatu tähän lakiesitykseen. Kumminkin tuo pääsääntö, että kun siirtyy seuraavalle sukupolvelle suoraan, isältä pojalle taikka vävylle, niin tämä voi tämän mukaan samassa iässä kuin aikaisemminkin tapahtua, että siinä ei ole muutosta. Nämä muut muutokset ovat hieman ongelmallisia.

Tässä lain käsittelyn aikana toivoisin, että jo perehdyttäisiin myös siihen mahdollisuuteen, että tätä pyrittäisiin laajentamaan ennen pitkää myöskin metsätiloihin ja maatilamatkailua harjoittaviin tiloihin, että viimeistään seuraavalla vaalikaudella otettaisiin tämä luopumistukijärjestelmän laajentaminen myös metsätiloja ja matkailutiloja koskevaksi.

Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta. Lailla jatkettaisiin luopumistukijärjestelmää niille maatalousyrittäjille, jotka luo-puvat maatalouden harjoittamisesta vuosina 2007-2010. Laki vastaisi sisällöltään pääosin lakia maatalousyrittäjien luopumistuesta, jonka nojalla on voitu myöntää vastaavaa tukea vuosina 1995-2006 maataloudesta luopuville maatalousyrittäjille.

Luopumistuki on tärkeä pitkän ja raskaan päivätyön tehneille viljelijöille, mutta yhtä välttämätön se on jatkajien kannalta. Luopumistukijärjestelmä mahdollistaa viljelijöiden perillisten pääsemisen kohtuullisen nuorina jatkamaan maatilayrittämistä. Viljelijöillä on ehdottomasti oltava joustava järjestelmä, jolla he voivan tilanpidostaan luopua. Tämä turvaa kotimaisen elintarviketuotannon jatkumisen.

Hallituksen esityksen mukaan ikääntyvä viljelijä voisi edelleen ennen vanhuuseläkeiän saavuttamista luopua maatalouden harjoittamisesta maatilatalouden rakenteen parantamiseksi siten, että tuen avulla turvattaisiin luopujan ja hänen puolisonsa toimeentulo eläkeiän saavuttamiseen asti. Luopujaa, luovutuksen saajaa ja luovutuksen kohteena olevaa maatilaa koskevat edellytykset säilyisivät pääosin ennallaan.

Hallituksen esitys tuo mukanaan joitakin muutoksia. Esityksen mukaan luopujan ikäraja säilyisi sukupolvenvaihdoksissa 56 vuotena, jos luovutuksen saajana olisi oma lapsi tai tämän puoliso. Myös lisäalueluovutuksissa lapselle tai tämän puolisolle ikärajaksi tulisi 56 vuotta. Sen sijaan luovutuksissa muille luopujien ikäraja nousisi sukupolvenvaihdosluovutuksissa nykyisestä 56 vuodesta ja lisäalueluovutuksissa nykyisestä 57 vuodesta 60 vuoteen. Muutos heikentää muille kuin perheenjäsenille tehtyjen luovuttajien tilannetta, ja tämä on tullut hyvin esiin jo tässä keskustelussa. Tätä kannattaisi harkita uudelleen.

Toinen muutos liittyy ansiotoimintaan muualla kuin maatalouden harjoittajana. Maataloudesta luopumisen tapahduttua luopuja voisi vielä jatkaa mahdollista muuta ansiotoimintaa, mutta tuen maksaminen alkaisi vasta ansiotoiminnan päätyttyä tai vähennyttyä niin paljon, että ansio jää työttömyyseläkkeen maksamisen estävää vähimmäisansiomäärää pienemmäksi. Muutos on parannus, mitä tulee lopettavan viljelijän elannon hankkimiseen muualla.

Arvoisa puhemies! Luopumistukijärjestelmää tarvitaan viljelijöiden luopumisen helpottamiseksi ja edistämiseksi. Tuella mahdollistetaan pitkäjänteisen maatalouden kehittäminen ja suomalainen elintarviketuotanto.

Pertti Hemmilä /kok:  Arvoisa puhemies! Tämä luopumistukilakiesitys, minkä hallitus on nyt eduskunnalle antanut, on toteutuessaan paljon huonompi kuin nyt voimassa oleva laki, joka pohjautuu siihen vuonna 1995 aloitettuun luopumistukilainsäädäntöön. Vuoden 1999 jälkeenhän tällä lainsäädännöllä väliaikaisesti heikennettiin näitä luopumistukioikeuksia ja mahdollisuuksia luopumistukeen erityisesti pellonvuokraustilanteissa.

Nyt tässä uudessa hallituksen esityksessä on vielä se erikoisuus, että tätä edelsi pitkäkestoinen työryhmätyöskentely. Työryhmä, jossa oli eri tahot edustettuna, myöskin valtiovarainministeriö, oli esityksessään yksimielinen, kuten tässä keskustelussakin on muutamia kertoja jo todettu. Tästä yksimielisestä esityksestä, joka oli sitä paitsi vielä kustannusneutraali, valtioneuvosto on sitten aikaansaanut näin heikon ehdotuksen.

Tässä on kaksi erittäin merkittävää heikennystä nykyiseen luopumistukilakiin verrattuna. Ne ovat vuokrausmahdollisuuden poistuminen ja se, että sukupolvenvaihdos voidaan tietyin edellytyksin toteuttaa vain suoraan alenevassa polvessa olevalle jatkajalle. Nämä heikennykset pitäisi nyt eduskuntakäsittelyn aikana saada korjatuksi. Sitä ainakin omalta osaltani tulen valiokuntatyöskentelyssä korostamaan.

Tuija Nurmi /kok:  Arvoisa rouva puhemies! Ruuan tuotanto on äärettömän tärkeä, ja se tulee turvata, että se pysyy elinvoimaisena Suomessa. Siitä ei ole varmasti kenelläkään epäilystä. Mutta niin kuin ed. Hänninen täällä jo sanoi, täytyy myös muistaa, että kun sukupolvenvaihdoksista puhutaan, yritykset ja maatilat ovat paljon paremmassa asemassa siinä suhteessa kuin metsätilat. Toivonkin, että kun näitä elinkeinon harjoittamiseen liittyviä sukupolvenvaihdoksia käydään läpi ja niitten asioita hoidetaan, myös metsätilat muistetaan ja asetetaan vastaavasti saman arvoiseen asemaan ja samalle viivalle eikä niitä unohdeta, koska monet perivät puhtaasti metsää ja saattavat saada siitä elantonsa tai ainakin osan siitä. Ymmärtääkseni hallitus ajaa sitä asiaa, että yritystoimintaa ja yritteliäisyyttä ja yrittäjyyttä tuetaan kaikin keinoin. Mielestäni metsätalouden hoitaminen on sitä juuri mitä parhaimmassa muodossa.
Matti Kauppila /vas:  Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys on kumminkin nähtävä semmoisena tiettynä kriisilakina, elikkä meidän maatalous on nyt siinä tilanteessa, että meillä on pakko tapahtua siellä tilojen vähenemistä, meillä on pakko tapahtua sukupolvenvaihdokset mahdollisimman järkevästi, ja sitä taustaa vasten tämä on perusteltu. Mutta sitten toinen puoli on, että tässä samalla pelataan myöskin eläkepolitiikkaa. Jos mietitään, mikä on muilla sektoreilla normaalin yrittäjän, tavallisen yrittäjän, eläkeikäraja, niin se on minusta otettava huomioon myöskin siinä, kun näitä eläkejärjestelyjä tehdään. Samaten palkansaajilla työttömyyseläkeputki on noussut tässä 10-15 vuoden sisään 55:stä 63:een, niin että täytyy muistaa aina se koko yhteiskunta myöskin tässä.
Hannu Hoskonen /kesk:  Arvoisa puhemies! On todella tärkeää, että tämä lakiesitys tuli, ja ymmärrän, että näihin maatalousasioihin liittyy valtavia paineita eri tahoilta, mutta on tärkeää, että laki turvaa maatalousyrittäjien luopumistuen jatkossa vuoteen 2010 saakka. Näen myös erittäin tärkeänä, että nämä luopumistuen edellytykset säilyvät edelleen, koska se on myös signaali sinnepäin, kun maatalous elää tällä hetkellä erittäin voimakasta rakennemuutosta, ja tähän ei liity pelkästään maatalous, vaan tähän liittyy myös koko se yritystoiminta, joka tämän maatalouden ympärillä pyörii. Kysymys ei ole pelkästään maanviljelystä, vaan siitä toimintaympäristöstä, mihin maanviljelijät tai se koko maatilayritys tällä hetkellä liittyvät.

On hyvä myös, että joustavuutta lisätään, että se yrittäjä, joka luopuu esimerkiksi lastensa hyväksi tai jonkun muun hyväksi, voi joustavasti mahdollisesti jatkaa muuta ansiotoimintaa tai yritystoimintaa, jolloin tämä luopumiseläkemahdollisuus säilyy ikään kuin lepäävänä, ja kun hän sitten aikoo vähentää työntekoa ja tulot alittavat tietyn rajan, hänellä on mahdollisuus sitten siirtyä luopumiseläkkeelle. Eli on hyvä, ettei tule tällaisia loukkuja, jotka estävät ihmisen työnteon. Se on sitä kannustavuutta, jota olla pitää. Siinä mielessä lakiesitys on hyvä ja toki se jalostuu sitten valiokuntakäsittelyn aikana.

Pertti Hemmilä /kok:  Rouva puhemies! Äskeiselle puhujalle, ed. Hoskoselle, sanoisin, että kyllä tietysti on tarpeellista, että tämä lakiesitys on täällä eduskunnan käsiteltävänä, mutta sen on kyllä muututtava keskeisiltä osiltaan, jotta se vastaisi sitä, mitä ed. Hoskonen äsken puheenvuorossaan toi esille. Tästä lakiehdotuksesta, hallituksen esityksestä, puuttuvat juuri ne elementit, mitkä ed. Hoskonen nosti esiin: että tämä olisi joustava, että tämä tukisi rakennekehitystä. Tämä lainsäädäntö tällaisenaan toteutuessaan, mitä hallitus esittää, toimii juuri päinvastoin. Tämä ei tue rakennekehitystä, ja tämä ei ole joustava. Sitä paitsi, mitä tulee näihin muihin tuloihin luopujan osalta, niin tämähän rajoittaa erittäin tarkkaan kaiken taloudellisen toimeliaisuuden luopujien osalta ja sikälikin tämä on hyvin paheksuttava.

Rouva puhemies! Vielä sanoisin, että tässä myöskin viljelijät asetetaan niin epätasa-arvoiseen asemaan, että uskon, että perustuslakivaliokunta tulee juuri tähän kiinnittämään huomiota. Sikäli annan täyden tunnustuksen puhemiesneuvostolle, joka on päättänyt pyytää myöskin perustuslakivaliokunnan lausunnon tähän asiaan. Sitten kun maa- ja metsätalousvaliokunta sen lausunnon aikanaan saa, niin tulemme siellä rusikoimaan sitten tämän hallituksen esityksen sopivalla tavalla.

Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Ed. Kauppila äsken vertasi tätä luopumistukea muiden ammattiryhmien tai palkansaajien eläkeikään, jota pääsääntöisesti on nostettu. Tässä on kuitenkin kyseessä nimenomaan luopumistuki, jonka keskeinen päätavoite on mahdollistaa jatkavien yrittäjien aloittaminen maatalousyrittäjinä. Jos otetaan esimerkki viljelijäpariskunnasta, joka hankkii lapset keskimäärin 25-vuotiaana, niin jos he voisivat luopua vain eläkkeen kautta 65-vuotiaana, heidän lapsensa olisivat jo 40-vuotiaita siinä vaiheessa, kun maatalousyrittäjä luopuu. On täysin mahdoton ajatella, että jatkavat joutuisivat niin pitkään odottamaan, että aidosti maatalousyrittäjäksi ryhtyisivät.

Sitten ed. Hemmilälle: Hän arvosteli pelkästään näiden luopujien kannalta tätä vuokrausmahdollisuutta. Varmasti monet luopujat kokevat heikennykseksi sen, että eivät voi luopua vuokraamalla maatilaansa ja peltoja, mutta kyllähän jos mietitään maatalouden tulevaisuuden kannalta ja jatkajien kannalta, niin totta kai varmemmalla pohjallahan olisi maatalouden kehittäminen, jos jatkajat ostaisivat ne kaikki pellot ja maat luopujilta.

Raimo Vistbacka /ps:  Arvoisa puhemies! Olen kyllä ed. Kettusen kanssa eri mieltä nimenomaan tästä vuokrausmahdollisuudesta tuolla käytännön elämässä.

Mitä ed. Kiviranta totesi tästä jäykkyydestä tai ennalta-arvaamattomuudesta, mitä tämä laki tuo tullessaan, niin siihen täytyy kyllä yhtyä, eli ainakin minulla on se käsitys maataloudenharjoittajista, että siellä vuosikausia suunnitellaan, koska siirrytään ja koska seuraava sukupolvi ottaa vastuun tilanhoidosta jne. Tässä nyt sellaisille, jotka ensi vuonna tähtäsivät tähän sukupolvenvaihdokseen, paukahtaakin kolme vuotta lisää.

Arvoisa puhemies! Yhtä asiaa minä olen ihmetellyt sinä aikana, kun minä olen täällä ollut, että sama, onko keskustapuolue hallituksessa tai ei, niin metsätilatalouden osalta ei ole kyllä tullut yhtään mitään parannuksia, ei kerta kaikkiaan, ja kirjallisiin kysymyksiinkin annetut vastaukset ovat kyllä niin tyrmääviä, että minä en vaan voi ymmärtää sitä. Nykyaikana kuitenkin metsätalous on tärkeä. Monta kertaa metsät on hoidettu kuntoon, mutta sieltä ei ole tulomahdollisuuksia, ja silloin jatkajalla minun mielestäni pitäisi olla tällainen jonkinlainen, ei tarvitse olla ihan samanlainen, mutta tähän verrattavissa oleva, järjestelmä siihen, että seuraava sukupolvi voisi lähteä kehittämään sitä edelleen.

Hannu Hoskonen /kesk:  Arvoisa puhemies! Ed. Rauno Kettusen käyttämä äskeinen puheenvuoro ed. Hemmilän puheenvuoroon oli erinomainen. Koska en ole maatalousasiantuntija, niin en sillä roolilla edes yritä näytellä olevani hyvä, vaan totesin vain sen, että ed. Rauno Kettusen vastaus oli erinomainen ja siinä kävivät ne tärkeimmät kohdat selville.

Mutta tähän ed. Vistbackan nostamaan metsätilayrittäjyyteen haluan kyllä jonkunasteisena asiantuntijana ja metsätaloutta omalla työuralla pitkään harjoittaneena sanoa sen, että metsätilojen kohteluun otetaan kantaa sitten, kun perintöverouudistusta tehdään, niin kuin siitä nyt ymmärtääkseni vallitsee kohtuullinen yhteisymmärrys tässä talossa, että seuraavassa hallitusohjelmassa otetaan kantaa perintöverouudistuksessa mahdollisesti myös siihen. Maatilayrittäjien suhteen otettiin nyt tässä pääomavero- ja yhteisöverouudistuksessa kantaa tähän sukupolvenvaihdosten helpottamiseen ja sen veropohjan laskemiseen ja metsätilayritykset olisi pitänyt ehdottomasti ottaa siihen yhteyteen, mutta tehtäköön se nyt sitten vaikka seuraavan hallituskauden aikana loppuun, tämä hyvä idea, nyt ilmaan jäänyt asia. Ehdottomasti se kaipaa tulevan eduskunnan vahvaa päätöstä siihen, että metsätilayrittäjät aidosti pystyvät jatkamaan sitä suomalaisen hyvinvoinnin perustaa, mikä meillä on todella ollut viimeiset sata vuotta, eli metsäyrittämistä. Toivon, että sillä rintamalla menestytään seuraavalla vaalikaudella. Ymmärrän, että ongelmia on, mutta se, että saadaan metsätaloutta vahvistettua jatkossa, on yksi Suomen vahvuus edelleen.

Matti Kauppila /vas:  Arvoisa rouva puhemies! Tässä nyt on kuitenkin kysymys puhtaasti kriisitilanteesta maatalouden kannalta. Me emme tiedä tänä päivänä vielä edes EU-budjettia, mitä tapahtuu, mitkä sen vaikutukset ovat. Tämä laki on määräaikainen nyt, mitä esitetään. Minä hyväksyn täysin tämän tähän kriisitilanteeseen, mutta täytyy muistaa, että koko ajan tässä yhteiskunnassa on monta muuta kriisipesäkettä. Voi sanoa, että meillä on teollisuus valtavan rakennemuutoksen edessä. Meillä on yrittäminen sinänsä kriisissä. Meillä on kymmeniätuhansia yrittäjiä jäämässä eläkkeelle. Meillä ei ole jatkajia niille. Täytyy muistaa, että tässä kumminkin tämä kokonaisuus määrittelee sen, paljonko meillä on rahaa käytettävissä.
__________

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

__________
Pertti Hemmilä /kok:  Arvoisa herra puhemies! Täällä keskustelussa ovat lähinnä keskustan edustajat nyt jossain määrin kylläkin kritisoineet tätä hallituksen esitystä, mutta minusta tätä hallituksen esitystä ei voi puolustella yhtään millään. Siksi kuulostavat hieman erikoiselta keskustan edustajien käyttämät puolustuspuheenvuorot, kun muistelee, minkälaisia puheenvuoroja keskustan edustajat tässä salissa ja ylipäätään tästä luopumistukilakiasiasta käyttivät viime vaalikaudella, kun keskusta oli oppositiopuolue. Tuolloin nimittäin vuokrausmahdollisuus luopumistukijärjestelmässä poistui ja poistettiin viime vaalikauden alussa, kunnes sitten tämän voimakkaan kritiikin, joka tuli sekä kentältä että erityisesti tässä salissa silloisen oppositiopuolueen keskustan taholta, seurauksena silloinen pääministeri Lipposen hallitus otti takaisin myöskin vuokrausmahdollisuuden tähän luopumistukijärjestelmään. Nyt se aiotaan tämän esityksen mukaisesti poistaa. Ollaan sitten oppositiossa tai hallituksessa, niin pitäisi mielestäni mielipiteiden olla suunnilleen samassa linjassa.
Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Sekä ed. Vistbacka että ed. Hemmilä ilmoittavat olevansa selkeästi eri mieltä kuin ed. Kettunen tästä vuokrausmahdollisuudesta. Totta kai olisi luopujan kannalta parempi, että olisi mahdollisimman joustavat ja monipuoliset vaihtoehdot, kun luovutaan tilan tuotannosta, totta kai näin. En tiedä, onko oikein sanoa, että vahvasti puolustellaan hallituksen esitystä, mutta pakko on löytää myös perusteluita, miksi näin esitetään. Se pääsyy tähän on, että on parempi, että tilan jatkajat saavat nämä pellot ja viljelyalan omaan omistukseensa kuin vuokralle, että siitä näkökulmasta katsottuna tämä on perusteltavissa. Ei tämä luopujien kannalta ole tietenkään mukava asia. Siinä olen täysin samaa mieltä ed. Hemmilän kanssa.

Ed. Hoskonen täällä on hyvin kunniakkaasti ja ansiokkaasti esille tuonut tätä metsätalousyrittämistä, ja totta kai olisi hyvä asia, että myös metsätalousyrittämisvaihtoehdossa olisi käytettävissä vastaava luopumistuki.

Petri Salo /kok:  Arvoisa herra puhemies! Osa täällä olevista puheenpitäjistä on perustellut omaa näkökulmaansa sillä, että he eivät ole maatalousasiantuntijoita. Minä kuitenkin puolustan kollega Hemmilän puheenvuoroja täällä ja kerron, että hän on maatalousasiantuntija. Hän on ollut pitkäaikainen valiokunnan jäsen, katsonut tätä kehitystä pitkällä tähtäimellä ja itse käytännön maanviljelijänä tuntee myöskin ne kentän tarpeet, mihin tätä lainsäädäntöä pitää viedä.

Ed. Vistbacka täällä minun mielestäni hyvin totesi sen, että tämä maatalouden harjoittamisesta luopuminen ja sen järjestely on pitkäaikaista suunnittelua. Siellä on suuret taloudelliset intressit, siellä on merkittävät varallisuusarvot pelloissa, metsissä, ja ne suunnitellaan huolellisesti siten, että myöskin sekä luopujan että jatkajan kannalta tätä tilaa voidaan kehittää ja sieltä voidaan elantoa myöskin jatkossa hankkia.

Arvoisat keskustan kansanedustajat, te olette päähallituspuolue. Teillä on maatalousministerin salkku. Teillä on merkittävä edustus myöskin valiokunnissa, jotka käsittelevät tätä lakia. Mikäli te ette korjaa tätä niillä edellytyksillä ja ota huomioon niitä opposition perusteltuja esityksiä, mitkä tässä keskustelussa ovat tulleet eteen, tämä laki tulee teillä vaalikentillä tupailloissa vastaan. Se tulee aivan taatusti vastaan. Minä ilmoitan sen nyt jo lähetekeskustelussa, että kokoomus ei tule hyväksymään tätä lakia tällaisena. Me tulemme jättämään vastalauseen. Me tulemme pitämään huolen joka tupaillassa, että teidän johtamanne hallitus sai aikaan tällaisen lain. Tuntien myöskin perussuomalaisten pohjalaisten kansanedustajan tiedän, että myöskin perussuomalaisten tupaillassa teksti on hyvin saman tyyppistä. Korjatkaa se nyt, kun on korjaamisen aika.

Tuomo Hänninen /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on pääsäännön osalta, elikkä ikäraja tilojen siirtyessä sukupolvelta toiselle 56 vuotta, erittäin hyvä. Luovutettaessa muille ikäraja nousisi 57 vuodesta 60 vuoteen ja samoin lisäalueen luovutuksissa 56 vuodesta 60:een. Tämä suunnittelujakso on samanlainen kuin aikaisemmassa laissa, mutta toki saisi olla pitempi. Se toisi sitä jäntevyyttä lisää.

Metsätilojen ja matkailutilojen osalta olisin valmis selvittämään luopumisjärjestelmän laajentamisen näitä harjoittavia maaseutuyrityksiä koskevaksi. Sukupolvenvaihdoksissa on myös maaseutuyrittämisestä kysymys näilläkin tiloilla, ja riittävän korkea MYEL-tulotaso voisi rajata nämä soveltuvat tilat.

Pertti Hemmilä /kok:  Herra puhemies! Minusta tämän sisältöiselle esitykselle on vaikea löytää perusteita ja varsinkin siitä syystä, että todellakin tätä valtioneuvoston käsittelyä edelsi työryhmätyöskentely ja työryhmä oli yksimielinen esityksessään. Sitä paitsi sen työryhmän ehdotus oli kustannusneutraali. Kun siellä oli edustettuna vielä valtiovarainministeriökin siinä työryhmässä, niin tuntuu kovin erikoiselta, miten on voinut tulla hallitukselta näin huono esitys luopumistukijärjestelmästä tänne eduskuntaan.

Mitä tulee sitten näihin arveluihin, miksi valtioneuvosto on muuttanut ja haluaa muuttaa nykyistä luopumistukijärjestelmää niin radikaalisti ja on muuttanut työryhmän esitystä niin perusteellisesti, niin herää kysymys, onkohan tälle kustannusjahdille jotain selitystä. Nimittäin sattuu olemaan niin, että tämän luopumistukilain muutoksen myötä arvioidut säästöt ovat suunnilleen samaa luokkaa, noin 20 miljoonaa euroa, kuin mikä on viime vai edellisviikolla jo julkituodun maatalouden tuporatkaisun ja siihen liittyvän polttoaineveron palautuksen kustannusvaikutus. Sekin oli noin 20 miljoonaa euroa. Ei kai tässä vaan ole kyse nyt koplauksesta, että maatalouden tuporatkaisun eurot aiotaan ottaa tästä luopumistukijärjestelmän rahoituksesta?

Matti Kangas /vas:  Arvoisa puhemies! Aivan oikein, niin kuin ed. Hemmilä täällä totesi, Lipposen hallitus oli vähän myötämielisempi maanviljelijöitä kohtaan. (Ed. Hemmilä: Paljon myötämielisempi!) Näissä vuokrausvaihtoehdoissa oli kyllä mukana luopumisvaihtoehto, itsekin olin silloin maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen. Eli se olisi ehkä voinut olla siellä mukana.

Ed. Vistbacka nosti aivan oikein täällä esille metsätilat ja matkailun, ennen kaikkea metsätilat, että moni luopuu viljelystä, mutta metsät on ja voi jatkaa metsätilallisena ja sillä tavalla on elinkeino ja jatko. Se on Suomelle erittäin tärkeä. Suomi elää metsästä ja metsäteollisuudesta tulevaisuudessa, niin uskon, ja matkailu on toinen tukijalka. Niille, jotka luopuvat maataloudesta ja viljelystä jnp., voi silloin olla matkailu se suuri mahdollisuus, ja siihen pitäisi antaa myös mahdollisuus.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Täällä liikutaan aivan oikeilla vesillä. Tässä on selvä politiikan ero Lipposen hallitusten maatalouspolitiikkaan ja kepun maatalouspolitiikkaan. Lipposen hallitusten politiikka oli paljon maatalousystävällisempää, ja erikoisesti ymmärsin sen, että sukupolvenvaihdoksia tarvitaan, rakennemuutosta tarvitaan järkevään suuntaan. Se rakennemuutos olisi nyt ollut aivan erikoisen tarpeellinen, kun tilatukijärjestelmään siirrytään, niin kuin hallitus esittää täälläkin käsittelyssä olevalla hallituksen esitysten paketilla.

Tässä tapauksessahan tässä on vielä semmoinen valtiovarainministeriön kaikkien aikojen jippo, että tämä tupo rahoitetaan maataloudella itsellänsä. Ei sen fiksumpaa enää voi olla olemassakaan, että otetaan vasemmasta taskusta ja oikeaan taskuun pannaan ja siinä otetaan korot pois ja käsittelykustannukset pois, että homma on täydellisesti niin kuin jiposta hoidettu.

Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Kylläpäs täällä nyt, kun puhemies salissa vaihtui, puhemiestä ruvettiin kehumaan. (Ed. Pulliainen: Se on totta!) - Tämä on erittäin miellyttävää, erittäin miellyttävää kuulla. Puhemies Lipponen on minustakin erittäin pätevä mies, erinomainen. - Mutta olen siinä mielessä täysin samaa mieltä, mitä täällä ed. Salo ja ed. Hemmilä ja opposition populistiset maatalouspoliitikot kertoivat, että totta kai sukupolvenvaihdos edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja siinä mielessä nopeat, yllättävät muutokset eivät ole hyviä. Olisi hyvä, että on siirtymäaika. Tosin valtaosa sukupolvenvaihdoksista ja luopumisista tapahtuu suoraan alenevassa polvessa oleville lapsille, että siinä mielessä eivät nyt taida kokoomuksen oppositiopoliitikot hirvittävää riemua siellä tupailloissa saada, koska niitä ei kovin monta tule löytymään, kenen osalta tässä heikennyksiä tapahtuu. Joidenkin osalta toki tapahtuu.

Tärkeintähän on turvata maatalouden tulevaisuus ja kannattavan tuotannon edellytykset pitkällä tähtäimellä, ja jos vaihtoehtona on, kumpaanko pitäisi panostaa enemmän, jatkavien yrittäjien asemaan vai lopettavien tuottajien asemaan, jos se vaihtoehto pitää valita, niin täällä kyllä näyttää siltä, että kokoomus ainakin haluaa panostaa enemmän niiden lopettavien tuottajien asemaan. Se on aika mielenkiintoista.

Pekka  Nousiainen /kesk:  Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää pitää arvioida tarvelähtöisesti. Nythän on maataloudessa rakennemuutos edistynyt hyvin paljon, ja tänä päivänä tietysti tärkeää on se, että me kykenemme turvaamaan rakennemuutoksen edelleen ja toisaalta kykenemme turvaamaan sen, että nuoret viljelijät pääsevät riittävän ajoissa ottamaan vastuuta tilasta ja että tämä vanhempi väki ei ole luopumisen kautta esteenä tälle nuoremmalle väelle ottaa vastuuta. Siinä mielessä on erinomaisen hyvä asia, että tässä nyt on tämä jatko vuodesta 2007 vuoteen 2010, ja keskeisen tärkeää on se, että luopujien ikäraja on säilynyt 56 ikävuodessa silloin, kun saajana on perillinen tai puoliso tai lisämaa-alue. Kun täällä on joustoja otettu nyt sitten näissä muissa luopumisvaihtoehdoissa ja vuokrausvaihtoehdoissa, niin tässä on, tosin valtiontaloudellisista syistä, jouduttu sitten priorisoimaan, mutta on tärkeää, että nyt tämä laki on saatu tänne ja tämä menee eteenpäin. Minä pidän tätä esitystä tyydyttävänä, ja on erinomaisen hyvä asia, että tämä on nyt tässä vaiheessa.
Petri Salo /kok:  Arvoisa herra puhemies! Ihan nyt lyhyesti myöskin keskustalaisille, että seurasin hyvin tarkkaan myöskin pääministeri Lipposen hallituksen maatalouspolitiikkaa silloin, kun maatalousministerinä oli Hemilä, valtiovarainministerinä Niinistö ja pääministerinä Paavo Lipponen. Minä muistelen sitä aikakautta siinä mielessä, että silloiselta oppositiolta muuten ei tullut ainuttakaan välikysymystä koskien maataloutta, ei ainuttakaan välikysymystä koskien maataloutta, ja pääoppositiopuolue oli keskusta. Se kertoo siis jotakin siitä politiikasta, minkälaista EU-politiikkaa, kansallista politiikkaa ja oikeudenmukaisuuspolitiikkaa se hallitus kuitenkin hoiti verrattuna tämän hallituksen maatalouspolitiikkaan. Tehtiin agenda-ratkaisut, tehtiin ratkaisut, joissa maataloustulo lähti kasvamaan ja viljelijöitten toimeentulo parani. Edistettiin jaksamista. Tuotiin maataloustupossa lisää lomituspäiviä, jotta nuoret tuottajat, jatkavat yrittäjät, jaksaisivat tehdä raskasta työtä yhä suuremmilla tiloilla. Tehtiin paljon hyviä ratkaisuja.

Nyt tuntuu vaan tämän keskustajohtoisen hallituksen aikakaudella, että kaikissa näissä keskeisissä asioissa mennään taaksepäin. Maataloustulo on laskenut kolmantena vuotena peräkkäin, viime vuonna miinus 14 prosenttia. Tämäkin lakiesitys kuuluu niihin esityksiin, jotka ainoastaan heikentävät maatalouden edellytyksiä. Minä vaan vielä toistan: Me kerromme etukäteen nyt lähetekeskustelussa, että me tulemme tästä pitämään tupailloissa meteliä, jos te aiotte tämän lain näin viedä eteenpäin. Ei tule mistään takakautta, puun kautta, sitten vastalausetta, me etukäteen kerromme, että kokoomus ei tämän tyyppistä esitystä tule hyväksymään.

Matti Kauppila /vas:  Arvoisa puhemies! Muistan vajaa vuosi sitten, kun tilatukijärjestelmää hyväksyttiin tässä salissa, silloinkin oli aika vähän porukkaa, nyt on huomattavasti enemmän, mutta silloinhan puhuttiin siitä, että tässä maatalouden murroksessa nyt tapahtuu niin, että tulee ikään kuin vääriä isäntiä tilalle, elikkä ammattitaidottomat ja semmoiset, jotka eivät välttämättä siitä tuotosta niin välitä, jatkavat, ja sitten siitä tulee maataloudelle tiettyjä vääristymiä. Nythän tässä eläköitymisessäkin on vaarana se, että tässä tulee vähän niin kuin pakkoeläkkeelle lähtöjä ja pakkotilanottoja sukupolvenvaihdoksissa, jolloinka maatalouden ammatillinen tilanne vaikeutuu.
Pertti Hemmilä /kok:  Arvoisa puhemies! Kyllä viime vaalikaudella maatalouspolitiikka Suomessa ja nimenomaan EU-Suomessa oli huomattavasti viljelijäystävällisempää kuin tämä Vanhasen hallituksen maatalouspolitiikka on ollut. Se kyllä on totta, mitä edellisissä puheenvuoroissa on jo todettu.

Mutta mitä tulee sitten tähän itse esitykseen, luopumistukilakiesitykseen ja näihin muutoksiin, näihin heikennyksiin, mitä tässä nyt ollaan tekemässä, niin nämä heikennykset nimenomaan heikentävät jatkavien tilojen, niitten jatkavien yrittäjien, nuorten yrittäjien mahdollisuuksia selviytyä ja niitten jatkavien tilojen mahdollisuuksia tässä rakennekehityspaineessa, koska tilannehan on se, että sukupolvenvaihdos maatilalla merkitsee valtavia taloudellisia sitoumuksia. Sen vuoksi, ed. Kettunen, kun puolustitte sitä, että on parempi, ettei vuokrausmahdollisuutta tähän sukupolvenvaihdokseen sisälly, että on parempi, että nuoret jatkavat yrittäjät, viljelijät, hankkivat omistukseensa sen maatilan, niin kyse on siitä, että monta kertaa ne taloudelliset velvoitteet ovat jo muuten sille jatkavalle nuorelle yrittäjälle niin isot, ettei kerta kaikkiaan ole mahdollisuutta muuhun kuin pellon vuokrausmahdollisuuden käyttämiseen. Se tässä esityksessä nyt aiotaan kokonaan poistaa, ja se on erittäin iso heikennys.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Ed. Nousiainen kävi antamassa täällä erittäin arvokkaan todistuksen, tosin ilmeisesti häipyi taas suurempiin pöytiin neuvottelemaan lisää etuja maanviljelijöille. Hän nimittäin totesi, että lähtökohtana on tarvelähtöisyys, tämä on tarkka siteeraus äskeisestä puheenvuorosta. Juuri sitä tarvelähtöisyyttä tutki työryhmä, jossa oli kaikki mahdolliset intressitahot edustettuina. Se kävi tarkkaan läpi ne tilastot, jotka on saatettu jo maa- ja metsätalousvaliokunnan tietoon ennakkoon, se päätyi yksimieliseen rakenteelliseen esitykseen nimenomaan tarvelähtöisyydestä. Ja mitä sitten tapahtuikaan? Sitten tapahtui, että otetaan sieltä täältä tuolta, katsotaan aina laskukoneella, paljonko lähti nyt rahaa, paljonko nyt lähti rahaa, ja siitä tehtiin torso, ja sille yritettiin keksiä perustelut, mutta kun niitä ei ole keksitty oikein, niin täällä ihmettelevät sitten eräät edustajat, jotka eivät olleet pelissä maatalousvaliokunnassa mukana, mitenkä se oikein on. Mutta minä ihmettelen sitä edustajaa, olkoon puolue mikä tahansa, joka puolustelee tätä torsoa esitystä. Se on kyllä aivan uskomaton virtuoosi kerta kaikkiaan, legendan huipentuma.
Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Välittömästi pitää korjata ed. Hemmilän sanomisia. En suinkaan äsken sanonut, että on parempi, ettei ole vuokrausvaihtoehtoa. Sanoin, että jatkajien kannalta on aina parempi vaihtoehto saada pellot ja viljelyala omistukseensa kuin olla vuokraviljelijänä. Se on aivan tosiasia. Jatkajan kannalta on totta kai oleellista, mikä on pellon hinta, ja se vaikuttaa nimenomaan niiden investointien suuruuteen ja jatkavan kannattavan tuotannon edellytyksiin.

On aika erikoista, kun olen ymmärtänyt, että kokoomus on tämmöinen tulevaisuuspuolue, kokoomuksen puheenjohtaja on vahvasti tullut tämmöisenä tulevaisuuden rakentajana, tuonut itseään ja kokoomusta esille, että nyt täällä kokoomus esittelee historiaa ja perustelee vanhoja asioita, muistelee entisiä eikä ollenkaan eteenpäin suuntaudu, tupailtoja jopa. Ehkä kokoomuslaisetkin nyt voisivat jonkun keskustalaisen sinne omaan tupailtaansa kutsua, niin voitaisiin ihan avoimesti keskustella tästä maatalouspolitiikasta ja kokoomuksen saavutuksista. Kai kokoomuksen edustajat tietävät, että yhtään senttiä tai euroa eivät ole kansalliset tai EU:n tuet pudonneet aiemmista vuosista? Tänä vuonna ne ovat aivan edellisellä tasolla. Viljelijöiden toimeentulokehitys on aivan muista tekijöistä kiinni: hintatasosta ja tuotantopanosten tasosta.

Esko Ahonen /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Totuushan on se, että maataloudessa meillä on ollut valtava rakennemuutos koko EU-aikakauden. Oikeastaan siitä kertoo, kun katsoo oman kotipitäjäni maidontuottajien määrää, kuinka paljon se on muuttunut viimeisten kymmenen-viidentoista vuoden aikana: se on lähes kolmannekseen tipahtanut tuottajien määrässä, mutta litrojen ja kilojen määrässä ollaan yli tuon edellisen aikakauden.

Kun täällä ed. Salo viittasi siihen, minkälaista on keskustan harjoittama maatalouspolitiikka, niin haluan vain ihan muistin virkistämiseksi todeta, että sinä aikana, kun Suomi on ollut EU:ssa, maataloustuottajien tulotaso on keskimäärin laskenut 2,5 prosenttia joka vuosi riippumatta siitä, olipa hallituksessa päävastuussa ollut mikä tahansa puolue, eli 25 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Tämä oikeastaan näkyy maidon tuottajahinnassa siinä mielessä, että myös tuottajahinnasta on tämän aikakauden aikana leikkaantunut yksi kolmasosa pois.

Raimo Vistbacka /ps:  Arvoisa puhemies! Mielenkiinnolla lukee aina hallituksen esityksen taloudellisia vaikutuksia. Täällähän todistetaan ihan suoraan: Ikärajan nostamisella säästetään 7 miljoonaa euroa, vuokrausmahdollisuuksien poistumisella vuoden 2009 jälkeen säästetään 12 miljoonaa euroa eli yhteensä 19 miljoonaa euroa. Lisäksi täällä todetaan, että tämän tukijärjestelmän täytäntöönpanon hoitokustannukset ovat 1 miljoona euroa.

Arvoisa puhemies! Kysyn ystäviltäni ja kollegoiltani keskustapuolueesta, jotka kovasti kannustatte ja todistatte tämän hyvyyttä: mikähän oli se summa, joka 2003 tehtiin maataloustupossa? Sitä lainsäädäntöä ei meinannut tulla lainkaan, sitähän vieläkin ilmeisesti viimeistellään, polttoaineveron palautusta, eikö siellä ollut suurin piirtein sama summa? (Ed. P. Salo: 21,5 miljoonaa!) Täällä kuitenkin sitten puhutaan myöskin luopumistuen perusmäärän muuttamisesta. Kun siinä pienennetään määrätyllä euromäärällä korvausmenoja ja MYEL maksaa ne takaisin, niin täällä sanotaan, että valtiontaloudelle muutos on kustannusneutraali. Eli kaiken kaikkiaan tällä otetaan maatalouden harjoittajilta 20 miljoonaa euroa pois.

Petri Salo /kok:  Arvoisa herra puhemies! Ihan vastauksena ed. Vistbackan tekemään kysymykseen: Sen ratkaisun hinta oli 21,5 miljoonaa euroa. Viimeviikkoinen maataloustuottajien oma lehti Maaseudun Tulevaisuus etusivullaan kertoi, että 10 prosenttia eli 2 miljoonaa euroa tästäkin summasta aiotaan laittaa hallinnon kustannuksiin, ei siis suoraan maanviljelijöitten hyväksi, vaan hallinnon kustannuksiin 2 miljoonaa euroa, noin 10 prosenttia. On ehkä puhdas sattuma, että tästä laista saatavat säästöt ja tuporatkaisu ovat suurin piirtein saman suuruiset, koska eihän meillä saa edes epäillä sitä, että kepu olisi maksattanut oman maataloustupon maatalouden omilla harjoittajilla. Ei kai tällaista voida Suomessa enää nykyaikana tehdä?

Mutta kun täällä on myöskin SDP:n maatalousasiantuntija, arvostamani edustaja Harry Wallin, joka on pitkäaikainen valiokunnan jäsen, niin nyt kysyisin sosialidemokraateilta, toiselta päähallituspuolueelta: miten te aiotte suhtautua tähän lakiesitykseen? Lipposen hallituksen aikana te olitte laajentamassa tätä oikeutta, että voidaan myöskin niihin tiloihin luopumisetuuksia antaa, jotka vuokraavat tilansa jatkajille. Tässä nyt keskustajohtoinen hallitus on ottamassa tämän Lipposen hallituksen etuuden kokonaan pois. Te olette nyt, ed. Wallin, vaa'an kielenä siellä valiokunnassa. Mikä on sosialidemokraattien oikeudenmukainen ja pitkäaikainen linja? Halutaanko tässä romuttaa kaikki ne hyvät saavutukset, mitkä Lipposen hallituksen aikana Suomen maatalouspolitiikalle saatiin?

Pertti Hemmilä /kok:  Herra puhemies! Ed. Kettunen täällä on voimakkaasti puolustanut tätä hallituksen erittäin huonoa esitystä. Ihmettelenkin, missä varsinaiset keskustan maataloussiiven edustajat ovat tässä salissa. Onko nyt käynyt niin, että keskusta on heittänyt kentälle jonkun ketjun, joka ei välttämättä tunne näitä asioita ihan niin hyvin kuin ehkä se ykkösketju tuntisi?

Mutta itse tästä, mitä ed. Kettunen puolusteli, eli siitä, että on perusteltua jättää tämä vuokrausvaihtoehto tästä pois. Suomessa ensinnäkin tällä hetkellä viljellään pelloista vuokrattuina 40 prosenttia, siis kaikesta viljeltävästä peltoalasta on vuokrattua 40 prosenttia. Se erittäin suurelta osalta johtuu juuri tästä mahdollisuudesta, minkä näitten vuosien aikana luopumistukijärjestelmä on antanut jatkajille. Tämä on hyvin ymmärrettävää siitä näkökulmasta, että luopujan on henkisesti paljon helpompi vuokrata peltonsa kuin lähteä heti myymään peltojaan. Toinen tärkeä näkökohta on se, että monta kertaa tämmöisessä vuokraustilanteessa on kyse väliaikaisesta ratkaisusta. Kun esimerkiksi oma lapsi tai tuleva tilanpidon jatkaja on liian nuori vielä, niin silloin voidaan tehdä tämmöinen vuokrausjärjestely ja sitten myöhemmin omalle lapselle myydä tila. Minä korostan vielä sitä jatkajan mahdollisuutta tämmöisen vuokrauksen kautta. Hänellä on monta kertaa taloudellisesti ainoa mahdollisuus vuokraamalla pystyä selviytymään taloudellisista velvoitteistaan.

Timo Soini /ps:  Arvoisa herra puhemies! Kun katson tätä otsikkoa eli maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemista, no, sitähän se EU teettää. Sehän tässä on tietenkin peruskysymys, että talonpojan tappolinja rehottaa ja yhä useampi lopettaa, ja kun kuuntelin ed. Petri Salon puhetta, se oli väkevää todistusta pienviljelijän puolesta, niin kuin pitääkin olla, mutta äärimmäisen harvinaista yleensä suurtilallisten puolueesta. Eli tältä osin virkistävä poikkeus normista.

Mutta kun ajattelemme ylipäätään maatalouspolitiikkaa, niin sehän menee väärään suuntaan, eli tämä cap, joka on se yleinen maatalouspolitiikka, siihen ei puututtu, eli Ranskan kreivit ja kuningatar Elisabet nyt myös 80 vuotta täytettyään saavat edelleen maataloustukia ja saavat niitä paljon enemmän kuin pohjoismainen pienviljelijä. Tämähän on peruskysymys. 141-, 142-artikla, niistä ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään.

Mutta tietysti laki tarvitaan sinänsä, ei siinä mitään. Nämä pienviljelijät ja maanviljelijät ovat pitkän päivätyön tehneet, mutta kyllä se on surku asia. Maailmassa tulee vielä jonakin päivänä nälkä, joten on parempi, että Suomessakin viljellään, ammattitaitoa ylläpidetään ja tässä harjoitetaan kohtuullisuutta ja oikeutta. Se on kaikkien etu. Yleensä sosialistien asiantuntemus maataloudesta rajoittuu syömäpuolelle, mutta jos tästä on virkistäviä poikkeuksia, niin kuuntelen mielelläni.

Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Jälleen joutuu aloittamaan korjaamalla ed. Hemmilän puheita. Täällä ed. Hemmilä sanoi, että täällä ed. Kettunen on voimakkaasti puolustanut esitystä. Siis täällä ed. Kettunen samoin kuin kaikki keskustalaiset ovat hyvin vahvasti puolustaneet jatkavien viljelijöiden asemaa ja tulevaisuutta. Me haluamme turvata pitkällä tähtäimellä suomalaisen maatalouden tulevaisuuden. Tässä ed. Vistbacka esitti, että siis 19 miljoonaa euroa, mitenkä se summa nyt siirtyikään, niin tämän lakiesityksen mukaan, jos se siirtyy jatkavien viljelijöiden hyväksi eli niiden, jotka pitkäjänteisesti maataloutta harjoittavat, niin siinä tapauksessa on, totta kai, hyväksyttävissä tällainen toimenpide, ainoastaan siinä mielessä.

Olen ymmärtänyt, että kokoomus pyrkii, tai luulin aiemmin, että kokoomus on pyrkinyt vastuulliseen valtiontalouden hoitoon. Nyt, totta kai, oppositiossa kaikkiin mahdollisiin ollaan vaatimassa rahaa, ja tämän tyyppisellä toiminnalla, että vahvistetaan jatkajien asemaa, estetään tulovirtaa tavallaan maaseudulta kaupunkeihin. Kokoomus haluaisi näillä esityksillään yleensä, että myös maatalouden ja maatalousmaan omistus siirtyisi kaupunkeihin niiden luopujien mukana ja vielä vuokrat päälle sinne. Tämä nyt vasta kauheata on. Eikö teitä ollenkaan kiinnosta näiden jatkavien asema ja tulevaisuus?

Eero Lämsä /kesk:  Arvoisa puhemies! Jouduin onneksi tähän lähetekeskusteluun kuuntelemaan, mitä mieltä tästä laista ollaan. Haluan kuitenkin tässä käyttää puheenvuoron. Kun maataloutta koskettavia lakiesityksiä tähän saliin tulee, niin silloin yleensä käydään hyvinkin laajaa maatalouspoliittista keskustelua. Mikäs siinä, se sopii. Maatalous kiinnostaa, ja silloin sitä käydään, niin kuin tässäkin yhteydessä on puhuttu viljelijän tuloista ja menoista ja edellisten hallituksien tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.

Mutta ihan tähän luopumistukilakiin, joka nyt on annettu eduskunnalle. Tätähän on muutettu nyt EU-jäsenyyden aikana useaankin otteeseen. Kun liityttiin unionin jäseneksi, meillähän oli yhtenä tärkeänä pointtina jäsenyysehdoissa se, että niin sanottua sukupolvenvaihdosjärjestelmää voidaan jatkaa. Ja vuonna 95, kun se tuli voimaan, sitä jatkettiin EU:n osarahoitteisena järjestelmänä, ja silloin tuli myös mukaan vuokrausvaihto ja ikärajat olivat 55 vuotta niin spv:ssä kuin vuokrausvaihtoehdossa ja vuokrausvaihtoehto tuli mukaan. Hyvä niin, että tuli, koska silloin tarvittiin nopeaa rakennekehitystä ja siinä huomattiin, että luopumista myös vuokrauksen kautta tarvitaan, että tilakoko pystyy riittävän nopeasti kasvamaan, ja nimenomaan se, että maatiloilla ei kerta kaikkiaan ole sellaisia pääomia, että pellon ostamisen kautta olisi voitu riittävän nopeasti rakennekehitystä viedä eteenpäin, eikä myöskään viljelijöillä ollut halukkuutta myydä. Sen takia tämä järjestelmä tuli, ikärajat 55 vuotta.

Sitten, kun edettiin tästä eteenpäin vuoteen 99, luopumistukijärjestelmää uusittiin, se tuli ei EU:n osarahoitteiseksi vaan kokonaisuudessaan kansallisista varoista rahoitettavaksi. Siinä yhteydessä sitten poistui tämä vuokrausvaihtoehto kokonaan ja normaali-spv:ssä ikäraja jatkui 55 vuotena. Se oli sellainen huono päätös sen aikaiselta hallitukselta, mutta oli kuitenkin hyvä, että järjestelmää jatkettiin. Siinä oli myös todella liipaisimella se, voidaanko järjestelmää rahoittaa, johtuen siitä, että rahasta niin sanotusti oli pulaa, ja arvioitiin myös todella sitä, tarvitaanko tällaista järjestelmää tässä vaiheessa. Hyvä, että hallitus jatkoi sitä järjestelmää, joskin niin paljon heikentäen, että vuokrausjärjestelmä jäi kokonaan pois.

Sitten tultiin seuraavaan vaiheeseen eli vuoteen 2003, jolloin uusittiin taas tätä järjestelmää. Siinä lähdettiin sitten siitä, että vuokraus tulee mukaan, mutta ikärajoja nostetaan. Silloin oli lähtökohtaisesti se, että 55 vuotta olisi ollut edelleen, mutta sitten täällä eduskuntakäsittelyn yhteydessä ikärajoja nostettiin silloisen hallituksen toimesta, niin että perus-spv:ssä tuli 56 vuotta ja myyntivaihtoehto 57 vuotta ja sitten vuokrausvaihtoehto 60 vuotta. Ja nyt ollaan tänä vuonna vielä tässä tilanteessa.

Nyt kun ollaan lähdössä sitten tästä taas eteenpäin, niin meille on ainakin tärkeää ollut se, että perus-spv säilyy 50 vuodessa, koska tässähän on ollut erittäin suuriakin paineita siihen suuntaan, että myös tässä luopumistukijärjestelmässä ja näissä ikärajoissa pitäisi edetä yleisen eläkejärjestelmän mukaisesti ja nostaa näitä ikärajoja, samoin kuin on tapahtunut vapaaehtoisissa eläkejärjestelmissä jne. Eli kaikissa eläkejärjestelmissä on ikärajoja nostettu, mutta tässä me olemme halunneet korostaa sitä koko ajan, että tässä ei ole kysymys eläkejärjestelmästä, vaan tässä on nimenomaan kysymys luopumistukijärjestelmästä, jolloin tämä mahdollistaa sen, että nuori viljelijä saa riittävän ajoissa maatilan haltuunsa.

Tulee muistaa se, että alle 35-vuotiaita viljelijöitä on tällä hetkellä noin 10 prosenttia eli ikärakenne on huolestuttava tälläkin hetkellä. Ja jos tämä luopumistukijärjestelmän perusikäraja nostettaisiin 60 vuoteen esimerkiksi, se johtaisi siihen, että ne nuoret, jotka ottaisivat tilan haltuunsa, olisivat jo noin keskimäärin yli 30-vuotiaita, 35-vuotiaita, ja se on todella liian myöhäinen aika tällaiselle henkilölle, joka valmistuu pääsääntöisesti opintojen kautta vastaanottamaan tilan jo 25-vuotiaana. Sen tilan rakenteen kehittämisen kannalta on tärkeää, että se nuori pääsee riittävän ajoissa ottamaan vastaan tilan. Tämä järjestelmä on toiminut erittäin hyvin, ja se on todettu monelta taholta, että näin pitää menetellä myös jatkossa.

Kun nyt tätä 56 vuoden ikärajaa ei nostettu, niin minusta tavallaan tämä nyt ankkuroidaan ihan selkeästi myös jatkoa ajatellen, että se pitää pitää tässä. Liikuteltakoon sitten joitain muita osioita, mutta ei tätä perus-spv:tä, koska se on tämän rakenteen ja tämän järjestelmän olemassaolon kannalta ihan keskeinen asia. Jos tätä lähdetään liikuttamaan ylöspäin, niin koko luopumistukijärjestelmä menettää sitten merkityksensä.

Nyt sitten vuokrausvaihtoehdossa, kun se on 60 ollut nyt tämän viimeisen päätöksen mukaisesti, niin samanaikaisesti on alennettu yleistä eläkejärjestelmää eli viljelijöillä on mahdollisuus nyt päästä 63-vuotiaana työeläkkeelle ja sitten vuokrata ne pellot. Eli kaiken kaikkiaan, kun vuoden 95 vuokrausvaihtoehdossa oli kymmenen vuoden marginaali, nyt tällä hetkellä se marginaali on enää kolme vuotta. Siinä mielessä tämä vuokrauksen merkitys on menettänyt merkitystä kokonaisuudessaan. Tästä on myös saatu selvää havaintoa maatilojen parista, että vuokrauksella ei enää ole sellaista merkitystä lisämaan luovutuksena tai tilan rakenteen kehittämisen kannalta kuin sillä tähän asti ja aikaisemmin on ollut.

Myös myyntivaihtoehdossa, missä ikäraja nousee, lukumääräisesti näitä tapauksia kaiken kaikkiaan siitä vajaasta 1 000 spv:stä, sukupolvenvaihdoksesta, noin reilusta 600 sukupolvenvaihdoksesta ja reilusta 350 lisämaan luovutuksesta, näitten myyntien lukumäärä on hyvin vähäinen, eli silläkään ei rakenteen kehittämisessä ole suurta merkitystä. Tulee muistaa, että on mahdollista kuitenkin 60-vuotiaana myydä lisämaaksi ne maat ja sitten päästä luopumistuelle, joka muuttuu sitten 63 vuoden ikäisenä työeläkkeeksi. Koko tämä järjestelmä toimii, peltoa voi myös vuokrata silloin 63-vuotiaana, ja se ei vaikuta siihen eläkkeen tasoon millään tavalla. Eli vuokrausvaihtoehto ei sinällään poistu, se tulee säilymään, ikärajat vain nousevat. Halusin vähän tätä problematiikkaa tuoda tässä esille, mikä tilanne tällä hetkellä on.

Mitä liittyy tuohon maataloustuporahaan, mikä tässä tuli esille, niin se, että se on 21,5 miljoonaa euroa, niin kuin se on, ja se, että se tulee vasta nyt sitten ratkaisuun tai tavallaan sen palauttaminen mahdollistetaan, niin tulee muistaa se, että päätös tehtiin reilu vuosi sitten. Mutta kun on kysymys viime vuoden palautuksesta, niin sitä ei olisi voitu tehdä missään tilanteessa kuin aikaisintaan tuossa maaliskuussa. Mikään mekanismi ei olisi mahdollistanut sitä, koska vuoden loppuun asti piti odottaa. Sitten nähdään veroilmoitukset, kun valmistellaan, ja sen jälkeen veroilmoituksen valmistelu siirtymäaikoineen menee maaliskuun puolelle. Se olisi antanut mahdollisuuden siihen. Eli käytännössä tässä ensin tältä vuodelta maksatus siirtyy syyskuulle, valitettavasti, mutta sen jälkeen päästään sitten normaaliin käytäntöön.

Tämä summa, 21,5 miljoonaa euroa, kun se päätös tehtiin, niin se kirjattiin, että sen ratkaisun valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla 21,5 miljoonaa euroa eikä niin, että se olisi palautuksen määrä. Nyt tämän mekanismin rakentaminen tulee maksamaan, siitä ei ole tarkkaa arviota, mutta ehkä noin 1,5 miljoonaa tämän ensimmäisen vuoden aikana, mutta sitten kun järjestelmä lähtee käyntiin, sitten sen byrokratiavaikutukset, sen hinta, on huomattavasti pienempi. Tulee muistaa se, että tämä on niin sanottu tuporatkaisu eli tämä tulee vuosittain sitten, tämä palautus, niille viljelijöille, jotka tämän palautuksen piiriin kuuluvat.

Harry Wallin /sd:  Arvoisa herra puhemies! Olin viime kaudella varajäsenenä myöskin maa- ja metsätalousvaliokunnassa ja hyvin muistan puheenjohtaja Lämsän historian kertauksen tuossa, joka pitää totta totuuden kanssa. Siinä vaiheessa oli sinipunahallitus ja muistan hyvinkin sen valiokunnan keskustelut tästä luopumistuen vuokrauksesta luopumisesta, joissa kokoomus ja sosialidemokraatit ankarasti puolustivat silloista hallituksen esitystä ja keskusta vaati, että vuokraus täytyy säilyttää. Täällä on silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen myöskin paikalla, joka myös - hyvä, että on pyytänyt puheenvuoron - muistaa sen historian hyvinkin tarkkaan. Silloin perusteltiin sitä, että otettiin käyttöön jälleen tämä vuokraus, sillä, että Länsi-Suomessahan tämä rakennemuutos tapahtui pääosin maata myymällä, mutta Itä-Suomessa vuokrausvaihtoehto olisi parempi vaihtoehto sen takia, että siellä ei ollut kysyntää niille maille. Sen takia palattiin takaisin myöskin tähän vuokrausvaihtoehtoon. Kun meillä Länsi-Suomessa, ed. Salo hyvin tietää, maa tulee myyntiin, niin se menee välittömästi. Siitä on suuri huutokauppa, ja hinnat ovat tälläkin hetkellä pilvissä. (Ed. P. Salo: Ja rahaakin on!) - Ja rahaakin on vielä sillä alueella maksaa sitä onneksi, koska siellä investoinnit ovat tällä hetkellä kaikista korkeimmat koko maassa. Eli siellä on lisämaan tarvetta. - Näin ollen palattiin tähän vuokrausvaihtoehtoon, ja kun nyt katsoo tätä hallituksen esitystä, niin se on hyvin looginen niihin aikaisempiin ed. Lämsän kertomiin (Ed. Pulliainen: Sekö, sen työryhmän alkuperäinen esitys, ei ollutkaan looginen?) tämän asian alkuperäisiin käsittelyihin. On hyvin loogista, että nyt palataan jälleen siihen vaihtoehtoon, että luovutaan asteittain tästä vuokrauksesta sen takia, että tämä rakennekehitys, jota maataloudelta edelleenkin vaaditaan, voi vain tapahtua sillä lailla parhaiten, että maata myydään ja sitä kautta päästään luopumistuen piiriin, kun täytetään 60 ikävuotta, ja näin ollen vahvistetaan niitä tiloja, jotka vielä haluavat jatkaa.

Ja kun ottaa huomioon myöskin tämän yleisen eläkejärjestelmän muutoksen, jota ed. Lämsä hyvin kuvasi, niin kyllähän on ilman muuta selvää, että kun meidän suurin ongelmamme Suomessa on tällä hetkellä väestön ikääntyminen ja eläköityminen - tänäkin vuonna 10 000 suomalaista jää enemmän eläkkeelle kuin tulee työelämään mukaan - niin tarvitaan myöskin muutoksia maatalouden piirissä näihin eläkejärjestelmiin. Tämä, että säilytetään 56 vuoden ikä sukupolvenvaihdoksessa, perheen sisäisessä sukupolvenvaihdoksessa, niin se on hyvä asia. Sillä voidaan ed. Lämsän kuvaamalla tavalla sitä tilaa kehittää edelleenkin. Mutta se, että lähdettäisiin sitten muualle, niin se on kyllä suuri laajennus ja on vastoin koko tämän hallituksen hyväksymää tulevaisuuden eläkepolitiikkaa, ja näin ollen tämä hallituksen esitys on siltä osin hyvä.

Mitä sitten tulee ed. Soinin heittoon, jota pidin kovin alatasoisena, hyvin tyypillisenä hänelle: Kun ottaa huomioon, että koko tässä ketjussa saa yli 300 000 suomalaista työpaikkansa, mikä tarkoittaa alkutuotantoa, jatkojalostusta, kuljetusta, koneurakointia, yrittämistä, konerakentamista ym., niin pidin hänen puheenvuoroaan kovin alatasoisena eikä pidä mielestäni laittaa vastakkain kaupunkilaisia, maalaisia, poliittisia eri puolueita, kun on kysymys maatalouspolitiikasta. Te olette ainut, joka tällaista vastakkainasettelua vielä tässä eduskunnassa viljelette populismin nimessä. (Ed. Soini: Kuka lanseerasi talonpojan tappolistan?)

Mikko Alatalo /kesk:  Arvoisa puhemies! Täällä ed. Hemmilä sanoi, että täällä on nelosketjun miehiä vain paikalla. Muistuttaisin siitä, että aikoinaan ed. Rajamäki joutui rangaistukseksi maatalousvaliokuntaan ja hänestä kehittyi loistava maatalouden asiantuntija. Ehkä meillä kansanedustajilla on oikeus myös kehittyä näissä asioissa. Se on aivan juuri niin kuin ed. Lämsä sanoi, että aikoinaan tätä vuokrausta nimenomaan tarvittiin tilakokojen laajentamiseen silloin väliaikaisesti. Muistan, kun isänikin vuokrasi pientilamme pellot naapurille, että naapuri pääsi laajentamaan. Se oli sitä aikaa. Nyt maata tosiaan myydään. Joka tapauksessa tällä luopumistukilailla yritetään nyt auttaa nuoria viljelijöitä ottamaan tila jatkaakseen ja luopujan ikärajaa ei onneksi nostettu. Toisaalta edistetään tilakoon kasvua helpottamalla tilojen maatalousmaiden luovutusta ja näin saadaan tilakokoja suuremmaksi. Ja tämä, ed. Soini, ei ole meidän keksimämme asia, että tilakokoja pitää suurentaa. Se ei ole meidän suomalaisten eikä se ole keskustan ryhmänkään keksintö, vaan se tulee kyllä Euroopan unionista, jossa me nyt olemme, jota olette kritisoinut. Mutta 70-luvun alussa, kun tein tekstiä siitä, että pantiin pellot pakettiin ja suihketta kainaloon, niin muistaakseni SMP oli hallituksessa ja Urpo Leppänen työministerinä, että on näitä jo silloin aikoinaan tehty. Ja elintarvikeketjua me puolustamme kyllä viimeisen päälle Euroopan unionin sisällä ja unionista huolimatta.
Pertti Hemmilä /kok:  Arvoisa puhemies! Pitää tulla vielä täältä korokkeelta puolustamaan suomalaista talonpoikaa ja myöskin niitä talonpoikia, jotka ovat jo siinä iässä, että ovat valmiit luopumaan tilanpidosta, ja niitä talonpoikia, jotka ovat vielä siinä asemassa, että heillä on mahdollisuus lähteä jatkamaan tilanpitoa.

Täällä on keskustelu rönsyillyt jonkun verran. Täällä muun muassa mainittiin sosialidemokraattinen maatalousasiantuntija viime vaalikaudelta, silloinen ed. Rajamäki. Hän tunsi nämä asiat, ja olen kyllä siinä käsityksessä, että mikäli Rajamäellä olisi toinen posti nykyisessä valtioneuvostossa, jos hän olisi maa- ja metsätalousministeri, niin hän ei näin huonoa luopumistukilakiesitystä olisi kyllä eduskunnalle kehdannut tuoda. Että se siitä.

Mutta mitä tulee, herra puhemies, tähän lakiehdotuksen sisältöön, niin minusta täällä on varsin hyvin muun muassa valiokunnan puheenjohtaja Lämsän puheenvuorossa tuotu esiin tätä historiaa, ja jos ei historiaa tunne, ei myöskään osaa tässäkään tapauksessa sitten tulevaisuutta rakentaa oikealla tavalla. Sen vuoksi ed. Lämsän puheenvuoro oli varsin lupauksia antava. Voisi sanoa, että siitä kuulsi kyllä selvästi kriittinen asenne tätä nyt käsittelyssä olevaa luopumistukilakiehdotusta kohtaan. Sen vuoksi, kun ed. Lämsä nyt toimii valiokunnan puheenjohtajana ja on päähallituspuolueen edustaja, niin uskon, että ed. Lämsä toimii sillä tavalla, että tämä laki saa valiokuntakäsittelyssä vallan toisen muodon kuin mikä se tällä hetkellä nyt on. Ja ne muutamat asiat, mitkä täällä eduskunnassa pitää nyt muuttaa, liittyvät siihen täällä jo esille nostetun työryhmän yksimieliseen esitykseen. Työryhmä ehdotti, että luopumistukilakijärjestelmä säilyisi suunnilleen nykyisen kaltaisena.

Herra puhemies! Haluan vielä nostaa esille tämän jatkajan mahdollisuuden tilan omistus- tai vuokraustilanteissa. Kyllä kyse on siitä, että sukupolvenvaihdoksiin liittyy merkittäviä taloudellisia panostuksia. Ja hyvin monesti on jatkajien suorastaan mahdotonta ottaa itselleen niin suurta velkataakkaa kuin maan hankkiminen ja nimenomaan tilan lunastaminen sukupolvenvaihdostilanteessa edellyttäisi. Se on mahdotonta. Ja toiseksi haluan korostaa vielä sitä, että luopujille monta kertaa on paljon helpompi vaihtoehto vuokrata pellot ensin ja sitten mahdollisesti myöhemmin ne myydä. Kuten jo aiemmin tuossa edellisessä puheenvuorossa totesin, niin tämä vuokrausmahdollisuus myöskin niissä tilanteissa, missä jatkaja tilalla joko omasta puolestaan taikka sitten muista syistä ei vielä täytä edellytyksiä ottaa sukupolvenvaihdoksella tilaa haltuunsa, tiettynä siirtymävaiheen ratkaisuna pitäisi säilyttää.

Haluan vielä, herra puhemies, nostaa esiin asian, jonka ed. Lämsä täältä korokkeelta äsken puheenvuorossaan mainitsi. Se on tämä maatalouden tulopoliittinen ratkaisu. Ensinnäkin edellinen tuporatkaisu syntyi vuoden 2002 syksyllä, ja silloin maatalousministerinä toimi Jari Koskinen ja valtiovarainministerinä Sauli Niinistö. Siinä ei montaa vuorokautta jahkailtu, kun silloin 20 miljoonan euron tuporatkaisu tehtiin, eikä tarvittu uusia hallintomenettelyjä, ei uusia järjestelmiä sen 20 miljoonan euron jakamiseksi. Heti seuraavana vuonna eli vuonna 2003 kansallisia tukia korotettiin, kuten varmasti puhemies Lipponenkin muistaa vielä toimittuaan pääministerinä tuossa hallituksessa. Vuoden 2003 kansallisia tukia korotettiin 20 miljoonalla, ja siihen oli olemassa järjestelmät. Meillä ei tarvittu uutta hallintoa, uutta byrokratiaa. Siitä ei todennäköisesti yhtään euroa valunut mihinkään muualle. Kaikki 20 miljoonaa varmasti ohjautui viljelijöille, niin kuin tuporatkaisun henki ja tarkoituskin oli.

Herra puhemies! Täällä ovat jo kokoomuksen valiokuntaryhmän puolesta tavallaan eräät valiokuntaan kuulumattomat edustajat tuoneet esiin, mitkä ovat kokoomuksen vaatimukset luopumistukiasian käsittelyn yhteydessä. Tuon ne nyt täältä esille: tulen toimimaan omasta puolestani ja uskon, että kokoomus tulee toimimaan sen puolesta, että työryhmän yksimielisen esityksen mukaisesti tässä edetään ja niiltä osin, mitä tarvetta on, tämä laki täällä eduskunnassa saa uuden muodon.

Jari Koskinen /kok:  Arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut muutamia sen tyyppisiä puheenvuoroja, että ehkä niitä on syytä kommentoida.

Ensinnäkin ed. Alatalolle: Ei ole keksitty EU:ssa maatalouden rakennekehitystä eikä sitä muutosta. Niin kauan kun minä olen seurannut maataloutta, niin aina on ollut ajatusmalli se, että maata ostetaan eikä sitä myydä. Tilaa pyritään kehittämään ja laajentamaan sen takia, että se olisi toimivampi ja taloudellisempi. Se ei ole syntynyt sinä vuonna, tämä ajatusmalli, kun Suomi liittyi EU:hun, vaan se on ollut kautta aikain talonpoikaisessa historiassa. Suomessa vaan rakenne on pikkuisen erilainen johtuen siitä, että oli semmoinen sota, jonka johdosta muun muassa karjalaiset asutettiin ja Suomeen syntyi noin 100 000 uutta tilaa lisää, karjalaisten siirtotiloja ja muita vastaavia. Sen takia tämä rakennekehitys nyt sitten on palautunut osittain takaisin, voi sanoa, ennalleen ja vähän muuallekin.

Sitten ed. Wallinille: Edellisen kerran, kun tätä asiaa käsiteltiin, en ollut silloin ministerinä, vaan istuin maa- ja metsätalousvaliokunnassa. Varmaan hyvin ed. Pulliainenkin muistaa, että meillähän oli lukuisia erilaisia laskelmia siitä, minkälainen malli tehdään, mitä maksaa mikäkin ja millä vuosilla ja millä iällä luovutaan jne. Sitten aikanaan syntyi se ratkaisumalli, mikä tällä hetkellä on olemassa.

Ed. Kettuselle täällä osittain jo ed. Hemmilä vastasikin. Kokoomus ei ole viemässä peltoja kaupunkiin eikä ihmisiäkään, vaan haluaa kehittää maataloutta ja suomalaista maaseutua.

Sitten ed. Lämsälle: Tuo teidän puheenvuoronne tästä maataloustuposta ja siitä, miten tähän tilanteeseen on jouduttu, oli kyllä sellainen selityksen taideteos, että kehotan sitä testaamaan kaikissa mahdollisissa tuottajien illoissa ja kysymään viljelijöiltä, uskotteko te tähän selitykseen, että on mennyt kohta 14 kuukautta, kun asiasta sovittiin ja vieläkään kukaan ei tiedä, miten tämä asia hoidetaan. (Ed. Pulliainen: Lämsä on savolainen kyllä!) - Minä tiedän ja arvostan ed. Lämsää. Hän tuntee maatalouden asiat ihan hyvin, mutta tuo selitys ei mene kyllä läpi.

Silloin kun maataloustuposta sovittiin 10. päivä maaliskuuta 2005, niin kyllähän olisi voitu vaikka seuraavalla viikolla antaa esitys siitä, miten tämä asia hoidetaan, millä tavalla nämä energiaverot palautetaan, vaikka palautus tapahtuisikin vuoden 2006 puolella, vaikka se olisi tapahtunut siinä yhteydessä, kun arvonlisäveroilmoitukset annetaan, ja siinä tulee myös palautukset, jotka arvonlisäveropalautukset muuten on sivumennen sanottuna jo maksettu vuoden 2005 osalta niille viljelijöille, joille arvonlisäveropalautukset kuuluivat. Eli jos olisi haluttu hoitaa, niin vuoden 2005 palautukset olisivat jo viljelijöillä tilillä tänä päivänä, mutta kun ei ole saatu hoidettua. Mutta kai se tänne tulee aikanaan ja sitten voidaan jatkaa sitä keskustelua vähän enemmänkin.

Mutta, herra puhemies, olennaista tässä esityksessä, mikä nyt on käsittelyssä, on se, että sukupolvenvaihdoksissa ikäraja säilyy 56 vuodessa. Se on hyvä asia, me tarvitsemme uusia nuoria viljelijöitä, jotka ovat innostuneita ammatistaan, jotka osaavat hoitaa ammattiaan. Mutta sekin on totta, että tämä on selkeästi heikennys nykytilaan eli vaihtoehdot vähenevät niille, jotka miettivät luopumista. Jos jatkajaa ei olekaan, mietitään sitä, myydäänkö naapureille tai jonnekin lähelle ne pellot, vuokrataanko ne jonnekin jollekulle muulle viljelijälle. Vaihtoehdot vähenevät heidän osaltaan, koska ikärajat nousevat ja vuokrausvaihtoehto poistuu kokonaan muutaman vuoden kuluttua. Eli siinä mielessä tämä on heikennys nykytilaan.

Kun työryhmä aikanaan oli yksimielinen, olisi tietysti toivonut, että sen pohjalta olisi tehty myös esitys eduskunnalle. Se olisi ollut aika helppo juttu. Tämän kustannusvaikutukset, niin kuin ed. Vistbacka luki, ovat noin 20 miljoonaa euroa. Jos mietitään koko maatalouden kokonaispottia ja sitä, mikä liittyy rakennekehitykseen ja erilaisiin luopumisiin ja muihin vastaaviin, niin se ei ole kovin suuri. 20 miljoonaakin on rahaa, jokainen sen myöntää, mutta tässä kokonaisuudessa se ei ole kauhean suuri asia.

Eli toivon, kun valiokunta tähän hyvin perehtyy ja käy läpi tätä asiaa, että siellä käydään vielä kerran katsomassa, mikä on oikea malli ja miten tässä asiassa kannattaisi edetä. Luulen, että kun se työryhmä laajapohjaisesti miettii asiaa, niin ehkä sieltä löytyisi sitten hyvä esitys, jonka pohjalta tätä asiaa voitaisiin viedä eteenpäin ja pikkusen muuttaa tätä hallituksen esitystä täällä eduskunnassa.

Timo Soini /ps:  Arvoisa herra puhemies! Kärjistys saa aikaan keskustelua, ja puhe oli jälleen ilmeisen vaikuttavaa, koska se meni perille. Aloitan tästä ed. Jari Koskisen puheenvuorosta, kun hän totesi karjalaisten asuttamisesta, että näin on. Se asutustoiminta pelasti kansanvaltaisen Suomen ja torjui kommunismin ja sosialismin. Kiitos siitä Veikko Vennamolle vielä tänäkin päivänä. Se oli ryhdikäs ja isänmaallinen teko.

Mutta sitten toiseen kysymykseen: Kun ed. Wallin rakentavan kriittisessä hengessä kosketteli puheenvuoroani, niin muutama tarkennus: Alkujaan, kun torpparilaitos oli Suomessa, niin silloin oli sosialisteja ja sosialidemokraatteja, jotka ymmärsivät viljelystä ja viljelyksen päälle. Hyvä. Kun he saivat torpparivapautuksen jälkeen omat tilansa, niin sosialismi jäi. Tällaista se tietysti sitten on, onko se kehitys sitten ollut oikeata tai väärää, mutta se on näitten ihmisten valitsema. Toki ed. Wallin on siinä oikeassa, että maataloudesta saavat muutkin toimeentulonsa kuin pelkät maanviljelijät, on koneidentekijöitä, rekkojenajajia, ja siellä varmaan on ammatti-ihmisiä, yhä harvemmin enää tietysti sosialisteja, koska yhteiskunta kulkee kohti perustavan laatuisia perussuomalaisia arvoja yhä edelleen ja poliittista kannatusta, mutta tältä osin kaikki kunnia niille ammattimiehille, joita on.

Mutta, arvoisa herra puhemies, tuossa seuraavassa kohdassa on sokeritehdas ja maatalous. Minä en kutsu maatalouden menetyksiä torjuntavoitoiksi. Niistä torjuntavoitoista minä olen saanut tarpeekseni. Minä kutsun niitä tappioiksi. Ja sitten kun tulee kyseeseen, kuka lanseerasi talonpojan tappolinjan, se oli sosialisti Arvo Salo, joka innoitti Veikko Vennamon käyttämään sanontaa talonpojan tappolinja, koska Arvo Salo riimitteli viisauden "Tapa talonpoika päivässä". Ja kun se olisikin jäänyt siihen, mutta kun meni kymmenittäin päivässä pahimpaan aikaan.

Arvoisa puhemies! Sitten sosialidemokraattien maatalouspolitiikasta. Ed. Lintonen sitä on esitellyt täällä voimakkaasti ja myöskin kohua herättäen. Hänhän tuolla illasta toiseen esiintyy maatalousasiantuntijana, miksei voi sitä ollakin. Ed. Wallin sitä varmasti on. Ja mitä populismiin tulee, niin jos minä nyt jonkun osaan, niin sen osaan, ja siitä voin tarvittaessa antaa tukiopetusta kaikille halukkaille.

Mutta, arvoisa puhemies! Sitten tämä itse asia. Se löytyy sivuilta 22 ja 23, ja pääperiaate on, että tämä rahoitus löytyy maatalouden sisältä. Niin minä ainakin luen näitä lukuja ja tätä tekstiä, ja tämä on se asia, johonka ed. Vistbackakin puheenvuorossaan kiinnitti huomiota. Tämä on se totuus ainakin, mitä minä tästä ymmärrän, ja nyt kun tämä sitten valiokuntaan menee ja siellä jalostuu, niin toivottavasti se täsmentyy sillä lailla, kuka maksaa, mitä maksaa, ja että me jatkossakin voimme viljellä ja varjella näitä isänmaita ja siitä saa joku toimeentulonsa ja me saamme puhdasta suomalaista ruokaa.

Eero Lämsä /kesk:  Arvoisa puhemies! Lupaan sen, että valiokunnassa näihin täällä esiin tulleisiin ajatuksiin suhtaudutaan todella vakavasti, ja lähetekeskustelun merkityshän onkin se, että edustajat voivat sitten asianomaiselle valiokunnalle ja valiokunnan jäsenille antaa näkemyksiään siitä laista. Meidän tehtävänämme on, totta kai, kirjata näitä ja kuunnella.

Mutta ihan muutamaan asiaan vielä olisin halunnut tässä mennä. Kun ed. Hemmilä toi esille ihan hyvin tämän, kuinka merkittävistä taloudellisista asioista on kysymys silloin, kun sukupolvenvaihdos tehdään, niin näinhän on. Siinä mielessä tämä vuokraus, silloin kun se tuli 95, oli ihan paikallaan, ja totta kai se on tänäkin päivänä. En sitä kiellä sinällään.

Mutta kun ajatellaan, mitä kuitenkin on sitten tapahtunut tässä tämän hallituksen aikana, niin otan kaksi asiaa esiin siitä. Tämän sukupolvenvaihdoksen tilakaupan helpottamiseksi ja sen nuoren viljelijän työn jatkumisen kannalta katsottuna meillehän on tullut tämä verohuojennus, joka on erittäin merkittävä asia, ja sitten se, että kyllä tällä hetkellä on sellaiset rahoitusinstrumentit käytettävissä, joita ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Silloin kun nuori viljelijä lähtee jatkamaan, hän saa investointitukea, hän saa tukea tilakaupan maksamiseen jne. ja sitten vielä on tämä niin sanottu verohuojennus. Eli siinä mielessä lähtötilanne on parempi kuin se koskaan aikaisemmin on ollut.

Mikä maatalouden kannattavuus on sitten jatkossa, on totta kai sellainen asia, jota on vaikea arvioida tällä hetkellä. Niin se on ollut aina, niin kun se on yritystoiminnassakin, mutta totta kai meidän tehtävänämme on sitten myös täällä eduskunnassa lainsäädännön kautta pyrkiä vaikuttamaan niin, että suomalainen maatalous tulevaisuudessakin on voimissaan.

Sitten tämä peltovuokrakysymys vielä. Sitä todella on perusteltu sillä, että ostaminen tulisi kalliiksi, mutta muistan, että kun viime kerralla tätä käsiteltiin viime hallituksen aikana, niin kyllä sieltä kokoomuksen suunnalta myös tuotiin hyvin vahvasti esille sitä - minä olin siinä asiassa samaa mieltä teidän kanssanne silloin ja olen nytkin sitä samaa mieltä - että tähän valtavaan vuokraukseen liittyy ongelmia, kun meillä on 40 prosenttia nyt pelloista maatiloilla vuokralla ja kun investoidaan suuriin tuotantorakennuksiin, siellä voi olla tiloja, joissa on peltoa vuokralla yli puolet. Nyt jos sitten vuokranantaja ei enää jatkakaan vuokrausta, niin silloin syntyy ongelmia elikkä peltoa putoaa pois. Tämä nimenomaan koskettaa erityisesti karjatiloja, kotieläintaloutta, ja tätä ongelmaa on tuotu aikaisemminkin esille, ja edelleen liittyy tämä problematiikka tähän. Silloin kun myynnin kautta pelto otetaan siihen maatilalle, se on pysyvä ja silloin ei sitä ongelmaa ja mahdollisesti tämmöistä niin sanottua miinaa ole olemassa.

Sitten tähän 2003 tehtyyn tupoon, minkä ed. Hemmilä toi esille. On todella näin, että 20 miljoonaa euroa siirrettiin kansalliseen tukeen. Sehän olisi voitu tehdä vuosi sittenkin samalla tavalla, mutta se ei olisi onnistunut sillä tavalla kuin se silloin onnistui. Me jokainen tiedämme sen, että esimerkiksi yksimahaisten osalta siellä tulevat tuotantokatot vastaan elikkä silloin ei voida sitä tulotukea siirtää, vaikka rahaa olisikin. Tämä koskee tiettyjä tuotantosuuntia kaikilla alueilla, ja sen takia jouduttiin pohtimaan sitten muita vaihtoehtoja ja silloin mentiin tämän niin sanotun kustannuksen alentamisen puolelle. Siellä ei niitä pelimerkkejä, elementtejä, hyvin paljon ole olemassa, ja siitä sitten tuli tämä polttoaineveron alentaminen ja sitä kautta tämä tupo niin kuin ujutetaan, sen vaikutus, sitten maatiloille. Ja myös silloinhan todettiin, että itse asiassa tämä on parempi, kun lähdetään kustannuksia alentamaan, kuin se, että sitten lisätään tämmöistä tulopottia. Joka tapauksessa se ei olisi ollut mahdollista toteuttaa tasapuolisesti tämän kansallisen tuen korottamisen kautta. Tämä oli se problematiikka.

Sitten vielä ed. Koskiselle sen verran, että kun toitte esille, miten minä tuolla tupaillassa saan tämän selityksen menemään perille, niin tässä nyt pitää ottaa huomioon se, millä korvalla kuuntelee. Olen aivan samaa mieltä ed. Koskisen kanssa siitä, että tämä mekanismi olisi pitänyt pystyä rakentamaan heti viime keväänä, että viljelijät tietävät sen, millä tavalla se hinnanalennus tullaan sitten jakamaan maatiloille. Mutta ajallisesti sitä ei olisi voitu jakaa kuin korkeintaan, sanotaan nyt, tässä helmi-maaliskuussa. Tästä on tullut väärää kuvaa kentälle, että se olisi pitänyt jakaa jo viime syksynä tai viime keväänä, mutta sehän ei olisi tietenkään ollut mahdollista, koska joulukuun 30. päivänä olisi vielä joku maatila voinut ostaa polttoöljyä, josta tulee tämä alennus. Eli tämä on se logiikka tässä, ja tämän minä olen tuonut tuolla tupailloissa esille, ja se on mennyt ihan hyvin perille.

Mutta olen samaa mieltä, että tämä olisi pitänyt pystyä kertomaan jo huomattavasti aikaisemmin, ja tässä on kyllä epäonnistuttu täysin. Ja kun on tuotu esille, että arvonlisäverojärjestelmän kautta tämä olisi hoidettu, niin silloin se olisi mennyt ilman mitään byrokratiaa jokaiseen taloon, joka sitä tarvitsee, jokaiselle maatilalle, jolle se kuuluu, mutta kyllä meille tuotiin monilta tahoilta se esille, että kun arvonlisäjärjestelmä on EU-verojärjestelmä, niin siihen ei voida ympätä ikään kuin kansallisia verojärjestelmiä. Ed. Koskinen puistaa päätä, minä ymmärrän ihan hyvin, koska minullakin on koko ajan tämä epäily, mutta ei vaan tästä päästy eteenpäin.

Sitten tietysti olisi ollut muitakin mekanismeja, jotka olisi voitu toteuttaa veroilmoituksen yhteydessä, eli kun vähennys olisi tehty suoraan siinä ilmoituksessa, niin sitten olisi tämmöisen erillisen laskelman kautta otettu huomioon tämä maatilan osuus siitä polttoaineen ja sähkön veronalennuksesta. Mutta nyt mennään tätä latua ja se tulee sitten varmasti olemaan jatkossakin tämä, mutta tulee toimimaan nyt sitten paljon joustavammin, kun tämä peli saadaan käyntiin.

Jukka Vihriälä /kesk:  Herra puhemies! Voi sanoa, että jo vihdoinkin on tämä maatalouden luopumistukijärjestelmä tuotu eduskuntaan. Mielestäni tämä on tullut liian myöhässä, kun ajatellaan tulevia vuosia, miten viljelijöiden pitää varautua omaan elämäänsä.

On valitettavaa myöskin se, että kun tässä hallituksen esityksessä, niin kuin täällä eduskunnan tiedotteessa todetaan, tukijärjestelmä vastaa ehdoiltaan pääosin nykyistä tukijärjestelmää, niin tämä ei kuitenkaan ole sen yksimielisen työryhmän esityksen mukainen. En ole kuullut tätä keskustelua, mutta voin arvata, että juuri tästä täällä on keskusteltu, ja toivon myöskin hartaasti sitä, että maa- ja metsätalousvaliokunta juuri näihin kipukohtiin paneutuu ja koettaa tehdä eduskunnassa vielä mahdollisia muutoksia. Totta kai se vaatii rahaa, mutta kyllä viljelijäväestön parissa tänä päivänä nimenomaan, kun ajatellaan viljelijäväestön tulotasoa ja sitä kehitystä, siellä jos jossakin rahaa tarvitaan. Minä toivon myöskin sitä, että kun tämä laki on voimassa, nyt tuleva laki, vuoteen 2010, niin se olisi voinut olla tämän tulevan rakennerahastokauden ajan. Se olisi tuonut pitkäjänteisyyttä, sekin olisi liian lyhyt, mutta tämäkin on valtiontaloudellisista syistä todennäköisesti vedetty tällaiseksi, mikäli oikein olen ymmärtänyt.

Eero Lämsä /kesk:  Arvoisa puhemies! Haluan tässä vielä käyttää yhden puheenvuoron. Tämä liittyy tähän rakennekehitykseen. Minusta tämä on erittäin tärkeä. Kun me liityimme unionin jäseneksi, meillä oli 105 000 maatilaa ja nyt niitä on vajaa 70 000, elikkä 30 000 maatilaa on poistunut. Kahden edellisen hallituksen aikana nämä järjestelmät toimivat hyvin, ja niin ne ovat toimineet nytkin. Kun ajatellaan sitä tilannetta, että 30 000 maatilaa on poistunut, niin silloin myös laskennallisesti on poistunut 45 000 työpaikkaa. Minulla on sellainen kuva, että ei juuri kortistoon ole tarvinnut mennä, vaan tämä järjestelmä on niille luopujille antanut hyvän mahdollisuuden siirtyä ansiokkaalle eläkkeelle tai luopumistuelle. Kyllä minusta kahden edellisen hallituksen politiikka tässä luopumistukijärjestelmässä on ollut toimiva. Ihan annan rehellisen tunnustuksen, koska meillä tämä rakennekehitys on ollut erittäin raju. Ei missään muussa unionin maassa löydy näin rajua rakennekehitystä maataloudessa kuin Suomessa on ollut. Siinä mielessä tämä on mennyt hyvin, kun ajatellaan niitä luopujia ja myös niitä jatkajia. Ei meillä maatiloja ole mennyt konkurssiin. Elikkä siinä mielessä on onnistuttu tämän järjestelmän kautta toteuttamaan tätä rakennekehitystä ja tätä jatkossakin tarvitaan, niin kuin olen korostanut.
Kyösti Karjula /kesk:  Arvoisa puhemies! Ed. Lämsä tuossa edellä toikin esille tämän maatalouden erittäin voimakkaan rakennemuutoksen, joka on tapahtunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Vastaava rakennekehitys jatkuu. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että tämä maatalouden luopumista tukeva lainsäädäntöhanke käsitellään nyt valiokunnassa sillä tavalla, että varmistetaan niitä kipukohtia, jotka mahdollisesti heikentävät tätä nykyistä käytäntöä, että ne eivät vaaranna tavallaan sukupolvenvaihdosten sujuvaa toteuttamista. Nimittäin se on erittäin tärkeä asia näitten luopuvien viljelijäperheiden näkökulmasta, mutta kyllä se on erittäin tärkeä asia myös koko suomalaisen elintarviketalouden tulevaisuuden kannalta.
Petri Salo /kok:  Arvoisa herra puhemies! Ed. Vihriälä käytti täällä hyvin asiantuntevan ja kokeneen parlamentaarikon puheenvuoron. Ymmärrän hänen huolensa sikäli, että hänellä on myöskin poliittista nenää ja hän on ollut pitkään myöskin meidän valtiovarainvaliokunnan maatalousjaostomme puheenjohtaja. Hän epäili äskeisessä puheenvuorossaan, että valtiontaloudelliset syyt ovat johtaneet siihen, että maatalous pannaan tavallaan säästämään itse itseltään. Tässä esityksessä ovat yksinkertaisesti häviäjänä maatalouden ihmiset, maatalouden väki.

Ed. Karjula totesi äsken, että tähän esitykseen sisältyy jonkinlaisia kipukohtia. Niistä kipukohdista on tosiaan, ed. Vihriälä, puhuttu täällä jo parin tunnin ajan. Ne kaikki sisältyvät siihen, mistä johtuu, että tämä hallitus haluaa leikata tästä esityksestä parikymmentä miljoonaa pois, ja mistä johtuu, että hallitus ei ole kunnioittanut tätä esitystä valmistelleen työryhmän yksimielistä esitystä, jossa näitä kipukohtia ei ole. Niitä muutoksia myöskin poliittinen oppositio, kokoomus, olisi halukas tukemaan.

Tältä pohjalta me toivomme erityisesti, että nyt hallituspuolueiden kansanedustajat ottavat tavallaan tämän lähetekeskustelun, niin kuin ed. Lämsä sen oikein havaitsi, vakavasti ja tekevät tähän hallituksen esitykseen ne muutokset, jotta ei tarvitse siitä vastalauseesta sitten äänestää, kun tämä tulee palautekeskusteluun.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Tämä mainittu rakennemuutos tavallaan saa eräänlaisen kulminaatiopisteensä juuri tässä vaiheessa kahdesta syystä. Ensinnäkin tämä pyrkimys uusiutuvien energialähteitten käyttöön on muuttanut pellonkäyttöstrategian aivan uuteen ulottuvuuteen. Toinen tekijä, joka on täälläkin esityslistalla, niin kuin olemme todenneet päiväjärjestyksestä, on tilatukijärjestelmään astuminen. Elikkä toisin sanoen nyt pitäisi pystyä tekemään järkevällä tavalla ne sukupolvenvaihdokset, joitten pohjalta meillä on erittäin pitkälle ajalle tulevaisuuteen rakennettu rakenne. Ei sen tarvitse sitä merkitä, että meillä olisi ne huom. Hemilän, ei Hemmilän vaan Hemilän, 30 000 tilaa, vaan se voi olla huomattavasti suurempikin määrä, jos se on energiapoliittisesti perusteltu ja järkevä.
Pertti Hemmilä /kok:  Herra puhemies! On hyvä, että tämän lähetekeskustelun loppuvaiheissa myöskin keskustan ryhmän maataloussiipi on tullut mukaan keskusteluun varsin asiantuntevilla puheenvuoroilla. On ollut rohkaisevaa valiokuntakäsittelyä ajatellen kuulla nämä kannanotot, mitä näistä puheenvuoroista on kuultanut läpi. Voisin jo tässä vaiheessa uskoa, että valiokuntakäsittelyssä tämä hallituksen erittäin huono esitys paranee, ja myöskin valiokuntakäsittelyssä varmasti tullaan kiinnittämään huomiota paitsi niihin heikennyksiin, mitkä täällä jo keskustelussa ovat tulleet esiin, myöskin nimenomaan siihen, miten epätasa-arvoiseen asemaan viljelijät keskenään tässä asetetaan, jos tämä hallituksen esitys hyväksyttäisiin.

Korostan vielä ja haluan erityisesti alleviivata tässä sitä, että kun viime kerralla lakia muutettiin ja ikärajaa nostettiin 55:stä ylöspäin, niin silloin kävi ilmi, että tuli heti eräänlaisia väliinputoajia, jotka joutuivat tämän muutoksen kohteeksi. Nyt tapahtuu se, että näitä väliinputoajia tulee olemaan moninkertainen määrä, sellaisia, jotka tavallaan ovat odottaneet siirtymistä luopumistuelle, esimerkiksi vuonna 1949 syntyneet, joilla ensi vuonna olisi tämä mahdollisuus, jos nykyinen lainsäädäntö jatkuisi sellaisena kuin se nyt on voimassa, mutta heiltä se mahdollisuus karkaa kokonaan ulottuvilta.

Rauno Kettunen /kesk:  Arvoisa puhemies! Parasta tässä keskustelussa on ollut se, että kaikki täällä salissa ovat aidosti huolestuneita maatalouden tulevaisuudesta. Oleellistahan on tulevaisuuden rakentamisen kannalta turvata maatalouden kannattava tuotanto, niin että viljelijäväki saa työlleen käyvän korvauksen ja sijoitetulle pääomalleen vaaditun koron.

Jopa ed. Pulliainen, joka on useimmiten hyvä maaseudun puolestapuhuja, muistutti bioenergiasta. Se oli hyvä muistutus, kun on tuolta vihreiltä päin sellaisiakin kannanottoja tullut, että vihreätkin nykyään saattavat kannattaa ydinvoimaa, mutta ilmeisesti kuitenkin maaseudun tulevaisuuden kannalta ed. Pulliainen edelleen kannattaa bioenergiaa.

Keskustelu päättyy.