Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Täysistunnon pöytäkirja PTK 56/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0 PTK 56/2010 vp

56. KESKIVIIKKONA 26. TOUKOKUUTA 2010 kello 14.07

2)  Hallituksen esitys vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi
Hallituksen esitys  HE 62/2010 vp
Keskustelu
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (esittelypuheenvuoro):  Arvoisa herra puhemies! Edustajakollegat! Hyvin tiivis esittely kolmannesta lisätalousarviosta.

Määrärahan nettolisäys on 328 miljoonaa euroa. Tästä valtaosa on niin sanottua vaalikauden menokehyksen ulkopuolisia menoja, joista suurin yksittäinen menoerä, 324 miljoonaa euroa, on Suomen osuus Pohjoismaiden kanssa neuvotellusta Latvian valtiolle annettavasta lainasta. Määrärahoja lisätään lisätalousarvioesityksessä muun muassa ammatilliseen koulutukseen ja yliopistotoimintaan.

Tässä lisätalousarvioesityksessä varsinaisten tulojen arviota korotetaan yhteensä noin 850 miljoonalla eurolla johtuen pääosin aiempaa korkeammasta yhteisöveron tuloarviosta. Yhteisöveron tuloarviota korotettaisiin alkuvuoden kertymätietojen ja toimintaylijäämän kasvuennusteen korotuksen perusteella reilulla 700 miljoonalla eurolla. Suomen Pankki niin ikään tulouttaa valtiolle voitostaan 110 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua enemmän.

Hallitus esittää, että valtion kassaa pienennetään tulouttamalla vuosilta 2008 ja 2009 kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä yhteensä 1,35 miljardia euroa. Varsinaisten tulojen 843 miljoonan euron nousu, määrärahojen 328 miljoonan euron nettolisäys ja kumulatiivisen ylijäämän 1,3 miljardin euron käyttö huomioon ottaen vuoden 2010 nettolainanottotarve alenee 1,9 miljardilla eurolla. Näin ollen kuluvan vuoden nettolainanotto olisi siten 12 miljardia euroa. Valtionvelan määräksi tämän vuoden lopussa arvioidaan 76 miljardia euroa, mikä on noin 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Joitakin tarkennuksia menoarvioissa ja joitakin lisäyksiä: Ammatillisen koulutuksen määrärahoja lisätään 7,7 miljoonalla eurolla. Yliopistojen toimintaan kohdennettavaa rahoitusta hallitus ehdottaa lisättäväksi yhteensä 24,6 miljoonalla eurolla. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin esitetään reilu 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan olevan noin 5 400, eli tämä arvio on tämän hetken arvio. Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseen esitetään 2,6 miljoonan euron määrärahalisäys.

Joitakin muita kohteita, jos mainitsisi: Perusväylänpidon määrärahoja lisätään 4 miljoonalla eurolla jäänmurron lisääntyneiden kustannusten johdosta. Lisäksi perusväylänpidon määrärahoja esitetään lisättäväksi 3,8 miljoonalla eurolla yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen kehittämiseen tarkoitettujen avustusten tuloutuksia vastaavasti. Liikenneväylien maanhankintoihin lisätään reilu 10 miljoonaa euroa ja Valtatie 14, Savonlinnan keskusta -hankkeen toisen vaiheen rakentamisen aikaistaminen syksyllä varmistetaan osoittamalla hankkeelle 5 miljoonan euron määräraha.

Arvoisa puhemies! Koko joukko muita pienempiä esityksiä, määrärahojen tarkennuksia, mutta nepä on mainittu tässä esityksessä, enkä käy niitä toistamaan.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

__________
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:  Arvoisa puhemies! Vähän noloa pitää ensimmäinen puheenvuoro heti valtiovarainministerin jälkeen, koska en itse ole mikään suuri talouspolitiikan asiantuntija, mutta sain sen paikan kuitenkin.

Tämä kolmas lisätalousarvio on todella erittäin positiivinen Suomelle, koska tässä nyt nähdään, että elvytystoimet ovat purreet ja Suomen talous on kääntynyt kasvuun. Niin kuin valtiovarainministeri sanoi, nettolainanoton tarve vähenee yli miljardi euroa ja myös Suomen Pankki tulouttaa valtiolle 110 miljoonaa.

Tässä budjetissa turvapaikanhakijat ja pakolaiset saavat vastaanottoonsa 30,5 miljoonaa ja yliopistojen valtionrahoitusta lisätään 25 miljoonaa. Mutta eikö se ole, valtiovarainministeri, niin, että se ei ole toimintamäärärahojen lisäystä, vaan se palautuu valtion kassaan arvonlisäverokompensaationa?

Helsinkiläisenä tässä on mielenkiintoista se, että Senaatti-kiinteistöt myy Eteralle tuosta Töölönlahden rannalta tontin. 3,5 miljoonaa tulee valtiolle.

Sitten jos mennään siihen pääluokkaan, josta itse olen erittäin kiinnostunut eli 33, niin siellä Somla saa lisää rahaa. Toivottavasti nyt nopeutuvat nämä valitusten käsittelyt.

Kansaneläkelaitokselle myönnetään 3,5 miljoonaa,  jotta se saisi  edelleen  rakennettua tätä e-reseptiä ja sähköistä sairaskertomusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lähes jokaisessa lausunnossaan tai mietinnössään kirjoittanut siitä, että tämä täytyy saada kuntoon, ja samalla tavalla tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt tähän asiaan huomiota. E-resepti on nyt lopulta saatu kokeiluun Turussa, mutta tämä sähköinen sairauskertomus ei näytä kovin positiiviselta.

Valviralle myönnetään 1,5 miljoonaa. Se on erittäin tärkeää siinä mielessä, että he ovat saaneet lisääntyvää työtä lääkelaitteiden valvonnassa, mistä me teimme lausunnon StV:ssä.

Puolustushankinnoista vähennetään 121 miljoonaa. On mielenkiintoista kuulla, miksi budjetoitiin näin paljon rahaa, kun ei sitä kuitenkaan voitu käyttää. (Ed. Nepponen: Ne siirretään vaan!) - Ai, ne siirretään. No, se oli hyvä tieto.

Kolmas lisätalousarvio on varsin positiivinen ja näyttää sen, että tämä Pohjois-Euroopan talouskasvu on lähtenyt käyntiin. Nyt vaan toivossa elämme, että myös Etelä-Eurooppa pääsee jaloilleen ja hoitaa taloutensa yhtä hyvin kuin me.

Olli Nepponen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämähän on ensisijaisesti rutiinibudjetti ja näitä työehtosopimusten edellyttämiä korjauksia. Nostaisin yhden kriittisen asian esiin, elikkä maahanmuuton osalta lait pitää saada nyt kuntoon ja se eduskunnan valtiovarainvaliokunnankin ponsi, että meidän edut ovat samalla tasolla kuin Pohjoismaissa ja vertailukelpoisissa EU-maissa, jotta tämä jatkuva lisärahan tarve voidaan saada loppumaan ja saadaan käsiteltyä nopeammin maahanmuuttoasiat. Siellä on nytkin tullut toisaalta lisää hakemuksia, ja paineet kasvavat koko ajan.

Sitten yhden myönteisen asian nostaisin esiin: ennakoidaan. Rajavartiolaitos on pitkään lähtenyt miettimään automaattista maahantulon tarkastustoimintaa, ei sen takia, että joutuu vähentämään henkilöstöä vaan että voisi tulevaisuudessa korvata laitteella asioita, joihin tarvitaan lisääntyvässä määrin ihmisiä.

Sitten tämän puolustusministeriön osalta toivoisin, että ne monet järjestelyt, joissa rahaa siirretään budjetissa hankkeelta toiselle, tavalla tai toisella hoidettaisiin niin, että olisi helpompi myöskin budjettikirjaa lukiessa päästä selville, paljonko rahaa mihinkin menee, kun joka budjetissa melkein joudutaan muutoksia tekemään. Valtiovarainvaliokunta teki budjettimietinnössään tästä esityksen.

Johannes Koskinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun liikenneministeri Vehviläinenkin on paikalla, otan esille yhden vakavan puutteen tuossa lisätalousarvioesityksessä, nimittäin Valtatie 2:n keskeneräisen työn jatkomäärärahat. Siellä on vielä ehkä Savonlinnankin tiejärjestelyjä huutavampi tarve jatkaa, kun on menossa oleva projekti ja välttämätön työkohde, jotta tällainen vakava, koko luoteissuuntaa Helsingistä rasittava huono tie saadaan säälliseen kuntoon. Nyt siellä kesken vuotta loppuvat työt ja organisaatiot, yrittäjät, työntekijät hajautuvat maailmalle, ja on hidasta taas käynnistää sitä jossakin vaiheessa uudelleen liikkeelle, jos sitä rahaa myöhemmin tulee. Mutta kyllä nyt olisi todella välttämätöntä, että tuo 8-10 miljoonan lisärahoitus Valtatie 2:lle järjestyisi, jotta menossa olevaa työtä voitaisiin tosiaankin asianmukaisesti jatkaa.
Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Lisätalousarvio on lisätalousarvio ja, kuten täällä todettiin, tietyllä lailla rutiini, mutta tähän sisältyy talouspolitiikan kannalta hyvin mielenkiintoinen vaihe. Eli onko Suomen taloustilanne kääntymässä parempaan suuntaan ja jos on, niin minkä verran? Tämä näkyy täällä yhteisöverotuoton arvion lisääntymisessä, mutta yhtä kaikki Euroopasta tulevat talousongelmat ovat hyvin helposti meidän päällämme. Tässä mielessä hallituksen on kyllä nyt herkeämättä tätä taloustilannetta seurattava, niin kuin on seurattukin, ja on nyt mietittävä tarkkaan, että ei tehdä vääriä toimenpiteitä. On elvytetty tähän asti, ja se on toiminut erittäin hyvin. Kuinka pitkään elvytystä voidaan jatkaa, ja kuinka pitkään sitä voidaan jatkaa vielä velkarahalla, joka on tämä mitalin toinen puoli? Velka kuitenkin joudutaan maksamaan pois, ja tässä mielessä tämän balanssin arvioiminen suhteessa taloustilanteeseen on paljon isompi kysymys kuin yksistään tämä niin sanottu kolmas lisätalousarvio.
Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuoro):  Arvoisa puhemies! Ed. Johannes Koskinen kiinnitti huomiota eräänlaiseen kauneusvirheeseen tässä lisäbudjetissa. Minä kiinnitän huomiota ihan samalla tavalla sellaiseen asiaan, jonka täytyy olla niin sanottu kielen lipsahdus, joka on johtanut käytännön toimenpiteeseen ja ihan olennaisen tiedon puuttumiseen täältä. Nimittäin perusväylänpidossahan ei ole Seinäjoki-Oulu-rataan minkään vertaa rahaa. 5 miljoonaa euroa on käytettävissä rahaa, ja syksy koittaa, ja työmaat kaikki häipyvät huitsin kuikkaan. Ministerit varmaan kertovat, missä vaiheessa tämä korjaus lisäbudjettiin tulee.
Liikenneministeri Anu Vehviläinen (vastauspuheenvuoro):  Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Ensinnäkin lyhyesti tähän ed. Koskisen asiaan. Tunnen hyvin tämän hankkeen. Varsinainen Pori-Vihti-hankehan on jo päättynyt, ja muistelen niin, että sitä valtuutta kerta tai kaksi jo aiemmin korotettiin. Tässä on nyt kyse semmoisesta tietystä pätkästä, joka maksaisi 10 miljoonaa, mistä te puhuitte.

Sitten tämä Seinäjoki-Oulu, mitä siinä tehdään: haluan antaa lämpimät kiitokseni VR:n hallitukselle ja myös omistajaohjausministeri Häkämiehelle siitä, että on haettu ja löydetty ratkaisu, että 40 miljoonaa euroa voidaan laittaa siihen nyt tämän lisätalousarvion yhteydessä. Se ei näy vielä tässä lisätalousarviokirjassa, mutta se voidaan laittaa sitten tänne rakennustöihin, mutta sitä summaa ei voida kokonaan käyttää Seinäjoki-Ouluun, koska siellä tänä vuonna työt ovat siinä vaiheessa, että pystytään käyttämään vain ehkä reilut 20 miljoonaa euroa.

Reijo Paajanen /kok:  Arvoisa herra puhemies! Maailmantalous lienee toipumassa pahimmasta lamastaan sitten 1930-luvun. Talous on lähtenyt hiljalleen nousuun, ja markkinat osoittavat positiivisia merkkejä. On silti pidettävä mielessä, että teollisuusmaissa noususuuntaus nojaa ennen kaikkea tekijöihin, joiden vaikutus voi olla tilapäinen.

Suuri riski on orastavan kasvun näivettyminen. Meillä tai muillakaan Euroopan valtioilla ei ole varaa toiseen samanlaiseen elvytyskierrokseen kuin edellisessä taantumassa. Rahamarkkinoiden luottamusta ei vielä ole täysin palautettu, ja Kreikan vararikon partaalle ajautuminen heikensi luottamusta entisestään.

Suomen julkinen talous kärsi maailmantalouden taantumasta selvästi muuta Eurooppaa enemmän. Elpyminen on ollut hidasta, vaikka selvää kasvua on huomattavissa. On olemassa riski, että putoamme kehityksen kelkasta, jos vientimme ei pääse täysimääräisesti muiden valtioiden vauhtiin. Tavaravientimme lähtee nousuun, kun kansainvälinen kysyntä vahvistuu. Sitä suuremmalla syyllä taloudenpidossa on pidettävä kieli keskellä suuta, ja vientiyritysten toimintavalmiutta on vaalittava.

Herra puhemies! Tässä kolmannessa lisäta-lousarviossa jatketaan jo hyväksi todetulla linjalla tukien ammatillista koulutusta. Ensimmäisessä lisätalousarviossa osoitettujen määrärahojen avulla ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja lisättiin yli 1 000:lla. Nyt tehtävällä 7,7 miljoonan lisäyksellä saadaan vielä lähes 2 000 uutta opiskelupaikkaa aikaiseksi. Näin hallitus osoittaa selkeästi sitoutumistaan nuorten työttömyyden vähentämiseen ja koulutustarjonnan parantamiseen.

Nuorten tulevaisuus on kiinni koulutusmahdollisuuksissa ja työelämäkokemuksen hankinnassa. Tällä hetkellä nuorisotyöttömyysluvut ovat edelleen luvattoman korkeita, ja vastavalmistuneiden ilmaantuminen työttömiksi työnhakijoiksi kasvattaa määrää entisestään näin keväällä. Ammatilliseen koulutukseen panostaminen on järkevää, sillä sen suosio on viime vuosina selvästi kasvanut. Pelkkä rahan tai opiskelijapaikkojen syytäminen ammatilliselle puolelle ei kuitenkaan riitä. On myös erittäin tärkeää panostaa nuorten opintojen ja ammattiin sitoutumisen ohjaukseen, kun kasvavat opiskelijamäärät alkavat lisätä myös kilpailua työpaikoista. Tärkeää on myös varmistaa, että koulutus vastaa työelämän osaamistarpeisiin. Muuten rahapanostukset menevät aivan hukkaan.

Arvoisa puhemies! Työttömyystilanne on Suomessa edelleen huolestuttava, eikä helpotusta vielä tämän vuoden puolella nähdä. Omalla nurkallani Kaakkois-Suomessa oli huhtikuun lopussa reilut 2 prosenttia enemmän työttömiä kuin samaan aikaan viime vuonna. Myös avoimia työpaikkoja on ollut tarjolla aiempia vuosia vähemmän. Onneksi työttömyyden kasvuvauhti sentään näyttää hidastuneen. Olen äärimmäisen huolestunut siitä, miten työttömien määrä heikentää kotimaisen kysynnän kasvumahdollisuuksia ja näin ollen kotimarkkinoilla toimivien yritysten mahdollisuuksia.

Myös vientiyritykset tarvitsevat nyt kaiken mahdollisen avun, jonka voimme tarjota. Hallitus on lisätalousarviossa oikeilla linjoilla esittäessään 15 miljoonan lisäystä nopeasti kasva- vien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoitukseen sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Ulla Karvo /kok:  Arvoisa puhemies! Hallituksen esitykset lisätalousarvioiksi ovat hyvä menettelykeino reagoida ajankohtaisiin vaateisiin. Edellinen, Kreikkaa koskenut vuoden toinen lisätalousarvio on tästä hyvä esimerkki. Suomelta vaadittiin muiden euromaiden kanssa nopeaa päätöksentekoa asiassa, jolla oli suuri merkitys koko EU-alueen maille. Nyt käsiteltävänä on vuoden kolmas lisätalousarvio. Tässäkin on iso rahaerä kohdennettu lainajärjestelyyn, jolla autetaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Latviaa.

Tulouttamalla vuosilta 2008 ja 2009 kertynyttä kumulatiivista ylijäämää, yhteensä 1 355 miljoonaa euroa ja tulojen lisäys, on valtion nettolainanottotarve 1,9 miljardia euroa alempi kuin ennakoitiin. Kuluvan vuoden nettolainanotto olisi siten noin 12 miljardia euroa. Valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan reilut 76 miljardia euroa, joka on noin 43 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen on tulevina vuosina sopeutettava talouttaan, jotta velkamäärä ei nouse hallitsemattomasti. Euroopan unionin velkakriteeri on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja olisikin tarkasteltava sen suhdetta alijäämään, joka saisi olla 3 prosentin luokkaa. Myös Suomen, muiden EU-maiden mukana, on oltava tarkkana talouden kehityksessä.

Lisätalousarvioesityksessä lisätään varoja koulutussektorille. Ammatillisen koulutuksen määrärahoja lisätään noin 7,7 miljoonalla eurolla, ja yliopistojen toimintaan kohdennetaan rahoitusta yhteensä 24,6 miljoonaa euroa. Nämä ovat tarpeellisia lisäyksiä ja koituvat viime kädessä nuorten hyväksi. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuviin menoihin hallitus esittää 30,5 miljoonan euron lisäystä. Tämä johtuu siitä, että vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrän arvio on tarkentunut 5 400 henkilöön. Lisäksi Maahanmuuttoviraston toiminnan turvaamiseen esitetään 2,6 miljoonaa euroa lisää ja turvapaikanhakijoiden vapaaehtoisen palaamisen edistämiseen hieman rahaa. Ulkomaalaisia koskevien menojen osalta on toivottavaa, että viimeaikaiset lakimuutokset toisivat helpotusta ja että ainakin turhat hakemukset vähenisivät. Kaikkien resurssien kannalta tämä olisi erittäin toivottavaa.

Tärkeä mutta varmasti riittämätön lisäys esitetään perusväylänpidon määrärahoihin, ja tämäkin 3,8 miljoonan lisäys liittyy Ten-avustusten tuloutuksiin. Myös liikenneväylien maanhankintoihin on luvassa rahaa. Myös yrityspuolelle on esitetty helpotusta, ja se on aina tervetullutta. Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen lisätään 15 miljoonaa nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoitukseen sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Arvoisa puhemies! Monia muita hyviä kohteita on huomioitu lisätalousarviossa, ja yleinen tilanne näyttää kohtuulliselta. Viimeisenä voisi todeta positiivisena asiana: valtion velan korkomenoarvio on alentunut lähinnä markkinakorkojen tason alentumisen seurauksena noin 100 miljoonalla eurolla.

Jouko Laxell /kok:  Arvoisa puhemies! Nyt on oikea aika kysyä, miksi Suomen talous on ajautunut velkavetoiseksi. Onko syy 1990-luvun lamassa vai nykyisessä taantumassa, vai onko nähtävissä muutos, joka on johtanut julkisen talouden velkaantumiseen?

Kuntien toiminnan paisuminen viimeisten vuosikymmenien aikana on ollut merkittävää. Kunnat ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti täysin riippuvaisia valtiosta. Kuntien erilaisten palvelujen, erityisesti lakisidonnaisten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelujen, kasvu on johtanut siihen, että kuntiin on palkattu jatkuvasti lisää työvoimaa. Kuntien maksuttomista subjektiiviseen oikeuteen perustuvista palveluista on seurannut kuntien palvelujen kysynnän kasvu.

Kun 1960-luvulla kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oli noin 150 000 työntekijää, nyt heitä on 440 000. Kuntatyöntekijöiden määrä on 40 vuodessa siis kolminkertaistunut. Puolueiden välinen kannatuskilpailu on johtanut kuntia velvoittavan lainsäädännön paisumiseen. Kuntia koskevia palveluvelvoitteita on lisätty ilman takuuta riittävästä rahoituksesta.

Kuntien velka vuonna 1985 oli 2 miljardia euroa. Se kohosi 1990-luvun alun laman takia noin 5,5 miljardiin euroon. Talouskasvusta huolimatta kuntien velkaantuminen kasvoi nopeasti: vuodesta 1999 tämän vuoden loppuun mennessä 3,9 miljardista eurosta 12,5 miljardiin euroon. Ensi vuodeksi velka kasvaa jo 14,5 miljardiin euroon. Hämmästyttävää tässä on se, että vuosien 1999 ja 2008 välillä  kuntien  verotulot  ja valtionosuudet kaksinkertaistuivat. Poliittinen kilpalaulanta kunnissa on lisännyt jatkuvasti menopaineita, vaikka tulot ovatkin kasvaneet.

Arvoisa puhemies! Kuntien ja valtion toimintaa on laajennettu siinä määrin, ettei edes kasvun aikana ole aikaansaatavissa riittäviä tuloja palvelujen rahoittamiseen, vaan pitää ottaa lisää velkaa. Nyt olemme tilanteessa, että törsäämme etukäteen kansalaisten verovaroja. Valtio ja kunnat eivät voi enää paljoakaan ottaa lisävelkaa, vaan edessämme on menojen leikkaukset, joilla kansalaisiin kohdistuvaa verorasitusta puretaan. Valtiolla ja kunnilla ei ole venymiskykyä tuottaa uusia palveluita.

Hallitus on antanut eduskunnalle lupauksen, ettei se leikkaa menoja. Tämä lupaus on järkevän talouspolitiikan rasite, kun valtion menoja pitää karsia niin paljon, että vuotuisista budjeteista tulee selkeästi ylijäämäisiä. Näin turvataan valtion kyky lyhentää velkaa ja hoitaa korot. Menojen leikkaukset edellyttävät julkisten palvelujen karsintaa. Tärkeää on, että valtion ja kuntien palvelut sovitetaan käytettävissä oleviin voimavaroihin. On tärkeätä, että myös kuntalaiset osaavat arvostaa palveluja, joita he saavat. Sen takia osa kuntien palveluista on pantava maksullisiksi. Pidän tärkeänä valtion ja kuntien välisen napanuoran katkaisemista. Verotusoikeus pitää mitoittaa niin, että veroilla katetaan nykyiset valtionosuudet. Näin kuntien taloudenhoitoon saadaan tolkkua ilman, että valtiota huudetaan apuun.

Arvoisa puhemies! Suomessa keskimääräinen kuntakoko on edelleen 6 000 asukasta. Kuntien yhdistäminen 20 000 asukkaan kunniksi on toteutettava riippumatta vastustelusta. Valtion ja kuntien tuottavuutta on kohotettava jatkuvasti työprosesseja kehittämällä ja henkilöstöä kouluttamalla. Jos edellä mainitut toimenpiteet eivät auta, edessä ovat veronkorotukset 2050-luvulle asti.

Ikäsidonnaiset menot kasvavat seuraavina vuosikymmeninä, nimittäin yli 60-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden osuus on suurimmillaan 2040-luvulla. Ikäsidonnaiset menot siis kasvavat jatkuvasti, ja julkinen talous on levällään velkaantumisen takia. Tätä ei voida hyväksyä. Nyt ovat elvytyksen ajat ohi. Nyt on siirryttävä hoitamaan valtion ja kuntien taloutta niin, ettei kansalaisten ja yritysten verorasitus kasva.

Timo V. Korhonen /kesk:  Arvoisa puhemies! Tuohon edelliseen, ed. Laxellin puheenvuoroon, erinomaiseen puheenvuoroon, täytyy vaan heti kommentoida, että ei meillä suinkaan liene tavoitteena saavuttaa 20 000 asukkaan kuntia: kyllä 20 000 asukkaan yhteistoiminta-alueetkin Paras-hankkeessa käyvät.

Arvoisa puhemies! On erittäin myönteistä, että tässä talouskriisien keskellä Suomessa on kuitenkin merkkejä talouden elpymisestä alkanut näkyä eri toimialoilla. Monella tavalla kuluttajien luottamus on palautumassa ja kulutus on kääntynyt kasvuun, joten on luettavissa aivan selkeästi myönteisiä merkkejä. Mutta kielteistä on tietysti se, että julkisen talouden tila heikkenee työttömyyden kasvun ja osin jopa sitten elvytyskustannustenkin myötä. Lienee ilmeistä, että julkisen talouden menojen ja tulojen epäsuhta jää tästä eteenpäin, voisiko sanoa, pysyväksi, ja pelkällä talouskasvulla julkisen talouden ja erityisesti valtiontalouden alijäämää ei todennäköisesti pystytä kuromaan umpeen, ei myöskään veronkorotuksilla.

Ymmärtääkseni on välttämätöntä, että valtion menot kasvavat tulevina vuosina selvästi bruttokansantuotteen kasvua hitaammin. Tasapainon saavuttamiseksi menojen kasvu ei siis voi olla kovin korkea - puhuttaneen nyt tulevan vaalikauden osalta valtion menojen osalta maksimissaan 1 prosentin vuosikasvuvauhdista. Eli on aivan selvää, että meille tulee erittäin vaikea tilanne, mutta ei ilmeisestikään niin vaikea kuin 90-luvun laman aikaan. Kun tätä Suomen taloutta kaiken kaikkiaan katsoo, niin vaikka talouden tasapainottaminen vaatii talouskasvun lisäksi rakenteellisia toimia, ei meidän taloutemme kokonaisnäkymät kaikesta huolimatta kovin huonot ole, eli kyllä meillä on kaikki kasvun eväät olemassa eteenpäin menemiseksi.

Aivan tästä lisätalousarviosta pari yksittäistä kommenttia. Näillä lisätalousarvioilla tämänkin vuoden osalta haetaan - tai ainakin kahdella lisätalousarviolla haetaan - työllistävyyttä, ja tätä taustaa vasten on aika yllättävää, että valtiovarainministeriö ei halua lisätä erittäin työllistäviä kestävän metsätalouden Kemera-varoja. Tällä hetkellä varojen vaje on tämän vuoden osalta yli 30 miljoonaa euroa. Nyt myönnetyt varat ovat jo loppumassa, mitä myöten uhkaavat loppua myös sitten taimikon hoito ja nuorten metsien kunnostustyöt. Tämä on monella tavalla oireellista, ja näyttää siltä, että tällä toimintamallilla myös sitten putoaa pohja pois koko paljon puhutulta tulevalta uusiutuvalta energiapaketilta. Totean tässäkin yhteydessä sen, että on hiukan vaikeaa äänestää ydinvoiman puolesta, ellei meillä ole varmuutta siitä, että uusiutuvaa energiaa halutaan myös sitten jatkossa tukea. Eli toivon kyllä, että nyt sitten löydetään joka tapauksessa ratkaisut myös tämän lisätalousarvion osalta siihen, että myös Kemera-momentti avataan ja lisää varoja tälle tärkeälle sektorille löydetään.

Lisätalousarviossa on toki monia myönteisiä asioita. Kainuun osalta totean yhden erinomaisen asian: Hallitus esittää tässä lisätalousarviossa Mittatekniikan keskuksen, Mikesin, uuden alueyksikön käynnistämistä Kajaanissa. Tällä alueyksiköllä käynnistetään mittanormaalilaboratorion toiminta Kajaanissa. Tuon laboratorion perustamiskustannukset ovat noin 1,3 miljoonaa euroa, ja tässä lisätalousarviossa nyt kohdennetaan 250 000 euroa Mikesin tarvitsemana osuutena lisärahoitukseksi. Tämä laboratorioyksikkö tulee vahvistamaan Kajaanin mittaustekniikkaa kaiken kaikkiaan. Se tuo kajaanilaiset toimijat osaksi eurooppalaista alan verkostoa ja on sitä kautta äärettömän hieno asia. Voi todeta, että Kainuu tarvitsee juuri tämäntyyppisiä päätöksiä erityistilanteessa, jossa UPM:n paperitehdas on joku aika taaksepäin lopettanut toimintansa ja uhkana on vielä myös sitten tuon opettajankoulutuksen päättyminen.

Reijo Kallio /sd:  Arvoisa puhemies! Kuten eräät puhujat täällä ovat todenneet, tämän vuoden kolmas lisätalousarvio on pitkälti tekninen tarkiste, johon on otettu pakolliset lisämenot ja tiedossa olevat tulonlisäykset. Suuret poliittiset avaukset ja linjaukset puuttuvat.

Tänään, kun me käsittelemme tätä kolmatta lisätalousarviota, kansainvälisen talouden näkymät ovat hyvin epävarmat. Syynä ovat euromaiden ongelmat. Viime viikkoina, viime päivinä osakekurssit ovat luisuneet ja sahaavat edelleenkin levottomina. Euron arvo on ollut laskussa. Sinänsä tämä euron heikentyminen ei välttämättä ole huono asia Suomelle, ja se ei sitä ole missään tapauksessa suomalaiselle vientiteollisuudelle. Tämä mahdollistaa viennin lisäämisen erityisesti euroalueen ulkopuolelle.

Uskon, että tämä epävarmuus markkinoilla tulee jatkumaan siihen saakka, kunnes voidaan olla varmoja siitä, että erityisesti eteläisen Euroopan euromaiden toimet julkisen talouden tervehdyttämiseksi ovat riittäviä. Näitä säästötoimia, hyvin mittaviakin, on tehty eri maissa, Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa muun muassa, mutta näyttää siltä, että ainakaan toistaiseksi nämä eivät ole markkinoita vakuuttaneet. Rauha ja vakaus eivät ole palanneet.

Edessä on joka tapauksessa monissa maissa tiukka kuuri julkisen talouden vahvistamiseksi, mutta edessä on myös muutos rahoitusmarkkinoilla. Sääntely ja valvonta tulevat lisääntymään, ja voi olla, että pankkivero ja jonkinlainen pankkien vakausmaksu ovat arkipäivää lähiaikoina täällä Euroopassa. Tässä on ollut mielenkiintoista nähdä, että Saksa on ollut näiden muutosten selkeä veturi. Se on näitä muutoksia vienyt eteenpäin, ja muut euromaat ovat sitten seuranneet perässä.

Yhdyn niihin näkemyksiin, että Suomessa on alkuvuodesta ollut nähtävissä pilkahduksia talouden noususta, mutta en minä ainakaan ole vielä mitään selkeää käännettä taloudessa nähnyt, niin kuin täällä eräät puhujat ovat sellaisen havainneet. Tällä hetkellä tietysti nämä euromaiden ongelmat ovat kyllä lisänneet epävarmuutta ja varovaisuutta täällä Suomessakin, mutta toivottavasti niiden vaikutus jää kuitenkin hyvin väliaikaiseksi ja se todellakin orastava kasvu, jota alkuvuodesta oli nähtävissä, pääsisi jatkumaan ja voimistumaan.

Suuria kysymyksiä, joihin odottaisin hallitukselta aktiivisuutta ja aloitteellisuutta, ovat julkisen talouden ongelmat, epätasapaino, kasvava epätasapaino, heikkenevä työllisyystilanne ja maamme kilpailukyvystä huolehtiminen. Meillä valtiontalous velkaantuu nopeasti ja kuntatalouden kestävyys on koetuksella. Arvion mukaan kuntatalous ajautuu tänä vuonna noin 600 miljoonaa euroa alijäämäiseksi huolimatta valtion tukipaketista, kuntien säästötoimista, veronkorotuksista ja lainanoton kasvusta.

Tässähän kävi niin, että hallitus jätti jo tämän vuoden budjetissa kunnat yksin vaikeuksineen ja nämä annetut lisäbudjetit eivät ole millään tavalla tilannetta korjanneet. Tässä voi vaan kysyä, onko ensi syksynä edessä samanlainen kunnallisveron korotusaalto kuin oli viime syksynä. Sehän oli poikkeuksellisen laaja. Minun mielestäni olisi oikeudenmukaisuuden ja suhdannepolitiikan kannalta parempi, että valtio osallistuisi aktiivisemmin kuntien talousahdingon helpottamiseen.

Työttömyys jatkaa edelleen kasvua. Huhtikuun työttömyys oli Tilastokeskuksen laskelmien mukaan 9,3 prosenttia. Se oli 0,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Jos tässä haluaa nähdä jotain positiivista, niin se on ehkä se, että työttömyys kasvoi hitaammin kuin synkeimmät ennustajat odottivat, ja hyvää oli myös se, että lomautettujen määrä oli nyt huhtikuussa alhaisempi ja itse asiassa huomattavastikin alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin.

Mutta sitten näitä huonoja piirteitä oli ensinnäkin se, että nuorisotyöttömyys oli huhtikuussa 26,6 prosenttia. Tämä on äärettömän korkea taso, ja tässä oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 2,9 prosenttiyksikköä. Huolestuttavana pidän myös sitä, että meillä on pitkäaikaistyöttömyys kääntynyt nousuun. Erityisesti tämä nuorisotyöttömyyden voimakas lisääntyminen olisi jo ajat sitten pitänyt ottaa vakavasti. Onneksi tämän vuoden lisäbudjeteissa tähän on herätty.

Tämän kolmannen lisäbudjetin parasta antia mielestäni on ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkojen lisääminen. Tämä ja ensimmäisen lisäbudjetin menokohdennukset eivät kuitenkaan ratkaise tätä nuorisotyöttömyyden vakavaa ongelmaa, toki sitä kyllä merkittävästi lieventävät, mutta me olemme kuitenkin vielä kaukana nuorisotakuusta, jolla kaikille nuorille taattaisiin joko koulutus-, harjoittelu- tai työpaikka, ja väitän, että tämä tulisi pitkässä juoksussa halvemmaksi ratkaisuksi kuin nuorten syrjäytyminen.

Arvoisa puhemies! Vaikka eletäänkin julkistalouden kannalta vaikeita aikoja, niin kilpailukyvystämme on tarpeen pitää huolta. On tärkeää huolehtia osaamisesta ja yritysten kansainvälistymisestä sekä infrastruktuuristamme. Teollisuussijoituksen pääomittaminen 15 miljoonalla eurolla on tarpeellinen ja hyvä lisäys tässä lisäbudjetissa. Perusväylänpito ja liikennehankkeet ovat meillä jääneet liian vähälle rahoitukselle. Nykyisellä määrärahatasolla me emme kykene turvaamaan toimivaa logistiikkajärjestelmää Suomessa, päinvastoin rata- ja tieverkko rapautuvat. Ymmärrän kyllä, että tämän rahoituksen perusremontin tekeminen vaatii pidemmän ajan, mutta kyllä tässäkin lisäbudjetissa olisi voitu ottaa jo edistysaskeleita.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kommenttina keskusteluun siitä, onko elvytyspolitiikka purrut: Johan nyt olisi ihme, jos ei sellainen miljardimäärä euroja, joka on kohdennettu nimenomaan liike-elämään, liikevaihtoon, olisi näkymässä yhteiskunnassa. Sehän on aivan selvä asia. Mutta se, mikä sitten sen varsinainen pysyvämpi vaikutus on, on sitten toinen juttu. Mutta siihen ei vielä aineistoa ole.

Arvoisa puhemies! Täällä on kiinnitetty lähestulkoon joka ikisessä puheenvuorossa huomiota kumulatiiviseen ylijäämään vuosilta 2008-2009. Ihan oikein, sehän merkitsee 1 355:tä miljoonaa euroa, jolla voidaan nyt sitten budjettia tasapainottaa. Mutta, arvoisa puhemies, tästä puuttuu 1,7 miljardia euroa, elikkä toisin sanoen sellaiset verorästit ovat olemassa. Ja millä tavalla ne syntyivät? Vajaat kolme vuotta sitten tuli voimaan tilintarkastuspakonpoistolaki sellaisilta yrityksiltä, joiden liikevaihto on yli 200 000 euroa, taseen loppusumma on yli 100 000 euroa ja palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä, ja näistä kahden ehdon täytyy toteutua. Tämän tunnemme nyt tällä hetkellä kauppapoliittisessa keskustelussa siitä, että nyt aiotaan nostaa EU-aloitteisesti tätä rajaa miljoonaan elikkä siis toisin sanoen aivan uudelle tasolle.

Mutta tämä, arvoisa puhemies, on ollut varsin kohtalokas operaatio. Nimittäin se on merkinnyt sitä, että tämmöinen yritysten, osakeyhtiöitten, uskollisuus maksaa veroja ja hoitaa velvoitteensa yhteiskuntaa kohtaan on todellakin ruvennut lipeämään. Tästä tilintarkastuspakosta poistaminen koski silloin aikoinaan 190 000:ta yritystä, ja sellainen on siis se pohja, josta nämä havainnot pitää poimia. Siis kokonaissaanto tällä hetkellä valtiolla on tuo 1,7 miljardia euroa verovelkoja. Ja mielenkiintoista on se, että verorikoksetkin kohdistuvat tähän samaan ryhmään, siis siihen tilintarkastamattomaan ryhmään, ja tämä verovelka vastaa 85:tä prosenttia kaikkien osakeyhtiöitten veroveloista. Siis kysymys on hyvin selvästi tiettyyn fraktioon kohdentuvasta ongelmasta. Kokonaisuudessaan on tämänhetkinen tieto se, että osakeyhtiöistä tilintarkastusta ei tee lainkaan noin 60 prosenttia, joka on varsin huolestuttava luku. Ihmetellä sopii, millä tavalla nämä yhtiöt hoitavat suhteensa verottajaan muutoin kuin siis sillä tavalla, että onhan alvin jnp. tiimoilta pakko jossakin vaiheessa ilmoitella, ovatko ylipäätään asiat kunnossa. Mutta ilmeisestikin tässä on kysymys hyvin rakenteellisesta harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöstä.

Arvoisa puhemies! Tässä ei voi mitään muuta kuin toivoa sitä, että nokanvalkaisu alkaa erinomaisen pian, ja mitään perusteita ei ole olemassa siihen, että näitä rajoja vielä ruvetaan nostamaan ylöspäin. Se olisi aivan kohtalokasta.

Mikko Kuoppa /vas:  Herra puhemies! Edellinen lisäbudjetti oli Kreikka-lisäbudjetti; tätä lisäbudjettia voisi sanoa Latvia-lisäbudjetiksi, sillä suurin menoerä tässä budjetissa on laina Latvian valtiolle. Onko seuraava lisäbudjetti sitten Espanja-lisäbudjetti, tai millä nimellä sitä nimitetään, sitä ei kukaan vielä tiedä. Toivottavasti emme joudu tähän kierteeseen, mistä nyt selvät merkit on näkyvissä. Islanti oli ensimmäinen, sitten tuli Kreikka, nyt on Latvia, ja kuten totesin, toivottavasti tämä kierre katkeaisi, sillä jossain vaiheessa kyllä raja tulee ehdottomasti vastaan.

Kunnat on velvoitettu järjestämään palvelut, ja kuntien on ne järjestettävä. Täällä ed. Laxell aika voimakkaasti hyökkäsi kuntien palveluja vastaan sanoen, että veroja ei voida nostaa, täytyy mieluummin supistaa kuntien menoja ja karsia palveluja. Se merkitsee sitä, että on syytä silloin lopettaa myöskin puhe pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta, sillä kuntien palveluja on leikattu jo nyt ja leikataan edelleenkin esimerkiksi lomauttamalla henkilöstöä, pitämällä alimiehitystä erilaisissa hoitolaitoksissa, vanhainkodeissa, sairaaloissa, päivähoitolaitoksissa jnp., ja lisäksi lomautukset merkitsevät sitä, että myöskin kuntien peruspalvelut ovat monessa suhteessa pitkän odotuksen takana. Kuntien rahoitustarve, kuten täällä todettiin, alijäämä, uhkaa nousta 600 miljoonaan euroon. Nyt valtion lisäbudjetissa lisätään kuntien valtionosuuksia 42 miljoonaa euroa, joka on vain pisara siitä tarpeesta, mikä sinne olisi saatava. Tämä merkitsee myöskin sitä, että kunnat eivät pysty tekemään kaikkia tarpeellisia investointeja ja sitä kautta se heikentää edelleenkin työllisyyttä.

Työttömien määrä on edelleenkin ollut kasvussa, työttömyys kasvaa, ja pahinta on juuri se, että nuorten työttömyys kasvaa ja kun kouluista, oppilaitoksista, valmistuu keväällä kymmeniätuhansia nuoria, niin työttömyys todella räjähtää nuorten kohdalla käsiin. Samoin myöskin pitkäaikaistyöttömien määrä jatkuvasti kasvaa. Siinä mielessä tämä valtion kolmas lisätalousarvio on aika lohduton loppujen lopuksi. Täällä on muutamia pieniä määrärahoja, joista tietenkin täytyy olla tyytyväisiä, että edes niitä tulee, mutta näillä ei alkuunkaan ratkaista näitä ongelmia, mitkä nyt ovat meillä edessä.

Tässä on puhuttu liikennemäärärahoista ja esimerkiksi Oulu-Seinäjoki-radan rahoituksesta. Nyt tämä rahoitus on järjestymässä niin, että VR rahoittaa omasta tuloksestaan ratahankkeita 40 miljoonalla eurolla, joista tämä Oulu-Seinäjoki-väli saa 20 miljoonaa euroa. Minun mielestäni tämä on pitkällä tähtäyksellä täysin kestämätön tilanne. En tiedä, miten voitaisiin ajatella, että Finnair rupeaisi rahoittamaan peruskorjausta lentokentillä tai joku suuri liikennöitsijä rahoittaisi maanteiden peruskorjausta. Tässähän lähtee silloin VR:ltä rahat uusinvestoinneista, kalustoinvestoinneista jnp. VR ei pysty tekemään niitä investointeja siinä vauhdissa kuin olisi ehkä tarpeellista. Tämä ei mielestäni ole oikea linja, vaan valtion tulisi vastata näistä perusradanpidon samoin kuin maanteiden peruskunnostuksesta.

Tässä aivan hiljakkoin oli Rakennusliiton teettämä tutkimus, miten paljon ulkolaisia työntekijöitä yleensä Suomessa on. Se suoritti tutkimuksen julkisivuremonteista täällä Pääkaupunkiseudulla noin 120 kohteessa. Ulkomaisten työntekijöiden osuus näissä kohteissa oli yli 60 prosenttia. Tätä on syytä ihmetellä. Siinä on aivan selvästi nähtävissä se, että tässä kierretään verotusta ja suomalaisia työehtoja. Mihinkään muuhun johtopäätökseen tässä ei voi tulla. Tämä merkitsee sitä, että nämä niin sanotut elvytysrahat osittain valuvat ulkomaille. En väitä sitä, etteivätkö virolaiset tai puolalaiset työntekijät tarvitsisi työtä, mutta en näe, että sillä kustannuksella, että suomalaisia rakennustyöntekijöitä on 20 000 työttömänä. Ja se, että suomalaiset yritykset eivät pärjää kilpailussa, johtuu siitä, että ne, jotka noudattavat rehellisesti suomalaisia työehtoja, ovat paljon heikommassa asemassa kuin ne, jotka eivät niitä noudata ja jättävät, jota on suurta syytä epäillä, suurelta osin verot maksamatta, sosiaaliturvamaksut maksamatta ja samalla maksavat työehtosopimukset alittavia palkkoja.

Tämä on sellainen asia, jossa tämä harmaa talous rehottaa, ja siihen ei pelkästään tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä auta, se on vain osaratkaisu, vaan pitäisi ehdottomasti valvontaa lisätä moninkertaisesti siitä, mitä se tänä päivänä on. Jos Rakennusliitto pystyy tarkistamaan 120 työmaata Helsingissä lyhyessä ajassa, niin miksi veroviranomaiset eivät voi sitä tehdä yhdessä poliisiviranomaisten kanssa? Tämä tuntuu aika käsittämättömältä. Mielestäni tähän tulisi ehdottomasti kiinnittää huomiota, koska se on suomalaisten yrittäjien etu, se on suomalaisten työntekijöitten etu ja se on Suomen valtion etu ja ennen kaikkea se olisi myöskin näitten alipalkattujen ulkolaisten työntekijöitten etu.

Merja Kyllönen /vas:  Arvoisa herra puhemies! Ehkä siihenkin liittyen, että ministeri on täällä paikalla, huoleni liittyy perusväylänpitoon, yksityisteiden rahoitukseen, perusradanpitoon, erityisesti Seinäjoki-Oulu-yhteyden turvaamiseen. Tiedän, että ministeri yksin ei voi muuttua rahaksi, siihen tarvitaan meidän kaikkien yhteisiä ponnistuksia, mutta tällä hetkellä tuntuu hiukan siltä, että koko meidän väylänpitomme tarvitsisi yhteisen ryhtiliikkeen ja ponnistuksen sen eteen, että tiestö ja rautatiet saataisiin liikennöitävään kuntoon. Henkilökohtainen kokemukseni lähiajalta liittyen tähän tuhkapilveen oli yhteys Ouluun, ja kyllä se vähän tuntui siellä junan penkillä, niin kuin olisi pottumaata kynnetty, ei tuntunut sellaiselta liukkaalta "VR vie sinut hengissä kotiin", vaan se tuntui vähän sellaiselta, että seuraavassa kaarteessa oletkin jo poissa kyydistä.

Joukkoliikenteen ostojen osalta rohkenisin kysyä ministeriltä, mitä kuuluu junaliikenteelle Itä-Suomen osalta. Onko mitään toivoa missään vaiheessa yöjunaliikenteen palauttamisesta Itä-Suomen radoille?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen Arvoisa puhemies ja hyvät edustajat! Ensinnäkin toteaisin sen, että tämä mennyt talvi jää monella tavalla liikennepolitiikan historiaan. On ollut monenlaista ongelmaa jäänmurron osalta, VR:llä suuria ongelmia keskellä talvea täällä eteläisessä Suomessa, sitten routavaurioita sekä radoilla että teillä yllin kyllin, ja sitten vielä tuli taivaalta tämä tuhkaongelmakin lentoliikennettä sotkemaan. Voin sanoa, että minun päiväni melkein tässä viimeiset viikot ja kuukaudet ovat menneet enempi tai vähempi näitten ongelmien selvittelyyn. Viime syksynä ajattelin, kun oli suuret uudistukset tehty, virastouudistukset ynnä muuta, että tulee helppo ja leppoisa talvi ja kevät, mutta kuinka väärässä olinkaan.

Jäänmurron osalta totesin, tuolla jo ministeri Katainen toi sen esille, että sinne 4 miljoonaa lisätään perusväylänpitoon, ja sekään ei oikein siihen riitä. Jos tunnuslukuja sanon, niin jäänmurron osalta meni tänä vuonna, tänä talvena, yli 900 toimintapäivää rikki. Meillä oli budjetoitu sinne noin 650 toimintapäivää, edellisenä vuonna 2009 oli 580 toimintapäivää, ja vuonna 2008 oli 280. Eli nämä antavat kuvan siitä, miten talvet eivät ole veljiä keskenään.

Sitten perusväylänpidon osalta puheenvuoroja on tullut jo monia. Tämähän on, totta kai, aiheuttanut sitten problematiikkaa sinne perusradanpitoon ja myös tienpitoon, ja olen siitä äärimmäisen tietoinen. Tässä jo ed. Pulliaiselle vastasin tästä Seinäjoki-Oulusta, mutta käyn läpi vähän tarkemmin, mitenkä se 40 miljoonaa, mistä VR:n hallitus on tehnyt päätöksen, tulee tänne osoitettuna meille perusväylänpidon momentille. Siitä se reilu 20 miljoonaa tulee todellakin Seinäjoki-Oulu-rataosan peruskorjaukseen.

Sitten, kun liikenneviraston rahoja, joita he olivat ajatelleet käyttää korvausinvestointeihin, on jouduttu käyttämään nyt tänä talvena erittäin paljon talviongelmien hoitoon ja myös routaongelmien hoitoon, niin heillä ei ole nyt tehdä tämmöistä perusparannusta Tampere-Orivesi-välille, ja tästä 40 miljoonasta käytetään myös siihen.

Kolmas kohde, johon käytetään, on Kotkassa Kotolahden ratapihan parantaminen, lisäraiteitten rakentaminen, ja se liittyy metsäteollisuuden ongelmiin. Asetin talvella työryhmän, jossa oli metsäteollisuuden, elinkeinoelämän ja myös VR:n edustajia, ja sieltä nousi yhdeksi keskeiseksi pullonkaulaksi se, että jos meillä on noin 10 000 vaunua kaiken kaikkiaan tavaraliikenteessä, niin Kotolahdessa pahimmillaan seisoo jopa 1 000 vaunua. Vaunukierto ei ollut hyvä, ja nytkin siellä on 400-500 vaunua. Tavaraliikenteen kannalta on ehdottoman tärkeätä, että vaunut liikkuvat, ja tämä Kotolahti-parannus sitä sitten edistää.

Sekä Seinäjoki-Oulu-perusparannuksen osalta että Tampere-Oriveden osalta on kysymys siitä, että uusitaan sepelikerrokset ja puhdistetaan niitä. Routiva sepelikerros tavallaan avataan ja sitä kautta saadaan toimivaksi. Eli tällainen tulee valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn. Niin kuin jo tuossa sanoin, olen erittäin iloinen, että tämmöinen ratkaisu on saatu aikaiseksi.

Mutta sitten toistan sen, että tämä on äärimmäisen tuskallista teille ja myös minulle, että me nitkuttelemme ja kitkuttelemme lisätalousarvioitten kanssa, ja aina budjettiin saadaan tietty määrä rahoitusta, kun on näin isosta hankkeesta kysymys. Siellä pitäisi alun alkaen olla riittävällä tavalla valtuutta ja sen valtuuden mukaiset rahat siellä kehyksessä, budjetissa, joka vuodelle. Sitä tämän hankkeen osalta ei ole ollut.

Jotenkin haluaisin tämmöisenä retorisena kysymyksenä kysyä teiltä, kun olen jo tekemässä ensi vuoden budjettiesitystä ja tiedän sen, että itse aion priorisoida Seinäjoki-Oulun kärkihankkeeksi ja esittää siihen rahoitusta, onko meillä tässä salissa varsinkin näin vaaleja edeltävänä syksynä pokkaa tehdä priorisointeja, että me katsoisimmekin muitten maakuntien hankkeita, että ne eivät olisikaan niin tärkeitä kuin Seinäjoki-Oulu. Kun tiedetään, että meillä on jo tällä hetkellä tämän vuoden budjetissa joka neljäs euro velkarahaa ja myös ensi vuoden budjettia rakennetaan hyvin pitkälle velkarahan puitteisiin, ja emme tiedä myöskään laajemminkaan, miksikä tämä taloustilanne on menossa meistä riippumattomista syistä, niin jotenkin pyytäisin, että aina jokainen itse pohtisi sitä, mikä on se prioriteetti: onko meillä olemassa valtakunnallisia prioriteetteja, joita tuetaan, ja sitten tarkastellaan niitä omia hankkeita toisin. Minä olen ihan varma, että tulevien vaalien jälkeen - tässä on niin pitkä nousukausi takana - meidän pitää pakostakin muuttaa suuntaa, ja ainakin itse henkisesti olen siihen ryhtynyt kaiken kaikkiaan varautumaan.

Sitten tähän ed. Kyllösen puheenvuoroon Sisä-Suomen yöjunaliikenteestä. Tunnen sen hyvin, ja se vaatisi noin 10 miljoonaa euroa, että palautettaisiin se koko liikenne. Jotenkin vaan mietin, tämä ei ole minun lopullinen kantani, mutta sen voin sanoa, että missään tapauksessa ei ole mahdollista, että se koko kokonaisuus palautettaisiin. Ei mistään löydy sellaista rahaa. Jos hyvänä aikana viime vaalikaudella se lakkautettiin, koska se on taloudellisesti kannattamatonta, niin minä en voi uskoa, että minä olisin Maija Poppanen, joka huonona aikana sitten pysyisi sen palauttamaan. Siitä huolimatta voin sanoa sen, että tutkin tulevien viikkojen ja kuukausien aikana, onko siitä jotain palautettavissa, ja jos jotain on palautettavissa, niin kyllähän se silloin todennäköisesti ensimmäisenä Kainuuta koskee.

Raija Vahasalo /kok:  Arvoisa puhemies! Ministeri täällä juuri kyseli meiltä, miten pitäisi näitä liikennerahoja jakaa. Itse olen aina esittänyt sitä mallia, että laitetaan kaikki hankkeet hyöty-kustannus-suhteiltaan järjestykseen, koska rahaa on aina näihin väylähankkeisiin liian vähän, ja sitten aletaan toteuttaa näitä hankkeita sen mukaisesti. Saadaan varmasti oikeudenmukaisesti nämä väylät tehdyksi ja rakennetuksi, ja sitten yhteiskunta hyötyisi niistä kaikkein eniten, eli ne eurot palautuisivat yhteiskunnalle kaikkein tehokkaimmin. Se, että me nyt jaamme sen rahan, joka paikkaan yhtä paljon levitetään niitä pieniä rahoja, sillä me emme saa hyvää lopputulosta emmekä oikeudenmukaista lopputulosta. Täällä ruuhka-Suomessa on paljon hankkeita ja paljon teitä ja paljon liikennettä, ja täällä on hirveän vähän rahaa. Esimerkiksi sata vuotta kestää, että saataisiin kuntoon pelkät kevyen liikenteen väylät. Sata vuotta kestää tällä rahamäärällä. Me emme enää eläkään sitten enää, niin että kyllä on huono tilanne tällä alueella niitten suhteen.

Puhemies: Pidättekö nyt vastauspuheenvuoron?

Puhuja: Ei, kun minä jatkan.

Puhemies: Niin, mutta pidättekö vastauspuheenvuoron?

Puhuja: En pidä vastauspuheenvuoroa.

Puhemies: Mentiin vähän sekaisin sitten.

Puhuja: Pidän ihan normaalin puheenvuoron, niin kuin listalla seisoi. Mutta tämä oli vastaus kysymykseen, jonka ministeri juuri tässä teki.

Puhemies: Anteeksi vaan, kun pyysitte myös vastauspuheenvuoroa, niin se jäi vähän epäselväksi.

Puhuja: Aivan, nyt satuin olemaan tässä näin hollilla sopivasti. (Naurua)

Mutta jatkan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osalta ja totean, että ne rahat, jotka sinne tulevat, johtuvat lähinnä palkankorotuksista ja -tarkistuksista ja vuokrista ja muista juoksevista menoista. Mutta iloinen olen siitä, että saamenkieliset saavat oppimateriaaleihin enemmän rahaa. Saamenkielisten oppimateriaalien rahantarve on ollut meillä kaikilla tiedossa jo pitemmän aikaa, ja on upeaa, että se korjaantuu.

Sitten ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä, aloituspaikat, lisääntyvät. Niitähän on lisätty aivan huikeasti, tuhansia ja tuhansia, viime vuosina. Jatkossa, kun ikäluokat pienenevät, silloin myöskin pitäisi katsoa supistavasti tätä asiaa. Lisäkoulutustarpeen osalta tulevaisuudessa aloituspaikat kasvavat.

Puhemies: Tasapuolisuuden vuoksi en nyt sitten myönnä muitakaan vastauspuheenvuoroja. (Naurua)

Elsi Katainen /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Talouden elpyminen taantuman pohjalta näkyy nyt viennin vähäisenä elpymisenä, ja myöskin kuluttajien luottamuksen koheneminen virkistää yritystoimintaa koko maassa. Sitä vastoin julkisen talouden tila huolestuttaa. Nyt tässä esitettävässä lisätalousarviossa lähinnä tarkistellaan summia, mutta edelleenkin äsken aiheena olleeseen perusväylänpitoon ja myös alemman tieverkoston kunnossapitoon on lähitulevaisuudessa edelleenkin kiinnitettävä enemmän huomiota ja suunnattava panoksia. Tämä on ikuisuuskysymys nyt tässäkin keskustelussa, ja useiden edustajien määräraha-aloitteissakin toistuva tarve vaatii resursseja ja määrärahoja.

Uusiutuvan energiapaketin toteutumisen yksi keskeinen edellytys on kuitenkin tiestön kunto. Nyt kun ministeri on paikalla, niin haluaisinkin kysyä sitä, miten aiotaan tulevina vuosina tai nyt teidän valmistelussanne olevassa budjetissa huomioida se asia, että energiapuu ja tämä energiapaketti ei toteudu, jos ei alempaan tieverkostoon todella satsata nyt lisää. Miten nimenomaan tästä näkökulmasta asiaan puututaan?

Ammatillisen koulutuksen osalta on erittäin myönteistä, että ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään edelleen tässä lisätalousarviossa ja siihen suunnataan lisäpanoksia se 7,7 miljoonaa euroa. Nyt onkin pystyttävä turvaamaan koulutuspaikat, jotta nuorten syrjäytyminen saadaan mahdollisimman tehokkaasti estettyä. Hallitus on nyt toimillaan selkeästi terävöittänyt edelleen keihäänkärkeään nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen katkaisussa. Tähän on edelleen vahvasti panostettava. Viime vuonna yhteishaussa ilman hakemaansa koulutuspaikkaa jäi noin 14 000 ammatillisen koulutuksen hakijaa ja 1 700 lukiokoulutukseen hakenutta. Perusopetuksen keväällä päättäneistä ilman opiskelupaikkaa jäi noin 4 000 nuorta. Näiden lukujen toivoisi tänä vuonna olevan pienemmät ja että mahdollisimman moni nuori pääsisi jatkokoulutukseen. Viime vuonna kevään yhteishaussa ensi vaiheessa täyttämättä jäi noin 9 000 lukion ja 4 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkaa. Etenkin täyttämättä jääneiden ammatillisen koulutuksen paikkojen kohdalla olisi syytä tarkastella sekä koulutuksen houkuttelevuutta että koulutuksen ja työelämän tarpeitten kohtaamista.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinatuen tarpeen arvioidaan laskevan ja siksi ehdotetaan, että työmarkkinatuen rahoitukseen osoitettua määrärahaa pienennetään 21 miljoonan euron verran. Tämä herättää muutamia kysymyksiä. Mihin työmarkkinatuen tarpeen laskeminen perustuu? Onko tarpeeseen laskettu kaikki uudet tukitoimet, kuten esimerkiksi Sanssi-tuki? Entä miten määrärahan alentaminen vaikuttaa pitkään työmarkkinatuella olevien tilanteeseen? Ja ennen kaikkea, miten tämän ryhmän työllistymistä pystyttäisiin yhä enemmän tukemaan ja aktivoimaan? Etenkin nuorten työllistämiseen on panostettava voimakkaasti, mutta miten esimerkiksi yli 50-vuotiaiden työllistymistä tuetaan? Työvoimapula vaanii tietyillä aloilla jo aivan nurkan takana, ja siksi myös varttuneempien mukana pitäminen työelämässä on entistä tärkeämpää.

Puhemies: Kun ministeri joutuu poistumaan, niin käydään tässä nyt se lyhyt kierros, jota äsken taidettiin haluta. Olen merkinnyt ainakin ed. Pulliainen, Orpo, Rossi, Kankaanniemi ja Erkki Virtanen ja ed. Kuusisto. Käydään nämä, ja sitten ministeri kuittaa.

Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuoro):  Arvoisa puhemies! Lämpimästi kannatan tätä arvoisan ministerin priorisointioperaatiota ja toivotan sille parasta menestystä. Mutta siihen liittyen palauttaisin arvoisalle ministerille mieleen sen, että sinä aikana 2000-luvun alussa, kun olin liikennevaliokunnan vetäjänä, eräs asia, joka silloin puhutti meitä, oli väyläverkostojen erilaiset rahoitusmallit, ja silloin teetätettiin, siis ministeriö teetätti, oikein selvityksiä - muistan, että siellä oli joku englantilainen malli, ja mitähän kaikkea siellä oli. Eikö nyt kerta kaikkiaan, kun kysymys on siitä, että tahtoo Suomi tulla katkaistuksi kahtia, sitähän tämä merkitsee jo - kun Pendolino 40 kilometriä tunnissa vetelee tunnin verran menemään, niin ei siitä tule oikein yhtään mitään, ja samalla malmikuljetukset loppuvat ja kaikki - rakennettaisi tässä joku erityisjärjestely, joka ei sitten tuhoa muuta budjettipolitiikkaa?
Petteri Orpo /kok (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ministerin ajatus priorisoinnista on varmasti erittäin paikallaan. Saattaa vain olla, että se on kovin vaikeaa tämän lyhyen loppukauden aikana, ellemme sitten ole siinä tilanteessa, että taloustilanne pakottaa meidät tekemään nopeallakin aikataululla priorisointeja.

Mutta sen sijaan, kun seuraava kausi alkaa ja hallitusohjelmaa rakennetaan ja varmasti myös liikennepoliittista selontekoa, silloin on se oikea hetki, milloin meidän pitää tehdä priorisointeja. Meillä on nyt mielestäni ollut sellainen käytäntö, että maakunnalliset hankkeet kilpailevat keskenään, ja mielestäni puuttuu sellainen suuri maan edun kuva. Eli meidän pitäisi pohtia elinkeinopoliittisesti sekä maan kilpailukyvyn kannalta keskeisimmät suuret hankkeet, jotka ajavat maakunnallisten tavoitteiden yli, ja työllisyyden ja talouskasvun nimissä viedä näitä eteenpäin. On tietysti rajua hakea ja perustella näitä keskeisiä suuria hankkeita, mutta minusta se on aivan välttämätöntä, koska myöskin ihan yhtä selvää on se, että ensi kaudella meillä ei ole varaa niin laajamittaisiin investointeihin kuin mitä me olemme tällä kaudella tehneet.

Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Routaongelmat ovat todellakin koetelleet, erityisesti rautateitä, mutta myös muuta tiestöä. Kysynkin tässä nyt liikenneministeriltä: Kun tämä lisätalousarvio ei tarjoa kuin joihinkin tiettyihin kohteisiin parannusta, niin kuinka käytännössä sitten aiotaan hoitaa esimerkiksi Savon radan tilanne? Oulusta Kuopioon tulevat junat ovat edelleenkin kolme varttia - tunnin myöhässä aikataulustaan. Kun se säteilee sitten, niin se menee koko maan junaliikenteeseen, ja se on oikeastaan täysi katastrofi. Samalla lailla, kun liikutaan vaikkapa Kainuusta, Kajaanista, etelään päin Valtatie 5:tä, maantie on sellainen, että se on aivan kuin ne laatat olisivat irti toisistaan. Ei tällaista ole aiemmin näkynyt. Nyt alkaa näkyä tämä 20 vuoden liikenneinfrataseen aleneminen näissä meidän väylissämme. Tämä vaatii ratkaisuja, ei yksistään niin, että odotetaan ensi talousarviota tai sitten hallitusohjelmaa ja kehystä, vaan mitä voisimme tehdä nopeastikin?
Toimi Kankaanniemi /kd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Henkilökohtaisesti minulle kävisi oikein hyvin se, että nämä Ruuhka-Suomen kalliit, isot hankkeet pantaisiin pariksi vuodeksi jäihin ja ne varat käytettäisiin alemman asteisen maakuntien tieverkoston parantamiseen, jolloin saataisiin ehkä jotakin aikaankin. Tämä olisi perusteltua myös sen takia, että tämä uusiutuvan energian saaminen käyttöön vaatii kyllä myös tavattoman vahvan panostuksen tiestöön. Täällä ed. Timo Korhonen totesi, että Kemera-rahoja tarvitaan. Se on ihan totta. Siltä osin hallitus on vähän unohtanut tärkeän asian, mutta tämän alemman asteisen tiestön kuntoon saaminen näiden metsäpohjaisten polttoaineiden saamiseksi käyttöön on todella kiireellistä. Sen lisäksi tarvitaan maakunnissa kyllä myös tierahoitusta aivan toisella tasolla kuin nyt. Muutoin se maakuntien alasajo jatkuu ja kiihtyvällä vauhdilla.
Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä se priorisointi on tietenkin kansanedustajien keskeisin tehtävä. Sitä vartenhan me täällä olemme. Mutta tässä nyt vaan syntyy se kysymys, toivooko ministeri, että me priorisoimme ihan oikeasti sillä tavalla kuin meidän mielestämme on parasta, vai toivooko ministeri, että me priorisoimme sillä tavalla kuin ministeri toivoo priorisoitavan, eli saako eduskunta läpi sen tahdon, joka sillä on jo pitkään ollut, että erityisesti perustienpitoon pitää saada lisää voimavaroja.

Minulla on ed. Rossin mainitsemasta ongelmasta ihan henkilökohtaista kokemusta, kun tässä tuhkapilven aikana tulin junalla tänne ja kaksi tuntia olin myöhässä. No, yöaikaan ei varmaankaan tapahtunut menetyksiä, mutta siis kyllähän siinä priorisoinnissa pitää ottaa huomioon tietenkin myöskin se, mitkä ovat ne kerrannaisvaikutukset. Kustannuksia ovat myöskin ne hyötyjen menetykset, jotka siitä syntyvät, ja ne ovat useimmiten vielä suurempia kuin ne välittömät kustannukset, ja ne pitää ottaa siihen laskelmaan mukaan.

Sitten tietenkin on se viimeinen kysymys, mille kohtaa sitä priorisoitavaa listaa vedetään sitten se viiva alle, ja senkin pitäisi olla tämän salin tehtävä.

Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Uudenmaan alue on Suomen talouden veturi. Jotta näin on jatkossakin, alueen tärkeät tiehankkeet on toteutettava. Se lisää alueen kilpailukykyä, tuo lisää työpaikkoja ja sen myötä myös hyvinvointia koko Suomen alueelle.

Siitä olen samaa mieltä, että myös perustienpitoon pitää kohdentaa riittävästi määrärahoja.

Sitten tästä tärkeysjärjestyksestä vielä: täytyy ihan taloudelliselta pohjalta tehdä se, mikä tiehanke on kannattavin.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):  Arvoisa herra puhemies! Kun ministeri oikein salilta kysyi, mikä on meidän vastauksemme tähän priorisointiin, niin minä ymmärtäisin, että siihen on välttämätön pakko, joka johtuu siitä, että meillä valtiontalouden kehyksissä ei ole varaa tehdä kaikkea sitä, mitä haluttaisiin tehdä, vaan joudutaan priorisoimaan.

Te kerroitte sitten, että olette ajatellut esittää Seinäjoki-Oulu-rataa, johon ovat ottaneet valtiovarainvaliokunta liikennejaostona ja myöskin nyt tarkastusvaliokunta erikseen kantaa. Ne kannat ovat aika yhteneväiset, ja niissä on yhteinen nimittäjä se, että jos tätä hanketta ei pystytä tekemään optimaalisessa aikataulussa ja järkevästi, niin siitä aiheutuu yhteiskunnalle arviolta 200 miljoonan euron menetykset - 200 miljoonan euron menetykset. No, jos tätä taustaa vastaan kysyy, onko teidän priorisointinne oikea, kun te painotatte Seinäjoki-Oulua, niin ainakin näitten erikoisvaliokuntien näkemys on ihan yksi yhteen, ja olen valmis sitä myöskin täällä salissa tukemaan.

Hannu Hoskonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Todellakin uusiutuvan energian paketti on varmaan historiallinen Suomessa ja Suomen tulevaisuuden kannalta äärimmäisen merkittävä. Kysyn arvoisalta liikenneministeriltä: Onko missään vaiheessa ollut harkinnassa sellainen menettely, tai aiotteko esittää mahdollisesti seuraavaan budjettiin, vuodelle 2011, jotain pysyvää menettelyä sen vuoden osalle, että saataisiin perustienpidon rahoitukseen merkittävä lisäys? Toki seuraavan hallituksen budjettiin se pitää saada budjetin pohjiin, että se ei ole tämmöinen vähenevä rahamäärä.

Toinen kysymys, arvoisa puhemies, on se, että kun on tiehankkeiden uusia rahoituskeinoja mietitty ja niitä on ainakin kokeiltu, tätä niin sanottua elinkaarimallia, niin minne on hävinnyt se innovaatio. Siitähän istui muuan työryhmäkin, joka käsitteli näitä uusia rahoituskeinoja. Ollaanko näitä uusia rahoituskeinoja harkitsemassa ja jopa ottamassa käyttöön lähiaikoina?

Pentti Tiusanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Itse priorisoin radat, ja tämä Kotolahden esimerkki Kotkasta on tietysti hyvin tärkeä asia. Hallitushan veti tavallaan yhtäkkiä länget kaulaan, lopetti sen kehittämisen, ikään kuin astui pois siitä lupauksesta, mikä oli ollut aikaisemmin, silloin kun ne työt siellä keskeytyivät. Tuo on tärkeätä, että nyt on rahaa sinne saatu. Mutta se, että ikään kuin nyt otetaan VR tällaiseksi veturiksi tässäkin asiassa, radan rakentamisessa, ei tietenkään oikein ole pitemmällä eikä lyhyelläkään aikavälillä kestävää. VR:n pitäisi käyttää ne rahansa oman toimintansa kehittämiseen ja sen parantamiseen. Mutta Kotolahti on tärkeä nimenomaan niiden pitkien junien aikaansaamiseksi, että saadaan enemmän kiskoja myöten Suomelta Venäjälle.
Elsi Katainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Perustienpitoon kuuluvat ja liittyvät myöskin 1960-luvulla rakennetut sillat, joita maassamme on paljon ja jotka itse asiassa alkavat olla jo melkoinen turvallisuusriski, etenkin haja-asutusalueilla ja siellä, missä on raskasta teollisuutta, puun kuljetusta ja missä myöskin sitten ihmiset liikkuvat samalla. Esimerkiksi Savo-Karjalan tiepiiri on jo useitten vuosien ajan joutunut siirtämään turvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä hankkeita muitten hankkeitten edelle. Kysynkin: Miten priorisoidaan näitä silta-asioita?
Liikenneministeri Anu Vehviläinen Arvoisa puhemies! Tässä tuli kyllä aikamoinen repertoaari taas näitä suomalaisen liikennepolitiikan ongelmakohtia.

Ed. Vahasalo ei käyttänyt vastauspuheenvuoroa, mutta hänellä oli kyllä tärkeä pointti siinä, kun hän puhui tästä hyöty-kustannus-suhteesta. Se ei kyllä pidä paikkaansa, etteikö sitä nyt käytettäisi. Sitä käytetään todella tarkasti. Meillä on semmoinen arvio, että pitää olla vähintään 1,5, että se ylipäänsä voi tulla harkittavien listalle. Sitten kaupunkiseuduilla, missä on ruuhkaisia kohtia, saattaa olla 4, 5, jopa 6:kin se hyöty-kustannus-suhde. Mutta oikea kysymys on, onko se hyöty-kustannus-kriteeristö tällä hetkellä ihan ajantasainen, tai tulevaisuutta ajatellen, jos ajatellaan vaikka ilmastoseikkoja tai näin, olisin henkilökohtaisesti sitä mieltä, että sitä pitäisi pystyä uudistamaan paremmin nykytilannetta vastaavaksi.

Sitten rahoista. Kyllä minä sanon, että minua hätkähdytti, kun sain tänään tekstiviestin, niin kuin tekin saitte, että Länsimetro teknisistä syistä ja kaavasyistä lykkääntyy, ja sitten tuli seuraava viesti, että lykkääntyminen maksanee ehkä noin 100 miljoonaa euroa. Kun on jo pohjalla älyttömän iso hanke, niin mistähän tämä 100 miljoonaa euroa lisää sitten kaivetaan.

Edustajat Elsi Katainen, Hoskonen ja myös Kankaanniemi kiinnittivät huomiota uusiutuvan energian ohjelmaan ja siihen, otetaanko sitä mitenkään huomioon. Se ei ole ihan sillä tavalla, että yhtäkkiä laitetaan vaan rahaa ensi vuodelle, että tällä se on hoidettu. Kysymys on kymmenen vuoden ohjelmasta, ja siinä on vielä paljon elementtejä tarkentumatta, miten paljon on puuhaketta ja mikä on mitäkin. TEM on arvioinut, että se voi olla 6 000-7 000 työpaikkaa logistiikkaan ja kuljetuksiin, ja se on tietysti paljon. Niistä osa varmasti tarvitaan siellä perustienpidossa, sieltähän ne puut ja hakkeet sitten lähtevät eteenpäin, mutta samalla tavalla pitää miettiä myös raideyhteyksien kehittämistä, missä tarvitaan vahvennusta, lisää parempia raiteita pidempimatkaisissa kuljetuksissa. Sen totean, että olemme juuri laittamassa ministeriössä tämmöistä laaja-alaista selvitystä liikkeelle, mitä se edellyttää. Se ei ole pelkkää liikenne- eikä logistiikkapolitiikkaa, vaan se on myös energiapolitiikkaa, ja niittenkin energiayhtiöitten, jotka aikovat ottaa ehkä käyttöön vaikka puuhaketta ja näin, sana on hyvin merkittävä. Tämä vaatii tämmöistä ylihallinnollista, laajaa selvitystyötä.

Ed. Kataisella oli myös nämä sillat. Siltojen heikko kunto kyllä tiedetään, mutta ovatko meidän siltamme turvallisia? Eräs kuuluisa silta on Turussa, ja sille on tehty madonluvut jo nyt, mutta sitten näistä muista silloista, pienemmistä silloista, joka ely-keskuksessa on kyllä tarkka lasku, ja niitä seurataan tarkasti. Niitä siltoja voidaan käyttää, mutta niihin saattaa tulla rajoituksia, ja eiväthän ne itsestään parane, niin että rahoitusta aina kaiken kaikkiaan vaativat.

Ed. Pulliainen otti nämä rahoitusasiat esille. Suosittelisin tutustumaan toimitusjohtaja Pasi Holmin tekemään raporttiin vaihtoehtoisista rahoitusmalleista. Se on tärkeä asia, mutta hyvin tiedätte, että valtiovarainministeriö ei ole kovin innokas, että kesken vaalikautta mitään uusia malleja tai budjettia liikennepolitiikkaystävällisemmäksi muutettaisiin. Siihen ei ole valmiutta. Mutta me valmistelemme niin, että tulevien vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa on olemassa niitä apparaatteja, joita voitaisiin ottaa käyttöön. Yksi idea, minkä Pasi Holm muun muassa esitti, oli, että perustettaisiin tämmöinen valtion "Infra Oy", se oli siinä mukana.

Sitten näiden elinkaarimallien osalta ja niiden lisäksi: Jälkirahoitusmallithan ovat nyt olleet käytössä, ja muun muassa Talvivaaran kaivos on hyvä esimerkki siitä, että jälkirahoitusmallia on käytetty.

Ed. Rossi kysyi Savon-radan hoidosta ja tilanteesta ja niistä myöhästymisistä. Kyllähän se niin on, että ei tänä keväänä mikään muu korjaa kuin aurinko ja kesän tulo sen, että ehkä tuolla juhannuksen huitteilla sitten routa on poissa. Jos ei siellä erityisesti pystytä varautumaan, niin se on turvallisuusseikka, että niitä nopeuksia joudutaan laskemaan. Se vaan on tällä tavalla. Sitä rahoitusta ei riittävällä tavalla ole.

Sitten ed. Erkki Virtanen pohdiskeli, onko kysymys ministerin vai teidän. Minä uskon kyllä, että meillä on aika tavalla yhteneväisiä näkemyksiä myös asiasta. Te mainitsitte tämän perusväylänpidon, ja totean sen, että ainakin itse, jos olen tässä talossa tulevalla kaudella, ajattelen niin, että jos nyt on ollut rahoitus huipussaan, noin 500 miljoonaa euroa, koskaan ei ole aikaisemmin ollut niin paljon kehittämishankkeita liikkeellä kuin tänä vuonna, niin me emme voi mitenkään mennä sellaisilla tasoilla. Mutta sitten se vaatii poliittista rohkeutta tehdä painopistevalintaa sinne perusväylänpidon puolelle. Te tiedätte, että raiteilla on todellisia ongelmia, samoin siellä perustienpidossa. Ne ovat meidän yhteisiä poliittisia linjauksiamme, jos tällä tavalla halutaan.

Jokohan minä pääsin tämän minun listani loppuun? - Ilmeisesti pääsin.

Merja Kuusisto /sd:  Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi sisältää muun muassa ympäristönsuojelun edistämiseen esitetyt lisämäärärahat. Se on hyvä asia. Määrärahaa voi käyttää talousjätevesien käsittelyssä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisille alueille kiinteistökohtaisesti annettavaan neuvontaan ja opastukseen. Lisämäärärahaa on tarkoitus myös käyttää neuvojien koulutuksen järjestämiseen, neuvonnan kehittämiseen ja pilotointiin sekä avustuksiin neuvontaa järjestäville järjestöille ja yhteisöille. Toimenpiteiden työllisyysvaikutukseksi on arvioitu 15-20 henkilötyövuotta.

Esitys on oikean suuntainen, sillä haja-asutusalueiden jätevesiasetus edellyttää, että haja-asutusalueiden kiinteistöt tehostavat jätevesien käsittelyä. Asetus koskee arviolta 200 000-250 000:ta kiinteistöä, joista vain 10-15 prosenttia on ryhtynyt toimenpiteisiin. Ongelmia on ollut muun muassa siinä, että puolueetonta ohjeistoa ei ole ollut ja asiantuntija-apua ei ole ollut saatavilla.

Arvoisa puhemies! Helsingin seutu on Suomen johtavia kasvualueita, kun kasvua mitataan työllisyyden ja väestön muutoksella. On erittäin tärkeätä, että Uudenmaan alueella on toimiva liikenneverkko, jotta yrityksillä on hyvät mahdollisuudet harjoittaa yritystoimintaansa. Uudenmaan tiepiirissä perustienpidon rahoitus on pudonnut alle lamavuosien tason. Samanaikaisesti liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Alueella asuu 1,4 miljoonaa asukasta, ja tiepiirin alueella tehdään jo 30 prosenttia suomalaisten matkoista. Uudenmaan tiemäärärahojen tiukka rahoitus on jo Uudenmaan kehityksen jarruna. Niukoilla perustienpidon määrärahoilla pitää rahoittaa muun muassa tiestön hoito ja ylläpito sekä liikenneympäristön parantaminen.

Tällä hetkellä alueella on useita toteutusta odottavia hankkeita, joilla parannettaisiin liikenneympäristöä. Nykyisellä rahoitusvauhdilla hankkeiden toteuttamiseen kuluisi seuraavat 130 vuotta. Monet uusmaalaiset odottavat turhaan parannuksia, jotka kohdistuisivat heidän arkeensa ja alueen elinkeinotoimintaan. Tilanne hankaloittaa myös kuntien kaavoitusta, koska kunnissa on pakko sopeutua siihen, että tärkeitä hankkeita ei saada liikkeelle. Tämä vaikuttaa myös kuntien väestöön ja työpaikkaomavaraisuuden kasvuun ja vaikeuttaa niitä. Niiden niin uudet asukkaat kuin yrittäjätkin odottavat, että liikenneverkko on toimiva ja kattava sekä turvallinen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen on pidettävä huolta siitä, että Uudenmaan vetovoimaisuus säilyy ja paranee nyt ja tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloitteita olen tehnyt Kantatie 45:n liikenneympyrän parantamiseksi. Tämä asia on tuttu ministerille. Hän kävi Tuusulan kunnantalolla elinkeinoelämän ja Tuusulan kunnan vieraana, ja hän sai siitä perusteellisen informaation.

Mutta nostan esiin näistä talousarvioaloitteistani myös sitten Uudenmaan kansanedustajien yhteisen talousarvioaloitteen, joka koskee määrärahan osoittamista Kehä IV:n suunnitteluun. Tämä talousarvioaloite on Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunnan yhteiseksi aloitteeksi hyväksymä aloite. Nykyisellään Hämeenlinnanväylän, Lahdenväylän ja Vanhan Lahdentien väliltä puuttuu seudullinen poikittaisyhteys. Kehä IV toteutettaisiin uutena tieyhteytenä välillä Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä ja tien parantamisena välillä Tuusulanväylä-Vanha Lahdenväylä. Kaupunkirakenne on levittäytynyt Hämeenlinnanväylän, Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suunnissa Kehä III:n pohjoispuolelle. Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolisen maankäytön kehittyminen lähitulevaisuudessa lisää poikittaisyhteyden tarvetta. Kehä IV:n ...

Puhemies: Niin, arvoisa puhuja, nämä aloitteet tulevat käsittelyyn ensi tiistaina.

Puhuja: Selvä, mutta tiedoksi kumminkin, ja tämä vaatisi ainoastaan 2,5 miljoonaa euroa hallitukselta lisätalousarviorahaa.

Esko Kiviranta /kesk:  Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Kataisen esittelemässä lisätalousarviossa on paljon hyvää ja välttämätöntä, mutta minä ja moni muu täällä eduskunnassa on jäänyt kaipaamaan lisäystä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiseen tukeen. Tilanne on vaikeutumassa kautta maan ennätysmäisen aikaisessa vaiheessa. Pahin tilanne on Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella. Yksityismetsien kestävän hoidon ja käytön edistämiseen tälle vuodelle osoitetusta rahoituksesta on Lounais-Suomessa käytetty jo tässä vaiheessa noin kaksi kolmasosaa. Lounais-Suomen metsäkeskus on toukokuun alussa joutunut keskeyttämään tukien maksatukset nuoren metsän hoitoon sekä energiapuun korjuuseen ja haketukseen, kun maa- ja metsätalousministeriön vahvistamassa käyttösuunnitelmassa näihin työlajeihin osoitetut varat ovat loppuneet.

Tämä on omiaan jopa vähentämään luottamusta hallituksen huhtikuussa hyväksymään uusiutuvan energian velvoitepakettiin, vaikka päätelmä onkin mitä ilmeisimmin väärä, niin uskon. Momentti ei ole auki, mutta tiedän, että on keskusteltu täydentävästä esityksestä, ja olisin kovin mielelläni kuullut valtiovarainministeri Kataisen autenttisen vastauksen tähän kysymykseen, kuinka paljon sitä on pohdittu, mutta valitettavasti hän on jo ehtinyt poistua.

Toimi Kankaanniemi /kd:  Herra puhemies! Todella syvästi ihmettelen sitä, että keskustajohtoinen hallitus on tämän Kemera-asian eli kestävän metsätalouden rahoittamisen unohtanut ja laiminlyönyt tässä vaiheessa. Se on käsittämätöntä. Mutta toivotaan, että ed. Kivirannan esittämällä tavalla asiaan voidaan palata ja siihen kohtuullinen määräraha löytää.

Herra puhemies! Tämän lisätalousarvion jälkeen valtion nettolainanotto tänä vuonna on noin 12 miljardia euroa. On kuitenkin huomattava, että tämän lisätalousarvion sivulla Y 6 todetaan, että "Suomen Pankki tulouttaa valtiolle voitostaan 110 miljoonaa euroa aiemmin arvioitua enemmän", ja edelleen, että "valtion kassaa ehdotetaan pienennettäväksi tulouttamalla valtion vuoden 2009 tilinpäätöksen osoittamasta varainhoitovuosilta 2008 ja 2009 kertyneestä kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen yhteensä 1 355 miljoonaa euroa." Eli lähes 1,5 miljardia euroa on sellaista katetta tässä lisäbudjetissa, joka syö valtion pääomia eli Suomen Pankin voittovaroja ja toisaalta sitten noita valtion kassassa olevia varoja. Varmaan näin on perusteltua tehdä. En kyllä tiedä, mikä on Suomen Pankin voittovarojen määrä tänä vuonna tai kuinka paljon valtion kassassa on rahaa, mutta kun näin menetellään, silloin ainakin valtion kassa pienenee ja tällä tavalla tavallaan velkaantumislukua kaunistetaan keinolla, jota ei voida käyttää kuin aina kerran, koska nuo ovat edellisten vuosien kumulatiivisesta ylijäämästä kertyneitä varoja. Tämä on mielenkiintoista, ja tietysti valtiovarainvaliokunnan on syytä käydä läpi, miten tämä vaikuttaa valtion taloudessa ja kassatilanteessa muun muassa.

Näin ollen, jos otetaan näiden pääomien käyttö huomioon, valtio velkaantuu tosiasiassa tänä vuonna noin 13,5 miljardia euroa, ja se on hirvittävä luku yhtenä vuonna. Silloin 1990-luvun alun huippuvuosina 60 miljardia markkaa otettiin uutta velkaa pahimpana vuonna ja nyt ollaan kehystenkin mukaan sitten monena vuonna ottamassa lähes 10 miljardin euron velkataakkaa, uutta velkaa valtiolle. Hallitus ei ole tähän valtiontalouden velkaantumiskysymykseen tässä paneutunut muuta kuin todennut, että tämän vuoden lopussa valtionvelka on 76 miljardia euroa, ehkä vähän ylikin, 43 prosenttia bkt:stä. Mielestäni nyt jo hallituksen vastuullisesti pitäisi miettiä sitä, miten valtion velkaantumista todella ruvetaan hallitsemaan ja hillitsemään, mutta näyttää siltä, että nytkin tehdään sellaista ihmeellisyyttä kuin vaalilisäbudjettia. Olemme tottuneet siihen, että tehdään vaalibudjetteja, mutta nyt tehdään jo vähän vaalilisäbudjetteja. (Ed. Rossin välihuuto) - Täällä on mukana muun muassa Latvian luotto, se on todettava.

Herra puhemies! Työttömyys on edelleen kasvussa. Viimeiset tilastot ovat huolestuttavia, ja vastikään tuli tieto, että toimeentulotukimenot ovat räjähtäneet valtavaan kasvuun. Meillä on todellakin tämä Kreikan lainoitus ja Latvian lainoitus käsissä, ja edessä ovat hyvin epävarmat ajat, mihin joudumme valtiontalouden osalta. Tähän tilanteeseen pitäisi kyllä hallituksen paljon vakavammin reagoida. Ministeri Katainen ei tähän perusasiaan juurikaan paneutunut tuossa esittelypuheenvuorossaan.

Herra puhemies! Täällä on todella muutamia pieniä ja tarpeellisia tarkennuksia määrärahoihin. Oma eduskuntaryhmäni on tehnyt muutamia hyvin maltillisia lisätalousarvioaloitteita sellaisiin kohteisiin, jotka on unohdettu tai jääneet muutoin tarpeeseen korjata. Totean vain lyhyesti, kun aika kuluu, että tämä Kemera, jonka ed. Timo Korhonen liitti ydinvoimalupahakemuksiin, on yksi sellainen, johon pitää palata. Toinen on tämä tiestöasia. Meidän tiestömme, kansallisvarallisuutemme, rapautuu nopeaa vauhtia, ja siitä tulee sitä kalliimpi lasku, mitä pitemmälle sen annetaan rapautua maakunnissa. Nimenomaan tämä uusiutuvan energian hyödyntämisen välttämättömyys vaatii myös alemman tieverkoston parantamista. Ei lisäbudjetissa varmaankaan siihen nyt ole tarpeen suuria varoja merkitä, mutta hallituksen pitää tehdä pitkäaikainen suunnitelma, miten tämä varmistetaan. Tarve on polttava lähiaikoina, jos aiotaan menetellä niin kuin on päätetty, ja ei meillä siinä varmastikaan vaihtoehtoja ole.

Erkki Virtanen /vas:  Arvoisa puhemies! Lohdutuksena ed. Kankaanniemelle: kyllä niitä leikkauslistoja kirjoitetaan jo jossakin ja tekin pääsette sitten ensi vaalien jälkeen niitä taas haukkumaan, että ei kannata hirveästi olla huolissaan siitä.

Herra puhemies! Kahteen asiaan kiinnitän huomiota. Ensimmäinen on kysymys te-toimistojen voimavaroista, joihin näytettiin osoitettavan yhden kanslistin palkkausmäärärahojen siirron verran rahaa, vai mitähän niissä perusteluissa lukikaan. Tänä aamuna Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto jätti eduskuntaryhmille Sosiaalibarometrin, niin kuin se on tehnyt 20 vuotta tässä aiemminkin, ja tunsi syvää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevien aseman jatkuvasta heikkenemisestä ja kiinnitti huomiota siihen, että kun sosiaalitoimen ja te-toimistojen ja vastaavien johtajilta on siis kysytty mielipiteitä tästä vallitsevasta kehityksestä näissä virastoissa, niin erityisen huolestuneita olivat te-toimistojen johtajat. He olivat erityisen huolestuneita siitä, että voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä huolehtimaan pitkäaikaistyöttömien, nuorten työttömien palveluista niin, että pitkäaikaistyöttömyys ei uhkaisi räjähtää. Barometrissa todettiin, että kun tähän saakka puheissa on korostettu ja onnistuttukin toimimaan niin, että näitä 1990-luvun alun laman virheitä ei ole toistettu, niin nyt niitä toistetaan.

Yksi osa toistosta on se, että työttömistä ei pidetä huolta. Täällä viime kaudella puhuttiin tempputyöllistämisestä ja siitä irtipääsystä. Siitä tempputyöllistämisestä, josta te-toimistoja silloin syytettiin, ei ole sen kummemmin irti päästy, muuten kuin että nyt on ruvettu tempputyöllistämään yrityksiä kasvavassa määrin, ja sen seurauksena valitettavasti ne varsinaiset työttömät ovat sitten uhassa jäädä hoitamatta. Sitten vielä ongelmana on se, että kun sinne on palkattu nyt ihmisiä, niin heidät on palkattu tilapäisiin työsuhteisiin ja varsinaisten työntekijöitten aika menee uusien työntekijöitten opastamiseen. Tällä tavalla hyöty jää kyseenalaiseksi.

Toinen keskeinen ongelma, joka vilahtaa tämän lisäbudjetin myötä esille, on tämä kysymys Somlasta eli sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta. Sinne ollaan nyt jatkamassa neljän tilapäisen - korostan jälleen sanaa "tilapäisen" - työntekijän työsuhdetta, rahat osoitetaan siihen. Se on nyt vähintäänkin kohtuullista, mutta näitten neljän tilapäisen työntekijän ansiosta jonot ovat lyhentyneet vain vähän, niitä ei ole saatu purettua. Siellä ihmisten valitusajat ovat kaksi vuotta, ja se on suomalaisen sosiaaliturvan kenties suurin häpeätahra tällä hetkellä. Ihmiset, jotka hakevat oikeutta, joutuvat odottamaan sen oikeuden saamista kaksi vuotta sen takia, että me teimme täällä ratkaisuja, lakkautimme muun muassa viime kaudella nämä alueelliset valituslautakunnat, ja se on ollut yksi keskeinen syy tähän tilanteeseen. Se pitäisi saattaa kuntoon.

Herra puhemies! Lopuksi: Täällä joku totesi - niin, taisi olla ed. Kuoppa, joka totesi - että esimerkiksi Helsingissä peruskorjaustyömailla 60 prosenttia työntekijöistä on ulkomaisia. Satuimme tapaamaan ed. Rajalan kanssa tuossa Malminkadulla, jossa molemmat asumme. Totesimme, että molempien taloja on nyt puolitoista vuotta peruskorjattu, tehty julkisivuremonttia, ja kumpikaan emme ole vielä tavanneet kummallakaan työmaalla yhtään työntekijää, jonka olisimme kuulleet puhuvan suomea. Valvontaa todellakin tarvitaan.

Markku Rossi /kesk:  Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tämän vuoden kolmanneksi lisätalousarvioksi pitää nettolisäyksenä reilut 327 miljoonaa euroa sisällään. Onkohan viimeinen lisätalousarvio, joka on muuten plusmerkkinen pitkään aikaan? Hyvin helposti voi käydä näin. Nimittäin tämä talouden tila, vaikka ja kun se pientä orastusta ja hyvää näyttääkin, ei kerro silti sitä, että velkaantumisemme jatkuu. Täällä muutamat edustajat ovat kiinnittäneet tähän asiaan huomiota, ja on pakko todeta, että tämä velkaantumisen taso on Suomellekin aivan liian korkea. Hallitushan on päättänyt sen, että me elvytämme ja me pidämme tämän kansantalouden ja kansalaistenkin asiat liikkeellä, mutta tämä on vaan pakko todeta samalla lailla kuin Euroopan valtiot muutkin ovat velkaantuneet tämän taloustaantuman myötä, jota voisi aivan hyvin lamaksikin monin osin kutsua. Tässä mielessä tämä on pakko todeta. Velkahan on sitä, että me syömme sananmukaisesti tulevien sukupolvien laskuun, ja voi kysyä, onko se sitten oikein. Mutta ei meistä ole tietysti tinkimäänkään kovin helposti, että tämä on aika vaikea yhtälö. Kun täällä perättiin, että eduskunta priorisoi, niin ei eduskunnasta ole priorisoimaan. Eduskunta kykenee yleensä lisäämään vaan menoja. Hallituksen vähän ikäväkin velvollisuus on sitten katsoa, missä se talousarvio ja taloustilanne kaiken kaikkiaan kulkee.

Tällä hetkellä on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että tämä korkotaso pysyy nykyisen kaltaisena. Jos ajatellaan vaikka 120 000 euron - tämä oli helppoa laskea vaan - kokoista asuntoluottoa esimerkiksi, niin prosentti tekee siinä 100 euroa kuukautta kohden eli 1 200 euroa vuodessa ja jos vaikkapa 3 prosenttiyksikköä nykyisestä noin 2 prosentin tasosta asuntoluottojen hinnat nousisivat tuohon 5:een, jota ei sinällänsä pidetä kummallisena, koska 1,5 vuotta sitten siinä oltiin, niin se merkitsisi 3 500-3 600 euron lisälaskua. Eli tällä hetkellä me elämme matalien korkojen ansiosta erittäin hyvää suhdannetilannetta ainakin asuntovelallisten ja muidenkin velallisten kannalta. Sen vuoksi on tärkeää, että tämä hallituksen talouspolitiikan linja jatkuu niin, että meillä ei synnytetä tilannetta, jossa omatoimisesti korkotasoa nostetaan. Kreikka taitaa auttaa meitä niin, että tämä Euroopan korkomarkkinakehitys johtaa juuri siihen, että mekin pystymme nauttimaan tällä hetkellä edullisemmista koroista, ja se on kyllä meidän kansantaloudellemme kaikkein suurin asia. Eivät minkään näköiset palkankorotukset pysty tätä asiaa vastaavalla tavalla tuomaan kansalaisille. Sen vuoksi korkotason ja korkovakauden säilyttäminen on ehkä meidän kansantaloutemme kannalta se kaikkein tärkein ja kaikkein suurimerkityksellisin asia.

Herra puhemies! Ed. Kallio aiemmin totesi, että hallitus on jättänyt kunnat oman onnensa nojaan tai yksin tai jotain vastaavaa. Näinhän ei ole. Tämän kauden aikana on toteutettu erittäin paljon ratkaisuja, jotka näkyvät nimenomaan kuntataloudessa. Kun tarkastellaan kuntien viime vuoden tilinpäätöksiä, niin pääsääntöisesti kunnat ovat selvinneet joko hyvin tai ainakin paremmin kuin itse ovat omissa talousarvioissaan ennustaneet tilanteen kehittyvän. Tähän ovat vaikuttaneet monet tekijät, sekä valtionosuuksien kehitys, kiinteistöverojen rajojen nosto, kelamaksun poisto, harkinnanvaraiset avustuksetkin ovat eräissä kunnissa auttaneet, samoin miniuudistus syrjäisimpien kuntien kohdalla.

Kunnat ovat toki velkaantuneet ja velkaantumassa, mutta tässäkin on aivan selkeä ero. Jos kunnat velkaantuvat tasoltaan miljardin verran, niin valtion velkaantuminen on sitten jo ihan toista luokkaa eli noin 12 miljardin luokkaa. Eduskunta on hyväksynyt valtionvelan noston aina 110 miljardiin euroon. Herää tietysti kysymys, olisiko tuo pitänyt tehdä pikemminkin vaikka vuosittain eikä antaa valtakirjaa, että sinne asti voi viedä myös seuraava hallitus tätä velkaantumiskehitystä, koska siinä on se keskeisin asia, että sitäkään ei saa paisuttaa liiaksi. Eli ei kuntia ole unohdettu.

Mutta totta kai, se on selvä, että kuntataloudessa niin kuin valtiontaloudessakin tuottavuusohjelmien ja monien muidenkin asioiden vaikutuksesta eihän siellä helppoa ole ja kunnat ovat tehneet myös tiukkaa työtä, mutta myös investoivat samalla. Esimerkiksi Kuopion alueella on tällä hetkellä erittäin voimakas investointibuumi eikä se johdu yksistään tulevista asuntomessuista, joista mainittakoon tällä hetkellä, että kun on sopiva aika itse kullakin, tervetuloa Kuopioon!

Arto Satonen /kok:  Arvoisa puhemies! Ed. Rossi puhui täällä ansiokkaasti velkaantumisen vaaroista ja korkotason merkityksestä Suomen kansantaloudelle. Ehkä voisin siitä lähteä liikkeelle.

On tietysti valitettavaa, että tänä vuonna on jouduttu ottamaan niin paljon valtion velkaa, mutta vieläkin valitettavampaa on se, jos vienti ei lähde uudelleen nousuun, koska viennistä ja nimenomaan vientiteollisuudestahan me elämme. Yli 40 prosenttia bkt:stä tulee vientiteollisuudesta, ja sen merkitys tässä talossa pitäisi laajalti tunnustaa. Se liittyy toisaalta energiaratkaisuun mutta se liittyy ennen kaikkea työllisyyteen. Me hyvin paljon puhumme siitä, että olemme siirtymässä palveluyhteiskuntaan, meille tulee greenjobseja ja muita tällaisia ilmiöitä, näistä paljon puhutaan, että näillä me sitten pidämme tämän hyvinvointimme yllä. Ne ovat kaikki tarpeen, ja ehdottomasti esimerkiksi uusiutuvan energian teknologiaan pitää panostaa, sen tuotekehitykseen ja tutkimukseen, mutta on täysin epärealistista kuvitella, että jos meidän perusteollisuutemme ei pärjää, tässä maassa säilyisi sellainen hyvinvointi, mikä täällä tällä hetkellä on. Se on aivan itsestäänselvä asia.

Jos ottaa esimerkin lahden takaa, niin Yhdysvalloissa 1980-luvun puolivälissä alkoi se kehitys, että teollinen tuotanto alkoi aleta ja samanaikaisesti palveluiden määrä kasvoi ja palveluiden vienti kasvoi, mutta tämä palveluiden vienti on nyt 25 vuotta myöhemmin korvannut ainoastaan yhden kuudesosan teollisuuden alenemasta. Tämä selittää osittain sen ison alijäämän, joka siellä on olemassa. Ja jos kuvitellaan, että me voisimme pärjätä tässä kilpailussa paremmin kuin se maa, jonka palvelutuotteita ylivoimaisesti eniten maailmalla myydään, niin kyllä se on epärealistista kuvittelua. Sen takia ne toimet, joilla voidaan vahvistaa teollista pohjaa ja kehittää sitä eteenpäin, kehittää teollisuuteen liittyviä palveluita, ne ovat ratkaisevia sen osalta, miten tämä kansantalouden kehitys ja suomalaisten hyvinvointi jatkossa tulee kehittymään.

Arvoisa puhemies! Itse kolmanteen lisäbudjettiin liittyen muutamia huomioita.

Täällä on hyviä asioita, kuten muun muassa Teollisuussijoituksen pääomittamisen lisääminen. Täällä on myöskin ammatilliseen koulutukseen 1 750 lisäpaikkaa. Toivon, että ne jaetaan myös sillä tavalla, että niitä paikkoja tulee erityisesti niille paikkakunnille, joissa nuorisotyöttömyyden tilanne on tällä hetkellä vakava. Ammatillisiin oppilaitoksiin ja kaikkiin oppilaitoksiin on nyt hakijoita hyvin, koska työllisyystilanne on heikentynyt ja sitä kautta yhä useampi haluaa hakeutua koulutukseen. Nyt on hyvin tärkeää, että tänne on jatkossa riittävästi resursseja.

Työllisyystilanteesta voisi sanoa sen, että se ei näytä ollenkaan niin huonolta kuin pelättiin. Vaikka työttömyysaste on hieman noussut nyt, jos verrataan edelliseen vuoteen, niin työttömien määrä on huhtikuussa alempi kuin se oli maaliskuussa ja myöskin kausitasoitettu trendi näyttää jo alaspäin. Eli jos talouskehitys meidän päämarkkina-alueillamme ei olennaisesti heikkene, niin viittaukset ovat siihen suuntaan, että työllisyys paranee. On kuitenkin edelleen monia vakavia alueita maassamme, erityisesti vientiteollisuuden aloilla, joilla selvästi näkyy työllisyyden heikkeneminen. Tässä vaiheessa kaivattaisiin vähän uutta asennetta myöskin tukityöllistämisiin ja ylipäätään aktiiviseen työvoimapolitiikkaan.

Meillä on ollut sellainen järjestelmä tässä maassa, että niille alueille, joilla on heikoin työllisyystilanne, pääsääntöisesti on suunnattu vielä enemmän aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja kuin siellä on työttömiä. Tämä on perusteltua silloin, kun taloustilanne on hyvä, koska silloin niillä voidaan auttaa näitä vaikeassa tilanteessa olevia. Mutta tällaisessa taloustilanteessa, kun työttömyys on noussut joka paikassa, niin aivan varmasti näillä maan ydinalueilla, joilla nyt myöskin työttömyys on kasvanut, pystyttäisiin saamaan enemmän aikaan, jos sinne suunnattaisiin näitä tukityöllistämisen rahoja. Otan esimerkin, en tällä kertaa omasta vaalipiiristäni, vaan Varsinais-Suomesta. Esimerkiksi Salossa on sellainen tilanne, että siellä tarvittaisiin todella paljon tukityöllistämiseen ja ammatilliseen koulutukseen paikkoja, koska kun Nokia on vähentänyt kaikki ne henkilöt, kun lasketaan vuokratyössä olleet, määräaikaisessa työssä olleet, yli 1 000 ihmistä, siellä on paljon sellaista nuorta väkeä, jotka ovat ympäri maata sinne tulleet ja ovat siellä olleet töissä, mutta nyt he tarvitsisivat koulutusta, jotta he voivat työllistyä toisiin työtehtäviin, jos niitä työtehtäviä ei enää ole, missä he ovat aikaisemmin olleet. Eli tällaista täsmätoimintaa pitäisi nyt tehdä, jotta löytyisi oikeita ratkaisuja mahdollisimman monelle.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä muutama sana turvapaikanhakijoihin liittyvästä budjettimomentista. Täällä todetaan, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta aiheutuneisiin menoihin ehdotetaan 30,5 miljoonan euron lisäystä johtuen siitä, että vastaanoton piirissä olevien henkilöiden määrä on kasvanut. Onneksi jo nyt on tehty toimia, jotka ovat estäneet sen, että tämä kasvu ei ole ollut suurempi, mutta edelleen tässä on työ kesken ja odotan sekä mielenkiinnolla että varsin nopealla aikataululla sisäministeriöstä sitä selvitystä, jossa käydään läpi meidän ja muiden Pohjoismaiden nämä niin sanotut vetovoimatekijät ja niiden pohjalta esitetään sellaisia toimia, että Suomea ei koeta poikkeuksellisen vetovoimaiseksi. Tässä on otettu jo oikeita  askeleita, kuten  muun  muassa  ikätestit, tiukennukset perheenyhdistämiskäytäntöihin, mutta edelleen siellä on tehtävää ja sen takia oli erittäin hyvä, että hallintovaliokunta hallituksen esityksen 240/2009 käsittelyn yhteydessä esitti ponnet, jotka velvoittavat vielä käymään läpi tämän kokonaisuuden, koska muuten meidän lopputulemamme on se, kuten ed. Nepponen täällä jo aiemmin sanoi, että nämä menot vaan koko ajan kasvavat, jos tätä tilannetta ei saada hallintaan.

Kyösti Karjula /kesk:  Arvoisa puhemies! Tämä esillä oleva kolmas lisätalousarvioesitys sisältää lähinnä teknisiä lisäyksiä, teknisiä muutoksia, mutta ajattelin kuitenkin käyttää puheenvuoron tässä tilanteessa, jossa talouden näkymät, jotka on piirretty myös tähän lisätalousarvion taustaksi, ovat hieman valoisammat, kuin ne ovat varsinaisen budjetin käsittelyn yhteydessä olleet. Silti kovin pitkälle meneviin myönteisiin johtopäätöksiin ei ole vielä tilaa, ja se johtuu nimenomaan siitä, että vaikka taantuman oletetaan päättyneen viime vuoden lopulla, niin kuitenkin tämä elpyminen on ollut hyvin hidasta. Se on jollakin tavalla hidastanut työttömyyden kasvua, ja siihen hyvin merkittävästi on todella vaikuttanut myös se, että kotimainen asuntorakentaminen on yllättävänkin korkealla ja myönteisellä tasolla. Mutta iso riski ja iso kysymys on se, että vaikka maailmankauppa elpyy, pääseekö suomalainen vientituotanto tähän vauhtiin mukaan.

Merkit siitä, että me emme pääse yhtä vahvalla otteella mukaan, kuin Suomen viennin rooli oli vielä pari vuotta sitten, ovat hyvin todennäköisiä. Sen vuoksi, arvoisa puhemies, ajattelin, että käytän yhteen periaatteelliseen asiaan puheenvuoroni, ja toivoisin, että jossain määrin saataisiin aikaan myös laajempaa arviointia, nimittäin siitä, millä tavalla Suomi pääsee mukaan kestävään ja uutta luovaan kasvuun. Silloin tullaan siihen isoon kysymykseen, että mitenkä me viritämme tätä osaamiskolmiota: tutkimuksen, tuotekehityksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen kokonaisuutta. Me hyvin mielellämme Suomessa hymistelemme sillä, että meillä sekä tutkimus- että tuotekehitys - me panostamme niihin lähes 4 prosenttia bruttokansantuotteesta - on hyvällä tolalla. Meidän innovaatiojärjestelmämme on kohtuullisen hyvä. Meidän koulutusjärjestelmämme on hyvällä tasolla. Pisa-tulokset ovat se, johonka me hyvin mielellämme vetoamme ja jota jopa kansainvälisestikin arvostetaan ja ihaillaan.

Mutta silti mielestäni se, jos ajatellaan tämänhetkistä tilannetta, mitenkä maailman talouskasvun kärkijoukkueet ovat Euroopan ulkopuolella, edellyttää meiltä syvällisempää arviointia myös siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä meidän pitäisi nopeasti tehdä, että me saamme myös oman vientitoimintamme selvästi nykyistä vahvemmalle tasolle. Jos vertauksena käyttää esimerkiksi Kiinan teollisen tuotannon kasvua viimeisen kymmenen vuoden aikana, niin Kiinan teollisen tuotannon kasvu on nelinkertaistunut kymmenen vuoden aikana. Taustalla on se, että vuosittainen kasvu on jopa ylittänyt 10 prosentin tason, elikkä se on voimakkaampi kasvu, kuin meillä oli talouden pudotus edellisenä vuonna.

Tässä mielessä ajattelen, että nyt lisäbudjettiin sisältyy panostuksia yliopistoille, ammatilliseen koulutukseen, jotka ovat tätä osaamiskolmiota vahvistavia tekijöitä. Tutkimus- ja kehitystoimintaan panostetaan lisää. Siellä on muun muassa Teollisuussijoitus mukana. Siellä kohdistetaan nimenomaan akateemisesti koulutettujen henkilöiden uusiin, kasvuyrittäjyyttä tukeviin kehittämishankkeisiin muun muassa Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Oulun seudulle, elikkä tietyssä mielessä taloudellisesti vahvistetaan tätä osaamiskolmiota.

Mutta kysyn sitä, onko sittenkin tämän osaamiskolmion ytimenä oleva koulutusjärjestelmä kokonaisuutena liian kaukana työelämän, yritysten, kehittämistarpeista. Pitäisikö meidän siirtää ihan sieltä arvoketjun alapäästä peruskoulusta alkaen ammatillista koulutusta, lukiokoulutusta, ammattikorkeakoulukoulutusta mutta myös yliopistokoulutusta lähemmäksi nimenomaan käytännön työelämän tarpeita? (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto) - Minusta Aalto-yliopistossa, olin tulossa tähän, ollaan liikkumassa oikeaan suuntaan. - Mutta onko meillä sittenkin liian monta yliopistoa, jotka ovat tavallaan jämähtämässä tämmöisiksi vanhakantaisiksi tutkintotehtaiksi? Tämä, voisiko sanoa, suojavarjo on se, että kaikki yliopistot vannovat perustutkimuksen nimiin. Tosiasiassa merkittävin osa suomalaisista yliopistoista on kuitenkin tutkintojen tuottajia, koulutusyliopistoja. Tässä mielessä on tämä peruskysymys, pitäisikö henkinen painoarvo saada myös soveltavalle tutkimukselle, soveltavalle koulutukselle, korkeammalle tasolle, ja se tulevaisuuden kuva, mitenkä suomalainen koulutusjärjestelmä sopeutetaan, lähtisi siitä, että Suomi olisi vielä nykyistä selvästi parempi globaalin, uuden tiedon kokoaja ja välittäjä elinkeinoelämän nopeasti kehittyvän yritystoiminnan tarpeisiin.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________
Pentti Tiusanen /vas:  Arvoisa herra puhemies! Tässä ed. Karjula käytti sinänsä tietysti ihan ansiokkaan puheenvuoron. Hän puhui kovasti kasvun perään. Kuitenkin, jos me ajattelemme globaalisti, kasvun rajat tällä planeetalla on varmasti saavutettu. Kysymys on laadusta, ja se kasvusta puhuminen pitäisi suunnata aivan uudella tavalla. Meksikonlahdella nähdään, mi- hinkä tällainen sokea tuoton ja kasvun, tuossa tapauksessa energiankulutuksen kasvun, lisääminen johtaa. Se johtaa pikkuhiljaa todella tämän planeetan tuhoutumiseen, eikä niinkään hitaasti. Ympäristöongelmat on ulkoistettu Kiinaan, ja siellä sitten tapahtuu tätä teollista tuotantoa monesti ympäristöstä välittämättä.

Suomen ympäristön pääluokka 35, ympäristöministeriön hallinnonala, on totutusti vedetty erittäin tiukalle, ja sen kehyksethän ovat vahvasti laskevat, enemmän vielä kuin muiden pääluokkien. Tässä lisäbudjetissa on positiivista öljyn keräämiseen ja öljyonnettomuuden hallintaan, jos näin voi todeta, nähden se, että alusinvestointien kohdalla löytyy nyt sitten 2 miljoonaa kadoksissa ollutta rahaa nimenomaan öljynkeräyslaitteiston hankkimiseen tähän monitoimialukseen. Tässä oli jo syntymässä tilanne, että alus valmistuu mutta sitä ei voida käyttää öljynkeräykseen, mihin sen kuitenkin alun pitäen piti suuntautua.

Täällä päätettiin hotellin rakentamisesta kansallispuistoon. Sen yhteydessä on todettu moneen kertaan, ei ainoastaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vaan muidenkin kohdalla, näiden lisääntyneiden kävijämäärien aiheuttama kansallispuistojen kuluminen, ja siihen tarvittaisiin lisää rahaa. Nyt Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin on löytynyt lähes 1 300 000 euroa ja tässä tapauksessa Liminganlahden luontokeskukseen. Varmasti ihan asiallinen kohde, mutta näihin kaikkiin kansallispuistoihin pitäisi saada tämä. Jonkinlaisena verirahanahan tuolle Pallas-Yllästunturin rakentamiselle oli sidottu noin miljoona euroa. Todettiin hallituksen puolelta, että miljoona euroa löytyisi lisää sitten tähän infran tukemiseen. Saa nähdä.

Edelleen, puhemies, luonnonsuojelumenoihin ei löydy tässä kolmannessa lisätalousarviossa lisärahoja. Siinä olisi tietysti toivonut toisentyyppistä tulosta.

Pääluokassa 33 on taas tämä usein puhuttu sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta. Sen lisäraha on aika vaatimaton. Käytännössähän se merkitsee sitä, että nämä neljä määräaikaista henkilöä voivat toimia vuoden loppuun selvittelemässä valitusruuhkaa. Tuossa mielessä tämä on hyvä mutta vähäinen summa.

Liikenneverkoista on nyt todettava tässäkin vaiheessa, vaikka tämä Savonlinnan ongelma alkaa olla jo ikään kuin post festum, että Valtatie 14:n ja Savonlinnan keskustan väylähanke on ongelmallinen. Sen ongelmat sitten tietysti näkyvät rakentamisen yhteydessä, että millä tavalla se vaikuttaa Savonlinnan keskustan kaupunkiympäristöön, pitkälti luonnontilaiseen alueeseen, tämän Valtatie 14:n pohjoispuolella sinne kasinon suuntaan. Tämä hanke on ollut pitkään pysähdyksissä, ja sitä ei ole viety eteenpäin, kunnes nyt tämä hallitus on laittanut siihen vauhtia. Tämä on ongelmallinen asia, ja tässä ei mielestäni tehdä kokonaisuudessaan järkevää väyläpolitiikkaa, väylän ja tiestön kehittämistä. Siinä on jätetty ympäristö liiaksi huomiotta.

Hannu Hoskonen /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Valtion kolmas tämän vuoden lisäta-lousarvio on mielestäni erittäin hyvin kohdennettu niihin tarpeisiin, mitkä ovat tällä hetkellä akuuteimpia. Se on totta, että valtion taloustilanne on todella huono ja taantuma, nykyinen voimassaoleva lama, on tietenkin se toimintaympäristö, missä tätä budjettia tehdään.

Yhteisöverojen kasvu on nyt ollut erittäin positiivista, ja tuotto on ollut yllättävänkin hyvä, 712 miljoonaa euroa enemmän kuin on arvioitu, mikä tietenkin pienentää sitten velanottoa, ja arvioidaan, että tänä vuonna yhteisöverojen tuotto kasvaisi 17 prosenttia arvioidusta. Se on erittäin hyvä uutinen ja myös osoittaa sen, että hallituksen toimeenpanemat elvytystoimet ovat purreet ja yhteisöverotuottoja on tullut lisää.

Se, että valtion velanotto nettomääräisesti on tänä vuonna 12 miljardia euroa, on erittäin huolestuttavaa. Tämä edustaa 43:a prosenttia bruttokansantuotteesta. Yhteismäärältään 76 miljardia on velkaa, kun vuosi 2010 on eletty. Se on sellainen luku, joka havahduttaa varmasti kaikki suomalaiset siihen totuuteen, että tämä velka on jonain päivänä takaisin maksettava. Euroopan unionin tavoitehan on, että bruttokansantuotteesta velan maksimimäärä olisi korkeintaan 60 prosenttia. Olemme toki tästä luvusta vielä jäljessä, mutta pitää muistaa, että mitä alhaisemmalta velkatasolta lähdemme omia toimiamme tekemään, sen parempi.

Euroopan unionin ohjeen mukaan vuosittaisen valtion budjetin alijäämä ei saisi ylittää 3:a prosenttia. Nyt me olemme lähellä 20:tä prosenttia, mikä on äärimmäisen huolestuttava tunnusluku. On aivan varmaa, että lähiaikoina - ja uskon, että jo tämänkin hallituksen aikaan - tälle ongelmalle jotain tehdään, ja varsinkin uudessa hallitusohjelmassa tämä tulee olemaan uuden hallituksen hallitusohjelman asia numero 1. On äärimmäisen tärkeää, että valtion julkinen talous saadaan tasapainoon ja pystymme tulevaisuudessa asiamme hoitamaan niin, ettemme lainaa lapsiltamme tulevaisuudessa heidän itselleen tarvitsemiaan rahoja, ja nimenomaan niin, että pidämme valtiontalouden kunnossa.

On erittäin positiivista, arvoisa herra puhemies, että ammatilliseen koulutukseen saadaan 7,7 miljoonaa euroa lisämäärärahaa, jolla pystytään nuoria ohjaamaan ammatilliseen koulutukseen. Tämä on se oikea tie, jolla todella luomme tulevaisuutta. Ja on muistettava, että tällä hetkellä ammatillisen koulutuksen suosio suomalaisten nuorten keskuudessa on todella iloisesti kasvanut. Tämä luo uskoa siihen, että tekeviä käsiä riittää lähivuosinakin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta vielä sen ikävän asian, että tässä lisätalousarviossa ei ole yhtään euroa merkitty kestävän metsäta-louden rahoitusta varten. Lisärahoitustarve tälle vuodelle olisi noin 30 miljoonaa euroa, ja tässä lisätalousarviossa ei ole yhtään euroa tähän tarkoitukseen varattu. Tämänhetkinen akuutti tarve lienee siinä 16 miljoonan euron paikkeilla. Mutta joka tapauksessa on äärimmäisen tärkeää, että pystymme tänä vuonna jo vuosia jälkijättöisesti rahoitetun Kemera-potin takaamaan täysimääräisesti niin, ettei ensi vuodelle siirry yhtään häntiä viilemään.

Parhaillaan eduskunnassa käsitellään hallituksen esitystä energiaratkaisuksi, joka tietenkin käsittää nämä paljon puhutut kaksi ydinvoimalupaa, periaatepäätöstä, kahden ydinvoimalan rakentamisesta. Mutta se sisältää erittäin merkittävän uusiutuvan energian paketin, joka lisäisi energiapuun käyttöä 13,5 miljoonalla kiintomotilla vuodessa. On erittäin huolestuttava signaali, ettemme pysty Kemera-varoja laittamaan ajan tasalle. Se on samalla myös erittäin huono signaali sille, miten me käsittelemme tätä hallituksen energiaratkaisua, koska jos emme pysty Kemera-varoja laittamaan ajan tasalle, niin miten me pystymme tämän valtaisan uusiutuvan energian paketin viemään läpi tässä talossa. Mielestäni - ja omana kannanottonani sanon - jos tämä uusiutuvan energian ratkaisu halutaan tehdä, se tarkoittaa, että myös Kemera-rahat saadaan ajan tasalle. Muussa tapauksessa menee myös harkintaan se, annammeko yhtään ydinvoimalupaa enää, koska jotakin tässä maassa pitää tehdä, jotta saadaan nuo metsät kuntoon ja myös Euroopan unionin uusiutuvien energioiden tavoitteet ja ilmastosopimusten tavoitteet pystymme täyttämään.

Jouko Laxell /kok:  Arvoisa puhemies! Samasta asiasta minäkin puhuisin. Nuoriso pitäisi tähän yrittäjyyteen saada paremmin ja paremmin sitoutumaan. Yksi hyvä keino on ollut pitkän aikaa jo tämä starttiraha. Sitä on parannettu, ja siitä on vuosien saatossa ollut erittäin hyvät kokemukset. Se on yksi sellainen keino, mikä varmasti olisi vielä parannettuna hyvä kannustin.

Sitten toiseksi, kun näitä epäonnistumisia kuitenkin kaikesta huolimatta tulee ja yritys kaatuu, niin meillä tämä konkurssilainsäädäntö ja kaikki tuovat stopin tälle yrittäjyydelle ja ne suurin piirtein, voisi sanoa, ajavat maan rakoon tällaisen yrittäjän. Monelle kekseliäällekin yrittäjälle voi tämmöisen konkurssin jälkeen olla karmeat seuraamukset. Yhden epäonnistumisen, niin kuin jossain Amerikassa tai muualla, ei suinkaan pitäisi lannistaa sellaista yrittäjää, vaan hänelle pitäisi antaa uusi mahdollisuus. Sieltä voi vaikka kuinka hyvä uusi tuote ja uusi yritys seuraavalla kerralla tulla.

Kolmanneksi: Ed. Pulliainenkin otti esille tämän tilintarkastusvelvollisuuden. Minä sanoisin kyllä tosiaan niin, että se pitäisi olla ehdottomasti, koska se on tavarantoimittajille, se on verottajalle, se on yrittäjälle itselleen halpa maksu. Se on erittäin suuri vakuutus niille.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Vielä pitää tulla ihan lyhyesti pönttöön tämän päivän, sanoisinko, merkittävimmän uutisen johdosta. Meille edustajille on tullut STT:n tekstiviesti siitä, että komissio on valinnut tiensä tässä rahoitusongelmakimpussa, ja se on kriisirahasto. Tämä on erittäin mielenkiintoinen asia siinä katsannossa, mitä komissio kuvittelee tehneensä. Siis minä ymmärsin sen uutisen suurin piirtein sillä tavalla, että sillä halutaan siirtää pois veronmaksajilta tämä taakka pankeille.

Mistäs tässä nyt, arvoisa puhemies, oikein sitten on kysymys? Mitenkä se temppu siis tässä mielessä onnistuu? Ensinnäkin ensimmäinen asia on se, että kun pankkien pitäisi maksaa, niin mistäs ne pankit sitten sen rahan ottavat? No, ne ottavat sen tietysti Euroopan keskuspankilta, joka hyväksyy valtioitten roskaluottovelkakirja-asiakirjoja, elikkä siis toisin sanoen setelirahoituksella pankit pidetään kuivilla. No, kukas sen sitten maksaa? No, todennäköisesti keskeisessä asemassa ovat ne veronmaksajat, jotka eivät veronmaksajuuttaan voi kiertää millään tavalla.

Ajatellaan sitten se toinen mahdollisuus, mikä tässä on. Se on tietysti pankkien asiakkaat. No mitäs he ovat? Ainakin siis silloin rekisteröityjä asiakkaita elikkä mitä todennäköisimmin myöskin tavallaan väärän kautta rekisteröityjä veronmaksajia, siis jälleen veronmaksajat.

Siis, arvoisa puhemies, taisi käydä vähän niin, että temppu oli ihan tyylikäs, mutta ei se nyt ainakaan ollut se, mistä oli alun perin puhetta.

Matti Kangas /vas:  Arvoisa puhemies! Kolmannesta lisätalousarviosta on minullakin alempiasteisen tieverkon investointialoitteita. Siinä tämä hallitus on epäonnistunut täysin. Tiet huononevat, ja nyt tulee tämä energiapakettikin, jossa on 38 prosentin uusiutuva energiaosuus ja siitä puolet puulla, niin ei tämmöinen onnistu. Se on kuollut paketti, ja siinä hukataan rahaa, jos ei laiteta alempiasteista tieverkkoa kuntoon.

Samoiten lentoliikenne tässä maassa. Siellä on tappotuomiolla Pori, Jyväskylä ja Seinäjoki; ilmoitetaan, että syksyllä lopetetaan lentoliikenne. Tämä kertoo jotain tämän hallituksen politiikasta muuta Suomea kuin tätä Helsingin seutua ajatellen. Täällä hoidetaan kaikki kuntoon mutta muuta Suomea ajetaan alas.

Markku Rossi /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Varmaankin tällainen EU:n esittämä kriisinratkaisurahasto tarvitaan sinällänsä. Jos todetaan, että sitä ei rahoiteta veronmaksajien varoin, niin kyllähän kuluttajat sen rahoittavat tavalla tai toisella. Kun pankeilta ja rahoittajilta sitten rahastoa kootaan, niin sillä on taipumus siirtyä myös hintoihin elikkä korkoihin elikkä maksuihin, ja yhtä kaikki tullaan tilanteeseen, jossa joku sen aina maksaa. Onko se sitten verovaroin rahoitettava vai kootaanko ikään kuin markkinoilta on vähän kaksi ero näkökulmaa, mutta yhtä kaikki samaan suuntaan mennään.

Onko tällainen kriisinratkaisurahasto sitten oikea ratkaisu asialle? Sehän saattaa johtaa myös sitten rahoittajapankkien keskellä sellaiseen onko se nyt laissez faire -tunnelmaan, että katsotaan tilanne, tiukassakin paikassa tulee joku rahasto sitten auttamaan. Näin ollen siinä saattaa syntyä myös harhakäsitys. Yleensäkin rahamarkkinoilla tällaiset turvaavat rahastot, jotka tulevat pelastamaan, ovat kyllä käytännössä aika lailla marginaalisia. Kaikkein keskeisintähän tässä on näiden kaikkien rahoittajien sekä ennen kaikkea eurooppalaisten valtioiden tiukka budjettikuri, se ratkaisu, miten ne pääsevät tästä asiasta eteenpäin. Onko hyvä talouskehitys tai huono talouskehitys, tiukka budjettikuri kuitenkin valtiotasolla pätee kaikkein eniten. EU:lle tietysti pitää toivoa onnea ja menestystä tässä asiassa, koska jos siellä epäonnistutaan, niin yhtä kaikki taas veronmaksaja maksaa.

Matti Kangas /vas:  Arvoisa puhemies! Ed. Rossi puuttui aivan oikeaan asiaan: budjettikuri pitää olla. Mutta tällaiset rahastot, se on jälkijättöistä hommaa. Silloin on jo tulipalo ollut, että tässä vaan sammutellaan. Tämä kuri on ennakkoon tehtävä.

Talousvaliokunnassa näitä asioita on käsitelty jo varmaan kuukauden päivät, ja siellä on kerrottu, että Euroopan, EU:n, pääministerit ja valtiovarainministerit ovat jättäneet hommansa hoitamatta. He ovat katsoneet läpi sormien Kreikkaa. On tiedetty jo 2000-luvun alkupuolella, että Kreikka vilunkipeliä pelaa, mutta ei ole haluttu asettaa seinää vasten, että Kreikka ei näin tee. Samoin siellä on Espanja ja Portugali, jotka nyt epätoivoissaan alkavat saneerata talouttaan kuntoon. Toivottavasti siinä onnistuvat, koska sitten on niin valtavat summat kyseessä, että Euroopan rahat eikä mikään maa suostu niitä rahoittamaan. Silloin EU hajoaa, mutta onko sekään suuri vahinko tässä konkurssissa. Mutta ennen kaikkea nyt pitäisi pääministereitten Euroopassa ja valtion päämiesten ja valtiovarainministereiden hoitaa hommansa. Siellä taitaa olla liikaa kavereita, eikä uskalleta sanoa, että ette hoida hommianne.

Toimi Kankaanniemi /kd:  Herra puhemies! Kyllä tämä kriisirahasto todella tulee varmasti nyt liian myöhään Euroopan unionin alueen ja euroalueen osalta. Ei enää pystytä sitä kriisiä ratkaisemaan tällaisilla malleilla, kun ollaan tässä tilanteessa, että on jo niin sanotusti vetelät housuissa. Mutta jotakin tietysti pitää tehdä, ja tämä nyt on yksi malli, mutta kyllä minäkin näen niin, että pelurit ovat pelanneet peliä, keränneet mahtavia voittoja, ja nyt lasku pannaan tavallisten lainanottajien, asuntolainan ottajien muun muassa, maksettavaksi. Eli korkotaso nousee tätä kautta. Toivotaan, että korot eivät hurjasti nou-se, koska meillä on esimerkiksi Suomessa kotitalouksien velkaantumisaste noussut siitä, kun Vanhasen ykköshallitus aloitti. Silloin se oli 73 prosenttia ja nyt se on 115 prosenttia, eli velan suhde käytettävissä oleviin varoihin. Tällaisessa tilanteessa meillä on kymmeniätuhansia nuoria perheitä, lapsiperheitä, tavattoman korkean velkaantumisasteen alla. Ja jos heille tulee nyt pankkien ja Euroopan unionin kehnon politiikan seurauksena tämmöisiä kriisirahastojen rahoitusvelvollisuuksia lainojen koroissa, niin kyllä pieleen menee, ja aivan väärä malli on.

Keinottelijat pitää saada kuriin, ja siinä yhdyn ed. Pulliaiseen, että harmaaseen talouteen pitää alkaa lopultakin iskeä ja ottaa sieltä niitä miljardeja, joita sieltä on otettavissa, jos vaan halua riittää. Mutta valitettavasti nykyinenkin hallitus on enemmän purkanut tätä järjestelmää, luonut uusia keinottelumahdollisuuksia, kuin poistanut entisiä keinotteluja.

Markku Rossi /kesk:  Herra puhemies! Ihan tähän loppuun vielä. Kun tuosta Kreikasta puhutaan ja harmaasta taloudesta, niin on arvio siitä, että jos Kreikassa noudatettaisiin maan itsensä hyväksymiä lakeja, niin Kreikka tienaisi 30 miljardia euroa vuosittain nykyistä enemmän. Jos tämä tieto pitää paikkansa, niin sehän vaan kertoo siitä, että Kreikan pitäisi vaan noudattaa niitä lakeja, mitkä se on itse hyväksynyt. Mutta se sanonta, että jos taksitkin ilmoittavat, että ajaminen loppuu, jos kuitti vaaditaan, kertoo siitä, missä mennään. Tämä harmaan talouden näkökulma, joka on ollut tietyissä muissakin maissa kuin etelän maissa, on tietysti sellainen syöpä, jota täytyy katsoa, että se ei enempää leviä tänne muualle Eurooppaan, koska jos näin kävisi, sehän söisi kaikkien valtioiden verotulopohjan pois mennessään. Tässä mielessä ei oikeastaan kannata muuta kuin kannustaa kreikkalaisia noudattamaan muutakin kuin oikeutta ja totuutta, myös verolakeja.
Erkki Virtanen /vas:  Arvoisa puhemies! Jotta keskustelu ei millään loppuisi, niin totean, että kun täällä nyt suloisen yksimielisesti vaaditaan tiukempaa budjettikuria ja kun toisaalta tuomitaan pelurit, jotka aiheuttivat tämän tilanteen, ja tietenkin myös Kreikan kansan, joka on tähän täysin viaton, niin todetaan nyt, että aivan varmasti budjettikurin toteuttaminen tulee tarkoittamaan sitä, että syyttömät rangaistaan ja syylliset palkitaan. Eli kyllähän budjettikurin tiukentuminen tällä uusliberalistisella puheella tarkoittaa nimenomaan sitä, että köyhien etuuksia tullaan heikentämään ja sitä rataa edetään.
Markku Rossi /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Haluan todeta ed. Virtaselle, että, syyllistämättä kreikkalaisia, ei nyt niinkään voi sanoa, että Kreikan kansa on täysin viaton. Kyllähän sekä ne päätökset, mitkä ovat juontaneet politiikasta, että niiden noudattaminen - viittasin äsken muun muassa tuohon verolakien noudattamiseen - lähtevät aivan sieltä kansalaistasolta. Kuten täällä on vaadittu, pitää elää maassa maan tavalla, ja se on ollut maan tapa. Eli kruunu ei ole saanut sitä, mikä kruunulle olisi kuulunut. Siitä on tullut maan tapa, hyväksyttävä menettely, ja katson kyllä, että sitä kautta kreikkalaiset itsekin ovat hyväksyneet sen tilanteen, missä tällä hetkellä ovat.
Matti Kangas /vas:  Arvoisa puhemies! Kyllä siinä maan tapa on, jos 40 prosenttia Kreikan kansantaloudesta on harmaata taloutta ja aniharva maksaa veroja. Jokainen varmaan tajuaa siinä maassa, että jos ei veroja makseta, niin ei tästä mitään tule, mutta iloista elämää on eletty. Suurimmat syylliset ovat kreikkalaiset poliitikot, ne kaksi puoluetta, jotka ovat hallinneet kymmeniä vuosia siellä ja lupailleet, ja sitten eurooppalaiset, saksalaiset ja ranskalaiset pankit, jotka ovat tätä kuplaa rahoittaneet. Niin Saksan kuin Ranskankaan finanssivalvonta ei ole tämmöiseen puuttunut. Tästä pitäisi itse asiassa se lasku pistää Saksalle ja Ranskalle eikä Suomelle. Suomi maksaa 1,6 miljardia sinne ja se on jo sitoutunut maksamaan Islannin ja Liettuan 320 miljoonaa. 2 miljardia se on hyväntekijänä suomalaisten verorahoja maksamassa pitkin Eurooppaa. Kyllä tässä me olemme vääriä laskunmaksajia.

Keskustelu päättyi.