Täysistunnon pöytäkirja PTK 151/2006 vp
151. TORSTAINA 1. HELMIKUUTA 2007 kello 16.30
Astrid Thors/r:
Värderade talman, värderade ministar! Dagens
medier har kunnat rapportera att utbildningsstyrelsen inte vidtagit
några praktista åtgärder för
att förbättra och stärka undervisningen
i det andra inhemska språket. Detta trots att statsrådet
i samband med besluten om studentexamen våren 2004 antog
de så kallade klämmarna om att sådana åtgärder
skulle vidtas. Också resultatavtalet mellan undervisningsministeriet
och utbildningsstyrelsen för åren 2006-2008
innehåller flera konkreta åtgärder som
utbildningsstyrelsen skall verkställa, såsom till
exempel ökat elevutbyte mellan finska och svenska skolor.
Minister Kalliomäki, varför har ingenting hänt?
Arvoisa puhemies! Arvoisat ministerit! Julkisuudessa on tänään esiintynyt tietoja siitä, että opetushallitus ei ole tehnyt mitään konkreettista pannakseen toimeen hallituksessa vuonna 2004 sovittuja toimia toisen kotimaisen kielen opetuksen parantamiseksi ja edistämiseksi. Kuitenkin opetusministeriön ja opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2006-2008 on monta konkreettista toimenpidettä, joita opetushallituksen tulisi panna toimeen, muun muassa opiskelijavaihdon edistäminen suomen- ja ruotsinkielisten oppilaitosten välillä.
Ministeri Kalliomäki, eikö tulossopimuksella ole mitään merkitystä ja miten takaatte, että sovitut asiat pannaan toimeen?
Opetusministeri Antti Kalliomäki: Puhemies! Edustaja viittaa siis siihen lausumaan, joka pari vuotta sitten tehtiin. Minun saamani palaute, tuore palaute opetushallituksen toimesta, on toisensuuntainen kuin edustaja tuossa viittaa. Siellä on toimittu sillä tavalla kuin tuo lasuma edellytti. Opetusministeriön osalta ollaan tähän tietysti kannustettu, koska tiedämme, että asia ei ole helppo, ja sen seuraaminen on välttämättömyys, koska uhkia, sellaisia joihin edustaja viittasi, on olemassa. Sen vuoksi olemme lähteneet siitä, että voimme vielä tämän vuoden budjettiinkin tuoda lisäystä johonkin mittaan tämän asian parantamiseksi.
Astrid Thors/r:
Värderade talman! Det är i alla fall väldigt
konstigt att man säger från utbildningsstyrelsens
sida att man inte har något särskilt ansvar för
att öka utbytet mellan finska och svenska skolor och som
sagt har ingenting konkret hänt.
Får jag uppfatta er på det sättet
att när det nu är tredje gången som vi
hör att utbildningsstyrelsen skall få resurser,
att den faktiskt kommer att få dem?
Arvoisa puhemies! Kukaan ei ole iloisempi, jos ministeri Kalliomäki olisi oikeassa. Valitettavasti olemme kuulleet tämän, että resursseja on tulossa. Yksi, kaksi, kolme kertaa näin on kuultu, mutta mitään ei tapahdu. Opetushallituksen virkamies sanoo itse, että he eivät ole esimerkiksi vastuussa opiskelijavaihdon edistämisestä.
Opetusministeri Antti Kalliomäki: Puhemies! Opetusministeriö tulee ottamaan tähän kantaa hyvin nopeasti lähipäivinä ja silloin tulee sitten sitä palautetta, jota ilmeisesti olette pidempään kaivanneet. Mutta todella minun ymmärtääkseni opetushallitus on todella oppimateriaalin osalla, kielikylpyjen osalta, oppilasvaihdon osalta, suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä niitten yhteistyön osalta ja pohjoismaisessakin yhteistyössä edenneet sillä tavalla, kuin tuolloin edellytettiin ja tavoitteeksi asetettiin.
Outi Ojala/vas: Arvoisa puhemies! Se on tavattoman tärkeää, että lapset jo hyvin nuorena saavat kontakteja ruotsin kieleen paitsi kouluopetuksessa, niin myöskin tämän luokkavaihdon merkeissä. Sitähän todella tapahtuu, tuhannet koululaiset voivat vuosittain näitä vierailuja tehdä. Se on tavattoman tärkeää. Mutta yhtä tärkeää on myös se, että todellakin ruotsin kielen asemaa vahvistettaisiin Suomessa ja tehtäisiin se entistä mielenkiintoisemmaksi. Lapset, nuoret varmasti, kun he saavat ensimmäiset kontaktit, niin siitä jää semmoinen pysyvä kiinnostus, mutta vaara on aina se, että esimerkiksi lukioiässä sitten ja myöhemmin, niin kiinnostus lopahtaa. Ja silloin tietysti pitäisi se opetus tehdä todella mielenkiintoiseksi, lisätä kulttuurivaihtoa esimerkiksi sillä tavoin, että ruotsinkielisiä muusikkoja ja muita voisi vierailla meidän kouluissamme, joten siitä tulisi elävää. Yhtä tärkeää on tietysti se, että me kannamme huolta myöskin siitä suomen kielen asemasta Ruotsissa, ja tältä osin meidän tulisi myöskin olla aktiivisia siihen suuntaan. Toivon, että nämä keskustelut, joita hallitusten (Puhemies koputtaa) välillä on käyty kielten vahvistamiseksi (Puhemies: Saammeko kysymyksen!) Suomen ja Ruotsin välillä, ne johtavat toimenpiteisiin.
Opetusministeri Antti Kalliomäki: Puhemies! Todella olen samaa mieltä kuin ed. Ojala. Tämä on pedagogiakysymys. Siitä osaamisesta on kyse, asenteista, kulttuurista, joka voisi edistää sitä asiaa, joka on kaikista tärkein elikkä sitä, että ruotsin kielen opiskelu olisi mieluisaa. Se otettaisiin vastaan isona positiivisena asiana, niin kuin kaikki muukin oppi, mitä koulussa ja yhteiskunnassa tarjotaan. Meillä on tässä suuria puutteita, ruotsin kielen osalla erityisesti. Se on kummallinen historiallinen perintö, joka rasittaa minusta koko kansakuntaa. Siinä sitten tarvitaan kyllä uusiakin eväitä. Ehkä tuo kulttuurinen kehitys on sellainen, jossa voisimme päästä pohjoismaisella tasolla nopeastikin eteenpäin. Pohjoismaiden neuvosto, järjestöt, Pohjola-Norden jota ed. Ojalakin edustaa, ovat sellaisia välineitä, joitten kautta asiaa voidaan viedä eteenpäin.
Puhemies: Kysymys on loppuun käsitelty.