Täysistunnon pöytäkirja 10/2014 vp

PTK 10/2014 vp

10. TIISTAINA 18. HELMIKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi oikeudenkäymiskaaren 2 luvun ja käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta

 

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluksi: Mielestäni lautamiesten määrää ei tulisi ehkä vähentää kolmesta kahteen, kuten tämän esityksen ydinasia on. Perustelen sitä vähän myöhemmin tuossa paremmin. Sen sijaan minusta on hyvä esitys, että lautamiesten eroamisikä nostetaan 63 vuodesta ylöspäin.

Nykyään julkisuudessa keskustellaan paljon siitä, kuinka lautamiesten käyttöä tulisi jatkuvasti rajoittaa — tai jopa kokonaan lakkauttaa. Aikoinaan kihlakunnanoikeuksissa oli jopa 12 lautamiehen kokoonpanoja. No, onneksi siitä on päästy jo eteenpäin ja nyt on enää kolme, mutta nytten näyttää siltä, että sitäkin määrää haluttaisiin laittaa vielä pienemmäksi. Naapurimaissa, muissa Pohjoismaissa, on näin jo menty kahteen lautamieheen tai ainakin esitykseen siitä, että niitä lautamiehiä olisi enää kaksi.

Onko lautamiesjärjestelmässä kyse sitten vain historiallisesta jäänteestä, joka pitäisi poistaa? Esityksessä väitetään, että oikeusturvaa ei vaaranneta, vaikka lautamiehiä tulisi nyt olemaan vain kaksi aiemman kolmen sijasta. Millä tavalla lautamiesten määrän vähentäminen sitten parantaa oikeusturvaa, koska oikeusturvan parantamisen meillä tulee olla kaikessa aina se ykkösasia? En tiedä. Onko todellinen peruste sittenkin vain jälleen kerran säästöjen hakeminen? Muistettaneen, että lautamiesjärjestelmä on varmasti nykyisen tuomioistuinjärjestelmämme vähiten kustannuksia aiheuttava osatekijä.

Meidän tulee muistaa se, että vuonna 2009 tehtiin meidän tuomioistuimessa aika huomattavia muutoksia. Silloin lautamiesten työnkuva muuttui hyvin paljon, elikkä ainoastaan vakavammissa rikoksissa, lähinnä sellaisissa, joista voi vankeutta tuomita kaksi vuotta, ja sitten muutamissa muissa erikseen määritellyissä tapauksissa, rikosasioissa, on paikalla lautamieskokoonpano. Sitä pienemmät rikokset ratkaisee yleensä lähinnä yksi tuomari ja nekin monesti kirjallisessa menettelyssä. Tässä vaiheessa lautamiesten käyttö väheni todella paljon, ja nykyään muistetaan se, että siitä on aikaa vain nelisen vuotta. Onko meillä tässä vaiheessa nytten järkevää, tarkoituksenmukaista enää vähentää sitä lautamiesten määrää alemmas? Sitä tulisi miettiä tässä tilanteessa.

Lautamiesten tarkoituksena on tuoda maalaisjärkeä ja kansan oikeustajua tuomioistuimeen. Minä olen usein puhunut täällä siitä, kuinka tuomiot eivät vastaa kansan oikeustajua. Näen maallikoiden erityisen tärkeän roolin siinä kohdassa, kun rangaistuksia mitataan. Mielestäni meillä lautamiesten tärkein tehtävä on juuri rangaistusten mittaamisessa — varsinkin silloin, jos ammattituomari alkaa arvioida tuomioiden pituuksia liian lähelle asteikon alarajaa.

Esityksen toinen kohta tässä käräjäoikeuslainsäädännössä on sitten tämä lautamiesten ikärajan nostaminen. Tämänsuuntaisia esityksiä olen täällä useissa eri puheenvuoroissa kannattanut, ja mielestäni ikärajaa voisi nostaa vielä enemmänkin. Ihmisten elinikä on noussut yhden sukupolven aikana huomattavasti. Vielä muutama vuosikymmen sitten lehdestä saattoi lukea uutisista, että "60-vuotias vanhus". Nykyäänhän olisi naurettavaa puhua 60-vuotiaista vanhuksista. (Välihuuto) — Se on nuori mies vielä tänä päivänä. — Kokenut lautamies voi tuoda oikeudenkäyntiin suurta lisäarvoa varsinkin, jos ammattituomarina toimii nuori henkilö. Itse kun toimin notaarina tuomariharjoittelussa, minä sain kyllä tukea näiltä kokeneilta lautamiehiltä ja olin heidän avustansa erittäin kiitollinen ja katsoin heidän toimintansa tärkeäksi — ja halvaksi avuksi tälle meidän kokonaisuudellemme. Jos lautamiehellä riittää aikaa ja alan harrastuneisuutta, niin hänelle tulee antaa mahdollisuus käyttää tietoaan ja osaamistaan reilusti nykyistä vanhemmaksi.

Arvoisa puhemies! Ehkä tuomareidenkin ikää tullaan nostamaan lähivuosina ja lautamiestenkin ikärajaa tultaneen todennäköisesti sitä myöten lähivuosina nostamaan lisää.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa hallitus oikein linjaa, että oikeudenkäyntien kokonaiskustannuksia alennetaan ja oikeudenkäyttöä tehostetaan. Lisäksi siinä erikseen todetaan, että lautamiesjärjestelmä säilytetään.

Nyt hallitus tässä esittää, että lautamiesten lukumäärää vähennetään käräjäoikeuksien istunnoissa yhdellä henkilöllä. Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että käräjäoikeus on lautamieskokoonpanossa päätösvaltainen, kun käräjäoikeudessa on puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Erikseen säädetyin edellytyksin kokoonpanoa voitaisiin vahvistaa siten, että siinä voisi olla myös kolmas lautamies. Jos lautamiehelle olisi tullut este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, käräjäoikeus olisi päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi. Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että lautamiesten elikkä maallikkotuomareiden valtaa vähennetään ja ammattituomareiden valtaa suhteessa taas lisätään.

Lautamieheksi ei nykyään voida valita henkilöä, jos hän on täyttänyt 63 vuotta. Hallituksen esityksessä on hyvä asia se, että lautamieheksi voidaan jatkossa valita myös 65 vuotta täyttänyt henkilö.

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuden lautamiesten vähentämisellä hallitus hakee säästöjä. Oikeudenkäytöstä ei pidä kuitenkaan tehdä pelkästään ammattijuristien välistä keskustelua. Mielestäni maallista oikeudenkäyttöä harjoittavilla lautamiehillä on oltava roolinsa myös oikeudenkäynneissä. Toivon, että tämä hallituksen esitys ei ole askel lautamiesjärjestelmästä kokonaan luopumiseen vaan pysähdytään nyt tälle esitettävälle tasolle ja käytetään saatavat säästöt pahiten ruuhkautuneiden käräjäoikeuksien vahvistamiseen.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Muistan, kuinka viime kaudella, kun lakivaliokunnassa tätä asiaa käsittelimme, perusteellinen keskustelu käytiin myös täällä salissa lautamiesten tarpeellisuudesta ja muutoksesta, ja olen kyllä edustaja Maijalan kanssa samaa mieltä, että aika kovalla vauhdilla tässä nyt lautamiesjärjestelmää ollaan ajamassa alas. Sellaisia merkkejä minun mielestäni tässä selkeästi on. Eli neljä vuotta sitten vähennettiin ja sitä myötä myös heidän käyttöään vähennettiin käräjäoikeuksissa. Nyt usein vedotaan jo siihen, että heille tulee niin kovin vähän istuntoja ja niin kovin vähän kokemusta, niin että seuraava keskustelu todennäköisesti käydään ammattituomareiden taholta siitä, että eiväthän lautamiehet mitään osaa elikkä ei heitä voida myöskään jatkossa käyttää.

Helsingin Sanomathan viime vuoden alussa oli tehnyt tällaista selvitystä ammattituomareiden ja lautamiesten keskuudessa siitä, miten he suhtautuvat lautamiesten käyttöön, ja ennen muuta ammattituomarit arvostelivat lautamiehiä, heidän ennakkoasenteitaan erityisesti seksuaali- ja talousrikosten kohdalla. Kun tuon uutisen siitä luin, niin muistan, millä tavalla itse ajattelin: että taitaa olla niin, että nämä lautamiehet tekivät juuri sellaisia yleisen oikeustajun mukaisia päätöksiä, joita tavalliset suomalaisetkin kaipasivat. Eli kyllä meillä valitettavasti esimerkiksi seksuaalirikoksista langetetaan aivan liian pieniä rangaistuksia ja usein siellä rangaistusasteikon alapäässä.

Arvoisa puhemies! Itse pohtisin sitä, että näin lyhyen aikajänteen sisällä ei ole syytä kahta leikkausta tehdä lautamiesten määrään, mutta kannatan sen sijaan tämän esityksen toista kohtaa eli lautamiesten nimittämisiän ikärajan nostoa 63:sta 65 vuoteen, ja silloinhan lautamies toki voi toimia vielä hivenen kauemminkin tässä tärkeässä tehtävässä. Eli kyllä minun ääneni menee lautamiehille ja lautamiesjärjestelmälle.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys perustuu viime keväänä jätettyyn oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan, jossa on kymmeniä erilaisia toimenpiteitä meidän oikeudenhoidon uudistamiseksi. Yksi näistä toimenpiteistä, 24. toimenpide, on nimenomaan tämä nyt esitetty toimenpide, eli vähennetään lautamiesten lukumäärää kokoonpanoissa niin, että 1+3:sta siirrytään 1+2:een.

Tässä on käytetty nyt kolme puheenvuoroa, jotka ovat kaikki olleet sen suuntaisia, että hyvin kriittisesti suhtaudutaan siihen, että lautamiesten lukumäärää vähennetään. Kun katsoo tätä oikeudenhoidon uudistamisohjelmaa, niin sielläkin näyttää siltä, että asia ei ole saanut ihan jakamatonta tukea. Siihen on jätetty eriävä mielipide.

Kuitenkin tämä nähdään merkitykseltään joko kohtalaisena tai merkittävänä taloudelliseltakin säästövaikutukseltaan niin, että tästä uudistuksesta koituisi 700 000 euron vuosittaiset säästöt. Tämä summahan tuntuu pieneltä, kun puhutaan valtion budjetista, mutta täytyy muistaa, että oikeusministeriön hallinnonala ja meidän oikeudenkäyttöön liittyvät menot eivät niin valtavia ole ja nämä kaikki uudistukset koostuvat aika pienistä murusista. Siinä mielessä ymmärrän tämän ja en itse pidä tätä kauhean radikaalina juttuna, vaikka siirryttäisiinkin tämän hallituksen esityksen mukaisesti 1+2:een lautamiesjärjestelmässä. Näen kuitenkin tärkeänä, että tehdään sellaisia uudistuksia, jotka tuovat taloudellisia säästöjä mutta samalla eivät vaaranna kansalaisten oikeusturvaa. Tällä uudistuksella ei mielestäni merkittäviä oikeusturvaa vaarantavia tekijöitä ole.

Mutta on tärkeää, kun tässä on näitä eri näkökulmia tullut esille, että valiokuntatyössä sitten tarkkaan punnitaan näitä eri arvoja, ja sitten päädytään siihen tulokseen, mihin sitten päädytäänkin. Kaiken kaikkiaan voin sanoa, että nimenomaan tämä yläikärajan nosto tässä on kyllä järkevä — ja toisaalta sekin, että sitten 68 vuoden iässä on erottava, sitäkin kyllä kannatan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä oli aikanaan oikeastaan aika hyvä järjestelmä. Meillä oli lautamiehet, jotka muodostivat lautakunnan, ja yhdessä he kaikki, jos he olivat samaa mieltä, saattoivat äänestää kumoon tuomarin. No, sitten 80-luvulla katsottiin, että järjestelmä pitää demokratisoida ja pitää saada maallikkoja tekemään näitä oikeudellisia päätöksiä, ja näin kuviteltiin, että vahvistetaan luottamusta oikeuslaitokseen. Kokemukset välttämättä kuitenkaan eivät ole olleet myönteisiä verrattuna aikaisempaan järjestelmään.

Mielestäni tämä uudistus on perusteltu ja hyvä. Meillä on kuitenkin tässäkin tilanteessa edelleen kaksi lautamiestä, jotka voivat äänestää tuomarin kumoon, ja tietysti voi kysyä, onko tämä kovin hyvä järjestelmä. Tietysti sitten, jos kaksi lautamiestä äänestää tuomarin kumoon, sen jälkeen varmasti on hyvät perusteet sille, että asiassa voidaan valittaa ja hovioikeus tekee sitten aikanaan tuomarikokoonpanolla asiassa ratkaisun. Mielestäni vakavasti voitaisiin miettiä, mikä tuon lautamiesjärjestelmän oikeutus kaiken kaikkiaan on, ja olen sitä mieltä, että oikeastaan lautamiehiä ei pitäisi käyttää oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseen. Siihen tarvitaan asianmukainen koulutus, kokemus.

Mutta mihinkä lautamiehiä tarvitaan? Oikeastaan pitäisi ottaa tämmöinen amerikkalaistyyppinen järjestelmä meillekin käyttöön. Meillä olisi tietty määrä lautamiehiä, jotka arvioisivat tapaukset tosiseikaston, oman paikallisen kokemuksensa perusteella. Kun he asuvat jossakin, he tietävät olosuhteet siellä, käyttäytymistavat, ympäristön ja näin edelleen, ja he ratkaisevat, mikä on totta siinä asiassa, kun pyritään todistelulla osoittamaan joitakin seikkoja. Sitten kun tiedetään, mitkä faktat ovat, niin sen jälkeen tuomari katsoo lakikirjasta, minkä mukaan tässä asiassa mennään ja minkä säännösten mukaan asia ratkaistaan ja mitenkä säännöksiä on kaiken kaikkiaan tulkittava. Silloin meillä olisi riittävä oikeusvarmuus tässä maassa.

On myöskin hyvä, että lautamiesten ikärajaa nostetaan, että vielä 65 vuoteen asti voidaan valita lautamieheksi, mutta mielestäni tämäkin edustaa vielä ikäsyrjintää. Mielestäni vähintään 70 ikävuoteen asti pitäisi voida valita henkilöt lautamiehiksi. Mitä iäkkäämpi, kokeneempi, sitä viisaampi lautamies on. Olen sitä mieltä ja toivon, että valiokunta nostaisi tämän ikärajan vähintään 70:een, minulle sopii jopa 75.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti, kun tässä monelta juristiltakin on tullut arvioita tästä lainsäädännöstä, että edesauttaako se vai vähentääkö se kansalaisten oikeustajun toteutumista tai maalais- tai kaupunkilaisjärjen toteutumista. Tähän asiaan on syytä kiinnittää todellakin huomiota valiokuntakäsittelyssä, kun tämä jälleen kerran on taas säästölaki, joka voi viedä huonoonkin suuntaan.

Ihan nostan pohdittavaksi sen, että jos oikeusjärjestelmää halutaan muuttaa, miksi meillä on käytäntö, jossa todistajat ja silminnäkijät joutuvat tulemaan montakin kertaa paikalle, ilman että oikeuskäsittelyä viedään maaliin asti, jos itse syytetty ei vaivaudu paikalle. Minusta tällaisia kustannuksia pitäisi pystyä poistamaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tätä ikärajan nostoa lautamiehille ja samaan hengenvetoon totean sen, että lautamiesjärjestelmää sinällään tarvitaan. Lohdullista minun mielestäni tässä lakiesityksessä on se, että tietyin edellytyksin käytetään edelleenkäsin kolmea lautamiestä — siellä on yksi tai kaksi lainoppinutta sekä kolme lautamiestä. Kaiken kaikkiaan kansainvälisessä vertailussa tämä uusi esitetty malli Suomenmaahan on samansuuntainen kuin mitä Ruotsissa tällä hetkellä ollaan tekemässä. Myöskin tässä lakiesityksessä on tehty vertailuja muihin maihin nähden, ja taitaa olla niin, että Alankomaat on ainut, jossa lautamies- ja tällaista järjestelmää ei ole käytössä.

Eli sanoma on se, että lautamiesjärjestelmää tarvitaan ja tämä lakiesitys myöskin mahdollistaa sen, että edelleenkäsin kolmea lautamiestä tietyin edellytyksin voidaan käyttää, mikä on erinomaisen hyvä asia. Oma isäni toimi semmoiset yli 15 vuotta lautamiehenä, ja häneltä sain myöskin silloin, kun hän vielä toimi siellä, sitä kokemuspohjaa, että niitä maallikkojäseniä oikeudessa ihan oikeasti tarvitaan.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos tässä laissa mennään siihen päätökseen, että lautamiehiä olisi käytössä vain kaksi kappaletta asioitten ratkaisuvaiheessa, niin siinä on kuitenkin ongelmatilanne: jos toinen näistä lautamiehistä on jostakin syystä estynyt käsittelyn kuluessa eli joutuu siirtymään pois siitä ja ainoastaan toinen näistä lautamiehistä jää yksin ammattituomarin kanssa tekemään lopullista ratkaisua ja päätöstä, niin siinä vaiheessa tämmöinen maallikkohenkilö on todella vaikeassa asemassa. Kun hänen tietotaitonsa lakipuolen asioista ja oikeudenkäynnistä ja kaikesta muustakin on varmasti heikompaa kuin ammattituomarilla, pystyykö hän oikeasti tekemään päätöksen? Pystyykö hän sanomaan ja uskaltaako hän sanoa sen oman mielipiteensä asiasta?

Siinä vaiheessa, kun tämä menee valiokuntakäsittelyyn, minä toivon, että valiokunta ottaisi erityisesti tämän ongelman esille ja miettisi, olisiko joitakin asioita, joita pitäisi ottaa huomioon tämän asian päätöksentekovaiheessa.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Sain idean käyttää pienen puheenvuoron edustaja Sasin puheenvuorosta. Minäkin tällaisena ikämiehenä edustan näkemystä, että kyllä se jonkin tason ikärasismia on, jos lautamies tällä hetkellä, oliko se, 63-vuotiaana joutuu siirtymään sivuun. Heitähän on ymmärtääkseni Suomessa 1 700 kappaletta, ja he käyttävät arvonimeä herastuomari, kun ovat 10 vuotta toimineet tässä hommassa. Minä edustan näkemystä, että 68 vuotta olisi siinä optimi. Se perustuu siihen, että hiljattain, vuoden 2005 alussa muistaakseni, muutettiin lakia kunnallisten virkamiesten eläkeiästä. Sen lain mukaan virkamies saa olla töissä sen kuukauden loppuun, kun hän täyttää 68 vuotta, ja sopimuksesta voidaan tätä virkasuhdetta vielä jatkaa. Väitän, että nämä herastuomarit, ja lautamiehet, ketkä eivät titteliä vielä ole saavuttaneet, ovat kykeneviä tekemään päätöksiä maallikkojärjellä juristien kanssa. Eli jos on mahdollista, niin toivon, että itse kukin edustaja ajaa linjaa, että lautamiesten ikärajaa pyritään lähivuosina nostamaan sinne lähemmäs 70:tä vuotta.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti. Jos valinta on, että ei yli 65-vuotiasta ja määräämme hänet neljän vuoden jaksolle, puhutaan toimivalla henkilöllä 69 vuodesta tai melkein siitä. Tällöin tämä on kai aika lailla synkronissa nykyisen eläkeajattelun kanssa. Voisiko se olla vähän korkeampi, se on varmaan pohdittava asia. Mutta tällaisenaanhan tämä vastaa nyt sitä, miten asia muutenkin yhteiskunnassa menee.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten tämä keskustelu hyvin osoittaa, on harmillista, ettei oikeusministeri ole voinut olla esittelemässä tätä lakiesitystä. Olisi varmaan ollut mielenkiintoista kysyä myöskin oikeusministerin näkökantaa tähän lautamiesjärjestelmään, sitä, mikä on hänen näkemyksensä. Onko tämä askel nyt se, mihin pysähdytään, vai haluaako hän kenties mentävän vieläkin pidemmälle? Itse toivon, että tälle askelmalle nyt todellakin pysähdytään ja lautamiesjärjestelmä meillä säilyy myöskin tulevaisuudessa, pitkällä aikajänteellä. On myöskin hyvä, että se yläikäraja nyt nostetaan tuosta 63 vuodesta ylöspäin.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jouko Jääskeläinen oikeastaan toi esille, että tämähän on nimittämisikä, josta tässä on kyse, ja siitä eteenpäin voi vielä toimia. Toinen vaihtoehto olisi tietysti se, että samalla tavalla kuin monessa muussa asiassa, säädettäisiin siitä iästä, mihin asti voi olla. Silloin tulisimme toki siihen tilanteeseen, että luovuttaisiin yhtenäisestä kierrosta, joka on tällä hetkellä sidottu vaalikausiin ja vaalikausittain vaihtuvaan lautamiesjärjestelmään. Tämä järjestely toki osaltaan aiheuttaa julkisuudessakin keskustelua, ovatko lautamiehet myös tietyllä tavalla poliittisesti nimitettyjä, kun valintoja tehdään kuitenkin kunnallisvaalien jälkeen ja usein samoissa pöydissä.

Voisi olla ihan pohdinnan arvoinen asia sekin, että nämä valinnat tapahtuisivatkin jatkossa niin, että ratkaiseva ei olisikaan nimittämisikä, vaan että kun tietty ikä tulee täyteen, joutuisi väistymään. Näin täydennettäisiin lautamiehiä aina sitä mukaa kuin joku jää pois. Toinen asia tietysti on, että silloin meillä olisi ehkä se tilanne, että ei voitaisi järjestää koulutuksia yhtä aikaa. Tiedän, että tällä hetkellä esimerkiksi järjestetään erinomaisen hyviä koulutuksia uusille aloittaville lautamiehille, kun heitä tulee yhtä aikaa enempi siihen tehtävään mukaan. Eli tämä on sitten se toinen puoli, joka ehkä tukee tätä nykyistä järjestelmää.

Mutta nyt pääsemme siis hyvin lähelle jo sitä 70:tä vuotta, mitä tässä on peräänkuulutettu, ja se on minun mielestäni ihan hyvä tavoite.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Minun täytyy tässä korjata hieman edustaja Heinosen puheenvuorossa olevaa seikkaa, kun hän totesi, että tämä 65 vuotta on pelkästään valitsemisikä. Mutta tässä hallituksen esityksen 6 §:ssä nimenomaan esitetään nyt, että lautamies on velvollinen eroamaan tehtävästään täyttäessään 68 vuotta. Eli tässä sekä nostetaan sitä valitsemisikää että otetaan esille tämä eroamisikä 68 vuotta. Tämä on tietenkin kysymys, jota on syytä varmasti miettiä — kuten täällä on monessa puheenvuorossa tullut, myös tuossa valiokuntakäsittelyssä — että onko 68 sopiva ikä vai ei. Täytyy itsekin todeta, että joka vuosi, päivä päivältä itsekin arvostan enemmän iän tuomaa kokemusta.

Keskustelu päättyi.