KIRJALLINEN KYSYMYS 328/2008 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Vuonna 2006 Kela korvasi psykoterapiaa harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista 11 140 henkilölle. Ongelmana on ollut se, että psykoterapian kohderyhmä on valittava ennalta sidotun määrärahan mukaisesti. Käytännössä kuntoutuspäätöksen kriteereitä joudutaan muuttamaan kassatilanteen mukaan. On mahdotonta ja epäinhimillistä määritellä kriteereitä, joiden avulla voitaisiin valita juuri määrärahan kokoinen kuntoutujaryhmä. Hakijoista joudutaankin välillä hylkäämään suuri osa rahamäärän rajallisuuden vuoksi.

Mielenterveyslain mukaan jokaisella on oikeus julkisen terveydenhuollon järjestämään tarpeenmukaiseen kuntoutukseen. Käytännössä kunnat eivät kuitenkaan järjestä em. kuntoutusta tarpeen mukaan, vaan ohjaavat potilaita ennemminkin Kelaan. Ongelmana on myös alueellinen eriarvoisuus. Rahat loppuvat ensin Etelä- ja Lounais-Suomesta.

Kela on esittänyt tilanteen parantamiseksi, että harkinnanvarainen kuntoutuspsykoterapia muutettaisiin lakisääteiseksi. Tällä tavoin voitaisiin taata se, että terapioiden rahoitus olisi turvattu ympäri vuoden eikä kriteereitä jouduttaisi kiristämään ja hylkäämispäätöksiä tekemään vain määrärahan loppumisen vuoksi.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus suhtautuu Kelan ehdotukseen kuntoutuspsykoterapian muuttamiseksi lakisääteiseksi?

Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

Kirsi Ojansuu /vihr
Johanna Sumuvuori /vihr
Hanna-Leena Hemming /kok
Hannakaisa Heikkinen /kesk
Jutta Urpilainen /sd
Pekka Haavisto /vihr
Minna Sirnö /vas
Mikaela Nylander /r
Jyrki Kasvi /vihr
Matti Saarinen /sd
Heli Paasio /sd
Lauri Kähkönen /sd
Esko Ahonen /kesk
Pia Viitanen /sd
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr
Heli Järvinen /vihr
Oras Tynkkynen /vihr
Janina Andersson /vihr
Erkki Pulliainen /vihr
Heidi Hautala /vihr
Antti Kalliomäki /sd
Juha Korkeaoja /kesk
Claes Andersson /vas
Christina Gestrin /r
Henna Virkkunen /kok
Timo Soini /ps
Bjarne Kallis /kd
Tommy Tabermann /sd

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kirsi Ojansuun /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 328/2008 vp:

Miten hallitus suhtautuu Kelan ehdotukseen kuntoutuspsykoterapian muuttamiseksi lakisääteiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Ensisijainen vastuu mielenterveyspalveluiden ja lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä sisältäen psykoterapian on julkisella terveydenhuollolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että mielenterveyspalvelut järjestetään sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.

Kansaneläkelaitoksen kuntoutus- ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) mukainen harkinnanvarainen kuntoutus täydentää kunnille kuuluvaa lakisääteistä järjestämisvelvollisuutta. Kansaneläkelaitos tukee harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Kuitenkin kansaneläkelaitoksen kustantamassa kuntoutuksessa olevien potilaiden kokonaishoitovastuu kuuluu mielenterveyslain mukaan julkiselle terveydenhuollolle.

Psykoterapia on tavoitteellista, mielenterveyden ongelman tai häiriön poistamiseen tai lieventämiseen tähtäävää ammatillista toimintaa, joka pohjautuu vakiintuneeseen ja koeteltuun psykologiseen tietopohjaan. Tämän lisäksi terveydenhuollossa käytetään erilaisia psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä, mutta niitä ei niiden soveltamisalan suppeuden, teorian kapeuden tai tutkimusnäytön puutteen vuoksi voi pitää varsinaisena psykoterapiana.

Psykoterapian tarpeella on yhteys mielenterveyden häiriöiden yleisyyteen, häiriöiden tunnistamiseen ja väestön halukkuuteen hakea hoitoa. Viime vuosikymmeninä psykiatriset sairaudet, erityisesti depressiot ovat muodostuneet merkittäviksi työkyvyttömyyden aiheuttajiksi. Häiriöiden aktiivinen hoito lisää psykoterapioiden kysyntää, tarve näyttää jatkuvasti ylittävän käytössä olevat voimavarat.

Kansaneläkelaitos tukee harkinnanvaraisena kuntoutuksena psykoterapiaa 16-64-vuotiaille aikuisille, joiden työkyky- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Kuntoutuksena korvataan terapiakoulutuksen saaneen lääkärin, psykologin tai muun terapeuttisen koulutuksen saaneen henkilön antamaa psykoterapiaa. Kuntoutuksen tavoitteena on työelämään pääseminen, työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisella kuntoutuksella on merkittävä rooli psykoterapiahoidon järjestämisessä. Psykoterapiaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena saaneiden määrä on kasvanut vuodesta 1992 vuoteen 2007 4 000 kuntoutujasta 12 553 kuntoutujaan. Vuonna 2007 Kansaneläkelaitoksen järjestämän harkinnanvaraisena myönnettävän psykoterapian kustannukset olivat 18,9 miljoonaa euroa. Määrärahalla pystytään järjestämään kuntoutusta vain osalle kuntoutusta tarvitseville hakijoista. Etusijalla ovat ne, jotka lääketieteellisen arvion perusteella eniten tarvitsevat psykiatrista kuntoutusta työelämässä pysymiseen.

Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Akatemian johdolla vuonna 2006 laaditun psykoterapian konsensuslausuman mukaan julkisrahoitteisia psykoterapiapalveluita tulisi kehittää muun muassa siten, että psykoterapiakoulutuksen järjestäminen tulisi siirtää korkeakoulujärjestelmään ja mielenterveyspotilaiden porrasteista hoitojärjestelmää tulee kehittää niin, että psykoterapeuttisia palveluja on tarjolla myös perustasolla. Psykoterapeuttien koulutus ei tällä hetkellä ole julkisen koulutusjärjestelmän piirissä ja terapeutit joutuvat itse ainakin osittain kustantamaan koulutuksensa. Lisäksi tulisi perustaa korkeatasoisia alueellisia psykoterapian arviointiyksiköitä.

Sosiaali- ja terveysministeriön syksyllä 2006 asettama sairaanhoitovakuutuksen kehittämistä selvittänyt työryhmä arvioi psykoterapian korvausperiaatteet ja korvausjärjestelmän kehittämistarpeet. Työryhmän mukaan julkisen terveydenhuollon järjestämän psykoterapian määrästä ja kustannuksista tarvitaan lisää tietoa. Vastuun liian laajamittaiseen siirtämiseen julkiselta terveydenhuollolta yksityiselle sektorille liittyy työryhmän mukaan vaara julkisten palveluiden vähenemisestä. Harkinnanvaraisena kuntoutuksena annettavan psykoterapian ongelmana työryhmä piti harkinnanvaraisen rahoituksen riittävyyttä. Työryhmä päätyi ehdottamaan syksyllä 2007 valmistuneessa mietinnössään (Sairaanhoitovakuutuksen kehittäminen, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:34), että kuntoutuksena annettava psykoterapia siirrettäisiin nykyisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen laajuisena Kansaneläkelaitoksen lakisääteisen järjestämisvelvollisuuden piiriin, jolloin psykoterapiaan kohdistettu rahamäärä ei enää rajoittaisi hoidon määrää.

Työryhmän ehdotuksia ja niiden toteuttamismahdollisuuksia tullaan selvittämään sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Psykoterapiapalveluiden kehittämistä tulee kuitenkin tarkastella osana kuntoutusetuuksien ja mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta. Hallitusohjelman mukaisesti hallituskauden tavoitteena on perusterveydenhuollon vahvistaminen. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi kehitetään myös mielenterveystyötä. Erityisesti huomiota kiinnitetään lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusväestön mielenterveysongelmien tunnistamiseen, palveluiden saatavuuteen sekä mielenterveystyön osaamiseen. Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuksen tehtävänä on täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla julkisia palveluita hoidon järjestämisen perusvastuun säilyessä kuitenkin kunnalla.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellaan parhaillaan hallituksen asettamassa sosiaaliturvan uudistamiskomiteassa. Komitea tulee selvittämään kattavasti sosiaaliturvan uudistamistarpeet ja niiden toteuttamismahdollisuudet kuntoutusetuudet mukaan lukien. Kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin roolia tarkastellaan kokonaisuutena taloudellisia etuuksia laajempana työn kannustavuutena. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman Masto-hankkeen tehtävänä on edistää masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta sekä ehkäistä masennuksesta johtuvaa työkyvyttömyyttä. Uuden terveydenhuoltolain valmistelussa tarkennetaan kuntien velvoitteita kokonaisvaltaisen väestön tarpeita vastaavan mielenterveystyön järjestämisessä.

Kysymyksessä esitetty ongelma tarpeellisen kuntoutuspsykoterapian Kelan määrärahaan sidotusta harkinnanvaraisuudesta ja Kelan roolista on tunnistettu. Yhteistyötä ja koordinaatiota tarvitaan kuntien peruspalveluiden, erikoissairaanhoidon ja Kelan välillä. Hallitus tulee muodostamaan kantansa monien käynnissä olevien hankkeiden esitysten valmistuttua.

Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2008

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Till riksdagens talman

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 328/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Kirsi Ojansuu /gröna m.fl.:

Hur ställer sig regeringen till FPA:s förslag att psykoterapi i rehabiliteringssyfte ska bli lagstadgad?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Den offentliga hälso- och sjukvården har det primära ansvaret för tillhandahållandet av psykiatriska tjänster och medicinsk rehabilitering. I detta ingår också psykoterapi. Kommunen ska sörja för att sådana psykiatriska tjänster tillhandahålls som till innehåll och omfattning motsvarar behovet i kommunen.

Enligt lagen om Folkpensionsanstaltens rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner (566/2005) kompletterar den behovsprövade rehabiliteringen den rehabilitering som kommunen enligt lag är skyldig att ordna. Folkpensionsanstalten stödjer rehabilitering enligt prövning inom ramen för det belopp som riksdagen årligen anslår för ändamålet. Enligt mentalvårdslagen har den offentliga hälso- och sjukvården dock det samlade ansvaret för vården och behandlingen av patienter vars rehabilitering finansieras av Folkpensionsanstalten.

Psykoterapi är en målinriktad och professionell behandlingsform som syftar till att avhjälpa eller lindra psykiska problem eller störningar. Metoden bygger på etablerad och beprövad psykologisk teori. Inom hälso- och sjukvården används dessutom olika psykoterapeutiska behandlingsmetoder som på grund av smalt tillämpningsområde, knapphändig teori eller brist på vetenskapliga bevis inte kan betraktas som egentliga psykoterapeutiska metoder.

Behovet av psykoterapi är relaterat till den stora utbredningen av psykiska störningar, identifieringen av störningarna och befolkningens vilja att söka vård och behandling. Under de senaste årtiondena har psykiatriska sjukdomar, i synnerhet depressioner, blivit en faktor som ofta orsakar arbetsoförmåga. En aktiv behandling av störningarna leder till en ökad efterfrågan på olika psykoterapiformer, och behovet verkar ständigt överskrida de resurser som står till buds.

Folkpensionsanstalten stödjer psykoterapi som en form av behovsprövad rehabilitering för 16-64-åriga vuxna vars arbets- eller studieförmåga är hotad till följd av psykiska problem. Psykoterapibehandling som ges av läkare eller psykolog med terapiutbildning eller person som har genomgått någon annan terapeutisk utbildning ersätts som rehabilitering. Syftet med rehabiliteringen är att få personen i fråga att komma ut eller stanna kvar i arbetslivet eller återgå till arbetslivet.

Folkpensionsanstaltens behovsprövade rehabilitering har stor betydelse när det gäller tillhandahållandet av psykoterapibehandling. Antalet personer som har fått psykoterapi som behovsprövad rehabilitering har ökat från 4 000 år 1992 till 12 553 år 2007. I fjol uppgick kostnaderna för den behovsprövade psykoterapi som stöds av Folkpensionsanstalten till 18,9 miljoner euro. Anslaget räcker till för rehabilitering av bara en del av de sökande som behöver rehabilitering. Man prioriterar dem som utifrån en medicinsk bedömning är i störst behov av psykiatrisk rehabilitering för att kunna stanna kvar i arbetslivet.

Enligt ett konsensusuttalande om psykoterapi som upprättades 2006 på initiativ av Läkaresällskapet Duodecim och Finlands Akademi borde offentligt finansierade psykoterapitjänster utvecklas bland annat genom att psykoterapiutbildningen inlemmas i högskolesystemet och det stegvisa psykiatriska vårdsystemet utvecklas så att psykoterapeutiska tjänster erbjuds också på basal nivå. För närvarande ingår utbildningen till psykoterapeut inte i det officiella utbildningssystemet och terapeuterna tvingas att åtminstone i viss mån själva finansiera sin utbildning. Dessutom borde det inrättas regionala högkvalitativa enheter för psykoterapeutisk utvärdering.

En arbetsgrupp som tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet hösten 2006 med uppgift att undersöka möjligheterna att utveckla sjukvårdsförsäkringen har gjort en bedömning av ersättningsprinciperna vid psykoterapi och behoven av att utveckla ersättningssystemet. Enligt arbetsgruppen behövs det mera information om omfattningen av och kostnaderna för den psykoterapi som tillhandahålls av de offentliga hälso- och sjukvården. Om ansvaret i alltför stor utsträckning överförs från den offentliga hälso- och sjukvården till den privata sektorn anser arbetsgruppen att det finns risk för att de offentliga tjänsterna minskar. Problemet med psykoterapi som behovsprövad rehabilitering var enligt arbetsgruppen att anslaget inte räckte till. I sitt betänkande (Utveckling av sjukförsäkringen, Social- och hälsovårdsministeriets rapport 2007:34) som blev klart hösten 2007 fattade arbetsgruppen beslut om att föreslå att den psykoterapi som ges i form av rehabilitering ska överföras till Folkpensionsanstalten i den omfattning som den behovsprövade rehabiliteringen nu har och Folkpensionsanstalten åläggas lagstadgad skyldighet att ordna psykoterapi, varvid de anslag som har beviljats för psykoterapi inte längre begränsar behandlingen.

Arbetsgruppens förslag och möjligheterna att genomföra dem kommer att undersökas av social- och hälsovårdsministeriet i samarbete med Folkpensionsanstalten. Men det är viktigt att utvecklingen av psykoterapitjänsterna granskas som en del av de samlade rehabiliteringsförmånerna och tjänsterna inom den psykiatriska vården. Enligt regeringsprogrammet är målet för regeringsperioden att stärka primärvården. I samband med servicestrukturreformen utvecklas också det psykiatriska arbetet. Särskilt uppmärksammas vikten av att identifiera psykiska problem hos barn, unga, personer i arbetsför ålder och den äldre befolkningen samt trygga tillgången till tjänster och kompetensen inom det psykiatriska arbetet. Den rehabilitering som ordnas av Folkpensionsanstalten ska på ett ändamålsenligt sätt komplettera de offentliga tjänsterna, medan kommunen fortfarande har det primära ansvaret för tillhandahållandet av vård och behandling.

En totalreform av den sociala tryggheten bereds som bäst av en kommitté som har tillsatts av regeringen i syfte att förnya den sociala tryggheten. Kommittén ska göra en heltäckande kartläggning av förnyelsebehoven inom den sociala tryggheten, där också rehabiliteringsförmånerna ingår, och möjligheterna att tillgodose dessa behov. Rehabiliteringens och arbetshälsans betydelse granskas i ett större sammanhang som en faktor som i högre grad än ekonomiska förmåner sporrar till arbete. Syftet med social- och hälsovårdsministeriets projekt Masto är att främja god behandling och rehabilitering vid depressioner och förebygga arbetsoförmåga som orsakas av depressioner. I samband med beredningen av den nya hälso- och sjukvårdslagen kommer man att precisera kommunernas skyldigheter att ordna en helhetsinriktad psykiatrisk verksamhet som tillgodoser befolkningens behov.

Det problem som anges i spörsmålet om att tillhandahållandet av nödvändig psykoterapi i rehabiliteringssyfte är beroende av FPA:s anslag för behovsprövad rehabilitering samt FPA:s roll har identifierats. Det behövs samarbete och samordning mellan kommunernas basservice, den specialiserade sjukvården och FPA. För närvarande pågår många projekt och regeringen kommer att ta slutlig ställning i frågan när projekten har redovisat sina förslag.

Helsingfors den 14 maj 2008

Omsorgsminister Paula Risikko