Täysistunnon pöytäkirja PTK 78/2009 vp
78. TORSTAINA 17. SYYSKUUTA 2009 kello 10.01
Hallituksen esitys HE 138/2009 vp
Toinen asia on myöskin se, että niin eilisessä kuntatalouskeskustelussa kuin ylipäätänsä koko budjetin lähetekeskustelussa ovat mielestäni liikaa, vaikka eurot tätä järjestelmää ohjaavatkin, puheenvuorot ja ratkaisumallit olleet verotuksen ja lainanoton puolella. Sen sijaan vähemmälle ovat jääneet huomiot toimintatapojen ja järjestelyjen, menettelytapojen uudelleenharkinnassa niin kuntatasolla kuin myöskin valtionhallinnon tasolla. Olisi mielenkiintoista ja ehkä hedelmällisempää myöskin paneutua enemmän siihen, kuinka uudella tavalla voisimme järjestää palveluita muun muassa, kun kuntapalveluihin on jatkuvasti puheenvuorosta toiseen vaadittu lisää rahaa.
Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan kohdalla keskusteltiin päivällä muun muassa autokatsastuksista ja niiden hinnoittelun ongelmista. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että on hyvä, että kilpailu aikanaan avattiin ja vaihtoehtoja markkinoille tuli. Miten se tänä päivänä toimii, siitä varmasti voidaan kysymyksiä esittää. Mitä lainsäädännöllä voitaisiin tehdä? Onko sellaista mahdollisuutta harkittu, että katsastusaseman perustamiseen liittyvää lainsäädäntöä avattaisiin ja avaaminen tapahtuisi siltä osin, että kun ymmärrettävästi raskaan ajoneuvokaluston katsastusvalmiuden ylös rakentaminen ja ylläpito on yksityiselle yrittäjälle helposti liian iso kynnys taloudellisesti lähteä mukaan, niin tässä voitaisiin lainsäädäntöä uudistaa ja asiaa helpottaa siltä osin, että raskaan kaluston katsastukset keskitettäisiin tai vaihtoehtoisesti yksityinen katsastusasema voisi tehdä vaikkapa raskaan kaluston korjaamoiden kanssa tiloista kumppanuussopimuksia? Eli että yrittämiseen lähtemisen kynnystä saataisiin alaspäin ja katsastusasema voisi erikoistua henkilöautokatsastukseen, jolloin yhä useampi voisi lähteä tälle sektorille yrittämään ja näin saataisiin kilpailua lisää.
Toinen asia koskee myöskin liikenneministeriön hallinnonalaa, toisaalta se koskee koko budjettia ja siellä olevaa elvytyspakettia. On tärkeätä, mielestäni ehkä välttämätöntä, että ministeriö ja valtioneuvosto, hallitus, elvytyseuroja kohdistaessaan asettaisi etusijalle ohi alueellisuuden vipueurojen työllisyyden välittömän merkityksen. Tässä tietenkin nousee kysymykseksi, mielletäänkö esimerkiksi insinöörityö infran suunnittelussa elvyttäväksi työksi. Sellainen insinöörityö mielestäni kyllä on sitä, jos suunnittelun kohteena on yhteiskunnan kannalta merkittävä infraratkaisu. Tämä on mielestäni aivan olennaista, kun näitä elvytyskohteita suunnitellaan. Siitä on jo hallituksen ensimmäisessä elvytyspaketissa erinomaisia esimerkkejä olemassa.
Mikä ongelma usein markkinataloutta kohtaa, on se, että poliitikot sotkeutuvat siihen, ja yleensä kun poliitikot sotkeutuvat, päätökset tehdään aina liian myöhään: tehdään päätöksiä, mutta puoli vuotta, vuosi liian myöhään, ei toimita ajassa. Sitten myöskin on ongelma se, että kun poliitikot tekevät päätöksiä, he eivät yleensä kanna vastuuta yhtään mistään. Yleensä halutaan kaikkea hyvää kaikille, mutta se tasapainottaminen, se vastuullisuus puuttuu, ja sen puute aiheuttaa juuri näitä merkittäviä ongelmia talouden toiminnassa.
Oikeastaan tämä kriisi, joka nyt on koettu, on hyvä esimerkki siitä, kuinka taloutta kohdellaan väärin poliitikkojen toimesta. Mistä koko kriisi alkoi? Se alkoi siitä, että 1990-luvun lopulla Clintonin hallitus Yhdysvalloissa oli sitä mieltä, että pitää kaikille lainata rahaa asuntoja varten, vaikka heillä ei olisi mitään maksukykyä tältä osin. Tietysti, kun pakotetaan toimijat antamaan rahaa vastuuttomasti, silloin häiritään markkinoiden toimintaa ja luodaan edellytyksiä sille, että asiat menevät pieleen.
Toinen syy, mikä vaikutti tähän kriisiin, oli se, että meillä oli talouden taantuma vuosina 2000 ja 2001. Yhdysvaltain keskuspankki torjui sitä erittäin tehokkaasti, mutta sitä torjuttiin nimenomaan alhaisilla koroilla. Voi sanoa, että mitään kovin vakavaa kriisiä siitä ei syntynyt, mutta sen seurauksena korot pidettiin alhaalla vuoteen 2006 asti eli aivan liian pitkään, koska poliittinen paine oli niin kova, että talouskasvu hiipuu, jos korkoja nostetaan.
Tästä oli se seuraus, että tietysti varallisuusarvot nousivat älyttömästi, mutta mikä kaikkein pahinta, myöskin asuntojen hinnat nousivat. Ja kun Yhdysvalloissa vielä on käytössä järjestelmä, jossa asunnon ostaja vastaa vain asunnon hinnalla lainoista mutta ei omalla henkilökohtaisella varallisuudellaan eli vastuu ei toimi asianmukaisesti markkinatalouden periaatteitten mukaisesti, päädyttiin tilanteeseen, jossa syntyi asuntokupla ja vielä varallisuuskupla. Silloin kun varat ovat osakkeissa, voi sanoa, että ne, joilla on varaa menettää, menettävät, mutta silloin kun rahat ovat asunnoissa, koko kansa menettää. Siinä oli syy, minkä takia silloin, kun suhdanteet alkoivat kääntyä huonoon suuntaan, päädyttiin tilanteeseen, jossa katastrofi oli edessä.
Kuitenkin täytyy sanoa, että poliittisesta järjestelmästä on ollut siinä suhteessa hyötyä, että kun pankkijärjestelmä oli uhattuna, valtioiden rahoilla pankkijärjestelmä kyettiin vakauttamaan. No, kaksi päivää sitten keskusteltiin vakavasti siitä, oliko oikein päästää Lehman Brothers konkurssiin, koska tietysti se olennaisesti pahensi kriisiä. Mutta toisaalta jokainen taloudellinen toimija tarvitsee opetuksen siinä tilanteessa, kun toimitaan vastuuttomasti, että konkurssi voi olla seurauksena. Mielestäni oli täysin oikein, että Yhdysvalloissa Lehman Brothers päästettiin konkurssin, vaikka sillä oli vakavia seurauksia, koska moraalinen hazard on liian paha kaikissa tilanteissa, ja jokaisen pitää tietää, että kun jokaisessa kriisissä on niitä, jotka ovat kaikkein vastuuttomimpia, he joutuvat kuitenkin kärsimään.
Vakautus on toiminut hyvin, pankkijärjestelmä on vakautettu. Voi sanoa, että on ryhdytty elvytykseen, joka on maailmanhistorian kaikkein massiivisin elvytys, ja Suomi on tässä täysillä mukana. Kuitenkin tämä johtaa sitten siihen, että valtiot velkaantuvat, ja täytyy sanoa, että rahaa painetaan. Tässä on Oecd:n selvitys siitä, kuinka viisinkertaistuneet ovat keskuspankkien eli Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankin taseet, se, kuinka paljon rahaa on annettu ulospäin. Sanon vain jo tässä vaiheessa, että tällä toiminnalla luodaan edellytykset sille, että seuraava taloudellinen kriisi meillä on edessä. Hyvä, yritetään päästä yhdestä kriisistä eteenpäin, mutta toimitaan jopa liiankin voimakkaasti. Täällä eduskunnassahan vaaditaan vieläkin voimakkaampia toimenpiteitä, ja sillä tulee olemaan erittäin vakavia seuraamuksia tulevaisuudessa.
Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että tietysti nyt joudutaan miettimään, mitä tehdä, ja kun täällä sanotaan, että pitäisi elvyttää ja pitäisi tehdä sitä, niin Suomen eduskunta on sen puoli vuotta täsmälleen omissa arvioissaan myöhässä melkein jokaista iikkaa myöten. Tässä nyt on viikon vanha Oecd: n selvitys. Kun katsotaan euroaluetta, niin syvimmät sukellukset olivat vuonna 2008 neljännellä kvartaalilla ja vuonna 2009 ensimmäisellä kvartaalilla, noin 10 prosentin paikkeilla, toinen vähän alle ja toinen vähän yli sen. Sen sijaan toinen kvartaali euroalueella oli jo lähestulkoon plus miinus nolla, kolmas kvartaali on pikkuisen plussalla ja neljäs kvartaali tänä vuonna on euroalueella jo plus 2 prosenttia kasvua. Eli taloudellinen tilanne on muuttunut olennaisesti siitä, mistä keskustelua tässä salissa jatkuvasti käydään.
Jos otetaan joitakin muitakin lukuja tältä osin, niin mitä tulee maailmankauppaan, neljäntenä kvartaalina vuonna 2008 vielä sukellettiin alas, ensimmäinen kvartaali, silloin pohja on saavutettu. Nyt mennään hitaasti tässä suhteessa jo ylöspäin. Mitä tulee Oecd-alueella vientiin, niin 04 saavutettiin pohja. Sen jälkeen on tapahtunut vielä supistumista, mutta kolmannella kvartaalilla tänä vuonna maailmankauppa jo kasvaa. Eli on nopeasti toivuttu, ja tällä hetkellä on jo jonkin verran kasvua olemassa. Täytyy sanoa, että mitä tulee vielä tilausten määrään, niin tilaustenkin määrät ovat lisääntyneet aivan viime aikoina.
Ongelma on se, että kuluttajien luottamus on tällä hetkellä edelleen varsin alhainen ja ollaan miinus kahdessa euroalueella ja Yhdysvalloissa, ja tietysti tämä jossain määrin hidastaa normaalia toipumista, mikä tietysti johtuu siitä poliittisesta keskustelusta, jota käydään, koska poliitikot ja miksei talousuutisetkin pelottelevat kansalaisia ja tämä johtaa siihen, että ihmisten varovaisuus on jopa tarpeettoman suurta.
Tietysti nyt pitää miettiä, mitä taloudessa tehdään, ja tässä suhteessa täytyy sanoa, että nopeammin kuin tässä budjetissa esitetään, oikeastaan pitäisi näitä elvyttäviä toimenpiteitä jo alkaa ottaa takaisin. Otan vain yhden esimerkin: Mitä tulee arvonlisäveroon, niin nyt korotus tehdään eli pyritään pikkuisen tasapainottamaan vastuullisesti hallituksen toimesta 1.7., mutta minun mielestäni tämä toimenpide olisi voitu tehdä jo 1.1. alkaen. Ja oikeastaan kaikki arvonlisäveromuutokset olisi pitänyt tehdä niin, että ruuan arvonlisävero, ravintoloita koskevat ja kaikki muut 1.1. alkaen yhdellä kertaa, niin ajoitus olisi osunut suurin piirtein oikein, mutta muutenkin täytyy sanoa, että järjestelmä ei olisi ollut siinä määrin sekava kuin se nyt on vaan olisi toiminut loppujen lopuksi varsin hyvin.
Täällä salissa kohta vaaditaan ja on vaadittu aikaisemmin, että sääntelyä kauheasti pitäisi olla. Täytyy sanoa, että tältä osin nämä sääntelyvaatimukset ovat useilta osin perusteettomia. Otetaan yksi asia, lainananto. Mistä tässä koko kriisissä oli kysymys? Siitä, että annetaan lainaa ja ihmiset eivät kykene maksamaan lainoja. No, sitten kysytään talouspolitiikassa, onko se oikein, että annetaan lainaa ylipäätänsä. Ja tietysti, jos halutaan, että ei tule tällaisia suhdannekriisejä, niin kielletään lainananto kokonaisuudessaan.
Mutta lainanantoon on olemassa selkeä ja järkevä peruste: resurssien oikea allokointi ja se, että ihmiset oman elämänsä aikana voivat hankkia asunnon nuorella iällä ja maksaa sen myöhemmin pois. On selkeä yhteiskunnallinen tarve tälle lainan antamiselle, mutta niin kauan kuin lainananto sallitaan, syntyy riskejä ja niitä ei voida missään tapauksessa millään sääntelyllä kaiken kaikkiaan täysin välttää. Sääntely voi olla parempaa, mutta täytyy sanoa, että tältä osin riskejä tosiaan kokonaisuudessaan ei voida välttää.
On kaksi asiaa - ja näihin Obamakin kiinnitti huomiota - joihin täytyy kiinnittää erityistä huomiota. Toinen on vakavaraisuus eli se, että kun olet taloudellinen toimija, silloin pitää sallia toiminta vain siinä tilanteessa, kun aidosti kykenet vastaamaan niistä sitoumuksista, mihin menet, tai sanotaan, että jos et täysin kykene vastaamaan, niin suurelta osin. Toinen on sitten palkkiojärjestelmä, josta täytyy sanoa, että on oikein, että annetaan kannustimia siitä, että on luovuutta, mutta tärkeätä on myöskin se, että ei synny älytöntä riskinottoa sen takia, että itse hyödytään niin paljon. Kannustinjärjestelmiin ehdottomasti pitää puuttua jatkossa.
Arvoisa puhemies! Oikeastaan keskeisin kysymys, mitä meidän pitäisi Suomessa nyt miettiä, ei välttämättä ole se, onko se 13 miljardia vai 10 miljardia, joka ensi vuonna pitäisi ottaa velkaa, vaan se, onko se menotaso, joka meillä on, kaiken kaikkiaan kestävä. Täytyy sanoa, että jos me katsomme Suomen taloushistoriaa, niin meidän kultakautemme on ollut noin vuodesta 1995 vuoteen 2000. Sen jälkeen täytyy sanoa, että meillä tämä lasku on alkanut ja se lasku tuntuu nyt kiihtyvän selvästi koko ajan.
Ei meidän tarvitse katsoa kuin Nokiaa, Nokian merkitystä Suomen viennissä, tuotannon siirtymistä, ja täytyy katsoa, minne tutkimustoiminta menee, parhaat mallit menevät, ja kun on aito kilpailu älykkäimmissä puhelimissa, niin me olemme aika haastavan tilanteen edessä. Alihankkijat it-sektorilta ovat suurelta osin jo hävinneet täältä, joten voi sanoa, että tämä korkea teknologia ei välttämättä tuo sitä, mitä kuviteltiin sen voivan meille tuoda. Ja metsäteollisuuden, meidän vanhan puujalkamme osalta täytyy sanoa, että sielläkin ollaan menossa alaspäin. Ja täytyy sanoa, että meidän näkymämme eivät ole kauhean hyviä tällä hetkellä.
Sanon, että kun seuraavaa hallitusta muodostetaan, siinä yhteydessä me olemme tilanteessa, jossa ihan vakavasti joudutaan miettimään sitä, onko yhteiskunnan taloudellinen kantokyky enää sitä luokkaa, että voidaan pitää nykyisiä etuuksia yllä. Nyt hallitus puhuu vielä siitä, että joitakin etuuksia parannetaan. Sen voisi mielestäni täysin unohtaa ja pitäisi ihan vakavasti alkaa miettiä sitä, millä tavalla tyylikkäästi, asiallisesti, pikkuisen etuustasoa aletaan vähitellen pudottaa, jotta menot voidaan sopeuttaa niihin mahdollisuuksiin, mitä meillä taloudellisesti kaiken kaikkiaan tässä yhteiskunnassa on. Voi olla, että sattuu tämmöisiä onnenkantamoisia kuten Nokia, (Puhemies: 10 minuuttia!) kehitetään uusia toiminta-alueita, mutta täytyy sanoa, että sellaisen löytäminen, niin kuin me näemme tähän mennessä, ei ole kovinkaan helppoa.
Sitten, arvoisa puhemies, toinen puoli lyhyesti. Jos laitetaan tuhansia miljardeja setelirahoitusta, niin kyllähän siinä tuotettakin syntyy, siis viimeisen vuoden aikana.
Mutta pyysin tämän puheenvuoron erityisesti sen takia, kun huomasin täällä olevan näistä pankeista ja vakuutuslaitoksista kiinnostuneita kansanedustajia paikalla, korostaakseni sitä, miten suuri vastuu eduskunnalla tulee olemaan. Meidän valitsemamme pankkivaltuutetut Suomessa ovat niitä, jotka pankkeja ja vakuutuslaitoksia tarkastavat ja ovat Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin edushenkilöitä, ja samaan aikaan kuin puhutaan siitä, että hallintoneuvostoissa kansanedustajat eivät pysty tekemään yksittäisen sektorin päätöksiä, onpa vaan kumma, että näin isossa potissa nimenomaan kansanedustajista muodostettu Pankkivaltuusto on se, joka viimeisenä näitä vahtii. Odotan sitä aamua, jolloin käy selville, (Puhemies: Minuutti!) että jotain olisi pitänyt käytännössä tehdä, ja nähdään, ketkä nämä henkilöt ovat.
Tehtäväni ei ole puolustaa Bushia, mutta täytyy sanoa, että Yhdysvallat ei ole missään vaiheessa luopunut veroparatiisien vastaisesta taistelusta. Oikeastaan Bushin aikana merkittävää oli se, että silloin käytiin terrorisminvastaista sotaa ja siinä erityisesti haluttiin nimenomaan rahavirtoja erittäin tarkkaan tarkastaa. Otan yhden konkreettisen esimerkin. Se on Yhdysvaltain viranomaistoiminta Union Bank of Switzerlandin suhteen. Siihen, että se markkinoi omia tuotteitaan Yhdysvalloissa ja yritti saada talletuksia niin, että niistä ei makseta veroja Sveitsiin, jo Bushin aikana puututtiin erittäin voimakkaasti. Nythän on käyty oikeutta ja nyt on saatu sopimus Yhdysvaltain ja Sveitsin välillä siitä, että näitä tietoja voidaan välittää.
Lopuksi vielä tästä vakavaraisuudesta täytyy sanoa, että ongelma oli se, että pankit ovat toimineet suhteellisen asiallisesti, mutta sitten kehitettiin sijoituspankit, jonneka siirrettiin tämä toiminta, jota ei voi tehdä pankeissa, ja sinne syntyivät sitten riskit, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ja tässäkin ehkä luovuus muodosti ongelman.
Kun tästä asiasta eduskuntaryhmässämme keskustelimme, niin yhtenä vaihtoehtona oli myöskin se, mitä ed. Sasi esitti. Minä en pidä sitä ollenkaan huonona, ja jos minulla olisi kaikki valta, niin minä menettelisin juuri tuolla tavalla. Ottaisin kaikki alvin muutokset voimaan tammikuun 1. päivästä lähtien. Se merkitsee kyllä sitä, että kansalaisten verorasitus kasvaisi, verotulot kasvaisivat, mutta jokainen kansalainen ymmärtää myöskin, että se tulee koskemaan heitä heinäkuun 1. päivästä lähtien, ja miksi se ei silloin yhtä hyvin voisi koskea 1. päivästä lähtien, jos tähän yhteiseen kassaan saataisiin 500 miljoonaa euroa? Minä luulen, että kansa hyväksyisi sen, kun tietäisivät, että nyt tulee 500 miljoonaa euroa enemmän valtion kassaan, ja sillä 500 miljoonalla saadaan hyvin paljon aikaan.
Mutta palaan tähän kikkailuun. On aivan oikein, että nämä aikaistamiset tuovat valtion kassaan 325 miljoonaa, ja voidaan sanoa, että no, seuraavana vuonna niitä ei enää ole. Mutta pitää ottaa huomioon, että hallitusohjelmaan sisältyy veronkevennyksiä myöskin ensi vuodelle, ja meidän vaihtoehtobudjetissamme merkittävin meno on työssä käyvien lapsiperheiden veronkevennys.
Minä ihmettelen, että pääministeri ja keskustan edustajat voivat tällaista vastustaa samanaikaisesti, kun kentällä puhutaan, että perheitä pitää verotuksessa tukea. Onko parempaa vaihtoehtoa tukea perheitä kuin antaa se tuki pieni- ja keskituloisille työssä käyville lapsiperheille? Minä haluan kuulla, onko parempaa. Minä en tiedä parempaa vaihtoehtoa. Minusta se on se kaikkein tärkein, ja siihen menisi meiltä se 170 miljoonaa.
Tämä meidän vaihtoehtobudjettimme sisältää jonkin verran veronkiristystä - mutta minkälaisia veronkiristyksiä? Muun muassa sellainen veronkiristys, että silloin kun keskusta oli oppositiossa kaudella 1999-2003 ja teki kerran vaihtoehtobudjetin, niin muistan hyvin, kun silloinen kansanedustaja Mauri Pekkarinen totesi ed. Outi Ojalalle, että meiltä tulee sellainen esitys, jota kukaan ei kehtaa vastustaa. Minä tiesin, mitä se sisältää, koska me olimme aikaisemmin keskustelleet siitä. Se oli lähes yhtäpitävä sen lakialoitteen kanssa, minkä me olimme jo useita vuosia aikaisemmin tehneet, eli sellaisia luovutusvoittoja, jotka perustuvat lyhytaikaiseen omistamiseen, verotetaan ankarammin. Keskustan lakialoitteessa oli ankarampi verotus kuin mitä me olimme esittäneet, ja se oli annettu ed. Mannisen nimiin.
Minä ihmettelen suuresti, kun on sellainen esitys, jota kukaan ei kehtaa vastustaa silloin, kun hallituksessa ollaan, miksi sitä ei silloin ajeta vaan annetaan ymmärtää, että meidän vaihtoehtobudjettimme perustuu kikkailuun.
Lisäksi en voi olla ottamatta esille ja mainitsematta carry backiä, josta minä olen monta kertaa jo puhunut tältä paikalta. Kyllä minä ilahduin kovasti, kun kesällä luin, että ministeri Pekkarinen pitää tätä erittäin tärkeänä suuressa haastattelussa Savon Sanomissa ja mainitsi, että keskusta on sitä ajanut.
Jos me esitämme vaihtoehtobudjetissa tällaista, se ei ole verokikkailua, vaan se on nimenomaan sellaista, josta oletan, että suurin osa tämän salin kansanedustajista on samaa mieltä. Kyllä niitä vaihtoehtoja on paljon ja kyllä voidaan kikkailla, mutta kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ei ole minkäänlaista kikkailua. Me olemme aina esittäneet vaihtoehtobudjetin, joka on ollut tasapainossa ja johon ei ole sisältynyt virtuaalirahaa.
Me olisimme voineet menetellä, niin kuin aikaisemmin sanoin, valitsemalla kaikki alv-ratkaisut tammikuun 1. päivästä lähtien. Se olisi merkinnyt 500 miljoonaa enemmän valtion kassaan.
Ruuan arvonlisäveron alentaminen on myös hyvä asia, vaikkakin sen laskeminen ja myöhemmin nostaminen työllistää turhaan kaupan työntekijöitä. Kotitalousverovähennys on säilyttänyt paikkansa budjetissa, se on erinomainen asia. Kauppalehti totesi aikoinaan, että kotitalousverovähennys on ollut viime hallitusten parhaita työllistäviä toimenpiteitä. Kotitalousverovähennys työllistää, lasketaan, että tänä vuonna jopa 300 000 henkilöä, ja se tuo harmaata taloutta esiin verotuksen piiriin ja antaa tietenkin työntekijöilleen sosiaaliturvan. Mielestäni se on erittäin tärkeää. Toivon, että voimme kehittää kotitalousverovähennystä edelleen. Mielestäni päämääränä tulee olla, että kotiin palkatun henkilön palkkaus on verotuksessa kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Tämä on tärkeää, koska kaikkien tulee olla verotuksessa niin sanotusti samalla viivalla. Nyt esimerkiksi yksin asuvat maksavat remontista enemmän kuin yhdessä asuvat. On tietenkin oikein tukea perheitä, mutta oikeudenmukaisuuden vuoksi yksin asuvien pitäisi olla kaikin tavoin samalla viivalla kuin useamman henkilön talous. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen.
Vanhustenhuoltoon ja omaishoitoon olisin toivonut lisäpanostusta. Omaishoitajat tekevät arvokasta ja yhteiskunnalle hyödyllistä työtä. Suoraan sanottuna yhteiskunta tienaa sillä, että omaishoitajatoimintaa on laitoshoidon sijasta. Omaishoitoa ja vanhustenhoitoa tulee kehittää. Tämä budjetti osoittaa sen, mitä arkkiatri totesi: asenteissa vanhustenhuoltoon on parantamisen varaa.
Terveydenhuollon yksi helmistä on Reumasäätiön sairaala Heinolassa. Kyseinen sairaala on kansainvälisesti arvostettu reumatautien yksikkö. Reumasäätiön sairaalan toiminnan turvaaminen on suomalaisen lääketieteen kunnia-asia, ja hallituksen tulee kantaa siitä oma vastuunsa. Harva lääketieteellinen asia on saanut nimensä suomalaisen mukaan. Yksi niistä on Vainion plastia, joka on tunnettu termi reumakirurgiassa ympäri maailmaa. Tässä yhteydessä en voi olla mainitsemassa tietenkään myös toista suomalaista, von Willebrandia. Hänen mukaansa on nimetty tauti, joka liittyy veren hyytymiseen. Pieni köyhä maamme ei saa liiskata osaajia. Tässä tapauksessa näyttää liiskatuksi tulevan Reumasäätiön sairaala Heinolassa, ellei asiaan tule korjausta.
Hyvää on sekin, että hallitus ei ole valinnut määrärahojen leikkauslinjaa. Hallitus on valinnut velanoton linjan. Sitä linjaa en moiti, vaikka olenkin huolissani siitä, että nykyisellä velkaantumisvauhdilla joka neljäs euro valtion budjetissa on velkaeuro. Se on aika vapaata pudotusta. Mutta turhan velan ottamista tulisi mielestäni välttää. Tässä meillä sitten vallitseekin hallituksen ja opposition välillä se näkemyseron särmä, että mielestäni tällaisessa tilanteessa liian reippaat verojen alennukset velkarahalla eivät tunnu järkeviltä. Tästä elvytysvarasta, johon hallitus on luottanut, on käytetty 90 prosenttia veroelvytykseen. Meillä on nyt pikkuhiljaa tuloksia mitattavissa. Ne tulokset ovat todella vaatimattomia. Meillä on ennätyssatsaukset veronalennuksiin ja minimaalisen pienet ja heikot tulokset.
Omaa firmaa olisin hoitanut niin, että olisin satsannut kertaluontoisiin ja määräaikaisiin elvytyspaketteihin. Jossakin määrin hallitus on tätä instrumenttia käyttänyt mutta aivan liian ujosti ja vähäisessä määrin. Nyt tämä veroelvytyslinja jää kaiken lisäksi budjetin tulopohjiin sillä tavalla, että rapautetaan valtion tulopohjaa, joka on ollut laaja ja tiivis. Nyt sinne on ammuttu reikiä. Kun tulopohja vuotaa, niin kuka ja miten ja millä eväillä velan aikanaan maksaa, kun olemme nyt ampuneet ja ampumassa edelleen itseämme polveen?
Yksi esimerkki: 500 miljoonaa euroa on suuri raha. En osaa sitä hahmottaa, kun en ole koskaan nähnytkään niin isoa kasaa rahaa. Mutta jos ja kun sellainen raha on käytettävissä ruuan arvonlisäveron alentamiseen, niin asiantuntijat ovat sanoneet, että se on äärettömän heikosti elvyttävä. Pienituloisimmille se on noin 40 euroa vuodessa. Jos tämä 500 miljoonaa todella olisi haluttu käyttää tehokkaasti, niin esimerkinomaisesti sanon, että jos olisi valittu kohderyhmäksi vaikkapa viime vuonna toimeentulotukea saaneet henkilöt, joita on vähän yli 200 000 ihmistä, niin noin kuvitteellisesti voidaan laskea, että heille olisi voitu lähettää 2 000 euroa riihikuivaa rahaa tästä maailman loppuun saakka.
Tässä 2 000 eurossa sen 40 euron sijasta, jonka he nyt saavat tällä järjestelyllä, mitä hallitus esittää, on aika huikea ero. Tämä 2 000 euroa olisi todennäköisesti kanavoitunut suoraan kulutukseen, mutta miten nyt on käymässä? Katsokaa, hyvät kollegat, budjettikirjan liiteosan sivua 23, siellä jo nyt näkyy, mitenkä säästämisaste on nopeassa ajassa kääntynyt vahvaan nousuun. Ihmiset ovat reagoineet huonoihin oloihin ja säästäneet pahan päivän varalle. Heidän rahansa ei ole kanavoituneet kulutukseen. Mutta ne, joilla varaa on, eivät enää oikeastaan voi lisätä kulutustaan, koska ei heillä ole sellaista isänmaallista henkeä eikä muutakaan tarvetta lisätä kulutustaan, joten kotimarkkinoitten vetovoimaisuus ei kasva sitä kautta. Se kasvaisi niiden ihmisten kautta, joilla on kulutuksen osalta tarpeita.
Sitten, herra puhemies, jokunen kotiseudunkin asia.
Läntisen Uudenmaan kehityksen ja työllisyyden turvaamisen kannalta kiinnitän tässä yhteydessä huomiota Hanko-Hyvinkää-rataosuuden sähköistämisen tarpeeseen. Hangon satama on järkevä investointi, se ei tarvitse jäänmurtoapua, on nopein reitti maailmalle jne. Koko Hankoniemen työllisyyttä ajatellen se on sellainen sydän, joka sitten sykkii hyvää, puhdasta verta koko Suomen rataverkkoon.
Kaupunkiratasuunnitelmat Espoosta Vihdin kautta Lohjalle ovat myös asia, joka tässä ilmastonmuutoskeskustelussa tulisi noteerata, ja tämäkin hanke tulisi saattaa vähän nopeampaan toteutukseen.
Ei pidä myöskään unohtaa Rantaradan kehittämistarpeita. Esimerkiksi Karjaalta Helsinkiin on ajallisesti erittäin lyhyt matka, kunhan vaan liikenneolosuhteet järjestetään sillä tavalla, että läntinen Uusimaakin voi ottaa täten vastaan Helsingin seudun kasvupaineita.
Sitten vielä vähän valtionyhtiöitten myyntivaltuuksista, kun ne on tähän lisäbudjettiin kytketty. Jospa joku voisi kertoa, miksi hallitus hakee valtuuksia, jos ei niitä ole tarkoitus käyttää. Täällä ministeri Häkämies on moneen kertaan sanonut, että ei ole myyntiaikeita, ei ole myyntitarkoituksia. No, jos minä uskon häntä, että näin on, että hän puhuu totta, niin sitten tulee kysyneeksi, mitä varten haetaan myyntivaltuuksia. Haettakoon niitä sitten, jos ja kun niitä on tarve käyttää, mutta nyt ministeri Häkämiehen puheet ja hallituksen esitys ovat ankarassa ristiriidassa tämmöisen, voisiko sanoa, lautamieslogiikan kanssa.
Vielä sen verran veroista, että hallitus puhuu ympäristö- ja kulutusverojen lisäämistarpeesta mutta ei halua puuttua millään lailla pääoman liikkeitten tai pääomien verottamiseen. Jos esimerkkinä käyttää Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksia, jolloinka myös oli rahasta pulaa, tultiin lamasta, pyrittiin nousuun, silloin Lipposen ykköshallituksessa korotettiin pääomaverotusta 3 prosenttiyksiköllä ja Lipposen kakkoshallituskin korotti vielä 1 prosenttiyksiköllä. Valtiovarainministerinä oli tuolloin Sauli Niinistö -niminen henkilö. Mielestäni tässä suhdannetilanteessa ei myöskään pitäisi lisätä elinkeinoelämän kustannuksia esimerkiksi sähköverolla. Tässä mielessä nämä ympäristö- ja kulutusverot tulisi ottaa erityisesti luupin alle tämän suhdannetilanteen vuoksi.
Sen sijaan, herra puhemies, ansiottomia arvonnousuja voisi aivan huoletta verottaa. Tällaisia tulonlähteitä olisivat energiayhtiöille tuulen tuomat windfall-voitot, ne voitot voitaisiin verottaa. Ministeri Pekkarinenhan on ollut hyvin myötämielinen tähän suuntaan. Samoin pörssikauppaa, pörssikaupan lyhytaikaiseen omistukseen liittyviä rahan liikkeitä voisi aivan helposti verottaa, eikä pörssi mihinkään karkaisi. Kysymys on, herra puhemies, oikeudenmukaisuudesta, vapaamatkustajia ei saa eikä voi olla. Erityisesti tällaisena aikana pitäisi kaikkien tulla näihin kansallisiin hätätalkoisiin. Nyt tällä hetkellä meillä on tilanne, että suurilla pääomatuloilla elävät voivat välttyä tyystin kuntaveron maksamiselta. Tämä ei ole ymmärrettävää, tämä ei ole oikeudenmukaista. Silti he voivat käyttää täysimääräisesti kaikkia kunnallisia palveluja eli ovat totaalisia vapaamatkustajia kotikunnassaan. Tämä on oikeudenmukaisuuskysymys, ei tähän vastaväitteeksi riitä, että heitä on niin vähän, ettei se pelasta sitten valtion taloutta. Tämä on myöskin, niin kuin sanoin, oikeudenmukaisuus- ja tällainen moraalinen kysymys, että tämän kaltaisia epäkohtia Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa ei voi eikä saa olla. Peräämme siis hallitukselta oikeudenmukaista veropolitiikkaa.
Työllisyyden hoidon määrärahat, kuntien palvelujen rahoitus ja ylisuuret veronalennukset perustuvat ajatukseen siitä, että talouden kasvu olisi jatkunut hyvänä. Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa 290 000 eli 70 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työpaikkoja on menetetty vuodessa 100 000. Hallituksen fantastiset elvytystalkoot asettuvat näiden ikävien lukujen valossa todellisiin mittasuhteisiinsa. Hallituksen elvytysvara on mennyt kaksi vuotta sitten päätettyihin veronkevennyksiin. Olemme nyt huonommassa tilanteessa kuin euroalueen monet maat.
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalla on vaikutusta siihen, miten uusia työpaikkoja syntyy. Punamultayhteistyö tuotti 120 000 työpaikkaa viime kaudella, nyt siis vuodessa on menetetty jo 100 000 työpaikkaa. Ensi talvesta uhkaa tulla pahin työttömyyskausi pitkään aikaan. Porvarihallitus on painottanut elvytyksensä veroelvytykseen, vaikka sen olisi voinut tehokkaammin rakentaa menoelvytyksellä ja rakentaa julkisen kysynnän varaan ohjaamalla taloudellisesti tehokas menoelvytys kuntien kautta korjaus- ja muuhun rakentamiseen. Näin olisi tuettu heikkenevää kuntataloutta sekä saatu parempia työllisyysvaikutuksia. Nyt hallituksen elvytys on ollut 90-prosenttisesti veroelvytystä. Veroja on kevennetty jo 3,5 miljardilla eurolla; se on paljon enemmän kuin mitä hallitusohjelmassa luvataan. Tämä paljon markkinoitu ostovoiman kasvu on tilastoissa näkynyt kotitalouksien kulutuksen supistumisena ja säästämisasteen kasvamisena. Ostovoima on kasvanut lähinnä hyvätuloisilla, joilla nyt on sitten enempi varoja ostaa esimerkiksi osakkeita ja odotella niitten arvon nousua.
Kokonaisuutena hallituksen veropolitiikka vaarantaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen. Ideologinen verojen keventäminen on rapauttanut tulopohjaa, jota nyt paikataan valtavalla velanotolla. Ensi vuonna velkaa otetaan 13 miljardia euroa ja seuraavana vuonna 10 miljardia euroa.
Arvoisa puhemies! Ihmetyttää tämä kuntien taloushuolien laiminlyönti. Suomalaisen hyvinvointimallin perusta on ollut laaja yhteiskunnan turvaverkko, jossa kaikille yhteiset sosiaali-, terveydenhuollon ja opetustoimen palvelut ovat muodostaneet tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden perustan. Nyt kuntien talousongelmat uhkaavat rapauttaa tätä tasa-arvoa. Porvarihallitus on ojentamassa ja ojentanut leikkaussakset kuntapäättäjille. Kuntia uhkaa ensi vuonna 850 miljoonan euron alijäämä. Hallituksen esittämä 90 miljoonan lisäraha on siihen nähden suuri pettymys kunnille. Kuntien veronmaksajat maksavat laskun, jonka hallitus on kunnille osoittanut. Jo nyt on tiedossa, että 100-120 kuntaa korottaa veroäyriä. Kunnallisveron korotukset kohdistuvat kipeimmin työttömiin, eläkeläisiin ja heikommassa asemassa oleviin ihmisiin.
Ihmetystä herättää myös hallituksen passiivisuus pahenevan työttömyystilanteen suhteen. Erityisesti nuorisotyöttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuussa jo 43 000. Se on 16 000 nuorta enemmän kuin tasan vuosi aiemmin. Hallitus on nuorten työllistämisen edessä ollut lähes toimeton. Tästä kielii paljon myös se, että heinäkuussa erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä oli 2 400 ihmistä vähemmän kuin vuosi aiemmin. Tuolloin työllisyys oli kuitenkin huomattavasti parempi, eikä tilanne tämän budjetin rahoilla nyt merkittävästi parane. Työttömyyden kasvu jatkuu voimakkaana.
Nyt tarvitaan työtä ja oikeudenmukaisuutta korostavaa politiikkaa. Talouskasvun käynnistämiseksi elvytystä on syytä jatkaa voimallisemmin kuin hallitus nyt esittää. Työttömyyden kasvun pysäyttäminen on ykkösasia. Kuntatalous on saatava mukaan elvytykseen. Kuntien investointien tukeminen työllistää tehokkaammin kuin verojen alentaminen. Kuntien tukeminen turvaa lasten ja vanhusten palvelut sekä torjuu kunnallisveron korotukset. Aktiivinen työvoimapolitiikka auttaa ihmisiä työllistymään uudelleen sekä estää pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä. Lomautukset ja irtisanomiset eivät hyvinvointia turvaa, päinvastoin. Aktiivisella työvoimapolitiikalla estetään pitkäaikaistyöttömyys. Ilman nopeita toimia nuorisotyöttömyys voi muuttua syrjäytymiseksi ja pysyvästi syventää työvoiman saatavuusongelmaa tulevaisuudessa. Nuorten työllistäminen ja opiskelumahdollisuuksien parantaminen on parasta mahdollista tulevaisuuspolitiikkaa.
Esitän hallitukselle kurssin reivaamista SDP:n linjalle, jossa työllisyyttä turvataan ja parannetaan muun muassa kuntien investointeja tukemalla.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.
Sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän toimialan talousarvioehdotus
Sitten luettelen vähän, mitä uudistuksia tässä ensi vuoden budjetissa meidän puolella on.
Aloitan tästä työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta kaikilta työnantajilta ensi vuoden alussa.
Sitten on jo julkisuudessa hyvinkin tiedossa se, että kansaneläkettä ja muita kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ei lasketa kuluttajahintojen ennustetusta laskusta huolimatta ensi vuonna, minkä kustannusvaikutus valtiolle on 33 miljoonaa euroa. Näitä kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ovat muun muassa vammaisetuudet, rintamalisät, työttömyysturvalain mukainen peruspäiväraha ja työmarkkinatuki sekä toimeentulotuen perusosa.
Sitten on tämä veteraanikysymys. Totean, että ylimääräistä rintamalisää saavalle rintamaveteraanille, joka saa korotettua tai ylintä hoitotukea, aletaan siis maksaa 50 euron suuruista veteraanilisää. Tämä veteraanilisähän kohdistuu kaikkein pienituloisimmille ja eniten hoitoa tarvitseville rintamaveteraaneille. Tämä veteraanilisä on ollut veteraanijärjestöjen yhteisenä toiveena ja tavoitteena, ja ne ovat tästä kiitoksensa lausuneet, että hallitus tämän nyt sitten huomioi.
Työttömyysasteen nousu kasvattaa meidän puolellamme tietysti myöskin peruspäiväraha- ja työmarkkinatukimenoja sekä työttömyyskassoille maksettavia valtionosuusmenoja. Kaiken kaikkiaan työttömien asemaahan parannetaan, ja nämä uudistukset, jotka koskettavat työmarkkinatukilaisia ja peruspäivärahalaisia - aktiivikorotus noin 100 euroa, vähän alle, tuesta - tarkoittavat sitä, että työttömyysturvamenot kasvavat runsaalla 104 miljoonalla eurolla siltä osin.
Sitten parannetaan työttömyyden laskujen madaltamiseksi myöskin työssä olevien mahdollisuuksia täydentää koulutustaan. Voi ajatella, että jos työttömyysuhka on olemassa jne., niin silloin tämä omaehtoinen koulutus, aikuiskoulutus, on varmasti erittäin hyvä asia. Tämä uudistus on tärkeä myöskin työurien jatkamisen näkökulmasta, ja tässä suhdannetilanteessa varmasti tarvitaan mahdollisuutta hakeutua pitkäkestoiseenkin koulutukseen mahdollisen työttömyyden asemesta. Ensi vuonna tämä 18 kuukauden pituinen aikuiskoulutustuki sitten sekä tasoltaan että pituudeltaan paranee.
Kuntouttavasta työtoiminnasta se velvoittava ikäraja poistetaan, ja toiminnan menot lisääntyvät 8,5 miljoonalla eurolla.
Opintotuen ja sairauspäivärahan keskinäistä ensisijaisuutta muutetaan niin, että sairastuneen opiskelijan asema paranee ensi vuonna. Tällä uudistuksella tavoitellaan sitä, että ei tarvitse opiskelijan opiskella, jos on sairas, vaan voi ihan oikeasti olla silloin sairauspäivärahalla; ei tarvitse lakkauttaa opintotukea, vaikka varmuutta sairauspäivärahan saamisesta ei ole. Nykykäytäntöhän on saattanut johtaa takaisinperintätilanteisiin, ja enimmäistukiaika ei ole aina riittänyt tutkinnon suorittamiseen. Kaikesta tästä halutaan nyt siis pois ja tähän on lisätty rahoitus, jotta tämä voidaan tietysti toteuttaa.
Isäkuukautta pidennetään siis kahdella viikolla ensi vuoden alusta.
Suuhygienistin hammaslääkärin määräyksestä itsenäisenä ammatinharjoittajana antama hoito korvataan sairausvakuutuksesta ensi vuoden alusta lukien, ehkäisevään suun terveydenhuoltopalvelujen käyttöön merkittävä satsaus.
Uusien lääkkeiden hyväksymiseen erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon varataan 8,4 miljoonaa euroa, ja viitehintajärjestelmästä tulee asiakkaille 36 miljoonan euron säästöt.
Toinen asia, mitä minä haluaisin kysyä ministeriltä: Ihmettelin hieman alkuviikosta keskustelua täällä salissa, kun tiedän, että veteraanikuntoutuksen määrärahoja ensi vuonna lisätään 1,8 miljoonaa euroa. Mistä tämä kritiikki oikein kumpuaa? Onko teillä siitä käsitystä, koska todellakin nyt toteutetaan asioita, mitä veteraanijärjestöt itse toivovat? Elikkä tämä veteraanilisä tulee pienituloisimmille ja eniten hoitoa tarvitseville veteraaneille.
Te kerroitte, mitä kaikkea mannaa hallitus nyt on sadattanut ja sadattaa kaikkein köyhimpien päälle. Siitä huolimatta minun pienet aivoni eivät ymmärrä, miksi köyhyys siitä huolimatta lisääntyy. Eikö se ole riittävää, mitä te olette antaneet, vai ovatko ne etuudet siitä huolimatta liian pieniä? Jos ovat, niin eikö meidän pitäisi huolehtia siitä, että se köyhyys ei lisäänny?
Siihen nyt ei riitä vastaukseksi - helpotan tehtäväänne - se, että sanotte, että kun demaritkaan eivät edellisellä kaudella suostuneet tai kun ammattiyhdistysliike ei suostu antamaan lupaa korottaa työmarkkinatukea. Perustuslain 2 § tietääkseni, ja kai tekin sen tiedätte, sanoo, että valtiovalta kuuluu Suomen kansalle, jota käyttää valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Tämä päätös on meidän käsissämme tai itse asiassa tietenkin hallituspuolueitten käsissä. Aiotteko te antaa luvan (Puhemies: Minuutti on kulunut!) käyttää sitä valtaa tässä asiassa?
Toinen kysymys tähän liittyen. Ensi vuoden määrärahoissa on 4 miljoonaa laitettu budjettiin Kuopion tämän laitoksen osalta, ja tästäkin kovaa keskustelua käytiin, mitkä nämä siirtokustannukset todellisuudessa ovat. Tämän tiimoilta näitä asioita kyselisin.
Mitä, ministeri, aiotte tehdä, etteivät nämä kaikista köyhimmät toimeentulotuen tarpeessa elävät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin? Ennemminhän esimerkiksi toimeentulotuen perusosa, erityisesti lasten perusosa, edellyttäisi parannusta, ja tällaisissa vaikeissa ajoissakin köyhimpien asemasta huolehtiminen on oikein erityisen tärkeää.
Mutta haluaisin kysyä yhdestä uudistuksesta, joka on tarkoitus toteuttaa vuodenvaihteessa mutta jonka malli on vielä valmistelussa, elikkä tästä työttömyysturvauudistuksesta, jossa on tarkoitus osa-aikaisesti lomautettuna olevien asemaa parantaa. Sitä on nyt kai lähdetty valmistelemaan eräiden ammattijärjestöjen toiveesta tämmöisen työaikamallin pohjalta, joka parantaisi tiettyjen ihmisten asemaa, mutta se saattaisi toisaalta vaikeuttaa siis niitten asemaa, jotka sovitellun työttömyyspäivärahan piirissä nykyään saavat näitä etuuksia, ja se suosisi näitä parempipalkkaisia. Eikö olisi parempi kehittää tätä järjestelmää niin, että ne, jotka ovat osa-aikaisesti kerran viikossa lomautettuina, hoidettaisiin sovitellun työttömyyspäivärahan, työaikarajan ja työtulorajan nostamisella ja samalla hoidettaisiin pätkä- ja silpputyöläisten asemaa muutenkin?
Sosiaaliturvan merkittävimpiä haasteita tulevaisuudessa ovat väestön ikääntyminen ja se, että työelämästä poistuu enemmän väkeä kuin sinne tulee. Työurien pidentäminen on erittäin tärkeää, jotta selviäisimme haasteista. Tarvitsemme tässä tilanteessa hyvää johtamista, työhyvinvoinnin lisäämistä, asenteita ym. Kysyisinkin ministeriltä, minkälaisia suunnitelmia ministeriössänne on siitä, että näitä työuria pystyttäisiin pidentämään nimenomaan sosiaali- ja terveysministeriön kannalta katsottuna.
Ensin ed. Hurskainen puhui eläkkeensaajien asumistuesta. Tätä koko asumistukijärjestelmää katsotaan nyt tämän syksyn aikana kokonaisuutena. Siellä on opiskelijoiden yleinen asumistuki ja eläkkeensaajien asumistuki, se on semmoinen iso vyyhti, jota täytyy nyt pystyä katsomaan kokonaisuudessaan. Mutta kaiken kaikkiaan sanon, että jos ei asumistukiin nyt tule näitä korjauksia, niin tarkistin juuri, mitä eläkkeensaajat ovat kuitenkin sitten saaneet: kansaneläkkeen tasokorotus, kalleusluokitusten poisto, eläkeläisten veronalennus ja kun vielä takuueläke tulee voimaan tällä vaalikaudella, niin ostovoiman parantamiseen eläkeläisille on käytetty 942 miljoonaa euroa, kaikkiin näihin, mitkä luettelin. Ei kannata hävetä sitä, mitä on tehty, tässä on isot tulonsiirrot tulleet eläkeläisille, erilaisille eläkeläisille, sekä kansaneläkeläisille että työeläkeläisille, ja hyvä niin.
Ed. Erkki Virtanen puhui köyhyydestä. Täällä kun on viime aikoina erittäin paljon siteerattu tai käytetty hyvin raamatullisia ilmaisuja, niin tässäkin voisi tietysti sanoa, että yli 2 000 vuotta vanha totuus on se, että köyhät teillä ovat aina keskuudessanne. Mutta en tietenkään halua nyt olla piispallisempi kuin itse piispa täällä salissa, ja sen takia totean, että tässä on todella perusturvan osalta tehty mittavia parannuksia, joista juuri kyselytunnilla sanoin, joten en niitä sitten lähde tässä kuitenkaan luettelemaan.
Sitten oli tämä Lääkelaitos-kysymys, Fimea. Lääkealan tutkimus- ja kehittämiskeskuslakihan on hyväksytty ja tehdään ihan sen mukaisesti. Siellä on sisällä ohjausryhmä tehnyt suunnitelmat siitä, miten siirto kaikkinensa toteutuu ja sidosryhmäyhteistyö, ja kaikki on hyvin menossa. Olemme myöskin tehneet kansainvälistä yhteistyötä tämän Emean kanssa vähän uusissakin puitteissa, ja kaikki näyttää menevän ihan hyvin siltä osin.
Sitten oli ed. Ville Niinistön kysymys sovitellusta päiväraha-asiasta, ja siinähän näyttää nyt siltä, että siellä on työmarkkinajärjestön sisällä se riita. JHL ja PAM ovat tässä lähinnä ottaneet yhteyttä, ja olen tapaamassa heidän johtajansa Selinin ja Santamäki-Vuoren. Siellä on kiistaa keskenään, ei niinkään muuten. Tämähän liittyy aika paljon siihen teknisen alan päänavaukseen näissä asioissa.
Täällä oli puhetta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta Somlasta. Siinähän on todella paljon tehty asioita, mitä ei tässä lyhyessä tv-ohjelmassa näytetty: On vaihdettu molemmat johtajat tämän vuoden alusta. Sen lisäksi on lakeja muutettu niin, että voidaan pienemmällä esittelijämäärällä ja pienemmällä juristimäärällä nopeuttaa sitä prosessia. Näitä prosesseja on tarkasteltu. Kaikki ne lisäresurssit ovat jokseenkin tulleet, joita lautakunta on esittänyt, plus sitten ruuhkanpurku vielä ensi vuodeksi ja ruuhkanpurkurahaa. Siellä on 4 000 asiaa ratkaistu tänä vuonna tähän mennessä enemmän kuin viime vuonna, 4 000. Ja 6-8 kuukautta on se prosessi, jonka asiantuntijat sanovat, että pitää olla meidän kansallisten ja kansainvälisten säädössitoumusten takia. Emme voi siitä pienemmäksi mennä, koska joka välissä pitää asiakasta kuulla, hänellä on oikeusturva myöskin tässä prosessissa olemassa. Mutta on valitettavaa, että siellä on nämä ruuhkat. Minä en voi sitä hyväksyä, ja kaikki se työ, mitä meillä on käytettävissä, tehdään niitten ruuhkien purkamiseksi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi totean työurien pidentämisestä, että meillähän on menossa siinä hyvin monentasoista toimintaa. Rantalan työryhmä miettii vuoden loppuun saakka sitä, miten voidaan 2025:een pidentää kolmella vuodella, siinä on työmarkkinajärjestöt, hallitus yhteisymmärryksessä kolmikantaisesti. Sitten on Ahtelan työryhmä, joka miettii työelämän kehittämistä vuoden loppuun mennessä, ja siinä katsotaan kaikki ne palikat, joita siellä työpaikoilla voidaan työhyvinvoinnin eteen tehdä. Se, että me saamme pidennettyä työuria, on kova haaste, kova tavoite, mutta kaikki ne keinot, mitä meillä on, on valjastettu tässä kyllä käyttöön.
Peruspalveluministeri Risikon toimialan talousarvioehdotus
Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön vuoden 2010 talousarvio sisältää useita määrärahalisäyksiä sekä etuisuuksiin että palveluihin. Hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2010 on 11,3 miljardia euroa, joka on 1,8 miljardia euroa kuluvan vuoden varsinaista talousarviota suurempi. Huomioitava on, että valtionosuudet, noin 5,7 miljardia euroa, sosiaali- ja terveysministeriön osalta siirtyvät ensi vuoden alusta valtiovarainministeriöön. Valtionosuuksissa on lisäystä 115 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2009 valtionosuuksiin.
Lapsiperheet hyötyvät ensi vuoden budjetista. Perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseksi esitetään osittaisen hoitorahan tason korottamista 70 eurosta 90 euroon. Samalla tämä oikeus osittaiseen hoitorahaan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä. Ensi vuoden alusta lukien esitetään myös uudistusta, joka pidentää isyysvapaata kahdella viikolla. Uutena rokotteena kansalliseen rokotusohjelmaan esitetään lisättäväksi pneumokokkirokote. Kyseisellä rokotteella voidaan ehkäistä lasten korvatulehduksia ja keuhkokuumetta. Rokotteen arvioidaan vähentävän merkittävästi pneumokokkitaudeista aiheutuvia sairaalahoitoja, poliklinikka- ja terveyskeskuskäyntejä sekä lasten vanhempien työstäpoissaolopäiviä.
Sitten palveluihin ja muihin etuisuuksiin.
Ensi vuoden määrärahalisäysten tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden turvaaminen ja parantaminen. Valtionosuuden 21,3 miljoonan euron lisäyksestä kohdennetaan muun muassa vammaispalvelulain uudistuksen toimeenpanoon, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja äitiys- ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Lisäksi valtionosuutta lisätään rintasyöpäseulontojen laajentamiseen 0,7 miljoonaa euroa.
Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 27:ää miljoonaa euroa, ja hankkeiden painoalueet on määritelty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa. Vuonna 2010 erityisenä painopisteenä on perusterveydenhuolto. On huomattava, että tähän mennessä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen parantamiseen on kohdennettu 22,6 miljoonaa euroa ja vanhustenhuollon kehittämiseen liittyviin hankkeisiin on kohdennettu noin 7 miljoonaa euroa.
Vaikeavammaisten tulkkauspalvelujen siirtäminen Kansaneläkelaitoksen tehtäväksi tapahtuu ensi vuonna syyskuun alusta alkaen. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 miljoonalla eurolla. Maatalousyrittäjien vuosilomapäivien määrää esitetään lisättäväksi 1 päivällä nykyisestä 25 päivästä 26 päivään. Myös turkistuottajien lomituspalvelu ja poronhoitajien sijaisapukokeilu alkavat ensi vuonna.
Kuntouttavaa työtoimintaa uudistetaan siten, että aktivointisuunnitelman laadintaan ja työtoimintaan osallistuvan velvoittavuuden ikäraja poistetaan. Kunnille maksettavia kuntouttavan työtoiminnan määrärahoja tuplataan nykyisestä 8,5 miljoonasta 16,5 miljoonaan euroon. Lisäksi ylläpitokorvausta sekä toimeentulotuen saajille maksettavaa toimintarahaa korotetaan 1 eurolla päivää kohden, joiden kustannusvaikutus valtiolle on 1,2 miljoonaa euroa.
Avo- ja laitoshoidon rajan poistamista ehdotetaan jatkettavan siten, että laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille ja vammaisetuuksien saajille maksettaisiin vammaisetuisuuksia ensi vuoden alusta lähtien.
Veteraanirahoista täällä jo puhuttiinkin, että kaiken kaikkiaan veteraanimäärärahoihin esitetään yhteensä 371 miljoonaa euroa. Veteraania kohden laskettuna tuki kasvaa noin 320 euroa. Ylimääräistä rintamalisää saavalle rintamaveteraanille, joka saa myös korotettua tai ylintä hoitotukea, maksetaan 50 euron suuruista veteraanilisää ensi syyskuusta lähtien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen varataan 34,1 miljoonaa euroa.
Ihan viimeiseksi lopuksi: Sosiaali- ja terveyssektorin rakennuskanta on monin paikoin peruskorjauksen tarpeessa, kuten täällä todettiin. Terveyskeskusten, vanhainkotien ja päiväkotien homekorjausrakentamiseen esitetään jälkirahoitteista valtionavustusta 10 miljoonaa euroa.
Ja kuten totesin, vastaan kohtapuoliin niihin kysymyksiin.
Puhemies: Pyydän nyt kaikkia, jotka haluavat puheenvuoron saada, painamaan myöskin V-painiketta. Painotan edelleen puheenvuorot asianomaisen valiokunnan jäseniin, jotka tosin äsken jo olivat monet äänessä.
Toinen asia, mitä kysyisin, on nämä kohtuuhintaiset palveluasunnot, joista on todella kova pula. Oletteko valmiit säätelemään tätä hintaa siten, että esimerkiksi palveluasunnoissa asuville tulisi myös lakisääteinen oikeus käyttövaraan, kuten laitoksissa asuvilla on, koska tämä on erittäin ongelmallista? Palveluasuntojen hinnat ovat nyt jo huiman korkeita usein.
Minulla olisi kysymys: Ikäneuvo-työryhmä esitti, että ikäihmisten terveysneuvolat tulisivat joka kuntaan ja samoin ennalta ehkäisevät kotikäynnit olisivat kaikkien ikäihmisten ulottuvilla. Millä aikataululla voisi olla realiteettia, että tämmöiset erinomaiset asiat olisivat todellisuutta kunnissamme?
Mutta, arvoisat ministerit, haluaisin kysyä ihan vakavissani, kuinka paljon mietitte ja kuinka paljon olette pohtineet sitä, mistä johtuu se, että meidän suurimmaksi kansalliseksi terveysongelmaksi ovat tulleet mielenterveysongelmat. Se vaikuttaa ihan pienten lasten, perheitten elämään, koululaisten, erityisesti tyttöjen, selviytymiseen ja sitten työelämän kysymyksiin. Työkyvyttömyyseläkkeelle lähdetään nykyään valtaosin mielenterveyssyistä. Mitkä ovat sen taustalla, että tästä on tullut niin suuri ongelma meillä? Millä tavalla ministeriössä tehdään tutkimustyötä näiden syiden selvittämiseksi? Onko budjetissa mielestänne riittävästi rahaa tämän tutkimiseen? Jos niitä tutkimuksia tehdään, miten niissä on päästy eteenpäin näiden ongelmien ratkaisemisessa ja tutkimisessa?
Kun hallituksen painopisteenä on terveyden edistäminen, niin kysyisin: saako tämä eduskunta vielä käsiteltäväkseen sen lakiuudistuksen niin, että sairausvakuutuslakia muutetaan sillä tavalla, ettei pelkästään korvata hoitoa vaan voitaisiin korvata ennaltaehkäisyä? Esimerkiksi ennalta ehkäiseviä rokotteita voitaisiin sairausvakuutuksella korvata tai muuta ennalta ehkäisevää. Tähän olisi hyvä saada vastaus jommaltakummalta ministeriltä, ehkä ministeri Risikolta.
Ensiksi, te olette antanut ymmärtää, että vanhustenhuollon erikoislaki voi olla tekeillä tai tulossa. Jos näin on, voidaanko silloin ajatella, että kunnat palkitaan, jos ne perustavat tietyn määrän virkoja, rakentavat oikean suuntaisen rakenteen jne? Muuten kai kunnat helposti vaan toteavat, etteivät pysty mihinkään.
Sitten toiseksi, paljon on puhuttu Toimiva terveyskeskus -hankkeesta. Haluan kuulla tarkemmin, miten se on etenemässä. Kyllä on melkoinen pula lääkäreistä edelleen ympäri maata. Erinomaisen tärkeät terveyskeskukset eivät toimi läheskään niin kuin on tarkoitus ollut.
Puhemies: Huomioidaan myöskin valtiovarainvaliokunnan asianomaisen jaoston jäsenet, joista vain ed. Väätäinen on pyytänyt puheenvuoron.
Toinen puute on myös tietysti perhehoitolaki. Tiedän, että sitä ollaan valmistelemassa, mutta mikä sen aikataulu on, jotta saadaan sijoitetuille lapsille sellaiset paikat, missä heidän on hyvä kasvaa aikuisuuteen?
Kolmantena on sitten mielenterveyspalvelut. Erityisesti lasten ja nuorten osalta on tilanne se, että hoitoon ei päästä. Mitä ovat ne toimenpiteet, mitä ministeri on tämän asian eteen tehnyt? Minun käsitykseni mukaan ei ainakaan näy budjetissa millään tavalla, että näihin olisi korjauksia tulossa.
Täällä talossa on nimenomaan ehkä hallituspuolueiden kansanedustajien taholta todettu, että kysymys on poikkeustapauksista, ehkä joistain yksilöistä, jotka ovat pahuuttaan tai omista ongelmistaan johtuen sitoneet vanhuksia pimeisiin huoneisiin, vanhuksia, jotka pelkäävät pimeää. Näin totesi muun muassa asianomaisen valiokunnan puheenjohtaja eli sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja. Mutta kysyisin nyt ministeri Risikolta ja miksei ministeri Hyssälältäkin: onko kuitenkin enemmän kysymys yleisestä ongelmasta, eli onko taustalla resurssipula, joka tulee siinä esiin, ettei ole kylliksi rahaa palkata hoitajia näihin tehtäviin?
Nyt peräänkuulutan sitä, että esimerkiksi mielenterveyspotilaille tulisi vahvemmat, lakisääteiset oikeudet palveluihin. Samoin vanhuspalveluissa, jotka täällä otettiin esiin, vetoan siihen, että tämä vanhustenhoitolaki, jota nyt aletaan valmistella, ei olisi vain kokoelma nykypykälistä koottuina yhden otsikon alle, vaan todellakin myös tiukennettaisiin sitä normistoa, niin että vanhukset saavat asianmukaiset palvelut niin avohoidossa kuin laitospalveluissa.
Toinen kysymys liittyy yksinhuoltajaperheisiin. Suomessa on 120 000 yksinhuoltajaperhettä, ja heidän asemansa näyttää vain heikkenevän. Mitä tehdään sen asian eteen?
Ed. Asko-Seljavaaran tapaan minäkin kehotan kiirehtimään terveydenhuoltolain ja hallintolain käsittelyä. Samalla ilmoitan kuitenkin aika lämpimästi kannattavani teidän julkisuudessa esittämäänne mallia tässä asiassa.
Toinen kysymykseni koskee Ruotsissa asuvien sotainvalidien kotipalvelua. Eli kotipalvelua on yritetty jo muutaman vuoden ajan saada Ruotsissa asuville sotainvalideille, joita tällä hetkellä on noin 90, heistä ehkä palvelun tarpeessa on noin 70. Kustannusvaikutus olisi noin 175 000-200 000 euroa, vuosittain vähenevästi. Miten tällä hetkellä tilanne etenee vai eteneekö se lainkaan?
Nyt on hyvin olennaista ymmärtää, että kun ihminen pääsee eläkkeelle, niin hän elää noin 15-20 vuotta suhteellisen terveenä ja on aktiivinen ja pitää kulttuurielämämme pystyssä, järjestöelämämme pystyssä, ainakin eräiden puolueiden osalta, ja on hyvin aktiivinen eläkeläistoiminnassa. Minä luulen, että tässä uudessa laissa olisi hyvin tärkeätä korostaa näiden eläkeläisjärjestöjen ja eläkeläisten aktiivisuutta ja aktivoimista niin, ettei aina vaan puhuta siitä loppuhoidosta. Toivottavasti tämä nyt meni teidän tajuntaanne, mitä minä sanoin. Tässä uudistamistyössä, joka on teidän edessänne, ministeri Risikko, koettakaa nyt saada aikaan se, että sitä tekevät hallitus ja oppositio ja kaikki voimat yhdessä. Nyt ei ole hetki enää moittia, kenen vika se on, että on jouduttu tähän, vaan pitää löytää hyvä ratkaisu.
Minä olisin ministeri Risikolta kysynyt tästä vanhustenhoidosta. Kun lukee tämän budjettikirjan läpi, niin jotenkin on kiusallista, että strategisissa tavoitteissa, vaikuttavuustavoitteissa jne. ei mitenkään mainita tätä nyt jälleen suureksi puheenaiheeksi noussutta ongelmaa, jonka me kaikki tiedämme - se on osittain 30 vuotta, 20 vuotta, 5 vuotta vanha - miten tämä täytyisi saada meidän talousarvioomme sisälle niin, että se tulisi ihan selkeänä omana ehdotuksena. Sehän ei välttämättä niin paljon rahaa tarvitse kuin ehkä joihinkin starttiprojektin alkujuttuihin, ja siellä on paljon valmista ammattitaitoa, työvoimaa, joka täytyisi vaan eri lailla saada liikkeelle. Ilman voimakasta ministeriä tämä ei kyllä liikahda mihinkään. Te olette sen verran kauan ollut tällä alalla, että minä toivoisin, että jos ette vielä ole kerinnyt miettiä, miten tähän voitaisiin puuttua ihan uudella, Suomessa ennennäkemättömällä tavalla, niin lupaisitte ainakin jatkossa viedä sitä asiaa eteenpäin.
Puhemies: Ministeri Risikko, loppupuheenvuoro - 5 minuuttia.
Täällä kysyttiin rokoteohjelmasta. Kyllä lähtökohta on se, että maksuton rokoteohjelma olisi se ensisijainen ja sen jälkeen vasta mietitään tätä sv-korvauspuolta.
Toimiva terveyskeskus -ohjelma on täytäntöönpanovaiheessa, ja me nimenomaan kehitämme näitä pitkäaikaissairaitten hoitoketjuja ja sitten myöskin pyrimme työnjaolla edistämään sitä, että palvelut pelaisivat. Lääkäripula on valitettava, mutta valitettavasti pakolla ei ketään terveyskeskuksiin saada vaan se pitää porkkanalla mielestäni tehdä.
Valvonta on ollut heikompaa, ja siitä Valvira valtakunnan tasolla on ottamassa lisää vastuuta.
Lastensuojelulakia syksyn aikana arvioidaan ja varmasti joudutaan tekemään lastensuojelulakiin korjauksia ja myöskin tähän, mihin ed. Väätäinen kiinnitti huomiota.
Perhehoitolakia valmistellaan tällä hetkellä.
Sitten täällä oli perhekeskuksista. Kaste-ohjelma jatkaa perhekeskuskonseptin levittämistä.
Terveydenhuollon yksiköistä kysyttiin täällä. Me olemme nyt saaneet homeasioihin vähän rahaa lisää, mutta on aivan totta, niin kuin täällä tuli esille, sen lisäksi, että me näihin homeongelmiin varaudumme, myöskin se, että meillä tietotekniikka ja muu teknologia vaatii hieman erityyppistä ja tämän päivän hoito vaatii erilaista rakennusta. Sellaista korjauspuolta meidän pitäisi saada käyntiin, mutta rahaa on niukasti.
Toimeentulotuestakin kysyttiin täällä, ja me olemme varautuneet siihen, että nyt kun taantuma on, toimeentulotuen tarve tulee lisääntymään. Se tarkastellaan sitten ensi vuonna lisätalousarviossa.
Veteraanien kotipalvelusta kysyttiin, ja mielestäni se on erittäin hyvä, että kuntoutus sinänsä, kuntoutusrahat, saatiin pidettyä ja jopa lisääkin niihin, kun alun perin oli pelko, että ne putoavat. On hieno asia, että tähän kuntoutukseen saatiin. Me olemme juuri nyt sitä pohtimassa kuntien ja Valtiokonttorin kanssa, mikä on kuntoutuksen käsite, eli kotiin vietävät palvelut, miten kotona voitaisiin kuntouttaa ja samalla sitä kotipalvelua lisätä sinne, tämäkin on meillä nyt kehittelyn alla. Olen todella itsekin harmissani siitä Ruotsissa asuvien veteraanien kotipalvelusta, että sitä ei pystytty nyt mahdollistamaan, mutta valitettavasti taloudellinen tilanne oli tämä.
Sitten täällä puhuttiin mielenterveysongelmista, ja ministeri Hyssälä muun muassa on Masto-ohjelmaa vienyt eteenpäin, joka pyrkii nimenomaan näitä mielenterveysongelmista johtuvia työkyvyttömyyseläkkeitä vähentämään. Sitten meillä on Mieli 2009 -ohjelma, jossa nimenomaan sitä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten hoitoverkkoa nyt yritetään ylös nostaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. Kun täällä kysyttiin, ovatko mielenterveysongelmat jollain lailla lisääntyneet, niin kyllähän se totta on, että pahoinvointi on lisääntynyt. Varsinaiset tällaiset mielenterveysdiagnoosit eivät ole lisääntyneet, mutta pahoinvointi sinänsä on lisääntynyt. Kyllä hyvinvointi on Suomessa tuonut valitettavasti myös pahoinvointia.
Meillä on hyvin erikoissairaanhoitoa resursoitu, mutta valitettavasti perusterveydenhuollosta puuttuu sitä, ja nimenomaan kun ei avohoito toimi, niin sitten erikoissairaanhoito maksaa hurjasti. Tänään juuri ovat olleet lasten- ja nuorisopsykiatrit koolla ja keskustelleet tästä.
Kysyttiin siitä, että ... (Hälinää) - Jos saisi vähän hiljempaa täällä salissa. Hyvä, kiitos! (Ed. Rajamäki: Puhemies ainakin!)
Puhemies: Kiitos vaan!
Puhuja: Sitten oli myöskin tästä ikärajojen yhtenäistämisestä. Sitä lakia ollaan valmistelemassa, eli tämä 23 saataisiin sitten nuorten ikärajaksi, koska nyt on ollut aikamoinen haarukka siinä, mitä ymmärretään nuorella sairaanhoitopiirissä.
Sitten nämä vanhusasiat, jotka ovat todella itsellenikin, niin kuin kaikki nämä asiat, hyvin sydäntä lähellä.
Aloitan omaishoidosta. Omaishoidossa ensiksikin on hyvin monenlaisia asioita, on verotus, palvelut ja sitten kaiken kaikkiaan nämä määrärahat ja kriteerit. Sata-komiteassa käsitellään sitä, tulisiko tämä siirtää Kelalle, saataisiin yhtenevät kriteerit. Kannatan sitä lämpimästi. Sitten myöskin valtiovarainministeriössä pohditaan tätä verotuspuolta, ja sitten perusterveydenhuoltoa ym. kehittämällä yritämme saada nämä palvelut pelaamaan.
Vanhustenhuollosta on juuri tullut selvitystä, ja siinä lääninhallitusten selvityksessä ei ole sitä, kuinka laajasta ongelmasta on kysymys. Itse alalla olleena sanoisin, että 95 prosenttia Suomessa on erinomaisen hyvää vanhustenhuoltoa ja palvelua mutta meillä on kehitettävää. Meillä on annettu siihen suosituksia, mutta valitettavasti suositukset eivät ole päteneet siellä kunnissa. Siitä syystä jo viime keväänä, kun saatiin selvitystä ja arviointia suositusten toimeenpanosta, huomasimme, että varmasti vanhustenhuoltolaki tarvitaan. Pitää muistaa, että rahalla tätä ei yksin ratkaista. Hyvin paljon on osaamisesta kiinni, johtamisesta kiinni, niistä tiloista, laitteista, peleistä ja vehkeistä, mutta totta kai riittävästi osaavaa henkilöstöä sinne tarvitaan.
Sitten myöskin se, että kun kysyttiin ... (Puhemies rykäisee) - Ihan kohta lopetan, arvoisa puhemies. - Kohtuuhintainen palveluasuminen on meillä nyt luupin alla, koska siihen ei ole mitään asiakasmaksuja määritelty ja rajattu. Meidän on katsottava tämä palveluasuminen, ja siihen on tällä hetkellä kyllä selvitys meneillänsä.
Ikäneuvo ehdotti näitä neuvonta- ja palvelukeskuksia, sitä tullaan laajentamaan, muutamilla alueilla näitä jo onkin.
Palvelutarpeen arviointi on tämän vuoden alusta alennettu 75 vuoteen, elikkä nämä niin sanotut kotikäynnit ovat jo käynnissä siellä kunnissa.
Sitten kaiken kaikkiaan näistä rakenteista kysyisin, joko me nyt ymmärrämme, että ei pienillä kunnilla ole kantokykyä riittävästi vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten palvelujen kehittämiseen. Me tarvitsemme vahvemmat rakenteet, me tarvitsemme kuntien kantokykyä paremmaksi ...
Puhemies: Nyt meillä on, ministeri, vähän eri käsitys siitä, mikä on "kohta"!
Puhuja: ... ja varmasti rakenteisiin tarvitaan.
Elinkeinoministeri Pekkarisen toimialan talousarvioehdotus
Tällä kolikolla on toinen puoli. Kun maailmalla menee huonosti, on lama ja kriisi, silloin tuo kriisi iskee meitä muita kovemmin. Niin on nytkin käynyt. Juuri sellaisille investointihyödykkeille, jotka ovat tyypillisiä investointien kovalle vauhdille maailmassa, ei ole kysyntää ollut eikä kovin hyvä kysyntä arvokkaille, kalliille kulutushyödykkeillekään. Niinpä Suomessa talous on nyykähtänyt jo kovasti. Bruttokansantuote on supistunut todella rajusti viimeisten kahdentoista kuukauden aikaan. Kaikkien meidän tiedossa on jo se, että hallitus ennakoi 5-6:ta prosenttia miinusta, ensi vuonna jo ehkä hivenen plussan puolelle, mutta näkymä ei vieläkään, ei ainakaan minun silmin katsoen, ole kovin luotettava. Pahoin pelkään, että vielä ensi vuosi mennään sekä kasvulukemissa että varsinkin työllisyydessä varsin huonoa kautta, varsin heikoissa lukemissa eteenpäin.
Hallitus on yrittänyt rakentaa osaltaan siltaa tämän vaikean vaiheen yli. Kuinka pitkä se vaihe on, kuinka pitkä sillan rakennustyömaa oikeastaan on, sitä ei kukaan oikein tarkkaan tiedä. Ne rakennustyöt on kuitenkin yritetty arkkitehturoida niin, että niitä tarvittaessa voidaan jatkaa, mikäli tämä lama jatkuu pitempäänkin tässä. Kuinka hyvin näissä toimissa tuon sillan rakentamiseksi vaikeimman yli on onnistuttu, onko ne mitoitettu oikein, ovatko nämä toimet olleet oikea-aikaisia, sitä perustellusti voidaan kysyä ja sitä, onko tässä kaikessa onnistuttu. Omasta mielestäni kuitenkin kohtuullisen hyvin näissä toimissa on onnistuttu.
Mitä tässä mielessä on tehty taakse jääneen runsaan vuoden, puolentoista vuoden aikaan? Ne toimet, millä elinkeinoelämän yleisiä edellytyksiä mennä vaikean yli on pyritty parantamaan, ovat liittyneet yhtäältä rahoitukseen. Kun markkinaehtoinen rahoitus ei ole toiminut, valtio on ottanut vahvan vastuun, yhteensä lähes 10 miljardin euron takaus- ja luototusvastuut ottanut omaan piikkiin, Finnveran piikkiin, ja tällä tavalla on autettu pahimman yli suomalaisia yrityksiä, suomalaisia työpaikkoja ja suomalaisten ihmisten työllistämistä viime kädessä, kaikkea tätä.
Toisekseen hallitus on satsannut erittäin hyvin tutkimukseen, teknologiaan, innovaatioihin. Tänä vuonna t&k-rahoituksen osuus yksin Tekesin osalta tulee lisääntyneeksi 69 miljoonalla eurolla. Se on erittäin paljon enemmän kuin koskaan ennen sitten 1990-luvun ensimmäisten vuosien, jolloin lisäykset olivat vielä tätäkin suurempia.
Niin ikään viennin ja kansainvälistämisen rahoitukseen ollaan nyt lisäämässä. Tässä herättiin vähän turhan myöhään. Ehkä olisi pitänyt vähän aikaisemminkin satsata myös tähän puoleen, mutta nyt hallitus on budjetissaan merkittävästi lisännyt voimavaroja tähän. 6,3 miljoonalla eurolla noin 20 miljoonan euron pottia lisätään, mikä kertoo suhteellisesti erittäin merkittävästä lisäyksestä, mikä tässä nyt tapahtuu.
Edelleen hallitus tässä budjetissa on aikaistamassa EU:n rakennerahastovaroja yhteensä noin 83 miljoonan euron verran. EU teki sen mahdolliseksi, Suomi käytti heti hyväksi maksimaalisesti sen mahdollisuuden, mikä meille tarjoutuu. Idea on, että me luotamme, että 2012-2013 menee paremmin ja että nyt voidaan ottaa noista ajoista tähän päivään ja huomiseen eli ensi vuoteen ja vielä ehkä 2011:eenkin. Tällä tavalla näillä toimin rakennetaan siltaa sen vaikeimman yli, minkä vaikeimman päällä tällä hetkellä toivon mukaan ollaan.
Lisäksi hallitus on eri toimin aikaistanut sellaisia investointihankkeita, jotka olisi muuten toteutettu vähän myöhemmin monella eri toimialalla. En käy tätä toimialajakoa tässä erikseen erittelemään. Näillä toimilla on yritetty saada siis työtä ja nimenomaan yrityksille työtä ja niissä oleville ihmisille työtä ja näitä toimia on tehty monilla eri toimialoilla. Tulen lopuksi erityisesti energiaan, siihen, mitä energiainvestoinneissa on tässä suhteessa tehty.
Kuitenkin tämä kriisi kaikista näistä yleisistä toimista huolimatta on kohdellut eräitä toimialoja muita kovemmin. Jälki siellä on vielä pahempaa. Mainitsen pari sellaista toimialaa: telakkateollisuuden ja metsäteollisuuden. Metsäteollisuus oli jo valmiiksi ennestäänkin vaikeuksissa monien syiden summana. Nyt se, mitä maailma toi tullessaan tämän kriisin kautta, merkitsi vielä uusia syviä vaikeuksia.
Minun täytyy puhemieheltä kysyä, oliko se 5 vai 10 minuuttia.
Puhemies: Tämä on 5 minuuttia, joka on kulunut juuri, mutta ministeri voi käyttää tarpeen mukaan myös välivastauspuheenvuoroja. Onko teillä vielä paljon asiaa siinä?
Puhuja: Arvoisa puhemies! Minulle ilmoitettiin, kansliasta kysyin, että 10 minuuttia on puheenvuoro, mutta minä tietysti noudatan puhemiehen tahtoa, puhemies määrää.
Puhemies: Valitettavasti minulle ei ole sitä ilmoitettu, saattaa tietysti olla mahdollista, kun tähän on tunti varattu. Jatkakaa nyt vaan.
Puhuja: Jos muutaman sanan verran vielä kuitenkin jatkan. Olen pahoillani siitä.
Sanoin: telakkateollisuus ja metsäteollisuus erityisesti. Hallitus on metsäteollisuutta varten tehnyt jo joukon toimia, joilla yritetään auttaa siellä sitä kaikista vaikeinta tilannetta niitten yritysten ja niitten tavallaan metsäteollisuuden osa-alueitten kohdalla, joilla nämä vaikeudet pahimpina käyvät, erityisesti työllisyyden ja yritysten pystyssä pysymisen suuntaan. Lisäksi hallitus valmistelee syyskuun loppuun mennessä erityisen tällaisen toimenpidepaketin, joka tulee tarkempaan käsittelyyn, niin kuin sanottu, syyskuun viimeisellä viikolla. Ehkä keskustelussa siitä nyt sitten vähän enemmän.
Telakkateollisuuden osalta tilanne on se, että maailmalla tilauskanta on romahtanut. Se on joku prosentti, kaksi tai kolme korkeintaan siitä, mitä sen tyyppisten laivojen osalta on tilauskanta ollut aikaisemmin, mitä meillä lähinnä täällä valmistetaan. Myöskin telakkateollisuudella on jo joukko toimia tehty ja valmistelussa on uusia. Tarkoitus on, että hallitus vielä lähettää eduskunnan käsiteltäväksi myöhemmin syksyllä, hyvissä ajoin kuitenkin, mahdolliset lisätoimet liittyen esimerkiksi innovaatiotukeen, mahdollisiin muihin toimiin, joilla telakkateollisuudelle tätä siltaa kaikista vaikeimman yli yritetään rakentaa.
Niin kuin sanottu, nämä toimet ovat koskeneet eri tavoin myös eri alueita. Tästä syystä eräät maantieteelliset alueet, seudut ovat saattaneet menettää satoja, jopa tuhansia työpaikkoja hyvin nopean, äkillisen toimialaa koskeneen ja kohdanneen kovan kriisin kautta. Näitä alueita silmälläpitäen meillä on ollut meneillään monta vuotta jo oikeastaan, kolmen neljän vuoden ajan, erillinen tämmöinen äkillisten rakennemuutosten auttamisohjelma. Tämä ohjelma on toiminut hyvin. Sen tulokset ovat olleet todella hyviä, ja nyt olemme joutuneet ottamaan uusia seutuja. Sitä mukaa kuin on voitu auttaa niitä, jotka ovat olleet aiemmin ongelmissa, näiden tilalle on sitten uusia otettu. Viimeksi tänä päivänä valtioneuvosto on tehnyt päätöksen joukosta uusia toimia.
Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä asiana: Äsken jo mainitsin siitä, että niiden toimien joukkoon, joilla pyritään työtä nyt saamaan tähän päivään, näihin vaikeisiin aikoihin, kuuluu erityisesti energiasektori. Hallitus on panostanut uusiutuvaan energiaan erittäin merkittävästi. Tänä vuonna uusiutuvien energialähteitten investointitarpeisiin jo nyt näillä rahoilla ennen lisäbudjetin 10:tä miljoonaa tullaan käyttäneeksi lähes 90 miljoonaa euroa. Lisäbudjetista tulee vielä myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa ja ensi vuoden varsinaisessa talousarviossa tulee 64 miljoonaa euroa. Tämä on aika paljon nimenomaan sen takia, että tuulienergia- ja biokaasuenergiahankkeet siirtyvät nyt pois investointitukien piiristä, ne siirtyvät erillisen syöttötariffijärjestelmän piiriin, ja siitä syystä näiden lähinnä bioenergian edistämishankkeitten ja sitten syöttötariffilla aikaansaatavien investointien yhteisvaikutus uusiutuvan energian lisäämiseksi on merkittävä ja nostaa Suomen ei vieläkään siihen tasoon, millä uusiutuvan energian investointien pitää olla vuoteen 2020 mennessä, mutta merkittävän askeleen kohti sitä tasoa, mihinkä pitää päästä.
Anteeksi, arvoisa puhemies, käytin yli 8 minuuttia aikaa, kun en tiennyt tätä aikalimiittiä.
Puhemies: Se on kansanedustajille 10 minuuttia tässä keskustelussa, varsinaiset puheenvuorot, näin ilmeisesti. Mutta hyvä, kun tuli puhuttua.
Tässä jälleen valiokunnan ja jaoston jäsenistä lähdetään liikkeelle.
Sen lisäksi isompana kysymyksenä pohdittavaksi: Nyt EU:n piirissä hyvin paljon puhutaan protektionismista, sen torjumisesta. Kuitenkin jos ajatellaan Suomen poikkeuksellisen merkittävää asemaa viennissä ja jos ajatellaan niitä toimialoja, jotka tällä hetkellä kansainvälisesti kilpailevat, autoteollisuus, metsäteollisuus, telakkateollisuus, lähes kaikki ovat alueita, joilla valtioiden tukipanokset ovat hyvin merkittäviä. Seuraammeko me nyt riittävällä huolella, ettemme menetä Suomesta jotain sellaista keskeistä arvokasta osaamista, (Puhemies: Nyt on minuutti mennyt!) mitä me myös tulevaisuudessa tarvitsemme?
Mutta myöskin on sitten tämä uusiutuvien energioiden tuki, josta puhuitte sen kauniin puolen, että rahaa on, mutta ette puhunut sitä puolta, että hankkeita olisi enemmän kuin rahaa on, ja se on minusta tosi sääli, kun tietäisimme, että siellä olisi paljon tulossa rakentamista. Minä uskon, että ne vaikutukset olisivat jopa suuremmat kuin liikennehankkeissa, joista on puhuttu paljon, koska siellä tulevat yritykset mukaan rakentamaan. Ne haluavat käsitellä jätteensä, kun jätelaki kiristyy, halutaan lisätä uusiutuvia. Siihen on eurooppalaisesti sitouduttu, mutta sitä rahaa on liian vähän. Tämän haluaisin eduskunnalle teidänkin sanovan, ja voisimme yhdessä koettaa parantaa tätä momenttia.
Sitten olisin kysynyt sitä, olisiko mahdollista myös Suomessa löytää erilaisia mahdollisuuksia tukea metsäteollisuutta, esimerkiksi niin, että syöttötariffit ohjattaisiin tuulivoiman sijasta biopolttoaineille, tai sitten niin, että metsäteollisuudelle yksinkertaisesti alettaisiin maksaa tukea, jotta se myös tuottaisi sitä biopolttoainetta siinä muun tuotannon ohessa.
Elinkeinoministeri Pekkarinen, te olette yhden ydinvoimalan kannalla. Olette perustellut tätä näkemystä olettamuksilla, joiden mukaan sähköntuotanto lisääntyy 25 prosentilla. Katsotte, että sähkönkulutuksen kasvua tyydytetään tuomalla sitä Venäjältä. Ette myöskään hyväksy sähkön vientiä. Nämä perustelut tuntuvat hieman erikoisilta. Kysyn elinkeinoministeri Pekkariselta, mitkä ovat ne syyt, joilla vastustatte kolmen ydinvoimalan rakentamista Suomeen, sekä miksi sähkönvienti olisi huono asia.
Oleellista on, että kuljetuskustannuksia metsäteollisuudessa pystyttäisiin vähentämään. Meillä on kymmenen vuotta reilusti tässä talossa puhuttu Suomen sisävesiliikenteen kehittämisestä, joka esimerkiksi näitten biopolttoaineiden kuljetuksen osalta, metsäteollisuuden muiden raaka-aineiden osalta olisi välttämätöntä. Kun ottaa huomioon sen edullisuuden, aikooko hallitus kehittää näitä vesitieliikenteen muotoja?
Energiatehokkuustoimikunta tunnisti aiemmin tänä vuonna 125 toimenpidettä, joilla energiatehokkuutta voitaisiin parantaa merkittävästi. Huomattava potentiaali on siellä, ja näinä talouden synkkinä hetkinä on hyvä muistaa, että energiatehokkuushan parantaa sekä meidän taloutemme että yritystemme kilpailukykyä, koska energialasku pienenee.
Näillä energiatehokkuustoimikunnan esityksillä on myös hintalappu, joka sieltä mietinnöstä on löydettävissä. Kysyisin ministeri Pekkarisen arviota, kuinka hyvin teidän mielestänne nyt tähän budjettikirjaan on saatu mahtumaan näitä energiatehokkuuden edellyttämiä määrärahoja ja minkälaisia tärkeimpiä lisätarpeita saattaa olla vielä jonossa.
Toinen alue on liikenteen biopolttoaineet. Maatalouden puolella on hankala tilanne viljan ylituotannon kanssa, ja tässä on kovasti keskusteltu bioetanolitehtaan saamisesta Suomeen, ja nyt jos tässä näkökulmassa huomioidaan sitten myös kotimaisen valkuaisrehun, nimenomaan puhtaan valkuaisrehun, salmonellavapaan valkuaisrehun tuotannon aikaansaaminen, niin onko tällä puolella näköpiirissä, että me voimme saada kotimaista tuotantoa käyntiin?
Mutta erityisen huolissani olen toiseen suuntaan tapahtuvasta liikenteestä. Kun suorat ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat laskeneet jopa 40 prosenttia viime vuoteen verrattuna, niin kysyisinkin ministeriltä, mitä toimenpiteitä ja panostuksia aiotaan tehdä, jotta kehittyviltä markkinoilta, muun muassa Kiinasta tai Intiasta, saisimme sijoituksia ja osaamista Suomeen.
Ensinnäkin Suomella on sitoumuksia. Niitäkin kysyttiin, mihin ollaan sitouduttu, ydinvoimaan, uusiutuvaan vai mihin. Meillä on sitoumuksia. Me olemme luvanneet lisätä uusiutuvan energian osuutta erittäin merkittävästi, 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Ne toimet, mistä täällä kerroin, ovat siinä suunnassa, eivät vielä riitä siihen tasoon pääsemiseksi, jolla saavutettaisiin vuonna 2020 tuo sanottu taso, mutta ne ovat erittäin merkittävä ikään kuin loikka ylöspäin.
Ed. Kumpula-Natri on aivan oikeassa siinä, että hankkeita nyt tuolla kentällä on vielä enemmän valmiina lähtemään liikkeelle, kunhan vain tuki-instrumentteja saataisiin. Ilman tukea ei uusiutuva vielä pääsääntöisesti vettä lukuun ottamatta lähde; vesi lähtisi, mutta kun sitä ei saa käyttää. Muut eivät lähde, niihin tarvitaan tukea. Nyt meillä aika hyvin tätä rahaa on, aika hyvin siihen nähden, ei se vieläkään vastaa tarvetta. Siellä on noin 90 miljoonan euron edestä vielä tällä hetkelläkin jonossa, sen verran kyettäisiin käyttämään avustuksia, jos kaikki avustettaisiin ikään kuin lakisääteisen maksimin mukaan. Nyt me saamme 10 miljoonaa euroa lisävaltuuksia lisäbudjetissa ja ensi vuonna sitten 64 miljoonaa. Ensi vuonna helpottaa tilannetta jo aikaisemmin kerrottu syöttötariffijärjestelmä, takuuhintajärjestelmä, ja on tarkoitus, että marraskuussa esittelen sen täällä.
Sen lisäksi, että hallitus on nyt sitoutunut uusiutuvan lisäämiseen, se on sitoutunut siihen, että Suomessa on tarjolla takuuvarmasti energiaa, energiaturvallisuusvarmuus on hyvä ja energia on hinnaltaan edullista ja kilpailukykyistä muiden maiden kanssa. Käytännössä tämä edellyttää paitsi sitä sitoumuksen toteuttamista uusiutuvalla myös sen seikan varmistamista, että energiakapasiteettia syntyy riittävästi, ja tästä hallitus aikoo pitää huolen.
Sähkönkulutus on romahtanut, se on noin 82 terawattituntia vuositasolla tällä hetkellä. Me olemme lähteneet siitä meidän strategiassamme, tällä hetkellä vielä voimassa olevassa, että me varaudumme 98 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Uskokoon ken tahtoo, että niin paljon sähkön kulutus voisi kasvaa. Koskaan Suomen historian aikaan se ei ole 10 vuoden aikaan kasvanut niin paljon kuin se nyt kasvaisi, jos se nousisi tuonne asti. Mutta me varaudumme siihen, että kaikki tuo kulutus voidaan tyydyttää. Sen lisäksi uutta kapasiteettia pitää syntyä niin paljon, että Venäjän-tuonti, ylipäänsä tuonti, voidaan sataprosenttisesti korvata, ja vielä niinkin paljon, että sillä lisäkapasiteetilla voidaan ajaa alas olemassa olevaa hiililauhdetta hyvin nopeasti, ilman että valtiolle aiheutuu korvausvelvollisuuksia, hyvin nopeasti ajetaan tämän strategian mukaan hiiltä alas. Meille on syntymässä uutta kapasiteettia noin neljänneksen nykyiseen kulutukseen verrattuna 2020:een mennessä joka tapauksessa olemassa olevien hankkeitten tai sitoumusten pohjalta.
Mutta tämän lisäksi vielä henkilökohtaisesti pidän perusteltuna sitä, että pidetään ovi auki ydinvoiman lisärakentamiselle. Muistutan kuitenkin siitä, että eduskunta tässä salissa muutama kuukausi sitten hyväksyi lausuman, joka kuuluu suurin piirtein näin: ydinvoiman rakentamisen mitoitus ei saa perustua ydinsähkön pysyvään vientiin. Tämä on eduskunnan yksimielinen kannanotto tästä salista muutama kuukausi sitten. En lähde enempää selittämään, kansanedustajat tietävät, mitä he ovat tarkoittaneet, kun ovat tämmöisen lausuman tänne hyväksyneet, paremmin kuin minä tai yhtä hyvin, koska minäkin olen kuitenkin kansanedustaja. (Naurua)
Mitä tulee energiakysymyksiin muutoin vielä, ja täällä erityisesti on tämmöiseen, mitenkä nyt sanoisikaan ... (Eduskunnasta: Windfall!) - No, otetaan se windfall, koska se liittyy energiaan. Se liittyy tavallaan muun muassa kilpailutilanteeseen, koska ei ole ihan oikein, että joku Tampereen energia joutuu paljon kalliimmalla hankkimaan sen energian, jolla se kilvoittelee samassa markkinassa niiden kanssa, jotka saavat 100 miljoonan euron ylimääräisen tulon kassaansa tällä hetkellä näiden windfall-voittojen ansiosta. Tästäkin syystä monen muun seikan ohella minusta on erittäin tärkeätä ja perusteltua, että windfall-voittojen vero otetaan mahdollisimman nopeasti käyttöön.
Tästä minä hyppään metsäsektoriin. Kyllä metsäsektorilla metsäteollisuuden pelastamiseksi - käytän tällaista ilmaisua - tarvitaan nyt kerta kaikkiaan sekä lyhyttähtäyksellisesti vaikuttavia toimia että pitkäjänteisesti vaikuttavia toimia. Ne pitkäjänteiset toimet ovat satsaaminen tutkimukseen, teknologian kehittämiseen. Ed. Heinäluoman - täytyy häntä joskus kehuakin - ollessa valtiovarainministerinä me satsasimme paljon nimenomaan, tai me aloitimme satsauksen, alan tutkimukseen, teknologian kehittämiseen, ja sitä nyt on jatkettu. Me löimme laimin 1980-luvulta lähtien panostukset näihin toimiin pitkästi. Nyt on muutaman vuoden ajan panostukset pantu, mutta niiden toimien vaikutukset näkyvät valitettavan hitaasti, tämä on totta.
Minä kerron yhden esimerkin puutuotetoimialalta, joka kattaa siis ovet, ikkunat, huonekaluteollisuuden, sahat, mitä vielä, puutalorakentamisen. T&k-panokset ovat olleet 0,3-0,4 prosenttia liikevaihdosta, kun keskimäärin teollisuudessa kuitenkin on 2,5 prosenttia. Kun meillä on toimialoja, joilla se on 10 prosenttia ja ylikin, niin Suomen menestyksen hampaan, yhden metsäteollisuuden keskeisen osa-alueen sektorin osalta panostukset ovat tämän suuntaiset. Tämä vaan kertoo sen, että on keskitytty johonkin muuhun tällä toimialalla taakse jääneitten vuosikymmenten aikaan. Nyt on suunta uusi ja panostamme näihin tarpeisiin, mutta sen lisäksi tarvitaan näitä akuutteja toimia, joita monia on tehty. En käy niitä enempää nyt luettelemaan.
Palaan siihen nyt, mihin ed. Heinäluoma kajosi, siihen, miten veroratkaisuin lyhyellä tähtäyksellä tilaa luodaan, menestystä luodaan tai sitä viedään pois. Olen ed. Heinäluoman kanssa samaa mieltä siitä, että jos nämä valtiovarainministeriössä kaavaillut energia- ja sähköveron korotukset käytännössä toteutetaan, jos vero nousee 2,7 eurosta megawattitunnilta 7 euroon megawattitunnilta, niin kyllä se on aivan perusteeton taakka metsäsektorille ja metsäteollisuudelle ilman muuta. Ei täällä ministerinä voi olla sen takia, että täällä niin kuin ensin kuuntelisi ja katselisi, mitä pääministeri ja valtiovarainministeri ovat sanoneet, ja sen jälkeen hiippailisi korvat luimussa jonnekin ja yrittäisi vähän mumista siihen suuntaan, että olen itse kuitenkin tätä mieltä. Minä olen tätä mieltä kuin tässä sanon, kerta kaikkiaan olen tätä mieltä. Käytännössä se ei tarkoita sitä, etteikö energiaveroa pidä kiristää; minun mielestäni vielä enemmän fossiilisia veroja kuin on valtiovarainministeriön esitys. Mutta vastaavasti niille Suomen menestyksen avainaloille, mitä metsäteollisuus on, muihin kilpailijamaihin verrattuna paljon kovempi vero ei ole perusteltu. Miten siinä menetellään, siinä olen varovainen: otetaanko se kokonaan pois, otetaanko leikkuri, mikä nytkin on, mutta se Suomessa oleva nykyleikkuri ei juurikaan auta useita metsäteollisuuden suuria yrityksiä eikä pienempiä senkään vertaa - pienempiä ei ollenkaan. Tästä syystä nyt hallituksen piirissä - ja tässä olen konstruktiivinen suhteessa muuhun hallitukseen - pitää etsiä se tapa, millä vastaantulo tapahtuu, ja uskon, että se vastaantulo tapahtuu syyskuun viimeisellä viikolla, jolloinka tämä asia on hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.
Mitä kasvuyrittäjyyteen tulee - ed. Lehti ja joku muukin teistä edustajista kajosi siihen - se on todellinen Suomen ongelma. Siihenkin me olemme kyllä satsanneet viime vuosina. Me olemme perustaneet meidän innovaatio-osastollemme erillisen yksikön, oman hallinnon niin kuin yksikönkin, ei sen takia, että hallinto sinänsä asioita ratkaisisi, vaan sen takia, että tiedetään naamat niistä henkilöistä, jotka ovat virkamiestasolla vastuutettuja - minä olen viime kädessä - siitä, että siinä mennään eteenpäin. Meillä on siinä monia pulmia, miten tässä eteenpäin päästään. Me olemme ottaneet uusia menettelyjä käyttöön, ed. Lehti on varmasti niistä kuullutkin. Sanon yhden yhteisen nimittäjän kaikille niille ongelmille, joita ongelmakohtia yritetään avata. Sitä voisi kuvata tällä tavalla: Meillä on Suomessa iso osaamispotentiaali, joka koostuu koulutuksellisesta osaamisesta, tutkimus- ja teknologiaosaamisesta, mutta sitten kun katsotaan, miten se generoituu uusiksi tuotteiksi, kaupallistettaviksi yrityksiksi ja niissä työpaikoiksi, tämä osaamispotentiaali on paljon suurempi kuin se generaatio uusiksi työpaikoiksi. Tätä pitää kyetä ja eri tavoin ... Siinä tarvitaan riskirahoitusta, siinä tarvitaan viennin ja kansainvälistämisen edistämistä, koska ne kasvuyritykset eivät pääsääntöisesti kasva Suomen markkinaa varten, vaan niitten on erittäin nopeasti lähdettävä jo varhaisessa vaiheessa ulos. Näitä voimavaroja, niin kuin sanottu, 19-20 miljoonaa on tähän saakka budjetissa. Nyt ne nousevat kertaheitolla 6,3 miljoonalla eurolla. Tämmöinen politiikan tahtotilan ja sitten jonkun verran myöskin aineellisen näkymisen jälki mielestäni näkyy budjetissa. Mutta vielä paljon enemmän pitää tässä ilman muuta tehdä ja toimia. (Ed. Skinnari: Eikö se vienti olekaan suuri ongelma, kun ette sitä käsittele ollenkaan?) - Vienti on, sen takia siihen laitetaan.
Jos puhemies vielä sallii, haluan tähän Kuitu Oy:n tilanteeseen todeta, koska tämä on monella tavalla haastava asia, että me nyt toivomme, että mahdollisimman nopeasti löytyy ratkaisu, jolla se yrittäjäryhmä, joka on jollakin tavalla kasassa, kykenee löytämään oman rahoituksen, ja että valtiovalta, sen rahoitusinstrumentit, on periaatteessa valmis olemaan mukana niissä ratkaisuissa, mutta minä en yksityiskohtiin voi monesta syytä mennä.
Jos puhemies vielä sallii, vastaan tähän ed. Paloniemen puheenvuoroon - onko pitkämielisyyttä näin pitkästi vielä? - ryhmäpoikkeusasetuksesta. Kyselytunnilla oli esillä kysymys siitä, miten käy kolmannelle sektorille. - Kiitoksia, puhemies, ymmärsin katseestanne, että voin jatkaa. (Naurua) - Kysymys on todella siitä, että EU:n komissio elokuussa 2008 antoi uuden ryhmäpoikkeusasetuksen, joka koskee erilaisia valtion tukia. Siinä yhteydessä osana monia muita valtion tukia tarkastellaan myöskin näitä palkkaan sidottuja suoria tukia, mitä on suomalainen palkkatuki meidän työvoima- ja elinkeinohallinnossa tällä hetkellä. Se asettaa nyt paljon tiukemmat normit. Suomessa voi vaikeasti työllistettävä, pitkäaikaistyötön saada 100 prosentin palkkatuen. Nyt tämä ryhmäpoikkeusasetus lähtee siitä, että maksimissaan tällainen tuki voi olla 50 prosenttia. Mutta silloin, jos on vajaakuntoinen henkilö, vajaakuntoisesti työllistettävissä oleva henkilö, hänen kohdallaan kaikki kustannukset sataprosenttisesti edelleenkin voidaan maksaa palkkatuella eikä sitä lasketa niiksi kustannuksiksi, joiden kimppuun tämä uusi ryhmäpoikkeusasetus käy. Tämä koskee kylläkin monta kertaa pitkäaikaistyöttömiä ja vähän vaikeammin työllistettäviä mutta ei vajaakuntoisia; heidän kustannuksensa voidaan edelleenkin maksaa täysimääräisesti. Mutta siitä huolimatta ed. Paloniemi on ihan oikeassa, tämä on ongelma, kumman tien Suomi valitsee: ottaako ryhmäpoikkeusasetuksen, jolloin maksimissaan on 50 prosenttia se palkkatuen määrä, mikä voidaan heille maksaa, vai ottaako de minimiksen, jolloin siihen 200 000 euroon asti voi maksaa vaikka 100 prosenttia sitä palkkatukea. Mutta jos on semmoinen järjestö, jossa on kymmeniä tai satoja ihmisiä, niin tämä leikkaa nopeasti pois. Tämä johtaa käytännössä - viimeiset sanat, puhemies - siihen, että käytännössä, jos mennään de minimiksen kautta, monet yhteisöt pilkkovat tytäryhtiöiksi tämän yhteisön ja sitten niillä on niin pieniä sisaryhteisöjä, että niistä minkään kohdalla ei ylity tämä 200 000 euroa. Jos jokin on höperö EU-normi, niin tämä on. Tähän nyt on vaan löydettävä sellainen kansallinen sovellus, jolla Suomi pääsee eteenpäin niin, että niitä vaikeasti työllistettäviä todella jatkossakin voidaan työllistää.
Puhemies, oikein paljon kiitoksia!
Puhemies: Kiitoksia ja onnittelut, arvoisa ministeri: mahdutitte vähintään puolen tunnin puheenvuoron sentään 12 minuuttiin. Nyt meidän on pakko valitettavasti edetä, ollaan hivenen jäljessä aikataulusta. Kaksi vastauspuheenvuoroa ja sitten lyhyt ministerin vastaus.
Paljon on ollut ideoita, paljon on ollut paperilla, mutta Temmistä puuttuu nyt rohkeutta tehdä tässä tilanteessa vaadittavia ratkaisuja ja myös yhteistyötä tarvitaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa, niin että vienti todella käytännössä vetäisi. Sehän on tärkein ongelma tällä hetkellä.
Kyllä EU:n mitassa on käsittämätöntä, että mittavalla EU-tuella Portucelille rakennetaan vastaavanlainen tehdas kuin Varkaudessa uhattuna oleva. Mihin toimenpiteisiin EU:ssa olette ryhtyneet tältä osin, että näihin tapauksiin puututaan?
Myöskin työkalupakkia tarvitaan nimenomaan uusien osaamisalojen varmistamiseksi ja niin, että voitaisiin tukea uusia yrityksiä niiltä osaamisalueilta, joita meillä metsäteollisuudessa on.
Puhemies: Ministeri, teidän nopeudellanne tähän vastataan minuutissa.
Mitä tulee viennin edistämiseen ja uusiin aloihin, kyllä me olemme tehneet erittäin merkittäviä avauksia, ja muu maailma kyllä vähän aivasteleekin, miten edetään esimerkiksi Cleantechissä: ympäristön, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeissa ja investoinneissa. Uusia yrityksiä on syntynyt todella kymmeniä näille toimialoille, ja oli se aika uljasta nähdä esimerkiksi Kiinan-Suomen talousfoorumissa, kun oli likimain 300 osanottajaa Kiinasta ja vastaavat, parit, täältä Suomesta. Ed. Skinnari, ei Suomessa ennen ole sellaisia nähty, tämäntapaisia tapahtumia, ei edes silloin Neuvostoliiton aikaan. Tämä vaan kertoo siitä, että on kysyntää maailmalla ja suomalaiset osaavat siihen kysyntään vastata.
Puhemies: Nyt siirrymme puhujalistaan.
Speciellt viktigt är satsningarna på kommunerna. Vi måste kunna garantera en fortsatt god kommunal servicenivå, och staten kompenserar nu kommunerna genom det höjda grundavdraget. Den omfördelade samfundsskatten är också till fördel, och dessutom den sänkta folkpensionsavgiften för arbetsgivare och ändrade regler för fastighetsskatten är ytterligare åtgärder som gjorts och görs för att stimulera den kommunala ekonomin. Trots det här kommer vi att se att det behovsprövade stödet kommer att behövas och därför är jag glad att det trots allt ännu finns kvar.
Arvoisa herra puhemies! Kuntien valtionosuuksien tasoa on korotettu, mutta on varmaan syytä harkita, jos tähän tarkoitukseen vielä olisi syytä lisätä varoja. Rahoille olisi kyllä käyttöä muun muassa ennalta ehkäiseviin ja terveyttä edistäviin toimiin erityisesti lasten ja nuorten parissa, jotka ovat jo nyt muutoin vaarassa syrjäytyä. Kriisikuntien harkinnanvaraista tukea on tarkistettava. Sitä tullaan valitettavasti tarvitsemaan. Samalla myös kuntapäättäjänä haluan kuitenkin myös korostaa kuntien omaa vastuuta tässä.
Olen myös kiitollinen siitä, että valtion avustusta kunnille pakolaisten kotouttamiseen nyt vihdoinkin ehdotetaan korotettavaksi. Talouskriisi kohdistuu tiettyihin kuntiin, yksilöihin ja toimialoihin muita kovemmin. Vuoden 2010 talousarvio on väline kriisin vaikutusten pehmentämiseksi niiden osalta, joihin se pahiten kohdistuu. Kyse on siis kielteisten vaikutusten hillitsemisestä, mutta samalla myös talouden elvyttämisestä ja pyörien pitämisestä pyörimässä.
Hallituksen talousarvioesitys ottaa kiitettävällä tavalla huomioon yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia. Muun muassa lapsiperheitä tuetaan sitomalla lapsilisä indeksiin vuodesta 2011 lähtien, pidentämällä isyyslomaa ja korottamalla hoitotukea. Nuoria ja opiskelijoita tuetaan muun muassa parantamalla oikeutta sairauspäivärahaan, ja tärkeää on myös panostaminen niin, että nuoret voivat työllistyä ja että opiskelupaikat riittävät.
Herr talman! Staten tvingas låna och i det här läget tycker jag att det är både nödvändigt och motiverat. En del av de upplånade pengarna bör ändå användas för att öppna nya dörrar och bereda väg för skapandet av nya nischer, nya arbetsplatser. Den så kallade gröna energiteknologin är ett utmärkt exempel på det här. Vi ska inte stå stilla och stampa på stället utan försöka se möjligheter genom nytänkande, som nödvändigtvis inte ens behöver kosta enorma mängder euron. Inom branschen för förnybar energi och energieffektivitet finns outnyttjade möjligheter. Det är dags att visionera kring det här precis som man försöker göra genom att branda Finland.
Vi behöver nya tillväxtnäringar, vi kan antagligen inte räkna med att den traditionella skogsindustrin ens under en högkonjunktur uppnår samma volym som tidigare. Därför är det viktigt att statsmakten gör allt för att skapa förutsättningar för nya Nokior, som det har sagts flera gånger här i salen. Speciellt viktiga är satsningarna på forskning och utbildning. Vi kommer att behöva nya inkomstbringande branscher när de lån som vi nu tvingas uppta ska betalas tillbaka.
Finanssikriisi, metsäsektorin ongelmat, viljan ja maidon alhainen hintataso ovat ajaneet suomalaiset viljelijät vakavaan kannattavuuskriisiin, jolta emme voi ummistaa silmiämme. Ministeri Anttilan johdolla toimineen kannattavuusryhmän tekemät esitykset on otettava huomioon ensi vuoden talousarviossa. Tietysti myös itse toimialan on ryhdyttävä toimenpiteisiin esimerkiksi viljan ylituotannon pienentämiseksi.
Maa- ja metsätalousministeriön ja -ministerin tulisi pyrkiä tekemään mahdolliseksi se, että viljelijöillä olisi suurempi osuus pellosta luonnonhoitopeltona. Toivon myös, että vakavissaan harkitaan ja tutkitaan mahdollisuudet etanolitehtaan rakentamiseksi. Tällöin huomattava osa viljasta Suomessa tulisi muuhun käyttöön kuin ruuaksi ja rehuksi. Samalla korottaisimme tällä tavalla proteiinin omavaraisuusastettamme.
Panostaminen puhtaaseen ja turvalliseen tulevaisuuteen tapahtuu ehkä helpommin maa- ja metsätalousalalla. Metsästä saatavan biopolttoaineen parempaa hyödyntämistä energiaksi on kehitettävä. Eduskunnan on huolehdittava siitä, että neuvontaan osoitettavia määrärahoja korotetaan hallituksen esittämästä. Myös, ja ehkä erityisesti tällä sektorilla, tarvitsemme aktiivista, tulevaisuuteen suuntautunutta tutkimusta ja neuvontaa.
Satsningar på och upprätthållandet av en fungerande kollektivtrafik och ett bra vägnät är både ekonomiskt och ekologiskt förnuftigt. Som ett exempel tycker jag, som redan tidigare har nämnts, är elektrifieringen av Hangö-Hyvinge-banan, ett projekt som det med största kraft borde kunna hittas finansiering för och som kommunikationsministeriet borde prioritera högt. Likaså gäller det grundförbättrandet av kustbanan mellan Helsingfors, Karis och Åbo. Det är viktigt att nu under sämre ekonomiska tider göra satsningar som möjliggör att hjulen kan börja rulla för fullt när konjunkturen svänger. Hangö hamn kommer att behövas när konjunkturen svänger och bra förbindelser dit.
Jag är glad över kommunikationsministeriets och ministerns linjedragning om satsningar på bättre trafiksäkert. Vi ska satsa på att bygga ut lättrafikledsnätet och vi bör bygga fler vägar med mitträcken och göra vägkorsningarna säkrare. Och tillräckliga anslag, igen för en lokal väg, tycker jag att är viktigt att man kan hitta för riksväg 25 så att de förbättringarna kan slutföras enligt den tidtabell som vägdistriktet har tänkt sig.
Herr talman! I grund och botten har vi alla samma mål, ett Finland med kommuner med en stabil ekonomi, fler friska människor med arbete, mindre utslagna och fattiga, renare miljö osv. Det här arbetet blir knappast aldrig färdigt för alltid finns det något som man kunde göra bättre och mera som kunde göras, vilket också oppositionen har påmint regeringen om. Men det goda är väl ändå att de allra flesta är överens om att de ågärder som regeringen vidtar går i rätt riktning.
Att regeringen nu föreslår att vi ska göra allt vi kan för att trygga välfärden, och föreslår att vi upptar 13 miljarder euro i lån, tycker jag att i den här situationen är berättigat. Ändå känner jag en viss oro inför framtiden, och därför tror jag att det är bra att vi redan nu börjar fundera på vilka ändringar vi kommer att vara tvungna att göra i vårt skattesystem för att betala tillbaka statsskulden, och hur vårt samhälle måste förändras för att vår nationalekonomi igen ska kunna fås i balans.
Tämä on viidestoista talousarvio, jota olen eduskunnassa käsittelemässä. Aloitin eduskuntatyön vuonna 1995 ja joudun tänä päivänä toteamaan, että yhdenkään budjetin käsittelyyn en ole joutunut tulemaan tilanteessa, jossa politiikan arvostus on yhtä alhaalla kuin se on tänä päivänä. Muistan aikaa, kun aloitin politiikassa, mitenkä voimakkaasti media lähestyi kaiken maailman naruhyppelyillä sen vuoksi, että tultaisiin poliitikkoina lähemmäksi kansalaisia. Media on onnistunut siinä, on saanut monet kollegat hyppäämään narua, tekemään melkein mitä hyvänsä, että pääsee mukaan tavalla taikka toisella siihen julkisuuteen, jota media tarjoaa.
Mutta, arvoisat kollegat, media on kääntänyt myös toisen puolen. Tänä päivänä se on noussut oikeuslaitoksen asemaan, arvioi kirkassilmäisesti meidän, inhimillisten, erehtyvien, tavallisten ihmisten - sanon "tavallisten ihmisten", silloin kun puhun myös kansanedustajista - tekemistämme ja toimintaamme, on riisunut osittain suomalaiset moraalista ja on samalla itse noussut kirkassilmäiseksi tuomariksi, riisunut arvovallan siltä instituutiolta, jonka varassa kuitenkin rakennetaan keskeiseltä osalta tämän pienen kansakunnan menestys myös tulevaisuudessa.
Sen vuoksi, arvoisa puhemies, olen äärimmäisen huolestunut. Minusta rahaa on Suomessa tälläkin hetkellä vielä riittävästi käytettävissä mutta se henkinen perusta, jolta suomalaiset ponnistavat, on minusta paljon paljon suurempi haaste tulevaisuuden rakentumisen kannalta. Meillä on edessä äärimmäisen vaativat vuodet. Me edes hallituspuolueen edustajina emme välttämättä ääneen rohkene tarkastella niitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat suomalaiseen talous- ja työllisyyspolitiikkaan seuraavina kahtena kolmena vuotena. Tässä mielessä kysytään siis todellista tahtotilaa tehdä enemmän, tehdä paremmin.
Me puhuimme budjettikäsittelyn alkuvaiheessa lähimmäisenrakkaudesta. Jos ajatellaan moraalia, aivan keskeinen kysymys on keskinäinen kunnioitus, keskinäinen luottamus. Mitä merkitsee se, että keskeiset toimijatahot oppivat paremmin luottamaan toisiinsa, näkemään tämän inhimillisyyden ja inhimillisyyden puutteet myös toisissaan, ilman että me raastamme ja revimme? Rakentamalla tätä yhteistyötä, rakentamalla keskinäistä luottamusta, vahvistamalla keskinäistä kunnioitusta me luomme sellaista henkistä perustaa, jonka varassa me voimme selviytyä ja menestyä.
Tässä mielessä, arvoisa puhemies, ajattelen ja toivon sitä, että päällimmäiseksi nousee se yhteisen vastuun näkökulma. Tarkoitan silloin meitä kansanedustajia, mutta tarkoitan myös muita keskeisiä yhteiskunnallisia sidosryhmiä. Medialla on oma vastuullinen tehtävänsä. Asiantuntijuudella, osaamisella, yliopistoilla, korkeakouluilla on oma keskeinen tehtävänsä. Etujärjestöillä on oma tärkeä keskeinen tehtävänsä. Jokaisen toimijan yhteistyön vahvistaminen, vastuullisen panoksen siirtäminen tämän pienen suomalaisen yhteiskunnan toimintaan on välttämättömyys.
Jos ajatellaan sitä globalisaatiota, jonka ytimenä on tämä talousmurros, rahoituskriisi, joka lähti liikkeelle, pieni Suomi on kuin lastu laineilla. Me olemme erittäin monissa puheenvuoroissa todenneet sen, mitenkä vientiriippuvainen kansakunta Suomi on. Se vientiriippuvuus, se että noin puolet meidän kansantuotteestamme tulee viennistä, merkitsee sitä, että todella suomalainen osaaminen, suomalaiset ihmiset ovat erittäin merkittävien vaatimusten edessä tulevina vuosina. Sen vuoksi ajattelen, että tuntuu harmilliselta se, mitä esimerkiksi ministeri Risikko peruspalveluministerinä totesi puheenvuoronsa lopuksi: pahoinvointi on Suomessa lisääntynyt. Tämä on se tulema.
Jos ajatellaan uuden luomista, uusien ratkaisujen aikaansaamista, eivät pahoinvoivat ihmiset luo uutta. Siihen tarvitaan ihmisiä, jotka voivat hyvin, jotka ovat henkisesti vahvoja, pystyvät nousemaan niihin vaativiin uuden luomisen haasteisiin, ja tässä mielessä tämä vastuu on kaikkien suomalaisten ja ennen kaikkea keskeisten sidosryhmien yhteinen. Totta kai meidän jokaisen kansanedustajan - ja sanon ennen kaikkea tämän itselleni, kun olen tämän puheenvuoron käyttänyt - on katsottava peiliin, miten voin parantaa askellusta, mutta samalla vetoan myös näihin sidosryhmiin, jotka nostin tässä puheenvuorossa esille. Tehtävämme on yhteinen.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Sisäasiainministeri Holmlundin toimialan talousarvioehdotus
Ensimmäinen varapuhemies: Nyt mennään jälleen ministerijaksoon. Ministeri Holmlund, 5 minuuttia.
Työttömien poliisien työllistämiseen esitetään vuoden 2010 talousarvioon varattavaksi 3 miljoonaa euroa ja kuluvan vuoden toisessa lisätalousarviossa 1,1 miljoonaa euroa. Tällä rahalla pystytään työllistämään noin sata poliisia vakinaisiin virkasuhteisiin. Poliiseista 40 on tarkoitus sijoittaa turvapaikkatutkintaan ja 60 paikallispoliisin valvonta- ja partiointitehtäviin. Työttömien poliisien tilanne korjaantuu jatkossa varsin nopeasti, sillä tulevina vuosina koulutusmäärät saadaan kohtaamaan paremmin eläkkeelle siirtyvien poliisien määrän kanssa. Pidän tätä myös välttämättömänä, jotta tuleva hallitus ei joudu painimaan edeltäjänsä virhearviointien kanssa, kuten nyt on käynyt.
Poliisin tietojärjestelmien uudistamista vauhditetaan lisämäärärahalla. Vuonna 2010 toteutetaan ase- ja turvallisuusalan valvontarekisteri sekä rahankeräysrekisteri. Poliisiasiain tietojärjestelmähanketta eli Vitja-hanketta jatketaan määrätietoisesti tavoitteena saada järjestelmä käyttöön vuonna 2013. Tämä on välttämätöntä sekä toiminnan kehittämisen että tuottavuuden parantamisen kannalta. Hanke vaatii myös tulevaisuudessa merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Poliisin hallintorakenteen uudistus saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja sen myötä poliisi siirtyy kaksiportaiseen hallintomalliin. Poliisihallitus aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Poliisi panostaa erityisesti ennalta ehkäisevään toimintaan. Poliisin näkyvyyttä yleisten alueiden häiriökohteiden valvonnassa lisätään.
Rajavartiolaitoksen kykyä avomerellä tapahtuvaan välittömään öljyntorjuntaan ja monenlaisiin merellisiin turvallisuustehtäviin ehdotetaan parannettavaksi hankkimalla uusi ulkovartiolaiva. Laiva on turvallisuusinvestointi, joka voidaan tehdä kotimaisena hankintana. Myös Itämeren ilmasta käsin tapahtuva ympäristövalvonta tehostuu. Hallitus esittää vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa 3 miljoonan euron määrärahaa Dornier-valvontalentokoneiden valvontatekniikan uudistamiseen. Uusittujen ympäristövalvontalaitteiden lisäksi voidaan aloittaa myös koneiden valvontatutka- ja lämpökamerajärjestelmien uudistus.
Suomen meritilannekuva muodostetaan järjestelmällä, jossa yhdistetään merellisten viranomaisten tutka- ja kamerajärjestelmien tuottama tieto. Tämä tieto on ensiarvoisen tärkeää merellisten suuronnettomuuksien ehkäisyssä. Hallitus ehdottaa vuoden 2010 talousarvioesityksessä Rajavartiolaitokselle merellisissä tehtävissä käytettävän valvontatekniikan uudistamista. Tutkien ja kameroiden uudistamiseen esitetään 1,1 miljoonaa euroa.
Rajavartiolaitoksen merellisen toiminnan keskeinen kalusto, partioveneet, korvataan uudella suorituskykyisemmällä Suomessa valmistettavalla partiovenekalustolla. Näin harvaanasutun saariston asukkaille sekä merenkulkijoille voidaan taata edelleenkin ympäri vuoden toimivat tehokkaat turvallisuuspalvelut.
Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskustoiminta ja -tietojärjestelmät uudistetaan vuoteen 2015 mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteessa. Uudistettu hätäkeskuslainsäädäntöä koskeva esitys annetaan eduskunnalle vielä tänä syksynä.
Olen erityisen tyytyväinen siihen, että työttömien poliisien ongelma saadaan vihdoin ratkaistua. Jokaiselle ei luonnollisesti ole mahdollista tarjota työtä aivan välittömästi, mutta hallituksen tekemien merkittävien lisäpanostusten turvin pääsemme tasapainoon koulutuksesta valmistuvien poliisien ja avointen virkojen suhteen. Olen myös erittäin tyytyväinen siihen, että pelastus- ja turvallisuustehtävissä keskeisen viranomaisen eli Rajavartiolaitoksen välttämättömät turvallisuusinvestoinnit saadaan käyntiin. Näiden avulla tuetaan osaltaan myös kotimaista työllisyyttä niin telakkateollisuudessa kuin suunnittelualallakin.
Arvoisa puhemies! Ehkä yleisesti ottaen voisin todeta, että sisäasiainministeriön hallinnonalalla panostetaan sekä sisäiseen turvallisuuteen että myös työllisyyteen, ja mielestäni nämä kaksi painopistettä ovat erittäin keskeisiä ja tärkeitä.
Lisäksi minusta te olette tehneet vakavan virheen siinä, että te menitte niin lyhyellä jänteellä puuttumaan koulutusmääriin sen takia, että jo ensi vuonna poistuu työelämästä poliiseja enemmän kuin koulutetaan. 2011 on jo erittäin voimakas vuosi. Elikkä nyt kun koulutusmääriä pudotettiin, niin oletteko te sitten yhteisesti linjanneet hallituksessa, että poliisien vahvuus tulee pienenemään lähivuosina? Siis sitähän tämä nyt tarkoittaa. Kyllä me vakavasti poliisiosaston kanssa ja Poliisikoulun kanssa suunnittelimme työelämästä poistuvat ja koulutusmäärät, kun teimme ratkaisun aikoinaan. Tämä ylimenovaihe piti nyt hoitaa, ei olisi missään nimessä pitänyt koulutusmääriin mennä puuttumaan. Tämän kanssa rämmitään vuoden kahden päästä.
Kuitenkin muutama huomio tuohon ministeriön toimialaan. Ensinnäkin todella on tärkeää, että poliiseille on tuo 3 miljoonaa saatu vastavalmistuvien ja vielä työttömänä olevien poliisien työllistämiseen. Se antaa uskoa heille siitä, että panostaminen kolmen vuoden opiskeluun kannatti ja näin ollen se työ ei ole mennyt hukkaan. On kuitenkin hyvin tärkeää, että nämä poliisimiehet, jotka sieltä valmistuvat, tekevät niitä töitä, joihin heidät on koulutettu. (Puhemies: Minuutti on täysi!) Esimerkiksi huoleni on lupapalveluiden tämänhetkinen tilanne. Toivottavasti heidän panostuksensa ei ole suoraan ainoastaan sinne.
Mutta minun yksi kysymykseni liittyy siihen, että kun nyt Poliisihallitus aloittaa, ovatko kiinteistömenot oikealla tavalla mitoitetut. Niistä keskustelimme silloin, kun tätä organisaatiota käsiteltiin viime vuonna ja edellisvuonnakin, koska ne ovat äärimmäisen suuret haasteet, kiinteistömenojen suuruudet ja se, miten ne on budjetissa huomioitu.
Kysyisin liittyen tähän Itämeren kaasuputkihankkeeseen, johon liittyy siis näitä ympäristöhaasteita. Sehän on se lähestymiskulma, joka meillä suomalaisilla lähinnä tällä hetkellä tähän hankkeeseen on. Millä tavalla sisäasiainministeriössä on varauduttu näihin haasteisiin?
Sitten toinen tähän Itämeren kaasuputkeen liittyvä asia. Se toimintahan tapahtuu siinä meidän ulkorajamme tuntumassa, ja silloin tulevat kyseeseen nämä rajavalvontakysymykset. Millä tavalla ministeriössä on varauduttu tähän hankkeeseen?
Tähän sisäministeriön hallinnonalaan täytyy nyt todeta, kun 12. valtiopäivät minullakin kohta alkavat, että kyllä tällä kertaa on niin, että tämän minun historiani ja valtiopäivämiesurani aikana ehdottomasti tämän hallituskauden aikana parhaiten on poliisin määrärahakehyksiä nostettu. Tämähän juontaa siitä 1,5 vuoden takaisesta kehyspäätöksestä, jolla päätettiin korottaa poliisin määrärahakehystä 35 miljoonalla. Nyt pystytään sitten nämä työttömätkin poliisit työllistämään niin, että tuskin ensi vuonna tähän aikaan on yhtään ainutta työtöntä poliisia, tuskin. (Ed. Rajamäki: Lainataan ed. Hemmilän puhetta!)
Minä toteaisin vielä tästä hätäkeskusuudistuksesta ja samalla kysyn ministeriltä, kun nyt on julkisuudessa esiintynyt tietoja, että 15 hätäkeskuksesta ollaan siirtymässä 6 hätäkeskukseen, pitääkö tämä paikkansa (Puhemies: Minuutti!) ja miten sitten kansalaisten henki, terveys ja turvallisuus taataan.
Aivan samalla tavalla minun mielestäni on turha käydä sitä keskustelua täällä, onko liikenteenvalvonta vähemmän arvokas poliisitehtävä kuin joku muu tehtävä. Kaikki poliisityö, mikä on yhteiskunnan turvaamisen kannalta tärkeää, on yhtä tärkeää, ja hienoa on lähtökohtaisesti se, että nämä nuoret työttömät poliisimiehet ja vastavalmistuvat oikealla tavalla työllistyvät.
Mutta sitten toinen kysymykseni. Olimme viime viikolla Kuoreveden Hallissa ja keskustelimme helikopterihuollosta. Esittäisin kysymyksen - ei tarvitse vastata välttämättä, jos ministeri ei ole niin paljon perillä. Siellä oli huoli siitä, löytyykö meillä yhteistyötä myöskin Maavoimien helikopteritoiminnan ja toisaalta sisäasiainministeriön Rajavartiolaitoksen helikopteritoiminnan välillä, että huolto voitaisiin keskittää enemmän niihin osaaviin käsiin eikä olisi kahdenlaista huoltoa. Siinä on ollut jotain pientä, (Puhemies: Minuutti on täysi!) mutta ilmeisesti tätä kohti edetään kuitenkin.
Oikeastaan haluaisin nostaa esille, vaikka se ei suoranaisesti poliisiministerin toiminnanalaan kuulukaan, nämä rattijuopumukset ja nuorten kuljettajien tilanteen. Kyllä meidän täytyisi varmaan Suomessa ryhtyä miettimään esimerkiksi Saksan mallin mukaan sitä, että näillä nuorilla kuljettajilla pidettäisiin nollatoleranssia esimerkiksi kaksi kolme ensimmäistä vuotta, sillä lähes joka neljäs alkoholin takia tien päällä kuollut on iältään 18-24-vuotias.
Kysyn ministeriltä näihin resursseihin liittyen. Nyt kun tämän vuoden alusta on tullut voimaan tämä hallintouudistuksen ensimmäinen vaihe, niin lupapalveluihin liittyen lupapalveluiden toimivuudesta on tullut jonkun verran palautetta. Onko siihen tällä hetkellä osoitettavissa riittävästi resursseja ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa sillä tavalla, että se ei ole pois varsinaisesta poliisin toiminnasta?
Ensimmäinen varapuhemies: Ministeri Holmlund, puhujakorokkeelta enintään 5 minuuttia.
Ensinnäkin tuottavuusohjelmasta haluan sanoa sen verran, että minun linjani on se, että minä en rutise tuottavuustavoitteista. Me saavutamme ne. Reunaehtona on se, että suomalaisten turvallisuutta ei missään tilanteessa vaaranneta. Tähän kokonaisnäkemykseen hallitus on yhtynyt. Tuottavuustavoitteet saavutetaan rakenteellisten uudistusten kautta, joita on tehty merkittävästi ja tullaan tekemään. Toiminnan tuottavuuden pitää olla aitoa tuottavuutta, eli tavoitteet ovat saavutettavissa käytännössä myös erilaisia järjestelmiä parantamalla ja teknisiä järjestelmiä käyttöön ottamalla.
Koulutettavien poliisien määrään. Ei papereistani valitettavasti löytynyt ihan tarkkaa lukumäärää siitä, mikä on tämänhetkinen tilanne. Sen verran haluan kuitenkin sanoa niin sanotusti taaksepäin, että on aivan sama, mikä olisi ollut koulutettavien määrä, koska kaikkia kursseja ei ole saatu täytettyä. Tämä on mielestäni ollut erittäin suuri huoli. Tämä, että poliisiksi ei ole hakeuduttu, kurssille ei ole lähdetty, on johtunut siitä, että meidän koulutusmäärämme ovat olleet liian suuria, kehyksiin ei ole varattu tarpeeksi määrärahaa, ja tämä on johtanut tähän ongelmaan. Kyse ei ole siitä, mikä on ollut kursseille otettavien määrä, jos hakijoita ei ole ollut. Me emme ole voineet laskea tasoa.
Onneksi tämä tilanne on parantunut, ja nyt näyttää siltä, että tulevaisuus etenee varsin mallikkaasti. Meillä saattaa tulla eteen tilanne, jossa jonkun verran poliisien määrä laskee, mutta silloin meidän on katsottava myös se, mikä on tällä hetkellä hätäkeskusten tilanne, ja vastaavasti koulutettava sinne puolelle hätäkeskuspäivystäjiä lisää. Mutta se on tulevaisuuden tilanne, mitä seuraamme erittäin tarkalla silmällä ja korvalla.
Rekkajonot ovat tällä hetkellä Itä-Suomesta poistuneet, eli tätä ongelmaa ei ole. (Ed. Rajamäki: Se on seuraajan murhe!) Seuraamme kuitenkin jatkuvasti tilannetta, ja tarpeen mukaan resursoidaan, mikäli erityistarvetta tähän ilmenee. (Ed. Hurskainen: Niitä esiintyy nytkin!) - On kohdennettu ja kohdennetaan tarpeen mukaan.
Kiinteistömenojen osalta voisin todeta, että ne kuuluvat normaaliin kehykseen ja poliisin hallintorakenteen uudistuksen myötä ei varsinaisia lisätarpeita ole ilmennyt. Käytämme olemassa olevia tiloja. Suurin ongelma ehkä kuitenkin on se, että osa tiloista kärsii home- ja kosteusongelmista, ja tältä osin joudumme tekemään aika nopeitakin ratkaisuja myös väistötilojen osalta, koska kuitenkin työturvallisuus ja terveys on myös poliisin tiloissa ensiarvoisen tärkeä ja merkittävä asia.
Kaasuputken osalta voisin todeta seuraavaa: Rajavartiolaitos tekee tällä hetkellä selvitystä kaasuputken turvallisuusvaikutuksista Suomen talousalueella, ja se on tällä hetkellä työn alla. Eli sisäasiainministeriö toimii tältäkin osalta etupainotteisesti.
Poliisin kehyslisäys on ollut todella merkittävä parannus tämän hallituksen aikana, eli tälle mielestäni täytyy antaa täysi tunnustus. Eli poliisin resursseihin on todellakin tällä hallituskaudella panostettu, ja se on ollut myös erittäin välttämätöntä.
Hätäkeskusuudistuksen osalta lähtökohta tällä hetkellä on se, että suunnitelman mukaisesti tavoittelemme tilannetta, jossa hätäkeskusalueita, toiminnallisia alueita, olisi kuusi. Käytännössä lähtökohta on se, että koko Suomi olisi yhtenäinen hätäkeskusalue mutta toiminta sijoittuisi kuudelle eri alueelle. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että tämä on tavoitetila vuoteen 2015 mennessä ja tähän kokonaisuuteen liittyy myös tietojärjestelmän uudistus sekä hätäkeskuslainsäädännön kokonaisuudistus eli nämä kaikki kulkevat käsi kädessä.
Haluan myös muistuttaa siitä, että tällä hetkellä Hätäkeskuslaitoksen alaisuudessa on toistasataa, muistaakseni 120, hallinnollista virkaa. Mitä useampaan toimipisteeseen me jaamme hätäpuhelut, hätäkeskuspalvelut, tämä tarkoittaa, että joudumme ylläpitämään myös enemmän hallinnollisia virkoja. Eli käytännössä hallinnollisten virkojen osalta ja myös sen osalta, että keskukset olisivat riittävän suuria, jotta ne eivät ruuhkaantuisi kovin helposti, pidän aivan välttämättömänä sitä, että alueita suurennetaan ja keskusten määrä tätä kautta pienenee. Tässä tulemme kuulemaan myös hallintovaliokuntaa, ja prosessi etenee kaikessa rauhassa, mutta suunta on kuitenkin valittava. Haluan painottaa sitä, että jos sitä ei tehdä tällä hallituskaudella, se on seuraavalla hallituskaudella joka tapauksessa edessä, koska itse näen rakenteelliset uudistukset täysin välttämättöminä.
On aivan selvää, että henkilöiden turvallisuutta, hätäkeskuspalvelua ei missään tilanteessa tulla vaarantamaan. Tämä on meillä täysin ykkösprioriteetti ja aivan päivänselvä kysymys.
Turvapaikkatutkinnan resurssit on ollut välttämätöntä turvata, koska mitä pidempään kestää turvapaikkatutkinta poliisin osalta kuten myös Migrin osalta, sitä kalliimmaksi meille tulevat vastaanottokeskusten laitosvuorokaudet. Eli mielestäni tämä on erittäin tärkeä linjaus. Nyt selvästi panostetaan alkupäähän, jonka kautta ikään kuin pääsemme sitten myös ihan selkeisiin kustannussäästöihin, kun pääsemme tässä työssä eteenpäin.
En myöskään väheksyisi ollenkaan poliisin suorittamaa turvapaikkatutkintaa, koska tänä päivänä myös poliisit sijoittuvat varsin usein kansainvälisiin tehtäviin, ja mielestäni tämäkin on ihan hyvää koulutusta siihen kokonaisuuteen nähden.
Puuttumiskynnys on myös nostanut keskustelua. Haluan korjata julkisuudessa usein väärin olleen tiedon. Lähtökohtahan tässä on se, että puuttumiskynnys tulee alenemaan, mutta rikesakko- ja päiväsakkokynnys eivät muutu miksikään, eli ne pysyvät samoina. Ainoastaan puuttumiskynnys alenee. Tämähän perustuu aika pitkälti liikennepoliittiseen selontekoon, jonka eduskuntakin on hyväksynyt, ja siihen, että keskinopeuksia tullaan selkeästi alentamaan. (Puhemies: 5 minuuttia!) Se parantaa myös liikenneturvallisuutta. Tämä tapahtuu olemassa olevin resurssein, eli mitään uutta resursointia siihen suuntaan ei olla tekemässä.
Helikopteriasia kuuluu tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriölle, eli valmistelutyö löytyy sieltä.
Ehkä vielä palaan tuohon puuttumiskynnykseen. Tarkoitushan on se, että yhdenmukaistamme käytäntöjä eri puolilla Suomea ja myös riippumatta siitä, millä välineillä mittaus tapahtuu. Uskon, että kun tästä lähiaikoina tullaan tekemään peruslinjaus, niin nämä turhat epäluulot hälventyvät tältä osin. Mielestäni linjauksen peruslähtökohdat ovat aivan hyvät.
Ensimmäinen varapuhemies: Nyt palataan jälleen puhujalistaan.
Toinen asia, mihin haluan nyt kiinnittää tässä lyhyesti huomiota, on se, että viime vuonna, vuosi sitten, kun eduskunta käsitteli talousarviota valtiovarainvaliokunnan ehdotuksesta, eduskunta yksimielisesti hyväksyi ponnen, jossa todettiin se, että kun vuosittain aina eduskunta joutuu muutamille tietyille samoille momenteille lisäämään muutaman satatuhatta tai miljoonan euron verran rahaa, niin nyt tänä vuonna, kun eduskunta saa budjetin käsiteltäväksi, hallitus olisi esityksessään jo sisällyttänyt tähän budjettiin ne lisäykset. Näin ei ole käynyt, joten hallitus ei ole toiminut eduskunnan tahdon mukaisesti.
Mutta nämä ovat linjaratkaisuja, joilla sinällänsä turvataan elvytystä ja sitä, että Suomen talous kokonaisuudessaan pystytään nostamaan, ja sitten kasvun myötä myös nuo laskut maksetaan. Mutta se on hyvä tiedostaa, mihin suuntaan me olemme myös tältä osin kansainvälisen talouslaman johdosta menossa. Mehän investoimme tänä vuonna ja ensi vuonna erittäin merkittävästi. On syytä todeta, että nyt esimerkiksi monet asunto-, homekoulu- ja infrainvestoinnit osuvat erittäin hyvin kohdalleen. Esimerkiksi Pohjois-Savossa Kallansillat työllistävät seuraavien 3-4 vuoden aikana tuollaiset 300-400 henkilöä koko ajan, ja tämä kaiken kaikkiaan on yksi osa sitä investointilinjausta, jota ensi vuonna myös ollaan toteuttamassa.
Metsäteollisuus on suurissa ongelmissa. On syytä panna merkille aiemmin käyty keskustelu, jossa ministeri Pekkarinen linjasi erittäin merkittävällä tavalla metsäteollisuuden energiaveroasiaa. Tämän kuun lopussa hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on linjaamassa tuota asiaa, ja tervehdin kyllä ministeri Pekkarisen lausuntoa erittäin lämpimästi, koska vastaantulo on todellakin metsäteollisuuden tilanteen kannalta aivan välttämätöntä. Esimerkiksi Stora Enson Varkauden tehtaiden loppuminen merkitsisi kaiken kaikkiaan noin 3 000 työpaikan vaarantumista ja omalta osaltaan vaikeuttaisi koko Itä-Suomen ja suomalaisen kansantalouden kehitystä.
On myös syytä panna merkille, että tuon teollisuusintegraatin yhteyteen vähän aikaa sitten perustettiin, siis Stora Enson ja Nesteen, yhteinen biopolttoaineiden koelaitos. Tarvitsemme myös varsinaisen tuotantolaitoksen, ja sen kehittyminen ilman muuta on koelaitoksen jälkeen. Mutta jos sitten varsinaista tehdasintegraattia ei ole, niin koelaitoksen ja varsinaisen tuotantolaitoksen rakentaminen on todella jo vaikeaa. Tässä mielessä kyllä on toivottavaa, että Stora Enson suuntaan, johonka valtiolla on myös 35 prosentin äänivaltaosuus yhtiökokouksessa ja päätöksenteossa, pystytään vaikuttamaan niin, että Stora Enso ei ainakaan vähällä omia päätöksiään tee ilman, että niissä on suuri yhteiskunnallinen pohdinta mukana. Tässä mielessä kaikki mahdollinen toiminta pitää tehdä, mitä sekä valtion että eri osapuolten toimesta voidaan aikaansaada. Yksistään emme voi odottaa sitä, että markkinat paranevat. Sekin on hyvä asia ja varmasti paperintuotannon kannalta sitten tietyllä lailla ratkaisevaa.
Arvoisa puhemies! Ahon hallituksen aikaan meillä oli pääomapula, nyt meillä on rahaa eri lailla käytettävissä, mutta on syytä todeta eräs uhkakuva, joka on noussut esimerkiksi asuntojen kohdalla: se, että asuntolainojen korkovähennysoikeuteen ei tule kajota missään kohtaa eikä millään lailla. Eri työryhmät valtiovarainministeriössä varmaan pohtivat asioita moneltakin kulmalta, mutta tämä on äärimmäisen tärkeää suomalaisille, joilleka asunnon saaminen, on sitten omistusasunto tai vuokra-asunto, on aivan välttämätöntä, ja tässä suhteessa tuo asuntolainojen korkovähennysoikeus on ollut yksi merkittävä asia.
Ensi vuonna veropolitiikassa mennään oikeaan suuntaan jo tämän vuoden linjoittamalla tavalla. Elintarvikkeiden arvonlisävero on merkittävä asia, joka pitkän ponnistelun jälkeen on aikaansaatu. Senhän piti astua voimaan jo vuonna 1998. Nyt sitten 11 vuoden vitkuttelun ja kädenväännön jälkeen ollaan maalissa.
Arvoisa puhemies! Kun lisätalousarvio kolmonen joudutaan varmaan vielä tekemään, milloinka se sitten tuleekaan, olkoon se sitten ainakin seuraava lisätalousarvio, niin sen painopiste pitää olla ja tulee olla nuorisotyöttömyyden torjunnassa, koska sillä sektorilla varmasti voidaan tehdä paljon eikä se ole tempputyöllistämistä.
Miten kävi? Kuinka vääriksi osoittautuivatkaan valtiovarainministerin ennustukset, kun katsomme niitä nyt kulunutta vuotta silmälläpitäen? Ensinnäkin talouskasvu on tämän vuoden alkupuoliskolla supistunut jo yhtä voimakkaasti kuin 1990-luvun laman alkuvaiheessa. Eurostatin mukaan Suomen talous laski 2,6 prosenttia ja EU-alueen 0,2 prosenttia. Näin ollen talouslaskumme on ollut siis Euroopan kärkeä, joten valtiovarainministerin ennustukset ovat osoittautuneet suorastaan naurettaviksi. Tilanteen vakavuuteen ei ole vieläkään herätty hallituksessa. Hallitus on tehnyt erittäin suuria virheitä talous-, työllisyys-, kunta- ja veropolitiikassaan.
Nyt arvioimme sitten tulevan vuoden ratkaisuja. Ensinnäkin hallituksen veronalennuksiin pohjautuvat elvytyskeinot eivät tule jatkossakaan puremaan, sillä niistä sovittiin jo hallitusohjelmassa eikä niitä ole räätälöity taantumaan. Lisäksi 3 500 miljoonan veronkevennykset ovat paljon enemmän kuin hallitusohjelmassa luvatut 2 190 miljoonan kevennykset. Samaan aikaan hallitus kuitenkin esittää, että valtio velkaantuisi ensi vuonna jo 13 000 miljoonaa euroa. Näin julkisen talouden kestävyyskin todellakin on vaakalaudalla, vaikka niin ei pitänyt ollenkaan käydä tämän taantuman aikana, kuten Katainen vielä viime vuonna totesi. Nyt tarvitaan nopeita menoelvytykseen perustuvia toimenpiteitä eli julkisia investointeja, jotka toimivat piristysruiskeina taantumassa.
Myös ensi vuodelle esitetyt työllisyystoimet jäävät liian vähäisiksi. Oecd:n tuoreen selvityksen mukaan Suomi panostaa kolmanneksi vähiten Oecd-maista työllisyystoimiin. Tämä tieto on hälyttävä. Se osoittaa, että hallituksen työvoimapoliittiset ohjelmat ovat jopa vähäisempiä kuin ennen taantumaa. On siis aivan pöyristyttävää, että tukitoimien parissa on 2 400 henkilöä vähemmän kuin ennen kriisiä ja näin työttömyyden lisääntyminen ei ole kuitenkaan tuonut mukaan lisää tukitoimia. Tuntuukin, että hallitus kärsii selvästi työllistämistraumasta. On vaikea myöntää, että SDP:n ajamia toimia nyt tarvitaan. Heinäkuussa työttömyys oli jo 7,7 prosenttia eli 70 000 ihmistä enemmän oli työttöminä. Joka kolmas työvoiman piiriin kuuluva alle 25-vuotias nuori on jo ilman työtä tai koulutuspaikkaa. Heinäkuussa heitä oli jo 43 000.
Arvoisa puhemies! Hallitus itsekin myöntää, että työttömyys pahenee ensi keväänä dramaattisestikin. Joidenkin arvioiden mukaan työttömiä olisi keväällä jo 140 000. Silti hallitus esittää vain 64 miljoonan määrärahaa työllisyyden hoitoon ensi vuodelle. Se tarkoittaa, että noin 4 500 lisähenkilöä pääsee koulutustoimenpiteiden piiriin. Tämäkin on totta kai hyvä asia. Mutta samalla yhtä työllistynyttä kohden 29 työtöntä jää kotiin. Loppuvuosikaan ei näytä ja lupaa hyvää. Nimittäin työvoimakoulutukseen ja työllistämiseen varatut määrärahat on sidottu jo 98-prosenttisesti. Edes lisäbudjetti ei tuo tilanteeseen kunnolla muutosta eikä apua, sillä esimerkiksi pelkästään meillä Satakunnassa tarvitsisimme 2,2 miljoonaa euroa lisää työllisyysmäärärahoihin, jotta onnistuisimme riittävissä määrin työttömyyden hoidossa.
Arvoisa puhemies! Kuntia uhkaa 850 miljoonan euron tappio ja miljardin euron alijäämä tulevana vuonna. Hallitus esittää kuitenkin kunnille vain 90 miljoonan euron edestä lisää rahoitusta. Sellaista tehokkuuden määrää ei löydy varmasti, jolla moinen tulojen ja menojen välinen kuilu kurotaan umpeen. 120 kuntaa suunnitteleekin jo verojen korotuksia. Näin hallitus maksattaa taantuman laskun kuntalaisilla. Tasavero lisää erityisesti pieni- ja keskituloisten taakkaa enemmän kuin suurituloisten. Tarkoituksellako siis kunnat joutuvat maksumiehiksi?
Teollisuuden tuotannon voimakas aleneminen ja lisääntyvä työttömyys pienentävät voimakkaasti niin valtion verotuloarvioita kuin kuntien tulopohjaa. Verotulot eivät riitä lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseen. Siksi niin kunnat kuin valtiokin joutuvat paikkaamaan syntyneen aukon merkittävällä lainanotolla, toisin kuin valtiovarainministeri Katainen vielä tammikuussa 2008 Ylen Taustapeili-ohjelmassa radiossa toiveenaan lausui. Hän jää historiaan valtiovarainministerinä, jonka aikana Suomen valtio velkaantui lisää. Syyt ovat kuitenkin pääosin Suomen ulkopuolella.
Työttömyyden rajun kasvun ennustetaan jatkuvan ensi vuonna. Työttömyys vaarantaa työtä vaille jääneiden ihmisten ja heidän perheittensä taloudellista turvallisuutta perustavalla tavalla. Taantuman kuorma kaatuu välittömimmin näiden ihmisten ja perheiden kannettavaksi. Samaan aikaan ne, jotka säilyttävät työpaikkansa, säilyttävät taloudellisen turvallisuutensa. Heidän kohdallaan viimeaikainen kehitys on näkynyt ostovoiman kasvuna. Taantuman johdosta korkotasot ovat ainakin toistaiseksi poikkeuksellisen alhaalla, mikä parantaa velallisten asemaa.
Taantuma vaikeuttaa toisten asemaan samalla, kun toisten tilanne helpottuu entisestään. Mitä tämä merkitsee? On selvää, että eriarvoistumiskehitys uhkaa vahvistua entisestään tässä tilanteessa. Ellei eriarvoistumiskehitystä pystytä hillitsemään, voimistuvat yhteiskunnassa sellaiset ryhmät, joiden tuntemuksia ja toimintaa määrittävät vahva turhautuminen, pettymykset, kokemus ulos heitetyksi joutumisesta ja osattomuudesta. Eriarvoisuuden rajoittamaton kasvu lisää yksityisten turvallisuuspalvelujen tarvetta ja viranomaisten tehtäviä yleisen järjestyksen ylläpitämisessä.
Toinen puoli eriarvoisuuden kasvun seurauksia on vakavien terveyserojen ja erityisesti mielenterveysongelmien ja päihdeongelmien lisääntyminen. Näillä on vaikutuksia perheiden turvallisuudelle, lasten ja nuorten kehitykselle ja kasvulle. Eriarvoistumiskehitys lisää lastensuojelun raskaiden toimenpiteiden tarvetta. Nuorisotyöttömyyden voimakas kasvu uhkaa synnyttää pitkäaikaisesti uloslyödyn väestöryhmän samaan aikaan, kun toisten vauraus on voimakkaassa kasvussa. Viimeksi tänään Presidenttifoorumissa käytettiin arvovaltaiselta taholta puheenvuoroja, joissa arveltiin, että on olemassa todellinen vaara, että talouskriisi kehittyy sosiaaliseksi kriisiksi.
Eriarvoistumiskehityksen kustannukset ovat pitkällä aikavälillä merkittävät. Tasa-arvo tulee pitkän päälle halvemmaksi kuin eriarvoisuus. On siis kaikki syyt huolehtia siitä, ettei eriarvoisuus nyt pääse kasvamaan. Hallituksen puolelta on toistettu "kaveria ei jätetä"- tai "ketään ei jätetä" -periaatetta. Nämä puheet velvoittavat hallituksen huolehtimaan siitä, että ne, joiden asema nyt on vahvempi kuin koskaan, osallistuvat syntymässä olevien vaurioiden ehkäisemiseen. Se kai olisi sitä lähimmäisenrakkauden toimeenpanoa se.
Arvoisa puhemies! Hallituksen tulee tuoda eduskunnalle tätä budjettiesitystä selvästi vahvempia esityksiä siitä, millä tavalla nyt uhkaava eriarvoistumisen kasvu pysäytetään niin, että vahvimmat kantavat heikoimmassa asemassa olevia tämän synkän virran yli, virran, johon me itse emme joudu jalkaamme laittamaan. Tuoreen Oecd:n raportin mukaan Suomen panostukset työllisyyden hoitamiseen ovat minimaaliset verrattuna moniin muihin EU-maihin.
Liian pitkään hallitus on huolehtinut hyväosaisten tilanteen helpottamisesta. Esimerkkinä ovat prosenttiperusteiset veronkevennykset, jotka tuottavat suurimman hyödyn niille, joilla on suurimmat tulot. Tällainen politiikka lisää eriarvoisuutta, johon ei ole varaa. Sosialidemokraatit esittävät yhden miljardin suuruista lisäpanostusta käytettäväksi kuntien talouden ja työllisyyden vahvistamiseen. Katsomme, että veropohjan laajentamisella kyetään lisäämään tuloarviota siinä määrin, että tässä tilanteessa ei vaadita valtionvelan kasvattamista yli sen, mitä hallitus esittää.
Valitettavasti hallitus ei tartu näihin asioihin kaikilta osin riittävällä tavalla. Työttömyys kasvaa räjähdysmäisesti, ja erityisesti nuorten työttömyys on hyvin vakavassa tilassa, mikä edellyttää pikaisia toimia. Nuorten syrjäytyminen on vakava uhka, jonka estämiseksi tulee ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot. Nuorten hädältä ei saa sulkea silmiä, ja nuorten syrjäytymisen inhimillinen sekä taloudellinen hinta on ymmärrettävä ja estettävä tuo syrjäytymiskehitys.
Yhteiskuntatakuun toteutuminen tulee varmistaa ja varata siihen hallituksen esittämää enemmän resursseja, jotta yhdenkään alle 25-vuotiaan ei tulisi olla kolmea kuukautta pidempään tyhjän päällä. Takuuta olisi hyvä laajentaa myös vanhempiin nuorten ikäryhmiin. On todella valitettavaa, että näin ei tapahdu. Työvoimatoimistoissa ovat resurssit erityisen niukat, ja samaan aikaan siellä tulisi olla vastaamassa yhä vain kasvavan työttömien joukon tarpeisiin. Toivon todella, että tässä taloudellisessa tilanteessa kaikkien yhteinen ymmärrys ja tavoite olisi, ettei jätettäisi nuoriamme pulaan. Työvoimapulavuosienkin lähestyessä tulisi ennemminkin erityisesti varmistaa nuorten mahdollisuudet työhön. Myös muun ikäisten työttömien tilanteisiin tulee löytää helpotusta.
Hyvää on sen sijaan se, että etsivään nuorisotyöhön panostetaan. Etsivän nuorisotyön vahvistaminen on tarpeen, ja se on hyvä väline nuorisotyön keinoin auttaa varhaisnuoria. Mutta yksittäisenä toimena se ei poista sitä huolta, joka myös varhaisnuorten syrjäytymisestä tässä ajassa on.
Kuntatalous on toinen suuri asia, mikä budjetissa huolestuttaa. Samaan aikaan, kun kuntapalveluiden tarve on kasvava ja ihmiset erityisesti tarvitsevat turvaverkkoja, ovat kuntapalvelut erityisissä vaikeuksissa. Esimerkiksi työttömyyden lisääntyessä ja työttömyyskassojen painiessa pitkien käsittelyaikojen kanssa toimeentulojonot kasvavat. Samaan aikaan joissakin kunnissa jopa lomautetaan sosiaalitoimen henkilöstöä, vaikkei lainmukainen käsittelyaika muutoinkaan aina läheskään toteudu.
Nyt kun pienituloisia apua tarvitsevia on entistä enemmän, ovat kuntien mahdollisuudet auttaa heitä riittämättömät. Lyhytnäköisiä säästötoimia suunnitellaan monissa kunnissa myös lapsiperheiden palveluihin sekä jopa vanhuspalveluihin, joissa jo nyt on hyvin hälyttäviä puutteita. Nyt tarvittaisiin julkisista hyvinvointipalveluista huolehtimista, jotta niiden avulla voitaisiin tukea perheitä vaikeiden aikojen yli, jottei syntyisi monin verroin hankalampia ja pitkällä juoksulla kalliimpiakin palvelutarpeita.
Viestit vanhuspalveluiden laadun puutteista sekä vanhusten sosiaalisten oikeuksien toteutumattomuudesta tulee ottaa vakavasti. Ne edellyttävät lisäresursseja vanhuspalveluihin samalla, kun myös muutoin tulee muun muassa vanhusten hoivapalvelulailla varmistaa kaikille riittävät ja laadukkaat palvelut. Vanhuksille tulee voida varmistaa pakollisimman perushoivan lisäksi myös muun muassa oikeus ulkoiluun ja sosiaaliseen toimintaan. Kohtuuhintaisia palveluasuntoja tulee myös lisätä.
Lapsiperheiden ennalta ehkäisevät palvelut kaipaavat myös vahvistamista, jotta varmistettaisiin, ettei toisteta niitä viime laman virheitä. Lama-aikana olisi erityisen tärkeää varmistaa perheille riittävät varhaiset tukitoimet, esimerkiksi resurssit kouluterveydenhoitoon, neuvolatoimintaan tai lapsiperheiden kotipalveluun. Myös syyskuun alusta voimaan astuneen vammaisten henkilökohtaisen avun lain toteuttamiseen tarvitaan lisäresursseja.
Kuntatalouden kohtuuttoman hankala tilanne ajaa kuntia myös korottamaan kunnallisveroa, joka tasaverona rasittaa eniten pienituloisimpia. Pienituloiset tarvitsisivat nyt erityistä apua ja tukea. Hyvää on kunnallisveron perusvähennyksen parantaminen, vaikkakin SDP olisi nostanut sitä enemmän, 3 000 euroon. Lisäksi vaateemme muun muassa toimeentulotuen lasten perusosan korottamisesta sekä asumistuen parantamisesta tulisi toteuttaa.
Työttömyysturvan aktiivirahan korottaminen on hyvä toimi.
Toistaiseksi hallituksen toimet ja Sata-komitean aidot toimet pienituloisten tilanteen parantamiseksi ovat olleet hyvin vähäisiä, valitettavan vähäisiä. Ihmisillä oli ja on aito odotus parannuksista.
Hyvätuloisia suosivien, hallituksen toteuttamien ja suunnittelemien veronkevennysten sijaan olisi tullut satsata julkiseen elvyttämiseen ja hyvinvointipalveluihin. Alv-sotkut ja veivaaminen hankaloittavat pienyrittäjienkin arkea etenkin palvelualoilla. Lisäksi ekologisen verouudistuksen saralla hallitukselta ei juuri toimia tule, vaikka vihreät ovat aina näiden puolesta puhuneet. Mihin ne ovat nyt unohtuneet tai muu viherelvytykseen satsaaminen, kuten energiansäästön lisääminen?
Vielä lopuksi on nostettava esiin kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaus ja näin ollen maailman köyhien osittainen sivuuttaminen. En hyväksy ollenkaan rahoilla kikkailua siirrettäessä eri momenteilta rahoitusta ja tehtäviä toisille. Kyllä meidän tulee kantaa vastuu myös maailman globaalista köyhyydestä.
Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu lähimmäisenrakkaudesta, joka onkin äärimmäisen tärkeä asia, mutta sen tulisi näkyä myös poliittisina tekoina. Eriarvoisuuden kasvua vastaan tulee taistella vahvemmin ja toivottavasti yhdessä, yhteistuumin.
Väylähankkeet ovat parasta aluekehitystä tukevaa toimintaa. Siltarumpupolitiikka on median hampaissa, mutta ei yrittäjiä ja muita kulkijoita viime keväänä naurattanut tarpoa päällystämättömillä, routavaurioiden runtelemilla, kynnöspeltojen tapaisilla teillä. Pohjanmaan radan kunnostuksen jatkuminen välillä Seinäjoki-Oulu on hyvä asia, ja muutkin isot väylähankkeet ovat tervetulleita.
Kaivoshankkeet pohjoisessa ovat myöskin ratahankkeita vauhdittaneet. Rataselvitystä on tehty myös radattomassa Koillis-Suomessa, radan kunnostusta välillä Kontiomäki-Taivalkoski ja sitten selvitystä Taivalkoskelta Mustavaaran kautta Kuusamoon ja aina Kemijärven rataan saakka. Tuo selvitys saatiin viime viikolla valmiiksi. Myös tiestön peruskunnostukseen tarvitaan nykyistä enemmän resursseja.
Opetusministeriön hallinnonalan osalta budjettiesitys on hyvin perusteltu. Tympeä puoli esityksessä on, että monet eduskunnan esittämät ja päättämät asiat on piilotettu isoihin könttäsummiin, jolloin tekstit eivät kerro riittävästi sisällöstä. Esimerkiksi voisin mainita yliopistokeskusten rahoituksen, jonka osalta on tullut monia kysymyksiä perusrahoitukseen ja kehittämiseen liittyen. Myös maakuntien yliopistojen rahoitus huolettaa kansalaisia.
Veikkausvoittovarojen käyttö jakosuhdelain mukaan on ehkä parasta koko budjetissa. Näin Veikkaus Oy:n hyvä tuloskehitys turvaa kasvavaa rahoitusta tieteelle, taiteelle, kulttuurille, liikunnalle ja nuorisotyölle. Näin eduskunnan määrätietoinen työ näkyy edellä mainituilla aloilla myöskin käytännössä.
Maa- ja metsätalousministeriön toimialalla maatalous- ja elintarvikeketjun kannattavuuden ja kilpailukyvyn turvaaminen ja tuotannon jatkuminen koko Suomessa ovat ehkä tärkeimmät tavoitteet. Nyt yksittäiset tilat tarvitsevat nopeita toimia toiminnan turvaamiseksi. Metsäsektorilla sahoilta on kuulunut onneksi jo myönteisiä uutisia. Toivottavasti tämä myönteinen vire leviää koko metsäsektorille.
Uusiutuvien energialähteiden osalta syöttötariffeista ja muista kehittämistoimista tarvitaan nyt nopeasti päätöksiä. Kehittelyn aika on kulunut jo loppuun.
Suurpetojen haittoihin liittyen on kannettu huolta riistavahinkolain mukaisten korvausten riittävyydestä. Petokanta poronhoitoalueella on niin suuri, että poroelinkeinon harjoittaminen eteläisimmissä paliskunnissa on uhan alla. Hallan ja Kallioluoman paliskunnat, joista jälkimmäisessä jo nyt susilauma raatelee poroja, ovat hankalimpia elinkeinon harjoittamisen näkökulmasta. Resurssit lain mukaisten korvausten maksamiseen on ehdottomasti taattava.
Arvoisa puhemies! Arvonlisäveroon liittyvät hallituksen veroratkaisut - ruuan arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin lokakuun alusta sekä alvin kantojen nosto vuoden 2010 heinäkuun alussa ja ravintolaruuan alvin alennus 13 prosenttiin samaan aikaan - ovat isoja muutoksia ja päätöksiä. Nyt odotamme kaupoilta ja ravintoloilta sitoutumista tehtyihin ratkaisuihin ja meitä kuluttajia palvelevia hintamuutoksia. Samalla turvataan työpaikkoja ja vahvistetaan ostovoimaa.
Opetusministeri Virkkusen toimialan talousarvioehdotus
Ensimmäinen varapuhemies: Nyt menemme ministerikuulemiseen. Ministeri Virkkunen, 5 minuuttia enintään.
Kuten tiedämme, yksi merkittävä linjaus, jonka hallitus jo ohjelmassaan on tehnyt, liittyy siihen, että vaikka perusopetuksessa ikäluokat pienenevät, valtio ei vähennä rahoitustaan perusopetuksesta vaan tuo niin sanottu laskennallinen säästö ohjataan takaisin laadun kehittämiseen. Ensi vuonna tuo raha on jo yli 60 miljoonaa euroa, kaikkiaan 62 miljoonaa euroa, joka niin sanotun Pop-ohjelman kautta ensi vuoden budjetissa ohjataan laadun parantamiseen. Tästä ryhmäkokojen pienentämiseen aiotaan suunnata 30 miljoonaa euroa, ja tämä ensi vuonna jaetaan kunnille hakemuksen perusteella. Tuo rahan hakeminen ja rahojen käytön raportointivelvollisuus varmistavat, että nuo ryhmäkokoihin suunnatut rahat menevät varmasti luokkahuoneisiin.
Kuluvana vuonna tuo ryhmäkokoraha, 16 miljoonaa euroa, jaettiin osana valtionosuuksia. Teimme toukokuussa eduskunnan sivistysvaliokunnankin edellyttämän kartoituksen kunnista, kuinka raha oli käytetty. Yli 80 prosenttia kunnista ilmoitti käyttäneensä rahat perusopetuksen hyväksi niin, että opettajat saivat enemmän aikaa oppilaille. Osa teki sen pienentämällä opetusryhmiä, osa lisäämällä jakotunteja, tukiopetusta tai erityisopetusta. Osa kunnista myös pystyi tuon rahan avulla perumaan ryhmien suurennussuunnitelmia. Ensi vuonna aiomme siis jatkaa tuota työtä sen eteen, että opettajilla olisi enemmän aikaa oppilaille.
Ensi vuoden budjetissa näistä Pop-rahoista erityisopetuksen vahvistamiseen suunnataan kunnille 15 miljoonaa ja tuota hyvin käynnistynyttä kuntien kerhotoiminnan tukemista jatketaan. Jo tähän mennessä tuen ansiosta kouluissa on käynnistynyt 5 000 uutta kerhoa. Tavoitteena on se, että kaikilla lapsilla olisi jatkossa mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen, ja kerhon kautta se voidaan hyvin järjestää.
Myös hallituskauden alusta alkanut työ taiteen perusopetuksen vahvistamiseksi jatkuu. Ensi vuonna vuorossa ovat musiikkioppilaitokset, joihin ohjataan yli 5 miljoonaa euroa. Näitä lisätunteja on odotettu pitkään.
Ensi vuonna myös joustavan perusopetuksen rahoitusta lisätään 3 miljoonalla eurolla ja toiminta lakisääteistetään. Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tukea lisätään 6 miljoonalla eurolla. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan ja maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen resursseja lisätään.
Kaiken kaikkiaan siis merkittäviä lisäsatsauksia perusopetukseen on tulossa. Tärkeä osa sitä on opettajien täydennyskoulutusohjelman, Osaavan, käynnistäminen, johon suunnataan 8 miljoonan euron rahoitus. Kaikkiaan ensi vuonna tavoitteena on, että valtion rahoituksella 32 000 opettajaa voisi täydennyskouluttautua. Tiedämme, että opettajat ovat olleet hyvin eriarvoisessa asemassa siinä, kuinka hyvin heillä on ollut mahdollisuus päästä täydennyskoulutukseen.
Arvoisa puhemies! Yksi ensi vuoden talousarvion keskeisistä painopisteistä on nuorten työllisyystilanteen parantaminen. Meillä ei ole varaa hukata nyt peruskoulunsa päättävien nuorten ikäluokkaa. Budjettiriihessä päätimme ammatillisen koulutuksen lisäämisestä sekä lisäbudjetissa että ensi vuoden talousarviossa yhteensä noin 1 300 uudella opiskelijapaikalla. Jokaisella peruskoulunsa päättävällä nuorella on oikeus jatko-opintoihin.
Yliopistot ja yliopistouudistus näkyvät talousarvioesityksessä. Nyt yliopistot siirtyvät uuteen oikeushenkilöasemaan, irtautuvat valtiosta. Valtio vastaa jatkossakin kaikkien yliopistojen perusrahoituksesta, ja sen kasvu sidotaan yliopistoindeksiin. Ensi vuonna myös tuo yliopistojen rahoitusmalli uudistuu niin, että laatu painottuu nykyistä enemmän. Uudistukseen varaudutaan siirtämällä yliopistojen maksuvalmiuden turvaamiseksi vielä tämän vuoden aikana 100 miljoonaa euroa yliopistojen kassoihin. Uudistuksen vaikutukset näkyvät budjetissa myös siinä, että talousarvioon sisältyy 115 miljoonan euron alv-kompensaatio.
Yksi uudistuksen tuomista muutoksista on se, että ensi vuonna yliopistojen tulisi työnantajana maksaa työttömyysvakuutusmaksua, tuotahan valtio ainoana työnantajana ei maksa. Budjettiriihessä linjasimme ja päätimme siitä, että pyrimme lykkäämään nyt tuota uutta velvoitetta yliopistojen osalta työnantajamaksujen suhteen.
Ensi vuonna talousarviossa myös avataan 2 miljoonan euron määrärahalla tutkimusinfrastruktuurin rahoittaminen. On tärkeää, että tutkijoilla on asianmukaiset työvälineet, ja päänavausta tutkimusinfran rahoittamisessa on odotettu jo pitkään.
Arvoisa puhemies! Vielä aivan lopuksi: Aikuiskoulutus on tässä taloudellisessa tilanteessa erityisen keskeisessä asemassa. On tärkeää, että kaikilla omasta työmarkkina-asemastaan riippumatta on mahdollisuus päivittää nyt omaa osaamistaan niin, että kun käännymme tästä nousukaudelle, niin jokainen yksilönä ja Suomi kansakuntana olisi mahdollisimman hyvässä iskussa. Tämän varmistamiseksi aikuiskoulutuksen opetuspaikkoja on lisätty tuntuvasti sekä lisätalousarviossa että ensi vuoden budjetissa. Tähän liittyy myös aikuiskoulutustuen uudistus, josta sosiaali- ja terveysministeriön lakiesitys onkin täällä sisällä jo. Myös työministeri tuo lähiviikkoina oma esityksensä siitä, miten työttömien mahdollisuuksia omaehtoiseen koulutukseen tullaan parantamaan. Kaiken kaikkiaan osaamisen vahvistaminen on siis hyvin keskeisellä sijalla hallituksen ensi vuoden budjetissa.
On hieno juttu, että ryhmäkokoja ollaan pyrkimässä pienentämään, koska pienet ryhmäkoot ovat erittäin tärkeitä. Jos on suuri ryhmä, niin on todettu tutkimuksissa, että tyttöjen ja poikien väliset erot kasvavat entisestään ja heikot pojat sen kun vaan saavat entistä heikompia oppimistuloksia, ja sen takia on upeaa, että tähän satsataan lisää rahaa ensi vuonnakin. Toivon, että tätä asiaa voitaisiin jatkaa tulevaisuudessakin, niin että voitaisiin joka kunnassa, joka koulussa, joka luokassa saada pysyvästi pienemmät opetusryhmät.
Kysyin omasta kotikaupungistani Tampereelta, mitä tämä ryhmäkokoraha tarkoittaa. Sanottiin, että Viitanen tietää vastauksen kysymättäkin, ei yhtikäs mitään. Kunta suunnittelee taloudellisia säästöjä, palvelujen leikkauksia, veronkorotuksia, palvelumaksun nostoja jnp. (Puhemies: Minuutti on mennyt!) Eli tämä raha on pisara meressä. Se ei riitä kunnille, tarvitaan toimia.
Syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, sellaisia, jotka eivät ole koulussa eivätkä myöskään työssä, arvioidaan olevan 40 000 Suomessa. Arvoisa ministeri, millä toimilla nuorten syrjäytymiseen OPM:n toimesta pyritään tarttumaan ensi vuoden budjetin resursseilla?
Jos on aikaa vielä, niin kysyisin tästä luokkakokojen pienentämisestä: Millä mekanismilla voitaisiin tulevaisuudessa sitten varmistaa se, että jos kunnat saavat rahaa luokkakokojen pienentämiseen, niin se todella siihen menee? Pitäisikö kunnille esimerkiksi myöntää sitten rahaa sen perusteella, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) miten edellinen määräraha on käytetty?
Sen lisäksi puutun myös osaltani tähän nuorten syrjäytymiseen. Se on tietyn tyyppinen aikapommi, ja sen vuoksi toivoisin, että edelleen opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön toimesta yhdessä vielä syvennettäisiin sitä näkemystä, millä tavalla tämmöinen nuorten syrjäytymisen esto-ohjelma saataisiin lähivuosina toimimaan.
Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: hyväksyttekö te nämä lomautukset, joita nyt monet kunnat suunnittelevat, ja voisitteko te todeta tässä eduskunnan edessä, että ette hyväksy?
Jos opetussuunnitelman mukainen opetus ei toteudu, olemme laittomassa tilanteessa. Kysyisin: mihin toimenpiteisiin opetusministeriö tällöin ryhtyy, ja onko mahdollista, että näiltä kunnilta voitaisiin periä esimerkiksi valtionosuuksia takaisin, jos ne eivät tuota tehtäväänsä täytä?
Kysyisin kuitenkin ministeriltä nuorista vastavalmistuneista työttömistä: Olisiko OPM:n mahdollista edistää jollakin tavalla heidän poimimistaan esimerkiksi sen entisen opinahjon toimesta ja jollakin tavalla ohjata johonkin kansainväliseen vaihtoon, harjoitteluohjelmaan, harjoitteluun, jotta voidaan jollakin tavalla hyödyntää tavallaan se työttömyysjakso, mikä heillä nyt on, tähän kansainvälistymiseen, josta opetusministerikin on paljon viime aikoina puhunut?
Mutta kysyn yliopistoista. Kuten ed. Komi äsken sanoi, kansainvälistyminen on hyvin tärkeä asia. Ensi vuosi uuden yliopistolain myötä tulee olemaan ratkaiseva siinä, että vaikka nyt huolehdimme tämän päivän tarpeista, meidän täytyy katsoa, miten Suomi jatkossakin pärjää, ja siinä kansainvälistyminen tulee olemaan keskiössä. Onko suunnitelmia, miten yliopistoja ohjataan strategisesti hyödyntämään nykyisiä kansainvälisiä verkkojaan ja rakentamaan uusia verkkoja niin, että saamme hyviä uusia maksavia yliopisto-opiskelijoita suomalaisiin yliopistoihin?
Täällä on lakiesitys perusopetuksen muuttamisesta erityisopetuksen osalta, ja sen sanotaan olevan kustannusneutraali. OAJ on kuitenkin laskenut, että esimerkiksi kaksi tuntia tukiopetusta maksaa yhteensä 82 miljoonaa euroa, kaksi tuntia osa-aikaista erityisopetusta maksaa 82 miljoonaa euroa, pedagoginen selvitys maksaa 4 miljoonaa euroa, henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat 11 miljoonaa euroa, oppilashuolto 61 miljoonaa ja luokkakoon pienentäminen 105 miljoonaa ja sitten vielä opetussuunnitelmien uusiminen yhteensä 4 miljoonaa ja täydennyskoulutus opettajien osalta on täysin käsittämätön summa. Rehtorien työmäärän lisääntyminen on myös käsittämätön summa.
Arvoisa opetusministeri, haluaisin kuulla, millä laskuopilla te saatte 60 miljoonastanne tai erityisopetuksen 15 miljoonasta riittämään tämän lakiesitysmuutoksen vaatimat kulut. Miten kunnat tämän tehtävän hoitavat?
Sen lisäksi eräs asia, mihin ei ole kiinnitetty huomiota ja mistä on tullut erittäin paljon kentältä viestiä, on se, että vammaisilla lapsilla ei ole mahdollisuutta käydä aina sitä lähinnä olevaa koulua, koska juuri tämän tyyppiset asiat puuttuvat sieltä kuin esteetön liikkuminen jne. Sen takia minusta tämä hallitus ei ole (Puhemies: Minuutti!) kyllä hoitanut tätä asiaa, joten ministeri varmaan kommentoi tätä.
Ministeri, kysyn yhtä yksityiskohtaa. Meillä ollaan muuttamassa lainsäädäntöä ja myöskin tämänhetkinen tilanne vaatisi uudelleentarkastelua eläinlääkärikoulutuksen osalta. Oletteko ministeriössä tätä pohtineet ja minkälaisia valmiuksia teillä on siihen, että sekä koulutusta että myöskin oppilasmääriä siellä puolella voitaisiin tarkastella uudelleen tarpeen niin vaatiessa, joka nyt selvästi on esillä?
Erityisopetuksesta kannan myös huolta, kun tämä perusopetuslain muutos vielä tulee voimaan, tarvitaan sitä opettajien täydennyskoulutusta ja resursointia tähän erityisopetukseen.
Kolmanneksi toteaisin vielä, että opiskelijoiden osalta on hienoa, että tähän sairauspäivärahaan tulee nyt parannus ja muutos, siitä suuri kiitos. Mutta ateriatuki, se jäi taas huomioimatta tässäkin budjettiesityksessä. Miten tähän suhtaudutte? Eikö olisi äärimmäisen tärkeää opiskelijoiden kannalta, että ateriatukea nostettaisiin sille tasolle kuin se välttämättä tarvitaan?
Ensimmäinen varapuhemies: Ministeri Virkkunen. Puhujakorokkeelta, viitisen minuuttia.
Haluan aloittaa kuitenkin tuosta ryhmäkokorahasta, koska se on erittäin paljon puhuttanut. Todella tänä vuonna ensimmäistä kertaa ohjattiin 16 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen, kuten tiedämme, siellä valtionosuuksien pohjissa. Kunnat varsin hyvin näyttivät tästä huolimatta käyttäneen rahaa juuri siihen, mihin se tarkoitettiin, vaikka valtionosuuksia ei ole korvamerkitty. Mutta ensi vuonna, kun tapahtuu todella tämä valtionosuuksien uudistaminen, jota Kuntaliitto on pitkään ajanut, eli siirrymme niin sanottuun yhden putken malliin, niin katsoimme, että emme sinne valtionosuuksiin tuota ryhmäkokorahaa enää halua suunnata, vaan suuntaamme sen erityisen haun perusteella. Se on hiukan byrokraattisempi malli nyt kunnille, mutta näin saamme raportoitua ja tiedämme kuitenkin sen sitten, että se on todella kohdistunut tähän tarkoitukseen. Ensi vuonna käytämme siihen 30 miljoonaa euroa.
Viime vuonnahan ensimmäistä kertaa selvitettiin ryhmäkoko. Suomalaisissa kouluissa keskimäärinhän se oli 21 oppilasta, mutta lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa on myös erittäin suuria, yli 30:n, jopa 36 oppilaan ryhmiä. Ensi vuonna aiomme toistaa tämän kyselyn osana tuota opettajatiedon keruuta, jotta saamme vertailupohjaa sitten muutaman vuoden syklillä siitä, mikä näyttää todella olevan se kehitys valtakunnallisesti. Eli ensi vuonna aiomme samalla metodilla ja menetelmällä selvittää asiaa, jolloin meillä on vertailukelpoinen aineisto tältä osin olemassa.
Täällä kysyttiin syrjäytymisvaarassa olevista nuorista. Käytännössä tässä budjetissa on kaksi tärkeää elementtiä opetusministerin osalta.
Ensinnäkin on tuo joustava perusopetus. Siihen suunnataan nyt lisää rahaa ja se aiotaan vakinaistaa. Eli kyseessähän on menetelmä, jolla yleensä jo, kun 7.-8.-luokkalaisista huomataan, jos on oppimismotivaatiossa ongelmia, niin voidaan joustavammin suorittaa se perusopetuksen kokonaisuus. Yleensähän ongelmat havaitaan jo ennemmin kuin silloin 9. luokan keväällä, jos on ollut oppimismotivaatiossa tai opiskelussa muita ongelmia. Eli on tuo joustavan perusopetuksen vakinaistaminen ja lisärahoitus ja sitten ammattistartin vakinaistaminen, joka on täällä eduskunnassakin jo lakina. Se on myös ollut erittäin hyvä väylä niille nuorille, joilla on vähän hahmottumaton vielä se oma tulevaisuudenkuva.
Tämän lisäksi on erittäin tärkeää, että opintojenohjausta kaikissa nivelvaiheissa tehostetaan, koska tiedämme, että työmarkkinat ovat isossa muutoksessa. Nuoret ovat hyvin epävarmoja omasta tulevaisuudestaan, ja nuorella ihmisellä ei ole sitä elämänkokemusta, että tietäisi, mitkä ovat ne omat vahvuudet ja miten sinne omalle alalle mahdollisesti voisi kouluttautua.
Täällä tuli paljon kysymyksiä yliopistorahoituksesta. Ensin aivan näistä yliopistokeskuksista, jotka monia edustajia ovat kiinnostaneet. Todella näin on, että nyt kun budjetissa tuo yliopistojen raha on koottu tuonne yhdelle momentille, niin sieltä eivät välttämättä kokonaisuudet sillä tavalla nouse esiin. Mutta yliopistokeskusten rahoitus on turvattu eduskunnan edellyttämällä tavalla ja tasolla. Se tulee yliopistoille kohdasta Valtakunnalliset erityistehtävät eli tällaisesta osuudesta.
Mutta nyt yliopistojen tulosneuvottelut käynnistyvät vasta lokakuussa. Ne käydään lokakuun aikana, ja sen vuoksi yliopistoilla ei vielä ole näitä rahoituspäätöksiä ensi vuoden osalta. Se johtuu juuri tästä, että yliopistot ensi vuonna siirtyvät tähän uuteen oikeushenkilöasemaan. Mutta kaikille yliopistoille lähtökohdaksi on asetettu se, että minkään yliopiston rahoitusasema ei tässä siirtymävaiheessa merkittävästi muutu, mutta vähitellen tämä laatu ja vaikuttavuus alkavat purra yhä enemmän.
Sekä laatuun että vaikuttavuuteen on tutkimuksen ja opetuksen osalta asetettu useita kriteerejä, ja ne löytyvät muun muassa opetusministeriön nettisivuilta. Ne ovat olleet lausuntokierroksilla, ja näin ne ovat aivan julkiset ja läpinäkyvät ja niitä voi arvioida. Jatkossa niitä tullaan kehittämään, kun saadaan lisää kokemuksia niiden toimivuudesta.
Kansainvälistyminen on yksi merkittävä kriteeri myöskin, jonka painoarvoa on myös syytä arvioida, kannustaako tämä nyt riittävästi kansainvälisyyteen vai pitäisikö vielä olla lisää siinä sitten kannustimia rahoitusjärjestelmässä tämänkin osalta.
Opettajien lomautukset ovat olleet tänä syksynä erittäin paljon esillä. Meillähän perusopetuslaki todella lähtee siitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus jokaisena päivänä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. On selvää, että ellei luokassa ole opettajaa, niin eiväthän nämä tavoitteet voi silloin toteutua. Käytännön probleemi lain tasollahan on se, että lääninhallitukset jälkikäteen kanteluiden perusteella voivat arvioida sitten sitä, ovatko peruspalvelut vaarantuneet siinä. Nyt selvitämme sitä mahdollisuutta, voisimmeko antaa lakimuutoksen siitä, että jo etukäteen voitaisiin arvioida sitä, kun kunnat ilmoittavat, että aikovat lomauttaa, pystytäänkö turvaamaan peruspalvelut tässä tilanteessa. Nythän se toiminta on hyvin jälkikäteistä. Teoreettinen mahdollisuus on tosin juuri se, että valtionosuuksia voitaisiin periä takaisin. Tällaista ei tietääkseni ole käytetty, mutta on tärkeää, että voimme varmistaa sen, että palvelut eivät vaarannu näissä tilanteissa.
Arvoisa puhemies! Nyt 5 minuuttia jo meni ja valitettavasti ...
Ensimmäinen varapuhemies: Ministeri voi jatkaa 2 minuuttia, niin että saadaan vastaukset kuntoon.
Puhuja: 2 minuuttia lisäaikaa, hyvä.
Ed. Alanko-Kahiluoto otti esiin tämän työttömyysvakuutusmaksun. Todella, kun yliopistot siirtyvät nyt uuteen oikeushenkilöasemaan, niin lähtökohdaksihan on asetettu se, että erilaiset veroluonteiset maksut, joita tästä aiheutuu, kompensoidaan yliopistoille. Tämä työttömyysvakuutusmaksu on sellainen maksu, mitä valtio työnantajana ei maksa. Kaikki muut työnantajat maksavat. Koska työntekijämäärä yliopistoilla on niin suuri, 33 000 valtion työntekijää siirtyy ensi vuonna yliopistojen palkkalistoille, ja he tulevat työttömyysvakuutusmaksuvelvolliseksi, niin nyt valtio ja valtioneuvosto päättivät selvittää sitä, voisimmeko lykätä vielä tätä, että tuo uusi velvoite ei heti tulisi voimaan, koska on selvää, että tähän on rahat löydyttävä. Se on yli 30 miljoonaa euroa, koska tuo on niin suuri henkilömäärä, joka yliopistojen palkkalistoilla on.
Täällä nousi esiin myös kysymys koululiikunnasta. Meillä on täällä tuntijakotyöryhmän jäseniäkin paikalla. Uskon, että se on kyllä siellä yhtenä kärkiasiana esillä, voitaisiinko perusopetukseen lisätä yksi liikuntatunti. Tiedämme, että se on kansanterveydellinen iso kysymys, että lasten ja nuorten kunto on uhkaavasti rapistunut. Sitten toinen aste on tietysti kysymys vielä erikseen, koska tiedämme, että esimerkiksi lukiossa saattaa olla mahdollista, että ne liikuntakurssit otetaan siihen yhteen menoon ja saatetaan olla pari vuotta sitten ilman koululiikuntaa. Mielestäni on myös selvitettävä se, voitaisiinko irrottaa tästä kurssimuotoisesta järjestelmästä nämä liikuntatunnit, niin että niitä olisi säännöllisesti. Ammatillinen koulutus on sitten vielä tietysti kysymys erikseen, mutta erittäin tärkeä kansanterveydellinen kysymys.
Pääomituksestahan yliopistojen osalta on todella liikkunut huhuja, että jonkinlainen rahoituskatto olisi olemassa, mutta tällaista ei ole julkisoikeudellisten osalta. Päätös, jonka talouspoliittinen ministerivaliokunta reilu vuosi sitten kesällä on tehnyt, on edelleen voimassa. Tänä vuonna yliopistojen ulkopuolinen pääoma ei ole kovin hyvin vielä karttunut ymmärrettävästi, koska keväällä yliopistolaki ei ollut vielä voimassa ja nyt on ollut taloudellisia ongelmia suomalaisessa yhteiskunnassa, niin kuin koko maailmassa. Mutta toivomme, että ensi vuonna tuo varainhankinta sitten todella tehostuu ja pääsee käyntiin.
Aika mukavia lahjoituksia on kuitenkin tullut monille yliopistoille jo nyt, joten uskon, että kun yliopistot nyt pääsevät käyntiin ja saavat uuden johdon valittua, niin tämä toiminta myös tehostuu ja kaikki saavat lisää tästä voimavaroja. Sehän ei ole mikään pakollinen tehtävä yliopistoille, eli valtio jatkossakin takaa perusrahoituksen. Mutta on mahdollisuus nyt, kun ne eivät ole enää valtion virastoja, ottaa myös muualta lahjoituksia ja näin kartuttaa sitä pääomaa, jonka tuottoa sitten voidaan käyttää opintojen ja tutkimuksen hyväksi.
Ensimmäinen varapuhemies: Menemme puhujalistaan.
Pääministeri totesi eilen, niin kuin aivan oikein on, että taantuma on tuontitavaraa, ei oman politiikan syytä. Näin asia tasan tarkkaan on. Mutta kun kaikki tiedämme sen Suomen elinkeinorakenteen, mikä se on, myymme korkealuokkaisia tuotteita, joihin ensimmäisenä on iskenyt tuo kysynnän aleneminen, niin tilanne on sitäkin kautta erittäin haastava.
Toinen asia, joka meille on ominaista ollut viime aikoina, on se, että Suomi ja meidän pääministerimme ja myös valtiovarainministerimme ovat olleet erittäin aktiivisia kansainvälisen rahoitusmarkkinoiden uudenlaisen asennon, uudenlaisen valvonnan, läpinäkyvyyden, stressitestien vaatimustensa kanssa ja ovat myöskin saaneet erittäin hyvin lävitse tuolla kansainvälisillä foorumeilla nämä vaatimukset, ja juuri näissä asioissa ilmenneistä ongelmista pääpiirteissään myöskin tämä kansainvälinen taantuma on johtunut. Suomi on näyttänyt siinä tietä. Tietysti se tien näyttäminen on tapahtunut sen kautta, että meillä on omakohtaiset kokemukset 1990-luvun alun tilanteesta ja sitä on voitu sitten jakaa myöskin muualle maailmaan. On erittäin hyvä, että voimme olla tiennäyttäjiä tässä tilanteessa.
Puhemies! Täällä äsken puhuttiin opetuksen, koulutuksen, sivistyksen hallinnonalasta, ja se jos mikä on meille enemmän kuin tärkeä asia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa metsäteollisuutemme, joka on liian pitkään polkenut paikallaan samoilla tuotteilla. Tehokkuus on ollut huipussaan, mutta tuotteet ovat edelleen samoja kuin ne ennenkin ovat olleet, muutostyötä, uudistustyötä on ollut liian vähän, tutkimusta ja kehityspanoksia on ollut liian vähän. Tuloksena on ollut se, että maailmalla on pystytty tekemään halvemmalla, edullisemmin, samoja tuotteita ja olemme tilanteessa, että meidän on pakko löytää uusia innovaatioita, uusia tuotteita, jotta me pystymme markkinoita avaamaan ja sitä kautta saamaan suomalaiselle työlle palkkaa ja suomalaiselle hyvälle raaka-aineelle ja tuotteelle kysyntää maailmanmarkkinoilla. Se on täysin välttämätön asia.
Puhemies! Oikeudenmukaisuuden osalta hallitus on pystynyt hyödyntämään asioita tällaisessakin tilanteessa, ja nuo pienituloisimmille tulevat verorasituksen vähentämiset ovat paikallaan sekä ruuan arvonlisäveron alentamisen kautta että myöskin kunnallisverotukseen tehtävien perusvähennysten merkittävän korottamisen kautta. Varmasti myös yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus tätä kautta selkeästi kohenee, paranee, ja se on ollut paikallaan. En oikein ymmärrä, miksi oppositio on sitä niin kovasti arvostellut, koska mihinkään muuhun tuloluokkiin noita elvytystoimia ei ole suunnattu niin paljon kuin kaikkein pienimpiin.
Puhemies! Muutama sana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalasta.
Toisin kuin Helsingin Sanomat väitti, että maatalouteen tulisi 40 miljoonaa uutta rahaa, tuo raha, joka 40 miljoonaa tuonne budjettikirjaan on kirjattu, tulee siitä, että siellä käytetään säästyneitä varoja ja kohdennetaan niitä uudelleen sekä terveystarkastuksista tulleiden suuntaviivojen mukaisesti että myöskin lieventämään niitä elinkeinolle syntyneitä ongelmia, jotka ovat olleet myös maailmanlaajuisia, Euroopan laajuisia ja ovat rantautuneet myöskin meille. On paikallaan, että tuo uudelleen suuntaaminen tehdään. Vielä siihen ei kaikkia suuntaviivoja ole, kun komissio ei ole vielä lopullisia päätöksiään siitä antanut.
Myöskin se, että me pidämme huolta hallitusohjelman lupauksesta maatalouden ja siihen liittyvän maaseudun elinkeinotoiminnan kannattavuuden tukemiseksi, on äärimmäisen tärkeää, mutta se on myöskin vaikeaa tällä hetkellä tilanteessa, jossa tuo kannattavuus on kääntynyt aivan toisenlaiseen suuntaan ja on haasteellista pystyä toteuttamaan tällä vaalikaudella nuo tavoitteet, kun samaan aikaan komissio yhä enemmän suuntaa toimenpiteitään tuotannon ohjauksesta pois vapaisiin markkinoihin. Se tietää sitä, että pohjoisen maatalouden osalta ongelmia syntyy, ja siksi pitää olla sellaisia järkeviä markkinaehtoisia toimenpiteitä kuin esimerkiksi maitokiintiöt ovat olleet, jotta pystymme järkevällä tavalla hallinnoimaan näitä asioita.
Mielestäni tämä ratkaisu, jonka komissio teki maitokiintiöiden osalta ja neuvosto myöskin, ei ole hyvä. Siihen täytyy palata, ja siihen antaa mahdollisuuden ilman muuta se, että komissaari tulee vaihtumaan ja entisen komissaarin lempilapsi voidaan näin ollen toivon mukaan muuttaa. Tästä talosta, eduskunnasta, on erittäin voimakas mandaatti ministerille nimenomaan tähän suuntaan annettuna. Sitä ei ole muutettu miksikään, ja sen vuoksi se on hyvä selkänoja hänelle.
Toinen erittäin tärkeä asia maaseudun kannalta on liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa oleva laajakaistahanke ja sen eteenpäinvieminen. Tänään jo päivällä totesin, että tähän tilanteeseen on jouduttu erittäin huonojen aikaisempien päätöksien takia. Tietysti ei pitäisi mennä liian pitkälle taaksepäin, mutta pakko on sanoa se, että kun ilman ehtoja myytiin meillä tietoliikennejärjestelmät, jotka olivat täysin valtion hallinnassa, ilman ehtoja, tilanne muodostui sellaiseksi, että vain niillä alueilla, joilla sen markkinaehtoisesti oli mahdollista toteutua ja kehittyä, se kehittyi ja muu maa jäi lehdellä soittelemaan, ja siksi me tarvitsemme oikeudenmukaisuudenkin näkökulmasta tällaisen tavan, jonka hallitus on nyt valinnut, elikkä julkisen palvelun velvoitteen, jolla sitten taataan palvelu kaikille suomalaisille. Se on oikeudenmukaisuuskysymys, se on perustuslaillinen kysymys, mutta se maksaa meille erittäin paljon. Se maksaa meille erittäin paljon, ja tämä valitettava tosiasia meidän on vain nieltävä tilanteessa, jossa aikaisempia huonoja päätöksiä näin joudumme paikkaamaan.
Puhemies! Lopuksi vielä uusiutuvasta energiasta pari sanaa.
Sillä puolella myöskin uusien innovaatioiden etsiminen ja toimintatapojen löytäminen on aivan välttämätöntä. Myöskin meidän veropolitiikkamme, energiaverotuksen kohdentaminen niin, että me voimme aidosti lisätä meidän monipuolista uusiutuvaa energiavarantoamme ja raaka-ainettamme, on täysin välttämätöntä.
Yhtenä esimerkkinä täytyy myöskin olla tämän Pääkaupunkiseudun. Ei ole varmasti hyvä eikä kannustavaa se, että Pääkaupunkiseudulla näin voimakkaasti yhä edelleenkin ollaan sen hiilikasan päällä. Täytyy olla mahdollisuus myöskin muunlaiseen energiatuotantoon, ja siksi kannustan hallitusta tekemään ja tuomaan sellaisia lakiesityksiä, että tätä asiaa pystytään eteenpäin viemään, jotta Pääkaupunkiseutukin ottaisi osaa ilmastonmuutoksen torjuntaan myös energiatalouden osalta.
Siihen liittyy myöskin oman etanolituotannon, joka samalla lisää meidän valkuaisomavaraisuuttamme, kohentaminen ja monta monta muuta asiaa, ja jos ei nykyisiä toimia olisi tehty, Kemera-varoja lisätty jne., meillä metsäpuolella ei tapahtuisi tällä hetkellä juuri mitään, koska puukauppa on ollut aika lailla hiljaista, ja siksikin meidän puuvarojemme energiakäyttöä pitää lisätä. Myöskin syöttötariffien käyttöönotto on perusteltua, jotta me pystymme tasapainoiseen markkinatilanteeseen niin isojen integraattien kuin sahojenkin osalta.
Vaikka maamme innovaatiopolitiikkaa on jatkettu pitkään ja sitä voidaan pitää hyvinkin laajana ja kattavana ja siellä on useita uusia tuotteita, siitä huolimatta sellaisia uusia yrityksiä, joista voitaisiin katsoa, että ne täyttävät korvaavan osuuden, jota metsäteollisuuden ja ehkä myös teletekniikan tuotannon menettäminen muihin maihin merkitsee, ei juuri ole näköpiirissä. Itse olen toiminut seitsemän vuotta kansainvälisen kasvuyrityskilpailun tuomariston puheenjohtajana, ja ikävä kyllä tänä aikana kasvuyritysten lukumäärä paremminkin on supistunut kuin kasvanut.
Mistä tämä johtuu? Ensinnäkin, julkisesti voidaan sanoa, että suomalaisia yrityksiä on tullut todella paljon lisää. 10-15 vuoden aikana niitä on tullut yhteensä 60 000-70 000. Tarkempi tarkastelu kuitenkin näyttää totuuden. Työnantajayrityksiä on edelleen noin 82 000 kappaletta. Niiden lukumäärä ei siis ole viidentoista vuoden periodina juurikaan kasvanut. Sellaisen yrityksen, joka käynnistää vientitoiminnan Suomesta käsin, on oltava riittävän riskinottokykyinen. Aivan yksinyrittäjä se ei juurikaan voi olla. Miksi yrittäjät sitten jäävät elinkeinonharjoittajiksi, eivät ota lainkaan ulkopuolista pysyvää työvoimaa, johtuu ilmeisesti suurelta osalta siitä, että yksinyrittäjän riskinottokyky ei riitä työsuhteeseen liittyvien riskien kattamiseen. Jotain lainsäädännön muutoksia ajatellen näitä pienimpiä yrityksiä, ensimmäistä työsuhdetta, on jo toki tehtykin mutta ilmeisesti ei riittävästi.
Toinen taustatekijä on konkurssi. Suomen konkurssilainsäädäntö on ehkä liian ankara. Sitä on yritetty keventää niin sanotun henkilökohtaisen konkurssin suuntaan, jossa silloin, kun konkurssi tapahtuu, siihen asti kerätty varallisuus menee mutta elämä voi alkaa puhtaalta pöydältä uudestaan. Pankkisektori on jatkuvasti torpannut tämän kehitysuran. Yhdysvalloissa, missä osassa osavaltioita tämän kaltainen niin sanottu henkilökohtainen konkurssi on mahdollinen, yritysten aloitusfrekvenssi on noin 30-40 prosenttia korkeampi. Suomessa aloittavien yritysten määrä, vaikka niiden lukumäärä, kuten sanottu, on kasvanut, on edelleenkin alhainen.
Vakavampi ongelma syntyy siitä, että meillä on vain 14 000-15 000 sellaista yritystä, joiden henkilökunta lukumääräisesti on yli kymmenen, ja näistä ehkä varsinaisia kasvuyrityksiä uusilla mielenkiintoisilla toimialoilla muutama sata. Todellisuudessa näiden metsäteollisuuden ic-tekniikan työpaikkojen vähentymisen kattamiseksi tarvittaisiin varmasti toinen mokoma, josko sekään riittää.
Tässä isommassa sektorissa, jossa sitten on jo mahdollista käynnistää vienti, verotus muodostaa merkittävän harkintavaiheen. Nykyinen verotus lähtee niin sanotusta nettovarallisuussäännöstä: 9 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta voidaan yksinkertaisella yrityksen maksamalla verotuksella siirtää osakkaille, kuitenkin siten, että osakkaan saama kokonaisosinkotulo, niin tästä kuin muistakin yhtiöistä, voi olla vuodessa korkeintaan 90 000 euroa. Tämä summa on pysynyt jo usean vuoden ajan saman kaltaisena, eli miljoonan euron jälkeen oleva oma pääoma johtaa verotuksen kiristymiseen. Kun vastaavasti myyntivoiton verotus näissä uusissa teknologiayhtiöissä on suhteellisen kevyttä sen takia, että siellä ei myydä pääomaa, siellä myydään tulevaisuutta ja kauppahinta voi olla varsin suurikin ja verotus on myyntivoitossa selvästi kevyempi, meillä on vaarana ajautua sellaiseksi yritysten kasvualustaksi, jossa valtion tuella innovaatiopolitiikan nimissä tuetaan alkavia yrityksiä mutta niiden tuotannollinen toiminta, kuten itse asiassa myös Nokian osalta on käynyt, on vaarassa siirtyä ulkomaille. Jotain mielestäni olisi tässä kehitysurassa syytä pohtia uudestaan, nykyinen ei ole kovin hyvä.
Talousennusteiden mukaan maailmantalouden syöksy näyttäisi tasaantuneen, ja ensi vuodelle povataan jo lievää kansantuotteen kasvua. Silti on tärkeää, että tulevan noususuhdanteen alkaessa toimimme oikein estäen sen, mitä viime laman jälkeen 1990-luvulla tapahtui, jolloin yksittäiset kansalaiset joutuivat monin tavoin laman maksajiksi ja kärsijöiksi. Töitä siis talouden oikaisemiseksi ja työllisyyden parantamiseksi on tehtävä pitkällä aikajänteellä.
Parasta lääkettä yhteiskunnan heikompiosaisista huolehtimiseen on se, että julkisen talouden tasapainosta pidetään huolta. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei saa missään taloudellisessa tilanteessa unohtaa. Hallituksen sosiaalinen ote näkyy budjettiesityksessä niin tulo- kuin menopuolella. Hallitus korottaa perusvähennystä 1 480 eurosta 2 200 euroon vuodessa. Tämä keventää merkittävästi monen pienituloisen verotusta. Jo aiemmin on päätetty takuueläkkeestä, joka astuu voimaan maaliskuussa vuonna 2011. Se parantaa merkittävästi tulotasoa esimerkiksi pelkällä kansaneläkkeellä olevilla, joita maassamme on lähes 90 000. Pienituloisten asemaa parantaa myös tähän saakka indeksisuojan ulkopuolella olevien lapsiperheiden etuuksien sitominen kuluttajahintaindeksiin 1.3.2011 lähtien. Näitä ovat lapsilisät ja kotihoidon tuki sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat.
Lisäksi veteraanien kuntoutukseen kohdennetaan Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusta 1,8 miljoonaa euroa ja ylimääräistä rintamalisää saavien korotettuun tai ylimpään hoitotukeen lisätään 50 euron kuukausittainen veteraanilisä 1.9.2010 alkaen. Budjettiesitys tuo parannusta myös opiskelijan asemaan sairastumistilanteessa.
Arvoisa puhemies! Tämän vuoden lokakuun alusta tapahtuva elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus koskettaa meitä kaikkia myönteisellä tavalla. Erityinen tulonsiirto se on pienituloisille, lapsiperheille ja eläkeläisille, joiden tuloista suurin osa kuluu syömiseen. Myös ravintolaruuan verotuksen alenemiseen löydettiin ratkaisu samalla kertaa, mikä osaltaan lisää työllisyyttä tulevaisuudessa.
Taantuman takia kuntien verotuotot ovat laskeneet voimakkaasti. Hallitus helpottaa kuntataloutta lähes 800 miljoonalla eurolla vuosina 2009-2010. Kuntien valtionosuuksia lisätään ja niihin tehdään täysimääräinen indeksikorotus. Lisäksi hallitus vauhdittaa kuntien investointeja. Tämä ylläpitää työllisyyttä ja mahdollistaa edullisia rakennushankkeita. Matti Vanhasen toinen hallitus ei ole halunnut lähteä tässä tilanteessa leikkausten tielle.
Hallituksen liikennebudjetti on kattava. Siitä osoituksena on se, että ensi vuonna uusia väylähankkeita on enemmän kuin koskaan aiemmin. Mittavin hanke on Seinäjoen ja Oulun välinen rataosuus, jota ilolla tervehdin. Se on tärkeä niin tavara- kuin henkilöliikenteelle, mutta ennen kaikkea se on tärkeä aluepoliittisesti ja tukee elinkeinoelämää laaja-alaisesti. Haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksien kehittäminen parantaa alueellista tasa-arvoa ja edistää osaltaan työllisyyttä.
Talousarvioesityksessä erityinen painopiste on nuorisotyöttömyyden hoidossa. Kaikki mahdollinen on tehtävä, jotteivät nuoret syrjäydy meneillään olevan taantuman seurauksena. Lisämäärärahaa kohdistetaan nuorten ammatilliseen koulutukseen ja vastavalmistuneiden työllistämiseen. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille tärkeään työpajatoimintaan kohdistetaan 0,5 miljoonan euron lisäys ja etsivään työparitoimintaan, joka jo nyt on osoittautunut tärkeäksi toimintatavaksi, kohdennetaan lisärahoitusta 2,15 miljoonalla eurolla.
Hallitus tunnistaa siis nuorten ongelmien kasvamisen ja ohjaa yhä enemmän varoja nuorten aktivoimiseen. Nuoriso-, kulttuuri- ja urheilusektorit saavat entistä enemmän varoja, kun veikkausvoittovarat kasvavat yli 10 prosenttia ensi vuonna.
Arvoisa puhemies! Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen budjettiesityksessä on oikeita lääkkeitä taloustilanteen oikaisemiseksi. Budjettiesitys parantaa maamme talouden pitkän aikavälin kestävyyttä ja luo edellytyksiä uudelle kasvulle. Se tarjoaa suomalaisille työtä, turvaa ja koulutusta ja vie Suomen mahdollisimman ehyenä läpi taantuman.
Julkisen sektorin työllisyydestä huolehtimalla olisi voitu vaikuttaa myös työllisyyslukuihin, mutta hallitus vaan näyttää peräävän tuottavuusohjelman tuloksia ja samalla tulee lisänneeksi huomattavasti työttömien määrää. Nyt ei ole enää mahdollisuutta odottaa, vaan hallituksen tulisi toimia täysillä kohti täystyöllisyyttä, josta kukaan ei nykyään enää uskalla edes puhua, puhutaan vain työttömyyden vähentämisestä. Kun suuri pitkän aikavälin tavoite on korkealla, on myös mahdollisuus saada jotain aikaan. Hallituksen niin kutsuttu elvytystoiminta ei ole tuottanut tulosta. Hallitus ei ole ottanut työttömyyttä ja sen kasvua vakavasti. Budjettiesityksen mukaan 33 miljoonalla eurolla tulisi saada aikaan 10 000 työpaikkaa. Tavoite on riittämätön ja rahallisesti alimitoitettu. Miten on loppujen lopuksi muiden työttömien laita? Eikö hallituksella ole tarjota heille mitään?
Viime hallituskaudella kokoomuksen mantrana oli toistaa, että kuntien valtionosuudet ovat riittämättömiä. Kokoomus on nyt hallituksessa, ja kuntien palvelutuotanto vain heikkenee, työttömyys kasvaa kunnissa, verotulot vähenevät, kuntien velkataakka ja veronkorotuspaineet lisääntyvät. Arvioiden mukaan ainakin yli sadassa kunnassa nostetaan kunnallisveroa ensi vuonna, ja budjetissa ei luvata kuin indeksitarkistus valtionavustuksiin ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 2 000 euroon, mikä on riittämätön.
Kunnat kamppailevat taloudellisten vaikeuksien keskellä muun muassa vanhustenhoidon ja terveydenhuollon kanssa. Tällä hetkellä pitkäaikaishoidossa olevia vanhuksia on noin 50 000. Oikeusasiamies selvitytti vanhustenhuollon tilaa viiden eri lääninhallituksen kautta, ja tulos oli karmaiseva. Kaikissa oli henkilökuntaa liian vähän, vanhuksia ylilääkittiin, heidän liikkumistaan rajoitettiin, hygieniasta huolehtiminen oli puutteellista jne. Jokaisella ihmisellä on oikeus saada ihmisarvoinen kohtelu loppuun saakka. On kyse ihmisoikeuksista.
Sosialidemokraatit esittivät viime keväänä kuntatalouden ja kuntapalveluiden turvaavaa kolmen vuoden sillanrakennusohjelmaa laman yli. Vanhustenhuolto on ollut meillä esillä kerta kerran jälkeen, mutta tuntuu, että hallitukselta ja erityisesti kokoomukselta ei riitä tähän aikaa, kun he pelaavat erilaisia rahapelejä yrittäjien kanssa. Vanhukset jäävät siinä viiletyksessä unholaan. Tarkastusvaliokunta tulee syksyn kuluessa paneutumaan myös tähän asiaan.
Arvoisa puhemies! Etelä-Karjala ja Kymi ovat joutuneet kovan kohtalon kouriin. Puunjalostusteollisuudessa jatketaan irtisanomisia, linjojen ja tehtaiden lopettamisia ja lisätään pitkää hiljaista työttömien joukkoa. Yritykset huutavat työntekijöiltä maltillisuutta, mutta tarvittaisiin myös yrittäjien malttia ja isänmaallisuutta niin, että he ponnistelisivat työpaikkojen säilyttämiseksi maassamme. Näissä talkoissa on hallituksella suuri mahdollisuus vaikuttaa ja turvata työpaikat. Sitä se ei ole tehnyt.
Arvoisa puhemies! Kaikkinensa ei voi olla kuin pettynyt budjettiin, joka ei luo sen enempää uskoa kuin toivoakaan paikkakunnille, jotka kamppailevat lähes kuoleman kourissa.
Ensimmäinen varapuhemies: Asian käsittely keskeytetään.