Täysistunnon pöytäkirja PTK 97/2009 vp

97. TORSTAINA 22. LOKAKUUTA 2009 kello 16.00

2)  Hallituksen esitys työnantajan kansaneläkemaksun poistamista koskevaksi lainsäädännöksi
Hallituksen esitys  HE 147/2009 vp
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö  StVM 35/2009 vp

Yleiskeskustelu

Juha Rehula /kesk (esittelypuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Eduskunnalla on käsiteltävänään sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, joka koskee hallituksen esitystä työnantajan kansaneläkemaksun poistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Tässähän on esityksen taustalla se tilanne, että työnantajan kansaneläkemaksu ehdotetaan poistettavaksi kokonaan vuoden 2010 alusta osana hallituksen sopimaa talouden elvytyspakettia. Työnantajien työvoimakustannuksia alennettiin huhtikuun 2009 alusta alentamalla työnantajan kansaneläkevakuutusmaksua 0,801 prosenttiyksikköä, jolloin maksu poistui kokonaan yksityisten työnantajien niin sanottuun ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta. Tähän maksuluokkaan kuuluu noin 94 prosenttia työnantajista. Maksun alentamista koskeva laki, joka on tällä hetkellä siis voimassa, on väliaikainen ja muutaman kuukauden eli reilut kaksi kuukautta vielä voimassa.

Työnantajan kansaneläkemaksua on ennen vuotta 2009 alennettu useaan otteeseen asteittain valtiontalouden voimavarojen puitteissa. Työnantajan kansaneläkemaksujen osuus kansaneläkkeiden rahoituksesta oli vuonna 1989 vielä 54 prosentin suuruinen ja vuoden 2009 alussa noin 30 prosenttia, siis kansaneläkkeitten rahoituksesta noin 30 prosenttia. Työnantajan kansaneläkemaksu on osa työnantajan lakisääteisiä pakollisia palkkaperusteisia työvoimakustannuksia, ja se määräytyy työnantajan maksamien palkkojen perusteella. Esitetyn uudistuksen jälkeen kansaneläke rahoitetaan kokonaisuudessaan verovaroin eikä kansaneläke enää ole vakuutusmuotoinen etuus. Tätä muutosta puoltaa se, että kansaneläke on luonteeltaan perusturvaetuus ja perusturvaetuudet rahoitetaan pääsääntöisesti yleisin verovaroin. Valiokunta korostaa, ettei kansaneläkemaksun poistamisella ole vaikutusta kansaneläkkeen saajien asemaan.

Kansaneläkemaksun poisto alentaa välittömästi työnantajien työllistämiskustannuksia ja parantaa yritysten investointimahdollisuuksia nyt nopeasti syvenevässä taantumassa. Kansaneläkemaksun poistamisen elvytysvaikutus on täysimääräinen vuonna 2010. Kansaneläkemaksun jo toteutuneen alentamisen ja poistamisen on arvioitu keventävän työnteon veroastetta. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 1 065 miljoonan euron suuruista summaa.

Kansaneläkemaksun poisto helpottaa kuntien tilannetta. Kuntatyönantajien maksut alenevat vuonna 2010 noin 152 miljoonaa euroa. Seurakuntien osalta maksut alenevat noin 5 miljoonalla ja valtiotyönantajien maksut noin 52 miljoonalla eurolla. Kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuva valtion nettomenojen kasvu vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna on noin 393 miljoonaa euroa, kun otetaan huomioon valtion työnantajana maksamien kansaneläkemaksujen poistuminen ja maksettavien valtionosuuksien pieneneminen. Kansaneläkerahastoon tilitettävien kansaneläkemaksutuottojen arvioidaan alenevan vuonna 2010 noin 627 miljoonalla eurolla kuluvaan vuoteen verrattuna. Vuonna 2010 valtio rahoittaa kansaneläkemaksun poistamisen kustannukset pääosin valtion lainanottoa lisäämällä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan tämän jälkeen työnantajien kansaneläkemaksun poistosta valtiolle aiheutuvia tulonmenetyksiä kompensoidaan nettomääräisesti korottamalla eri veromuotoja noin 750 eurolla vuodesta 2011 alkaen.

Arvoisa herra puhemies! Kyse on Kansaneläkelaitoksen etuuksien rahoituksen tulevaisuudesta tämän lainsäädännön kohdalla. Valiokunta toteaa, hyväksyessään hallituksen esityksen työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi, että tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti, että hallitus huolehtii pitkäjänteisesti Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kestävästä rahoituksesta sekä laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. Valiokunta totesi, että Kansaneläkelaitoksella on oltava säännöllisesti maksettavaa eläkemenoa varten tarvittava vakaa ja turvaava rahoitus sekä riittävä puskuri talouden ja maksuliikenteen ennakoimattomien häiriöiden varalle. Ehdotettujen lainmuutosten tarkoituksena on säilyttää Kansaneläkelaitoksen rahoitusasema ennallaan.

Kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien maksuvalmiuden turvaamiseksi laissa säädetään edelleen rahastossa olevan rahoitusomaisuuden vähimmäismäärästä kalenterivuoden päättyessä. Vähimmäismääräksi ehdotetaan 3,5:tä prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskuluista nykyisen 5 prosentin sijaan. Jos vähimmäismäärä olisi alittumassa, valtio lisää rahoitusosuuttaan vähimmäismäärän saavuttamiseksi. Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden kuukausittainen vaihtelu on jatkossa merkittävästi pienempi kuin kansaneläkemaksujen aikana. Ehdotettu 3,5 prosentin vähimmäismäärä nostaa vuonna 2010 kansaneläkerahaston varojen keskimääräistä kuukauden alinta tasoa verrattuna alkuvuoden 2009 rahoitussäännöillä laskettuun tasoon ja parantaa siten kansaneläkerahaston maksuvalmiutta. Toisekseen tehdään muutos, jossa lisäksi maksuvalmiutta on tarkoitus parantaa aientamalla valtion osuuden maksamista nykyisestä tilanteesta niin, että valtionosuus maksettaisiin aina viimeistään kolmea pankkipäivää ennen eläkkeiden maksamista.

Valiokunta toteaa työnantajan kansaneläkemaksusta luopumisen merkitsevän sitä, ettei jatkossa työnantajan sosiaaliturvamaksusta enää säädetä lailla. Sosiaaliturvan maksuna työnantajat maksavat pelkästään työnantajan sairausvakuutusmaksua. Sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Lisäksi totean, että valiokunnan mietintöön on liitetty kaksi vastalausetta. Toisessa esitetään hylkäämistä. Toinen vastalause sisältää lausumaehdotuksen. Vastalauseen jättäjät tullevat esittelemään omat esityksensä. Ja totean lisäksi kaikille edustajille, että tämä suurta mielenkiintoa herättävä aihe ja tästä laadittu mietintö kannattaa lukea. Se on lukemisen arvoinen. Täällä on suuri määrä lukuja, ja keskustelu asiasta on aina helpompaa, jos luvut ovat yhtäpitäviä keskustelun kuluessa. Erityisesti tässä yhteydessä haluan kiittää valiokuntaneuvostamme, joka aikaansai tämänkaltaisen mietinnön. Täällä on paljon hyvää asiaa, olipa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä.

Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että tässä saatetaan kansaneläkeperusetuudet 1 100 miljoonan euron edestä talousarvion varaan, valtion velanoton varaan, syöksyvän talouden tilanteessa ja työttömyyskriisin pahetessa. Tämä on erittäin vakava, tämä valtiovarainministeri Kataisen tammikuinen hutaisu. Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat kiinnittäneet myös vastaavaan asiaan kuin puheenjohtaja Rehula huomiota. Meidän kansaneläkeperusetuuksiemme rahoitus ja muun muassa puskurirahastot eivät ole nyt riittäviä, ja tämä on erittäin vakavaa. Tämä ei myöskään työllisyysmielessä ole mikään täsmälääke tähän kriisiin. Näillä rahoilla olisi voitu tehdä paljon täsmällisempiä elvyttäviä toimia. Nyt muun muassa metsäteollisuus pantiin hätäpäissä jo keväällä 150 miljoonan euron edestä energiaverojen nostolla maksamaan tätä laskua. Tämä on täysin hallitsematonta ajelehtimista.

Matti Kangas /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Rehula kertoi, että tällä ei ole vaikutusta Kelan rahoitukseen. Jos nyt yli miljardin summa otetaan Kelan rahoituksesta pois ja jos ei sillä ole vaikutusta, niin valtiontalous on erittäin hyvällä kannalla.

Mutta tästä metsäteollisuudesta. On kerrottu, että tämä on talouden elvyttämispaketti, hallituksen taloudellinen elvytyspaketti. Metsäteollisuus sai 50 miljoonan euron hyvityksen kelamaksuista, mutta joutuu maksamaan 150 miljoonaa euroa, että sai tämmöisen 50 miljoonan markan alennuksen kelamaksuihin. Tämäkö on sitä hallituksen elvyttämistä? Tässä juuri kuultiin, kun Sappi Oy lopetti taas tehtaan Jyväskylässä, ja metsäteollisuuden alasajo jatkuu. Kun tämmöisiä lahjoja annetaan sinne, niin kyllä tehtaat häviävät Suomesta.

Erkki Virtanen /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun keväällä tämä ensimmäisen kerran säädettiin, tätä puolusteltiin työllisyysvaikutuksilla. Nyt me olemme saaneet näyttöä siitä, mitkä ne työllisyysvaikutukset ovat. Niistä ei ole mitään näyttöä.

Toisekseen me arvostelimme tätä keväällä siksi, että Kelalle tämän poiston tuottaman lähes miljardiaukon rahoitusta ei silloin ollut esitetty eikä sitä ole esitetty nytkään. Lakeja kompensaatiosta ei ole säädetty. Kelarahoitus on epävarmalla pohjalla. Suomalaisen sosiaaliturvan rahoitus on tämän lainsäädännön jälkeen epävarmalla pohjalla. Siksi tämä laki tulee hylätä.

Päivi Räsänen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen suurin ongelma on todellakin se, että kansaneläkkeiden poiston kompensaatiosta ja sitä myötä kansaneläkkeiden rahoituksen turvaamisesta ei ole eduskunnalle eikä myöskään valiokunnalle annettu selkeää esitystä.

Kyllä siinä yhdyn puheenjohtajan näkemyksiin, että tälle esitykselle löytyy perusteluja, ja tänä suhdanneaikana esimerkiksi kuntatalouteen sillä on myönteisiä vaikutuksia. Mutta ei ole kyllä hyväksyttävää, että näin suuri aukko tehdään ja jätetään epämääräiseksi tämä rahoituksen tulevaisuus.

Juha Rehula /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Rajamäelle: Tosiasia on se, että pidin valiokunnan puheenjohtajana valiokunnan mietinnön esittelypuheenvuoron.

Toisekseen tosiasia on se, mikä on luettavissa täältä valiokunnan mietinnöstä, että valtio turvaa kaikissa tilanteissa perusturvan rahoituksen. Tosiasia on se, että edellä olevasta seuraa, että valtio turvaa kaikissa tilanteissa kansaneläkerahoituksen niin, että tämän kaltainen pelottelu, mitä nytkin jo ehti useammassa puheenvuoroissa tulla, (Ed. Rajamäki: Tiedätte, että se on totta!) on tahallista harhaanjohtamista tilanteessa, missä ihan aidosti ollaan huolissaan tämän harhaanjohtamisen jälkeen tuolla niin sanotusti kentällä siitä, mitähän tässä tapahtuu. Valtio turvaa perusturvan etuuksien rahoituksen kaikissa tilanteissa.

Se, mikä minusta tekee tämän poliittisesti mielenkiintoiseksi, on esimerkiksi ed. Rajamäen puheenvuoron tulokulma siitä, mistä tämä huoli aiheutuu. Minä mielelläni kuulen vasemmisto-opposition huolen perusturvan rahoituksesta, mutta kun ed. Rajamäenkin puheenvuoron kuunteli, niin siitä oli perusturvan rahoituksen huoli aika kaukana.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:  Arvoisa herra puhemies! Työnantajien maksamaa kansaneläkemaksua on alennettu useita kertoja, kolme kertaa muun muassa 90-luvulla Lipposen hallituksen aikana demarit tekivät sen. Viime kevättalvella hyväksyimme lain, jossa teillä oli siinäkin hylkyehdotus. Silloin 94 prosentilla työnantajista tämä kelamaksu lopetettiin ja sitten muilla sitä alennettiin. Kunnat saivat tämän maksuhelpotuksen myötä 78 miljoonaa euroa. Muun muassa Helsinki sai 20 miljoonaa euroa. Me olimme siitä erittäin mielissämme. Nyt kelamaksu poistetaan työnantajilta kokonaan ja valtio ottaa vastuun koko kansaneläkkeen maksamisesta. Tämä on ihan normaali menettely, koska kansaneläkehän on perusturvaa, kuten puheenjohtajamme sanoo, eikä sen maksamisen pitäisi kuulua työnantajalle. Kunnat hyötyvät ensi vuonna tästä kelamaksun poistosta 177 miljoonaa euroa ja loppuhyöty tulee yksityisille ja valtiotyönantajalle.

SDP:n ja vasemmistoliiton allekirjoittama vastalause, jossa ehdotetaan koko lain hylkäämistä, on mielestäni varsin erikoinen. Vaikuttaa siltä, että oppositio on ensin päättänyt, että hylky tulee, ja sitten on ankarasti alkanut miettiä, minkä takia se tulee. Perusteluihin on sotkettu muun muassa asiakasmaksujen korotukset, jotka eivät mitenkään kuulu tähän asiaan. Sitten väitetään, että perusturvan rahoitus vaarantuu ja yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyy. Missä kohtaa se on? Uskoisin, että kelamaksun poistolla on juuri päinvastainen vaikutus, koska nyt valtio ottaa pysyvästi huolehtiakseen kansaneläkeläisistään.

Oppositio on huolissaan siitä, että Kansaneläkelaitoksen rahoitus vaarantuu. Näinkään ei asianlaita ole, vaan valtiohan maksaa tällä hetkellä suuren osan muustakin sosiaaliturvasta. Miksi muuten keräisimme veroja sosiaali- ja terveydenhoitoon, jos emme tukisi niillä juuri näitä vähäosaisimpia ihmisiä, köyhiä, sairaita, vammaisia? Valtiohan maksaa lapsilisiä lähes miljardi euroa, sairausvakuutukseen 1,3 miljardia, valtio maksaa maatalouslomittajille 200 miljoonaa euroa ja maatalousyrittäjän eläkevakuutukseen puoli miljardia. Eihän tämäkään ole heikentänyt millään tavalla sosiaaliturvaa.

Kansaneläkevakuutusta varten valtio tulee nyt maksamaan kaikkiaan 1,065 miljardia euroa vuositasolla. Ihmettelen suuresti, miksi oppositiolle ei kelpaa kelamaksun poistosta tuleva raha kunnille, vaan SDP esimerkiksi vaatii lisää valtionosuuksia. Sehän on ihan sama, tuleeko tämä raha kunnille tämän kelamaksun poiston myötä vai tuleeko se valtionosuuksina. Mielestäni tämä kelamaksun poiston muodossa tuleva on parempi, koska se menee todella näiden kuntatyöntekijöiden palkkoihin eivätkä kunnat pysty käyttämään sitä mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin kuntatyöntekijöiden palkkaamiseen. Jos ei ole työntekijöitä, ei ole kelamaksun poistostakaan hyötyä.

Uskoisin, että SDP ja vasemmistoliitto ajattelevat, että kuntatyönantaja tai valtiotyönantaja saa tämän kelamaksualennuksen, mutta että yksityiselle työnantajalle sitä nyt ei ainakaan pitäisi antaa. Tämä on tyypillistä suomalaista kateutta, ja ihmettelen kovasti, miksi SDP kutsuu itseään yrittäjäpuolueeksi, kun se ei halua tukea suomalaista yrittäjää.

Heikki A. Ollila /kok:  Herra puhemies! Kun tämän lain edeltäjä, se esitys, oli tullut julkisuuteen, antoi ed. Guzenina-Richardson kannanoton, jossa hän totesi, että kyseinen laki heikentää kuntien kilpailuasetelmaa palvelujen tarjoajana yksityisiin yrityksiin nähden. No, se oli väärinkäsitys, jonka kätilönä oli varmaankin vasemmistolle yleisempikin hysteria vaihtoehtoisten palvelutuotantotapojen yleistymisestä. Se uudistus silloin koski tietenkin kuntia, ja niin koskee tämäkin. Tämä on kunnille 150 miljoonan euron tuki, josta valtionosuuksien aleneminen vie 50 miljoonaa mutta toisaalta taas yhteisöverotuoton paraneminen tuo 75 miljoonaa, ja se on tietysti todettava, että kyllähän tämä tuki kunnille tässä taloudellisessa tilanteessa on tarpeen ja otetaan kunnissa kiitollisena vastaan, sen itsekin tiedän tässä viime päivinä kotikuntani talousarviota käsitelleenä.

Yleisenä veropoliittisena linjauksena tämä on erittäin kannatettava, koska tässä kevennetään työhön, työn teettämiseen kohdistuvaa verotusta. Veropolitiikka ja työllisyyspolitiikka kohtaavat ja lyövät tässä asiassa kättä. Juuri tällaisia stimuloivia ruiskeita suomalainen yrityselämä tarvitseekin. Ei muuta kuin lisää tällaista.

Anneli Kiljunen /sd:  Arvoisa herra puhemies! Aluksi ed. Asko-Seljavaaralle: me sosialidemokraatit olemme tukeneet pitkällä linjalla työnantajien kelamaksun poistoa, mutta se täytyy toteuttaa vaiheittain ja suunnitelmallisesti ja meidän täytyy tietää myös, kuinka se rahoitetaan. Tässä on se suuri ero, joka tällä hetkellä hallituksen esityksessä on; hallitus on toteuttamassa tämän yhtäkkiä, tietämättä, kuinka se tulee sen myös rahoittamaan. Meillä on vain arvioita, sekä se on vaikuttanut myös Kelan toimintaan.

Mutta, arvoisa herra puhemies, sosialidemokraatit sekä vasemmistoliitto esittävät, että hallituksen esitys kelamaksun poistamisesta hylätään. Lakiesityksessä maksun poistoa perustellaan työnantajien työvoimakustannusten alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja työeläkkeiden turvaamisella. Muita perusteluita ei esityksestä löydy. Tiedämme jo nyt, että nämä vähätkin perustelut ovat hatarat.

Työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutuksista työllisyyteen ei löydy näyttöä. Jo 1990-luvulla kansaneläkemaksua alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta pysyviä vaikutuksia ei voitu osoittaa. Vuodesta 2003 lähtien on eri puolilla Suomea kokeiltu työnantajan sosiaaliturvamaksun poistoa yrityksiltä, eivätkä nämäkään kokeilut ole synnyttäneet lisää työpaikkoja. Voi olla, että ne ovat hidastaneet työpaikkojen vähenemistä, mutta sekään ei ole varmaa. Myöskään kansainvälisistä tutkimuksista ei löydy yksiselitteistä tukea hallituksen ajattelulle. On tietenkin totta, että kansaneläkemaksun poisto vähentää yritysten kustannuksia. Mutta ei ole ollenkaan totta, että yritystemme tuotannon aleneminen johtuisi niiden kilpailukyvyn heikkenemisestä. Syynä on pääasiallisesti kansainvälisen talouskriisin aiheuttama kysynnän raju väheneminen, joka heijastuu voimakkaasti myös Suomeen.

Hallitus perustelee kansaneläkemaksun poistoa sillä, että se lieventää painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Maksu on kuitenkin hyvin pieni osa työnantajan sosiaaliturvamaksuja. Jotta hallituksen ajama kansaneläkemaksun poisto elvyttäisi edes yhden työpaikan verran, on yrityksessä oltava vähintään 35 työntekijää.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkemaksun poistuminen kunnilta on kuntien yhä syvenevässä talouskriisissä sinänsä myönteinen asia. Vastaava tuki olisi kuitenkin voitu ohjata myös suoraan valtionosuutta lisäämällä, eikä hallituksen olisi tarvinnut tehdä 1,2 miljardin sosiaaliturva-aukkoa, jonka se rahoittaa lainarahalla. Kun jatkossa maksusta aiheutuva aukko sosiaaliturvan rahoitukseen aiotaan kattaa energiaveroilla ja työeläkemaksujen korotuksilla, ei kuntien asemaan ja tilanteeseen ole juurikaan odotettavissa kuitenkaan todellista helpotusta. Oppositio on toistuvasti vaatinut hallitusta vastaamaan kuntien hätähuutoon lisäämällä aidosti kuntien valtionosuuksia. Nyt hallitus rehvastelee ja kehuu satojen miljoonien lisäyksillä, jotka ovat kuitenkin pelkkää kuntien verotulojen laskun kompensointia ja kustannustason nousun korvaamista. Aitoa lisärahaa, jolla esimerkiksi lisääntyviä vanhustenhoidon tai lastensuojelun menoja voitaisiin kattaa tai sijoittaa ennalta ehkäisevään työhön, sellaista rahaa ei hallitukselta tahdo millään löytyä. Kelamaksun poisto uhkaa nyt hukkua pieninä murusina työnantajakenttään, kun välittömiä työllisyysvaikutuksia ja tulevaisuuden kustannussäästöä saataisiin aikaan sijoittamalla vastaava summa esimerkiksi julkiseen palvelutuotantoon tai tulevaisuuden energia-investointeihin.

Arvoisa puhemies! Hallitus nakertaa kansaneläkkeiden rahoitukseen reilusti yli miljardin suuruisen loven, jonka korvaavasta rahoituksesta ei tunnu olevan juuri mitään käsitystä. Hallituksen esityksen mukaan ensi vuonna maksun poistamisen kustannukset rahoitetaan vain valtion lainanottoa lisäämällä ja jatkossa korottamalla sähkön, polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun valmisteveroa. Korotukset vaihtelisivat kevyen polttoöljyn noin 80 prosentin veronkorotuksesta maakaasun noin 328 prosentin veronkorotukseen.

Korvaavalle rahoitukselle hallitus ei esitä mitään vaikutus- ja kohtaantoarviota. Näistä veronkorotuksista noin 515 miljoonaa euroa kohdentuisi elinkeinoelämälle ja loput 235 miljoonaa euroa kotitalouksille. Elinkeinoelämän sisällä kyseessä on eräänlainen tulonsiirto, jossa kelamaksun poisto kohdistuu voimakkaammin toisiin yrityksiin ja toisaalta energiaveron nostaminen voimakkaammin täysin toisiin yrityksiin. Tästä on käyty yllättävän vähän keskustelua.

Kotitalouksien osalta verojen kohdentumista ja sen vaikutuksia ei ole valtiovarainministeriössä yritetty tarkasti selvittää. Perusteluna asialle on tietysti se, että myös kaikki elinkeinoelämän kustannukset välittyvät kuluttajien maksettavaksi etenkin sähköyhtiöiden osalta.

Kaiken kaikkiaan tässä yhteydessä olisi pitänyt ehdottomasti osoittaa tarkemmin, miten kansaneläkemaksun poisto rahoitetaan kestävästi ja siten, että toisaalta teollisuuden tuotantokyky ja toisaalta kansalaisten välinen tasa-arvo turvataan eikä työnantajien kelamaksun poistoa siirretä viime kädessä kansalaisten maksettavaksi. Valitettavasti tavallisen ihmisen näkökulmasta hallituksen monet sinänsä hyvät ympäristöverotavoitteet eivät huomioi lainkaan tulonjakovaikutuksia ja ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia ohjata omaa kulutustaan toivottuun suuntaan.

Arvoisa puhemies! Lopuksi työnantajan kansaneläkemaksun poiston vaikutus Kansaneläkelaitoksen perusrahoitukseen. Hallitus esittää, että jatkossa kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuuden tulisi olla nykyisen 5 prosentin sijasta vähintään 3,5 prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuksista. Kansaneläkelaitos katsoo, että kansaneläkerahaston vähimmäismäärä tulee säilyttää nykyisellään eli 5 prosentissa kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuksista, mikä vastaisi noin 130:tä miljoonaa euroa. Käytännössä tämä määrä riittäisi kunkin kuukauden ensimmäisen kansaneläke-erän maksamiseen. Myös eduskunta edellytti keväällä, että hallituksen on huolehdittava pitkäjänteisesti Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kestävästä rahoituksesta ja laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. Samoin Kansaneläkelaitoksen valtuutetut ovat edellyttäneet, että vähintään 5 prosentin pysyvä puskuri tulee säilyttää talouden ja maksuliikenteen odottamattomien häiriöiden varalta.

Kansaneläkelaitoksen toiminnan tehokkuus ja varmuus vaativat myös, että laitoksella on edellytykset toteuttaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista osaavan henkilöstön rekrytointia sekä palvelukanavien ja tietojärjestelmän määrätietoista kehittämistä. Kelassa esimerkiksi suunnitellaan mittavaa, vuonna 2010 käynnistyvää etuusarkkitehtuurin muutoshanketta, jossa on tarkoitus muun muassa tehostaa ratkaisutyötä, integroida sähköiset palvelut tiiviimmin etuusjärjestelmiin ja kehittää Kelan palvelutyötä. Hankkeen koon vuoksi toteutuksen tavoiteaikatauluksi on asetettu vuodet 2011-2021 ja työmääräksi on arvioitu noin 1 500 henkilötyövuotta. Tämän välttämättömän mittavan hankkeen käynnistäminen edellyttää ehdotonta varmuutta rahoituksen riittävyydestä kaikissa olosuhteissa ja hankkeen koko toteutusajan. Myös näistä syistä on nykyisen suuruisen puskurin säilyttäminen kansaneläkerahastossa perusteltua.

Arvoisa puhemies! Muun muassa edellä mainituista perusteluista tulemme esittämään tämän lain toisessa käsittelyssä, että laki hylätään ja että palataan vuoden 2009 alussa olevaan tilanteeseen.

Lenita Toivakka /kok:  Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle esitetyn selvityksen mukaan kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden kuukausittainen vaihtelu on jatkossa merkittävästi pienempi kuin aikana, jolloin kansaneläkemaksuja maksettiin. Itsekin olen Kansaneläkelaitoksen valtuutettu ja allekirjoittanut tuon kirjelmän, josta ed. Kiljunen äsken meille kertoi. Mutta täytyy sanoa, että Kansaneläkelaitoksen tilaisuudessa, jossa tämä kirjelmä päätettiin tehdä, emme saaneet läheskään kaikkea sitä tietoa, mitä saimme valiokunnassa sen osalta, miten tämä kansaneläkkeiden rahoitus tullaan uudella tavalla järjestelemään niin, että tälle rahoitukselle ei synny minkäänlaisia vaaroja ja tämä maksuvalmius säilyy eri tilanteissa. Nämä eri vaihtoehdot valiokuntamme puheenjohtaja kävi omassa puheenvuorossaan läpi, enkä niitä käy toistamaan. Mutta tämä asia valtiovarainministeriön selvityksen mukaan on kyllä kunnossa. Oma huoleni näiden asiantuntijoiden lausuntojen jälkeen poistui. Eli siltä osin uskoisin, että tästä ei huolta tarvitse kantaa.

Mutta on kyllä erikoista, että itseään kuntapuolueeksi ja yrittäjäpuolueeksi sekä palkansaajapuolueeksi nimittävä SDP on tässä asiassa näin kovasti vastustamassa esitystä, jolla nimenomaan tuetaan työpaikkojen säilymistä niin yrityksissä, niin kunnissa kuin monissa muissa paikoissa. Esimerkiksi Kuntaliitto omassa lausunnossaan totesi, että kansaneläkemaksun poistaminen helpottaa osaltaan kunta-alan taloustilannetta, joka ensi vuonna tulee olemaan erityisen vaikea, koska työttömyys tulee lisääntymään. Myös Suomen Yrittäjät pitivät tätä esitystä hyvänä.

Kansaneläkemaksun poistaminen työnantajilta on tähän taloustilanteeseen erittäin hyvin sopiva toimenpide. Kelamaksun poisto on myös luontevaa jatkoa sille, että jo ennen tätä on maksua useaan otteeseen alennettu edellisten hallitusten toimesta, ja tällä kertaa kelamaksun poistosta sovittiin yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sosiaalitupon yhteydessä.

Esityksen tarkoituksena on parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja nopeuttaa eläkkeiden rahastointia. Sitä vastoin täällä oppositio on väittänyt, että kelamaksun poisto rapauttaisi palveluita tai heikentäisi perusturvaa. Näin ei ole. Valtio turvaa rahoituksen jatkossakin.

Sosiaalietuuksista pidetään jatkossakin huolta, kuten hallitus on tähänkin asti tehnyt muun muassa nostamalla pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja sekä korottamalla muita vähimmäisetuuksia.

Kelamaksun poistaminen rahoitetaan myöhemmin korottamalla yritysten maksamia ympäristö- ja kulutusveroja, kuten olemme kuulleet. Se, miten tämä yksityiskohtaisesti toteutuu, täsmennetään ensi vuoden talousarvion laadinnan yhteydessä.

Toisin kuin aikaisemmissa puheenvuoroissa väitettiin, helpottaa maksun poisto erityisesti kuntien asemaa kahdellakin tavalla. Ensinnäkin kuntien maksurasite keveni jo tänä vuonna 78 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 177 miljoonaa euroa. Summa on suuri, ja kohdistettaessa alennus työnantajamaksuun kunnat myös hyötyvät siitä tasapuolisesti. Kunnat ovat suurena työllistäjänä yksi suurimmista hyötyjistä tämän maksun poistossa. Kannattaa myös miettiä sitä, miten paljon esimerkiksi yrityksissä olisi voinut tulla irtisanomisia, jos tätä helpotusta ei olisi juuri nyt tehty, eli yrityksetkin hyötyvät tämän maksun poistosta ja heikentyneen taloustilanteen ja tyhjentyneiden tilauskirjojen kanssa kamppailevat yritykset saavat todellista helpotusta, kun työvoimakustannukset kevenevät. Palkan ja työn sivukulujen alenemisen on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 10 000 uuden työpaikan verran. Tosin tässä taloustilanteessa tämä merkitsee lähinnä työvoiman supistamistarpeen pienentämistä, mutta sekin on merkittävä asia.

Taloustilanne on nyt vaikea ja ennusteet synkkenevät entisestään. Kelamaksun poistolla saadaan ja on jo saatu aikaan pieni positiivinen vaikutus, kun työnantajien vaikeaa tilannetta helpotetaan.

Päivi Räsänen /kd:  Arvoisa puhemies! Tähän mietintöön liitetyssä, nimissäni olevassa vastalauseessa ei esitetä hallituksen esityksen hylkäämistä, vaikka totean sen, että erittäin hyvin kyllä ymmärrän perusteluja myös lain vastustamiseen, ja itsekin olin aika lailla kahden vaiheilla, kummin tässä tekisin. Mutta arvioin kuitenkin tämän esityksen hyödyt kannatettaviksi nimenomaan siksi, että työn tekemisen kustannuksia vähennetään asteittain, ja tätä olen itse ollut esimerkiksi omissa vaalikampanjoissani vaatimassa. Mielestäni tämä on siinä mielessä askel oikeaan suuntaan, vaikka tämä osuu nyt toisaalta aika vaikeaan aikaan, koska rahoitus täytyy löytää valtion kassasta tällä hetkellä velkarahoituksena. Toisaalta se suhdannepoliittisesti taas osuu siinä mielessä hyvään aikaan, että toivon mukaan tällä voidaan tukea niin julkisia työpaikkoja kuin yritysten työllistämistä.

Mutta siitä kyllä tässä vastalauseessani hallitusta moitin, että nämä kansaneläkemaksun poiston kompensaatioesitykset jäävät varsin hämäriksi. Täällä hallituksen esityksen perusteluissa kyllä todetaan siis ensinnäkin se, että nyt tämä rahoitetaan valtion lainanottoa lisäämällä, mutta sen jälkeen on sovittu, että rahoitus hoidetaan korottamalla sähkön, polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun valmisteveroa. Sitten täällä jopa sanotaan näin, että korotukset vaihtelisivat kevyen polttoöljyn noin 80 prosentin veronkorotuksesta maakaasun noin 328 prosentin, huomatkaa hyvin tarkka luku, 328 prosentin veronkorotukseen. Mutta näitä esityksiä meillä ei ole käytettävissä, toisaalta ei myöskään minkäänlaista selvitystä siitä, millä tavalla nämä käyttöön otettavat veronkorotukset vaikuttavat eri väestöryhmiin, heidän sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaansa, eikä myöskään, millä tavalla vaikutukset kohdentuisivat erilaisiin yrityksiin eli tuleeko tämä kompensaatio nyt jakautumaan oikeudenmukaisella tavalla esimerkiksi suhteutettuna siihen, mikä on ollut kansaneläkemaksun vaikutus erilaisiin yrityksiin.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi tulen toisessa käsittelyssä esittämään pontta, jossa esitetään, että hallitus antaisi pikaisesti eduskunnalle selvityksen, kuinka kansaneläkkeiden rahoitus turvataan sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisen jälkeen.

Haluan vielä todeta sen, että kyllä kansaneläkkeiden ja perusturvan tulevaisuus on siinä mielessä turvattu, että toki se riippuu lainsäädännöstä, siitä, minkälaisia lakeja täällä säädetään. Jos emme luota siihen, että eduskunnan säätämät lait turvaavat perusturvan ja kansaneläkkeet, niin sitten epäluottamuksemme kohdistuu meihin itseemme. Kyllä sen näin täytyy mennä. Mutta omalla kohdallani suurempi huoli on nimenomaan siinä, millä tavalla tämä syntyvä erittäin suuri aukko korvataan ja kompensoidaan. On ikävää tehdä päätöksiä tietämättä sitä toista puolta, eli joudumme tekemään päätöksen nyt niin, että emme tiedä, mikä on se kompensaatiokeino, jolla tämä paikataan.

Lauri Kähkönen /sd:  Arvoisa puhemies! Tämän lakiesityksen myötä tehdään suuri periaatteellinen harppaus. Nimittäin Kansaneläkelaitoksen kautta perusetuuksien riittävä rahoitus jatkossa budjettiperusteisesti turvattaisiin, kun se tähän saakka on ollut vakuutusperusteista. Ja erityisesti tämä askel kun nyt otetaan, niin ihmetyttää, että keskusta on tällaisessa esityksessä mukana. Toki on myönnettävä, että tämän vakuutusmaksun poistumisen myötä kunnille on tiettyä pientä helpotusta tulossa, kun se täysimääräisesti poistuu jo nyt. Omassa kunnassani esimerkiksi se tietää noin 0,6:ta prosenttia käyttötalousmenoista. Mutta toki sosialidemokraatteina olemme peräänkuuluttaneet valtionosuuksien lisäämistä. Sitä ei voi verrata niihin summiin, joita todella on toivottu ja jotka olisivat välttämättömiä. Ehkä velanottoa tällä pienellä summalla voidaan vähentää ja tätä kautta tosiaan kunnissa tätä hetkellistä helpotusta saada.

Mutta kun ed. Asko-Seljavaara omassa puheenvuorossaan ihmetteli, että tällä lakiesityksellä - ei sinänsä tietysti, mutta sen seurauksenakaan - ei ole mitään tekemistä yhteiskunnallisen epätasa-arvon lisääntymisen kanssa, niin täällä muutamissa puheenvuoroissa on jo todettu - meillä ei ole tietysti esityksiä - millä sitten näitä tavallaan menetyksiä valtion puolelle kompensoitaisiin. Energiaverojen korotukset, sähkön, kevyen polttoöljyn jne. tässä on lueteltu - jos nämä merkittävät korotukset tehdään niin kuin oletan, tavalla tai toisella tämä rahamäärä otetaan takaisin - toki vaikuttavat kaikista kielteisimmin niiden henkilöiden toimeentuloon, jotka ovat muutenkin jo ahtaammalla. Eli siinä mielessä varmasti tämä yhteiskunnallinen epätasa-arvo lisääntyy.

Edelleen energiamaksut, joihin täällä on monessa puheenvuorossa jo viitattu, ovat yritysten kannalta monessa tapauksessakin varmasti, jos nämä korotukset tulevat, erittäin kielteisiä. Meillä on hyvin paljon energiaintensiivistä teollisuutta, ja sieltä puolelta on moneen kertaan jo kuulutettu sitä, että pikaisesti pitäisi tehdä ainakin ne linjaukset, ettei niitä lähdetä kohdentamaan sinne, mutta toki silloin isompi potti on maksettavana tavallisilla kuntalaisilla. Kuntatalouden vaikeudet kaiken kaikkiaan tiedämme, ja jos tämä sitten on toisessa vaakakupissa ja valtionosuudet toisessa, niin todella hyvin pientä helpotusta ollaan tämän myötä kunnille osoittamassa.

Sitten tähän vastalauseeseen 1, jonka puolesta tulen äänestämään. Siellä on tällainen perustelu, kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksujen poistamisesta yrityksiltä. Sehän alkoi vuonna 2003, ja näitä kuntia on hiukan lisätty. Siinä en yhdy tähän tekstiin, mikä tässä vastalauseessa on. Se kirjautukoon nyt pöytäkirjoihin. Näitä kuntiahan on Lapin läänistä ja yleensäkin tuolta Pohjois-Suomesta, Itä-Suomesta ja muutamia saaristokuntia. Esimerkiksi me kansanedustajat omassa läänissäkin kierrämme kesäisin yrityksissä, ja palaute, mitä sieltä on tullut, on ollut todella myönteistä. Muutama viikko sitten sain kuulla, että tätä oltaisiin jatkamassa. Toivottavasti tämä kokeilu myös jatkuu.

Sen osoittaminen, onko tullut uusia työpaikkoja ja kuinka paljon vaiko ei ole tullut, on varmasti vaikeaa, mutta me tiedämme, että näillä alueilla on pitkät etäisyydet, harva asutus jne. Toimintaympäristö on huomattavasti haasteellisempi kuin monessa muussa osassa Suomea. Meillä toki on kuljetustuki. Se auttaa joitakin yrityksiä. Se saisi olla ehdottomasti isompi, mutta kuitenkin on. Siinä tuki yrittäjille monessa tapauksessa on enempi sillä henkisellä tasolla, mutta kuitenkin jotakin helpotusta tulee. Samoin tässä, siellä on ne de minimis -säännöt ja ne tulevat vastaan osalla yrityksistä, osalla ei, mutta joka tapauksessa tämän myötä on pystytty työpaikkoja säilyttämään, ja myös väitän, että se on myös rohkaisu investointeihin.

Eli todella toivon, että nyt tälle laille - vuonna 2003:han se alkoi ja nyt sitten taas ensi vuoden vaihteessa se on muistaakseni katkolla - seuraa jatkoa. Eli muihin perusteluihin kyllä yhdyn, mutta tosiaan, että tällä ei olisi merkitystä, niin sillä varmasti on. Ja vielä kerran tässä haluan tuoda esille myös kuljetustuen. Kun tämä kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksujen poistosta lähti liikkeelle vuonna 2003, se liittyi niin sanottuun Sailaksen listaan. Eli niillä alueilla, missä on kaikista korkeimmat työttömyysluvut, on pyritty sitten tämänkin kautta työllisyyttä parantamaan ja todella tällä on ollut merkitystä.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, vielä ed. Asko-Seljavaaralle, kun hän viittasi näihin asiakasmaksuihin: Kun näitä korotuksia säädettiin ja imuroitiin kunnilta kuitenkin tämä maksutuotto, niin kyllähän tämä tosiaan siinä mielessä aika kornia peliä on, että kunnat todella pantiin tekemään likainen työ ja sitten kuitenkaan kunnille siitä ei minkäänlaista hyötyä ollut.

Toimi Kankaanniemi /kd:  Herra puhemies! Vanhasen hallitus ottaa tänä vuonna 10,4 miljardia euroa velkaa ja ensi vuonna 13 miljardia talousarvioehdotuksen mukaan, ja tuosta 13 miljardista 1 miljardi on tämän työantajan kansaneläkemaksun poistamisen aiheuttamaa velanottoa. (Ed. Pulliainen: Laskumiehiä, laskumiehiä!) Mielestäni tämä tällainen velkaantumistahti on kyllä hirvittävä. Se ei pääty ensi vuoteen, vaan uskon ja valitettavasti joudun arvioimaan, että useita seuraaviakin vuosia vielä ollaan nettovelanottajia tälle valtiolle. Siksi on äärettömän tärkeää, että tällaisissa kohdissa, missä nytkin olemme, pohditaan asiaa perin juurin. Valitettavasti siihen vaan ei täällä ole osallistujia, ei ministereitä esimerkiksi ollenkaan paikalla. (Ed. Pulliainen: Mutta ministeriainesta on!) - Ministeriainesta on, mutta valitettavasti ei istuvia.

Herra puhemies! Ideologisista syistä, niin kuin vasemmisto tekee, en tätä esitystä vastusta, mutta käytännön syistä kyllä näen tässä erittäin paljon ongelmia enkä voi tätä siksi ilmeisestikään toisessa käsittelyssä tulla hyväksymään tai kannattamaan.

Ensinnäkin Kelan pääjohtaja Huuhtanenkin on voimakkaasti vedonnut, että tämä on kansaneläkejärjestelmän keskeisen pilarin murtamista eli yhden keskeisen rahoitusosuuden poistamista, kun työnantajat vapautetaan kelamaksun maksusta kokonaan. Tällä hetkellähän ne maksavat noin kolmanneksen eli kolmisenkymmentä prosenttia kansaneläkkeitten rahoituksesta. Tämä Kelan näkemysten mukaan vaarantaa koko järjestelmän. Ilmeisesti siellä pelätään vähän samaa kuin täällä pelätään, että jos Yleisradion rahoitus pannaan budjetin kautta, niin silloin Yleisradio ajetaan alas. Nyt kun Kela pannaan budjetin eli valtion verotulojen kautta maksettavaksi, siellä pelätään, että käy myös samalla lailla. Tässä vaan on täällä ristiriitaiset ajattelut, kun toisessa kohtaa näin ajatellaan ja toisessa ei.

Herra puhemies! Tämä on vakava kysymys, tämä kansaneläkejärjestelmän romutus, joka tässä on tiettynä vaarana, ei eläketurvan heikkeneminen suoranaisesti, mutta rahoitus on keskeinen osa koko järjestelmää. Esimerkiksi keskusta, maalaisliitto, on aina puolustanut voimakkaasti kansaneläkejärjestelmää, jonka varassa monet emännät ja isännät tuolla maaseudulla ovat yhä edelleen, ja ymmärrän sen. Siksi ihmettelen, että ministeri Hyssälä on tällaisen esityksen voinut hyväksyä, mutta tämähän on kokoomuksen ehdotus, jonka Katainen lupasi ja Vanhanen kuittasi viime tammikuussa.

Herra puhemies! Sitten tämän ongelmia.

Ensinnäkin tämän maksun poistaminen kaikilta työnantajilta yhtaikaa tässä tilanteessa ruokkii eli hyödyttää nimenomaan loistavasti meneviä yrityksiä mutta myös kaikkia muita, jotka palkkoja maksavat. Minä käytin keväällä vertailukohtana kahta yritystä, jotka varsin hyvin tunnen.

Toinen on maakunnallinen osuuskauppa, jonka tuotto on vallan valtava Keski-Suomessa, koska sillä on lähes monopoli kautta maakunnan. Tulorahoituksella - olin itse hallinnossa mukana viime talveen asti - rakennetaan valtavasti uusia kauppakeskuksia ja Abc-asemia ja muita tällaisia. Se saa tästä nyt tavattoman, monen miljoonan euron hyödyn. Tarvitseeko se sitä? Se ei palkkaa yhtään uutta työntekijää, koska sillä on varaa pitää niin monta työntekijää kuin on tarvetta tänä päivänä. Ei se nosta palkkoja tämän ansiosta yhtään. (Ed. Ollilan välihuuto) - Minä en ole siellä enää mukana, ed. Ollila.

Sitten toinen yritys, metallialan yritys Multialla, jossa on periaatteessa 110 työntekijää. Viime syksynä, aika tasan vuosi sitten, yrityksen tilaukset loppuivat kuin seinään. Yrittäjä lomautti koko henkilöstönsä, ja kun se lomautti ne, palkanmaksu loppui ja kelamaksun maksaminen loppui myös siihen. Kun nyt kelamaksu poistetaan, tämä yritys, joka on lomauttanut työn puutteen takia, ei hyödy tästä senttiäkään. Kun se ei maksa palkkaa, se ei hyödy myöskään yhtään. Sille ei jää mitään, mistä se investoisi tai muuta, ei ole tarvetta. (Ed. Asko-Seljavaara: No, mistä se nyt hyötyisi?) Mutta sen pitäisi saada näitä.

Minulla on tässä Kauppalehden kolme viikkoa sitten julkaisema juttu - valitettavasti täällä ei pysty sitä näyttämään - jossa sanotaan, että Saksa jyrää takuilla suomalaisviejät Venäjällä, ja sanotaan, että Finnvera ei halua ottaa sellaisia riskejä kuin saksalaistakaaja Hermes eli Finnveraa vastaava siellä. (Ed. Pulliainen: Saksa on aina epäonnistunut idän hommissa!) Näille yrityksille, jotka ovat nyt tässä syvässä ahdingossa tämän taloustilanteen takia, pitäisi turvata se, että ne pysyvät pystyssä tämän laman yli, ja sen jälkeen, kun nousu alkaa, ne olisivat olemassa, työpaikat olisivat olemassa, ja pääsisivät nopeasti käyttämään hyödyksi sitä tilannetta, mikä varmaan taas tulee jossakin vaiheessa.

Tämä päätös, kelamaksun poisto, ei hyödytä tässä tilanteessa yhtään näitä vaikeuksissa olevia yrittäjiä, vaan kylvää valtion velkarahaa hajakylvönä, ja suurin osa menee niille, jotka eivät minkäänlaista tukea yrityksinä tarvitse. Eli pitäisi kohdentaa tämä velkamiljardi aivan toisella tavalla vuonna 2010. Tässä mielessä tämä on siis erittäin huonosti harkittu ja valmisteltu. Vaikka periaatteessa olen välillisten työvoimakustannusten alentamisen kannalla, niin tätä en ymmärrä.

Toinen asia on kysymys kunnista. Kun katsotaan tämän mietinnönkin sivun 3 lukuja, vasemmanpuoleisen palstan ensimmäisen kappaleen lopussa sanotaan tämä nettovaikutus, 177 miljoonaa euroa keventävä, mutta rinnalla toisella palstalla sanotaan, että vuonna 2011 kuntien yhteisöverotuotot vähenevät 60 miljoonaa ja sähkölasku nousee 20 miljoonaa, eli jäljelle jää 98 miljoonaa euroa vuonna 2011 kuntien hyödyksi. Se jakautuu kaikille kunnille. Rikas Kauniainen saa suhteessa jopa enemmän kuin köyhä Ranua, (Ed. Asko-Seljavaara: No onkos sekin paha?) koska Kauniaisissa on korkeimmat palkat, varaa maksaa ja se pystyy pitämään enemmän työtekijöitä kuin köyhin kunta.

Eli kuntien kannaltakin tämä menee huonosti. Paljon parempi malli olisi, että tämä tuki annettaisiin kunnille valtionosuuksien kautta niiden kantokykyyn ja taloudelliseen tilanteeseen pohjautuvalla mallilla. Tässä mielessä on ihan turha puhua, että tämä on kuntien kannalta pelkästään positiivinen. (Ed. Pulliainen: Väärin sammutettu, väärin sammutettu!) On positiivinen, mutta kohdentuu aika harkitsemattomasti.

Herra puhemies! Sitten se, miten tämä korvataan. Ensi vuonnahan otetaan siis koko runsas miljardi uutta velkaa ja sillä rahoitetaan tämä, ja tulevat sukupolvet maksavat sen velan sitten kun jaksavat. Mutta siitä eteenpäin, vuodesta 2011, hallitus lupaa, että energiaveroja kiristetään. No, se on ympäristöpoliittisesti ihan ok, mutta voisi ajatella, että nämä ympäristöverot käytettäisiin ympäristön hyväksi eikä kansaneläkejärjestelmän rahoittamiseen. Mutta tämäkin on tietysti sinänsä mahdollista, että näin menetellään.

Mutta kenelle ja minkä kokoinen taakka pannaan tästä? Esimerkiksi sähköveron korottaminen panee kansaneläkeläiset, jotka ovat tässä edunsaajina, maksamaan korotetun sähköveron eli maksamaan itse omia eläkkeitään tätä kautta, mitä he nyt eivät tee. Yritykset ja kunnat joutuvat maksamaan, niin kuin totesin, ja esimerkiksi metsäteollisuus. Täällä on jo mainittukin, että metsäteollisuus hyötyy kai tästä kelamaksun poistosta 50 miljoonaa euroa mutta joutuu maksamaan energiaveroina lisää 150 miljoonaa euroa eli nettona 100 miljoonaa eli saman summan, minkä kunnat hyötyvät.

Näin ollen siis metsäteollisuudelle, joka tänäänkin ilmoitti Jyväskylässä tehtaan lopettamisesta - niitä on tullut ja tulee - hallitus työntää 100 miljoonan euron lisälaskua tästä järjestelmästä nettomääräisesti. Aivan käsittämätöntä. Ei tämä ole yrityspoliittisesti ollenkaan perusteltua, ed. Ollila. Pitäisi tukea, niin kuin totesin, niitä yrityksiä, jotka ovat nyt kaatumassa, ja niiden työpaikkoja ympäri maan, jotta tästä lamasta selvittäisiin edes kohtuullisin seurauksin.

Herra puhemies! Lopuksi totean, että hallitus on luvannut pääministerin suulla takuueläkkeen vuonna 2011 muistaakseni eli seuraavan hallituksen taakaksi. Juuri silloin, kun tämäkin iskee aika voimakkaasti, ehkä on maan talous aika heikossa kunnossa. Tällaisia lupauksiahan meillä on useampia, mutta takuueläke on sinänsä erittäin arvokas, hyvä asia. Mutta kysymys jää, mistä se takuueläke, jonka Kansaneläkelaitos maksaa, ottaa ne rahat sen rahoittamiseen. Se lisää tuota miljardin aukkoa, jos takuueläke tulee sen suuruisena edes kuin pääministeri on luvannut. Eli sähkölaskuako lisätään sillä osalla, että saadaan maksettua myös takuueläke?

Herra puhemies! Tässä esityksessä on niin paljon ongelmia, että mielestäni se on nyt syytä hylätä ja siihen on syytä palata aivan uuden valmistelun pohjalta eikä näin läpihuutojuttuna, kuin hallitus tämän nyt aikoo viedä.

Esa Lahtela /sd:  Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi auttoi sen verran tässä hommassa, ettei tarvitse niin pitkää puhetta pitää, koska näköjään Keski-Suomessa ajatellaan lähes samalla tavalla kuin Itä-Suomessa.

Itse kirjasin tähän yhden ranskalaisen viivan, josta lähden.

Elikkä minusta hallituspuolueiden logiikka pettää pahasti, kun vertaa ylemaksuun tätä kelarahoitusta. Täällä on perusteltu, että Yleisradioa ei missään tapauksessa voi panna valtion budjetista rahoitettavaksi, koska Ylen rahoitus saattaa vaarantua siinä. Nyt, kun tässä on paljon isommasta kyse, perustellaan, että se pannaankin valtion budjetista rahoitettavaksi ja saatetaan siten epävarmaan asemaan. Se logiikka toimii näinpäin. Sen takia odottaisi, että hallituspuolueiden edustajat ja hallitus olisivat loogisia kaikissa perusteluissaan, koska tämähän tekee epäuskottavaksi nämä perustelut. Sen takia heti alkuun voin todeta, että en ole kannattamassa tätä esitystä.

Käyn muutaman läpi. Ed. Kankaanniemi kävi melkein kaikki läpi. Minullakin on tänne itse kirjattu asioita.

Enstäinkin mietinnön perusteluissa todetaan, jotta tässä on 10 000 hengen tämmöinen mahdollisesti työllisyyden kysyntään vaikuttava lisäys. Tämähän perustuu siis samaan ajatukseen, mitä edellinen puhuja totesi siitä, että tässä kun sokeasti heitetään rahaa, niin siinähän käy sillä tavalla, että ei minkään yrityksen perusajatus ole se, että se työllistää, vaan sehän tuottaa omistajilleen tulosta, voittoa. Ainakaan minä en ole semmoisesta yrityksestä kuullut, että se perustettaisiin sen takia, että se huvikseen lähtisi työllistämään. Sehän tarkoittaa, että tässä tilanteessa nämä rahat hukkuu kaiken lisäksi mahdollisesti osinkoihin, mihin ne käytetäänkin sitten, mutta ei niillä yhtään työpaikkaa tulla synnyttämään.

Matalapalkkatuki oli hyvä esimerkki. Nyt on todettu, että se ei ole työllistänyt yhtään lisää. Siihen uhrataan kuitenkin 600 miljoonaa viiden vuoden aikana yhteensä. 100 miljoonaa vuodessa suoraan tukiin ja 20 miljoonaa hallinnointiin, josta tulee 600 miljoonaa yhteensä. Nyt se tutkimus osoitti, että siellä ei ole työllistetty näillä rahoilla, ei ole saatu yhtään uutta työpaikkaa, eikä ole voitu osoittaa, että vanhatkaan olisi sen paremmin säilyneet. Sitten kun näitä veronalennuksia on annettu, niin kaikkien näiden veronalennusten työllistävä vaikutus voi olla enintään 20 prosenttia, 80 prosenttia valuu hukkaan, mikä todistaa sen, jotta tämän tyyppinen ajattelu, mitä tässä puhutaan, että tällä olisi työllistäviä vaikutuksia, ei pidä paikaansa vaan ne ovat nollaluokkaa.

Sen takia pitäisi tehdä sillä tavalla - ja jatkossa odotan, jotta hallituskin viisastuu, tämähän menee läpi nyt totta kai, kun täällä on hallituspuolueet vankkana takana, vaikka millaisia esityksiä tulisi - jotta se kohdentuisi aina sillä tavalla, että kun työllistää, niin siihen kohdennetaan varat. Muuten ei tule helpotusta, jos ei uusi ihminen ole palkattu sinne, jolloin saadaan se vaikutus sataprosenttisesti toteutumaan, eikä hukata yhteisiä varoja niin kuin tässä tapahtuu.

Tämähän tapahtuu, niin kuin tässä on todettu, velanotolla koko tämä kelamaksun poisto. Valtio kattaa sen velanotolla. Tässä ed. Sirpa Asko-Seljavaara kysyi, miksi te vastustatte tämmöistä juttua, kun kunnat saavat lisää rahaa. No, totta kai saavat mutta ottakaa huomioon, kuka tämän tulee maksamaan. Tässä pääsee köyhäkin maksamaan sitten jatkossa, kun nostetaan sähköveroa ja nostetaan öljyn hintaa, nostetaan energiaveroja, ja kuljetukset nousevat. Siinä pääsee köyhätkin osallisiksi. Nyt ne eivät ole sillä tavalla päässeet tähän osallisiksi, kun tämä on tullut vähän rikkaampien kassasta. Sen takia ainakin minä vastustan tätä, koska tässähän tehdään vähempivaraisille lisäkustannusta. Tämä pitäisi nähdä. Tämä on sama linja, mikä on hallituksella, enkä minä yhtään ylläty siitä. Hallituksella on se linja, jotta mennään tasaveron suuntaan. Köyhemmät pannaan maksamaan kaikesta tavalla tai toisella, tässä tapauksessa välillisten verojen kautta, ja isotuloisilta ja hyvin menestyviltä lasketaan, jolloin saadaan rikkaille lisää rahaa.

Jos katsotte tämän päivän lehdestä ennustetta, niin se on aika kovat juttu. Siellä joku merkittävä henkilö on ennustanut, että viiden vuoden päästä Suomessa ei hyvin paljon teollisuutta enää olisi ja sosiaaliturva on täysin kriisissä, koska maksajia ei ole. Mitkään puskurit eivät riitä. Toivon mukaan sillä tavalla ei tapahdu, jotta näin kävisi, mutta kyllä se pahalta näyttää. Teollisuus on meillä näköjään karkaamassa, ja voi olla, että meillä on viiden vuoden päästä aika paha kriisi. Sitten kun meillä on velkaa ihan riittävästi, joidenkin ennusteiden mukaan, taisi olla VM:n kaveri, joka ennusteli, että jos nyt ei nopeasti saada toimenpiteitä, niin 2020 valtionvelka on 100 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se on niin kovaa leikkiä, jotta sitten, kun sitä käydään sitä maksamaan, kun tiedetään, että rahan hinta tulee nousemaan, se ei ainakaan laske, se tulee nousemaan, koska kysyntää on. Nyt sitä kyllä tuputetaan halvalla, koska valtio ottaa ja kunnat ottaa, saadaan pysyviä maksajia niille sijoittajapiireille, niin kyllä me olemme tosi pahassa jamassa. Silloin varmasti tulee eteen, mitä tässä on pelätty, että kun kelamaksun rahoitus saatetaan tälle pohjalle, niin siellä, kuka sitten onkin valtiovarainministeri, joka käy leikkelemään ja puututaan etuisuuksiin, koska ei enää pystytä rahoittamaan näitä asioita.

Oikeastaan siinä oli tärkeimmät vuodatukset, ja sen takia tulen vastustamaan tätä hanketta äänestyksessä.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________

Sirpa Asko-Seljavaara /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Lahtela sanoo, että tässä esityksessä ei ole mitään logiikkaa. Minun mielestäni tässä vastalauseen perusteluissa ei ole mitään logiikkaa. Koska teidän logiikkanne on se, että kunnille ja valtiolle voidaan kyllä antaa nämä sosiaaliturvamaksuhelpotukset mutta ei yrittäjille. Se on ihan selvästi se asia, mikä teillä nyt hiertää kengässä. Kuitenkin tämä maahan elää sillä, että me myymme ulkomaille tavaraa ja saamme siitä myöskin hyvän hinnan. Esimerkiksi edustaja Anneli Kiljunen sanoi, että tällä ei ole mitään merkitystä työvoimakustannuksiin. Onhan sillä selkeä merkitys työvoimakustannuksiin, koska meillä on korkeat palkat, meillä on korkeat sosiaaliturvamaksut ja muutenkin korkea elintaso. Meidän tavaroidemme hinta on korkea. Tämän aamun uutisissa oli, miten esimerkiksi Yhdysvaltoihin nähden meidän kilpailukykymme on huono.

Heikki A. Ollila /kok (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Tässä vastalauseessa, ja sama henki oli myös edustaja Lahtelan puheenvuorossa, todetaan, että tämä suomalaisten yritysten tuotannon aleneminen ei johdu pääasiassa kilpailukyvyn heikkenemisestä vaan lähinnä kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämästä kysyntälamasta. Tämä tietysti pitää paikkansa, mutta kyllä tosiasia on se, että työnantajakustannukset vaikuttavat. Ne vaikuttavat sen tuotteen tai palvelun loppuhintaan ja se vaikuttaa taas sitten, miten se on kilpailukykyinen kun maailmalle lähdetään tavaroita viemään. Mitä alhaisempi kysyntä niin sen korkeampi paine tietysti tuohon kilpailukykyyn kohdentuu. Tässä ei ole logiikkaa. Kaiken kaikkiaan tämä vastalause, totean sen, kielii kyllä melkoisesta työuupumuksesta tuolla opposition puolella. Tässä on aika paljon tämmöistä vetelää. Viittaan tähänkin: "Jotta nyt esitetty kansaneläkemaksun poisto elvyttäisi yhden työpaikan verran, pitää yrityksessä olla vähintään 35 työntekijää." Tässä ei ole mitään matemaattista päätä eikä häntää.

Erkki Pulliainen /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä en kyllä kohtelisi oppositiota ihan tuolla tavalla. Minä kohtelisin sillä tavalla, että kannattaisi ottaa semmoinen niin sanottu masking factor huomioon, elikkä sellainen rajoittava tekijä, joka tällaisena aikana menee kaiken yläpuolelle ja hallitsee kaikkea, niin Suomessa kuin kautta oecd:n alueen kaikkialla on menty krouveihin signaaleihin työnantajapolitiikassa ja suhteessa yhteiskuntaan. Tässä on tyypillinen sellainen asia, jossa nimenomaan hyvin krouvilla menetelmällä ilmoitetaan, että me olemme pelissä mukana, siis yhteiskunta on pelissä mukana.

Reijo Paajanen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Harvoin olen edustaja Kankaanniemen kanssa ollut niin paljon eri mieltä kuin hänen äskeisestä puheenvuorostaan. Minusta siitä puuttui tuo logiikka, mitä edustaja Ollila tuossa totesi. Tuosta Finnveran ja Hermeksen vertailusta ja Kauppalehden jutusta, niin Finnvera toimii täysin tämän talon säännösten mukaisesti ja jakaa rahaa niillä periaatteilla, mitkä sille on annettu. Tältä osin tuo väite, että Finnvera toimisi jollakin tavalla väärin, ei pidä paikkaansa. Tästä hyötyvät kaikki yritykset, niin huonossa tilanteessa olevat kuin tietysti hyvässä tilanteessa olevatkin. Tämä tuki on äärimmäisen tärkeää nimenomaan niille yrityksille, jotka ovat huonommassa tilanteessa ja jotka tarvitsevat lisärahoitusta, jotta ne pysyvät hengissä.

Lauri Kähkönen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muistaakseni edustaja Asko-Seljavaara totesi tuossa äskeisessä puheenvuorossaan, että sosialidemokraatit eivät ole missään sellaisessa mukana, joka toisi yrittäjälle helpotuksia. Pyydän jo ennakkoon anteeksi, jos tässä on jokin väärin, mutta näin joka tapauksessa minä tämän puheenvuoron tulkitsin. Muistutan edustajaa siitä, että tässä vastalauseessakin todetaan, joskin se ei siinä merkityksessä ole mutta kuitenkin, että tämä kokeilu työnantajan sosiaaliturvamaksun poistamisesta tuli vuonna 2003. Se ei tietysti koko Suomea koske. Eli sosialidemokraatit olivat silloin mukana hallituksessa. En tiedä missä vaiheessa kuljetustuki ensimmäisen kerran on tullut, mutta niin kuin ne edustajat, jotka talossa ovat pitkään olleet, muistavat, niin sitähän on jatkettu, jatkettu ja jatkettu. Ja silläkin on merkitystä yrittäjille. Sillä on pieni rahallinen merkitys mutta erityisesti henkinen. Myös silloin kun sosialidemokraatit ovat olleet vastuussa, on tapahtunut muitakin lakiuudistuksia, joilla yrittäjien asemaa on helpotettu.

Toimi Kankaanniemi /kd (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! En ollenkaan epäile, etteikö Finnvera toimi lakien mukaan. Mutta lait ja ministeriön antamat määräykset Finveralle ovat niin tiukat, että Suomen teollisuuden viennin asema on takuiden suhteen heikompi kuin esimerkiksi Saksassa ja siksi meiltä menetetään koko ajan näitä töitä. Toiseksi sitten eduskunta nämä säätää ja pitää muuttaa lainsäädäntöä. Talousvaliokunta oli yksimielinen kun tänään lausunnon budjetista kirjoitti tästä asiasta.

Sitten ihmettelen sitä, että sanotaan, että kaikki yritykset hyötyvät tästä maksun poistosta, ja kuitenkin on yksiselitteisen selvä asia, että metsäteollisuus, joka on meidän pääasiallinen teollisuutemme edelleen, kärsii tästä 100 miljoonaa euroa vuodessa kun se hyötyy 50 miljoonaa, mutta kärsii energiaverojen korotuksista 150 miljoonaa. Tämäkö on kokoomuksen yrityspoliittinen linja?

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Sirpa Asko-Seljavaara: Olen pitänyt teitä niin kuin tarkan talouden ja järkevän taloudenpidon ihmisenä. Omassa taloudessanne ette varmasti tee, että menette kylvämään rahaa noin vaan, vaan uskon, että teette hyvin tarkkaan täsmällisesti, mikä teidän on aikomus tehdä ja ostatte sen tavaran minkä haluatte. Tai jos olette myymässä, niin ette summittaisesti vaan hyvin tarkasti olette myymässä, mikä on myytävänä. Mutta tässä tapahtuu täysin sokeasti kaikki. Heitellään miljardi euroa, vähän yli, noin vaan tietämättä, mitä tapahtuu. Kuntien valtionosuudet, jos tunnette järjestelmän, on aika täsmä juttu. Siinä voidaan kohdentaa sellaisille kunnille rahat, joissa tarvitaan. Mutta tässä menee, niin kuin edustaja Kankaanniemi pöntössä totesi, tässä tapahtuu sillä tavalla, että tässä sokeasti heitetään. Siis rikkaat saavat myös. Minusta se ei ole oikeata politiikkaa.

Pentti Tiusanen /vas:  Arvoisa puhemies! Täällä riittää puhetta, mutta itse todellisuus ei muutu miksikään. Kunnat voivat huonosti ja etenkin palveluja tarvitsevat ihmiset voivat huonosti, ensi vuonna vielä huonommin, ja tilanne on vuonna 2011 vielä huonompi. Valtion pitäisi oma vastuunsa kantaa siitä. Se ei tee sitä, ei vuoden 2010 budjetissa eikä varmasti nykyinen hallitus tee sitä myöskään vuoden 2011 budjetissa. Samalla valtio kuitenkin on velkaantunut ja velkaantuu nimenomaan lisää tämän kansaneläkemaksun poistamisen vuoksi, ja ilmoittaa, ettei se voi tukea kuntien peruspalveluita, koska se on niin velkaantunut. Eli kansaneläkemaksun poistamisella on selvä, suora yhteys siihen, että ihmisillä menee kunnissa huonosti, nimenomaan pienituloisilla, nimenomaan sairailla, lapsilla, vanhuksilla. Sanotaan, että perustulo ei vaarannu. Varmasti pitkässä juoksussa se vaarantuu, mutta lyhyellä aikavälillä nimenomaan peruspalvelut heikkenevät valtion turhan velkaantumisen vuoksi. Näin tapahtuu juuri nyt, kun ollaan hyväksymässä tätä hallituksen esitystä.

Erkki Pulliainen /vihr:  Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän keskusteluun.

Muistan hyvin sen, minkälaisia keskusteluja käytiin tässä salissa tasan vuosi sitten liittyen tähän aiheeseen finanssikriisi/talouskriisi/sosiaalinen kriisi, joka on nyt vain sosiaalisena kriisinä kärjistymässä. Silloin valtiovarainministeriltä kyseltiin, olisikohan nyt jo aika herätä, että tässä taitaa käydä aika ohkoosesti. Hän sanoi, ettei tässä mittään hättää oo. Ja meidän kunnioitettu työministerimme Cronberg ilmoitti, että joo, tässä on semmoinen tilanne, että tässä ei oo työntekijöitä, ku on niin paljon yhteiskunnan ikärakenne ja tämmöiset muuttumassa. Ja pieleen meni siis niin armottomasti kuin olla voi. Tämä tilanteen väärinarviointi, jossa jokainen tietysti arvioi juuri sen oman kykynsä ja taitonsa ja senhetkisen tietonsa perusteella, on hyväksyttävä sellaisessa tilanteessa. Se arviointihan olisi voinut olla aivan oikeakin, mutta se nyt sattui olemaan väärä. Sillä tavalla luotiin pohja sille, että kun tultiin tämän vuoden tammikuulle, niin oli ihan välttämätöntä tämän istuvan hallituksen tehdä räväköitä temppuja; sellaisia nopeita temppuja, joilla voidaan ainakin sanallisesti kuvata, että näillä tempuilla saattaa olla myönteisiä signaalivaikutuksia nimenomaan työnantajataholle, siis tuotannollisella puolella aivan erityisesti. Sitten helmikuussa, kun kokoonnuttiin pohtimaan näitä asioita, totesin olevani sitä mieltä, että tämä kelamaksun kevennyspuoli oli ihan oikea toimenpide siinä tilanteessa. Olen edelleen täsmälleen samaa mieltä kuin silloin helmikuussa, kun arvioitiin tammikuussa valtioneuvoston tekemien päätöksien relevanttiutta.

Mitenkä sitten nyt on tilanne? Nyt katsotaan, mitä on maapallolla tapahtunut erityisesti Oecd-alueella tämän kymmenen kuukauden aikana suurin piirtein. Kaikkialla on tehty erittäin voimakkaita miljardien, kymmenien miljardien, satojen miljardien hyvin krouvia toimenpiteitä. Siis toisin sanoen mitään räätälöityä mallia ei kukaan ole keksinyt tähän tilanteeseen, vaan se on eräällä tavalla paniikinomaista reagointia. Siitä on sitten seurauksena, että kaikki se arvostelu, mitä olemme nyt tämän illan aikana kuulleet ja mikä on hyvin muiden kanssa ristiriitaistakin, niin se on ihan oikein. Täältä on yksityiskohtia poimittavissa vaikka kuinka paljon.

Esimerkiksi mitä järkeä on siinä, että kun tiedetään firman olevan nyt kerta kaikkiaan tilanteessa, jossa rahat ovat loppumassa, vientiteollisuudesta ollaan riippuvaisia, mitään valoa ei näy ja yhtään tilausta ei tilauskirjassa ole, niin sille edelleen kohdistetaan työnantajamaksuhelpotuksia niin kauan kuin firma maksaa palkkoja? Elikkä se on eräänlainen saattohoitokukkakimppuraha, eikä mitään, ei sitten tavallaan mitään järkeä suomalaisten veronmaksajien varoja käyttää tällaiseen tarkoitukseen. Mutta kuitenkin johtuen siitä, että tämä menetelmäpakettikirjo on ollut niin krouvi kaikkialla, niin kuin se on ollut myöskin Suomessa, niin nyt sitten täällä on puhuttu sitä, kuka nämä viulut maksaa.

Arvoisa puhemies! Pikkuisen arvioin tulevaisuutta eri tavalla kuin täällä eräät ovat arvioineet. Täällä on sanottu, että primäärimaksaja olisi suomalainen veronmaksaja. Niin onkin korkojen osalta, mutta vähän pitemmässä juoksussa eihän tämä kehitys voi johtaa mihinkään muuhun kuin hyperinflaatioon. Elikkä kysymys on siitä vippaajasta, joka on antanut rahaa omilla ehdoilla, omilla odotuksillaan ja omaksi tappiokseen. Valitettavasti tämä asia on näin. Se on maailmanlaajuinen ongelma. Yhdysvaltain tuore tilanne osoittaa, että valitettavasti tulevaisuudenkuva on tällainen.

Juha Rehula /kesk:  Arvoisa herra puhemies! Lakiesitystä kansaneläkemaksun poistamisesta on käsitelty muutamia kertoja aikaisemminkin jo. Olen noissa aikaisemmissakin yhteyksissä todennut saman, jonka sanon nytkin hallituskumppanimme kokoomuksen suuntaan: vähempikin into riittäisi.

Tälle esitykselle löytyy perustelut, ja ne perustelut ovat kannatettavia. Tässä tapahtuu asioita, jotka ovat myönteisiä, mutta erityisesti valiokunnan varapuheenjohtaja ja ed. Asko-Seljavaara, kyllä vähempikin into riittäisi tämän kelamaksun poiston osalta. Eihän tämä täysin ongelmaton ole, semminkin kun olemme tilanteessa, jossa mietitään, miten kompensoidaan tämä rahoitus, raha-arvoltaan 1 miljardin euron luokkaa oleva maksu. Tämähän noudattaa sitä hallituksen linjaa, että nyt mennään tämän laman yli lainanotolla ja leikkauslinjalle ei ainakaan lähdetä ja veronkorotuksiakin tehdään sitten, kun on sen aika. Se, mitä meillä on tietoa tästä kompensaatiosta, on veronkorotuksiin liittyvä.

Toisekseen sen suuren huolen, mitä tätä esitystä vastustavissa puheenvuoroissa on esitetty, minä vasemmistoliiton osalta ymmärrän. Vasemmistoliitolla on perusturvapuolueena huoli siitä, että meillä jatkossakin perusturvaetuudet ovat maksussa, ja huoli siitä, että Kansaneläkelaitoksen rahoitus on turvattu pitkällä aikajänteellä. Se jotenkin istuu tähän keskusteluun. Mutta sitten täällä salissa on sellaisia toimijoita, jotka ovat ilmeisesti nyt vasta heränneet siihen, että perusturvakin on olemassa. Ja tällä saatetaan käydä kiinni asioihin, joista tässä salissa vielä tulevina vuosina keskustellaan, eli miten me nämä perusturvaetuudet rahoitamme. Toisaalta aikana, jolloin meillä on ollut kansaneläkemaksu, ei se ole taannut puuttumista perusturvaetuuksiin ja niiden tasoon. Menemättä yhtään sen enempää historiaan, mainitsen kuitenkin yhden esimerkin. Kun on riittävän kauan täällä ollut, niin se tapa ja asia, jolla horjutettiin vakavalla tavalla kansanvakuutusjärjestelmää ja jolla horjutettiin vakavalla tavalla perusturvan yhtä keskeistä peruspilaria ja josta vaalienalushässäköitten aikana sanottiin vuoden 1999 helmikuussa, oli valtiontalouden niin salliessa kansaneläkkeen pohjanosan palautuksen pysäyttäminen ja sen palauttaminen. Tuohon aikaan maksettiin kansaneläkemaksua. Ei se ollut esteenä sille, että yhtä peruspilaria horjutettiin mitä vakavimmalla tavalla. Eli väitteet siitä, että tämän kansaneläkevakuutusmaksun poistaminen horjuttaisi perusturvan rahoitusta jollakin muotoa, eivät pidä paikkaansa. Sillä meillä on esimerkit siitä, ettei maksu ole ollut takaajana sille, että etuus maksetaan.

Kolmanneksi ovat ne puheet, joissa väitetään, että tällä esityksellä ei olisi kuntatalouteen mitään vaikutusta. Varmuuden vuoksi totean - jokseenkin suora lainaus ed. Tiusasen äsken pitämästä puheenvuorosta - että kansaneläkemaksun poistolla on suora vaikutus siihen, että ihmisillä menee kunnissa huonosti. Jos malttaa lukea sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön, niin joka tapauksessa ja kaikissa tilanteissa 177 miljoonan euron nettovaikutus on vuonna 2010 sillä, että tämä kelamaksu kunniltakin poistuu. 177 miljoonaa euroa on joka tapauksessa aika iso summa rahaa. Jos elettäisiin Suomen markka-aikaa, se olisi 1 miljardia markkaa. Jos tätä summaa joku vähättelee, sen voi tietysti tehdä. Ja senkin sanon, että ei tämä 177 miljoonaa euroa kuntataloutta pelasta, mutta se on joka tapauksessa uutta rahaa. Se on rahaa, jota kunnilla ei ole ollut; se on rahaa, jonka valtio lainaa antaakseen sen kunnille.

Herra puhemies! Sitten vielä yksi asia. Kehotin valiokunnan mietintöä esitellessäni lukemaan tämän mietinnön jo sen vuoksi, että täällä on paljon lukuja, jotka ovat hyödyllisiä silloin, kun tätä keskustelua käydään. Vastalauseessa kannetaan huolta Kelan rahoituksen turvaamisesta, ja osaltaan ymmärrän tämän huolen. Mutta toivoisin, että oppositiokin lukisi valiokunnan mietinnön sivulta 3 toisen palstan aivan viimeisen kappaleen: "Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden kuukausittainen vaihtelu on jatkossa merkittävästi pienempi kuin kansaneläkemaksun aikana." Toisekseen: "Ehdotettu 3,5 prosentin vähimmäismäärä nostaa vuonna 2010 kansaneläkerahaston varojen keskimääräistä kuukauden alinta tasoa verrattuna alkuvuoden 2009 rahoitussäännöillä laskettuun tasoon ja parantaa siten kansaneläkerahaston maksuvalmiutta." Ja kolmanneksi asia, jossa valtiovarainministeriö ja tätä kautta maan hallitus on tullut Kelaa vastaan: "Lisäksi maksuvalmiutta on tarkoitus parantaa aientamalla valtionosuuden maksamista nykyisestä niin, että valtionosuus maksettaisiin aina viimeistään 3 pankkipäivää ennen eläkkeiden maksamista." Kelassahan on ollut huolta siitä, että yksi pankkipäivä ei riitä teknisiin järjestelyihin, jotta etuudet ovat luvattuina päivinä paikallaan tileillä. Tämä saattaa kuulostaa vähäpätöiseltä ja pieneltä asialta, mutta kun on kyse siitä, että rahat ovat Kelan tilillä päivänä, jolloin perusturvan etuudet, tässä tapauksessa kansaneläkkeet, maksetaan, niin tällä pyritään turvaamaan ja sanon - kyetään turvaamaan - se, että maksut ovat ajallaan niiden tileillä, joille ne maksut tai eläke kuuluu. Eli kannattaisi nyt sitten kuitenkin ainakin yrittää myös kuunnella sitä, mitä sanotaan ja mitä yritetään tehdä paremmin, kuin esittää niitä väitteitä, joilla tämä esitys on mustamaalattu ja lytätty täysin kelvottomaksi. Tässä kohtaa tarkoitan erityisesti sitä, miten ja millä keinoilla ja millä välineillä Kelan rahoitus kaikissa tilanteissa turvataan.

Ja aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, tämän lain jälkeen kaikissa tilanteissa viimesijainen vastuu etuuksien rahoituksesta ja eläkkeitten maksamisesta niinä päivinä kuin eläkkeet kuuluu maksaa, kuuluu valtiolle. Valtio olemme me, ja viime kädessä tässä salissa päätetään, jos siinä jotakin muutoksia tapahtuu. Mutta sellainen lietsominen ja sellaiset väitteet, että erityisesti nyt tällä lailla vaarannettaisiin perusturvan, vähimmäisturvan, rahoitus, ovat kyllä kohtuuttomia ja katteettomia.

Tuula Väätäinen /sd:  Arvoisa puhemies! Tämänkin asian kohdalla oppositiota on syytetty siitä, että se on epäluuloinen ja maalaa uhkakuvia. Kelan tilintarkastajana olen toistuvasti ollut tilanteessa, jossa Kelan pääjohtaja on käynyt kanssamme ihmettelevää keskustelua hallituksen päätöksestä poistaa kelamaksu työnantajilta. Koko Kelassa ollaan huolestuneita siitä, miten rahoitus turvataan. Sellaista tilannetta ei todellakaan voi syntyä, että Kelalla ei olisi rahaa maksaa eläkkeitä silloin, kun maksatuspäivä on, koska kyse on ihmisistä, joitten koko elämä on sen eläkkeen varassa, ja pienikin viivästys maksussa voi tuoda katastrofin talouteen. Kelan pääjohtaja Huhtanen, jos kuka, entisenä sosiaali- ja terveysministerinä varmasti tietää valtion tavat ja ehkä silläkin perusteella on huolissaan tästä syntyneestä tilanteesta. Me tiedämme sen, että poliittiset periaatteet vaikuttavat siihen, miten Kelan toimintaan suhtaudutaan ja millä tavalla Kelan rahoitus tänä päivänä ja tulevaisuudessa turvataan. Sinällään ed. Rehula oli oikeassa siinä, että tämä sali on se paikka, jossa nyt ja tulevaisuudessa päätetään, mikä Kela on ihmisten perusturvan takaajana. Erikoiseksi tämän tilanteen tekee se, että kun hallitus teki päätöksen kelamaksun poistamisesta, se tehtiin tilanteessa, jossa ei ollut minkäänlaista tietoa siitä, miten tämä vaje Kelan kassassa täytetään. Näyttää siltä tämän päivän keskustelun perusteella, että tätä tietoa ei oikeastaan ole vieläkään eli miten se rahoitus pitkässä juoksussa turvataan. Nyt me menemme velan turvin; tulevaisuudessa on puhuttu energiaverosta ja ehkä muistakin veroista. Millä tavalla tämä verotuskäytäntö sitten toimii niin, jotta tämä aukko tukitaan? Mutta myös on huomattava sitten se, mistä Erkki Pulliainen puhui täällä ympäristön näkökulmasta: ympäristöverojen, energiaverojen, täytyisi tulla myös osittain ympäristön hyväksi.

Ed. Asko-Seljavaara sanoi, että kunnat voivat nyt laittaa säästyneet rahat palkkoihin. Mistä ihmeestä teillä sellainen käsitys on syntynyt? Teidän oma ministerinne Katainen on pitkin kevättä ja syksyä puhunut maltillisista palkkaneuvotteluista. Ei puhettakaan siitä, että julkisen sektorin palkkoihin voitaisiin saada lisää rahaa. Vai onko minulla tiedossa aukko: merkitsikö hallitus korvamerkinnällä nämä työnantajan kelamaksujen poistamiseen tarkoitetut varat niin, että kunnat käyttäisivät ne palkkoihin? Ei minulla ole mitään sitä vastaan, mutta minä epäilen, että tämä teidän ajatuksenne ei ole realistinen.

Kristillisdemokraattien puolueen puheenjohtajan, ed. Räsäsen puheenvuoroa kuunnellessani ajattelin, että kaikki ne perusteet, joita hän kertoi, olisivat perusteita hylätä tämä laki. Ihmettelin hänen kannanottoaan siitä, että tämän lain he voisivat hyväksyä pelkällä lausumalla. Onneksi ed. Kankaanniemi toi sitten oman näkemyksensä asiasta, ja tuli myös kristillisdemokraattien tiukka, kielteinen linja lain hyväksymiselle. SDP:n ja vasemmistoliiton hylkäysesityksessä on väitteistä huolimatta varsin perustellusti sanottu, minkä takia tätä lakia ei pidä hyväksyä, ja niillä perusteilla minäkin kannatan tämän hylkäämistä.

Heikki A. Ollila /kok:  Puhemies! Viimeinen konsti monessa kuntataloudessa on ollut joko lomarahojen vapaaehtoinen vaihto vapaaksi tai lomautukset, kun rahat eivät riitä. Tässä mielessä jokainen lisätulo kuntiin on myös työllistävä tulo, ja se käytetään palkkamenoihin. Työllistäminen ja työllistyminen tapahtuvat kuitenkin Suomessa ennen kaikkea yritystoiminnan kautta. Siitä syntyy se jaettava myös julkisen vallan työllistämiselle. Suomalaiset yrittäjät, työllistämisen ehdottomasti parhaat asiantuntijat ja käytännön toteuttajat, ovat ottaneet tämän uudistuksen myönteisesti vastaan. On syytä korostaa vielä, että ei ole oikein loogista eikä perusteltua, että työnantajat joutuvat ensinnäkin rahoittamaan perusturvaa ja toisekseen vielä rahoittamaan perusturvaa sitä enemmän, mitä enemmän yritykset työllistävät. Kyllähän tämä ohjaa ja on ohjannut suomalaista yritysrakennetta väärään suuntaan. Se on ollut järjestelmä, joka rankaisee työtä ja työllistämistä, ja siksi on korkea aika toteuttaa tämä uudistus. Kritiikille, joka on eräiltä osin kuulostanut hieman tuollaiselta pakonomaiselta, ei ole oikein kyllä pohjaa.

Paula Sihto /kesk:  Arvoisa puhemies! Työnantajan kansaneläkemaksu ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2010 alusta. Maksua ei enää maksettaisi tammikuussa 2010 maksettavan palkan perusteella. Kansaneläkemaksun poistuessa Kansaneläkelaitoksen osuutta verotuskustannuksista ehdotetaan alennettavaksi 2,5 prosenttiyksikköä.

Työnantajan kansaneläkemaksun poistumisen jälkeen valtio rahoittaisi käytännössä yksin sekä kansaneläkkeiden kustannukset että kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien toimintakulut. Työnantajan kansaneläkemaksua on ennen vuotta 2009 alennettu useaan otteeseen asteittain valtiontalouden voimavarojen puitteissa. Osana työllisyyden elvytystoimia työnantajien maksuja alennettiin kolme kertaa 1990-luvun alussa. Sen jälkeen kansaneläkemaksua on alennettu vielä useaan kertaan vuosina 1997-2008.

Julkisen alan työnantajien kansaneläkemaksuja on samaan aikaan yhtenäistetty ja alennettu lähemmäs yksityisten alojen keskimääräistä maksutasoa. Työnantajan kansaneläkemaksujen osuus kansaneläkkeiden rahoituksesta oli vuonna 1989 vielä 54 prosenttia ja vuoden 2009 alussa noin 30 prosenttia. Kansaneläkemaksun poisto alentaa välittömästi työnantajien työllistämiskustannuksia ja parantaa yritysten investointimahdollisuuksia nopeasti syventyneessä taantumassa. Palkkaan perustuvien kustannusten alentamisella vähennetään painetta työvoiman lomautuksiin ja irtisanomisiin.

Kansaneläkemaksun poistamisen elvytysvaikutus on täysimääräinen vuonna 2010, jolloin työttömyysasteen on ennakoitu nousevan yli 10 prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen tukee työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengellä. Talouden taantuman aikana tämä merkitsee lähinnä työvoiman supistamistarpeen pienenemistä. Kansaneläkemaksun jo toteutuneen alentamisen ja poistamisen on arvioitu keventävän työnteon veroastetta vuositasolla noin 1 065 miljoonalla eurolla.

Kansaneläkemaksun poisto helpottaa kuntien tilannetta ja parantaa työllistämismahdollisuuksia kuntatalouden kannalta muutoin hankalassa suhdannetilanteessa. Kuntatyönantajien maksut alenisivat vuonna 2010 noin 152 miljoonaa euroa. Kansaneläkemaksun poistamisen välillisenä vaikutuksena kuntien saamien valtionosuuksien arvioidaan alenevan vuonna 2010 noin 50 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto kasvaa työnantajien kansaneläkemaksun poistamisen vuoksi aiempaa suuremmaksi. Kuntien osalta maksun poistamisen vaikutus yhteisöveron tuottoon on arvioitu 75 miljoonaksi euroksi. Maksujen poistamisen nettovaikutus vuonna 2010 kuntiin olisi siten noin 177 miljoonaa euroa menoja keventävä.

Kansaneläkerahastoon tilitettävien kansaneläkemaksutuottojen arvioidaan alenevan ensi vuonna noin 627 miljoonaa euroa kuluvaan vuoteen verrattuna. Ensi vuonna valtio rahoittaa kansaneläkemaksun poistamisen kustannukset pääosin valtion lainanottoa lisäämällä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan tämän jälkeen työnantajien kansaneläkemaksun poistosta valtiolle aiheutuvia tulonmenetyksiä kompensoidaan korottamalla valmisteveroja nettomääräisesti noin 750 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 alkaen, ja pääosin ne pyritään kohdentamaan kansaneläkemaksun poistamisesta hyötyvälle elinkeinoelämälle.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksella on oltava säännöllisesti maksettavaa eläkemenoa varten tarvittava vakaa ja turvaava rahoitus sekä riittävä puskuri talouden ja maksuliikenteen ennakoimattomien häiriöiden varalle. Kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien maksuvalmiuden turvaamiseksi laissa säädetään edelleen rahastossa kalenterivuoden päättyessä olevan rahoitusomaisuuden vähimmäismäärästä. Vähimmäismääräksi ehdotetaan 3,5 prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskuluista nykyisen 5 prosentin sijasta. Jos vähimmäismäärä olisi alittumassa, valtio lisää rahoitusosuuttaan vähimmäismäärän saavuttamiseksi. Esitettyjen selvitysten mukaan kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden kuukausittainen vaihtelu on jatkossa merkittävästi pienempi kuin kansaneläkemaksujen aikana. Lisäksi maksuvalmiutta on tarkoitus parantaa aientamalla valtionosuuden maksamista nykyisestä niin, että valtionosuus maksettaisiin aina viimeistään 3 pankkipäivää ennen eläkkeiden maksamista.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:  Arvoisa puhemies! Tämä kelamaksun poistohan hyväksyttiin niin sanotussa sosiaalitupossa tämän vuoden alussa, ja siinä olivat kaikki työmarkkinajärjestöt mukana, erittäin voimakkaasti myös SAK. Ihmettelen nyt, miten kansanedustajat yhtäkkiä ovatkin eri mieltä tästä sosiaalitupon ehdotuksesta.

Sitten ed. Kähköselle, kuten jo itse mainitsitte, niin Lipposen hallituksen aikanahan tätä kansaneläkemaksua alennettiin kolme kertaa. Tämän vuoden alusta se lievennettiin ja ensi vuoden alusta se poistetaan kokonaan.

Ed. Lahtelalle: Sanotte, että tämä kohdistuu huonosti. Eihän tämä kohdistu huonosti. Paljon huonomminhan kohdistuvat valtionosuudet, jotka ensi vuoden alusta lasketaan yhteen kunkin kunnan kohdalla, opetus, sosiaali, terveys ja yleinen valtionosuus, ja koko se potti viedään sinne kunnan kassaan ja kunta saa päättää, miten se jaetaan. Tämähän ei kohdistu yhtään mihinkään. Kunta päättää kaiken, mutta tämä todella kohdistuu, ed. Väätäinen, näihin ihmisten palkkoihin. Ei se korota palkkoja, mutta palkkakustannuksiin se kohdistuu ihan suoraan.

Esa Lahtela /sd:  Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Sirpa Asko-Seljavaaralle: En ymmärrä ollenkaan teidän logiikkaanne. Se raha tulee kuntaan könttänä ja kunta käyttää sen rahan. Ei se käytä sitä välttämättä palkkoihin. Se käyttää, mihin tarvitsee siellä kunnassa, totta kai kunnallisessa päätöksenteossa. Minä ihmettelen, mistä te olette saanut päähänne, että se tulee johonkin lisäpalkkaukseen tai palkkakustannuksiin yleensä.

Mutta ed. Pulliainen käytti oikein hyvän puheenvuoron minusta siitä, mitä koko maailman laajuisesti on tapahtunut. Eli on syydetty rahaa elvytyksen nimissä katsomatta, miten se kohdentuu, ja tässähän tapahtuu juuri samalla tavalla. Sehän on eläinmaailman käyttäytymistä. Siis hallitus käyttäytyy kuin eläinmaailma, ja meidän ei tarvitsisi välttämättä tehdä niin, kun asutaan Suomessa. Meillä ollaan vähän tämmöisiä, että huomattavasti harvemmin me olemme laumaeläimiä tai parvieläimiä. Sopulilaumahan käyttäytyy tällä tavalla, että se menee samaan suuntaan, ja koko maailman laajuisesti on niin kuin paniikki ollut, tai vertaisin tässä hallitusta puluparveen. Kun käsiä läppäyttää, niin silloin porukka lähtee samaan suuntaan karkuun äkkiä. Tässä ei ole yhtään ajateltu, miten ne rahat hyödynnetään ja kohdennetaan, että se tukisi työllisyyttä.

Tuula Väätäinen /sd:  Arvoisa puhemies! Ed. Rehula viimeisessä puheenvuorossaan opetti meitä. Hän sanoi, että tämä sali on se, joka pitää huolta Kelan rahoituksesta. Silloin kun hallitus, työnantajat ja työntekijäosapuoli ovat neuvotelleet tämän rahan poistamisesta, hallituksen olisi pitänyt pitää huolta Kelan rahoituksesta. Se tilanne, mikä tänne on syntynyt, tietysti johtuu siitä, että Kelalla ei ole nyt tätä puskuria olemassa ensi vuoden alusta, mikä sillä on ollut tähän asti, ja nyt sitten tämä Kelan puskuri on valtion velan varassa, tulevaisuudessa joittenkin verojen varassa, eikä Kelalla ole varmuutta siitä, onko aivan varmaa, että se raha on kolme päivää ennen siellä tileillä. (Ed. Asko-Seljavaaran välihuuto) - No, ed. Asko-Seljavaara varmaan voi henkilökohtaiseen takuuseen tästä lähteä. - Mutta tästä on kyse, ja tämän salin tehtävä on perätä sen perään, että Kelan rahoitus olisi tulevaisuudessakin turvattu. Siksi työnantajan eläkemaksua ei olisi koskaan pitänyt poistaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:  Arvoisa puhemies! Tässä ei todellakaan perusturva heikkene millään tavalla. Kelassahan on 1,3 miljardia valtion rahaa jo nyt, ja tämä kansaneläkemaksu on siihen lisäys. Kela joutuu maksamaan paljon muitakin kuluja, kuten nämä lapsilisät, joista mainitsin. Valtio on luvannut huolehtia tästä maksusta, koska se on perusturvaa, ja perusturvaa ei mielestäni tarvitse työnantajan suoranaisesti maksaa.

Lauri Kähkönen /sd:  Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle: Näin varmaan on, että niitä alennettiin kolmesti, kun me kaikki muistamme, että 90-luvun laman vaiheessa jouduttiin niitä erittäin voimakkaasti korottamaan muun muassa eläkeläisten osalta.

Mutta ihan tässä hallituspuolueitten edustajille totean, että ei kaikki ole sellaista, miltä näyttää. Hyvin paljon on mainostettu näitten valtionosuuksien kohoamista. Otan esimerkin. Vuoden 2008 alussa valtionosuuksien perusteena olevia yksikköhintoja perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa korotettiin 15 prosenttia. No, hallituksen puolelta todetaan, että joo, näitä valtionosuuksia on korotettu, mutta samalla kunnan jokaista asukasta kohti maksamaa rahoitusosuutta sitten nostettiin yli 20 prosenttia, ja tämähän tarkoittaa sitä, että kunnissa valtiolta tulevan rahoituksen määrä laski monessa kunnassa merkittävästi ja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa myös ikääntyneitä ihmisiä on huomattavasti enemmän, eli todellisuudessa opetuksen järjestäminen huomattavasti vaikeutui.

Tuula Väätäinen /sd:  Arvoisa puhemies! Kela ei todellakaan ole voittoa tuottava organisaatio, vaan kaikki Kelan eurot on sidottu niihin sosiaalietuuksiin, mitä esimerkiksi ed. Asko-Seljavaara äsken luetteli, ja siinä suhteessa siellä ei ole olemassa sellaista puskuria, joka voisi tulla hätäapuun, jos tämä eläkemaksurahasto ei olekaan kunnossa. Sen takia tässä on suuri hätä oppositiolla, ja minä toivon, että myös hallituspuolueitten edustajat kävisivät nyt sitten itsensä kanssa keskustelua, ollaanko tässä todella tekemässä oikeudenmukaista ratkaisua Kelan näkökulmasta ja sieltä saatavien kuntalaisten palvelujen näkökulmasta katsottuna.

Paula Sihto /kesk:  Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Lahtela ja Väätäinen pitivät ihan hyviä puheenvuoroja, ja ed. Lahtela tässä ansiokkaasti puhui kuntapäättäjien toimintatavasta kunnissa. Mutta kyllä meidän pitää nyt palauttaa mieleen, vaikka tämä esitys on aikaansaatu, että kyllä minun mielestäni tänä päivänä kuntapäättäjät ovat aika vastuullisia ja osallistuvat näihin työllisyystalkoisiin omalta osaltaan myös siellä kunnissa, että pystyttäisiin määräaikaisia sijaisia palkkaamaan ja jopa vakinaistamaan määräaikaisia työntekijöitä, kyllähän lähtökohta varmasti se on.

Ed. Väätäiselle tästä huolesta, kuinka tämä rahaliikenne kulkee. Onhan se tietysti, kun on kolme päivää nyt tämä maksuvalmius, kun aikaisemmin se oli vain yksi päivä, kumminkin huomattavasti parempi. Sitä paitsi kun tämä on valtion varoista maksettava, niin tähän ei vaikuta se palkkasumma, mitä kunnassa tulee. Eli sillä lailla se vaihteluväli ei ole niin suuri enää tälle rahalle.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:  Arvoisa puhemies! Työnantajathan edelleen maksavat yli miljardi euroa tähän työtulovakuutuskassaan Kelassa, joten ei työnantajia kokonaan ole vapautettu kelamaksuista, vaikka kansaneläkemaksu nyt otetaan heiltä pois.

Sitten näistä valtionosuuksista. Ed. Kähkönen, me todella tarvitsemme valtionosuusuudistuksen, sillä meillä on nyt joka neljäs kunta, jossa valtionosuudet ovat 50 prosenttia toimintamenoista. Se on kyllä aika vaikea tilanne silloin siinä kunnassa. Jos ne vähänkin vähenevät, silloin kunta ei enää pysty hoitamaan asioitaan.

Tuula Väätäinen /sd:  Arvoisa puhemies! On ihan totta, että kolme päivää on enemmän kuin yksi päivä. Täytyy tietysti sanoa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön on kyllä pyritty kirjaamaan kaikki ne hätähuudot tai ongelma-alueet, joita tähän asiaan liittyy. Mutta ymmärrän kyllä, että hallituspuolueiden kansanedustajat ovat sidottuja nyt sitten hallituksen päätökseen kelamaksun poistamisessa, ja sitä tämä hyvä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei kyllä poista. Ed. Rehula antoi kiitosta valiokuntaneuvokselle tämän kirjaamisesta. Saman kiitoksen voi tältäkin puolelta valiokuntaneuvokselle lähettää, mutta se ei poista ollenkaan sitä ongelmaa, että tulevaisuudessa tältä osin Kelan rahoituksessa on olemassa iso kysymysmerkki varmaankin joka vuoden loppupuolella, millä tavalla tämä rahoitus turvataan jatkossa, ja siitä me olemme huolissamme.

Yleiskeskustelu päättyi.