KIRJALLINEN KYSYMYS 976/2005 vp

Eroperheiden lasten yhteishuoltajuus ja vuoroasuminen ovat yleistyneet Suomessa. Yksin- ja yhteishuoltajien liitto on arvioinut, että noin 5-10 prosentissa vanhempien tekemistä uusista sopimuksista sovitaan lapsen vuoroasumisesta kummankin vanhemman luona. Lisäksi on yhtä yleisempää, että lapsi tapaa etävanhempaa 8-12 päivänä kuukaudessa. Yhteensä noin kolmannes erolapsista tapaa siis etävanhempaansa paljon eli käytännössä asuu myös etävanhempansa luona.

Vaikka lapsi asuisi puolet ajasta etävanhempansa luona, hänen katsotaan kuuluvan vain siihen perheeseen, jossa hän on kirjoilla. Tämä ei tue kahdessa kodissa asuvien lasten asemaa ja identiteettiä. Käytäntö loukkaa myös etävanhempia, jotka vuoroasumisjärjestelystä huolimatta lasketaan lapsettomiksi sinkuiksi, vaikka he tosiasiallisesti huolehtivat tasavertaisesti lähivanhempien kanssa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja hyvinvoinnista.

Lähivanhempi ja etävanhempi ovat vuoroasumistilanteessa myös taloudellisesti epätasa-ar-voisessa asemassa, sillä etävanhempi, jonka luona lapsi myös asuu, noteerataan yksineläjäksi esimerkiksi yhteiskunnallisia etuuksia haettaessa. Vaikka vuoroasuminen edellyttää riittävän isoa asuntoa, ei lapsen asumista huomioida mitenkään asumistuessa. Myös kunnallisen vuokra-asunnon saaminen on usein vaikeaa, sillä hakija on virallisesti yksineläjä. Etävanhemman asuntolainojen korkotuissa ei myöskään huomioida sitä, että asunnossa asuu lapsi pitkiäkin aikoja.

Epätasa-arvoista on myös se, että muualla asuva vanhempi ei ole oikeutettu perhevapaisiin, isyyslomaan eikä vanhempainlomaan. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen on tulossa ensi vuonna. Jos uudistuksella halutaan tukea vanhempien tasavertaisuutta, on tämän oikeuden oltava sellainen, että vanhemmat voivat keskeneään sopia, kumpi jää hoitamaan sairasta lasta - aivan niinkuin muissakin perheissä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitus tietoinen perusteluosassa kuvatuista lasten vuoroasumiseen liittyvistä ongelmista, jotka asettavat vanhemmat epätasa-arvoiseen asemaan,

aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin mahdollistaakseen sen, että molempien vanhempiensa luona asuva lapsi huomioidaan myös etävanhemman asumistukea ja muita etuuksia määriteltäessä ja

onko oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen tulossa ns. laajana eli siten, että vanhemmat voivat keskenään sopia, kumpi jää hoitamaan sairasta lasta?

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2005

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kari Uotilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 976/2005 vp:

Onko hallitus tietoinen perusteluosassa kuvatuista lasten vuoroasumiseen liittyvistä ongelmista, jotka asettavat vanhemmat epätasa-arvoiseen asemaan,

aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin mahdollistaakseen sen, että molempien vanhempiensa luona asuva lapsi huomioidaan myös etävanhemman asumistukea ja muita etuuksia määriteltäessä ja

onko oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen tulossa ns. laajana eli siten, että vanhemmat voivat keskenään sopia, kumpi jää hoitamaan sairasta lasta?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Lapsen asuminen voidaan eron jälkeen järjestää siten, että hän asuu joko äidin tai isän luona, vuoroin kummankin luona, muun henkilön luona tai siten, että vanhemmat asuvat vuorotellen lapsen pysyvässä asuinpaikassa. Lapsen asuinpaikka voi myös vaihtua lapsen kasvaessa. Yhteishuoltajuuspäätöksestä riippumatta lapsen on virallisesti oltava kirjoilla yhdessä paikassa siinäkin tapauksessa, että hän asuisi vuoroin kummankin vanhemman luona. Jos vanhemmat asuvat eri kunnissa, esimerkiksi lapsen koulunkäynti, koulukuljetukset tai oikeus päivähoitopaikkaan määräytyvät lapsen asuinpaikkakunnan mukaan.

Asumisjärjestelyjen ensisijaisena tavoitteena on lapsen etu; ei vanhempien mukavuus tai heidän taloudelliset intressinsä. Lapsen omat näkökohdat ja mielipiteet on myös otettava huomioon. Mitä vanhemmasta lapsesta on kysymys, sitä enemmän niille on annettava painoarvoa.

Yleistä asumistukea myönnettäessä lapsi voidaan katsoa vain yhden ruokakunnan jäseneksi. Se, mihin ruokakuntaan hänen katsotaan viime kädessä kuuluvan, ratkeaa lapsen todellisen asumistilanteen perusteella. Ympäristöministeriön mukaan tähän asiaan ei ole tulossa muutosta. Esimerkiksi työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea myönnettäessä myös sellaisella vanhemmalla, joka on lapsen huoltaja, mutta ei asu yhdessä lapsen kanssa, on oikeus saada päivärahaansa lapsikorotus. Myös esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä etävanhemman toimeentulotukilaskelmaa tehtäessä muualla asuvien, mutta hänen luonaan paljon oleskelevien lasten osuus on harkintaa käyttäen mahdollista ottaa huomioon.

Suomessa on varsin kattava ja monipuolinen perhevapaajärjestelmä. Järjestelmän yksityiskohtiin liittyy kuitenkin edelleen kehittämistarpeita, joissa esimerkiksi muualla asuvan vanhemman tilanne tulee huomioida.

Työministeriön asettama työsopimuslain perhevapaasäännösten toimivuutta arvioiva työryhmä luovutti raporttinsa 8.11.2005. Ehdotuksessaan työryhmä on kiinnittänyt huomiota muun muassa isän perhevapaan käytön mahdollisuuksien parantamiseen sekä lapsesta erillään asuvan vanhemman oikeuteen käyttää tilapäistä hoitovapaata lapsen sairastuttua.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvityshenkilö Janne Metsämäki selvitti puolestaan perhevapaista aiheutuvien kustannusten korvausten kehittämistä. Selvityshenkilö on esittänyt 20.9.2005 luovuttamassaan raportissa toteutettavaksi toimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään lisäämään erityisesti isien mahdollisuuksia perhevapaiden käyttöön, selkeyttämään ja parantamaan työnantajille aiheutuvien perhevapaakustannusten tasausta, varmistamaan tasauksen rahoitus sekä vähentämään myös työntekijöille perhevapaista aiheutuvia kustannuksia. Selvityksen jatkovalmistelua varten sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän, jonka määräaika päättyy 15.1.2006.

Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2006

I det syfte som anges i 27 § i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 976/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Kari Uotila /vänst:

Är regeringen medveten om att de problem som anges i motiveringsdelen och som rör situationer när barn bor växelvis hos båda föräldrarna försätter föräldrarna i en ojämlik ställning,

har regeringen för avsikt att vidta åtgärder så att barn som bor hos båda föräldrarna beaktas också vid fastställandet av bostadsbidrag och andra förmåner för distansföräldern och

kommer rätten till tillfällig vårdledighet att införas i s.k. utvidgad form, dvs. så att föräldrarna sinsemellan kan komma överens om vem som skall stanna hemma för att ta hand om ett sjukt barn?

Som svar på detta spörsmål anför jag följande:

Efter föräldrarnas separation kan barnet bo antingen hos mamman eller hos pappan, växelvis hos båda föräldrarna eller hos någon annan person. Boendet kan också ordnas så att föräldrarna bor turvis i barnets permanenta bostad. Boendeformen kan även ändra under barnets uppväxt. Oberoende av om det finns ett beslut om gemensam vårdnad eller inte skall barnet vara officiellt skriven på en plats också om det bor växelvis hos båda föräldrarna. Om föräldrarna bor i olika kommuner, bestäms exempelvis barnets skolgång och skolskjutsar eller rätten till barnomsorgsplats enligt barnets bostadsort.

Det primära syftet med organiseringen av boendet är att tillgodose barnets intressen, inte föräldrarnas bekvämlighet eller ekonomiska intressen. Också barnets synpunkter och åsikter skall beaktas. Ju äldre barnet är, desto större vikt skall fästas vid dess åsikter.

Vid beviljandet av allmänt bostadsbidrag kan barnet anses ingå bara i ett hushåll. Avgörande för vilket hushåll barnet sist och slutligen hör till är dess faktiska bostadssituation. Enligt miljöministeriet är inga ändringar i sikte när det gäller den frågan. Vid beviljande av exempelvis arbetslöshetsdagpenning och arbetsmarknadsstöd har också föräldrar som är vårdnadshavare men som inte bor tillsammans med barnet rätt till dagpenning med barnförhöjning. Även i samband med beviljandet av till exempel utkomststöd kan i distansförälderns utkomststödskalkyl i skälig utsträckning beaktas sådana barn som ofta vistas hos föräldern i fråga men som bor på annat håll.

Finland har ett synnerligen heltäckande och mångsidigt system för familjeledigheter. Detaljerna i systemet behöver emellertid fortfarande förbättras och i samband med det bör hänsyn tas till exempelvis situationen för den förälder som inte bor tillsammans med barnet.

Den av arbetsministeriet tillsatta arbetsgruppen med uppgift att bedöma hur arbetsavtalslagens bestämmelser om familjeledigheter fungerar i praktiken lämnade sin rapport den 8 november 2005. I sitt förslag har arbetsgruppen uppmärksammat bland annat hur man kan förbättra faderns möjligheter att ta ut familjeledighet samt distansförälderns rätt att ta ut tillfällig vårdledighet för vården av ett sjukt barn.

Utredare Janne Metsämäki, som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet, har i sin tur klarlagt utvecklingen av kostnadsersättningarna vid familjeledigheter. I sin rapport som lämnades den 20 september 2005 lade utredaren fram ett förslag om en åtgärdshelhet som syftar till att öka framför allt pappornas möjligheter att ta ut familjeledigheter, klarlägga och förbättra utjämningen av arbetsgivarnas kostnader för familjeledigheter, säkerställa finansieringen av utjämningen och minska också arbetstagarnas kostnader för familjeledigheter. För den fortsatta beredningen av utredningen har social- och hälsovårdsministeriet tillsatt en arbetsgrupp vars mandat går ut den 15 januari 2006.

Helsingfors den 5 januari 2006