Siirry Eduskunta.fi sivustolle svenska

Talousvaliokunnan lausunto 27/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0 TaVL 27/2004 vp - U 49/2004 vp

Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (rahanpesudirektiivi)

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunnan puhemies on 15 päivänä lokakuuta 2004 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesutarkoituksiin sekä terrorismin rahoitukseen (rahanpesudirektiivi) (U 49/2004 vp ) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että talousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

  • poliisiylitarkastaja Reijo Pöyhönen, sisä­asiainministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula, oikeus­ministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen, valtiovarainministeriö
  • tutkija Laura Kuitunen, keskusrikospoliisi
  • lakimies Sakari Wuolijoki, Suomen Pankkiyhdistys
  • toimistopäällikkö Kalevi Tiihonen, Teol­lisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ

Ehdotus

Ehdotuksella pyritään nykyistä yksityiskohtaisemmin ja selkeämmin säätelemään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastustamiseen liittyvistä toimista. Muutosten myötä saatettaisiin yhteisötasolla myös voimaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n yhteydessä toimivan rahanpesun vastaisen kansainvälinen toimintaryhmän (Financial Action Task Force on Money Laundering, FATF) kesäkuussa 2003 uudistamat suositukset. Tämä edellyttää nykyisten säännösten soveltamisalan laajentamista erityisesti terrorismin rahoittamiseen.

Uudet suositukset ovat monilta osin aiempaa yksityiskohtaisempia. Tämä koskee etenkin asiakkaiden tunnistamista ja henkilöllisyyden todentamista, tilanteita, joissa suurempi rahanpesun riski voi oikeuttaa tehostettujen toimenpiteiden soveltamisen, sekä toisaalta tilanteita, joissa pienempi riski voi oikeuttaa lievempien valvontatoimenpiteiden käytön. Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään vakavan rikoksen käsitettä ottamalla huomioon neuvoston hyväksymässä yhteisessä toiminnassa 98/699YOS oleva määrittely.

Ehdotuksen sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti valtioneuvoston kirjelmässä U 49/2004 vp .

Taloudelliset vaikutukset

Ehdotuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten arviointi on tässä vaiheessa vaikeaa, koska on ilmeistä, että monet ehdotuksen kohdat tulevat muuttumaan käsittelyvaiheen aikana. Ehdotus ei edellytä uusien organisaatioiden perustamista.

Ehdotus aiheuttaa viranomaisille ohjeistus- ja koulutustyötä sekä lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä ja edellyttää rahanpesun selvittelykeskuksen kehittävän tilastollisia seurantajärjestelmiä.

Rahanpesun estämis- ja selvittämisjärjestelmän ja ilmoitusvelvollisten piirin laajentamisen johdosta sekä nykyiset että uudet ilmoitusvelvolliset tarvitsisivat ohjeistusta ja koulutusta. Ohjeistuksen laatiminen ja koulutuksen antaminen tapahtuisi osaksi yhteistyössä viranomaisten kanssa, mutta yritysten sisäisten ohjeistusten laatiminen ja koulutukseen osallistuminen veisivät joka tapauksessa työaikaa.

Vaikutus Suomen lainsäädäntöön

Terrorismin rahoituksen sisällyttäminen direktiivin soveltamisalaan ei aiheuta muutostarvetta Suomen lainsäädäntöön.

Rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa säädetään asiakkaan tunnistamisvelvollisuudesta ja epäilyttäviä liiketoimia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Ehdotus edellyttäisi lain soveltamisalan laajentamista kaikkiin niihin yrityksiin, jotka harjoittavat rahoituslaitostoiminnaksi määriteltyä toimintaa, lukuun ottamatta niitä, joiden kansallisesti katsotaan olevan vähäriskisiä, yrityspalvelujen tuottajiin, henkivakuutusedustajiin ja kaikkiin henkilöihin, joiden harjoittamaan tavaroiden kauppaan tai tarjoamiin palveluihin liittyvät käteismaksut ylittävät yhdellä kertaa tai useina erillisinä, ilmeisesti toisiinsa yhteydessä olevina toimina 15 000 euron vähimmäismäärän.

Rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annettuun lakiin tulisi sisällyttää vakuutusedustajan, todellisen omistajan ja edunsaajan, yrityspalvelujen tuottajan, poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön, liikesuhteen ja pöytälaatikkopankin määritelmät ja laissa tulisi säätää toiminnasta poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden kanssa ja kirjeenvaihtajapankkisuhteista.

Rahanpesudirektiivin tarkoittamana kansallisena rahanpesun torjunnasta vastaavana viranomaisena toimii Suomessa keskusrikospoliisissa oleva rahanpesun selvittelykeskus. Selvittelykeskuksen tehtävien osalta ehdotus ei aiheuta muutostarvetta.

Kansalliseen lainsäädäntöön tulisi lisätä säännökset soveliaisuus- ja luotettavuuskriteereistä valuutanvaihtotoimistojen sekä yrityspalveluiden tuottajien osalta.

Direktiiviehdotuksen 33 artiklan mukaan jäsenvaltioiden olisi edellytettävä toimivaltaisten viranomaisten valvovan, että kaikki direktiivin soveltamisalaan kuuluvat laitokset ja henkilöt noudattavat sitä. Tämä edellyttäisi Suomessa kansallisen lainsäädännön muuttamista, koska valvontaa ei ole kaikilla ehdotetuilla toimialoilla siinä laajuudessa kuin ehdotuksessa tarkoitetaan.

Rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa on säädetty rangaistukset tunnistamis-, huolellisuus- ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sekä maksuliikennetoimintaa koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä. Rikoslain 9 luvussa on säädetty yhteisörangaistuksesta. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ei kuitenkaan kata rahanpesulain mukaisten velvollisuuksien rikkomuksia. Seuraamuksia koskevilta osin ehdotus aiheuttaa muutostarpeita kansalliseen lainsäädäntöön.

Direktiiviehdotuksen 37 ja 38 artiklassa säädetty komiteamenettely ei sinänsä vaikuta kansalliseen lainsäädäntöön, mutta komiteamenettelyn tuloksia jouduttaisiin todennäköisesti panemaan täytäntöön kansallisilla säännöksillä.

Valtioneuvoston kanta

Valtioneuvosto suhtautuu ehdotukseen myönteisesti. Valtioneuvosto pitää tärkeänä talousrikollisuuden ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä niiden aiheuttamien vahinkojen vähentämistä ja terrorismin rahoittamisen torjumista. Näin ollen on perusteltua, että rahanpesua ja terrorismin rahoittamista torjutaan kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa yhtenä osana on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi.

Voimassa olevan direktiivin rahanpesun mukaisen alkurikoksen määritelmän selkeyttäminen ja laajentaminen on tarpeen rahanpesun torjunnan tehokkuuden turvaamiseksi. Suomessa on rahanpesun kriminalisoinnissa omaksuttu mahdollisimman laaja lähestymistapa, alkurikokseksi käy mikä tahansa rikollinen teko. Rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain soveltamisalaa laajennettiin lailla 63/2003 käsittämään myös terrorismin rahoituksen torjunta. Valtioneuvosto pitää tarpeellisena, että voimassa olevan direktiivin rikollisen toiminnan määritelmää selkiytetään ja direktiivin soveltamisalaa laajennetaan koskemaan myös terrorismin rahoittamista.

Valtioneuvosto katsoo, että ehdotuksen 1 artiklan mukainen kriminalisointivelvoite tulisi poistaa ja korvata se nykyisen direktiivin mukaisella rahanpesun kieltämisellä, sillä yhteisöllä ei ole toimivaltaa antaa rikosoikeudellisia säännöksiä.

Valtioneuvosto pitää perusteltuna rahanpesudirektiivin soveltamisalan laajentamista yrityspalvelujen tuottajiin ja vakuutusedustajiin. Sen sijaan soveltamisalan laajentamista koskemaan kaikkia henkilöitä, joiden harjoittamaan tavaroiden kauppaan tai tarjoamiin palveluihin liittyvät käteismaksut ylittävät yhdellä kertaa tai useina ilmeisesti toisiinsa yhteydessä olevina toimina 15 000 euron vähimmäismäärän, on vaikea pitää perusteltuna.

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan soveltamisalan määrittämisessä tulisi nykyisten säännösten mukaisesti rajoittua sektoriin, jolla rahanpesuriski on suurin, eli ensisijaisesti kallisarvoisten tavaroiden kauppaan.

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti direktiiviin sisällytettyihin uusiin määritelmiin. Oleellisinta on saada aikaan määritelmät, jotka toimisivat joustavasti kunkin jäsenmaan kansallisen lainsäädännön mukaan. Valtioneuvosto ei kuitenkaan välittömästi näe perusteita sille, että poliittisesti vaikutusvaltaisia henkilöitä koskevat säännökset koskisivat myös kotimaisia, asianomaisessa jäsenvaltiossa pysyvästi asuvia henkilöitä, kuten komissio ehdottaa.

Valtioneuvosto pyrkii siihen, että direktiivin noudattamisen valvonnassa jäsenmaille taataan riittävä harkintavalta tarkoituksenmukaisen kansallisen valvonnan järjestämiseksi. Erityisesti soveliaisuus- ja luotettavuuskriteerit tulisi määritellä niin, että ne eivät loukkaa elinkeinovapauden periaatetta.

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan neuvoston työryhmässä tulisi pyrkiä siihen, että direktiivi kirjoitetaan selkeäksi ja yksiselitteiseksi, niin että tarve siirtää kysymyksiä komission täytäntöönpanotoimin ns. komitologiamenettelyssä ratkaistaviksi minimoitaisiin. Tämä helpottaisi ja yksinkertaistaisi merkittävästi kansallista täytäntöönpanoa koko unionissa. Mikäli komitologiamenettely katsotaan tarpeelliseksi, valtioneuvosto pitää parhaana vaihtoehtona sitä, että siinä keskityttäisiin direktiivin tekniseen täsmentämiseen ja rahanpesutilanteen kehittymisen huomion ottamiseen, eikä varsinaiseen rahapesua koskevien normien antamiseen tai niiden sitovaan tulkitsemiseen.

Valtioneuvoston näkemyksen mukaan komitologiamenettelyn käyttö, sellaisena kuin komissio sitä ehdottaa, kattaa tietyiltä osin käsiteltävän asian kannalta olennaisia säännöksiä. Tällöin kyse ei enää olisi täytäntöönpanoa koskevista kysymyksistä, joiden osalta neuvoston on mahdollista siirtää komissiolle täytäntöönpanovaltaa, vaan asioista, joista neuvoston tulisi EU-oikeuden mukaan säätää itse. Valtioneuvoston mielestä erityisen ongelmallisia tässä suhteessa ovat ehdotuksen 37 artiklan 1 kohdan b-d alakohdissa mainittujen riskien arviointia koskevat kohdat. Valtioneuvoston pyrkimyksenä neuvotteluissa on taata se, että kaikki olennaiset säännökset sisällytetään itse direktiiviin.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valtioneuvoston kirjelmästä ilmenevistä syistä ja saamansa asiantuntijaselvityksen perusteella valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan.

On tärkeää, että yhteisötasolla saatetaan mahdollisimman nopeasti voimaan OECD:n yhteydessä toimivan FATF:n jo vuonna 2003 antamat suositukset. Direktiivin jatkovalmistelussa tulee myös ottaa huomioon Euroopan neuvostossa parhaillaan valmisteltava lisäpöytäkirja, joka liittyy rikoksen tuottaman hyödyn rahanpesua, etsintää, takavarikkoa ja menetetyksi tuomitsemista koskevaan vuoden 1990 yleissopimukseen.

Valiokunta kannattaa direktiivin tavoitetta täsmentää voimassaolevia rahanpesun vastustamiseen liittyviä säännöksiä ja laajentaa ne nykyistä selkeämmin koskemaan myös terrorismin rahoittamista. Rahanpesun ja terrorismin määritelmiä ei tule kuitenkaan direktiiviluonnoksen 1 artiklassa esitetyllä tavalla yhdistää, sillä kyseessä ovat selvästi toisistaan eroavat teot.

Valiokunta pitää tärkeänä, että säädöksessä turvataan jäsenmaille riittävä harkintavalta tarkoituksenmukaisen ja kansalliseen riskiin suhteutetun valvonnan järjestämiseksi.

Kuten valtioneuvoston kannassakin on tuotu esille, valiokunta painottaa näkemystä rikosoikeudellisen sääntelyn kuulumisesta kansalliseen toimivaltaan samoin kuin komitologiamenettelyssä ratkaistavien asioiden rajaamista vain teknisluonteisiin kysymyksiin.

Valiokunnan käsiteltävänä on ollut komission epävirallinen esitys, joka saadun selvityksen perusteella on jo monelta osin muuttunut valtioneuvoston kannan mukaiseen suuntaan. Talousvaliokunta edellyttää, että eduskunnalle toimitetaan komission virallinen esitys heti sen valmistuttua.

Lausunto

Lausuntonaan talousvaliokunta ilmoittaa,

että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Jouko Skinnari /sd
vpj. Jari Leppä /kesk
jäs. Sari Essayah /kd
Reijo Kallio /sd
Esko Kiviranta /kesk
Martti Korhonen /vas
Miapetra Kumpula /sd
Klaus Pentti /kesk
Antti Rantakangas /kesk
Martin Saarikangas /kok
Sari Sarkomaa /kok
Juhani Sjöblom /kok
Oras Tynkkynen /vihr


Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Tuula Kulovesi