Täysistunnon pöytäkirja 10/2014 vp

PTK 10/2014 vp

10. TIISTAINA 18. HELMIKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtoehtorahastojen hoitajia koskevaksi lainsäädännöksi

 

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on aika iso asia. Ymmärtääkseni asian koko tähänastisessa täysistuntokäsittelyssä tästä ei ole käytetty ensimmäistäkään puheenvuoroa. Toisekseen, koska tämä on sellainen esitys, jossa minä kernaasti voin myöskin henkilökohtaisesti olla vahvasti hallituksen esityksen takana, ja niitä esityksiä ei niin hirveän paljon tässä salissa kuitenkaan ole ollut, niin sitä suuremmalla syyllä muutaman ajatuksen ja sanan lausuminen tässä on perusteltua ja paikallaan.

Kysymys on siitä, että meillä Suomessahan tällä hetkellä sijoitusrahastotoiminta on sinänsä ihan merkittävää bisnestä, kaiken kaikkinensa erilaisissa sijoitusrahastoissa meillä on vissiin yli 60 miljardia euroa rahaa. Minne se on sijoitettu? Ei yksistään suomalaisiin yrityksiin, enenevässä määrin Suomen rajojen ulkopuolelle.

Sijoitusrahastojen, tavanomaisten, toimintaa säädellään erillisessä sijoitusrahastolaissa. Tämän lisäksi kuitenkin sijoitusmarkkinoilla meillä on erilaista sijoitusrahastotoimintaa, ja noita rahastojen toimintoja eivät säätele tällä hetkellä juurikaan minkäänlaiset lakitasoiset säädökset. Nyt tällä esityksellä hallitus toimeenpanee EU-direktiivin, ja lainsäädännöllä ja direktiivillä nyt sitten otetaan myöskin nämä niin sanotut vaihtoehtoiset sijoitusrahastot jonkunlaisen sääntelyn piiriin, jonkunlaisen ihan hyvän sääntelyn piiriin.

Mitä ovat nämä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot? Niihin kuuluvat ensinnäkin tällaiset erikoissijoitusrahastot, sen lisäksi niitä ovat myöskin erilaiset pääomasijoitusrahastot, erilaiset kiinteistörahastot. Tällä hetkellä esimerkiksi kahta viimeistä kategoriaa elikkä pääomasijoitusrahastoja, joissa on noin 6 miljardia euroa, tai kiinteistörahastoja — minä en tarkkaan tiedä, paljonko siellä on rahastoitu, joku miljardi kuitenkin — ei säätele mikään säädöstö. Niitten ei tarvitse raportoida toiminnastaan esimerkiksi Fivalle, Finanssivalvonnalle, ja siitä syystä esimerkiksi tarkkoja määriä, mikäli ne eivät itse ilmoita näitten rahastojen mittaa, ei itse asiassa ole virallisissa tilastoissa olemassa. Näitä ovat nämä erilaiset vaihtoehtoisrahastot.

No, nyt tällä esityksellä siis myöskin nämä vaihtoehtorahastot tulevat tämmöisen vissinlaisen sääntelyn piiriin. Sääntely on vähän erilaista kuin näitten varsinaisten sijoitusrahastojen, esimerkiksi sillä tavalla, että raportointivelvollisuus, niin kuin sanottu, koskee näitä kaikkia, mutta näitten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen kohdallahan kysymys on siitä, että ne pääsääntöisesti tähtäävät joihinkin nimenomaisiin sijoituskohteisiin verrattuna siihen, mikä on näitten varsinaisten sijoitusrahastojen rooli. Niiden sijoitusportfoliot pitää hajauttaa, ja ne voivat sijoittaa sekä pörssiin että yksityisiin yrityksiin, ja monella muullakin tavalla näiden välillä on selkeä ero.

Arvoisa puhemies! Käymättä tätä eroa nyt enemmän tässä läpi voin vielä todeta, että valiokuntakäsittelyssä nimenomaan näitten vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen osalta valiokunta teki pienen muutoksen, jossa se laski tätä vähimmäissijoituksen rajaa aina tuonne 500 000 euroon saakka, kuitenkin niin, että tämä vähimmäispääoma pysyy, niin kuin hallituksen esityksessäkin oli, tuossa 2 miljoonan euron suuruusluokassa.

Arvoisa puhemies! Oikein pelkistetty viesti on siis tässä, vielä kertaalleen: Myös nyt sitten nämä erilaiset erikoissijoitusrahastot, nämä pääomasijoitusrahastot, kiinteistörahastot ja vastaavat tulevat samantyyppisen sääntelyn piiriin. Ne tulevat raportointivelvollisuuden piiriin, niiden sijoitustoimintaa seurataan myöskin viranomaisten toimesta vähän tarkemmin kuin tähän saakka on tapahtunut.

Tämän asian, tämän lakiesityksen, jatkeeksi voisi sanoa vielä sen, että nyt tämä hallituksen esitys tietyllä tavalla parantaa myös mahdollisuuksia vastata suomalaisen talouden päivänkohtaisiin ongelmiin. Erilaiset kasvurahastot, pienten ja keskisuurten yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen huolto tai sitten infrastruktuuri-investoinnit — sellaiset, mihinkä valtion velkaraha budjetin kautta ei riitä — näiden tämäntapaisten tarpeitten rahoittamiselle monta kertaa juuri nämä vaihtoehtoiset sijoitusrahastot tarjoavat sen instrumentin, jolla voidaan hyvin kätevästikin vastata niihin rahoitustarpeisiin, mitä äsken sanotuilla kohteilla on.

Näistä syistä voin vielä kertaalleen sanoa, että tämä hallituksen esitys on ihan hyvä esitys, mutta se, minkälainen merkitys varsinaisesti suomalaisen talouden kannalta tällä lainmuutoksella on, riippuu sitten siitä, minkälaisia talouspoliittisia toimenpiteitä oman pääoman ehtoisen rahoituksen parantamiseksi lähinnä hallituksen toimesta tullaan jatkossa esittämään.

Keskustelu päättyi.