Siirry Eduskunta.fi sivustolle 

KIRJALLINEN KYSYMYS 1338/2010 vp

Granskad version 2.0 KK 1338/2010 vp - Elisabeth Nauclér /r

Säkerheten i Adenviken

Till riksdagens talman

Enligt gällande konvention (Förenta nationernas havsrättskonvention, FördrS 49-50/1996) skall handelsfartyg ges oskadlig genomfart (innocent passage) överallt på världshaven. På grund av den försämrade säkerhetssituationen i Adenviken och Indiska oceanen är oskadlig genomfart inte längre en självklarhet. I Adenviken och i Indiska oceanen finns ett stort antal somaliska sjörövare som idag har ungefär 37 kapade fartyg och omkring 800 sjömän som gisslan utanför den somaliska kusten. Under de senaste veckorna har också privata båtar med turister kapats, och en del avrättats av de somaliska sjörövarna. Våldet har trappats upp och det ser inte ut som att situationen skulle lugna ner sig.

Förutom det höga mänskliga priset som sjöfarare och deras närmaste måste betala, blir sjörövarnas aktiviteter väldigt dyra för världsekonomin. Enligt uppgifter från Rederierna i Finland och International Chamber of Shipping (ICS) kostar sjöröveriet världsekonomin 7-12 miljarder USD per år. Hittills har västvärldens regeringar på något sätt tolererat denna helt oacceptabla situation. Idag finns 18 örlogsfartyg som patrullerar i Adenviken för att garantera säkerheten. De har olika långa avtal och kommer bl.a. från länder som Förenade Arabemiraten, Finland (Pohjanmaa 1.1.-30.4.2011), Frankrike, Indien, Pakistan, Ryssland, Storbritannien, Sverige, Sydkorea, Tyskland och USA. Detta arrangemang räcker långt ifrån till för att garantera säkerheten. Piraterna har utvidgat sitt område samt ökat frekvensen av sina attacker. Ännu har inga åländska eller finska fartyg varken attackerats eller kapats av sjörövare, men risken för dylika incidenter kommer att öka den närmaste framtiden.

Enligt uppgifter från utrikesministeriet kan finska soldater delta i skyddandet av fartyg utanför Somalia enbart i uppdrag av EU:s Atalanta-operation (som Finland deltar i 1.2-30.4.2011). Ytterligare ställer sig utrikesministeriet avvisande till att anlita privata väpnade vakter för att skydda finska fartyg i Adenviken och Indiska oceanen. Detta trots att flera EU-länder sett sig tvungna att ändra sin ståndpunkt p.g.a. det skärpta läget. Senast i raden är Portugal.

International Chamber of Shipping som representerar ca 80 % av världens kommersiella flotta har behandlat säkerhetsproblemet och uppmanat regeringarna till att ta itu med problemet och verka för att garantera principen om oskadlig genomfart för handelsfartygen överallt i världshaven. Flera rederier har ansett det nödvändigt att anlita privata beväpnade vakter för att skydda sina fartyg och besättningar, då alternativet skulle vara att undvika transit genom Indiska oceanen helt och hållet. Att omdirigera transporter för att undvika området skulle orsaka stora skador för världshandeln. Om flera fartyg börjar ta vägen runt Afrika via Godahoppsudden i stället för Suez-kanalen kommer påverkan att synas i hela leveranskedjan, och i synnerhet i oljepriset.

Rederierna i Finland har uttryckt sin oro och de befarar att situationen snart kan leda till att rederierna inte längre vågar trafikera i Adenviken. Vanliga handelsfartyg skall inte behöva vara tungt beväpnade för att kunna hantera piratattacker och ansvaret för att hantera de ökande och allt våldsammare piratattackerna. Garanterandet av säkerheten kan helt enkelt inte åläggas enskilda rederier. Det internationella samfundet måste reagera för att garantera oskadlig genomfart för handelsfartyg som transporterar viktiga varor för vår välfärd, det handlar ju om mat, råvaror och material och vardagliga produkter som får världsekonomin att fungera.

Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 § riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller:

Hur anser ministern att säkerhetsproblemen på det ovannämnda området borde behandlas och enligt vilken tidtabell,
är det inte nu dags för Finland att ta ett initiativ så att åtgärder vidtas inom EU och borde inte Finland också inom FN ta ett initiativ så att fartyg ges oskadlig genomfart i Andenviken och i Indiska oceanen,
vilken beredskap har regeringen för att hantera eventuella kapningar av finska eller åländska fartyg och besättningar,
hur förhåller man sig till preventiva åtgärder såsom anlitandet av beväpnade vakter ombord och
anser ministern att mandatet för Atalanta operationen är tillfyllest eller skulle detta kräva en översyn?

Helsingfors den 3 mars 2011

Elisabeth Nauclér /sv
Suomennos KK 1338/2010 vp - Elisabeth Nauclér /r

Adenin lahden turvallisuus

Eduskunnan puhemiehelle

Voimassa olevan yleissopimuksen mukaan (Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimus, SopS 49-50/1996) kaikille kauppa-aluksille on tarjottava viaton kauttakulku (innocent passage) kaikkialla maailman merillä. Adenin lahden ja Intian valtameren heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi viaton kauttakulku ei ole enää itsestäänselvyys. Adenin lahdella ja Intian valtamerellä on suuri joukko somalialaisia merirosvoja, joilla on tällä hetkellä noin 37 kaapattua alusta ja noin 800 merimiestä panttivankeina Somalian rannikon edustalla. Viime viikkoina on kaapattu myös turisteja kuljettavia yksityisveneitä, ja somalialaiset merirosvot ovat teloittaneet osan ihmisistä. Väkivalta on kiihtynyt, eikä vaikuta siltä, että tilanne olisi rauhoittumassa.

Merenkulkijoiden ja heidän lähiomaistensa maksaman korkean hinnan lisäksi merirosvojen toiminta käy äärimmäisen kalliiksi maailman taloudelle. Suomen Varustamot -yhdistyksen ja Internatioal Chamber of Shippingin (ICS) tietojen mukaan merirosvous maksaa maailmantaloudelle 7-12 miljardia USA:n dollaria vuodessa. Toistaiseksi länsimaiden hallitukset ovat jollakin tavalla sietäneet tätä mahdotonta tilannetta. Tällä hetkellä 18 sotalaivaa partioi Adenin lahdella turvallisuuden takaamiseksi. Niillä on eripituiset sopimukset, ja ne tulevat mm. sellaisista maista kuten Yhdistyneet Arabiemiraatit, Suomi (Pohjanmaa 1.1.-30.4.2011), Ranska, Intia, Pakistan, Venäjä, Iso-Britannia, Ruotsi, Etelä-Korea, Saksa ja Ydysvallat. Tämä järjestely ei riitä alkuunkaan turvallisuuden takaamiseksi. Merirosvot ovat laajentaneet aluettaan sekä lisänneet hyökkäystiheyttä. Merirosvot eivät ole vielä hyökänneet ahvenanmaalaisten tai suomalaisten alusten kimppuun tai kaapanneet niitä, mutta tällaisten välikohtausten vaara tulee lisääntymään lähiaikoina.

Ulkoasiainministeriöstä saatujen tietojen mukaan suomalaiset sotilaat voivat osallistua alusten suojelemiseen Somalian edustalla ainoastaan EU:n Atalanta-operaatiossa (johon Suomi osallistuu 1.2.-30.4.2011). Edelleen ulkoasiainministeriö suhtautuu torjuvasti aseistettujen vartijoiden käyttämiseen suomalaisten alusten suojelemiseksi Adenin lahdella tai Intian valtamerellä. Näin siitä huolimatta, että useat EU-maat ovat joutuneet muuttamaan kantaansa tiukentuneen tilanteen vuoksi, viimeksi Portugali.

International Chamber of Shipping, joka edustaa noin 80:tä prosenttia maailman kauppalaivastosta, on käsitellyt turvallisuusongelmaa ja kehottanut hallituksia puuttumaan ongelmaan ja toimimaan kauppalaivojen viattoman kauttakulun periaatteen takaamiseksi kaikkialla maailman merillä. Useat varustamot ovat katsoneet olevansa pakotettuja käyttämään yksityisiä aseistettuja vartijoita alustensa ja miehistöjensä turvaamiseksi, koska vaihtoehtona olisi kauttakulun välttäminen kokonaan Intian valtameren poikki. Kuljetusten ohjaaminen toiselle reitille alueen välttämiseksi aiheuttaisi suurta vahinkoa maailmankaupalle. Jos monet alukset ryhtyvät kiertämään Afrikan Hyväntoivonniemen kautta Suezin kanavan käyttämisen sijaan, vaikutukset tulevat näkymään koko toimitusketjussa ja erityisesti öljyn hinnassa.

Suomen Varustamot -yhdistys on ilmaissut huolensa ja pelkää tilanteen johtavan siihen, että varustamot eivät enää uskalla liikennöidä Adenin lahdella. Tavallisten kauppa-alusten ei tarvitsisi olla raskaasti aseistettuja merirosvojen hyökkäysten torjumiseksi ja vastuun ottamiseksi kasvavien ja yhä väkivaltaisemmaksi käyvien merirosvojen hyökkäysten hoitamisesta. Turvallisuuden takaamista ei yksinkertaisesti voida asettaa yksityisten varustamojen velvollisuudeksi. Kansainvälisen yhteisön tulee reagoida taatakseen viattoman kauttakulun kauppa-aluksille, jotka kuljettavat hyvinvointimme kannalta tärkeitä tavaroita: kyse on ruoasta, raaka-aineista sekä materiaaleista ja jokapäiväisistä tuotteista, jotka ovat tarpeellisia maailmantalouden toiminnalle.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten ja millaisella aikataululla ministerin mukaan edellä mainitun alueen turvallisuusongelmia tulee käsitellä,
eikö Suomen olekin nyt aika tehdä aloite toimenpiteisiin ryhtymiseksi EU:ssa ja eikö Suomen tule myös tehdä aloite YK:ssa alusten viattoman kauttakulun turvaamiseksi Adenin lahdella ja Intian valtamerellä,
mikä valmius hallituksella on käsitellä mahdollisia suomalaisten tai ahvenanmaalaisten alusten ja miehistöjen kaappauksia,
miten suhtaudutaan ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten aseistettujen vartijoiden käyttämiseen laivoissa ja
katsooko ministeri, että Atalanta-operaation mandaatti on riittävä vai pitääkö sitä tarkistaa?

Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 2011

Elisabeth Nauclér /r
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Elisabeth Nauclérin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1338/2010 vp:

Miten ja millaisella aikataululla ministerin mukaan edellä mainitun alueen turvallisuusongelmia tulee käsitellä,
eikö Suomen olekin nyt aika tehdä aloite toimenpiteisiin ryhtymiseksi EU:ssa ja eikö Suomen tule myös tehdä aloite YK:ssa alusten viattoman kauttakulun turvaamiseksi Adenin lahdella ja Intian valtamerellä,
mikä valmius hallituksella on käsitellä mahdollisia suomalaisten tai ahvenanmaalaisten alusten ja miehistöjen kaappauksia,
miten suhtaudutaan ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten aseistettujen vartijoiden käyttämiseen laivoissa ja
katsooko ministeri, että Atalanta-operaation mandaatti on riittävä vai pitääkö sitä tarkistaa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

EU:n Atalanta-operaatio on osa kansainvälisen yhteisön mittavia toimia Somalian merirosvouden vastustamiseksi. Merirosvousongelmaa ei kuitenkaan voida ratkaista merellä, vaan sen perussyihin on puututtava Somaliassa. Merirosvousongelman kestävä ratkaisu vaatii turvallisuustilanteen ja oikeusvaltiokehityksen vahvistumista Somaliassa.

Kansainvälisen merioikeuden mukaan kaikilla aluksilla on oikeus viattomaan kauttakulkuun rantavaltion aluemerellä. Rantavaltion talousvyöhykkeellä ja aavalla merellä on merenkulun vapaus. Kansainvälinen yhteisö on ryhtynyt toimiin näiden merenkulkua koskevien oikeuksien turvaamiseksi Adeninlahdella ja Intian valtamerellä. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2008 sitovan päätöslauselman 1816, jolla mahdollistettiin merirosvouteen puuttuminen myös Somalian aluemerellä samaan tapaan kuin aavalla merellä, jossa jokainen valtio voi ottaa haltuunsa merirosvoaluksen, pidättää asianomaiset henkilöt ja takavarikoida aluksessa olevan omaisuuden.

Suomi on osallistunut Somalian merirosvouden vastaiseen EU:n Atalanta-operaatioon sen alusta lukien. EU:n Atalanta-operaatio perustettiin loppuvuonna 2008, kun Somalian rannikolla merirosvokaappaukset olivat alkaneet kohdistua jo suuriin öljytankkereihin. Suomi on osallistunut operaatioon esikuntaupseereilla alkuvuodesta 2009 lukien. Suomen päätös osallistua aluksella Atalanta-operaatioon ajalla 1.2.-30.4.2011 on erityisen merkittävä, koska kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomi osallistuu aluksella kansainväliseen kriisinhallintaoperaatioon.

Atalanta-operaation päätehtävänä on Maailman elintarvikeohjelman WFP:n alusten suojelu niiden toimittaessa elintarvikeapua Somaliaan. Lisäksi Atalanta-operaatio suojaa YK:n pääsihteerin pyynnöstä tarvittaessa Afrikan unionin AMISOM-operaation kuljetuksia. Atalanta pyrkii suojaamaan myös muita aluksia ja ennaltaehkäisee sekä torjuu merirosvoutta. Operaatio pyrkii varmistamaan partioinnillaan turvallisia laivaliikennereittejä Adeninlahdella ja Intian valtamerellä ja se saattaa aluksia mahdollisuuksiensa mukaan. Atalanta-operaation läsnäololla on myös pelotevaikutus. Atalantassa on kerrallaan noin 6-10 alusta. Päätehtävässään Atalanta-operaatio on ollut menestyksellinen: Operaation alusta lukien Atalanta on saattanut 104 WFP:n elintarvikeavun kuljetusta Somaliaan, yhteensä noin 497 000 tonnia, jotka on jaettu yli miljoonalle apua tarvitsevalla Somaliassa. Yhtään WFP-kuljetusta ei ole kaapattu operaation alkamisen jälkeen. Atalanta-operaatio toimii yhteistyössä muiden alueella olevien kansainvälisten toimijoiden, erityisesti Naton Ocean Shield -operaatio ja monikansallisen merivoimaosaston CTF-151 sekä muiden aluksia alueelle lähettäneiden maiden kanssa.

Somalian merirosvous on kuitenkin viime aikoina muuttunut ammattimaisemmaksi, se on lisääntynyt määrällisesti ja ulottunut yhä kauemmaksi Intian Valtamerelle. Jotta Atalanta voisi vastata parhaalla mahdollisella tavalla merirosvojen kykyyn mukauttaa toimintaansa, ovat EU:n korkea edustaja ja operaatiokomentaja tehneet esityksiä operaation kehittämiseksi ja Atalantan operaatioesikuntaa on pyydetty jatkamaan suunnittelua. Suomi tukee Atalantan toiminnan kehittämistä, joka voi johtaa mandaatin muuttamiseen. Tulee myös puuttua merirosvouden rahoitukseen ja tätä kartoittaa tällä hetkellä mm. YK:n alainen merirosvoutta torjuva kansainvälinen kontaktiryhmä, jonka jäsen Suomi on.

Kriisinhallinnassa Suomi osallistuu Atalantan lisäksi Somalian väliaikaishallinnon turvallisuusjoukkoja Ugandassa kouluttavaan EU:n operaatio EUTM Somaliaan ihmisoikeus- ja tasa-arvoasioiden neuvonantajalla sekä kolmella kouluttajalla. EUTM-koulutusoperaation tavoitteiden toteuttamiseksi on tärkeää EU:n tiivis yhteistyö Afrikan unionin AMISOM-operaation, koulutustehtävään osallistuvan Ugandan sekä YK:n ja Yhdysvaltojen kanssa.

Euroopan unioni on jo pitkään käyttänyt Somalian tilanteessa niin ulkopolitiikan ja kriisinhallinnan kuin humanitaarisen avun ja kehitys- sekä kauppapolitiikan välineitä. Varmistaakseen toimiensa johdonmukaisuuden Afrikan sarven alueella, EU on parhaillaan laatimassa Afrikan sarven kokonaisvaltaista strategiaa.

Kriisinhallinnan keinojen lisäksi EU on pyrkinyt tukemaan alueen maiden oikeusjärjestelmien vahvistamista, jotta mm. tuettaisiin alueen maiden kykyä huolehtia oikeudenkäynneistä ja myös saataisiin aikaan siirtosopimuksia merirosvoudesta kiinniotettujen toimittamiseksi oikeudenkäyntiin. Lisäksi on myös YK:n piirissä pyritty kehittämään erilaisia ratkaisuja, jotta voitaisiin saada aikaan esimerkiksi alueellisen tuomioistuimen alajaosto, joka voisi ottaa käsiteltäväkseen merirosvoudesta syytettyjen oikeudenkäynnit.

Somalian vakauden tukeminen ja köyhyyden poistaminen ovat myös EU:n toimien tavoitteita, jotta voitaisiin puuttua merirosvouden perussyihin.

Laki Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUNAVFOR Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä (1034/2010) tuli voimaan 15 päivänä joulukuuta 2010. Laissa säädetään kansallisesta menettelystä tilanteessa, jossa Atalanta-operaatiossa merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltynä kiinniotettu henkilö on Suomen lipun alla purjehtivalla aluksella tai jossa muuten tulee Suomen päätettäväksi, haluaako Suomi käyttää toimivaltaa asiassa. Jos suomalainen alus tai suomalainen miehistön jäsen joutuisi merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi, täyttyisi lain edellyttämä liittymäkohta Suomeen (rikos kohdistunut suomalaiseen alukseen, Suomen kansalaiseen tai rikoksen tekijäksi epäillään Suomen kansalaista) ja jos se olisi muutoinkin tarkoituksenmukaista, Suomi voisi ottaa rikoksen tutkittavakseen. Asian käsittelyyn Suomessa sovellettaisiin tämän jälkeen esitutkintalain (449/1987) säännöksiä.

Jos suomalainen tai ahvenanmaalainen alus tai niiden miehistö joutuisi kaappauksen kohteeksi, on hallituksella valmiudet ryhtyä tällaisessa tilanteessa toimenpiteisiin Suomen lain ja kansainvälisen oikeuden sallimissa rajoissa.

Varustamoja kannustetaan noudattamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n parhaita käytäntöjä (Best Management Practices, BMP). Nämä parhaat käytännöt sisältävät ohjeistusta myös merirosvoudelta suojautumiseen sekä tekemään asianmukaiset ilmoittautumiset ja rekisteröinnit mm. EU:n ylläpitämälle Afrikan sarven meriturvallisuuskeskukselle MSCHOA:lle (Maritime Security Centre - Horn of Africa), jos alus on menossa Adeninlahdelle. Rekisteröitymisen yhteydessä aluksen haavoittuvuus arvioidaan ja tarvittaessa resurssien puitteissa EU:n Atalanta-operaatio pyrkii mahdollisuuksien mukaan suojaamaan alusta sen kulkiessa merirosvojen toiminta-alueen läpi. Kaapatuista aluksista suurin osa on tähän mennessä sellaisia, jotka eivät ole ilmoittautuneet MSCHOA-keskukselle.

Puolustusvoimien toimintaa sääntelevän lainsäädännön perusteella ei ole mahdollista, että suomalaiset sotilaat suojaisivat suomalaisia kauppa-aluksia muutoin kuin EU:n Atalanta-operaatiolta saatuna tehtävänä. Atalanta-operaation päätehtävä on WFP:n kuljetusten suojaaminen. Suomalaista alusta voitaisiin suojata, edellyttäen että operaation resurssit sen sallivat, operaation esikunnalle osoitetun pyynnön perusteella ja operaation komentajan päätöksellä, esimerkiksi jos alus katsottaisiin alttiiksi merirosvojen hyökkäyksille.

Suomen voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa yksityisten vartijoiden käyttämisen kauppa-aluksilla tiettyjen edellytysten täyttyessä, mikäli varustamot niin harkitsevat. Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002) mahdollistaa toimeksiantosopimuksin palkata Suomessa luvan saaneesta vartioimisliikkeestä vartijan kotimaiselle alukselle, jos kysymyksessä on omaisuuden vartiointi tai henkilön koskemattomuuden suojaaminen. Mainitun lain mukaan vartija voi kuitenkin kantaa ampuma-asetta vain henkivartijatehtävässä (henkilön koskemattomuuden suojaaminen).

Useimmat valtiot, samoin kuin kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO, ovat suhtautuneet vartijoiden käyttämiseen lähtökohtaisesti kielteisesti. Aseistettujen vartijoiden käyttämisen on katsottu lisäävän riskejä mm. voimankäytön lisääntymisen muodossa. Viimeaikaisten tietojen mukaan valtiot ovat tarkistamassa kantojaan aseistettujen vartijoiden käyttöön Somalian merirosvousongelman johdosta.

Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2011

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb
Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1338/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Elisabeth Nauclér /sv:

Hur anser ministern att säkerhetsproblemen på det ovannämnda området borde behandlas och enligt vilken tidtabell,
är det inte nu dags för Finland att ta ett initiativ så att åtgärder vidtas inom EU och borde inte Finland också inom FN ta ett initiativ så att fartyg ges oskadlig genomfart i Adenviken och i Indiska oceanen,
vilken beredskap har regeringen för att hantera eventuella kapningar av finska eller åländska fartyg och besättningar,
hur förhåller man sig till preventiva åtgärder såsom anlitandet av beväpnade vakter ombord och
anser ministern att mandatet för Atalanta operationen är tillfyllest eller skulle detta kräva en översyn?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

EU-insatsen Atalanta ingår i det internationella samfundets omfattande insatser mot piratdåden utanför Somalias kust. Det är ändå inte ute på havet som detta problem får sin lösning, utan dess grundläggande orsaker måste åtgärdas i Somalia. En hållbar lösning på det problem som piratdåden utgör kräver en stärkt säkerhet och rättsstatsutveckling i Somalia.

Enligt den internationella havsrätten har alla fartyg rätt till oskadlig genomfart i kuststaternas territorialhav. Inom kuststaternas ekonomiska zoner och på öppna havet gäller fri sjöfart. Det internationella samfundet har vidtagit åtgärder för att trygga dessa sjöfartsrättigheter i Adenviken och Indiska oceanen. FN:s säkerhetsråd antog i juni 2008 en bindande resolution, resolution 1816, som erbjöd en möjlighet till ingripande mot piratdåd också i Somalias territorialhav på samma sätt som på öppna havet, där varje stat kan ta piratfartyg i besittning, tillfångata de berörda och beslagta egendomen ombord.

Finland har deltagit i EU:s marina insats Atalanta mot piratdåd utanför Somalias kust från första början. EU upprättade Atalanta i slutet av 2008 när piratdåden utanför Somalias kust hade börjat rikta sig mot stora oljetankrar. Finland har bidragit till insatsen med stabsofficerare sedan början av 2009. Finlands beslut att bidra till Atalanta med ett fartyg under tiden den 1 februari-30 april 2011 är särskilt viktigt, eftersom det är första gången som Finland skickar ett fartyg till en internationell krishanteringsinsats.

Operation Atalantas huvuduppdrag är att skydda Världslivsmedelsprogrammets (WFP) fartyg när de transporterar livsmedelsbistånd till Somalia. Dessutom skyddar Atalanta på begäran av FN:s generalsekreterare vid behov transporterna inom Afrikanska unionens uppdrag i Somalia (Amisom). Strävan är att genom Atalanta också skydda andra fartyg och att förebygga och bekämpa sjöröveri. Patrulleringarna ska se till att fartygsrutterna är säkra i Adenviken och Indiska oceanen och i mån av möjlighet eskorteras fartyg. Dessutom har den närvaro som Atalanta innebär också en avskräckande effekt. Sammanlagt opererar ca 6-10 fartyg samtidigt inom Atalanta. Inom sitt huvuduppdrag har insatsen varit framgångsrik: sedan Atalanta inleddes har 104 WFP-livsmedelstransporter till Somalia eskorterats, vilket totalt uppgår till omkring 497 000 ton. Detta livsmedelsbistånd har delats ut till över en miljon hjälpbehövande i landet. Inte en enda WFP-transport har kapats sedan insatsen inleddes. Atalanta samarbetar med andra internationella aktörer i regionen, särskilt Natos Ocean Shield-insats, den multinationella marina styrkan CTF-151 och andra länder som skickat fartyg till regionen.

Det somaliska sjöröveriet har emellertid blivit mer proffsigt på sistone. Dessutom har det ökat rent kvantitativt och sträckts allt längre ut i Indiska oceanen. För att Atalanta ska kunna reagera på bästa möjliga sätt på piraternas förmåga att anpassa sin verksamhet har EU:s höga representant och operationschef lagt fram ett förslag om utveckling av insatsen, och Atalantas operationshögkvarter har blivit ombett att ta hand om den fortsatta planeringen. Finland stöder utvecklingen av Atalanta-verksamheten, som kan leda till att mandatet ändras. Dessutom måste åtgärder också vidtas mot finansieringen av piratdåden. Denna fråga kartläggs som bäst bl.a. av FN:s internationella kontaktgrupp mot sjöröveri, som Finland deltar i.

Inom krishanteringen deltar Finland utöver Atalanta också i EU:s utbildningsinsats i Uganda för den somaliska övergångsregeringens säkerhetsstyrkor (EUTM Somalia) med en rådgivare i jämställdhets- och människorättsfrågor och tre utbildare. För att målen med detta utbildningsuppdrag ska kunna nås är det viktigt att EU bedriver ett nära samarbete med Afrikanska unionens Amisom-uppdrag, med Uganda, som deltar i utbildningsuppdraget, och med FN och Förenta staterna.

Europeiska unionen har redan länge använt sig såväl av utrikespolitiska medel och krishanteringsinstrument som av humanitärt bistånd och utvecklings- och handelspolitiska instrument när det gäller läget i Somalia. EU vill se till att dess åtgärder i Afrikas horn är konsekventa och därför håller unionen på att ta fram en sammanhållen strategi för regionen.

Utöver krishanteringsinstrumenten har EU försökt stödja länderna i regionen att stärka sina rättssystem bland annat för att de ska kunna ordna rättegångar, men också i syfte att åstadkomma överföringsavtal så att de som anhållits för sjöröveri kan ställas inför rätta. Dessutom har man också inom FN försökt finna olika lösningar för att få till stånd en underavdelning till den regionala domstolen. Den skulle kunna ta hand om rättegångarna mot dem som åtalas för sjöröveri.

EU vill också komma åt de bakomliggande orsakerna till piratdåden och därför är dess insatser också inriktade på att stödja stabiliteten och utrota fattigdomen i Somalia.

Lagen om handläggningen av brottmål som gäller personer som i samband med Europeiska unionens militära krishanteringsinsats EUNAVFOR Atalanta misstänks för sjöröveri eller väpnat rån (1034/2010) trädde i kraft den 15 december 2010. Den innehåller bestämmelser om det nationella förfarandet när en person som gripits misstänkt för sjöröveri eller väpnat rån i samband med Europeiska unionens militära krishanteringsinsats Eunavfor Atalanta befinner sig på ett fartyg under finsk flagg eller när Finland i något annat fall tillfrågas om önskan att utöva straffrättslig jurisdiktion. Finland kan åta sig utredningen av ett brott om ett finländskt fartyg eller en finländsk besättningsmedlem blir föremål för ett piratangrepp, för då uppfylls kravet på en beröringspunkt med Finland (brottet har riktat sig mot ett finländskt fartyg eller en finsk medborgare eller den brottsmisstänkte är finsk medborgare), och om det även i övrigt är ändamålsenligt. På handläggningen av brottmålet tillämpas därefter vad som bestäms i förundersökningslagen (449/1987).

Om ett finländskt eller åländskt fartyg eller besättningen på ett sådant fartyg blir föremål för en kapning, har regeringen beredskap att vidta åtgärder inom de gränser som vår lag och internationell rätt drar upp.

Rederierna uppmuntras att vidta förebyggande åtgärder, exempelvis Internationella sjöfartsorganisationens (IMO) bästa praxis (Best Management Practices, BMP). Denna praxis innehåller anvisningar också för hur man skyddar sig mot sjöröveri och rekommenderar lämpliga anmälningar och registreringar, bland annat hos det EU-styrda marina säkerhetscentret MSCHOA (Maritime Security Centre - Horn of Africa), om fartyget är på väg till Adenviken. Vid registrering görs en bedömning av hur sårbart fartyget är och vid behov försöker man genom EU-insatsen Atalanta i mån av möjlighet med befintliga resurser skydda fartyget på färden genom det område där piraterna opererar. Av de kapade fartygen har största delen hittills varit sådana som inte anmälts till MSCHOA.

Den lagstiftning som reglerar försvarsmaktens verksamhet medger ingen möjlighet att finländska soldater skulle skydda finländska handelsfartyg, utom om det rör sig om ett uppdrag inom Atalanta. Operation Atalantas huvuduppdrag är att skydda transporter inom Världslivsmedelsprogrammet (WFP). Förutsatt att insatsresurserna tillåter det kan ett finländskt fartyg skyddas på grundval av en begäran hos operationshögkvarteret och genom ett beslut av operationschefen, exempelvis om man anser att fartyget riskerar att utsättas för ett piratdåd.

Vår gällande lagstiftning tillåter privata vakter ombord på handelsfartyg under vissa förutsättningar, om rederierna anser att det behövs. Lagen om privata säkerhetstjänster (282/2002) ger möjlighet att ingå uppdragsavtal och anställa väktare från bevakningsföretag med auktorisation i Finland till ett inhemskt fartyg, om det är fråga om att bevaka egendom eller skydda en persons integritet. Enligt den lagen kan en väktare bära skjutvapen bara i livvaktsuppdrag (skyddande av en persons integritet).

De flesta stater, liksom även Internationella sjöfartsorganisationen (IMO), har i princip ställt sig negativa till vakter ombord. Beväpnade vakter har ansetts öka riskerna bland annat genom ökad vålds-användning. Enligt uppgift håller det på att ske förändringar i hur stater förhåller sig till beväpnade vakter ombord till följd av sjöröveriet utanför Somalias kust.

Helsingfors den 25 mars 2011

Utrikesminister Alexander Stubb