Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Täysistunnon pöytäkirja PTK 8/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0 PTK 8/2012 vp

8. TORSTAINA 16. HELMIKUUTA 2012 kello 16.01

N:o 5) Valtionomistus Finnairissa

Jukka Kärnä/sd:  Arvoisa puhemies! Kysymykseni kohdistuu valtio-ohjauksesta vastaavalle ministerille. Annoitte äskettäin lausunnon siitä, että valtio on valmis luopumaan enemmistöosuudestaan Finnairissa. Mielestäni lausunto on käsittämätön ja kuulostaa oudolta jo pelkästään poikkeusolojen huoltovarmuuden kuljetuskapasiteetin varmistamiseksi. Kruununjalokivet on äärimmäisen helppo siinä tilanteessa, että ei ole enemmistöosuutta, lennättää Suomesta pois, ja näin ne ovat myöskin menneet.

Arvoisa ministeri! Mihin perustatte lausuntonne siitä, että olette valmis luopumaan Finnairin enemmistöomistuksesta?

Kehitysministeri Heidi Hautala:  Arvoisa puhemies! Kyse on siis siitä, että Finnair on vuodesta 2008 tehnyt suuria tappioita. On keskusteltava nyt siitä, minkälaisia vaihtoehtoja Finnairilla on selvitä tästä tappiokierteestä ilman, että valtio joutuu sitä merkittävästi pääomittamaan. Toisaalta on mietittävä sitä, mitkä ovat suomalaisten ja Suomen valtion strategiset edut ja kuinka ne voidaan parhaiten tässä lentoliikenteen hyvin ankarassa kilpailutilanteessa turvata.

Olen päätynyt siihen, että on avattava avoin keskustelu siitä, mikä vaihtoehto valitaan, kun Finnair on itse nähnyt parhaaksi tieksi sen, että se ryhtyy hakemaan yhteistyökumppaneita nimenomaan tappiolliseen Euroopan liikenteeseen. Nythän ei siis puhuta kotimaan liikenteestä, koska siinä Finnair on jo muodostanut yhteisyhtiön Flybe Nordicin kanssa. Jotta tällaiset toimialajärjestelyt olisivat mahdollisia, valtion täytyy tehdä ne ikään kuin käsillä oleviksi, ja silloin mielestäni eduskunnalle tulisi tuoda keskusteltavaksi se, voidaanko (Puhemies: Minuutti!) tästä enemmistöomistuksesta luopua.

Jukka Kärnä/sd:  Arvoisa puhemies! Täytyy oikein onnitella Finnairin toimitusjohtajaa hänen erinomaisesti onnistuneista asuntokaupoistaan. Järjestely, jossa oma asunto myydään ylihinnoiteltuna eläkeyhtiölle, vuokrataan sitten Finnairille ja tämän jälkeen myyjä jää vielä itse asuntoon asumaan, vaatii keksijältään jo kohtuullista luovuutta. Mika Vehviläisen on oltava melkoinen ajatusten tonava. Vaikka kauppa onkin sujunut lain puitteissa ja kuulemma jopa hyvien hallintotapojen mukaisesti, tällaiset järjestelyt syövät hallinnon ja lopulta meidän kansanedustajienkin uskottavuutta pala palalta. Tilannetta ei yhtään helpota se, että Finnairin työntekijäpuoli on jatkuvien irtisanomispaineiden alla halpalentoyhtiöiden paineessa ja myöskin yrityksen tappiollisen tuloksen takia.

Kysynkin, arvoisa ministeri Hautala: aiotteko puuttua, ja jos, niin millä tavalla, näihin Finnairin toimitusjohtajan asuntojärjestelyihin, jotka mielestäni on tehty lähinnä oman edun tavoittelemiseksi ja yhtiön ja yhteiskunnan kustannuksella?

Kehitysministeri Heidi Hautala:  Arvoisa puhemies! Heti kun luin lehdestä tästä asuntoedusta ja tavasta, jolla se oli järjestetty, otin yhteyttä Finnairin hallituksen puheenjohtaja Harri Sailakseen ja esitin hänelle sen, että nyt tarvitaan maksimaalista avoimuutta. Kaikki tiedot, jotka liittyvät tähän asuntoetuun ja asuntokauppaan, on tuotava julki, koska muuten on vaara, että luottamus Finnairin toimitusjohtajaan ja hallituksen puheenjohtajaan kärsii. Tilanne, jonka kuvasin edellisessä vastauksessani, osoittaa sen, että juuri tässä tilanteessa Finnairin johdon on nautittava täyttä luottamusta.

No, nyt sitten kaikki nämä tiedot ovat käsittääkseni tulleet julki. Nyt on aika arvioida niitä, ja se tärkein kysymys, joka itselleni tässä herää, on se, pystyykö Finnairin hallituksen puheenjohtaja tässä tilanteessa, ollessaan myös eläkeyhtiö Ilmarisen eli yhden Finnairin omistajan toimitusjohtaja, täysin toimimaan Finnairin edun nimissä. Tämä on se kysymys, jota haluaisin hänen pohtivan. Tähän liittyy se, että hallitusten jäsenet valitaan Suomessa aivan liian pienestä piiristä, jolloin syntyy tällaisia tilanteita, joissa ei varsinaisesti rikota mitään lakeja, mutta kytkökset ovat sellaisia, että herää (Puhemies: Minuutti on runsaasti täynnä!) epäluottamus.

Markku Rossi/kesk:  Arvoisa herra puhemies! Palaan tähän kysymyksen alkuperäiseen näkökulmaan, ydinkysymykseen. Ministeri Hautala, sanoitte, että Finnair on tehnyt tappiota. Se pitää paikkansa, mutta samassa yhteydessä, kun te olette valmis pohdiskelemaan Finnairin valtion omistusosuuden laskemista, on käynyt ilmi, että hallituksen rivithän ovat aivan sekaisin. Pääministeri Katainen on pitänyt ajatusta järkeenkäypänä, liikenneministeri Kyllönen ei ole ollut valmis luopumaan mistään, työministeri Ihalainen on korostanut Finnairin strategista merkitystä ja ulkoministeri Tuomioja on ilmoittanut vastustavansa Finnairin määräysvallasta luopumista. Tämä olisi todellakin vastoin eduskunnan vuonna 1994 tekemää päätöstä. Teidän on tuotava tänne lakiesitys, jolla tuo omistusosuus muutetaan, jos näin aiotte tehdä. Kysynkin teiltä, arvoisa ministeri Hautala: mikä on hallituksen toimintalinja Finnairin omistajuuden suhteen?

Kehitysministeri Heidi Hautala:  Arvoisa puhemies! Tässä on nyt hyvin tärkeätä, että valtion omistajaohjauksesta vastaavana ministerinä minulla on oikeus ja velvollisuus tehdä ehdotuksia, jotka katson tarpeellisiksi ja välttämättömiksi valtion strategisten etujen ja suomalaisten strategisten etujen turvaamiseksi. Tämä on keskustelun avaus. Nyt sitten hallitusryhmät tätä pohtivat, ja myöskin ministeri Kyllönen ja minä olemme menossa ensi tiistaina valtiovarainvaliokunnan liikennejaostoon kuultaviksi tästä asiasta.

Mielestäni on paikallaan, että tästä jo eduskunnassakin keskustellaan, koska eduskunta on siis se, joka tekee sen lopullisen päätöksen tämän omistusosuuden laskemisesta 55,8 prosentista alle puoleen. Tosiaan, mitään tällaisia päätöksiä ei tällä hetkellä ole välttämättä tehtävä, että se olisi juuri nyt ajankohtainen, mutta jotta löytäisimme sitten Finnairille sen parhaan tavan pelastaa oman taloutensa ja suomalaisten lentoyhteydet Eurooppaan, niin mielestäni tätä asiaa ei nyt kovin kauan kannattaisi keskusteluttaa. Toivoisin, että (Puhemies: Minuutti on täynnä!) tämä asia selviää pian.

Pirkko Mattila/ps:  Herra puhemies! Finnair tuotti neljänä peräkkäisenä vuonna tappiota. Ministeri Hautala oli valmis myymään valtionomistusta, minkä hyväksyi myös tv:ssä haastateltu pääministeri Katainen. Samaan aikaan norjalainen yhtiö osti 200 lentokonetta yhdellä kaupalla ja yhden perheen vuonna 85 olemattomiin pääomiin perustama Ryanair lentää 1 400 lentoa päivässä ja kuljettaa yli 70 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Meillä pohjoisessa on alkamassa myös suuri ydinvoimalatyömaa, jolle varmasti haluttaisiin turvata lentoreitit.

Haluaisin kysyä tästä valtion omistaman yhtiön johtamisesta. Käsittääkseni yritysten johtaminen ei ole salatiedettä. Miksi Finnairia ei saada tuloskuntoon?

Kehitysministeri Heidi Hautala:  Arvoisa puhemies! Mainitsittekin nämä halpalentoyhtiöt, joihin myöskin Norwegian kuuluu. Se on pystynyt hankkimaan uutta, ajanmukaista kalustoa. Valtiohan on pidättäytynyt ottamasta osinkoja Finnairilta sen takia, että Finnair valmistautuu jätti-investointeihin, koska sen on nimenomaan uusittava kalustoaan.

Nyt, kun kysytään Finnairin johtamisesta, voi sanoa, että tämä kilpailutilanne on sentyyppinen, että valtion omistamat lentoyhtiöt kautta Euroopan ovat yksi toisensa jälkeen ajautuneet valtion syliin, käyneet konkurssin läpi ja mahdollisesti sitten nousseet jossain uudessa liittoutumassa henkiin, mikäli ovat nousseet. Nyt varmasti on tuttu asia se, että Unkarin valtiollinen lentoyhtiö Malev on juuri tällaisessa tilanteessa. Jäljelle taitaa enää jäädä Portugalin TAP, ja onko sitten Irlannin Air Lingus.

Eli toisin sanoen tämäntyyppisten klassisten valtio-omisteisten monopoliyhtiöiden aika on ohitse, ja nämä uudet yhtiöt, jotka te mainitsitte, ovat suuria kilpailijoita. Mutta jos valtio kuitenkin toimii jatkossakin Finnairin ankkuriomistajana, se voi merkittävästi vaikuttaa esimerkiksi henkilöstöpolitiikan periaatteisiin, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) jotka eivät varmaan Norwegianilla ole aivan samaa luokkaa kuin Finnairilla.

Mauri Pekkarinen/kesk:  Arvoisa puhemies! Finnairilla on aikaisemminkin ollut vaikeuksia. Samaa esitystä on tuotu aikaisemminkin päättäjille: yksityistetään. Aina aikaisemmissa vaiheissa on todettu, että Finnair on strategisesti niin tärkeä asia valtiolle, tuo toimiala on niin tärkeä asia tämäntyyppisen, lainausmerkeissä, saarivaltion kannalta, että aina nuo yksityistämishankkeet on pantu syrjään. Tässä mielessä tätä lentotoimialaa ja Finnairia voidaan verrata monella tavalla energian toimialan tiettyihin yrityksiin tai Patriaan tai sitten muihin liikennealan toimijoihin.

Minun kysymykseni ministerille kuuluu: Kun aina aikaisemmin - kolme kertaa minun täällä ollessani tämä on ollut esillä - tuo yksityistäminen on torjuttu, mikä toimintaympäristössä nyt on muuttunut niin radikaalisti, että tällä kertaa tuosta periaatteesta, joka niin pyhäksi on todettu, pitäisi kerta kaikkiaan luopua? Eikö löytyisi muita ratkaisuja, joilla tuo yritys voitaisiin pitää enemmistöomistuksessa, (Puhemies: Minuutti on täynnä!) turvata ne strategiset intressit ja varmistaa lentotoiminta suomalaisin siivin?

Kehitysministeri Heidi Hautala:  Arvoisa puhemies! Tämä on nimenomaan nyt hallituksen ja eduskunnan tehtävä pohtia näitä vaihtoehtoja ja sitten päätyä siihen, voidaanko tästä enemmistöomistusosuudesta luopua niin, että nämä kansalliset strategiset intressit turvataan. Siis juuri tästä on kysymys.

Mikä on muuttunut toimintaympäristössä? Halpalentoyhtiöt. Minä kysyn vaan, että kuinka moni meistä maksaa sen sinivalkoisten siipien lisän (Markku Rossi: Ei se omistajuutta selitä!) omista lennoistaan vain sen takia, että Finnair säilyy valtion enemmistöomistuksessa. Minä epäilen, että aika harva. Sen takia tullaan siihen tilanteeseen, että Finnairin on löydettävä kannattavuutta.

Se, mitä ei vielä tullut mainittua, on se, että tiedämme, että Helsinki-Vantaan lentokenttä on se varsinainen kruununjalokivi. Ei se ole välttämättä Finnair ja sinivalkoiset siivet, vaan se, että meillä on tavattoman edullinen sijainti Aasian lentokohteisiin nähden. Tätä pitää vahvistaa jatkossakin, ja valtion pitää pysyä Finnairissa, jotta tätä vahvuutta voidaan kehittää ja samalla sitten turvata ulkomaalaisten Aasiaan lentävien yhteydet Helsinki-Vantaan kentän kautta Aasiaan ja takaisin ja suomalaisten suorat yhteydet Eurooppaan.

Arto Satonen/kok:  Arvoisa puhemies! Kotimainen lentoyhtiö on tärkeä asia, mutta yhtä lailla tärkeää on se, että meillä on hyvät, toimivat yhteydet laajalti Eurooppaan ja maailmalle. Aivan kuten ministeri äsken sanoi: jos meillä ei olisi tätä toimivaa Aasian-liikennettä, jos meillä ei olisi sitä maantieteellistä etua, että Keski-Euroopasta Pohjois-Aasiaan matka on lyhin Suomen kautta, Finnairin ongelmat olisivat olleet paljon suuremmat ja ne olisivat olleet täällä jo paljon aikaisemmin käsittelyssä. Pidän hyvänä sitä, että haetaan sellaista toimintamallia, jossa pyritään varmistamaan myöskin Eurooppa-yhteyksien kannattavuus ja varmistetaan se, että Suomesta on hyvät yhteydet eri puolille Eurooppaa, paljon laajemmat kuin tällä hetkellä ovat esimerkiksi Norjasta olemassa, ja tärkeät ovat myöskin nämä pohjoismaiset yhteydet.

Kysynkin: onko hallitus valmis kehittämään tätä lentoliikennettä ja Finnairin toimintaa ja etsimään kumppanuuksia niin, että me jatkossakin takaamme suomalaisille matkustajille sekä elinkeinoelämälle hyvät yhteydet laajalti Eurooppaan ja maailmalle?

Kehitysministeri Heidi Hautala:  Arvoisa puhemies! Luulen, että tämä asia tuli sanottua. Nimittäin juuri tästä nyt on kyse, että antamalla Finnairille nyt uusia vaihtoehtoja, joita valtion enemmistöomistuksesta luopuminen edistää, voimme nimenomaan turvata näitä yhteyksiä, koska nämä yhteydet ovat elintärkeitä suomalaisille ja Suomen talouselämälle. Tästä ei ole hetkenkään epäilystä. Sen takia kaikki puheet siitä, (Mauri Pekkarinen: Miten se omistus vaikuttaa siihen?) että olisin lähdössä nyt tuhlaamaan kansallisomaisuutta ja tuhoamaan kruununjalokiviä: minä pyydän teitä vielä kerran miettimään, missä se kruununjalokivi on. Tässä ei voi kyllin korostaa tätä maantieteellistä sijaintia. On nyt onni olla suomalainen. On onni, että meillä on Helsinki-Vantaan kenttä, joka on myöskin monesti rankkeerattu hyvin hyväksi ja toimivaksi lentokentäksi. Tästä me pidämme huolta, ja tällä tavalla sitten turvaamme ne edustaja Satosen kaipaamat yhteydet.

Kari Uotila/vas:  Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä ehdotus yllätti Helsingin lumilta tultuaan vähän samalla tavalla kuin Rukan lumilta tullut ehdotus aikoinaan. Moni kysyy ja minäkin kysyn, arvoisa puhemies ja ministeri, sitä, mitä ratkaisee, millä tavalla vaikeuksissa olevaa yhtiötä auttaa se, että valtio omalta osaltaan on valmis vetäytymään vastuustaan ja luopumaan enemmistöosuudestaan. Mitä lisäarvoa se tuo? Onko tämä vaatimus tullut yhtiön taholta vai onko tämä vaatimus tullut mahdollisten yhteistyökumppanien taholta, että valtion omistus olisi rasite ja valtion enemmistöosuus olisi rasite? Eikös meidän pitäisi nähdä mieluumminkin vahvuutena se, että strategisessa yhtiössä valtio jatkaa vahvaa omistustaan ja säilyttää pääomistajan roolin?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala:  Arvoisa puhemies! Kun näitä mahdollisia Euroopan liikenteen liittoutumisvaihtoehtoja on useammanlaisia, niin joku niistä saattaa olla sellainen, että Finnair menee yhteen toisen yhtiön kanssa, jolloin sitten itse asiassa tässä automaattisesti tapahtuisi se, että se Suomen valtion enemmistöosuus ikään kuin liudentuisi. Toinen vaihtoehto on se, että perustetaan yhteisyritys jonkun toisen yhtiön kanssa, jolloin myöskin varmasti tätä yhteistyötä edistää se, että kyse ei ole valtion klassisesta monopoliyhtiöstä, kun toimintaolosuhteet ovat kovin toisenlaiset. Kyllä tässä mahdollistetaan erilaisia vaihtoehtoja Finnairille, jos tätä vaihtoehtoa harkitaan.

Kari Rajamäki/sd:  Arvoisa puhemies! Ministeri Hautala, kun teitä kuuntelee, niin on todella syytä valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa ensi tiistaina liikenneministeri Kyllösen kanssa yhdessä käydä tätä läpi. Hallitusohjelmassa todettiin selvästi, että lentoliikenteen turvaaminen on tärkeätä kansainvälisen teollisuuden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Meidän täytyy alue- ja elinkeinokehityksen kanssa tässä vakavassa tilanteessa varmistaa meidän kansainvälisen globaalin teollisuuden toimintaedellytykset myös Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Toinen asia, ministeri Hautala: Viime aikoina Stora Enson toimitusjohtaja on suhtautunut hyvin väheksyen tässä vakavassa tilanteessa metsäklusterin kehittämiseen. 35,2 prosenttia Suomen valtion äänivaltaa, 10 prosenttia Kansaneläkelaitoksen. Miten näitä omistuspainotuksia käytetään? Ovatko ne passiivirahaa? Missä omistaja istuu, kun näin merkittäviä metsäteollisuuden tulevaisuutta koskevia ratkaisuja pohditaan?

Kehitysministeri  Heidi  Hautala:  Arvoisa puhemies! Ensinnäkin vielä tästä lentoliikenteen toimintaedellytyksestä. Meillä on nyt niin kuin kaksi täysin vastakkaista käsitystä siitä, miten nämä suomalaisten elintärkeät lentoyhteydet turvataan - ja näitä asioita on nyt syytä sitten selvittää - se, mitä edustaja Satonen edustaa, ja se, mitä te edustatte. Näitä pitää selvittää. Oma kantani on se, että jos ei tehdä Finnairille mitään, jos ei anneta sille näitä erilaisia liittoutumisvaihtoehtoja, silloin suomalaisten lentoyhteydet Eurooppaan ja laajemminkin ovat vaakalaudalla ja on hyvin todennäköistä, että jo syksyllä 2013 valtio joutuu panostamaan Finnairiin, ja tosiaan siihen on jo panostettu. Ei ole otettu osinkoja, kun on haluttu turvata koneiden hankinta jne.

Arvoisa puhemies! Ehkä tästä Stora Ensosta ja metsäklusterista ja valtionomistuksesta kannattaisi käydä oma keskustelunsa. En tiedä, miten paljon minuutissa ehtii tähän vastata, mutta voin vain sanoa, että edustaja Rajamäki ihan aiheellisesti kiinnittää huomiota siihen, että yhtiössä, jossa on merkittävä ruotsalainen panostus, täytyy kyllä myös sitten suomalaisista intresseistä pitää huolta, ja olen iloinen, että olette jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiotani tähän kysymykseen.

Työministeri Lauri Ihalainen:  Arvoisa puhemies! Niin kuin ministeri Hautala totesi, hän on ääneen ajatellut ja pohdiskellut tätä omistusosuuksien suhdetta Finnairissa, mutta on yhtä tärkeätä todeta, että hallituksen piirissä me emme ole vielä mitään päätöksiä tästä asiasta tehneet. Sen takia on erittäin tärkeätä todeta, että tämmöisissä tapauksissa pitää ollakin hallituksen esitys, koska se vaatii eduskunnan käsittelyä, ja pitää olla hyvä ja harkittu esitys, jos johonkin päädytään.

Finnair on tuottanut tappiota vuodesta 2008 alkaen, ja 2011 oli nyt tähän mennessä viimeinen säästöohjelma, 140 miljoonaa euroa, joka on ollut aika kova paikka henkilökunnalle jnp. Ongelman ydin on se, että se syöttöliikenne, joka varmistaa Helsingin tärkeäksi risteysasemaksi tässä mielessä, on tappiollista, ja siihenhän Finnair on hakemassa nyt kumppanuutta, ja pitäisi löytää siihen kumppanuus, jotta me myös se Aasian liikenne kyetään sitten ylläpitämään. Tietysti se vaihtoehto voi olla myös se, että joudutaan pääomittamaan Finnairia tulevaisuudessa.

Mutta olennaista on se, että ei ole vielä päätöksiä. Pitää harkita, pitää harkita ne taloudelliset seikat, mikä Finnairin taloudellinen (Puhemies: Minuutti on täynnä!) tilanne oikeasti on, ja antaa työrauha myös näille toimille, jotka nyt siellä ovat vireillä, jotta katsotaan, pystyykö Finnair niiden päätösten valossa toimimaan. Ja sitten tehdään harkintaa, mutta tässä järjestyksessä.

Puhemies  Eero Heinäluoma:  Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.