Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

Täysistunnon pöytäkirja PTK 151/2010 vp

PTK 151/2010 vp

151. TIISTAINA 8. HELMIKUUTA 2011 kello 14.01

1) Tuloerojen kasvu ja verotuksen rakenne
Vastaus ja keskustelu

Välikysymys VK 5/2010 vp

Ville Niinistö /vihr (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hyvässä yhteiskunnassa tuloerot pidetään kohtuullisina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan ihmiset ovat onnellisimpia maissa, joissa tuloerot ovat pieniä. Ollakseen aidosti vapaa ihminen tarvitsee edellytykset vapautensa hyödyntämiseen. Ihminen ei voi olla vapaa sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tuloerot pakottavat monet köyhyyteen tai estävät tasavertaisen mahdollisuuden koulutukseen ja terveydenhuoltoon.

Vihreät ovat vahvasti sitoutuneita kehittämään Suomea hyvinvointiyhteiskuntana, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, työhön ja hyvään elämään. Tuloerojen kaventamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja verotuksessa, työllisyyden lisäämisessä ja perusturvan parantamisessa.

Tuloeroissa ei ole kyse vain ihmisten varallisuuseroista vaan ihmisten mahdollisuudesta elää täysipainoista elämää yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä. Suuret tuloerot johtavat eroihin ihmisten terveydessä ja koulutusmahdollisuuksissa. (Hälinää) - Arvoisa puhemies, tuskin kuulen itseänikään täällä.

Puhemies (koputtaa):  No niin!

Puhuja: Arvoisa puhemies! Viime vuosien köyhyystutkimuksissa erityisen huolestuttavia ovat olleet merkit köyhyyden periytyvyyden lisääntymisestä, mikä on ominaista luokkayhteiskunnille. Kasvavat tuloerot heikentävät myös kansalaisten keskinäistä luottamusta ja lisäävät turvattomuutta. Tälle tielle Suomi ei saa lähteä. Tärkeintä on parantaa kaikkein vähäosaisimpien asemaa. Ongelma tuloeroissa ei kuitenkaan ole vain absoluuttinen köyhyys, vaan myös suhteellisilla eroilla on merkitystä. Jokaisella lapsella pitää olla esimerkiksi mahdollisuus käyttää moderneja oppimisvälineitä riippumatta perheensä varallisuudesta.

Opposition välikysymys tuloeroista onkin siis poikkeuksellisen tärkeä. Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa voimakkaasti 1990-luvun lamasta alkaen, joskin tällä vaalikaudella kehitys on taittunut. Jokaisen viime vuosikymmeninä hallinneen hallituksen työtä on syytä arvioida tältä osin kriittisesti.

Vihreät ovat sitoutuneet sekä tuloerojen kaventamiseen että köyhyyden torjumiseen myös seuraavalla vaalikaudella. Köyhyyttä torjutaan parhaiten niin, että sosiaaliturva on riittävällä tasolla ja että ihmiset voivat tehdä töitä. Siksi emme ole valmiita karsimaan perusturvasta ja keskeisistä hyvinvointipalveluista tiukkoinakaan taloudellisina aikoina. Säästöjen on löydyttävä muualta.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen tavoite on ollut perusturvan parantaminen ja sitä kautta tuloerojen kaventaminen. Tällä vaalikaudella hallitus on korottanut perusturvaa vuositasolla noin 730 miljoonan euron edestä. Etuusparannuksia on kohdennettu erityisesti kansaneläkeläisille, vähimmäisvanhempainpäivärahan saajille, sairauspäivärahan saajille, lapsiperheille, opiskelijoille sekä aktivointilisällä työttömille.

Kaikkein pienituloisimpien etuuksien korottamiseen on käytetty rahaa enemmän kuin neljän edellisen hallituskauden aikana yhteensä. Sosiaaliturvaa kokonaisuudessaan on parannettu kolme kertaa enemmän kuin edellisen hallituksen aikana. Sinivihreä hallitus on siis korjannut sosialidemokraattien hallituskausien aikana syntyneitä sosiaaliturvan aukkoja. (Ed. Laakso: Paljonko työttömät ovat saaneet?) Sen lisäksi ansiotuloverotuksen kevennystä on painotettu pienituloisiin työtulovähennyksen ja kunnallisen perusvähennyksen nostamisen avulla.

Vihreistä tämä on ollut välttämätöntä. On perusteltua siirtää verotuksen painopistettä työn verotuksesta kulutuksen ja ympäristökuormituksen verotukseen. Tällöin verotuksella voidaan ohjata yhteiskuntaa kestävään suuntaan samalla, kun työnteon kannattavuutta parannetaan. (Ed. Huovinen: Köyhät maksaa!) Sillä luodaan myös uusia vihreän talouden työpaikkoja.

Samalla on kuitenkin tärkeää varmistaa, että verotuksen kokonaisuuden tuloeroja kaventava vaikutus pysyy vähintään samana. Mitä vähemmän verotuksessa kerätään progressiivisella tuloverotuksella, sitä kireämpää progression on oltava, jotta tuloeroja kaventava vaikutus pysyy samana. Näin sinivihreä hallitus onkin toiminut.

Vihreiden mielestä onkin siis yllättävää, että hallituspuolue kokoomus ei uudessa vero-ohjelmassaan esitä tämän hallituksen linjan jatkamista. Kokoomus esittää arvonlisäveron kiristämistä mutta samalla työn verotuksen keventämistä prosenttiyksikköinä tasaisesti kautta linjan. Tällöin suurin osa veronkevennyksistä valuisi hyvätuloisille ilman mainittavaa kannustavaa vaikutusta tai hyötyä kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen.

Vihreät haluavat jatkaa nykyhallituksen pienituloisia suosivaa tuloverolinjaa. Vihreiden mielestä ensi kaudella kaikki rajallinen tuloverotuksen kevennysvara on suunnattava pienituloisiin.

Verotuksella voidaan samanaikaisesti sekä ohjata ympäristökuormituksen vähentämiseen että rakentaa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. On todennäköistä, että luonnonvarojen rajallisuuden ja ilmastonmuutoksen myötä sähkön ja polttoaineiden hinnat nousevat voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä. Siksi on tärkeää parantaa yhteiskuntamme ekotehokkuutta nyt. Vihreä verouudistus on oikein toteutettuna niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä myös pienituloisen etu.

Arvoisa puhemies! Verotuksella on kannustettava työntekoon ja yrittäjyyteen, mutta sen nimissä ei saa rakentaa luokkayhteiskuntaa. Meidän on löydettävä tie, jolla olemme tasavertaisia mutta emme tasapäistettyjä.

Suomessa verojen osuus bruttokansantuotteesta on noin 42 prosenttia, kun muissa Pohjoismaissa ollaan noin 6 prosenttiyksikköä korkeammalla. Korkeat verot eivät ole itseisarvo, mutta voidaan kysyä, kuinka alhaisella veroasteella ja minkälaisella verotuksen rakenteella taataan kansalaisten mahdollisimman suuri hyvinvointi sosiaalisesti oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa.

Ensi vaalikaudella on pystyttävä kuromaan umpeen julkisen talouden 10 miljardin euron kestävyysvajetta. Hyvinvointipalvelujen rahoitus on turvattava vaikeanakin aikana, sillä laadukkaat julkiset palvelut ovat keskeinen ihmisten tasavertaisuutta varmistava tekijä. Peruskouluista, päiväkodeista ja terveyskeskuksista on pidettävä huolta. (Ed. Skinnari: Oikein! - Ed. Viitanen: Miksei nyt pidetä?) Vihreiden mielestä 2 miljardia euroa tästä vajeesta voidaankin kuroa umpeen verotuksen kiristämisellä. Veronkorotukset on kohdennettava siten, että samalla kavennetaan tuloeroja.

Opposition välikysymys on oikeassa siinä, että yhtenä keskeisenä tekijänä viime vuosikymmenten tuloerojen kasvulla on pääomatuloverotuksen alhaisuus. Yhteiskuntamme kaikkein varakkaimmat maksavat 28 prosentin pääomaveroa, kun työn verotuksessa korkeimmat marginaaliverot ovat yli 50 prosentin. Tilanne on kansalaisten oikeustajun kannalta kestämätön.

Vihreiden mielestä on tärkeää, että pääomaverotuksessa huomioidaan yrittäjyyden kannustavuus. Perusteita kaikkein varakkaimpien omistajien massiiviselle veroalelle ei kuitenkaan ole. Siksi vihreiden mielestä pääomaveroa on nostettava. Samalla siitä on tehtävä progressiivinen kaikkein varakkaimpien pääomaverotuksen erillisellä korotuksella sen nostamiseksi lähemmäs työn verotusta. Tällä hallituskaudella korotusta ei enää ehditä toteuttamaan. Sen sijaan pääomaverotuksen korottaminen ja sen progressiivisuus tulevat olemaan ensi hallitusneuvotteluissa yksi keskeisistä kysymyksistä.

Arvoisa puhemies! Tuloerojen kaventamisessa kaikkein tärkeintä on varmistaa, että mahdollisimman monella suomalaisella on työtä. Suurimmat hyvinvointi- ja tuloerot ovat työllisten ja työttömien välillä. Siksi perusturvan ja pienituloisen työn kannustavuuden parantaminen on tärkeää.

Suomessa suurimmat kannustinloukut on pienituloisilla. Työttömältä menee keikkatyön palkasta keskimäärin 63 prosenttia sosiaalitukien pienenemiseen ja veroihin, siis enemmän kuin yksikään hyvätuloinen Suomessa maksaa marginaaliveroa. (Ed. Kangas: Vihreät on hallituksessa!) Sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen helpottaminen on välttämätöntä, jotta voimme tavoitella täystyöllisyyttä ja rakenteellisen työttömyyden vähentämistä.

Sinivihreän hallituksen asettama Sata-komitea pyrki parantamaan sosiaaliturvamme aukkoja ja väliinputoajien asemaa. Sata-komiteasta tulleilla esityksillä onkin parannettu sosiaaliturvan henkilökohtaisuutta, sidottu perusturvaa indeksiin ja parannettu useita etuuksia.

Pienituloisimpien osalta työ jäi kuitenkin kesken. Komitean perusturvajaoston puheenjohtajana toiminut Osmo Soininvaara kuvasi ongelmaa loppuraportin täydentävässä lausunnossaan: voidaan keskustella siitä, pitäisikö köyhälle antaa kala vai onki, mutta jompikumpi pitäisi silti antaa. (Välihuutoja vasemmistoliiton ryhmästä)

Suomen sosiaaliturvaa on ohjattava ripein ottein perustulon suuntaan. Vastikkeellinen sosiaaliturva aiheuttaa aina kannustinloukkuja, kun perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa. Vihreiden mielestä pienituloistakin on kannustettava ensisijaisesti työnteon taloudellisella mielekkyydellä, ei raipalla.

Askeleina perustulon suuntaan on lähivuosina purettava sosiaaliturvan tarveharkintaa. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta puolison tulojen perusteella on luovuttava. Toimeentulotuen perusosan maksatus on siirrettävä kunnilta Kelalle, koska se nopeuttaisi ja varmistaisi perusturvan saamista ajallaan.

Sosiaaliturvan ja työn yhdistämiseen on monenlaisia toteuttamiskelpoisia esityksiä, kuten työttömän verokortti. Sata-komiteassa nämä esitykset jäivät työmarkkinajärjestöjen ja kokoomuksen vastustuksen takia toteuttamatta. Nyt ne on toteutettava. Myös pienituloisen työn verotuksen keventäminen lisää pienituloisen työn kannattavuutta ja vähentää kannustinloukkuja.

Kustannustehokkain tapa auttaa kaikkein köyhimpiä työttömiä olisi nostaa perusturvaa ilman ansioturvan nostamista. Tämä estettiin työmarkkinajärjestöjen sosiaalitupossa, ja tätä ovat myös sosialidemokraatit vastustaneet.

Myös välityömarkkinoita on kehitettävä keinona parantaa työllisyyttä ja ohjata ihmisiä pysyvästi työmarkkinoille. Nuorille on tarjottava koulutustakuu, jolla taataan, että yksikään nuori ei jää peruskoulun jälkeen ilman koulutuspaikkaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi. Ensi hallituskaudella työtä tuloerojen kaventamiseksi on jatkettava suunnitelmallisesti. Vihreät haluavat, että hallitusohjelmaan kirjataan selkeäksi tavoitteeksi se, että tuloerot eivät hallituskauden aikana kasva. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä seuraavan hallituksen olisi myös syytä linjata tuloerojen kaventamista pidemmällä aikavälillä. Siksi seuraavan hallituksen tulevaisuuspoliittisen selonteon aiheena tulisi olla tuloerojen kaventaminen ja köyhyyden vähentäminen.

Vihreä eduskuntaryhmä pitää opposition välikysymystä arvokkaana tilaisuutena käydä kriittistä keskustelua suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Jaamme välikysymyksen huolen tuloerojen viime vuosikymmenten kasvusta. Sinivihreä hallitus on osoittanut tehneensä töitä kasvaneiden tuloerojen kaventamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi. Vihreä eduskuntaryhmä antaa tälle työlle jatkossakin täyden tukensa.