Täysistunnon pöytäkirja 100/2006 vp

PTK 100/2006 vp

100. TORSTAINA 12. LOKAKUUTA 2006 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Opintorahan korottaminen

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Lupauksista huolimatta hallitus on ensi vuoden budjetissa taas kerran unohtanut opiskelijat. Kuinka tämä on mahdollista? Ohjelmassaanhan hallitus on luvannut parantaa opiskelijoiden asemaa niin, että täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Miksi opiskelijoille annettu lupaus on petetty? Köyhyyspaketissakin opiskelijat unohdettiin. Mitä pahaa opiskelijat ovat teille tehneet? Maanantaisessa mielenosoituksessa (Hälinää) kaikki hallituspuolueet (Puhemies koputtaa) näyttivät vihreää valoa opintorahan korottamiselle.

Kun asiasta näyttää olevan laaja yhteisymmärrys, niin kysynkin teiltä, ministeri Heinäluoma — hänen pitäisi listan mukaan olla paikalla: Annatteko tukenne opintorahan korottamiselle? Ja opintotukiministeri Saarela, vaikka ette opintorahan korotusta budjettiriihessä esittänytkään, niin oletteko te nyt valmis tukemaan opintorahan korotusta? Voivatko opiskelijat nyt luottaa siihen, että hallituspuolueet pitävät opiskelijoille annetut lupaukset ja todella tukevat kokoomuksen pyrkimystä nostaa opiskelijoiden opintorahaa?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Edustajalle haluaisin kuitenkin muistuttaa, että tämän vaalikauden aikana on tehty monia parannuksia opintotukeen. On muun muassa saatettu voimaan vuoden 2005 syksyllä aloittaville opiskelijoille opintolainan verosubventiomahdollisuus, josta saamme tuloksia siinä vaiheessa, kun nämä opiskelijat ovat tutkinnon suorittaneet ja silloin voivat kertoa niistä kokemuksistaan, millä tavalla tämä verosubventio on auttanut taloudellisesti. Tämän lisäksi eduskunta on ollut erittäin aktiivinen tämän niin sanotun 252:n korottamisessa, joka on ollut erittäin hyvä parannus opiskelijoiden elämään, kuin myöskin toisen asteen opiskelijoiden tilannetta on parannettu tarkistamalla vanhempien tulorajoja, joten kyllä opintotukeen on parannuksia tehty. Toki on vielä työtä paljon jäljellä, mutta yhden vaalikauden aikana tuskin ihan kaikkia korjauksia pystytään tekemään.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Saarela, vastaisitteko kerrankin kysymykseen. (Eduskunnasta: Aivan!) Te väistelette jatkuvasti. Vaalikausi on lopussa, ja toivon, että vastaatte kysymykseen:

Oletteko te valmis tukemaan esitystä nostaa opiskelijoiden opintorahaa, kun siitä on laaja yksimielisyys täällä? Oletteko te valmiit tukemaan? Kysyn samaa myöskin ministeri Heinäluomalta: Oletteko te valmis hellittämään kukkaronnyöriä, että eduskunnan tahto toteutuisi, että opintorahaa täällä eduskunnassa nostettaisiin? Toki se on eduskunnan käsissä ja toivon, että myös hallituspuolueiden puheenjohtajat tähän vastaavat.

Mutta, arvoisa rouva puhemies, kysynkin vielä, kuinka voi olla mahdollista, että kun te olette luvanneet parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, niin jos tämä budjettiesitys toteutuisi, se heikentäisi opiskelijoiden asemaa: aterioiden hinta nousisi, ja te olette myöskin leikanneet opiskelijaterveydenhuollosta yths:n rahaa. Kuinka tämä on mahdollista? Te heikennätte opiskelijoiden opintososiaalista asemaa samaan aikaan, kun toisaalla puhutaan, että parantaa pitäisi. Mitä pahaa opiskelijat ovat tehneet, että tuotte vielä juuri ennen vaaleja (Puhemies koputtaa) tällaisen budjetin, jossa opiskelijoiden asemaa heikennetään? Ministeri Saarela, kuinka te sallitte tällaisen?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Tuo 15 prosentin opintorahan korottaminen maksaisi noin 70 miljoonaa euroa. Tällaista rahasummaa ei tällä hetkellä ole, ja tästä syystä tällaista esitystä tämän vaalikauden aikana tämä hallitus ei tule tekemään.

Toiseksi edustaja väitti, että hallituksen budjetilla olisi jollakin tavalla heikennetty opiskelijoiden asemaa. Siitä olen kyllä eri mieltä. Paljon parannuksia on tehty, ja tämä aterioiden enimmäishinnankorotuspaine on toki olemassa, mutta en tule tätä korotusta tekemään ennen kuin on selvillä, miten tämä korotus kompensoidaan opiskelijoille, jotta opiskelijat eivät joudu maksamaan ateriastaan enempää.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Ministeri Saarela kertoi jo aikaisemmat hallituksen päätökset opiskelijoiden aseman auttamisesta, ja ne tulivat riittävän hyvin siinä yhteydessä esille. Tämän ensi vuoden budjetin osaltahan asia on eduskunnassa käsittelyssä, ja eduskunta käsittelee budjetin myös opintotuen osalta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Toisen asteen opiskelijat, siis lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat, ovat eriarvoisessa asemassa korkeakouluopiskelijoihin nähden, vaikka he olisivat täysi-ikäisiä ja itsenäisesti asuvia. Heidän opintotukensa on huomattavasti pienempi kuin korkeakouluopiskelijoiden. Arvoisa ministeri Saarela:

Milloin tämä epäkohta korjataan? Olette aikaisemmin ollut kovin myötämielinen tämän asian korjaamiselle.

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Tämän vaalikauden aikana niin ikään on parannettu hieman toisen asteen opiskelijoiden tilannetta tarkistamalla toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja, joten kyllä tässäkin on toimittu. Varmasti sielläkin tekemistä riittää, mutta kun katsoo tämän hallituksen aikaansaannoksia opintotuen parantamisessa, niin lista on kuitenkin kiitettävän pitkä verrattuna esimerkiksi aikaisempiin kausiin.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kommentoin ministeri Saarelan puheita verovähennysoikeudesta merkittävänä parannuksena opiskelijoiden asemaan. Viime maanantain mielenosoituksessa tuli varsin hyvin se selville, että opiskelijat eivät kerta kaikkiaan halua elää velaksi. Jos ajatellaan, että laina on opiskelijalle ikään kuin investointi tulevaisuuteen, niin toivottavasti ministeri Saarelakin tietää, että koko 2000-luvun akateeminenkin työttömyys on ollut kasvussa. Ei ole ollenkaan itsestäänselvää, että opiskelijat työllistyvät valmistumisensa jälkeen ja pystyvät maksamaan lainansa heti takaisin. Hallituspuolueet lupasivat maanantaina yhdessä rintamassa korottaa opintotukea.

Oletteko te, ministeri Saarela, valmis tekemään sen jo tämän vuoden budjetissa?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin verovähennyksestä elikkä verosubventiomahdollisuudesta, joka koskee opiskelijoita, jotka aloittivat opintonsa 2005 syksyllä, meillä ei voi olla vielä tuloksia tiedossa, koska he edelleen opiskelevat ja tuo tutkinnon suorittaminen vie hieman kauemmin. Meidän on odotettava niitä tuloksia, millä tavalla tämä verosubventio on otettu vastaan ja minkälaista apua se on tuonut. On ymmärrettävää, että tuo opintolaina on ollut hieman pelottava asia, kun muistamme 90-luvun laman ja nämä pelot. Uskon, että nämä pelot edelleen elävät, mutta muistuttaisin kuitenkin edustajaa, että meillä opintotuki on hyvä siinäkin mielessä, että se koostuu eri elementeistä. Verrataanpa vaikka Islantiin, toiseen Pohjoismaahan, jossa opintotuki on pelkästään opintolainaa. Tästä syystä hallitus on tehnyt korjauksia eri elementteihin, ja minusta se ratkaisu ja suunta on oikea.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä ministeri esittelee sitä, mitä kaikkea hyvää tällä kuluvalla vaalikaudella on tehty, mutta kuitenkaan ei mikään näistä ole tuonut parannusta itse asiassa. Korkeintaan voisi ajatella, että asumislisää on korotettu. Se voisi olla sellainen. Mutta esimerkiksi tuo ateriatuen taso, se on plus miinus nolla tällä hetkellä. Kuitenkin kun ajattelee, niin opintorahaa on viimeksi tarkistettu vuonna 92 ja tänä aikana elinkustannukset ovat nousseet noin 20 prosenttia. Mitä te, herra valtiovarainministeri ja rouva kulttuuriministeri, aiotte tehdä tälle asialle? Teettekö te opiskelijoiden elämää yhtään paremmaksi, jotta he voisivat elää tässä maassa?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Uskon, että olemme valtiovarainministeri Heinäluoman kanssa tehneet hyvin paljon yhdessä ja tulemme edelleen tekemään hyvin paljon yhdessä toimia, (Naurua, hälinää) mutta edustaja viittasi tässä suhteessa ateriatukeen ja sellaista väärää käsitystä ei pidä syntyä, että aterian enimmäishintaa olisi vielä korotettu, koska tätä en ole korottanut enkä tule sitä tekemään, ennen kuin meillä on selvillä, että tämä kompensoidaan opiskelijoille, jotta tämä ei ole opiskelijan kukkarosta pois.

Haluaisin myöskin edustajaa muistuttaa kokoomuksen taustasta opiskelijoiden aseman parantajana. (Hälinää) Sieltä löytyy kyllä ihan reippaita leikkauksia, kokoomuslähtöisiä leikkauksia, joten kyllä tällä mittarilla katsottuna tämä hallitus on sentään hoitanut opiskelijoiden tilannetta varsin hyvin.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Pyydän vaan lämpimästi yhtyä ministeri Saarelan lausuntoon. (Naurua)

Tatja Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä ensin muistuttaa ed. Sumuvuorta siitä, että opiskelijat kyllä elävät velaksi. He ottavat kulutusluottoja ja pikavippejä. Opiskelijajärjestötkin muun muassa tarjoavat pikavippejä 10 prosentin korolla. Se on aika vastuutonta. Olisi kuitenkin halvempaa ottaa se valtion takaama laina. Opiskelijoilla on myös se epäkohta, että kun he ovat kesäisin töissä, heillä on mahdollisuus ansaita ainoastaan 1 515 euroa kuukaudessa. Jos tulot menevät sen yli, niin he joutuvat palauttamaan takaisin saatuja opintorahoja. Olisinkin kysynyt ministeriltä:

Onko oikein se, että opiskelija, joka haluaa työskennellä silloin, kun ei voi opiskella, joutuu palauttamaan jo periaatteessa ansaittua tuloa elikkä opintorahaa takaisin valtiolle?

Kulttuuriministeri  Tanja  Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Opiskelijoiden tulorajat on seikka, joka varmasti vaatii vielä neuvotteluja ja tarkistuksia. Mutta edustaja kysyy nyt tarkalleen sellaisesta tilanteesta, jolloin on tuloraja ylitetty ja pitää tukea maksaa takaisin. Näkisin, että tässä on epäkohta koskien tätä prosenttia, viivästysprosenttia, joka liittyy siihen takaisinmaksuaikaan, jos tämä aika ylittyy. Myöskin tämä näkökulma pitäisi tulorajojen yhteydessä ottaa huomioon. Tämä vaalikausi alkaa olla lopuillaan, mutta uskon, että seuraavillekin hallituksille vielä sitten pitää töitä jättää, ja tässä on yksi työsarka, johon pitää kiinnittää huomiota.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Palaan opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja erityisesti toisen asteen opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Kysyisin:

Onko selvitetty, miten voitaisiin sitä parantaa? Tällä hetkellä opiskelijat joutuvat käyttämään kotikuntansa terveydenhuoltoa siitä huolimatta, että opiskelupaikka voi olla aivan muualla. Tämä on eriarvoista verrattuna korkeakouluopiskelijoihin.

Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tämä on todella ollut selvityksessä, ja tästä on kuntia ohjeistettu, velvoitettu niitä opiskelupaikkakunnan kuntia, joitten terveyskeskusten alueella nämä oppilaitokset sijaitsevat, tässä asiassa toimimaan. On aivan selvää, että kunnalla on vastuu asukkaittensa terveydenhuollosta ja näiden oppilaitosten, jotka sijaitsevat eri puolilla Suomea, on mahdotonta luoda samanlaista järjestelmää kuin yths on toisille oppilaitoksille, jotenka kyllä näitten kuntien terveyskeskuksilla on tässä vastuu.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Suomi selviää vain osaamisella eli jatkossa pitää vielä nykyistäkin enemmän opiskella. Olenkin ihmetellyt, miksi teillä sosialidemokraateillakin — porvareista sitä ihmettelyä ei synny niin paljon yleensä — on ollut niin nihkeä asenne tähän opintorahan korottamiseen. On jopa väitetty, että te olitte, herra valtiovarainministeri, este tälle ratkaisulle. Nyt myös teidän puolueen kansanedustajia on ollut opiskelijoiden rinnalla barrikadeilla, keskustan kansanedustajien, Rkp:n kansanedustajien rinnalla vaatimassa opintorahan korotusta, ja lakialoite on tehty.

Miten te, herra valtiovarainministeri, suhtaudutte siihen, jos eduskunta tekee sen lakialoitteen mukaisen ratkaisun? Kiristelettekö hampaitanne vai sallitteko sen tapahtua niin kuin eduskunnan tahdon pitää yleensä saada tapahtua?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tahtohan tapahtuu myös budjetin käsittelyn yhteydessä, ja eduskunta on se, joka Suomessa hyväksyy budjetin, ja tästä pidän kiinni. Tietenkin tärkeätä on se, että sitten pidämme mielessä sen kokonaisliikkumavaran, jossa ratkaisuja teemme. Eduskuntahan on aikaisemmin itse sitoutunut viime kevään yhteydessä kehysbudjettiin ja siltä osin ensi vuoden budjetin menojen loppusummaan. Valtiovarainministeri pitää tärkeänä sitä, että tämä loppusumma on sen mukainen kuin eduskunta on viime keväänä käsitellyt, joten se on valtiovarainministeriön ensisijainen huoli.

Toinen näkökohta, jota olen pitänyt tärkeänä korostaa, on se, että samalla, kun puhutaan eduista, ollaan valmiita sanomaan myös, että se edellyttää rahoitusta. Siinä totean ilokseni, että vasemmistoliitto on ollut valmis myös puhumaan verojen puolesta, koska niitä tarvitaan, jotta edut voidaan rahoittaa.

Edustajat Säde Tahvanainen ja Jutta Urpilainen merkitään läsnä oleviksi.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla on nyt onneksi jo päättynyt tämmöinen militanttinen ammattiyhdistystoiminta, joka Kokkolassa saartoi laivan. Takana on Merimiesunionin ja AKT:n toiminta, joka uhkaa suomalaista kauppalaivastoa täysin.

Ensimmäinen varapuhemies:

  (koputtaa)

Nyt, ed. Hemming, lisäkysymys tähän keskusteltavana olevaan aiheeseen.

Puhuja

Anteeksi, luulin, että ollaan uudessa kysymyksessä. Mielelläni kysyn opintorahan vastikkeellisuudesta, jos vielä suotte.

Arvoisa puhemies! Saanko vielä kysyä opintorahasta?

Ensimmäinen varapuhemies:

Olkaa hyvä!

Puhuja

Kiitän pitkämielisyydestä. — Se, että opiskelijat eivät ole kiinnostuneet lainan ottamisesta, johtuu suomalaisesta korkeakoulupolitiikasta. Työttömyys lisääntyy niin monilla akateemisilla, yliopiston käyneillä kuin teknisillä aloillakin opiskelleilla. Tämä ei voi johtaa siihen, että ihmiset olisivat kiinnostuneet maksamaan, ottamaan lainaa opiskellakseen, koska ei ole mitään takeita siitä, että valmistuttuaan saa ensinnäkään työtä ollenkaan, tai siitä, että jos saa työtä, niin se on koulutusta vastaavaa.

Miten tältä pohjalta ajatellen olette ajatellut edistää opiskelijoitten asemaa? Meillä on opiskelijoilla täysin vastikkeellinen tämä opintorahan saanti eli täytyy käydä kouluja, että saa rahaa. Mutta verrattuna työttömiin, työttömien ei tarvitse nykyisin edes ilmoittautua työvoimatoimistossa. Näitä pitäisi voida rinnastaa. Miksei näin voida tehdä?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluaisin jälleen kerran muistuttaa edustajaa, että meillä ei ole vielä kokemuksia tästä verosubventiomahdollisuudesta, koska se astui voimaan siten, että vuoden 2005 syksyllä aloittaneet opiskelijat saavat tämän hyödyn osakseen. Mutta opintolainahan on elementtinä ollut tähänkin asti. Ei se elementtinä uusi ole. Tässähän tapauksessa hallitus teki esityksen ja muutoksen, jolla valtio nimenomaan pienentää riskiä, kun opiskelija tämän lainan käyttöönsä ottaa. Meidän on maltillisesti odotettava nyt kuitenkin muutama vuosi, jotta saamme tutkittua tulosta siitä, auttoiko tämä verosubventio ja millä tavalla se toi taloudellista tukea ja hyötyä, miten opiskelijat ovat tämän verosubventiouudistuksen kokeneet. Mutta haluaisin muistuttaa kuitenkin, että pääasia tässä lienee se, että valtio nimenomaisesti pienentää lainanoton riskiä tällä verosubventiomahdollisuudella. (Puhemies koputtaa)

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kokoomuksen suosionosoituksista jo etukäteen tässä näin. Minäkin olin paikalla tuolla maanantain mielenosoituksissa, ja mitä siellä luvattiin: siellä luvattiin toimia sen puolesta, että hallituspuolueet löytävät sovun tästä asiasta syksyn budjettineuvotteluissa. Sen puolesta toimitaan. Se on mukavaa, että oppositio auttaa tässä asiassa. Useampikin parannus opintotukeen on tehty tällä kaudella, mutta tämä iso kysymys, opintoraha, se on kesken. Se on ollut 14 vuotta kesken korkeakouluopiskelijoitten osalta, 12 vuotta kesken jäissä, paikallaan, toisen asteen opiskelijoitten osalta. Siinä on aika monta vuotta teidänkin hallituskauttanne muuten, ihan muistutuksena vaan.

Arvoisa puhemies! Kysynkin, voisiko nyt ajatella, että tänä syksynä sovittaisiin vähintään siitä, millä aikataululla tässä asiassa nyt edetään. (Välihuutoja) Se olisi tärkeää. Voiko sitä ajatella?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Opiskelijajärjestöt ovat yksimielisesti vaatineet tuota 15 prosentin korotusta opintorahaan, joka todellakin maksaisi noin 70 miljoonaa euroa, ja tällaista liikkumavaraa ei tällä hetkellä ole olemassa, joten hallitus ei tällaista esitystä tuo.

Mutta edustaja kysyi aikataulusta, (Ed. Tennilä: Eduskunta täällä päättää asioista!) ja tähän vastaan siten, että ensi kaudella toivon totisesti, että voimme kertaheitolla tämän asian korjata. En usko, että tämä rahasumma kuitenkaan lienee niin iso, etteikö sitten ensi vaalikaudella tähän osata jo paremmin varautua.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin huomauttaisin, että kaikki ne fyysiset parannukset, mitä opintososiaalisiin etuuksiin on oikeasti tullut, ne eurot, lisäeurot, ovat tapahtuneet yksimielisesti tässä eduskunnassa. Niitä eivät ole esittäneet hallituksen edustajat. Silloin, kun oli kyse asumistuen korottamisesta tai ateriatuen korottamisesta, itse asiassa korjattiin silloisen kulttuuriministeri Karpelan omia päätöksiä antaa lupa nostaa aterioitten hintoja. Jälleen kerran tämä eduskunta on saman tilanteen edessä, että me joudumme korjaamaan itsestäänselvyyden, joka pitäisi olla kirjoitettuna budjettiin.

Mutta kysymykseni, arvoisa puhemies, liittyy siihen, että olin myös Tampereella näissä mielenosoituksissa, joista valitettavasti puuttui sekä pääministerin että kulttuuriministerin edustama puolue täysin, kokonaan. Mutta sen jälkeen pidetyssä tilaisuudessa minulle selvisi, että opiskelijoille, erityisesti täällä edustettuina olevien kahden suurimman poliittisen puolueen opiskelijoille oli luvattu, että marraskuun alusta ensi vuonna astuu voimaan 15 prosentin (Puhemies koputtaa) opintorahan korotus. (Puhemies: Minuutti!) Lupaajina olivat siis eräät tahot täältä eduskunnasta. Siksi toivoisinkin valtiovarainministeriltä vastausta siihen, onko näin, että muun muassa teidän puolueenne on luvannut joulupukkirahoista, siitä 40—50 miljoonasta, noin 7 miljoonaa (Puhemies koputtaa) osoittaa opintorahan korotukseen.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Täällähän ministerit vastaavat hallituksen puolesta, ja ministerit eivät tietenkään voi vastata siitä, mitä keskustelua eduskunnassa edustajat käyvät. Niistä vastaa kukin edustaja tietenkin itse. En ole tietoinen tällaisista puheista.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Oli aika masentavaa kuulla tämä ed. Kaikkosen puheenvuoro täällä, kun vertasi sitä siihen ponnekkaaseen puheeseen, jonka hän piti maanantaina tuolla tuhansien opiskelijoiden edessä. Nyt ed. Kaikkonen puhui enää aikataulusta ja sen sopimisesta. Maanantaina puhuttiin vielä siitä, että ensi vuonna korotettaisiin opintorahaa 15 prosentilla.

Kysynkin nyt ministeriltä seuraavaa, jos nyt näyttää siltä, että tämä 15 prosentin korotus ei ole toteutumassa, jos hallitus ei ole tällaista sopimusta tehnyt, niin kuin näistä masentavista puheenvuoroista päätellen näyttää olevan, kun kristillisdemokraatit esittävät vaihtoehtobudjetissaan tuon 15 prosentin korotuksen lisäksi vielä perheellisille opiskelijoille opintorahaan 50 euron korotusta, koska perheelliset opiskelijat ovat kaikkein pahimmassa köyhyysloukussa ja meillä on rahoitus kunnossa tähän esitykseemme. Kysyn ministeri Saarelalta: Mitä ajattelette tästä opintorahan lapsikorotuksesta?

Kulttuuriministeri Tanja Saarela

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka oppositiosta kovasti yritetään vakuuttaa, että hallitus ei olisi esityksiä tuonut tai esittänyt, niin tämä lienee turha väite. Se, minkä olen mielenkiinnolla pannut merkille, on eduskunnan aktiivisuus opintotukiasioissa, mikä on mielestäni hyvä asia, mutta myös hallituksen esitykset ovat olleet omiaan parantamaan opintotuen tasoa.

Mitä tulee uusiin esityksiin ja lähinnä sitten näihin lapsikorotuksiin, joista ed. Räsänen kysyi, asiasta keskusteltiin kyllä sosiaalipaketin yhteydessä, mutta vielä tässä asiassa ei eteenpäin päästy. Uskon, että tuo on niin ikään asia, joka vielä tarvitsee neuvottelua ja myöskin jonkinlaista suunnitelmaa siitä, voisiko tässä kysymyksessä esimerkiksi tehdä enemmän poikkihallinnollista yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa sekä opetusministeriön kanssa, jotta löydettäisiin keinoja puuttua myöskin tähän asiaan. (Puhemies koputtaa)

Mitä tulee uusiin esityksiin, niin hallitus ei tule tekemään uusia esityksiä opintotuen osalta.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.