Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 23/2008 vp

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta    on  19  päivänä   syyskuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi lapsilisälain 7 § :n muuttamisesta (HE 130/2008 vp ).

Lakialoitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

• lakialoitteen laiksi lapsilisälain 7 ja 21 §:n muuttamisesta (LA 102/2007 vp - Erkki Virtanen /vas ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 18 päivänä lokakuuta 2007,
• lakialoitteen laiksi lapsilisälain 21 §:n muuttamisesta (LA 94/2008 vp - Sari Palm /kd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 9 päivänä lokakuuta 2008 ja
• lakialoitteen laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta (LA 109/2008 vp - Tarja Filatov /sd ym.), joka on lähetetty valiokuntaan 24 päivänä lokakuuta 2008.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

• ylitarkastaja Hanna Kiiskinen, sosiaali- ja terveysministeriö
• etuuspäällikkö Suvi Onninen, Kansaneläkelaitos

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lapsilisälakia siten, että lapsilisän määrää nostetaan perheen kolmannesta lapsesta alkaen kymmenellä eurolla kuukaudessa.

Esitys  liittyy  valtion   vuoden  2009 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Lakialoitteet

Lakialoitteessa LA 102/2007 vp ehdotetaan yhdestä tai useammasta lapsesta maksettavan lapsilisän korottamista 10 eurolla kuukaudessa sekä lapsilisän sitomista kansaneläkeindeksiin.

Lakialoitteessa LA 94/2008 vp ehdotetaan lapsilisän sitomista kansaneläkeindeksiin.

Lakialoitteessa LA 109/2008 vp ehdotetaan ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän korottamista 10,50 eurolla kuukaudessa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Lapsilisän korottaminen perheen kolmannesta lapsesta alkaen on yksi niistä toimista, joilla pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaan lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Kuluvan   vuoden    alusta   toteutettu lapsilisän yksihuoltajakorotuksen nosto sekä ensi vuoden alusta  voimaan   tulevaksi  ehdotettu äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen vähimmäistason korotus yhdessä nyt käsiteltävänä olevan  ehdotuksen  kanssa   parantavat lapsiperheiden taloudellista tilannetta ja vähentävät köyhyysriskiä.

Köyhät lapsiperheet ovat tutkimusten mukaan  monilapsisempia,  ja niissä on selvästi useammin alle kouluikäisiä lapsia kuin muissa lapsiperheissä. Nämä perheet ovat muita huomattavasti enemmän riippuvaisia tulonsiirroista. Tästä syystä lapsilisien nostaminen monilapsisissa perheissä on osaltaan vähentämässä lapsiperheiden köyhyyttä.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin jälleen huomiota siihen, että toimeentulotukea tarvitsevan lapsiperheen käteen jäävä tulo ei uudistuksen johdosta kohene, koska lapsilisät otetaan huomioon  toimeentulotuen määrää laskettaessa. Valiokunta on useissa yhteyksissä korostanut sosiaaliturvan tavoitteena toimeentulotuen merkityksen pienentämistä kotitalouksien tulojen muodostuksessa. Hallitusohjelman mukaan työelämän ja sosiaaliturvan uudistuksen tavoitteena on taata kaikille riittävä ja aukoton sosiaaliturva. Sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä tulee tarkastella myös toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden asemaa. Valiokunnan käsityksen mukaan järjestelmää tulee pikaisesti muuttaa siten, että toimeentulotukea  saavat perheet saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa  lapsilisää korotettaessa. Tämä on mahdollista toteuttaa esimerkiksi korottamalla lapsen  osuutta   toimeentulotuessa  tai  etuoikeuttamalla lapsilisä osittain tai kokonaan toimeentulotukea myönnettäessä.

Aloitteet

Valiokunta on hyväksynyt lapsilisälain 7 §:n muutoksen hallituksen esittämässä muodossa eikä ehdota lapsilisälain muuttamista muilta osin.  Valiokunnan   kannasta  seuraa,  että lakialoitteet on hylättävä.

Päätösehdotus

Edellä  esitetyn perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että lakialoitteet LA 102/2007 vp, LA 94/2008 vp ja LA 109/2008 vp hylätään.

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2008

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Juha Rehula /kesk
vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
jäs. Risto Autio /kesk
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Arja Karhuvaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Jukka Mäkelä /kok
Päivi Räsänen /kd
Paula Sihto /kesk
Anni Sinnemäki /vihr
Lenita Toivakka /kok
Erkki Virtanen /vas

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää

VASTALAUSE 1

Perustelut

Valiokunnan  mietinnössään hyväksymässä lapsilisälaissa lapsilisien korotus 10 eurolla kuukaudessa toteutetaan ainoastaan kolmannesta lapsesta lähtien. Tämä on sinänsä hyvä esitys, mutta se rajaa merkittävästi ja perusteettomasti perheitä korotuksen ulkopuolelle.

Siksi ehdotan  lapsilisän korottamista 15 eurolla kuukaudessa vuonna 2008 voimassa olevaan tasoon nähden kaikille lapsille.

Lisäksi ehdotan lapsilisän reaaliarvon turvaamiseksi sen sitomista kansaneläkeindeksiin.

Lasten asemaa on parannettava niin toimeentulon kuin palveluidenkin osalta.

Lapsilisiä korotettiin useaan otteeseen 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, viimeisen kerran vuonna 1991. Tämän jälkeen vuonna 1992 luovuttiin suunnitelluista järjestelmän parannuksista. Vuonna 1994 lapsilisiä korotettiin reilusti, samalla kun verotuksen lapsivähennykset poistettiin. Korotus ei kuitenkaan vastannut kokonaan verovähennysten poistamisesta koitunutta tulon menetystä. Vuonna 1995 lapsilisiä leikattiin merkittävästi, lapsiluvun mukaista porrastusta lievennettiin ja leikkaukset kohdentuivat suurimpiin perheisiin.

Lapsilisiä on korotettu viimeksi vuoden 2004 alusta. Tuolloin ensimmäisestä lapsilisään oikeuttavasta lapsesta maksettavan lapsilisän määrä korotettiin 90 eurosta nykyiseen 100 euroon kalenterikuukaudessa. Tuolloin lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 33,60 eurosta 36,60 euroon lasta kohti kuukaudessa. Vuoden 2008 alusta lukien (1071/2007) lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

Ensimmäisestä lapsesta maksettava lapsilisä oli 1.7.1995 lukien 535 markkaa kuukaudessa. Sittemmin lapsilisien rahallinen arvo on jäänyt jälkeen  elinkustannusten   noususta.    Jos lapsilisän vuoden 1995 rahamääräistä tasoa korjattaisiin  elinkustannusindeksin  muutoksella, lapsilisän tulisi olla nyt (2008) vähintään 112 euroa, eli lapsilisän reaaliarvo on alentunut 12 prosenttia. Suurin ongelma onkin se, että lapsilisiä ei ole sidottu indeksiin.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on esittänyt, että kaikkia lapsilisiä korotetaan 15 euroa kuukaudessa  ja  että  ne sidotaan kansaneläkeindeksiin. Samalla kun tämä esitys lisäisi valtion menoja 165 miljoonaa euroa, se vähentäisi osaltaan lapsiperheiden toimeentulo-ongelmia, joista kärsivät sekä työssä käyvät nuoret aikuiset että erilaisten sosiaalietuuksien varassa elävät lapsiperheet.

Kaikkia lapsilisiä ei korotettu edellisen hallituksen aikana. Nykyinenkään hallitus ei turvaa kaikkien  lapsilisien   ostovoimaa,  mutta   sen sijaan  verotukseen tehdään vuosittain ainakin inflaatiotarkistus. Lapsilisiin on tehty vain yksittäisiä osittaismuutoksia, kuten esimerkiksi ensi vuonna vain kolmannesta lapsesta maksettavaan lapsilisään.

Lapsilisä ei saa vähentää toimeentulotukea niin kuin nyt. Tällöin kaikkein pienituloisimmatkin perheet hyötyvät myös lapsilisään tehtävistä korotuksista toisin kuin nyt. Tämä lisää menoja 100 miljoonaa euroa. Tästä muutoksesta meillä on erillinen lakialoite.

Lapsilisä toimii tulontasauksena lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien välillä. Lapsilisää maksetaan perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten   korvaamiseksi, ja se on lapsikohtainen kaikille lapsiperheille maksettava etuus.

Katson, että nyt korotuksen tulisi koskea myös varsinaista lapsilisää sekä useammasta lapsesta  maksettavaa   lapsilisää,  jolloin lapsilisää korotettaisiin seuraavasti:

Euroa kk	Nyt	Vastalause
1. lapsi	100	115
2. lapsi	110,50	125,50
3. lapsi	131	146
4. lapsi	151,50	166,50
seuraavat	172	187

Lapsilisien arvon säilyttämiseksi ehdotan, että lapsilisät sidottaisiin indeksiin. Lapsilisälain 21 §:ssä on valtuus hallitukselle korottaa lapsilisää indeksiperusteisesti, mutta sillä ei ole ollut käytännön merkitystä. Ehdotan sen korotettavaksi säännöksellä, jossa lapsilisää korotettaisiin automaattisesti kansaneläkeindeksin mukaisesti.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotukset

Laki

lapsilisälain 7 ja 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 7 §:n 1 ja 2 momentti  sekä 21 §, sellaisena kuin niistä on 7 §:n 1 ja 2 momentti laissa 1226/2003, seuraavasti:

7 § Lapsilisän määrä

Lapsilisä on lasta kohden 115 euroa kalenterikuukaudessa.

Jos 6 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus nostaa lapsilisää useammasta kuin yhdestä lapsesta, lapsilisän määrä on toisesta lapsesta 125,50 euroa, kolmannesta lapsesta 146 euroa, neljännestä lapsesta 166,50 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 187 euroa kalenterikuukaudessa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

21 § Lapsilisän indeksitarkistus (Kuten LA 102/2007 vp)
_______________
Voimaantulosäännös (Kuten StVM)
_______________

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2008

Erkki Virtanen /vas

VASTALAUSE 2

Perustelut

Monipuolinen, perheille kohdistettu tukijärjestelmä vaatii jatkuvaa uudistamista ja kehittämistä.  Tuloerojen  kasvu ja sitä kautta syntyvä eriarvoisuus on pysäytettävä. Laadukkaat hyvinvointipalvelut, toimiva sosiaaliturva ja tuloeroja tasaava   verotus  yhdessä   korkean työllisyysasteen kanssa   ovat tehokkaimpia   keinoja tuloerojen tasaamisessa.

Hallitus korottaa lapsilisää, mutta korotuksen saavat vain monilapsiset perheet, jolloin se jättää 80 prosenttia lapsista ilman lapsilisän korotusta. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä korottaisi lapsilisää niin, että kaikki perheet hyötyisivät tästä. Käsittelyyn otetussa lakialoitteessa LA 109/2008 vp ehdotamme perheen ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän määrän korottamista nykyisestä 100 eurosta 110,50 euroon kuukaudessa. Esityksemme pohjautuu siihen, että kuluttajatutkimusten mukaan ensimmäisestä lapsesta tulevat miltei suurimmat kustannukset.

Perheen lapsiluvun kasvaessa kulutusmenot kyllä kasvavat esimerkiksi siksi, että perhe tarvitsee suuremman asunnon. Asumista voidaan tukea kuitenkin asumistukijärjestelmän kautta, johon sosialidemokraatit niin ikään ehdottavat parannuksia.

Lapsilisän korotuksen yhteydessä tulisi huomioida myös se, että korotus leikkaa toimeentulotukea niiltä noin 50 000 lapsiperheeltä, jotka toimeentulotukea saavat. Kaikkein pienituloisimpien perheiden asema ei pelkällä lapsilisän korotuksella kohene. Tästä syystä sosialidemokraatit esittävät lapsilisän korottamisen lisäksi toimeentulotuen lapsen perusosan korottamista noin 30 eurolla kuukaudessa.

Sosialidemokraattien tavoitteena on tukea lapsiperheitä monipuolisesti. Haluamme kehittää edelleen perhevapaiden käyttöä ja kustannusten tasaamista kaikkien työnantajien kesken sekä pitää edulliset palvelut lapsiperheiden saatavilla. Kaikkien lapsiperheiden tulee hyötyä lapsilisän korotuksesta. Lapsilisän korotus tulee siis kohdistaa perheen ensimmäiseen lapseen.

Lapsilisäjärjestelmää tulee jatkossa kehittää muun  muassa  laajentamalla lapsilisän maksaminen 17-vuotiaille. Koska hallitus on sitonut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut indeksiin, on myös lapsilisien indeksiin sitominen syytä selvittää.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotukset

Laki

lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 7 §:n 1 ja 4 momentti, sellaisena kuin ne ovat laissa 1226/2003, seuraavasti:

7 § Lapsilisän määrä
(1 mom. kuten LA 109/2008 vp)

(2 mom. poist.)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(4 mom. kuten LA 109/2008 vp)

_______________
Voimaantulosäännös (Kuten StVM)
_______________

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2008

Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd

VASTALAUSE 3

Perustelut

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt hallituksen  esityksen yhteydessä myös ed. Palmin tekemän lakialoitteen lapsilisälain 21 §:n muuttamisesta (LA 94/2008 vp ). Aloitteessa esitetään lapsilisien sitomista kansaneläkeindeksiin. Lapsilisäjärjestelmä on suomalaisen perhepolitiikan selkäranka. Sen tarkoituksena on tasata lapsiperheiden ja lapsettomien pariskuntien välisiä tuloeroja. Lapsikohtaista kaikille lapsiperheille maksettavaa lapsilisää maksetaan perheelle lapsesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. Lapsia  syntyy vuosittain noin 60 000. Heidän äideistään useampi kuin joka neljäs saa minimiäitiyspäivärahaa. Äitiyspäivärahan pienuutta on perusteltu lapsilisän tuomalla kompensaatiolla. Tosiasiallisesti lapsilisä ei riitä kattamaan lapsesta aiheutuvia kuluja.

Lapsilisien reaaliarvo on kolmen vaalikauden aikana pudonnut yli 10 prosenttia. Ensi vuodelle tehtävät lapsilisien korotukset 10 eurolla alkaen kolmannesta lapsesta eivät poista sitä ongelmaa, että  lapsilisien taso edelleen heikkenee. Pieni tasokorotus  on  nykyisillä, juuri perustoimeentuloon kohdistuvilla, hinnankorotuksilla riittämätön. Inflaation yhä kiihtyessä perhe-etuudet tosiasiallisesti reaaliarvoltaan edelleen leikkaantuvat valtaosalla lapsiperheistä. Sitomalla lapsilisä kansaneläkeindeksiin turvataan parhaiten sen reaaliarvon säilyminen nykyisellä tasolla.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotukset

Laki

lapsilisälain 7 ja 21 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 21 päivänä elokuuta 1992 annetun lapsilisälain (796/1992) 7 §:n 1, 2 ja 4 momentti sekä 21 §, sellaisena kuin niistä on 7 §:n 1, 2 ja 4 momentti laissa 1226/2003, seuraavasti:

7 § Lapsilisän määrä
(1 mom. kuten vastalause 2)
(2 mom. kuten StVM)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(4 mom. kuten vastalause 2)
21 § Lapsilisän indeksitarkistus (Kuten LA 94/2008 vp)
_______________
Voimaantulosäännös (Kuten StVM)
_______________

Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2008

Päivi Räsänen /kd