Siirry eduskunnan kotisivulle svenska

ASIAKIRJA EV 234/1998 PTJ-versio vp


   ALATUNNISTE

            YLÄTUNNISTE
                          EV 234/1998 vp - HE 146/1998 vp

                                Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen
holhouslain
                             säädännön uudistamiseksi



            PALSTAMÄÄRÄ
            2
             Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys
            n:o 146/1998 vp holhouslainsäädännön uu
            distamiseksi.  Eduskunta, jolle lakivaliokunta
 on antanut asiasta mietintönsä n:o 20/1998
 vp, on hyväksynyt seuraavat lait:
 PALSTAMÄÄRÄ


                                       Laki

            holhoustoimesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:


            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            1 luku

            Yleiset säännökset

            1 §
             Holhoustoimen tarkoituksena on valvoa
            niiden henkilöiden etua ja oikeutta, jotka
            eivät  vajaavaltaisuuden, sairauden, poissa
            olon tai muun syyn vuoksi voi itse pitää
            huolta taloudellisista asioistaan.
             Jos jonkun etua on valvottava muussa kuin
            taloudellisessa asiassa, holhoustoimi huoleh
            tii siitä siltä osin kuin jäljempänä säädetään.
                        2 §
             Vajaavaltaisella tarkoitetaan alle 18-vuo
            tiasta henkilöä (alaikäinen) ja sellaista 18
            vuotta täyttänyttä henkilöä (täysi-ikäinen),
            joka on julistettu vajaavaltaiseksi.
                        3 §
             Vajaavaltaisen taloudellisia ja muita tässä
            laissa tarkoitettuja asioita hoitaa edunvalvo
            ja.
             Sille, joka ei ole vajaavaltainen, voidaan
            tämän lain säännöksiä noudattaen määrätä
            edunvalvoja, jos hän tarvitsee tukea asioit
            tensa hoitamisessa. Jos edunvalvojan mää
            rääminen ei riitä turvaamaan hänen etuaan,
            hänen toimintakelpoisuuttaan voidaan rajoit
            taa siten kuin jäljempänä säädetään.
  2 luku

 Edunvalvojat

 Edunvalvojan henkilö

  4 §
  Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huol
 tajansa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Tuo
 mioistuin voi tämän luvun mukaisesti kui
 tenkin vapauttaa huoltajan edunvalvojan teh
 tävästä ja tarvittaessa määrätä muun henki
 lön alaikäisen edunvalvojaksi.
  Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö,
 jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen
 on  tehtävään määrännyt.
  Tuomioistuin tai holhousviranomainen voi
 määrätä useampia edunvalvojia ja tarvitta
 essa päättää tehtävien jaosta edunvalvojien
 kesken.
 5 §
  Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään
 sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuk
 sensa. Sopivuutta arvioitaessa on muun ohel
 la otettava huomioon edunvalvojaksi esitetyn
 taito ja kokemus sekä tehtävän laatu ja laa
 juus.
  6 §
  Vajaavaltainen ei voi olla edunvalvojana.
  Jos lapsen huoltaja on alaikäinen lapsen
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            syntyessä, huoltajasta tulee lapsen edunval
            voja, kun hän täyttää 18 vuotta.
                        Edunvalvojan määräämisen edellytykset

            7 §
             Jos alaikäinen tai henkilö, jonka toiminta
            kelpoisuutta on rajoitettu, on edunvalvojan
            kuoleman tai muun syyn johdosta ilman
            edunvalvojaa, tuomioistuimen on määrättävä
            hänelle edunvalvoja.
             Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa
            tehdä  käräjäoikeudelle hakemus edunvalvo
            jan määräämiseksi.
                        8 §
             Jos täysi-ikäinen sairauden, henkisen toi
            minnan häiriintymisen, heikentyneen ter
            veydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi
            on kykenemätön valvomaan etuaan taikka
            huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan kos
            kevista asioista, jotka vaativat hoitoa, tuo
            mioistuin voi määrätä hänelle edunvalvojan.
            Holhousviranomaisen tulee tarvittaessa tehdä
            käräjäoikeudelle hakemus edunvalvojan
            määräämiseksi.
             Edunvalvoja voidaan määrätä, jos se, jon
            ka etua olisi valvottava, ei tätä vastusta. Jos
            hän vastustaa edunvalvojan määräämistä,
            edunvalvoja voidaan kuitenkin määrätä, jos
            vastustamiselle ei hänen tilansa ja edunval
            vonnan tarve huomioon ottaen ole riittävää
            aihetta.
             Edunvalvojan tehtävä voidaan rajoittaa
            koskemaan määrättyä oikeustointa, asiaa tai
            omaisuutta.
                        9 §
             Alaikäiselle voidaan määrätä edunvalvoja
            siten kuin 8 §:ssä säädetään, sen jälkeen kun
            hän on täyttänyt 17 vuotta. Tällöin edun
            valvojan tehtävä alkaa, kun alaikäinen täyt
            tää 18 vuotta.
                        10 §
             Tuomioistuimen on määrättävä edunvalvo
            ja, jos:
             1) kuolleelta on jäänyt perintö eikä peril
            listä tai testamentinsaajaa taikka hänen olin
            paikkaansa tiedetä taikka perillinen tai tes
            tamentinsaaja ei muuten voi valvoa oikeut
            taan;
             2) muutoin on tarpeen, että poissa olevan
            oikeutta valvotaan tai hänen omaisuuttaan
            hoidetaan;
             3) tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle
 omaisuus menee, tai joku saa omaisuuden
 omistusoikeuksin haltuunsa vasta myö
 hemmin ja edustaja on tarpeen valvomaan
 tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan
 omaisuutta hänen lukuunsa; tai
  4) lahjakirjassa tai testamentissa on mää
 rätty, että saajalle tuleva omaisuus on uskot
 tava muun henkilön kuin saajan edunvalvo
 jan hoidettavaksi, ja edunvalvojan määrää
 minen hoitamaan saatua omaisuutta on saa
 jan edun mukaista.
  11 §
  Jos edunvalvoja on sairauden vuoksi tai
 32 §:n 2 tai 3 momentissa mainitusta taikka
 muusta syystä tilapäisesti estynyt hoitamasta
 tehtäväänsä, tuomioistuin voi määrätä hänel
 le sijaisen.
  Sijaiseen sovelletaan, mitä edunvalvojasta
 tässä laissa säädetään.
 12 §
  Tuomioistuimen ohella myös holhousvi
 ranomainen voi määrätä edunvalvojan:
  1) henkilölle, jonka toimintakelpoisuutta
 on rajoitettu, jos hän on edunvalvojan kuole
 man tai muun syyn vuoksi ilman edunval
 vojaa; sekä
  2)  henkilölle, joka 8 tai 9 §:n mukaan on
 edunvalvonnan tarpeessa.
  Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa ta
 pauksissa edellytyksenä edunvalvojan mää
 räämiselle on, että se, jonka etua olisi val
 vottava, kykenee ymmärtämään asian merki
 tyksen ja että hän pyytää tiettyä henkilöä
 määrättäväksi edunvalvojakseen.
  Holhousviranomainen voi lisäksi määrätä
 edunvalvojalle tämän pyynnöstä sijaisen
 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa.
  13 §
  Hakemus edunvalvojan määräämiseksi
 12 §:n nojalla on tehtävä sille holhousvi
 ranomaiselle, joka 46 tai 47 §:n mukaan val
 voo edunvalvojan toimintaa. Jos holhousvi
 ranomainen katsoo, ettei hakemukseen voida
 suostua, sen tulee hakijan pyynnöstä siirtää
 asia käräjäoikeudelle, jollei hakemus ole il
 meisen perusteeton.
  Päätökseen, jonka holhousviranomainen
 tekee 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen
 johdosta, ei saa hakea muutosta valittamalla.
 Päätökseen, jolla hakemus on hyväksytty,
 voidaan kuitenkin hakea valittamalla muu
 tosta sillä perusteella, ettei hakija pyynnön
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            tehdessään kyennyt ymmärtämään asian
            merkitystä.
                        Päämiehen asema

            14 §
             Edunvalvojan määrääminen ei estä pää
            miestä itse vallitsemasta omaisuuttaan tai
            tekemästä oikeustoimia, jollei laissa toisin
            säädetä.
                        Edunvalvojan tehtävän lakkaaminen

            15 §
             Edunvalvojalle annettu määräys on voi
            massa toistaiseksi tai määräystä annettaessa
            asetetun määräajan. Jos edunvalvoja on mää
            rätty tiettyä tehtävää varten, määräys on voi
            massa, kunnes tehtävä on suoritettu.
             Edunvalvojan tehtävää tai määräyksen voi
            massaoloaikaa voidaan tarvittaessa muuttaa.
                        16 §
             Tuomioistuimen on vapautettava edunval
            voja tehtävästään, jos hän osoittautuu siihen
            kykenemättömäksi tai sopimattomaksi tai jos
            vapauttamiseen on muu erityinen syy.
             Edunvalvoja on vapautettava tehtävästään
            myös, jos hän sitä pyytää. Alaikäisen lapsen
            sa huoltajana oleva vanhempi voidaan omas
            ta pyynnöstään vapauttaa lapsensa edunval
            vojan tehtävästä ainoastaan, jos siihen on
            erityinen syy.
                        17 §
             Edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun:
             1) edunvalvojalle annettu määräys lakkaa
            15 §:n mukaan olemasta voimassa;
             2)  päämies kuolee;
             3) edunvalvoja vapautetaan tehtävästään
            tai julistetaan vajaavaltaiseksi; tai
             4) kun päämies täyttää 18 vuotta, jos
            edunvalvojan tehtävä perustuu päämiehen
            alaikäisyyteen.
             Edunvalvojalle määrätyn sijaisen tehtävä
            lakkaa, kun edunvalvoja ja hänen sijaisensa
            esteen lakattua yhdessä tekevät siitä ilmoi
            tuksen 46 tai 47 §:ssä tarkoitetulle holhous
            viranomaiselle. Jos edunvalvoja ja hänen
            sijaisensa ovat eri mieltä siitä, onko sijaisen
            tehtävä lakannut, käräjäoikeus ratkaisee asi
            an jommankumman hakemuksesta.
             Tuomioistuimen on hakemuksesta määrät
            tävä edunvalvojan tehtävä lakkaamaan, kun
            päämies ei enää ole edunvalvonnan tarpees
            sa.
  Jos edunvalvoja on määrätty 8 tai 9 §:n
 nojalla, holhousviranomaisen on edunvalvo
 jan määräämistä seuraavan neljännen kalen
 terivuoden aikana omasta aloitteestaan selvi
 tettävä edunvalvonnan jatkumisen aiheelli
 suus ja tarvittaessa tehtävä käräjäoikeudelle
 hakemus edunvalvojan tehtävän määräämi
 sestä lakkaamaan. Selvitys on toimitettava
 uudelleen joka neljäntenä kalenterivuotena.
  3  luku

 Toimintakelpoisuuden rajoittaminen

 18 §
  Jos täysi-ikäinen on kykenemätön huoleh
 timaan taloudellisista asioistaan ja hänen
 varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai
 muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaa
 rassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin
 riitä turvaamaan hänen etujaan, tuomioistuin
 voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan
 päättämällä, että:
  1) hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai
 vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yh
 dessä edunvalvojan kanssa;
  2) hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä
 oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omai
 suuttaan; taikka
  3) hänet julistetaan vajaavaltaiseksi.
  Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos
 muut 1 momentissa mainitut toimenpiteet
 ovat riittäviä turvaamaan hänen etunsa.
  Toimintakelpoisuutta ei saa muutoinkaan
 rajoittaa enempää kuin asianomaisen edun
 suojaamiseksi on tarpeen. Rajoitusta ei saa
 ulottaa koskemaan sellaista oikeustointa,
 jonka tekemiseen vajaavaltaisella on lain
 mukaan kelpoisuus. Tuomioistuin voi kui
 tenkin painavista syistä rajoittaa asianomai
 sen oikeutta määrätä siitä, minkä hän pää
 töksen antamisen jälkeen omalla työllään
 ansaitsee.
  19 §
  Alaikäisen toimintakelpoisuutta voidaan
 rajoittaa siten kuin 18 §:ssä säädetään, sen
 jälkeen kun hän on täyttänyt 17 vuotta. Täl
 löin rajoitus alkaa, kun alaikäinen täyttää 18
 vuotta.
  20 §
  Kun tuomioistuin tekee päätöksen toimin
 takelpoisuuden rajoittamisesta, sen on samal
 la tarvittaessa  määrättävä asianomaiselle edunvalvoja.
  PALSTAMÄÄRÄ
 2
            21 §
             Jos joku on tehnyt oikeustoimen, johon
            hänellä ei toimintakelpoisuuden rajoituksen
            vuoksi ollut kelpoisuutta, oikeustoimen sito
            vuudesta, suoritusten palauttamisesta ja suo
            rituksen arvon tai vahingon korvaamisesta
            on voimassa, mitä 26-28 §:ssä säädetään.
                        22 §
             Päätös, jolla jonkun toimintakelpoisuutta
            on rajoitettu, on voimassa toistaiseksi tai
            päätöksessä asetetun määräajan.
             Rajoitusta tai sen voimassaoloaikaa voi
            daan muuttaa, jos muuttuneet olosuhteet tai
            muut syyt antavat siihen aihetta. Rajoitus on
            poistettava, jos se ei enää ole tarpeellinen.
             Mitä 17 §:n 4 momentissa säädetään, nou
            datetaan myös, jos jonkun toimintakelpoi
            suutta on rajoitettu.
                        4 luku

            Vajaavaltaisen asema

            23 §
             Vajaavaltaisella ei ole oikeutta itse vallita
            omaisuuttaan eikä tehdä sopimuksia tai mui
            ta oikeustoimia, jollei laissa  toisin säädetä.
             Jollei laissa toisin säädetä, vajaavaltaiseksi
            julistettu voi itse päättää henkilöään koske
            vasta asiasta, jos hän kykenee ymmärtämään
            asian merkityksen.
                        24 §
             Vajaavaltainen voi tehdä oikeustoimia,
            jotka ovat olosuhteisiin nähden tavanomaisia
            ja merkitykseltään vähäisiä.
             Lahja tai irtainta omaisuutta koskeva lah
            janlupaus, joka on annettu vajaavaltaiselle il
            man edunvalvojan myötävaikutusta, sitoo
            antajaa, jos vajaavaltainen on ymmärtänyt
            asian merkityksen.
                        25 §
             Vajaavaltaisella on oikeus määrätä siitä,
            minkä hän on vajaavaltaisuuden aikana
            omalla työllään ansainnut, ja siitä, minkä
            edunvalvoja on tämän lain 38 §:n mukaisesti
            antanut hänen vallittavakseen. Vajaavaltai
            sella on oikeus määrätä myös edellä maini
            tun omaisuuden tuotosta sekä siitä, mikä on
            tullut tällaisen omaisuuden sijaan.
             Jos vajaavaltainen käyttää oikeuttaan taval
            la, joka on selvästi vastoin hänen etuaan tai
            jos siihen on ilmeinen vaara, edunvalvoja
            voi ottaa hoitoonsa 1 momentissa tarkoitet
 tua omaisuutta siltä osin kuin se on tarpeen
 vajaavaltaisen edun suojaamiseksi. Jos toi
 menpide koskee vajaavaltaisen työansiota,
 siihen on hankittava holhousviranomaisen
 suostumus.
  26 §
  Oikeustoimi, jonka tekemiseen vajaavaltai
 sella ei ollut oikeutta, ei sido häntä, jollei
 hänen edunvalvojansa ole antanut siihen
 suostumustaan.
  Vajaavaltaisen tekemä oikeustoimi tulee
 häntä sitovaksi, jos hänen edunvalvojansa tai
 hän itse täysivaltaiseksi tultuaan sen hyväk
 syy.
  Vajaavaltaisen oikeudesta tehdä testamentti
 säädetään perintökaaressa.
  27 §
  Jos vajaavaltainen on tehnyt oikeustoimen
 ilman tarvittavaa edunvalvojan suostumusta,
 on sillä, jonka kanssa sopimus tehtiin, oi
 keus vetäytyä sopimuksesta niin kauan kuin
 sopimusta ei ole hyväksytty tai asianmukai
 sesti täytetty.
  Jos se, jonka kanssa oikeustoimi tehtiin,
 tiesi toisen osapuolen olevan vajaavaltainen,
 hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta vetäytyä
 sopimuksesta aikana, joka suostumuksen
 hankkimiselle on sovittu tai jonka sen saa
 minen kohtuudella kestää. Hän voi kuitenkin
 vetäytyä oikeustoimesta, kuten 1 momentissa
 säädetään, jos hänellä oli aihetta olettaa, että
 vajaavaltaisella oli vajaavaltaisuudesta huoli
 matta oikeus sen tekemiseen.
  Vetäytymisestä on ilmoitettava vajaavaltai
 selle tai hänen edunvalvojalleen.
  28 §
  Jos oikeustoimi, jonka vajaavaltainen on
 tehnyt ilman tarvittavaa suostumusta, ei tule
 sitovaksi, on kummankin osapuolen palautet
 tava, mitä hän oikeustoimen perusteella on
 vastaanottanut tai, jollei tämä ole mahdol
 lista, korvattava sen arvo. Vajaavaltainen ei
 kuitenkaan ole velvollinen suorittamaan kor
 vausta yli sen, mitä on käytetty hänen koh
 tuulliseen elatukseensa tai mikä muutoin on
 tullut hänen hyödykseen.
  Jos oikeustoimen kumpikin osapuoli on
 vajaavaltainen eikä sopijapuoli voi palauttaa
 sitä, minkä hän on oikeustoimen perusteella
 vastaanottanut, sopijapuolen on suoritettava
 korvauksena määrä, jota voidaan pitää kum
 mankin osapuolen kannalta kohtuullisena.
 Korvauksen määrää arvioitaessa on otettava
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            huomioon osapuolten asema oikeustointa
            tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet
            sekä muut seikat.
             Jos vajaavaltainen on saanut oikeustoimen
            aikaan tahallisella rangaistavaksi säädetyllä
            teolla, siitä aiheutuneen vahingon korvaami
            seen sovelletaan tekijän syyntakeisuudesta
            riippumatta sekä 1 ja 2 momentin säännös
            ten estämättä, mitä vahingonkorvauslaissa
            (412/1974) säädetään.
                        5 luku

            Edunvalvojan asema ja tehtävät

            Edustaminen

            29 §
             Edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa pää
            miestään tämän omaisuutta ja taloudellisia
            asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuo
            mioistuin ole tehtävää antaessaan toisin mää
            rännyt tai jollei toisin ole säädetty.
             Jos tuomioistuin on niin määrännyt, edun
            valvojalla on oikeus edustaa päämiestään
            myös sellaisessa tämän henkilöä koskevassa
            asiassa, jonka merkitystä päämies ei kykene
            ymmärtämään. Edunvalvojalla ei tämän
            määräyksen nojalla ole kuitenkaan edustus
            valtaa asiassa, josta on toisin säädetty.
             Edunvalvojalla ei ole kelpoisuutta pää
            miehensä puolesta antaa suostumusta avio
            liittoon tai lapseksiottamiseen, tunnustaa
            isyyttä, hyväksyä isyyden tunnustamista,
            tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa
            päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka
            on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtai
            nen.
             Edunvalvojan oikeudesta käyttää pää
            miehensä puhevaltaa tuomioistuimessa ja
            muun viranomaisen luona säädetään erik
            seen.
                        30 §
             Jos päämiehellä on useampia edunvalvojia,
            heidän tulee yhdessä huolehtia edunvalvojal
            le kuuluvista tehtävistä, jollei tuomioistuin
            ole päättänyt tehtävien jaosta edunvalvojien
            kesken.
             Jos joku edunvalvojista ei matkan, sairau
            den tai muun syyn vuoksi voi osallistua pää
            töksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymi
            sestä aiheutuisi haittaa, hänen suostumuksen
            sa asiassa ei ole tarpeen. Asiasta, jolla on
            huomattava merkitys päämiehelle, voivat
            edunvalvojat kuitenkin päättää vain yhdessä,
 jollei päämiehen etu ilmeisesti muuta vaadi.
  Jos edunvalvojat eivät ole yksimielisiä asi
 assa, josta heidän tulee yhdessä päättää, ja
 ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa,
 edunvalvoja voi pyytää holhousviranomaisen
 päätöstä siitä, kenen mielipidettä on nouda
 tettava. Päätöstä on haettava siltä holhousvi
 ranomaiselta, joka 46 tai 47 §:n mukaan val
 voo edunvalvojan toimintaa.
  31 §
  Saatava, joka kuuluu edunvalvojan hoidet
 tavana olevaan omaisuuteen, voidaan suorit
 taa vain edunvalvojalle tai hänen osoittamal
 leen päämiehen tilille. Suoritus on kuitenkin
 pätevä, vaikka se olisi tehty päämiehelle, jos
 velallinen ei tiennyt eikä hänen olosuhteet
 huomioon ottaen pitänyt tietää, että suorituk
 sen vastaanottaminen kuului edunvalvojalle.
  Jos päämiehellä on tili luottolaitoksessa,
 edunvalvojan tulee ilmoittaa laitokselle, ku
 ka tai ketkä voivat nostaa tilillä olevia varo
 ja.
  32 §
  Edunvalvoja ei saa lahjoittaa päämiehensä
 omaisuutta.
  Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään,
 jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edun
 valvojan puoliso tai muu edunvalvojalle lä
 heinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja
 edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edun
 valvoja,  hänellä on kuitenkin valta edustaa
 sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut
 eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaati
 musten tai muiden jakoon liittyvien seikko
 jen johdosta ristiriidassa keskenään.
  Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan
 myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen
 päämiehensä edut saattavat muusta syystä
 joutua asiassa ristiriitaan keskenään.
  33 §
  Poissa olevalle 10 §:n mukaisesti määrätty
 edunvalvoja ei saa ennen kuin kolme vuotta
 on kulunut siitä, kun viimeksi oli tietoa
 poissa olevasta, myydä hänen omaisuuttaan,
 ellei myyminen ole tarpeen velan maksami
 seksi, pesän selvittämiseksi, omaisuuden tur
 meltumisen estämiseksi tai muusta vastaa
 vasta syystä. Tulevan omistajan oikeutta val
 vomaan 10 §:n nojalla määrätty edunvalvoja
 ei saa myydä valvontaansa uskottua omai
 suutta, ellei siihen ole edellä mainittua syytä.
  Edellä 1 momentissa tarkoitettu edunval
 voja saa edustaa perillistä tai testamentinsaa
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            jaa asiassa, joka koskee testamentin tiedok
            siantamista tai moittimista, mutta hänellä ei
            ole kelpoisuutta tämän puolesta estää perilli
            sen tai testamentinsaajan oikeuden vanhentu
            mista.
             Oikeustoimet, jotka poissa olevan tai tule
            van omistajan oikeutta valvomaan määrätty
            edunvalvoja tekee määräyksensä nojalla,
            ovat päteviä, vaikka omaisuus menee muulle
            kuin sille, jota edustamaan hänet oli määrät
            ty.
                        34 §
             Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla
            ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen
            lupaa päämiehensä puolesta:
             1) luovuttaa tai vastiketta antamalla hank
            kia kiinteää omaisuutta tai sellaista maan
            vuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksi
            neen, joka voidaan maanomistajaa kuulemat
            ta siirtää kolmannelle;
             2) luovuttaa pantiksi omaisuutta tai muulla
            tavoin perustaa siihen panttioikeutta;
             3) luovuttaa kiinteää tai muuta 1 kohdassa
            tarkoitettua omaisuutta toisen käytettäväksi
            pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai
            pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäi
            syyden alkamisesta;
             4) ottaa muuta lainaa kuin valtion takaa
            maa opintolainaa taikka sitoutua vekselivas
            tuuseen tai vastuuseen toisen velasta;
             5) ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa pää
            miehensä lukuun;
             6) tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai
            kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka
            tällaiseen yhtiöön liittymisestä;
             7) luopua perinnöstä tai luovuttaa pää
            miehensä perintöosuutta;
             8) tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishal
            linnosta;
             9) tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta
            tai perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman
            perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesän
            jakajaa;
             10) luovuttaa tai vastiketta antamalla hank
            kia osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat
            hallitsemaan huoneistoa tai asumisoi
            keusasunnoista annetussa laissa (650/1990)
            tarkoitettua asumisoikeutta;
             11) luovuttaa 10 kohdassa tarkoitetun oi
            keuden nojalla hallittua huoneistoa määräai
            kaisella sopimuksella toisen käytettäväksi pi
            temmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai
            pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäi
            syyden alkamisesta;
             12) myydä tai myytäväksi hakkauttaa met
 sää, ottaa myytäväksi kiveä, soraa, hiekkaa,
 savea, turvetta tai multaa päämiehen maalta
 tai luovuttaa oikeutta sen ottamiseen, jollei
 se tapahdu holhousviranomaisen hyväksy
 män omaisuuden hoitosuunnitelman mukai
 sesti; eikä
  13) vastiketta antamalla hankkia sijoitus
 palveluyrityksistä annetun lain (579/1996)
 2 §:ssä tarkoitettuja sijoituskohteita taikka
 osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:
  a) valtion, kunnan tai kuntayhtymän liik
 keeseen laskemia joukkovelkakirjoja;
  b) arvopapereita, joilla käydään arvopape
 rimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä
 tarkoitetuin tavoin julkisesti kauppaa;
  c) osuuksia sellaisessa sijoitusrahastossa,
 jonka pääomasta vähintään kolme neljäsosaa
 on sijoitettuna a ja b alakohdissa tarkoitettui
 hin joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin;
  d) a-c alakohdassa tarkoitettuihin rinnas
 tettavia sijoituskohteita, joista asetuksella
 niin säädetään; sekä
  e) sellaisia osakkeita tai osuuksia, joiden
 tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä
 on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettä
 vän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos
 osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta
 yhteisön veloista.
  Lupaa on haettava siltä holhousviranomai
 selta, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo
 edunvalvojan toimintaa. Jos lupaa haetaan
 alaikäisen puolesta tehtävään oikeustoimeen,
 holhousviranomaisen on varattava 15 vuotta
 täyttäneelle alaikäiselle tilaisuus tulla kuul
 luksi, jollei tämän mielipide luotettavasti käy
 ilmi hakemusasiakirjoista. Asianosaisen kuu
 lemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallinto
 menettelylaissa (598/1982) säädetään.
  Jos edunvalvojalle on annettu lupa 1 mo
 mentin 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun toi
 mintaan tai toimeen, hän voi sen perusteella
 1 momentin säännösten estämättä ryhtyä
 niihin oikeustoimiin, joita liikkeen tai elin
 keinon harjoittaminen luonteensa mukaisesti
 vaatii.
 35 §
  Holhousviranomainen voi myöntää
 34 §:ssä tarkoitetun luvan, jos oikeustoimi
 tai toimenpide, johon lupaa haetaan, on pää
 miehen edun mukainen. Tällöin on otettava
 huomioon, mitä 37-41 §:ssä säädetään
 omaisuuden hoitamisesta.
  36 §
  Oikeustoimi, jonka tekemiseen edunvalvo
 jalla ei ollut kelpoisuutta, ei sido päämiestä.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
             Oikeustoimi, jonka edunvalvoja on tehnyt
            ilman tarvittavaa lupaa, ei sido päämiestä,
            ellei holhousviranomainen, jolta lupaa olisi
            pitänyt hakea, sitä jälkeenpäin edunvalvojan
            hakemuksesta hyväksy. Sopijapuolen oikeu
            desta vetäytyä sopimuksesta on tällöin sovel
            tuvin osin voimassa, mitä 27 §:n 2 momen
            tissa säädetään.
             Jos oikeustoimi, jonka edunvalvoja on teh
            nyt, ei 1 momentin mukaan ole sitova, edun
            valvojan velvollisuudesta korvata sopijapuo
            lelle aiheutunut vahinko on soveltuvin osin
            voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oi
            keustoimista annetun lain (228/1929)
            25 §:ssä säädetään.
                        Omaisuuden hoitaminen

            37 §
             Edunvalvojan on hoidettava päämiehensä
            omaisuutta sillä tavoin, että omaisuus ja sen
            tuotto voidaan käyttää päämiehen hyödyksi
            ja tyydyttämään hänen henkilökohtaisia tar
            peitaan. Tässä tehtävässään edunvalvojan
            tulee tunnollisesti pitää huolta päämiehen
            oikeuksista ja edistää hänen parastaan.
             Edunvalvojan tulee ottaa hoidettavakseen
            kuuluva päämiehen omaisuus hallintaansa
            siltä osin kuin se on tarpeen tämän etujen
            suojaamiseksi. Edunvalvojalla on tarvittaessa
            oikeus saada tässä virka-apua siten kuin po
            liisilain (493/1995) 40 §:ssä säädetään. Jos
            kysymyksessä on omaisuus, josta päämies
            voi vapaasti määrätä, omaisuutta ei kuiten
            kaan saa ottaa hallintaan vastoin päämiehen
            tahtoa.
            38 §
             Päämiehelle on jätettävä se omaisuus, jota
            hän tarvitsee henkilökohtaista käyttöään var
            ten. Päämiehen vallintaan on jätettävä hänen
            tarpeisiinsa ja muihin olosuhteisiin nähden
            kohtuullisena pidettävä määrä käyttövaroja.
            Edunvalvoja voi jättää päämiehensä vallit
            tavaksi muutakin tämän omaisuutta, jos se
            on päämiehen edun mukaista.
             Jos päämies tahtoo antaa lahjan, joka on
            olosuhteisiin nähden tavanomainen ja ta
            loudelliselta merkitykseltään vähäinen, edun
            valvojan tulee huolehtia siitä, että antajan
            tarkoitus voi toteutua.
                        39 §
             Edunvalvojan on säilytettävä omaisuus,
            jota päämies edunvalvonnan kestäessä tai
 myöhemmin tarvitsee asumista tai elinkeinon
 harjoittamista varten tai jolla muutoin on
 päämiehelle erityistä arvoa.
  Muu omaisuus, jota ei ole käytettävä ela
 tukseen tai muihin päämiehen tarpeisiin, on
 sijoitettava siten, että sen säilymisestä on
 riittävä varmuus ja että sille saadaan koh
 tuullinen tuotto.
  Edunvalvojan on pyynnöstä selvitettävä
 päämiehelle tämän taloudellista asemaa ja
 toimenpiteitä, joihin edunvalvoja on ryhtynyt
 omaisuutta hoitaessaan.

 40 §
  Holhousviranomainen voi määrätä, että
 edunvalvojan on laadittava omaisuuden hoi
 don ja käytön ohjeeksi hoitosuunnitelma ja
 esitettävä se holhousviranomaisen hyväksyt
 täväksi, jos tätä on omaisuuden laatu ja
 määrä sekä muut seikat huomioon ottaen
 pidettävä tarpeellisena. Hoitosuunnitelma on
 laadittava ottaen huomioon, mitä
 37-39 §:ssä omaisuuden hoitamisesta sää
 detään.
  Omaisuuden hoitosuunnitelmaa voidaan
 tarvittaessa muuttaa tai täydentää.
 41 §
  Jos joku antaessaan toiselle omaisuutta
 lahjana tai testamentilla on samalla määrän
 nyt omaisuuden hoitamisesta, näitä määräyk
 siä tulee noudattaa tämän luvun säännösten
 estämättä.
  Tuomioistuin voi kuitenkin edunvalvojan
 hakemuksesta päättää, että omaisuutta on
 hoidettava tämän lain säännösten mukaisesti,
 jos on ilmeistä, että omaisuuden hoidosta
 annettujen määräysten avulla ei muuttunei
 den olosuhteiden tai muun syyn vuoksi voi
 da toteuttaa antajan tarkoitusta.
 Huolenpito päämiehestä

 42 §
  Täysi-ikäiselle määrätyn edunvalvojan tu
 lee huolehtia siitä, että päämiehelle järjeste
 tään sellainen hoito, huolenpito ja kuntoutus,
 jota on päämiehen huollon tarpeen ja olojen
 kannalta sekä päämiehen toivomukset huo
 mioon ottaen pidettävä asianmukaisena.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2

            Päämiehen kuuleminen

            43 §
             Ennen kuin edunvalvoja tekee päätöksen
            tehtäviinsä kuuluvassa asiassa, hänen on tie
            dusteltava päämiehensä mielipidettä, jos asi
            aa on tämän kannalta pidettävä tärkeänä ja
            kuuleminen voi tapahtua ilman huomattavaa
            hankaluutta.
             Kuuleminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos
            päämies ei kykene ymmärtämään asian mer
            kitystä.
             Jos päämies on alaikäinen, on myös hänen
            huoltajansa mielipidettä tiedusteltava 1 mo
            mentissa säädetyin tavoin.
                        Edunvalvojan palkkio ja kulujen
            korvaaminen

            44 §
             Alaikäisen vanhemmalla ja alaikäisen
            huoltajalla, joka toimii hänen edunvalvoja
            naan, on oikeus saada alaikäisen varoista
            korvaus tarpeellisista kuluistaan.
             Täysi-ikäisen edunvalvojalla ja alaikäiselle
            määrätyllä muulla kuin 1 momentissa tarkoi
            tetulla edunvalvojalla on oikeus saada pää
            miehensä varoista korvaus tarpeellisista ku
            luistaan sekä tehtävänsä laatuun ja laajuu
            teen ja päämiehen varoihin nähden kohtuul
            linen palkkio.
             Oikeusministeriö voi antaa tarkempia oh
            jeita palkkion määräytymisen perusteista.
            Vahingonkorvausvelvollisuus


            45 §
             Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan
            vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaes
            saan tahallisesti tai huolimattomuudesta ai
            heuttanut päämiehelleen.
             Vahingonkorvauksen sovittelusta ja kor
            vausvastuun jakautumisesta kahden tai
            useamman korvausvelvollisen kesken on
            voimassa, mitä vahingonkorvauslain 2 ja 6
            luvussa säädetään. Jos holhoustoimen edun
            valvontapalveluiden järjestämisestä annetus
            sa laissa (   /  ) tarkoitettu yleinen edunval
            voja on aiheuttanut vahingon, korvausvas
            tuuseen sovelletaan lisäksi vahingonkorvaus
            lain 3 ja 4 luvun säännöksiä.
             Päämies ei ole velvollinen korvaamaan
            vahinkoa, jonka edunvalvoja on aiheuttanut
            toimiessaan hänen lukuunsa.
  6 luku

 Edunvalvojan toiminnan valvonta

 Valvova viranomainen

 46 §
  Holhousviranomaisen tulee valvoa edun
 valvojan toimintaa. Valvonta kuuluu sille
 holhousviranomaiselle, jonka toimialueella
 edunvalvonnassa olevalla on kotikuntalaissa
 (201/1994) tarkoitettu kotikunta.
  Jos edunvalvonnassa olevalla ei ole koti
 kuntaa Suomessa, valvonta kuuluu sille hol
 housviranomaiselle, jonka toimialueella hän
 pääasiallisesti oleskelee.
  Jos edunvalvonta koskee poissa olevan tai
 tulevan omistajan oikeutta kuolinpesässä,
 valvonta kuuluu holhousviranomaiselle, joka
 1 momentin mukaan olisi ollut toimivaltai
 nen valvomaan perittävälle määrätyn edun
 valvojan toimintaa. Jos jonkun etua on muu
 toin valvottava 10 §:n nojalla, toimivaltainen
 on se holhousviranomainen, jonka toimialu
 eella edunvalvonnan tarve ilmenee.
  Jollei 1 ja 2 momentin mukaan ole hol
 housviranomaista, jolle valvonta kuuluu, vel
 vollisuus valvoa edunvalvojan toimintaa on
 Helsingin maistraatilla.
  47 §
  Jos edunvalvonta on merkitty hol
 housasioiden rekisteriin, valvonta kuuluu
 46 §:n säännösten estämättä sille holhousvi
 ranomaiselle, joka 46 §:n mukaan oli velvol
 linen valvomaan edunvalvojan toimintaa sil
 loin, kun edunvalvonta merkittiin tuohon
 rekisteriin.
  Holhousviranomainen, jolle valvonta 1
 momentin mukaan kuuluu, voi siirtää val
 vonnan toiselle holhousviranomaiselle, jos
 sillä, jonka etua on valvottava, on kotikunta
 viimeksi mainitun holhousviranomaisen toi
 mialueella tai jos siirto on muutoin tarpeen
 valvonnan kannalta. Ennen valvonnan siir
 tämistä on kuultava edunvalvojaa ja hol
 housviranomaista, jolle valvonta aiotaan siir
 tää.
  Päätökseen, jolla valvonta on siirretty, ei
 saa hakea muutosta valittamalla.
  Omaisuusluettelo

 48 §
  Edunvalvojan on kolmen kuukauden ku
 luessa tehtävänsä alkamisesta annettava hol
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            housviranomaiselle luettelo niistä päämiehen
            varoista ja veloista, joiden tulee olla edun
            valvojan hoidettavana. Luettelossa on ilmoi
            tettava myös se omaisuus, joka on 38 §:n 1
            momentin nojalla jätetty päämiehen vallitta
            vaksi. Jos päämies myöhemmin saa omai
            suutta, jonka tulee olla edunvalvojan hoidet
            tavana, luettelo saadusta omaisuudesta on
            annettava kuukauden kuluessa saannosta.
            Velvollisuus antaa luettelo ei kuitenkaan
            koske sellaista toistuvaa suoritusta, jonka
            päämies saa luetteloon merkityn oikeuden
            nojalla.
             Kun päämies tulee kuolinpesän osakkaak
            si, edunvalvojan on toimitettava holhousvi
            ranomaiselle jäljennös perukirjasta kuukau
            den kuluessa siitä, kun perunkirjoitus on
            toimitettu.
             Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske
            edunvalvojana olevaa alaikäisen vanhempaa
            jos alaikäisen omaisuuden määrä on vähäi
            nen. Holhousviranomainen voi edunvalvojan
            hakemuksesta pidentää 1 momentissa mainit
            tua määräaikaa, jos se on tarpeen omaisuu
            den määrän tai muun syyn johdosta.
                        49 §
             Edellä 48 §:ssä tarkoitetussa luettelossa
            edunvalvojan on ilmoitettava, että hänen
            antamansa tiedot ovat oikeat ja ettei hän ta
            hallisesti ole jättänyt mitään mainitsematta.
            Tuomioistuin voi velvoittaa edunvalvojan
            vahvistamaan ilmoituksensa tuomioistuimes
            sa valan tai vakuutuksen nojalla, jos hol
            housviranomainen sitä vaatii.
            Tilivelvollisuus

            50 §
             Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omai
            suuden hoitamista, on velvollinen pitämään
            kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä
            tilikauden tapahtumista.
             Edunvalvoja, joka on määrätty muuhun
            kuin omaisuuden hoitamista käsittävään teh
            tävään, on velvollinen pitämään sellaista kir
            jaa, että hän voi tehdä selon niistä toimenpi
            teistä, joihin hän on tehtävässään ryhtynyt.
            51 §
             Edellä 50 §:n 1 momentissa tarkoitetun
            edunvalvojan tulee vuosittain antaa holhous
            viranomaiselle tili (vuositili). Holhousvi
            ranomainen voi päättää, että tilikausi on
 muu vuoden pituinen ajanjakso kuin kalente
 rivuosi, jos se on  omaisuuden hoidon ja
 tilinpidon tai tilin tarkastuksen kannalta tar
 koituksenmukaista.
  Vuositili on annettava kolmen kuukauden
 kuluessa tilikauden päättymisestä. Jos edun
 valvontatehtävä on alkanut tilikauden jälkim
 mäisellä puoliskolla, holhousviranomainen
 voi päättää, että tili annetaan seuraavan vuo
 sitilin yhteydessä.
  Jos edunvalvoja ei sairauden, tehtävänsä
 laajuuden tai muun sellaisen syyn johdosta
 kykene tai ole kyennyt antamaan vuositiliä
 säädetyssä ajassa, holhousviranomainen voi
 hakemuksesta pidentää määräaikaa.
  Edunvalvoja ei ole velvollinen antamaan
 vuositiliä sellaisesta alaikäisen edunvalvon
 nasta, jota ei ole ollut merkittävä hol
 housasioiden rekisteriin.
 52 §
  Edunvalvoja, jonka tehtävä lakkaa tai jon
 ka tehtäviä rajoitetaan, on velvollinen viipy
 mättä antamaan  holhousviranomaiselle tilin
 vallinnastaan siirtyvän omaisuuden hoidosta
 siltä ajalta, jolta ei ole aikaisemmin annettu
 tiliä (päätöstili). Edunvalvoja ei kuitenkaan
 ole velvollinen antamaan päätöstiliä sellai
 sesta alaikäisen edunvalvonnasta, jota ei ole
 ollut merkittävä holhousasioiden rekisteriin.
  53 §
  Jos omaisuudesta annetusta luettelosta tai
 vuositilistä käy ilmi, että päämiehellä ei ole
 omaisuutta tai että edunvalvojan hoidettava
 na olevan omaisuuden määrä on vähäinen,
 holhousviranomainen voi määräajaksi tai
 toistaiseksi vapauttaa edunvalvojan velvolli
 suudesta antaa vuositili tai määrätä tilikau
 den vuotta pitemmäksi. Vapautusta tai tili
 kauden pidennystä ei kuitenkaan voida
 myöntää, jos päämiehellä on huomattava
 määrä velkaa ja edunvalvojan tulee huolehtia
 velan maksamisesta. Holhousviranomainen
 voi muuttaa edellä tarkoitettua päätöstään,
 jos se havaitaan tarpeelliseksi.
 54 §
  Vuositilin ja päätöstilin yhteydessä on tar
 kastettaviksi luovutettava myös niihin liitty
 vät tarpeelliset tositteet. Tarkastuksen päätyt
 tyä tositteet on palautettava edunvalvojalle.
  Edunvalvoja on velvollinen säilyttämään
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            tiliin liittyvät tositteet, kunnes määräaika
            61 §:n 1 momentissa säädetyn kanteen nos
            tamiselle on kulunut umpeen tai, jos kanne
            on nostettu, kunnes asia on lainvoimaisesti
            ratkaistu. Päämiehellä, hänen oikeudenomis
            tajillaan tai uudella edunvalvojalla on tämän
            jälkeen oikeus saada tositteet haltuunsa.
            55 §
             Vuositilistä ja päätöstilistä tulee käydä sel
            ville päämiehen varat ja velat tilikauden al
            kaessa ja päättyessä, tilikauden aikana niissä
            tapahtuneet muutokset, päämiehen puolesta
            tehdyt merkittävät oikeustoimet sekä muut
            vastaavat toimenpiteet, joihin edunvalvoja
            on ryhtynyt omaisuutta hoitaessaan. Nämä
            tiedot on esitettävä sillä tavoin, että holhous
            viranomainen voi tilin perusteella valvoa
            omaisuuden hoitamista ja omaisuuden hoi
            tosuunnitelman noudattamista.
             Tilissä on ilmoitettava myös se omaisuus,
            jonka edunvalvoja on tilikauden aikana anta
            nut päämiehensä vallittavaksi.
             Jos edunvalvojana on päämiehen vanhem
            pi, aviopuoliso, lapsi tai muu hänen lä
            heisensä, holhousviranomainen voi päättää,
            että hoidettavaa omaisuutta tai sen määrättyä
            osaa koskeva tili saa olla yleispiirteinen, jos
            sitä voidaan hoidettavana olevan omaisuuden
            laatuun katsoen pitää riittävänä. Tilistä on
            kuitenkin käytävä ilmi, miten omaisuus on
            tilikauden aikana muuttunut.
                        56 §
             Saatuaan vuositilin tai päätöstilin holhous
            viranomaisen on viipymättä tarkastettava,
            miten omaisuutta on hoidettu, onko pää
            miehelle annettu kohtuullisena pidettävät
            käyttövarat ja onko tili oikein laadittu.
             Edunvalvoja on velvollinen pyydettäessä
            antamaan holhousviranomaiselle kaikki teh
            täväänsä koskevat tarpeelliset tiedot, tositteet
            ja asiakirjat sekä esittämään hoidettavanaan
            olevat arvopaperit.
                        Holhousviranomaisen pakkokeinot

            57 §
             Jos edunvalvoja laiminlyö asianmukaisen
            tilin, luettelon, tositteen tai pyydetyn selvi
            tyksen antamisen tai jättää tekemättä hoi
            tosuunnitelman, jonka holhousviranomainen
            on määrännyt laadittavaksi, holhousvi
            ranomainen voi määrätä edunvalvojan suo
            rittamaan laiminlyödyn toimenpiteen ja te
 hostaa päätöstään sakon uhalla tai uhalla,
 että tekemättä jätetty toimenpide teetetään
 laiminlyöjän kustannuksella.
  Määrätessään teettämisuhan täytäntöön
 pantavaksi holhousviranomainen voi sakon
 uhalla velvoittaa edunvalvojan luovuttamaan
 tekijälle ne tositteet ja asiakirjat, jotka ovat
 tarpeen tehtävän suorittamiseksi.
  Uhkasakosta ja teettämisuhasta on muutoin
 voimassa, mitä uhkasakkolaissa (1113/1990)
 säädetään.
  Päämiehen edun turvaaminen

 58 §
  Jos päämiehen edun turvaaminen vaatii
 toimenpidettä, josta edunvalvoja ei ole huo
 lehtinut, tuomioistuin voi holhousviranomai
 sen, päämiehen itsensä taikka muun 72 §:n 1
 ja 2 momentissa tarkoitetun hakemuksesta
 määrätä toisen edunvalvojan huolehtimaan
 siitä. Tuomioistuin voi vastaavasti määrätä
 toisen edunvalvojan, jos edunvalvojaa vas
 taan on syytä ajaa kannetta ennen kuin hä
 nen tehtävänsä edunvalvojana on päättynyt.
  Toimenpiteet edunvalvojan tehtävän
 lakatessa

 59 §
  Edunvalvoja on tehtävänsä lakattua velvol
 linen viipymättä luovuttamaan hoidossaan
 olevan omaisuuden päämiehelleen, uudelle
 edunvalvojalle tai muulle siihen oikeutetulle.
   Kun edunvalvojan tehtävä lakkaa pää
 miehen kuoleman johdosta eikä omaisuutta
 voida viivytyksettä luovuttaa pesän osakkai
 den yhteishallintoon, edunvalvoja voi luo
 vuttaa omaisuuden sellaisen pesän osakkaan
 hoidettavaksi, joka perintökaaren 18 luvun
 3 §:ssä säädetyin tavoin voi pitää huolta pe
 sän omaisuudesta. Edunvalvojan on ilmoi
 tettava omaisuuden luovuttamisesta kaikille
 niille pesän osakkaille, joiden olinpaikka ja
 henkilöllisyys on selvillä.
  60 §
  Kun edunvalvojan tehtävä on lakannut ja
 holhousviranomainen on tarkastanut päätösti
 lin, sen tulee ilmoittaa tiliä koskevat huo
 mautuksensa sekä luovuttaa jäljennös päätös
 tilistä sille, jolla on oikeus omaisuuden vas
 taanottamiseen. Viimeksi mainitulla on oi
 keus pyynnöstä saada edunvalvojalta nähtä
 väkseen vuositileihin ja päätöstiliin liittyvät
 tositteet.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
             Edunvalvoja voidaan sakon uhalla velvoit
            taa näyttämään tositteet siten kuin 57 §:ssä
            säädetään.
            61 §
             Vahingonkorvauskanne, joka perustuu
            edunvalvojan toimintaan, on pantava vireille
            vuoden kuluessa siitä, kun holhousvi
            ranomainen on 60 §:n mukaisesti luovutta
            nut edunvalvontaa koskevat asiakirjat niihin
            oikeutetulle. Jos kysymyksessä on 50 §:n 2
            momentissa tarkoitettu edunvalvoja, kanneai
            ka lasketaan kuitenkin siitä, kun edunvalvoja
            on antanut mainitussa momentissa tarkoite
            tun selonteon sille, jolla on ollut oikeus sen
            vastaanottamiseen.
             Edellä 1 momentissa mainittua kanneaikaa
            ei kuitenkaan sovelleta, jos vahingonkor
            vauskanne perustuu seikkaan, joka ei käy
            ilmi tileistä.
             Jos edunvalvoja on aiheuttanut päämiehel
            leen vahinkoa rikoksella ja oikeus panna
            rikos syytteeseen kestää pitemmän ajan kuin
            1 momentissa säädetään, vahingonkorvausta
            voidaan vaatia syytteen nostamiselle sääde
            tyn ajan kuluessa.
            62 §
             Vahingonkorvauskannetta, joka perustuu
            tilistä ilmenevään seikkaan, ei voida nostaa,
            jos se, joka on ollut oikeutettu vastaanotta
            maan tilityksen, on 60 §:ssä tarkoitetut asia
            kirjat saatuaan kirjallisesti ilmoittanut hyväk
            syvänsä edunvalvojan toiminnan tai muutoin
            kirjallisesti ilmoittanut, ettei tule vaatimaan
            korvausta.
            63 §
             Jos edunvalvoja on kuollut, hänen kuolin
            pesänsä osakkaiden, pesänselvittäjän ja kon
            kurssipesän velvollisuuksista on soveltuvin
            osin voimassa, mitä tässä luvussa edunval
            vojasta säädetään.
             Sen, jolle kuolinpesän hallinto kuuluu, tu
            lee viipymättä ilmoittaa edunvalvojan kuo
            lemasta holhousviranomaiselle ja huolehtia
            päämiehen omaisuudesta niin kauan kuin se
            on pesän hallussa.
             Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kui
            tenkaan sovelleta, jos edunvalvojana on
            toiminut yleinen edunvalvoja.
  7 luku

 Edunvalvonnan rekisteröinti

 64 §
  Holhousasioiden rekisteri on valtakunnalli
 nen rekisteri, jota holhousviranomaiset ja
 väestörekisterikeskus pitävät edunvalvojan
 toiminnan valvomiseksi ja kolmansien oi
 keuden turvaamiseksi. Rekisteriin saadaan
 merkitä edunvalvojaa ja hänen päämiestään
 koskevat tunniste- ja yhteystiedot. Rekiste
 riin saadaan lisäksi merkitä tiedot henkilön
 toimintakelpoisuuden rajoittamisesta, toimin
 takelpoisuuden rajoituksen sisällöstä, edun
 valvojan tehtävästä ja määräämisen perus
 teesta, omaisuusluettelon, tilin ja hoitosuun
 nitelman antamisesta ja tarkastamisesta,
 34 §:ssä tarkoitettua lupaa koskevasta pää
 töksestä sekä holhousviranomaisen 57 ja
 60 §:n mukaisista toimenpiteistä. Rekisteriin
 saadaan lisäksi merkitä sellaisia rekisterin
 käyttötarkoituksen kannalta tarpeellisia tieto
 ja, jotka eivät ole henkilötietoja.
  Holhousviranomainen vastaa rekisterin
 tietojen päivittämisestä valvonnassaan olevi
 en edunvalvojien toimien osalta. Holhousvi
 ranomainen päättää tietojen luovuttamisesta
 rekisteristä. Vaatimus rekisterissä olevan
 tiedon korjaamisesta esitetään sille holhous
 viranomaiselle, joka valvoo kysymyksessä
 olevaa edunvalvojan tehtävää.
  Väestörekisterikeskus vastaa holhousasioi
 den rekisterin yleisestä toimivuudesta ja re
 kisteritoimintojen yhtenäisyydestä.
  Holhousasioiden rekisteriin voidaan siirtää
 väestötietojärjestelmästä rekisterin ylläpitoa
 varten tarvittavat henkilö- ja muut tiedot
 sekä niissä tapahtuneet muutokset.
  65 §
  Edunvalvonta tai toimintakelpoisuuden ra
 joitus on merkittävä holhousasioiden rekiste
 riin, kun:
  1) täysi-ikäiselle määrätään edunvalvoja;
  2) täysi-ikäisen toimintakelpoisuutta rajoi
 tetaan;
  3) alaikäisen edunvalvojaksi määrätään
 muu henkilö kuin hänen vanhempansa;
  4) alaikäiselle määrätään  9 §:n nojalla
 edunvalvoja tai alaikäisen toimintakelpoi
 suutta rajoitetaan 19 §:n nojalla;
  5) poissa olevalle tai tulevalle omistajalle
 määrätään edunvalvoja.
  Edunvalvontaa ei kuitenkaan merkitä hol
 housasioiden rekisteriin, jos edunvalvojan
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            tehtävä ei käsitä omaisuuden hoitamista eikä
            oikeuden valvomista jakamattomassa pesäs
            sä.
             Kun tuomioistuin tekee päätöksen, jonka
            vuoksi edunvalvonta on merkittävä hol
            housasioiden rekisteriin, sen on ilmoitettava
            asiasta edunvalvojan toimintaa valvovalle
            holhousviranomaiselle.
                         66 §
             Edunvalvonta on merkittävä hol
            housasioiden rekisteriin myös, kun holhous
            viranomainen saa tiedon siitä, että:
             1) alaikäinen on osakkaana kuolinpesässä
            eikä hänen osuutensa pesän varoista ole vä
            häinen; tai että
             2) alaikäisellä on edunvalvojan hoidettava
            na olevaa omaisuutta, jonka määrä ei ole
            vähäinen.
             Edunvalvonta, jota 1 momentissa tarkoite
            taan, on merkittävä holhousasioiden rekiste
            riin, vaikka omaisuuden tai pesäosuuteen
            kuuluvien varojen määrä on vähäinen, jos
            siihen on erityistä syytä.
             Asetuksella voidaan säätää, milloin varo
            jen määrää on pidettävä vähäisenä.
                        67 §
             Jollei 68 §:stä muuta johdu, jokaisella on
            oikeus saada holhousasioiden rekisteristä
            tieto siitä, onko tietty henkilö edunvalvon
            nassa, kuka on tietyn henkilön edunvalvoja,
            mikä on edunvalvojan tehtävä sekä onko ja
            millä tavoin henkilön toimintakelpoisuutta
            rajoitettu. Henkilötunnuksen saa kuitenkin
            luovuttaa vain sille, joka tarvitsee sitä etu
            jensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa
            hoitamiseksi.
             Jokaisella on oikeus saada tietää, mitä hän
            tä itseään koskevia tietoja holhousasioiden
            rekisteriin on talletettu, siten kuin siitä erik
            seen säädetään.
             Edunvalvojalla on oikeus saada tieto niistä
            rekisteriin tehdyistä merkinnöistä, jotka kos
            kevat hänen edunvalvontatehtäväänsä tai
            hänen päämiestään.
             Valtion tai kunnan viranomaisella ja Kan
            saneläkelaitoksella on oikeus saada tehtä
            viensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot hol
            housasioiden rekisteristä.
            68 §
             Holhousasioiden rekisteriin merkityt tiedot
            on säilytettävä kymmenen vuoden ajan siitä,
            kun edunvalvonta on päättynyt.
  Sen jälkeen kun edunvalvonta on päätty
 nyt, oikeus saada holhousasioiden rekisteris
 tä tieto 67 §:n 1 momentin nojalla on aino
 astaan sillä, joka tarvitsee tietoa etujensa, oi
 keuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamisek
 si.
  8 luku

 Oikeudenkäyntiä koskevia säännöksiä

 69 §
  Asia, joka koskee edunvalvojan määrää
 mistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista,
 pannaan käräjäoikeudessa vireille hakemuk
 sella.
  70 §
  Jollei jäljempänä toisin säädetä, asia, joka
 koskee edunvalvojan määräämistä tai toimin
 takelpoisuuden rajoittamista, on pantava vi
 reille siinä käräjäoikeudessa, jonka tuo
 miopiirissä sillä, jonka etua on valvottava,
 on kotikunta tai, jollei hänellä ole kotikuntaa
 Suomessa, jonka tuomiopiirissä hän pää
 asiallisesti oleskelee.
  Asia, joka koskee edunvalvojan määrää
 mistä valvomaan poissa olevan oikeutta kuo
 linpesässä, on pantava vireille sen paikka
 kunnan käräjäoikeudessa, joka on laillinen
 tuomioistuin jäämistöä koskevissa asioissa.
 Jos edunvalvojan määräämistä muutoin hae
 taan tämän lain 10 §:n nojalla, asia on pan
 tava vireille siinä käräjäoikeudessa, jonka
 tuomiopiirissä poissa olevalla on omaisuutta
 tai jonka tuomiopiirissä edunvalvonnan tarve
 on muutoin ilmennyt.
  Jos Suomessa ei muutoin ole tuomioistuin
 ta, jossa asia voitaisiin panna vireille, asia
 voidaan panna vireille Helsingin käräjäoi
 keudessa.
 71 §
  Jos haetaan edunvalvojan määräämistä oi
 keudenkäyntiä varten, asia voidaan panna
 vireille myös siinä käräjäoikeudessa, jossa
 oikeudenkäynti on vireillä tai tulee vireille.
  72 §
  Hakemuksen, joka koskee edunvalvojan
 määräämistä tai toimintakelpoisuuden rajoit
 tamista, voi tehdä holhousviranomainen tai
 se, jonka edun valvomisesta on kysymys,
 taikka tämän edunvalvoja, vanhempi, avio
 puoliso, lapsi tai muu läheinen.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
             Asian, joka koskee edunvalvojan määrää
            mistä alaikäiselle, voi panna vireille myös
            alaikäisen huoltaja ja sosiaalihuoltolain
            (710/1982) 6 §:ssä tarkoitettu toimielin.
             Jos edunvalvoja on tarpeen valvomaan
            poissa olevan tai tulevan omistajan oikeutta
            kuolinpesässä, tulee pesänselvittäjän, muun
            pesän hoitajan, pesänjakajan tai pesänosak
            kaan tehdä käräjäoikeudelle hakemus edun
            valvojan määräämiseksi. Pesänselvittäjä tai
            pesänjakaja voi muutoinkin tehdä hakemuk
            sen, jos edunvalvojan määrääminen on tar
            peen osituksen tai perinnönjaon toimittami
            seksi. Jos poissaolevan asiat muutoin vaati
            vat hoitamista, hakemuksen voi tehdä 1 mo
            mentissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi
            myös se, jonka etua tai oikeutta asia koskee.
            73 §
             Asiassa, joka koskee edunvalvojan määrää
            mistä alaikäiselle, on alaikäisen huoltajalle ja
            15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle varattava
            tilaisuus tulla kuulluksi.
             Asiassa, joka koskee edunvalvojan määrää
            mistä täysi-ikäiselle, on sille, jonka etua on
            valvottava, sekä, jollei se olosuhteet huomi
            oon ottaen ole ilmeisen tarpeetonta, hänen
            aviopuolisolleen varattava tilaisuus tulla
            kuulluksi.
             Tilaisuutta tulla kuulluksi ei kuitenkaan
            tarvitse varata, jos kuultavaksi kutsuminen
            olisi toimitettava oikeudenkäymiskaaren 11
            luvun 9 §:ssä tarkoitetulla tuomioistuimen
            kuulutuksella.
                        74 §
             Toimintakelpoisuuden rajoittamista koske
            vassa asiassa tuomioistuimen on kuultava
            henkilökohtaisesti sitä, jonka edun valvomi
            sesta on kysymys. Asia voidaan kuitenkin
            ratkaista kuulematta häntä henkilökohtaises
            ti, jos hakemus heti hylätään perusteettoma
            na tai jos kuuleminen on kuultavan tilan
            vuoksi mahdotonta tai aiheuttaa hänelle koh
            tuutonta haittaa.
             Jos kuultava ei ilman huomattavaa vai
            keutta voi saapua istuntoon tai jos siihen on
            muu erityinen syy, kuuleminen voidaan toi
            mittaa pääkäsittelyn ulkopuolella.
                        75 §
             Holhousviranomaiselle on varattava tilai
            suus tulla kuulluksi edunvalvojan määrää
            mistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista
            koskevassa asiassa, jos holhousviranomaisen
 mielipide ei käy ilmi hakemuksen asiakir
 joista.
  Holhousviranomaisen kuuleminen voidaan
 kuitenkin jättää toimittamatta edunvalvojan
 määräämistä koskevassa asiassa, jos kuule
 minen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi.
  76 §
  Jos edunvalvojan määräämistä tai toiminta
 kelpoisuuden rajoittamista koskevassa asias
 sa on tarpeen kuulla henkilökohtaisesti sitä,
 jolla 72 §:n mukaan on puhevalta, häneen
 sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 12
 luvussa  säädetään riita-asian asianosaisen
 velvoittamisesta saapumaan tuomioistuimeen
 henkilökohtaisesti.
  77 §
  Edunvalvojan määräämistä koskevassa asi
 assa tuomioistuin voi uskoa edunvalvojalle
 tehtävän, jota hakemuksessa ei ole vaadittu,
 ja toimintakelpoisuuden rajoittamista koske
 vassa asiassa rajoittaa toimintakelpoisuutta
 haettua enemmän tai muutoin hakemuksesta
 poikkeavasti, jos tätä on 8 tai 18 §:n nojalla
 pidettävä tarpeellisena päämiehen edun suo
 jaamiseksi.
  78 §
  Asiassa, joka koskee edunvalvojan määrää
 mistä tai toimintakelpoisuuden rajoittamista,
 tuomioistuimen on omasta aloitteestaan mää
 rättävä hankittavaksi kaikki se selvitys, joka
 on tarpeen asian ratkaisemiseksi.
 79 §
  Asiassa, joka koskee edunvalvojan mää
 räämistä tai toimintakelpoisuuden rajoitta
 mista, tuomioistuin voi antaa väliaikaisen
 määräyksen. Määräys voidaan antaa kuule
 matta sitä, jonka edun valvomisesta on kysy
 mys, jos asiaa ei voida viivyttää. Väliaikai
 nen määräys on voimassa, kunnes tuomiois
 tuin antaa asiassa päätöksen, jollei määräystä
 sitä ennen peruuteta tai muuteta.
  Väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea
 muutosta.
 80 §
  Tuomioistuimen päätökseen asiassa, joka
 koskee edunvalvojan määräämistä tai toimin
 takelpoisuuden rajoittamista, saa hakea muu
 tosta jokainen, jolla 72 §:n mukaan on oi
 keus panna asia vireille.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2

            81 §
             Mitä 69-80 §:ssä säädetään, on soveltu
            vin osin voimassa myös asiassa, joka koskee
            edunvalvojan vapauttamista tehtävästään tai
            hänen tehtävänsä muuttamista, sekä asiassa,
            joka koskee toimintakelpoisuuden rajoituk
            sen poistamista tai muuttamista.
             Käsiteltäessä 1 momentissa tarkoitettua
            asiaa on edunvalvojalle varattava tilaisuus
            tulla kuulluksi. Tilaisuutta tulla kuulluksi ei
            kuitenkaan tarvitse varata, jos kuultavaksi
            kutsuminen olisi toimitettava oikeuden
            käymiskaaren 11 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla
            tuomioistuimen kuulutuksella.
                        82 §
             Tuomioistuin voi tässä luvussa tarkoite
            tuissa asioissa omasta aloitteestaan määrätä
            oikeudenkäyntiä varten oikeudenkäyntiavus
            tajan tai edunvalvojan sille, jonka edunval
            vontaa hakemus koskee, jos se on tämän
            oikeusturvan kannalta tarpeellista.
                        83 §
             Käräjäoikeuden päätöstä, joka koskee
            edunvalvojan määräämistä tai vapauttamista
            tehtävästään taikka jolla jonkun toimintakel
            poisuutta on rajoitettu, on noudatettava,
            vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa.
             Päätöstä, jonka hovioikeus tekee tässä lu
            vussa tarkoitetussa asiassa, on noudatettava,
            vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei
            hovioikeus ole päätöksessään toisin määrän
            nyt.
             Jos hovioikeus tai korkein oikeus palauttaa
            asian uutta käsittelyä varten, se voi määrätä,
            että edunvalvojan määräys tai toimintakel
            poisuuden rajoitus pysyy voimassa, kunnes
            tuomioistuin, jonne asia on palautettu, on
            sen ratkaissut tai antanut siinä väliaikaisen
            määräyksen.
            9 luku

            Holhoustoimen hallinto ja
            muutoksenhaku holhousviranomaisen
            päätökseen

            Hallintoa koskevat säännökset

            84 §
             Holhoustoimen sisällöstä ja sen kehittämi
            sestä huolehtii oikeusministeriö. Hol
            housviranomaisten hallinnollinen ohjaus ja
            kehittäminen kuuluu sisäasiainministeriölle.
  Holhousviranomaisena toimii maistraatti.
  Ahvenanmaan maakunnassa holhousvi
 ranomaisen tehtäviä hoitaa lääninhallitus.
  85 §
  Edunvalvojan määräämistä ja tässä laissa
 tarkoitettua lupaa tai velvoittamista koskeva
 asia ratkaistaan holhousviranomaisessa esit
 telystä. Muutoin asia ratkaistaan holhousvi
 ranomaisessa siten kuin asian ratkaisemisesta
 maistraatin toimivaltaan kuuluvassa asiassa
 erikseen säädetään.
  Jollei tämän lain säännöksistä muuta joh
 du, asian käsittelyyn ja virkamiehen esteelli
 syyteen sovelletaan hallintomenettelylakia.
  Holhousviranomaisen suoritteista peritään
 maksuja siten kuin valtion maksuperustelais
 sa (150/1992) säädetään.
  86 §
  Kun holhousviranomaista on pyydetty
 määräämään edunvalvoja tämän lain 12 §:n
 1 momentin nojalla, holhousviranomaisen
 tulee kuulla henkilökohtaisesti sitä, jonka
 edun valvomisesta on kysymys. Holhousvi
 ranomainen voi vaatia, että hakija esittää
 holhousviranomaiselle lääkärin lausunnon
 niistä seikoista, joilla on merkitystä asian
 ratkaisemisen kannalta.
  Muutoksenhaku holhousviranomaisen
 päätökseen

 87 §
  Holhousviranomaisen päätökseen haetaan
 muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hal
 lintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
  Holhousviranomaisen päätökseen, joka
 koskee edunvalvojien keskinäisen erimieli
 syyden ratkaisemista 30 §:n 3 momentin
 nojalla, 48 §:n 3 momentissa tarkoitetun
 määräajan pidentämistä tai 51 §:n 1-3 mo
 mentissa tarkoitettua tilivelvollisuuden täyt
 tämisajankohtaa, ei saa valittamalla hakea
 muutosta.
 10 luku

 Erinäiset säännökset

 88 §
  Edunvalvonnassa olevalla on oikeus saada
 tieto holhousviranomaisen asiakirjoissa ole
 vista häntä itseään koskevista tiedoista siten
 kuin siitä erikseen säädetään. Edunval
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            vonnassa olleen kuoltua hänen oikeuden
            omistajillaan on oikeus saada ne tiedot, jotka
            olisi voitu antaa edunvalvonnassa olevalle it
            selleen.
            89 §
             Edunvalvojalla on tehtäviinsä kuuluvissa
            asioissa oikeus saada ne tiedot, joihin pää
            miehellä olisi itsellään oikeus, jollei erikseen
            toisin säädetä.
             Edunvalvojalla on ilman päämiehensä
            suostumusta oikeus avata vain sellaisia pää
            miehelleen saapuneita kirjeitä tai niihin rin
            nastettavia suljettuja viestejä, joiden voidaan
            lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan
            perusteella päätellä koskevan asiaa, josta
            edunvalvojan tulee huolehtia.
            90 §
             Valtion ja kunnan viranomainen sekä muu
            julkisoikeudellinen yhteisö, Kansaneläkelai
            tos, Eläketurvakeskus, eläkesäätiö ja muu
            eläkelaitos, vakuutuslaitos, pankki ja muu
            rahalaitos, sosiaali- tai terveydenhuollon toi
            mintayksikkö ja terveydenhuollon ammatti
            henkilö sekä yksityinen sosiaalipalvelun
            tuottaja ovat salassapitosäännösten estämättä
            velvollisia pyynnöstä antamaan holhousvi
            ranomaiselle ja tuomioistuimelle ne tiedot ja
            selvitykset, jotka ovat tarpeen vireillä olevan
            asian ratkaisemiseksi.
             Holhousviranomainen tai tuomioistuin voi
            pyytää kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon
            toimielimeltä lausunnon, jos selvityksen saa
            minen asianomaisen olosuhteista on tarpeen
            tässä laissa tarkoitetussa asiassa. Pyyntö on
            osoitettava sen kunnan sosiaali- tai ter
            veydenhuollon toimielimelle, jossa asian
            omaisella on kotikunta, tai jos hänellä ei ole
            kotikuntaa Suomessa, jossa hän pääasial
            lisesti oleskelee.
             Jos muun kuin 2 momentissa tarkoitetun
            tiedon tai selvityksen antamisesta aiheutuu
            sen antamiseen velvolliselle huomattavia
            kustannuksia tai merkittävää lisätyötä, selvi
            tyksen antamisesta voidaan periä kohtuulli
            nen maksu.
            91 §
             Joka on saanut tiedon edunvalvonnan tar
            peessa ilmeisesti olevasta henkilöstä, voi
            vaitiolovelvollisuuden estämättä ilmoittaa
            asiasta holhousviranomaiselle. Ilmoitus on
 tehtävä sille holhousviranomaiselle, jonka
 toimialueella henkilöllä, jota ilmoitus kos
 kee, on kotikunta tai, jos hänellä ei ole koti
 kuntaa Suomessa, sille holhousviranomaisel
 le, jonka toimialueella hän pääasiallisesti
 oleskelee. Ilmoituksen saatuaan holhousvi
 ranomaisen tulee ryhtyä toimenpiteisiin
 edunvalvonnan tarpeen selvittämiseksi ja
 tehdä tarvittaessa käräjäoikeudelle hakemus
 edunvalvojan määräämiseksi.
  92 §
  Valtion, kunnan tai holhoustoimen edun
 valvontapalvelun tuottajan palveluksessa ole
 va henkilö, luottamushenkilö, edunvalvoja ja
 holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantunti
 ja eivät ilman asianomaisen suostumusta saa
 ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän
 perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka
 yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyy
 den suojaamiseksi on pidettävä salassa.
  Vaitiolovelvollisuus, josta 1 momentissa
 säädetään, ei rajoita viranomaisessa toimival
 le muussa laissa säädettyä vaitiolovelvolli
 suutta.
  Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä
 asian ilmaisemista:
  1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka
 muulle henkilölle tämän lain mukaisten teh
 tävien suorittamista varten;
  2) syyttäjä- ja poliisiviranomaiselle rikok
 sen selvittämistä varten;
  3) tuomioistuimelle, jos se on tarpeen tä
 män lain mukaisessa asiassa; eikä
  4) sille, jolla on lain nojalla oikeus saada
 asiasta tieto.
  93 §
  Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikko
 misesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai
 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava ri
 koslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä
 muualla laissa säädetä ankarampaa rangais
 tusta.
 94 §
  Joka kieltäytyy antamasta tietoja, joiden
 antamiseen hän on 90 §:n mukaan velvol
 linen, on tuomittava holhoustoimesta anne
 tussa laissa säädetyn tietojenantamisvelvol
 lisuuden rikkomisesta sakkoon.
  Virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1
 momentissa tarkoitetusta teosta, ellei hol
 housviranomainen ole ilmoittanut sitä syyt
 teeseen pantavaksi.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2

                        95 §
              Tarkemmat säännökset  tämän  lain  täy
            täntöönpanosta annetaan asetuksella.
                        11 luku

            Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

            96 §

            Voimaantulo ja kumottavat säännökset

             Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
            kuuta 1999.
             Tällä lailla kumotaan 19 päivänä elokuuta
            1898 annettu holhouslaki (34/1898) siihen
            myöhemmin tehtyine muutoksineen.
                        97 §

            Vireillä olevien asioiden käsittely

             Asiat, jotka ovat vireillä holhouslautakun
            nassa tämän lain tullessa voimaan, siirtyvät
            sen holhousviranomaisen käsiteltäviksi, jon
            ka toimialueeseen asianomainen kunta kuu
            luu.
             Tuomioistuin käsittelee holhouslaissa tar
            koitetun asian, joka on tuomioistuimessa
            vireillä tämän lain tullessa voimaan, vaikka
            asia ei tämän lain mukaan kuuluisi tuomiois
            tuimelle.
            98 §

            Lain soveltaminen

             Tätä lakia sovelletaan sen voimaantuloa
            edeltävältä ajalta oleviin holhoustoimen asi
            oihin seuraavasti:
             1) Vajaavaltaiset. Niihin, jotka tämän lain
            tullessa voimaan ovat vajaavaltaisia, sovel
            letaan, mitä tässä laissa säädetään vajaaval
            taisesta. Holhousviranomaisen on valvonnas
            saan olevien holhottavaksi julistettujen osalta
            viipymättä selvitettävä, onko tarpeen, että
            vajaavaltaisuus yhä jatkuu, ja tarvittaessa
            tehtävä hakemus edunvalvonnan järjestämi
            seksi siten kuin tässä laissa säädetään.
             2) Holhoojat ja uskotut miehet. Holhoo
            jaan ja holhouslain nojalla määrättyyn uskot
            tuun mieheen sovelletaan tämän lain tultua
            voimaan, mitä edunvalvojasta säädetään.
             3) Eräät vireillä olevat asiat. Jos holhotta
            vaksi julistamista taikka holhoojan tai usko
 tun miehen määräämistä tai tehtävästään va
 pauttamista koskeva asia on tuomioistuimes
 sa vireillä tämän lain voimaan tullessa, asia
 on käsiteltävä vastaavasti tämän lain mu
 kaisena toimintakelpoisuuden rajoittamista
 taikka edunvalvojan määräämistä tai tehtä
 västään vapauttamista koskevana hakemuk
 sena. Jos holhottavaksi julistamista koskeva
 asia on muutoksenhaun johdosta vireillä kor
 keimmassa oikeudessa tai hovioikeudessa,
 asia on palautettava alioikeuden käsiteltäväk
 si, jollei muutoksenhakemusta jätetä heti
 tutkimatta. Päättäessään asian palauttamises
 ta tuomioistuin voi määrätä, että päätös, jolla
 joku on julistettu holhottavaksi, pysyy voi
 massa, kunnes alioikeus on ratkaissut asian.
 99 §

 Aikaisemman lain soveltaminen

  Tämän lain voimaan tullessa voimassa ol
 lutta lakia (aikaisempi laki) sovelletaan tä
 män lain voimaan tultua seuraavasti:
  1) Vireillä olevat lupahakemukset. Jos tä
 män lain tullessa voimaan on vireillä hake
 mus, joka koskee holhouslautakunnan tai
 tuomioistuimen suostumuksen saamista teh
 dylle tai myöhemmin tehtävälle oikeustoi
 melle, hakemukseen sovelletaan aikaisem
 man lain säännöksiä. Hakemus kuitenkin
 raukeaa, jos edunvalvoja ei tämän lain mu
 kaan tarvitse oikeustoimeen holhousvi
 ranomaisen lupaa.
  2) Oikeustoimen pätevyys. Arvioitaessa
 sellaisen oikeustoimen pätevyyttä, jonka hol
 hooja tai uskottu mies on tehnyt ennen tä
 män lain voimaantuloa, sovelletaan aikai
 semman lain säännöksiä.
  3) Tilin antaminen. Holhoustili, joka kos
 kee vuotta 1999 tai sitä aikaisempia tilikau
 sia, annetaan tämän lain voimaan tultua hol
 housviranomaiselle. Holhoustiliin ja sen an
 tamiseen sovelletaan tällöin kuitenkin muilta
 osin aikaisemman lain säännöksiä. Jos tuo
 mioistuin on holhouslain 51 §:n 2 momentin
 nojalla määrännyt tilikauden vuotta pitem
 mäksi, määräys pysyy voimassa tämän lain
 voimaantulon estämättä, jollei holhousvi
 ranomainen toisin määrää.
  4) Päättyneet edunvalvontatoimet. Jos hol
 hoojan tai uskotun miehen toimi on päätty
 nyt ennen tämän lain voimaantuloa, siihen
 sovelletaan aikaisempaa lakia.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2

            100 §

            Viittaukset aikaisempaan lakiin

             Jos laissa tai asetuksessa on viitattu aikai
            sempaan lakiin, viittauksen sisältävää sään
            nöstä sovelletaan tämän lain voimaantulon
            jälkeen seuraavasti:
             1) Holhoojaa ja uskottua miestä koskevat
            säännökset. Säännöstä, joka koskee holhoo
            jaa tai holhouslain nojalla määrättyä uskot
            tua miestä, sovelletaan myös edunvalvojaan,
            jollei lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
            annetun lain (361/1983) 50 §:n 3 momentis
            ta muuta johdu.
             2) Holhoojan ja uskotun miehen toimenpi
            teen oikeusvaikutukset. Laissa tai asetuksessa
            olevaa säännöstä, joka koskee holhoojan tai
            holhouslain nojalla määrätyn uskotun mie
            hen suorittaman toimenpiteen tai laiminlyön
            nin oikeusvaikutuksia, sovelletaan myös
            edunvalvojaan.
             3) Holhottavaksi julistettua koskevat sään
            nökset. Säännöstä, joka koskee holhottavaksi
            julistettua, sovelletaan holhottavaksi julistet
            tujen ohella niihin, jotka on julistettu vajaa
            valtaisiksi.
             4) Vajaavaltaista ja holhouksenalaista
            koskevat säännökset. Laissa tai asetuksessa
            olevaa säännöstä, joka koskee vajaavaltaista
            tai holhouksen alaista, sovelletaan myös nii
            hin, jotka tämän lain mukaan ovat vajaaval
            taisia.
             5) Täysivaltaisuutta edellyttävät säännök
            set. Jos laissa tai asetuksessa on luvan saa
            misen, tehtävässä toimimisen, toiminnan har
            joittamisen tai toimenpiteen suorittamisen
            edellytykseksi asetettu, että asianomainen on
            täysivaltainen tai hallitsee itseään ja omai
            suuttaan, ei luvan saamisen, tehtävässä toi
            mimisen, toiminnan harjoittamisen tai toi
            menpiteen suorittamisen esteenä ole pidettä
            vä sitä, että asianomaisen toimintakelpoi
            suutta on rajoitettu 18 §:n 1 momentin 1 tai
            2 kohdan nojalla, jollei rajoituksen sisällöstä
            muuta johdu.
             6) Holhouslautakuntaa koskevat säännök
            set. Lain tai asetuksen säännös holhouslauta-
 kunnan tehtävistä koskee soveltuvin osin
 holhousviranomaista.
  7) Muut viittaukset holhouslakiin. Jos lais
 sa tai asetuksessa on muutoin viitattu lain
 kohtaan, jonka tilalle on tullut tämän lain
 säännös, noudatetaan soveltuvin osin tämän
 lain vastaavaa säännöstä.
  101 §

 Holhouskirjassa olevien tietojen siirtäminen

  Maistraatin on ennen tämän lain voimaan
 tuloa siirrettävä holhousasioiden rekisteriin
 tiedot niistä holhouskirjaan merkityistä voi
 massa olevista holhouksista ja uskotun mie
 hen toimista, joiden valvonta kuuluu maist
 raatille tämän lain tultua voimaan. Käräjäoi
 keus, jossa holhouskirjaa pidetään, huolehtii
 tarvittavien tietojen luovuttamisesta maist
 raatille ja vastaa siitä, että luovutettavat tie
 dot ovat oikeat.
 102 §

 Holhouslautakuntien asiakirjojen siirtämi
 nen

  Holhouksia ja uskotun miehen toimia kos
 kevat holhouslautakuntien asiakirjat, jotka
 ovat holhousviranomaiselle tarpeen tämän
 lain 6 luvussa tarkoitettujen tehtävien suorit
 tamiseksi, on luovutettava sille holhousvi
 ranomaiselle, jonka toimialueeseen asian
 omainen kunta kuuluu. Kunta vastaa asiakir
 jojen luovuttamisesta.

 103 §

 Valtuutus täytäntöönpanotoimiin

  Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan
 ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin
 toimenpiteisiin.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----







                                       Laki

             holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            1 §

            Edunvalvontapalveluiden järjestäminen

             Valtio on velvollinen järjestämään hol
            houstoimessa tarvittavia edunvalvontapalve
            luita siten kuin tässä laissa säädetään. Maist
            raatti huolehtii toimialueellaan palveluiden
            järjestämisestä.
             Edunvalvontapalveluiden järjestämisellä
            tarkoitetaan huolehtimista siitä, että holhous
            toimesta annetussa laissa (  /  ) tarkoitettuja
            edunvalvojan tehtäviä varten on saatavissa
            alueellisesti riittävä määrä yleisiä edunvalvo
            jia.
             Yleiseen edunvalvojaan sovelletaan, mitä
            holhoustoimesta annetussa laissa säädetään
            edunvalvojasta, jollei tässä laissa toisin sää
            detä.
            2 §

            Kunnan tuottamat edunvalvontapalvelut

             Kunta vastaa edunvalvontapalveluiden
            tuottamisesta alueellaan, jos maistraatti ja
            kunta eivät toisin sovi.
             Kunnat voivat tuottaa edunvalvontapalve
            lut perustamalla yhden tai useamman yleisen
            edunvalvojan viran tai työsopimussuhteisen
            tehtävän. Virka tai tehtävä voi olla osa-ai
            kainen. Virka tai tehtävä voidaan kunnassa
            yhdistää toiseen virkaan tai tehtävään, jollei
            yhdistäminen vaikuta edunvalvonnan puolu
            eettomaan ja asianmukaiseen hoitamiseen.
            Virka tai tehtävä voidaan perustaa kuntien
            yhteiseksi siten kuin kuntalaissa (365/1995)
            säädetään.
             Kunnat voivat tuottaa edunvalvontapalve
            lut myös hankkimalla ne julkiselta tai yksi
            tyiseltä palvelun tuottajalta.
                        3 §

            Yhteisöjen tuottamat edunvalvontapalvelut

             Jos maistraatti ja kunta ovat sopineet, että
            kunta ei tuota edunvalvontapalveluja   tai
            että kunta tuottaa tarvittavista palveluista
            vain osan, maistraatin on huolehdittava siitä,
 että muu tehtävään sopiva, julkinen tai yksi
 tyinen yhteisö tuottaa palvelut. Edunvalvon
 tapalvelujen tuottaminen saadaan antaa vain
 sellaiselle yhteisölle, jonka muut tehtävät tai
 toiminnan luonne ja tarkoitus eivät vaaranna
 edunvalvonnan puolueettomuutta ja asian
 mukaista hoitamista.
  4 §

 Sopimus edunvalvontapalveluiden
 tuottamisesta

  Maistraatin on tehtävä 3 §:ssä tarkoitetun
 palvelun tuottajan kanssa sopimus edunval
 vontapalveluiden tuottamisesta. Sopimukses
 sa on sovittava ainakin sopimuksen voimas
 saoloajasta sekä sopimuksen  irtisanomispe
 rusteista,   -ajasta  ja -menettelystä.  Sopi
 muksen irtisanomisaikaa ei voida sopia kah
 ta vuotta lyhyemmäksi.
  Sopimusta koskeva riita käsitellään hallin
 toriita-asiana hallinto-oikeudessa siten kuin
 hallintolainkäyttölaissa (586/1996) sääde
 tään.
 5 §

 Yleisen edunvalvojan kelpoisuus ja
 määrääminen tehtävään

  Yleisellä edunvalvojalla tulee olla sellai
 nen taito ja kokemus, jota tehtävän asianmu
 kainen hoitaminen edellyttää. Kunnan pal
 veluksessa olevan yleisen edunvalvojan tulee
 lisäksi täyttää kunnan mahdollisesti määrää
 mät muut kelpoisuusvaatimukset.
  Yleinen edunvalvoja ei saa kieltäytyä hol
 houstoimesta annetun lain mukaisesta edun
 valvojan tehtävästä ilman erityistä syytä.
 Yleisen edunvalvojan esteellisyyteen sovelle
 taan, mitä edunvalvojan esteellisyydestä sää
 detään holhoustoimesta annetussa laissa.
  Yleistä edunvalvojaa on sopivin tavoin
 kuultava ennen kuin hänet määrätään edun
 valvojaksi.
  Edunvalvojan määräys annetaan kunnan tai
 muun edunvalvontapalvelun tuottajan  palve
 luksessa olevalle yleiselle edunvalvojalle
 eikä tehtävän hoitajalle henkilökohtaisesti.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2

            6 §

            Korvaus edunvalvontapalveluiden tuottami
            sesta

             Edunvalvontapalvelun tuottajalle makse
            taan korvaus valtion varoista sisäasiainmi
            nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan.
            Korvaus määrätään siten, että se vastaa pal
            veluiden tarkoituksenmukaisesta tuottamises
            ta aiheutuvia keskimääräisiä kustannuksia.
             Kun edunvalvojana on yleinen edunvalvo
            ja, oikeus holhoustoimesta annetun lain
            44 §:ssä tarkoitettuun palkkioon ja korvauk
            seen päämiehen varoista kuuluu kunnalle tai
            sille yhteisölle, jonka kanssa maistraatti on
            tehnyt sopimuksen edunvalvontapalveluiden
            tuottamisesta. Määrättäessä 1 momentissa
            tarkoitettua korvausta otetaan huomioon täs
            sä momentissa tarkoitetut palkkiot ja kor
            vaukset.
             7 §

            Tietojen luovuttaminen ja salassapito

             Edunvalvontapalveluiden tuottaja on vel
            vollinen antamaan maistraatille ja lääninhal
            litukselle valvontaa ja korvauksen määrää
            mistä varten tarpeelliset tiedot toiminnas
            taan.
             Edunvalvontapalveluiden tuottajan salassa
            pitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä edun
            valvojan salassapitovelvollisuudesta sääde
            tään holhoustoimesta annetun lain 92 §:ssä.
            8 §

            Korvauksen takaisinperintä

             Maistraatti voi määrätä tämän lain nojalla
            edunvalvontapalveluiden tuottajalle makse
            tun korvauksen perittäväksi takaisin osaksi
            tai kokonaan, jos:
             1) korvaus on maksettu oleellisesti väärin
            perustein; taikka
             2) korvauksen saaja on antanut korvauksen
            maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita vir
            heellisiä tietoja tai menetellyt  vilpillisesti.
             Takaisinperintää koskeva maistraatin lain
            voimainen päätös voidaan panna täytäntöön
            kuten lainvoimainen tuomio.
  9 §

 Virka-apu ja pakkokeinot

  Maistraatilla on oikeus saada tämän lain
 mukaisten tehtäviensä hoitamiseksi virka-
 apua lääninhallitukselta siten kuin siitä sää
 detään lääninhallituslain (22/1997) 7 §:ssä.
  Lääninhallituksen oikeudesta käyttää uhka
 sakkoa, teettämisuhkaa tai keskeyttämisuh
 kaa säädetään lääninhallituslain 8 §:ssä. Me
 nettelyyn sovelletaan muutoin, mitä uh
 kasakkolaissa (1113/1990) säädetään.
 10 §

 Muutoksenhaku

  Korvauksen määräämistä koskevaan maist
 raatin päätökseen haetaan oikaisua maistraa
 tilta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedok
 sisaannista. Maistraatin oikaisuvaatimuksen
 johdosta antamaan päätökseen haetaan muu
 tosta siten kuin 2 momentissa säädetään.
 Hallinto-oikeuden päätökseen korvauksen
 määrää koskevassa asiassa ei saa hakea
 muutosta valittamalla.
  Korvauksen takaisinperintää koskevaan
 maistraatin päätökseen ja pakkokeinojen
 käyttöä koskevaan lääninhallituksen päätök
 seen  haetaan muutosta hallinto-oikeudelta
 siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
  11 §

  Edunvalvontapalveluiden järjestäminen Ah
 venanmaan maakunnassa

  Ahvenanmaan maakunnassa maistraatille
 tämän lain mukaan kuuluvista tehtävistä
 huolehtii lääninhallitus.
  12 §

 Tarkemmat säännökset

  Tarkemmat säännökset tämän lain täytän
 töönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.
  13 §

 Voimaantulo-  ja siirtymäsäännökset

  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä  joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
             Tällä lailla kumotaan holhouksen järjestä
            misestä eräissä tapauksissa 15 päivänä
            tammikuuta 1971 annettu laki (14/1971)
            (järjestämislaki) siihen myöhemmin tehtyine
            muutoksineen.
             Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä
            lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimen
            piteisiin.
             Järjestämislaissa tarkoitettuun virkaholhoo
            jaan sovelletaan tämän lain tultua voimaan,
            mitä yleisestä edunvalvojasta säädetään.
            Tuomioistuimen  päätös,  jolla virkaholhooja
 tai järjestämislain   2 §:ssä   tarkoitettu  hol-
 houksia hoitamaan nimetty henkilö on mää
 rätty holhoojaksi tai uskotuksi mieheksi, py
 syy voimassa tämän lain voimaantulosta
 huolimatta. Nimetyn henkilön oikeus saada
 kunnalta järjestämislain 4 §:n 1 momentissa
 tarkoitettua palkkiota määräytyy kolmen
 vuoden ajan tämän lain voimaantulosta ai
 kaisemman lain mukaisesti. Tämän ajankoh
 dan jälkeen noudatetaan, mitä asianomainen
 henkilö ja kunta ovat sopineet korvausperus
 teista.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----



                                       Laki

            oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan oikeudenkäymiskaaren 12 luvun 1-3  ja 5  § sekä 15 luvun
2 §:n 1 momentti,
             sellaisina kuin ne ovat, 12 luvun 1-3 ja 5 § laissa 363/1983 ja 15
luvun 2 §:n 1 momentti
            laissa 5/1969, sekä
             lisätään 12 lukuun uusi 1 a  ja  4 a § seuraavasti:


            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            12 luku

            Asianosaisista

            Asianosaisen puhevallan käyttäminen

            1 §
             Kun vajaavaltainen on asianosaisena riita
            asiassa tai asianomistajana rikosasiassa, va
            jaavaltaisen puhevaltaa käyttää edunvalvoja
            tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen henki
            löä koskevassa asiassa vajaavaltaisen puhe
            valtaa käyttää kuitenkin huoltaja tai muu
            laillinen edustaja.
             Vajaavaltainen käyttää itse yksin puheval
            taansa, jos hänellä on oikeus vallita sitä, mi
            kä on riidan kohteena tai mihin rikos on
            kohdistunut, taikka jos riita koskee oikeus
            tointa, jonka tekemiseen hänellä on kelpoi
            suus. Vajaavaltainen käyttää itse yksin puhe
            valtaansa henkilöään koskevassa asiassa, jos
            hän on täyttänyt 18 vuotta ja kykenee ym
            märtämään asian merkityksen. Alaikäinen
            käyttää huoltajan tai muun laillisen edustajan
            ohella itsenäisesti puhevaltaansa henkilöään
            koskevassa asiassa, jos hän on täyttänyt 15
            vuotta.
  1 a §
  Edunvalvoja, joka on määrätty täysivaltai
 selle, käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti
 puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen
 tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen pää
 miehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri
 mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos
 hän kykenee ymmärtämään asian merkityk
 sen.
  Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on
 rajoitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi
 julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin pää
 miehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä
 ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen
 päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä
 puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdes
 sä päättää.
 2 §
  Vajaavaltainen käyttää vastaajana ri
 kosasiassa itse puhevaltaansa, jos hän on
 syyntakeinen. Alaikäisen vastaajan edunval
 voja, huoltaja tai muu laillinen edustaja
 käyttää kuitenkin itsenäisesti alaikäisen ohel
 la puhevaltaa. Jos vajaavaltainen, joka on
 täyttänyt 18 vuotta, ei ole syyntakeinen, pu
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            hevaltaa käyttää edunvalvoja tai muu lailli
            nen edustaja.
                        3 §
             Tuomioistuin voi kuulla vajaavaltaisen
            edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista
            edustajaa asiassa, jossa vajaavaltaisella on
            oikeus itse yksin käyttää puhevaltaansa, jos
            kuuleminen vajaavaltaisen edun kannalta
            katsotaan tarpeelliseksi.
            4 a §
             Jos asianosainen sairauden, henkisen toi
            minnan häiriintymisen, heikentyneen ter
            veydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi
            on kykenemätön valvomaan etuaan oikeu
            denkäynnissä, tuomioistuin, jossa oikeuden
            käynti on vireillä, voi viran puolesta määrätä
            hänelle edunvalvojan oikeudenkäyntiä var
            ten. Edunvalvojaan sovelletaan holhoustoi
            mesta annetun lain (    /    ) säännöksiä.
             Jollei tuomioistuin toisin päätä, edunvalvo
            jan määräys on voimassa myös ylemmässä
            oikeusasteessa, jossa asia tulee vireille muu
            toksenhaun johdosta.
 5 §
  Asianosainen ja tämän edunvalvoja, huol
 taja tai muu laillinen edustaja on velvollinen
 esittämään selvityksen oikeudestaan käyttää
 puhevaltaa, jos tuomioistuin katsoo sen tar
 peelliseksi.
  15 luku

 Oikeudenkäyntiasiamiehestä

 2 §
  Oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana
 saa   toimia  ainoastaan  asianajaja  tai  muu
 rehellinen  ja   muutoin  siihen toimeen so
 piva sekä kykenevä täysi-ikäinen henkilö,
 joka ei ole konkurssissa ja jonka toiminta
 kelpoisuutta ei ole rajoitettu.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---



  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----







                                       Laki

            oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11 päivänä heinäkuuta
1997 annetun lain
            (689/1997) 1 luvun 3 §:n 2 momentti ja 4 §:n 1 momentti sekä 8 luvun
 2 §:n 2 momentti
            sekä
             lisätään 1 lukuun uusi 4 a § seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            1 luku

            Syyteoikeudesta

            3 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Jos huoltaja, edunvalvoja tai muu laillinen
            edustaja on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun
            rikoksen alaikäistä tai muutoin edunvalvon
            nassa olevaa vastaan, syyttäjä saa nostaa
 syytteen, vaikka syyttämispyyntöä ei olisi
 kaan esitetty.
  4 §
  Jos vajaavaltaista vastaan tehdään rikos,
 josta virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä
 ilman asianomistajan syyttämispyyntöä, oi
 keus pyynnön tekemiseen on vajaavaltaisen
 edunvalvojalla tai muulla laillisella edusta
 jalla. Alaikäisen henkilöön kohdistuneen
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            rikoksen johdosta mainittu oikeus on kuiten
            kin vajaavaltaisen huoltajalla tai muulla lail
            lisella edustajalla.
            - - - - - - - - - - - - - -
            4 a §
             Jos henkilön toimintakelpoisuutta on rajoi
            tettu muulla  tavoin kuin vajaavaltaiseksi
            julistamalla ja rikos, josta virallinen syyttäjä
            ei saa nostaa syytettä ilman asianomistajan
            syyttämispyyntöä, kohdistuu asiaan, josta
            edunvalvoja määrää yksin, oikeus syyttämis
            pyynnön tekemiseen on yksin edunvalvojal
            la. Edunvalvojalla ja hänen päämiehellään
            on kuitenkin kummallakin oikeus syyttämis
            pyynnön tekemiseen, jos rikos kohdistuu
            asiaan, josta heidän tulee yhdessä määrätä.
 8 luku

 Asianosaisista

 2 §
 - - - - - - - - - - - - - -
  Jos asianosaisella on useita edustajia, tuo
 mioistuimella on valta määrätä, kenen tai
 keiden heistä on saavuttava henkilökohtai
 sesti. Tuomioistuin voi myös määrätä, että
 vajaavaltaisen, jolla ei ole oikeutta itse käyt
 tää puhevaltaa, tai henkilön, jonka toiminta
 kelpoisuutta on rajoitettu niin, ettei hänellä
 ole oikeutta itse käyttää puhevaltaa asiassa,
 on saavuttava henkilökohtaisesti kuultavaksi.
 ---  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----






                                       Laki

            hallintolainkäyttölain muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan 26 päivänä heinäkuuta 1996 annetun hallintolainkäyttölain
 (586/1996) 17 §,
            18 §:n 2 momentti, 19 § ja 20 §:n 1 momentti sekä
             lisätään lakiin uusi 18 a ja 19 a § seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            17 §

            Yleissäännös vajaavaltaisen puhevallasta

             Vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa
            hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu
            laillinen edustajansa, jollei jäljempänä tässä
            luvussa toisin säädetä.
            18 §

            Vajaavaltaisen oikeus käyttää puhevaltaa

            - - - - - - - - - - - - - -
             Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 18 vuot
            ta, käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilö
            ään koskevassa asiassa, jos hän kykenee ym
            märtämään asian merkityksen.
            - - - - - - - - - - - - - - 18 a §

 Edunvalvojan oikeus käyttää puhevaltaa

  Edunvalvoja, joka on määrätty täysivaltai
 selle, käyttää päämiehensä ohella itsenäisesti
 puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen
 tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen pää
 miehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri
 mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos
 hän kykenee ymmärtämään asian merkityk
 sen.
  Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on ra
 joitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi
 julistamalla, edunvalvoja käyttää yksin pää
 miehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä
 ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen
 päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä
 puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdes
 sä päättää.
 PALSTAMÄÄRÄ
 2

            19 §

            Päämiehen ja edunvalvojan tai huoltajan
            kuuleminen

             Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen
            edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava
            päämiestä ja päämiehen käyttäessä puheval
            taa edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillis
            ta edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen pää
            miehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
            19 a §

            Edunvalvojan määrääminen
            oikeudenkäyntiä varten

             Jos asianosainen sairauden, henkisen toi
            minnan häiriintymisen, heikentyneen ter
            veydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi
            on kykenemätön valvomaan etuaan oikeu
            denkäynnissä, tuomioistuin, jossa oikeuden
            käynti on vireillä, voi viran puolesta määrätä
            hänelle edunvalvojan oikeudenkäyntiä var
            ten. Edunvalvojaan sovelletaan holhoustoi
            mesta annetun lain (     /    ) säännöksiä.
  Jollei tuomioistuin toisin päätä, edunvalvo
 jan määräys on voimassa myös ylemmässä
 oikeusasteessa, jossa asia tulee vireille muu
 toksenhaun johdosta.
 20 §

 Asiamies ja avustaja

  Asianosainen saa käyttää asiamiestä ja
 avustajaa. Asiamiehenä tai avustajana saa
 toimia asianajaja tai muu rehellinen ja muu
 ten siihen toimeen sopiva ja kykenevä täysi-
 ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja
 jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu.
 Asiamiehenä tai avustajana ei kuitenkaan saa
 toimia se, joka on osallistunut asian käsitte
 lyyn  viranomaisessa  tai on  ollut siinä vas
 tapuolen asiamiehenä tai avustajana.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---


  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----









                                       Laki

            hallintomenettelylain muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan 6 päivänä elokuuta 1982 annetun hallintomenettelylain
(598/1982) 16 § sekä
             lisätään  lakiin uusi 16 a ja 16 b § seuraavasti:


            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            16 §

            Vajaavaltaisen puhevalta

             Vajaavaltaisen puolesta käyttää puhevaltaa
            hänen edunvalvojansa, huoltajansa tai muu
            laillinen edustajansa,  jollei tässä pykälässä
            toisin säädetä.
  Vajaavaltaisella on oikeus käyttää yksi
 nään puhevaltaa sellaista tuloa tai varalli
 suutta koskevassa asiassa, jota hänellä on
 oikeus vallita.
  Vajaavaltainen, joka on täyttänyt 18 vuot
 ta, käyttää itse yksin puhevaltaansa henkilö
 ään koskevassa asiassa, jos hän kykenee ym
 märtämään asian merkityksen. Alaikäisellä,
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            joka on täyttänyt 15 vuotta, ja hänen huolta
            jallaan tai muulla laillisella edustajallaan on
            kummallakin oikeus erikseen käyttää puhe
            valtaa asiassa, joka koskee alaikäisen henki
            löä taikka henkilökohtaista etua tai oikeutta.
                        16 a §

            Edunvalvojan oikeus käyttää puhevaltaa

             Edunvalvoja, joka on määrätty täysivaltai
            selle,  käyttää päämiehensä ohella itsenäises-
            ti puhevaltaa asioissa, jotka kuuluvat hänen
            tehtäviinsä. Jos edunvalvoja ja hänen pää
            miehensä ovat puhevaltaa käyttäessään eri
            mieltä, päämiehen kanta on ratkaiseva, jos
            hän kykenee ymmärtämään asian merkityk
            sen.
             Jos päämiehen toimintakelpoisuutta on ra
            joitettu muulla tavoin kuin vajaavaltaiseksi
            julistamalla,  edunvalvoja käyttää yksin pää-
 miehen puhevaltaa asiassa, josta päämiehellä
 ei ole oikeutta päättää. Edunvalvoja ja hänen
 päämiehensä käyttävät kuitenkin yhdessä
 puhevaltaa asiassa, josta heidän tulee yhdes
 sä päättää.
 16 b §

 Edunvalvojan ja päämiehen kuuleminen

  Edunvalvojan käyttäessä puhevaltaa on
 kuultava hänen päämiestään ja päämiehen
 käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunval
 vojaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen
 edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.
 ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----










                                       Laki

            avioliittolain muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             kumotaan 13 päivänä kesäkuuta 1929 annetun avioliittolain
(234/1929) 5 §, sellaisena kuin
            se on laissa 411/1987, sekä
             muutetaan 11 §:n 2 momentti ja 42 §, sellaisena kuin niistä  on 11
§:n 2 momentti maini
            tussa laissa 411/1987, seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            11 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Jos avioliiton solmimiseen vaaditaan oi
            keusministeriön lupa, lupapäätös on samalla
            annettava avioliiton esteiden tutkijalle.
            - - - - - - - - - - - - - -
            42 §
             Avioehtosopimus  on  tehtävä  kirjallisesti.
 Jos puoliso tai kihlakumppani vajaavaltai
 suuden tai toimintakelpoisuuden rajoittami
 sen vuoksi ei ole oikeutettu itse tekemään
 avioehtosopimusta, hänen on hankittava sii
 hen edunvalvojansa kirjallinen hyväksymi
 nen.
 ---  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----



                                       Laki

            varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 22 ja 24 §:n
muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13 päivänä
kesäkuuta 1929 annetun
            lain (228/1929) 22 ja 24 § seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            22 §
             Jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoi
            tetaan, valtuutetun tekemällä oikeustoimella
            ei ole muuta vaikutusta kuin sillä olisi ollut,
            jos valtuuttaja olisi tehnyt sen itse.
                        24 §
             Jos valtuuttajan toimintakelpoisuutta rajoi
            tetaan  tai  jos  hänen omaisuutensa luovute-
 taan konkurssiin, valtuutetulla on oikeus, en
 nen kuin edunvalvoja tai konkurssipesän
 hoitaja voi ryhtyä tarpeellisiin toimiin, val
 tuutuksensa perusteella tehdä sellaisia oi
 keustoimia, jotka ovat tarpeen valtuuttajan
 tai konkurssipesän turvaamiseksi vahingolta.
 ---  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----






                                       Laki

            lapsen elatuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan lapsen elatuksesta 5 päivänä syyskuuta 1975 annetun lain
(704/1975) 7 §:n 2
            momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            7 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Elatusapua koskevan sopimuksen allekir
            joittavat se lapsen vanhemmista, joka sitou
            tuu suorittamaan elatusapua, sekä alaikäisen
            lapsen puolesta hänen 5 §:n 1 momentissa
            tarkoitettu edustajansa. Jos lapsi on täysival
            tainen, on hänen allekirjoitettava sopimus.
            Kun se vanhemmista, joka sitoutuu suorit
            tamaan elatusapua, on vajaavaltainen, on
            sopimus hänen edunvalvojansa hyväksyttävä
 ja allekirjoitettava. Edunvalvojan hyväksy
 minen ja allekirjoitus on tarpeen myös sil
 loin, kun elatusapua maksamaan sitoutuvan
 vanhemman toimintakelpoisuutta on rajoi
 tettu siten, ettei hän voi yksin tehdä kyseistä
 elatussopimusta.
 - - - - - - - - - - - - - -
 ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----






                                       Laki

            oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain  5 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan oikeudenkäynnin julkisuudesta 21 päivänä joulukuuta 1984
annetun lain
            (945/1984) 5 §:n 2 momentin 3 kohta seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            5 §

            Harkinnanvarainen suljettu käsittely

            - - - - - - - - - - - - - -
             Tuomioistuin voi myös päättää, että suulli
            nen käsittely toimitetaan tarpeellisin osin
            yleisön läsnä olematta,
            - - - - - - - - - - - - - -
  3) kun siinä kuullaan alle 15-vuotiasta tai
 henkilöä, jonka toimintakelpoisuutta on ra
 joitettu.
 ---

  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----







                                       Laki

            esitutkintalain 33 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain
(449/1987) 33 § seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            33 §
             Jos kuulusteltava on alle 15-vuotias, hänen
            huoltajalleen, edunvalvojalleen tai muulle
            lailliselle edustajalleen on varattava tilaisuus
            olla läsnä kuulustelussa.
             Jos asianomistajana tai epäiltynä kuulustel
            tava on 15 vuotta täyttänyt vajaavaltainen tai
            henkilö, jolle on määrätty edunvalvoja,
            edunvalvojalle, huoltajalle tai muulle lailli
            selle edustajalle on varattava tilaisuus olla
            läsnä kuulustelussa, jos tämä tutkittavaa ri
            kosta koskevassa oikeudenkäynnissä saisi
            oikeudenkäymiskaaren   12  luvun 1, 1 a tai
 2 §:n mukaan käyttää puhevaltaa päämiehen
 sä sijasta tai ohella.
  Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetulle
 edustajalle ei kuitenkaan tarvitse varata tilai
 suutta olla läsnä kuulustelussa, jos kuulustel
 tavaa on rikoksen selvittämisen vuoksi vält
 tämätöntä viipymättä kuulustella. Kuuluste
 lusta on tällöin mahdollisimman pian ilmoi
 tettava kuulustellun edustajalle.
 ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----







                                       Laki

            eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 10 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan eräistä yhteisomistussuhteista 25 päivänä huhtikuuta 1958
 annetun lain
            (180/1958) 10 §:n 2 momentti sekä
             lisätään 10 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            10 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Tuomioistuin voi yhteisomistajan vaati
            muksesta vahvistaa alimman hinnan, jolla
            esine saadaan myydä. Jos asia koskee kiin
            teistön myymistä ja joku yhteisomistajista on
            vajaavaltainen, tuomioistuimen tulee ilman
            vaatimustakin määrätä alin myyntihinta. Täl
            laiseen myymiseen ei tarvitse erikseen hank
            kia holhoustoimesta  annetun lain   (  /   )
            34 §:ssä tarkoitettua lupaa.
  Mitä 2 momentissa säädetään vajaavaltai
 sesta yhteisomistajasta, sovelletaan yhteis
 omistajaan myös, jos hänelle on määrätty
 edunvalvoja, jonka tehtävänä on määrätä
 kiinteistöstä.
 ---

  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----













                                       Laki

            kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain 2 §:n
muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta 12 päivänä
joulukuuta 1996 annetun lain
            (1094/1996) 2 §:n 4 momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            2 §

            Rahoituksen saajat

            - - - - - - - - - - - - - -
             Holhoustoimesta annetussa laissa (  /   )
            tarkoitettu  edunvalvoja saa ilman holhousvi-
 ranomaisen lupaa päämiehensä puolesta ot
 taa tässä laissa tarkoitettua lainaa, josta pää
 miehen kiinteistö on panttina.
 ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----

                                       Laki

            peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan peruskuivatustoiminnan tukemisesta 24 päivänä lokakuuta
1997 annetun lain
            (947/1997) 22 § seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            22 §

            Toiminta päämiehen puolesta

             Holhoustoimesta annetussa laissa (   /   )
            tarkoitettu  edunvalvoja  saa ilman  holhous-
 viranomaisen lupaa päämiehensä puolesta ot
 taa tässä laissa tarkoitettua lainaa, josta pää
 miehen kiinteistö on panttina.
 ---  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----





                                       Laki

            oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain 29 §:n
muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 10 päivänä
elokuuta 1973 annetun
            lain (650/1973) 29 §:n 2 momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            29 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Asiantuntijajäsenen tulee olla vähintään 25
            ja enintään 70 vuotta täyttänyt Suomen kan
            salainen. Asiantuntijajäsenenä ei voi olla
            henkilö, joka  on  konkurssissa tai jonka toi-
  mintakelpoisuutta on rajoitettu.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----






                                       Laki

            työtuomioistuimesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan työtuomioistuimesta 31 päivänä heinäkuuta 1974 annetun
lain (646/1974) 6 §,
            sellaisena kuin se on laissa 1007/1982, seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            6 §
             Työtuomioistuimen presidentiksi, työ
            tuomioistuinneuvokseksi ja jäseneksi sekä
            varajäseneksi voidaan nimittää 20 vuotta
            täyttänyt Suomen kansalainen, joka ei ole
            konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei
 ole  rajoitettu.  Presidentti,  työtuomioistuin-
 neuvos ja jäsen sekä varajäsen on velvolli
 nen eroamaan täyttäessään 67 vuotta.
 ---  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----


                                       Laki

            asianajajista annetun lain 3 ja 9 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan asianajajista 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun lain
(496/1958) 3 §:n 1 mo
            mentin 3 kohta ja 9 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa
31/1993, seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            3 §
             Asianajajaksi voidaan hyväksyä 25 vuotta
            täyttänyt Suomen tai jonkin muun Euroopan
            talousalueen valtion kansalainen, joka:
            - - - - - - - - - - - - - -
             3) ei ole konkurssissa ja jonka toimintakel
            poisuutta ei ole rajoitettu.
            - - - - - - - - - - - - - -  9 §
  Asianajaja, joka menettää 3 §:ssä tarkoite
 tun valtion kansalaisuuden, lakkaa olemasta
 asianajajayhdistyksen jäsen, ja hänet on
 poistettava asianajajaluettelosta. Sama kos
 kee asianajajaa, joka on konkurssissa tai jon
 ka toimintakelpoisuutta on rajoitettu.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----


                                       Laki

            käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun käräjäoikeuslain
(581/1993) 6 §:n 1 mo
            mentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            6 §
             Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuo
            miopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suo
            men kansalainen, joka ei ole konkurssissa,
            jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja
            jota  on pidettävä sopivana toimimaan lauta-
 miehenä.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----




                                       Laki

            välimiesmenettelystä annetun lain 8 §:n  muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan välimiesmenettelystä 23 päivänä lokakuuta 1992 annetun
lain (967/1992) 8 §:n
            1 momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            8 §
             Jos asianosaiset eivät ole määränneet toi
            sin, välimiehenä saa olla jokainen täysi-ikäi
            nen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jon
            ka  toimintakelpoisuutta   ei  ole  rajoitettu.
            - - - - - - - - - - - - - -             ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----



                                       Laki

            yrityksen saneerauksesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan yrityksen saneerauksesta 25 päivänä tammikuuta 1993
annetun lain (47/1993)
            8 §:n 3 momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            8 §

            Selvittäjä

            - - - - - - - - - - - - - -
             Selvittäjän on oltava rehelliseksi tunnettu
            täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssis
            sa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoi
            tettu. Hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä
            kyky, taito  ja  kokemus. Hän ei saa olla ve-
 lalliseen eikä keneenkään velkojaan sellai
 sessa suhteessa, joka voi olla omiaan vaaran
 tamaan hänen riippumattomuuttaan velalli
 seen nähden tai hänen tasapuolisuuttaan vel
 kojiin nähden, ellei 83 §:n 4 momentista
 johdu muuta.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----













                                       Laki

            yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 65 §:n
muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä 25 päivänä tammikuuta
 1993 annetun lain
            (57/1993) 65 §:n 1 momentti seuraavasti:

            PALSTAMÄÄRÄ
            2
            65 §

            Selvittäjän kelpoisuus

             Selvittäjäksi on määrättävä täysi-ikäinen ja
            rehelliseksi tunnettu henkilö,  joka   ei  ole
            konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei
            ole rajoitettu ja joka suostuu tehtävään. Sel
            vittäjällä on oltava tehtävän edellyttämä ky
            ky, taito ja kokemus. Hän ei saa olla velalli-
 seen tai keneenkään velkojaan sellaisessa
 suhteessa, joka voi olla omiaan vaaranta
 maan hänen riippumattomuuttaan velalliseen
 nähden tai hänen tasapuolisuuttaan velkojiin
 nähden.
 - - - - - - - - - - - - - -  ---
  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----










                                       Laki

            perintökaaren muuttamisesta


             Eduskunnan päätöksen mukaisesti
             muutetaan 5 päivänä helmikuuta 1965 annetun perintökaaren (40/1965)
 18 luvun 3 §:n 2
            momentti sekä 23 luvun 3 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 23
            luvun 3 §:n 1 momentti ja 7 §:n 2 momentti laissa 1153/1995,
seuraavasti:


            PALSTAMÄÄRÄ
            2
                       18 luku

            Kuolinpesän hallinnosta

            3 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Jos perillinen tai testamentinsaaja on va
            jaavaltainen tai jos hänen toimintakelpoi
            suuttaan on rajoitettu, eikä hänellä ole edun
            valvojaa, sen, jonka hallussa pesä on, tulee
            ilmoittaa  siitä holhoustoimesta annetun lain
            (   /  ) 46 tai 47 §:ssä tarkoitetulle holhous
            viranomaiselle.
  23 luku

 Perinnönjaosta

 3 §
  Osakkaat saavat toimittaa perinnönjaon
 sopimallaan tavalla.  Jos osakas on vajaaval-
 tainen  tai  jos  edunvalvoja muutoin edustaa
 häntä perinnönjaossa, on kuitenkin noudatet
 tava, mitä holhoustoimesta annetun lain
 34 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään.
 - - - - - - - - - - - - - -
 PALSTAMÄÄRÄ
 2
            7 §
            - - - - - - - - - - - - - -
             Jos edunvalvoja on tehnyt 1 momentissa
            mainitun   sopimuksen   osakkaan  puolesta,
            jako voidaan toimittaa sopimuksen mukai
            sesti, jos pesänjakaja katsoo sen päämiehen
            edun mukaiseksi.
            ---  Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulu
 kuuta 1999.
 PALSTAMÄÄRÄ
            -----

               Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1998



            Eduskunnan puolesta




            ------------------
            puhemies





            -----------------
            pääsihteeri