Asioiden valiokuntakäsittelyn prosessit



Sisällysluettelo:

Hallituksen esityksen käsittely valiokunnassa



Täysistunnossa käydyn lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys lähetetään mietinnön antamista varten siihen valiokuntaan, jonka toimialaan hallituksen esitykseen sisältyvä lakiehdotus kuuluu. Samalla täysistunto voi päättää, että yhden tai useamman valiokunnan on annettava hallituksen esityksestä lausunto mietintövaliokunnalle.

Asian käsittely valiokunnassa alkaa pääsääntöisesti asiantuntijoiden kuulemisella. Sen tarkoituksena on hankkia tarpeelliset tiedot mietinnön tai lausunnon valmistelemista varten. Asiantuntijoina kuullaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita asia koskee, sekä esimerkiksi alaa edustavia tiedemiehiä. Asiantuntijat voidaan kutsua kuultaviksi valiokunnan kokoukseen tai heiltä voidaan pyytää kirjalliset lausunnot. Mietintövaliokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon lakiehdotuksesta tai pyytää asiaa valmistelleelta ministeriöltä lisäselvitystä taikka vastineen saatuihin asiantuntijalausuntoihin.

Asiantuntijakuulemisen jälkeen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii mietintöluonnoksen/lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa valiokunnan jäsenet esittävät yleisluonteiset kommenttinsa luonnoksesta. Jos luonnokseen toivotaan olennaisia lisäyksiä tai lukuisia erityppisiä muutoksia, asian käsittely voidaan keskeyttää ja jatkaa korjatun luonnoksen pohjalta. Yleiskeskustelun päätyttyä asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään mietinnön/lausunnon hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan jäsen yksilöi yleiskeskustelussa esittämänsä muutosehdotukset, joista tarvittaessa äänestetään.

Jos valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksymä mietintö/lausunto. Valiokunnan jäsenille varataan mahdollisuus käydä yleiskeskustelu ja suoritetaan yksityiskohtainen käsittely. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää mietintöön kirjallinen vastalause ja lausuntoon eriävä mielipide.

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely täysistunnossa jatkuu.

Valtiopäivillä kesken jääneen hallituksen esityksen käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä, jollei eduskuntavaaleja ole sillä välin toimitettu. Hallituksen esitys, jota ei ehditä käsitellä vaalikauden aikana, raukeaa.


Talousarvioesitys



Valtiovarainvaliokunta

Täysistunnossa käydyn lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys valtion talousarvioksi lähetetään mietinnön antamista varten valtiovarainvaliokuntaan.

Pääsääntöisesti valiokunta ja jaostot ryhtyvät käsittelemään asiaa kuulemalla asiantuntijoita jo ennen kuin se on virallisesti lähetetty valiokuntaan (ennakkokäsittely). Valiokunta kuulee yhteisesti tiettyjä asiantuntijoita ja lähettää asian jaostoihin, jotka käsittelevät asiaa yksityiskohtaisemmin omien toimialojensa mukaisesti. Asiantuntijakuulemisen tarkoituksena on hankkia tarpeelliset tiedot mietinnön valmistelemista varten. Asiantuntijoita joko kuullaan jaostojen kokouksissa tai heiltä pyydetään kirjalliset lausunnot.

Asiantuntijakuulemisen jälkeen jaosto käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii mietintöluonnoksen jaoston toimialan osalta. Luonnos esitellään jaostolle ja sen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa esitetään yleisluonteiset kommentit luonnoksesta. Tämän jälkeen asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään mietinnön hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä jaoston jäsen voi yksilöidä yleiskeskustelussa esille tuomansa muutosehdotukset. Yksityiskohtaisen käsittelyn lopputuloksena valmistuu jaoston osuus talousarviomietintöön.

Jaoston hyväksymä mietintöluonnos siirtyy valiokunnan käsittelyyn. Luonnoksen esittelyn jälkeen valiokunta käy yleiskeskustelun, jossa esitetään yleisluontoiset kommentit luonnokseen. Yleiskeskustelun päätyttyä asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään mietinnön hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan jäsen yksilöi yleiskeskustelussa esittämänsä muutosehdotukset, joista tarvittaessa äänestetään. Kun kaikkien jaostojen mietintöluonnosten yksityiskohtainen käsittely on suoritettu, asian käsittely keskeytetään.

Tämän jälkeen asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jonka pohjana on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksymä mietintö. Valiokunnan jäsenille varataan mahdollisuus käydä yleiskeskustelu, minkä jälkeen suoritetaan yksityiskohtainen käsittely mahdollisine äänestyksineen. Kun valiokunta on hyväksynyt mietinnön, asian käsittely valiokunnassa päättyy.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa osallistuneella jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää mietintöön kirjallinen vastalause.

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Erikoisvaliokuntien rooli

Erikoisvaliokunnat voivat omasta aloitteestaan päättää antaa toimialaansa koskevan lausunnon valtion talousarvioesityksestä valtiovarainvaliokunnalle 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Erikoisvaliokunta käsittelee esitystä toimialansa osalta vastaavalla tavalla kuin lakiehdotusta: kuulee asiantuntijoita, käsittelee asiaa valmistavasti, käy yleiskeskustelun ja yksityiskohtaisen käsittelyn ja mahdollisesti erillisen ratkaisevan käsittelyn. Erikoisvaliokuntien lausunnot lähetetään valtiovarainvaliokunnalle, joka lähettää ne asianomaisiin jaostoihin käsiteltäviksi.

Lisätalousarvioesitys

Vuosittain eduskunta saa käsiteltäväkseen myös 1—3 lisätalousarvioesitystä, joissa hallitus esittää muutoksia varsinaiseen talousarvioon. Lisätalousarvioesityksen käsittely vastaa pääsääntöisesti varsinaisen talousarvioesityksen käsittelyä, tosin käsittelyprosessi on kevyempi ja käsittelyyn käytetty aika on huomattavasti lyhyempi.


Lakialoitteen käsittely valiokunnassa

Lakialoite on kansanedustajan tekemä ehdotus lain säätämiseksi. Lakialoite lähetetään täysistunnosta lähetekeskustelun jälkeen sen valiokunnan käsiteltäväksi, jonka toimialaan lakialoitteen sisältämä lakiehdotus kuuluu.

Jos valiokunnassa on samanaikaisesti vireillä samaa asiaa koskeva hallituksen esitys, lakialoite on yleensä käsiteltävä samassa yhteydessä ja asiassa annetaan yksi yhteinen mietintö. Asiantuntijakuuleminen ja keskusteluvaihe suoritetaan siten kuin hallituksen esitystä käsiteltäessä (linkki hallituksen esityksen käsittelyyn). Päättäessään hallituksen esitykseen sisältyvästä lakiehdotuksesta valiokunta samalla päättää, hyväksyykö vai hylkääkö se samassa yhteydessä käsitellyt lakialoitteet. Lakialoite voidaan käsitellä erillisenäkin asiana.

Lakialoite, jota ei ehditä käsitellä vaalikauden aikana, raukeaa.


Talousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet

Kun talousarvioesitys on annettu eduskunnalle, kansanedustajilla on kymmenen päivää aikaa tehdä talousarvioaloitteita eli ehdottaa muutoksia talousarvioesitykseen. Talousarvioaloitteet lähetetään valtiovarainvaliokuntaan ja käsitellään talousarvioesityksen yhteydessä. Kun lisätalousarvioesitys on annettu eduskunnalle, kansanedustajilla on neljä päivää aikaa tehdä lisätalousarvioaloitteita eli ehdottaa muutoksia lisätalousarvioesitykseen. Lisätalousarvioaloitteet lähetetään valtiovarainvaliokuntaan ja käsitellään talousarvioesityksen yhteydessä.


Toimenpidealoitteen käsittely valiokunnassa

Toimenpidealoite sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä. Toimenpidealoitteen lähettämisestä valiokuntaan päättää yleensä puhemiesneuvosto.

Toimenpidealoite käsitellään yleensä samaa asiaa koskevan hallituksen esityksen kanssa, mutta se voidaan käsitellä erillisenäkin asiana. Asiantuntijakuuleminen ja keskusteluvaihe suoritetaan siten kuin hallituksen esitystä käsiteltäessä (linkki hallituksen esityksen käsittelyyn). Jos toimenpidealoite käsitellään yhdessä hallituksen esityksen kanssa, asiassa annetaan yksi yhteinen mietintö. Päättäessään hallituksen esitykseen sisältyvästä lakiehdotuksesta valiokunta samalla päättää, hyväksyykö vai hylkääkö se samassa yhteydessä käsitellyt toimenpidealoitteet.

Toimenpidealoite, jota ei ehditä käsitellä vaalikauden aikana, raukeaa.


Kertomuksen käsittely valiokunnassa

Täysistunnossa käydyn lähetekeskustelun jälkeen kertomus lähetetään valiokuntaan mietinnön antamista varten. Täysistunto voi päättää, että yhden tai useamman valiokunnan on annettava asiasta lausunto mietintövaliokunnalle. Kertomuksen käsittely valiokunnassa tapahtuu vastaavalla tavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. (linkki hallituksen esityksen käsittelyyn tai seuraava teksti)

Asian käsittely valiokunnassa alkaa pääsääntöisesti asiantuntijoiden kuulemisella. Sen tarkoituksena on hankkia tarpeelliset tiedot mietinnön tai lausunnon valmistelemista varten. Asiantuntijoina kuullaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita asia koskee, sekä esimerkiksi alaa edustavia tiedemiehiä. Asiantuntijat voidaan kutsua kuultaviksi valiokunnan kokoukseen tai heiltä voidaan pyytää kirjalliset lausunnot. Mietintövaliokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon kertomuksesta tai pyytää asiaa valmistelleelta ministeriöltä lisäselvitystä taikka vastineen saatuihin asiantuntijalausuntoihin.

Asiantuntijakuulemisen jälkeen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii mietintöluonnoksen/lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa valiokunnan jäsenet esittävät yleisluonteiset kommenttinsa luonnoksesta. Jos luonnokseen toivotaan olennaisia lisäyksiä tai lukuisia erityppisiä muutoksia, asian käsittely voidaan keskeyttää ja jatkaa korjatun luonnoksen pohjalta. Yleiskeskustelun päätyttyä asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään mietinnön/lausunnon hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan jäsen yksilöi yleiskeskustelussa esittämänsä muutosehdotukset, joista tarvittaessa äänestetään.

Jos valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksymä mietintö/lausunto. Valiokunnan jäsenille varataan mahdollisuus käydä yleiskeskustelu ja suoritetaan yksityiskohtainen käsittely. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää mietintöön kirjallinen vastalause ja lausuntoon eriävä mielipide.

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely täysistunnossa jatkuu.


Valtioneuvoston selonteon käsittely valiokunnassa

Täysistunnossa käydyn keskustelun jälkeen valtioneuvoston selonteko käytännössä säännönmukaisesti lähetetään valiokuntaan mietinnön antamista varten. Valiokunnan on mietinnössään ehdotettava selonteon johdosta hyväksyttävän kannanoton sanamuoto. Täysistunto voi myös päättää, että yhden tai useamman valiokunnan on annettava asiasta lausunto mietintövaliokunnalle. Selonteon käsittely valiokunnassa tapahtuu vastaavalla tavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. (linkki hallituksen esityksen käsittelyyn tai seuraava teksti)

Asian käsittely valiokunnassa alkaa pääsääntöisesti asiantuntijoiden kuulemisella. Sen tarkoituksena on hankkia tarpeelliset tiedot mietinnön tai lausunnon valmistelemista varten. Asiantuntijoina kuullaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita asia koskee, sekä esimerkiksi alaa edustavia tiedemiehiä. Asiantuntijat voidaan kutsua kuultaviksi valiokunnan kokoukseen tai heiltä voidaan pyytää kirjalliset lausunnot. Mietintövaliokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon selonteosta tai pyytää asiaa valmistelleelta ministeriöltä lisäselvitystä taikka vastineen saatuihin asiantuntijalausuntoihin.

Asiantuntijakuulemisen jälkeen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii mietintöluonnoksen/lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa valiokunnan jäsenet esittävät yleisluonteiset kommenttinsa luonnoksesta. Jos luonnokseen toivotaan olennaisia lisäyksiä tai lukuisia erityppisiä muutoksia, asian käsittely voidaan keskeyttää ja jatkaa korjatun luonnoksen pohjalta. Yleiskeskustelun päätyttyä asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään mietinnön/lausunnon hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan jäsen yksilöi yleiskeskustelussa esittämänsä muutosehdotukset, joista tarvittaessa äänestetään.

Jos valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksymä mietintö/lausunto. Valiokunnan jäsenille varataan mahdollisuus käydä yleiskeskustelu ja suoritetaan yksityiskohtainen käsittely. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää mietintöön kirjallinen vastalause ja lausuntoon eriävä mielipide.

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely täysistunnossa jatkuu.

Valtioneuvoston selonteon käsittelyä jatketaan seuraavilla valtiopäivillä vain, jos eduskunta niin päättää.


Valtioneuvoston tiedonannon käsittely valiokunnassa

Eduskunta päättää, siirtyykö se valtioneuvoston tiedonannosta täysistunnossa käydyn keskustelun jälkeen päiväjärjestykseen vai lähettääkö se tiedonannon valiokuntaan. Jos tiedonanto lähetetään valiokuntakäsittelyyn, asian käsittely valiokunnassa tapahtuu vastaavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. (linkki hallituksen esityksen käsittelyyn tai jäljempänä oleva teksti) Valiokunnan tehtävänä on valmistella ehdotus perustellun päiväjärjestykseen siirtymisen sanamuodoksi.

Asian käsittely valiokunnassa alkaa pääsääntöisesti asiantuntijoiden kuulemisella. Sen tarkoituksena on hankkia tarpeelliset tiedot mietinnön tai lausunnon valmistelemista varten. Asiantuntijoina kuullaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita asia koskee, sekä esimerkiksi alaa edustavia tiedemiehiä. Asiantuntijat voidaan kutsua kuultaviksi valiokunnan kokoukseen tai heiltä voidaan pyytää kirjalliset lausunnot. Mietintövaliokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon selonteosta tai pyytää asiaa valmistelleelta ministeriöltä lisäselvitystä taikka vastineen saatuihin asiantuntijalausuntoihin.

Asiantuntijakuulemisen jälkeen valiokunta käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii mietintöluonnoksen/lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa valiokunnan jäsenet esittävät yleisluonteiset kommenttinsa luonnoksesta. Jos luonnokseen toivotaan olennaisia lisäyksiä tai lukuisia erityppisiä muutoksia, asian käsittely voidaan keskeyttää ja jatkaa korjatun luonnoksen pohjalta. Yleiskeskustelun päätyttyä asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään mietinnön/lausunnon hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan jäsen yksilöi yleiskeskustelussa esittämänsä muutosehdotukset, joista tarvittaessa äänestetään.

Jos valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksymä mietintö/lausunto. Valiokunnan jäsenille varataan mahdollisuus käydä yleiskeskustelu ja suoritetaan yksityiskohtainen käsittely. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää mietintöön kirjallinen vastalause ja lausuntoon eriävä mielipide.

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely täysistunnossa jatkuu.

Valtioneuvoston tiedonannon käsittelyä ei voida jatkaa seuraavilla valtiopäivillä.


Asetuksen käsittely valiokunnassa

Asetus, joka laissa on säädetty alistettavaksi eduskunnan jälkitarkastukseen, lähetetään täysistunnossa käydyn lähetekeskustelun päätyttyä valiokuntakäsittelyyn mietinnön antamista varten. Samalla täysistunto voi päättää, että yhden tai useamman valiokunnan on annettava asiasta lausunto mietintövaliokunnalle. Asian käsittely valiokunnassa tapahtuu vastaavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. (linkki hallituksen esityksen käsittelyyn)

Laissa, jossa asetuksenantovaltuudesta säädetään, määritellään se, mihin eduskunta jälkitarkastuksessa ottaa kantaa. Kysymys on siitä, pysyykö asetus voimassa vai onko se kumottava. Mietintövaliokunta tekee ehdotuksensa eduskunnan kannanotoksi ponnen muodossa.

Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asian käsittely täysistunnossa jatkuu.


Ministeriön selvityksen käsittely valiokunnassa

Valiokunnalla on perustuslain 47 §:n 2 momentin perusteella oikeus saada valtioneuvostolta tai asianomaiselta ministeriöltä selvitys toimialaansa kuuluvasta asiasta. Valiokunta voi selvityksen johdosta antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle tai ministeriölle.

Asian käsittely valiokunnassa alkaa pääsääntöisesti asiantuntijoiden kuulemisella. Asiantuntijoina kuullaan asiaa valmistelleita virkamiehiä sekä sellaisten virastojen, järjestöjen ja muiden tahojen edustajia, joita asia koskee, sekä esimerkiksi alaa edustavia tiedemiehiä. Asiantuntijat voidaan kutsua kuultaviksi valiokunnan kokoukseen tai heiltä voidaan pyytää kirjalliset lausunnot. Valiokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon tai pyytää asiaa valmistelleelta ministeriöltä lisäselvitystä taikka vastineen saatuihin asiantuntijalausuntoihin.

Jos valiokunta päättää antaa selvityksen johdosta lausunnon, valiokunta käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii lausuntoluonnoksen. Luonnoksen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa valiokunnan jäsenet esittävät yleisluonteiset kommenttinsa luonnoksesta. Jos luonnokseen toivotaan olennaisia lisäyksiä tai lukuisia erityppisiä muutoksia, asian käsittely voidaan keskeyttää ja jatkaa korjatun luonnoksen pohjalta. Yleiskeskustelun päätyttyä asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään lausunnon hyväksymisestä kohdittain. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä valiokunnan jäsen yksilöi yleiskeskustelussa esittämänsä muutosehdotukset, joista tarvittaessa äänestetään.

Jos valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn, jossa käsittelyn pohjana on valiokunnan yksityiskohtaisessa käsittelyssä hyväksymä lausunto. Valiokunnan jäsenille varataan mahdollisuus käydä yleiskeskustelu ja suoritetaan yksityiskohtainen käsittely. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää lausuntoon eriävä mielipide.

Valiokunnan lausunto toimitetaan valtioneuvostolle tai asianomaiselle ministeriölle valiokunnan puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoittamalla kirjeellä.

Valiokunta voi myös esittää puhemiesneuvostolle, että se päättäisi ottaa selvityksen keskusteltavaksi täysistunnossa.


EU-asioiden käsittely eduskunnassa

Eduskunnalla on vahva rooli Euroopan unionin päätöksenteossa. Eduskunnassa kaikki valiokunnat käsittelevät EU-asioita, mutta eduskunnan kanta päätetään tavallisesti suuressa valiokunnassa. Kun kysymys on EU:n yhteisestä ulko- tai turvallisuuspolitiikasta, eduskunnan ääntä käyttää ulkoasiainvaliokunta.

Eduskunnan puhemiesneuvoston päätöksellä voidaan täysistunnossa pitää ajankohtaiskeskustelu jostakin unioniin liittyvästä aiheesta sekä ottaa U- tai E-asia keskusteltavaksi. Eduskunta ei kuitenkaan tee näistä asioista päätöstä. Valtioneuvosto voi myös tuoda eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi EU-asiaa käsittelevän tiedonannon tai selonteon. EU-asiasta voidaan antaa myös pääministerin ilmoitus.

Unionissa tehdyn päätöksen jälkeen asia tulee täysistunnon käsiteltäväksi, jos eduskunnan on hyväksyttävä EU:n päätös tai ryhdyttävä sen johdosta lainsäädäntötoimiin. EU:n säädökset, ennen kaikkea direktiivit, vaativat usein muutoksia Suomen lainsäädäntöön. Asiasta päätetään eduskunnassa normaalilla lainsäädäntömenettelyllä. Kansainväliset sopimukset, mukaan lukien muutokset EU:n perustuslaillisiin sopimuksiin, vaativat eduskunnan täysistunnon hyväksymisen. Näiltä osin asian käsittelyn katsotaan kuitenkin kuuluvan kansallisen lainsäädännön (eikä EU-asioiden) piiriin.


U-asian käsittely valiokunnissa

Suuri valiokunta

Puhemies lähettää perustuslain 96 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtioneuvoston kirjelmän (U-asia) suureen valiokuntaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa. Puhemies määrää yleensä yhden tai useamman erikoisvaliokunnan antamaan asiasta lausunnon. Suuri valiokunta voi asettaa määräajan, jonka kuluessa erikoisvaliokunnan lausunto tulee antaa. Myös suuri valiokunta voi lähettää U-asian johonkin erikoisvaliokuntaan lausuntoa tai mahdollisia toimenpiteitä varten.

Yleensä suuri valiokunta jää odottamaan erikoisvaliokuntien kannanottoja ennen kuin se jatkaa asian käsittelyä. Kun erikoisvaliokunnan lausunto on saapunut, se lähetetään valtioneuvostolle tiedoksi. Asian kiireellisyyden niin vaatiessa suuri valiokunta voi kuitenkin ottaa U-asian käsiteltäväkseen, vaikka erikoisvaliokunnan lausunto ei ole saapunut.

Suuressa valiokunnassa U-asiasta käydään keskustelu. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja ehdottaa valiokunnan hyväksyttäväksi ponnen muodossa olevan valiokunnan lausuman. Suuri valiokunta (ulkoasiainvaliokunta) voi myös päättää antaa asiasta oman lausunnon.

Ministeriö voi myös lähettää yhden tai useamman jatkokirjelmän, joka liittyy U-asiaan. Suuri valiokunta voi lähettää jatkokirjelmän erikoisvaliokuntaan lausuntoa tai mahdollisia toimenpiteitä varten taikka tiedoksi. Se voi myös käsitellä asiaa ilman erikoisvaliokunnan lausuntoa.

U-asia tulee suuressa valiokunnassa käsiteltäväksi myös ennen EU-ministerineuvoston kokousta, jolloin Suomea kokouksessa edustava ministeri käy suuressa valiokunnassa selvittämässä valiokunnalle kokouksen tärkeimpiä aiheita ja Suomen kantaa niihin. Tässä yhteydessä suuri valiokunta yleensä ohjeistaa ministeriä hyväksymällä asiaa koskevan lausuman. Erikoisvaliokunta

Kun EU-asia saapuu erikoisvaliokuntaan lausuntoa varten, asian käsittely tapahtuu vastaavalla tavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii lausuntoluonnoksen. Luonnos esitellään valiokunnalle ja sen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa esitetään yleisluontoiset kommentit luonnokseen. Tämän jälkeen asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Mikäli valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä myös asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn. Lausunnossaan erikoisvaliokunta ilmoittaa, yhtyykö se valtioneuvoston kantaan tai onko kantaa sen mielestä tarpeen täydentää tai muuttaa. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää lausuntoon eriävä mielipide.

Kun asia saapuu erikoisvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten, erikoisvaliokunta voi joko päättää ryhtyä käsittelemään asiaa tai päättää, että asia ei aiheuta toimenpiteitä. Päätös siitä, ettei enempiin toimenpiteisiin ryhdytä, voidaan tehdä myös käsittelyn myöhemmissä vaiheissa, esimerkiksi asiantuntijoiden oltua kuultavina. Erikoisvaliokunta ilmaisee asiallisen kantansa asiaan joko antamalla lausunnon asiasta tai hyväksymällä niin sanotun perustellun kannanoton, josta lähetetään tieto suurelle valiokunnalle.

Jos erikoisvaliokunnassa on samanaikaisesti vireillä kirjelmä ja sen yksi tai useampi jatkokirjelmä, niiden käsittely yhdistetään. Valiokunta voi myös yhdistää kahden tai useamman U- tai E-asian käsittelyn jonkin käsittelyvaiheen ajaksi tai se voi antaa asioista yhteisen lausunnon.


UTP-asian käsittely valiokunnissa

Ulkoasiainvaliokunta

UTP-asia on perustuslain 97 §:n nojalla annettava valtioneuvoston selvitys, joka koskee unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tai muutoin Suomen suhteita ulkovaltoihin. UTP-asiat tulevat vireille valtioneuvoston kirjelmällä, joka lähetetään suoraan ulkoasiainvaliokuntaan. UTP-asioiden kirjaaminen tapahtuu ulkoasiainvaliokunnan sihteeristössä. Perustuslain 97 §:ään on koottu erityissäännökset eduskunnan rajoittamattomasta tietojensaantioikeudesta kansainvälisissä asioissa. Suomen EU-jäsenyyden myötä tämä tiedonsaantioikeus on laajennettu koskemaan myös Euroopan unionissa tapahtuvaa ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä.

Ulkoasiainvaliokunta voi pyytää valtioneuvostolta saamastaan selvityksestä eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n nojalla lausuntoa toiselta valiokunnalta tai lähettää asian mahdollisia toimenpiteitä varten toiseen valiokuntaan.

Saatuaan erikoisvaliokuntien kannanotot ulkoasiainvaliokunta käy asiasta keskustelun. Asian kiireellisyyden niin vaatiessa ulkoasiainvaliokunta voi ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka erikoisvaliokunnan lausunto ei ole saapunut. Ulkoasiainvaliokunta voi selvityksen johdosta kuulla asiantuntijoita. Keskustelun päätyttyä valiokunnan puheenjohtaja ehdottaa valiokunnan hyväksyttäväksi ponnen muodossa olevan valiokunnan lausuman. Ulkoasiainvaliokunta voi myös päättää antaa asiasta oman lausunnon.

Ministeriö voi myös lähettää yhden tai useamman jatkokirjelmän, joka liittyy UTP-asiaan. Ulkoasiainvaliokunta voi lähettää jatkokirjelmän erikoisvaliokuntaan lausuntoa tai mahdollisia toimenpiteitä varten taikka tiedoksi. Se voi myös käsitellä asiaa ilman erikoisvaliokunnan lausuntoa.

Erikoisvaliokunta

Kun asia saapuu erikoisvaliokuntaan lausuntoa varten, sen käsittely tapahtuu vastaavalla tavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii lausuntoluonnoksen. Luonnos esitellään valiokunnalle ja sen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa esitetään yleisluontoiset kommentit luonnokseen. Tämän jälkeen asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn, jossa päätetään lausunnon hyväksymisestä kohdittain. Mikäli valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn. Lausunnossaan erikoisvaliokunta ilmoittaa, yhtyykö se valtioneuvoston kantaan tai onko kantaa sen mielestä tarpeen täydentää tai muuttaa. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää lausuntoon eriävä mielipide.

Kun asia saapuu erikoisvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten, erikoisvaliokunta voi joko päättää ryhtyä käsittelemään asiaa tai päättää, että asia ei aiheuta toimenpiteitä. Päätös siitä, ettei enempiin toimenpiteisiin ryhdytä, voidaan tehdä myös käsittelyn myöhemmissä vaiheissa, esimerkiksi asiantuntijoiden oltua kuultavina. Erikoisvaliokunta ilmaisee asiallisen kantansa asiaan joko antamalla lausunnon asiasta tai hyväksymällä niin sanotun perustellun kannanoton, josta lähetetään tieto ulkoasiainvaliokunnalle.

Jos erikoisvaliokunnassa on samanaikaisesti vireillä kirjelmä ja sen yksi tai useampi jatkokirjelmä, niiden käsittely yhdistetään. Valiokunta voi myös yhdistää kahden tai useamman UTP- tai E-asian käsittelyn jonkin käsittelyvaiheen ajaksi tai se voi antaa asioista yhteisen lausunnon.


E-asian käsittely valiokunnissa



Perustuslain 97 §:n mukainen valtioneuvoston selvitys (E-asia) voi tulla vireille joko valtioneuvoston tai valiokunnan (SuV tai UaV) aloitteesta. Käsittelystä ensisijaisesti vastaavana valiokuntana on suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta, jotka voivat pyytää lausuntoja erikoisvaliokunnilta. On myös mahdollista, että kummallakin valiokunnalla (SuV ja UaV) on yhtäläinen rooli. Tämä voi tapahtua silloin, kun Euroopan unionissa on esillä asia, johon sovelletaan osin yhteisöllistä päätöksentekotapaa ja osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V luvun määräyksiä yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tällaisella asialla on yksi E-asian diaarikoodi, jonka antaa joko suuren valiokunnan tai ulkoasiainvaliokunnan sihteeristö.

Suuri valiokunta lähettää E-asian yleensä mahdollisia toimenpiteitä varten tai tiedoksi yhteen tai useampaan erikoisvaliokuntaan.

Erikoisvaliokuntien E-asioissa antamat lausunnot lähetetään yleensä tiedoksi valtioneuvostolle. Suuri valiokunta tai ulkoasiainvaliokunta voi kuitenkin hyväksyä E-asiasta lausuman tai antaa asiasta lausunnon valtioneuvostolle.

Erikoisvaliokunta

Kun asia saapuu erikoisvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten, erikoisvaliokunta voi joko päättää ryhtyä käsittelemään asiaa tai päättää, että asia ei aiheuta toimenpiteitä. Päätös siitä, ettei enempiin toimenpiteisiin ryhdytä, voidaan tehdä myös käsittelyn myöhemmissä vaiheissa, esimerkiksi asiantuntijoiden oltua kuultavina.

Jos erikoisvaliokunta päättää ryhtyä käsittelemään E-asiaa, sen käsittely tapahtuu vastaavalla tavalla kuin hallituksen esityksen käsittely. Asian käsittely alkaa pääsääntöisesti asiantuntijakuulemisella. Jos valiokunta päättää antaa asiasta lausunnon, se käy valmistavan keskustelun, jonka pohjalta valiokunnan sihteeri laatii lausuntoluonnoksen. Luonnos esitellään valiokunnalle ja sen pohjalta käydään yleiskeskustelu, jossa esitetään yleisluontoiset kommentit luonnokseen. Tämän jälkeen asia etenee yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Mikäli valiokunta päättää yksimielisesti pitää yksityiskohtaista käsittelyä myös asian ratkaisevana käsittelynä, asian käsittely päättyy valiokunnassa tähän. Muussa tapauksessa asia otetaan erilliseen ratkaisevaan käsittelyyn. Lausunnossaan erikoisvaliokunta ilmoittaa, yhtyykö se valtioneuvoston kantaan tai onko kantaa sen mielestä tarpeen täydentää tai muuttaa. Asian ratkaisevaan käsittelyyn osallistuneella valiokunnan jäsenellä, joka ei ole yhtynyt valiokunnan päätökseen, on oikeus liittää lausuntoon eriävä mielipide.

Erikoisvaliokunta voi ilmaista asiallisen kantansa myös hyväksymällä niin sanotun perustellun kannanoton, josta lähetetään tieto joko suurelle valiokunnalle tai ulkoasiainvaliokunnalle sen mukaan kumpi on lähettänyt asian erikoisvaliokuntaan.

Jos erikoisvaliokunnassa on samanaikaisesti vireillä kirjelmä ja sen yksi tai useampi jatkokirjelmä, niiden käsittely yhdistetään. Valiokunta voi myös yhdistää kahden tai useamman U/UTP- tai E-asian käsittelyn jonkin käsittelyvaiheen ajaksi tai se voi antaa asioista yhteisen lausunnon.

Päivitetty 05.15.2006