KIRJALLINEN KYSYMYS 406/2004 vp
KK 406/2004 vp - Anni Sinnemäki /vihr
Tarkistettu versio 2.0
Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Etelä-Suomessa
Eduskunnan puhemiehelle
Valtioneuvosto on kaksi vuotta sitten tehnyt periaatepäätöksen
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamista koskevasta
toimintaohjelmasta (METSO). Päätökseen
ei sisälly varsinaista suojeluohjelmaa, vaan periaatepäätöksen
toimet keskittyvät vapaaehtoisen suojelun lisäämiseen.
Päätös suojeluohjelman tarpeesta lykättiin
vuoteen 2007, jolloin suojelun tarvetta on tarkoitus harkita uudelleen
Etelä-Suomen metsien biodiversiteetin tilaa koskevien
selvitysten pohjalta. Vuonna 1999 hyväksytyn Kansallisen metsäohjelman
mukaan "lähivuosien aikana" piti laatia "taloudelliset
ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottava Etelä-Suomen,
Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin
metsien suojelun tavoite-, rahoitus- ja toimintaohjelma", jonka
oli tarkoitus olla pitkällä vuonna 2010. Tämä tavoite
on siis vielä täysin toteutumatta.
METSO-ohjelman laatijoiden käytössä oli kuitenkin
aikoinaan useita asiantuntijaselvityksiä, joissa todettiin
selkeästi, että Etelä-Suomessa metsäluonnon
monimuotoisuus ja lajien runsaus ovat todella uhattuja.
Arvioiden mukaan Suomen metsistä uhkaa hävitä jopa
1 000—2 000 lajia, mikäli luonnontilaisten
metsien määrä ei kasva olennaisesti lähitulevaisuudessa.
Tämän vuoksi on nähty tarpeellisiksi
nimenomaan laajemmat suojelualueet kuin mitä Etelä-Suomessa tällä hetkellä on.
Pienet suojelualueet tarvitsevat ympärilleen laajennusalueita
ja ennallistettavia vyöhykkeitä, joilla voidaan
aloittaa metsän luonnontilaan palauttaminen. Biodiversiteetin
suojelun kannalta keskeistä olisi siis nimenomaan olemassa
olevien suojelualueiden laajentamismahdollisuuden säilyttäminen.
Tällä hetkellä esimerkiksi Metsähallitus
kuitenkin edelleen toteuttaa voimakkaita hakkuita Etelä-Suomessa
sijaitsevien suojelualueiden välittömässä läheisyydessä ja
potentiaalisilla suojelluiksi esitetyillä alueilla. Suojelualueiden
laajentamismahdollisuuksien kannalta valtion maat olisivat avainasemassa,
sillä suojelualueita ympäröivät
yleensä nimenomaan valtion metsät. Vapaaehtoisissa
suojelutoimissa nimenomaan valtion ja valtion liikelaitoksen, Metsähallituksen, odottaisi
myös kantavan erityistä vastuuta sekä antavan
yksityisille metsänomistajille myönteistä esimerkkiä suojelemalla
hallinnassaan olevat arvokkaat vanhat metsät ja pidättäytymällä hakkuista
suojelualueiden lähiympäristöissä.
METSO-ohjelmaan kohdistui heti sen valmistuttua voimakasta kritiikkiä useilta
asiantuntijatahoilta: suojeluohjelman lykkäystä paheksuttiin,
eikä toimenpiteiden uskottu pysäyttävän
lajien uhanalaistumista ja metsäluonnon monimuotoisuuden
heikkenemistä. Esitetty kritiikki on osoittautumassa aiheelliseksi.
Tällä hetkellä näyttää siltä,
etteivät METSO-ohjelman toimet riitä turvaamaan
metsäluonnon monimuotoisuutta eteläisessä Suomessa.
Ennen vuotta 2007 ehditään sen sijaan olennaisella
tavalla kaventaa suojelun mahdollisuuksia jatkossa. Vuoden 2007
jälkeisiä mahdollisuuksia suojelutoimenpiteisiin
rajoitetaan huomattavasti, mikäli hakkuut jatkuvat voimakkaina
seuraavien vuosien ajan.
Edellä olevan perusteella ja
eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään
viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen
vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo taata, ettei Etelä-Suomen metsien
monimuotoisuus tulevina vuosina heikkene ja
miten hallitus aikoo kantaa vastuun siitä, ettei
Metsähallitus omilla toimillaan rajoita tulevia suojelumahdollisuuksia tai
estä suojelualueiden laajentamispyrkimyksiä suorittamalla
hakkuita suojelualueiden välittömässä läheisyydessä vuoteen
2007 ulottuvalla kaudella?
Helsingissä 13 päivänä toukokuuta
2004
Eduskunnan
puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen
27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te,
Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anni Sinnemäen /vihr näin
kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 406/2004 vp:
Miten hallitus aikoo taata, ettei Etelä-Suomen metsien
monimuotoisuus tulevina vuosina heikkene ja
miten hallitus aikoo kantaa vastuun siitä, ettei
Metsähallitus omilla toimillaan rajoita tulevia suojelumahdollisuuksia tai
estä suojelualueiden laajentamispyrkimyksiä suorittamalla
hakkuita suojelualueiden välittömässä läheisyydessä vuoteen
2007 ulottuvalla kaudella?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Valtioneuvosto on sitoutunut toteuttamaan Etelä-Suomen
metsien monimuotoisuusohjelman eli METSOn v. 2002 tehdyn periaatepäätöksen
mukaisesti. METSO-ohjelman kaikki 17 toimenpidekokonaisuutta edistävät
joko suoraan tai välillisesti metsien monimuotoisuuden
turvaamista Etelä-Suomessa. Ohjelmassa on suunnattu resursseja
erityisesti kolmeen aihepiiriin: nykyisten luonnonsuojelualueiden
ennallistamiseen ja hoitoon, uusien metsänomistajan vapaaehtoisuuteen
perustuvien suojelukeinojen kokeiluun sekä metsien monimuotoisuuden
tutkimukseen ja seurantaan.
METSO-ohjelmaa on nyt toteutettu noin puolitoista vuotta ja
monet sen osahankkeet ovat vasta alkamassa. Tässä vaiheessa
on siis vielä täysin mahdotonta arvioida ohjelman
vaikutuksia Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuteen. On
kuitenkin selvää, ettei ohjelman ensimmäinen
vuoteen 2007 ulottuva vaihe riitä korjaamaan kaikkia monimuotoisuuden
turvaamisen puutteita Etelä-Suomessa, vaan ohjelmaa on
jatkettava vuoden 2007 jälkeen. Yksityiskohtaisista jatkotoimenpiteistä on
järkevintä päättää vasta
METSO-ohjelman ensimmäisen vaiheen tulosten seurannan ja niiden
vaikutusten arvioinnin perusteella.
METSO-ohjelman yhtenä toimenpiteenä valtioneuvosto
edellytti, että Metsähallitus tehostaa monimuotoisuuden
huomioon ottamista ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden
inventointia ja suojelua luonnonvarasuunnittelun ja alue-ekologisen
suunnittelun erityiskohteilla sekä suojelualueisiin rajoittuvilla
alueilla. Hanke toteutetaan Metsähallituksen metsätalouden
ja luonnonsuojelun tulosalueiden yhteisprojektina ja se valmistuu
vuoden 2004 loppuun mennessä. Säästettävien
kohteiden valinta perustuu METSO-ohjelman luonnonsuojelubiologisiin
kriteereihin. Tämän toimenpiteen päätarkoitus
on nimenomaan turvata nykyisten suojelualueiden läheisyydessä sijaitsevien
Metsähallituksen talousmetsien METSO-kriteerien mukaisten
luontoarvojen säilyminen — ei pelkästään
vuoteen 2007 asti vaan pysyvästi.
METSO-ohjelman luonnonsuojelubiologisissa kriteereissä on
kiinnitetty huomiota nykyisten suojelualueiden tuntumassa sijaitsevien
kohteiden merkitykseen monimuotoisuuden kannalta. METSOssa pyritään
maanomistajan vapaaehtoisuuteen perustuvin keinoin eli luonnonarvokaupan,
tarjouskilpailun ja yhteistoimintaverkostojen avulla etsimään
suojelunarvoisia kohteita erityisesti nykyisten luonnonsuojelualueiden
ympäriltä.
Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta
2004
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
Till
riksdagens talman
I det syfte som anges i 27 § i
riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister
som saken gäller översänt följande
skriftliga spörsmål SS 406/2004 rd undertecknat
av riksdagsledamot Anni Sinnemäki /gröna:
På vilket sätt ämnar regeringen
säkra att mångfalden i skogarna i södra
Finland inte försämras under de kommande åren,
och
hur ämnar regeringen axla sitt ansvar för
att Forststyrelsen inte genom sina åtgärder begränsar
de framtida möjligheterna till skydd eller hindrar strävandena
att utvidga skyddsområdena genom att utföra avverkningar
i skyddsområdenas omedelbara närhet under perioden
fram till år 2007?
Som svar på detta spörsmål
anför jag följande:
Statsrådet har förbundit sig att genomföra
programmet för skoglig mångfald i södra
Finland, dvs. METSO, i enlighet med sitt principbeslut år 2002.
Alla de åtgärdshelheter som ingår i programmet
METSO främjar antingen direkt eller indirekt bevarandet
av variationsrikedomen i skogarna i södra Finland. Inom
ramen för programmet har resurserna huvudsakligen inriktats på tre
teman: iståndsättning och vård av de
nuvarande skyddsområdena, försök med
nya sätt att skydda skogen på basis av skogsägarnas
frivilliga medverkan, och forskning och uppföljning som
gäller skoglig mångfald.
Programmet METSO har nu genomförts i ca ett och ett
halvt år, och många av dess projekt befinner sig ännu
i startgroparna. I detta skede är det alltså totalt
ogörligt att bedöma vilka verkningarna av programmet
kommer att vara i fråga om biodiversiteten i södra
Finlands skogar. Det står i alla fall klart att det första
skedet i programmet, som sträcker sig fram till år
2007, inte förslår för att tillrättalägga
alla brister i skyddet av naturens variationsrikedom i södra
Finland, utan programmet måste få en fortsättning
efter år 2007. Det är mest rationellt att beslut
om detaljerade fortsatta åtgärder fattas först
på basis av vad uppföljningen av resultaten och
bedömningen av verkningarna av första skedet i
programmet METSO visar.
Statsrådet förutsatte, som en åtgärd
som ingår i programmet METSO, att Forststyrelsen effektiverar
beaktandet av den biologiska diversiteten och inventeringen och
skyddet av områden som är värdefulla
med tanke på naturvården genom planering av naturtillgångarna
och områdesekologisk planering i särskilda områden
samt i de områden som angränsar till naturskyddsområden.
Detta projekt genomförs av Forststyrelsens resultatområden
för skogsbruk och naturskydd i samråd med varandra,
och projektet slutförs före utgången
av år 2004. Valet av de områden som skall sparas
bygger på de naturvårdsbiologiska kriterierna
i programmet METSO. Det huvudsakliga syftet med denna åtgärd är
uttryckligen att säkra att naturvärden som uppfyller
METSO-kriterierna bevaras i Forststyrelsens ekonomiskogar som ligger
i närheten av de nuvarande skyddsområdena — inte
enbart fram till år 2007 utan permanent.
De naturvårdsbiologiska kriterierna i programmet METSO
riktar uppmärksamheten på den betydelse som områden
i omgivningen till de nuvarande skyddsområdena har med
tanke på den skogliga mångfalden. Inom METSO går
man in för att på basis av markägarnas
frivilliga insatser, dvs. genom naturvärdeshandel, anbudstävlingar
och samarbetsnät, ta fram områden som är värda
att skyddas, i synnerhet i omgivningen till de nuvarande skyddsområdena.
Helsingfors den 9 juni 2004
Miljöminister Jan-Erik Enestam