Täysistunnon pöytäkirja 10/2012 vp

PTK 10/2012 vp

10. TIISTAINA 21. HELMIKUUTA 2012 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tonnistoverolain muuttamisesta ja tonnistoverolain muuttamisesta annetun lain kumoamisesta

 

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä hyväksyttiin vuonna 2002 tonnistoverolaki ja tonnistoverojärjestelmä, mutta sen ehdot olivat kohtuuttoman tiukat ja sen otti käyttöön vain yksi varustamo, joka ei ole enää toiminnassa tänä päivänä. Sitten 2009 hyväksyttiin laajempi tonnistoverolaki. Se kuitenkin kohtasi vaikeuksia komissiossa, koska katsottiin, että siinä oli tukielementtejä, jotka eivät olleet yleisesti ottaen hyväksyttävissä.

Nyt on käsittelyssä tonnistoverojärjestelmä, jonka kaikki osapuolet ovat hyväksyneet — työnantajat, työntekijät, varustamot — ja myöskin komissio on kaikki muutosehdotukset ottanut tässä yhteydessä huomioon, ja uskon, että Suomi saa nyt kestävän tonnistoverojärjestelmän. Olennaista on se, että kykenemme pitämään huolta siitä, että suomalaisilla varustamoilla on samanlaiset toimintaedellytykset kuin varustamoilla muuallakin Euroopassa. Lähestulkoon kaikki eurooppalaiset maat ovat ottaneet tonnistoveron käyttöön Ruotsia ja Viroa lukuun ottamatta, mutta Virossa kun yritykset eivät maksa tuloveroa, niin tietysti tältä osin Viro on jopa edullisemmassa asemassa kuin varustamot tonnistoveron jälkeen.

Nyt eduskunta on tietyllä tavalla hoitanut oman osuutensa. Tämän lain pitäisi astua voimaan 1.3. Se on käsitelty hyvin pikaisesti, kuitenkin perusteellisesti, valtiovarainvaliokunnan verojaostossa ja sitten valtiovarainvaliokunnassa, ja tänään se on toisessa käsittelyssä. Nyt vetoan valtioneuvostoon ja tasavallan presidenttiin, että he pitäisivät huolta siitä, että laki voitaisiin käsitellä valtioneuvostossa ja vahvistaa niin, että se voisi tulla 1.3. voimaan ja että asiassa viranomaiset ja myöskin ministerit toimisivat mahdollisimman ripeästi.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi taustoitti tätä tonnistoveroa ansiokkaasti, ja täytyy sanoa, että muistan, että siitä asti, kun eduskuntaan olen tullut valittua, olen kuullut koko asiasta. Aina on puhuttu, tonnistovero, tonnistovero, tonnistovero, ja siitä, että mitä tahansa elementtejä on tehty, niin ovatko ne riittäviä vai riittämättömiä.

Vuonna 2002 säädettiin tonnistovero, joka on todettu liian jäykäksi ja ankaraksi, ja sitten sanottiin, että vuonna 2009 säädetty laki oli hyvä, tervetullut, kunnes tyssäsi sitten vastahankaan komission taholta. Parannukset on tehty komission pyynnön mukaan. Varustamot ovat tyytyväisiä tähän. Tuntuu, että Suomi myös kilpailukykynsä puolesta on tyytyväinen tässä. Kerrankin voi sanoa, että Ruotsi on valinnut toisen tien ja me olemme tässä kohtaa nyt selvästi edelläkävijöitä.

Mietittiin verojaostossa myös selvästi maantiedettä välillä, mikä on Suomen maantieteellinen asema tässä kaikessa ja kuinka paljon meidän asioistamme vaikuttuvat merenkulun kautta. Toki Suomen huippuveroasiantuntijat totesivat myös, että vaikka tämä on sisällöllisesti onnistunut, niin lakiehdotus on monipolvinen ja osin vaikeaselkoinen. Hyvänä tässä pidetään sitä, että tämä on täysin rajattu myös niin, että tuki ei voi valua missään nimessä muulle elinkeinotoiminnalle kuin siihen, mihin se on tarkoitettu. Suomen huoltovarmuus on yksi olennainen asia, mistä tämän lain yhteydessä on puhuttu. Tämä on tervetullut, ja täytyy toivoa, että tämä toimii tarkoituksenmukaisesti.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Kuten tunnetaan, Suomi on ulkomaankaupassaan ollut käytännössä yhtä riippuvainen merikuljetuksista kuin mikä tahansa saarivaltio. Ulkomaankaupan tavarankuljetuksista 80—90 prosenttia kulkee laivoilla. Nyt päätettävällä tonnistoverolain muutoksella on myönteinen vaikutus kotimaisen lipun kilpailukykyyn. Näin hallitusohjelman kirjausten mukaisesti torjumme aluskannan vähittäistä valumista mukavuuslippujen alle.

Haluan tässä yhteydessä todeta, että samalla tavalla meidän on pidettävä huolta koko merikuljetusketjun toimintaedellytyksistä. Tässä yhteydessä on muistettava satamien, väylien ja niihin kiinteästi liittyvien tie- ja rataväylien toimivuus. Nämä tarpeet on huomioitava riittävästi valmistelussa olevassa liikennepoliittisessa selonteossa.

Koko meille elintärkeä meriklusteri on hahmotettava yhtenä kokonaisuutena. Ketju on yhtä huono kuin sen heikoin lenkki. Siksi jatkossa on muistettava pitää huolta myös laadukkaasta merenkulkijoiden koulutuksesta ja koulutetun työvoiman saatavuudesta, väylien hoidosta, jäänmurrosta, merellä tapahtuvien onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, meriliikenteen valvonnasta ja myös meripelastuksesta ja öljyonnettomuuksien torjunnasta. Onnettomuuksien riskihän on erityisesti Suomenlahdella lisääntynyt voimakkaasti kasvaneiden öljykuljetusten takia.

Arvoisa puhemies! Tulevissakin ratkaisuissa on jatkettava suomalaisen merenkulun ja sitä kautta koko suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtäävällä linjalla. On valitettavaa, että esimerkiksi vähärikkiseen polttoaineeseen siirtymisessä ei ajoissa eikä riittävässä määrin otettu näitä näkökulmia huomioon. Toivottavasti tuo vahinko ei muodostu seurauksiltaan liian raskaaksi ja siitä vähintäänkin viisastutaan.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä meni valiokunnassa yksimielisesti, koska tämän lain säätäminen oli välttämätöntä sen verokilpailun takia, joka muuten siirtää kaikki alukset jonkun toisen lipun alle. Siitä huolimatta kyllä vähän harmitti. Tämähän tarkoittaa sitä, että merenkulusta tulee verovapaa elinkeino, ja verovapaus yhdelle elinkeinolle aina tarkoittaa, että muut elinkeinot maksavat enemmän veroa. Kreikan osalta tämä käytäntö on tietysti täysi katastrofi, mutta sillehän me emme nyt sitten voi mitään.

Se, että yksi elinkeino on veroton, tarkoittaa, että muut maksavat sitten vastaavasti enemmän veroja, ja sitten se jonkin verran vääristää käyttäytymistä. Ei se vääristys tässä tapauksessa nyt niin kauhean iso ole. Se tarkoittaa sitä, että vientiä ja tuontia subventoidaan kotimaiseen ja ikään kuin paikalliseen tuotantoon verrattuna jonkin verran. Pahin vääristymä meillä kuitenkin on se, että autolauttojen mukana kulkeva tavaraliikenne on voimakkaasti subventoitua tämän alkoholiverohelpotuksen takia, jossa itse asiassa ei ole mitään järkeä, mutta se onkin sitten kokonaan toinen asia.

Jos EU haluaisi palauttaa tämän kuljetuselinkeinon veronalaiseksi, kun sitä ei voi merellä verottaa, niin sitten sitä voisi tietysti verottaa satamissa ja ikään kuin tasapainottaa tätä vääristymää vähän veroluonteisilla satamamaksuilla.

Mitä tulee tähän rikkiasiaan, sehän tulee subventoimaan kotimaista tonnistoa erittäin voimakkaasti, koska jossakin vaiheessa meillä on semmoinen tilanne, että meillä on rikkipesurit suomalaisissa aluksissa ja kaiken maailman panamalaisissa aluksissa ei sitten ole, jolloin kannattaisi nyt tässä vaiheessa käyttää siinä paljon enemmän suomalaisia aluksia.

Keskustelu päättyi.