Täysistunnon pöytäkirja 101/2003 vp

PTK 101/2003 vp

101. TORSTAINA 27. MARRASKUUTA 2003 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

3) Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomus Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2002

 

Liisa Jaakonsaari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto on yksi tärkeistä eurooppalaisista toimijoista, ja Suomen panostus on ollut vuosien varrella erittäin vahva Euroopan neuvostossa. Nykyään Euroopan neuvoston Suomen valtuuskuntaa johtaa asiantuntevasti kansanedustaja Mikko Elo. (Ed. Elo: Kiitos!)

Kun ulkoasiainvaliokunta käsitteli tätä Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan kertomusta, niin se totesi sen, mikä on aiemminkin todettu, että Euroopan neuvosto on tehnyt erityisen arvokasta ja pitkäjänteistä työtä erityisesti yleiseurooppalaisen ihmisoikeusnormiston luomisessa. Tämä on kyllä osoittautunut nyt erityisen tärkeäksi, kun Euroopan neuvosto laajenee niin, että Serbian ja Montenegron tultua hyväksytyksi Euroopan neuvoston jäseneksi huhtikuussa 2003 enää kaksi eurooppalaista maata, Monaco ja Valko-Venäjä, on ulkopuolella.

Tietenkin tämä laajeneminen johtaa myös siihen, mihin kertomuksen arvioon ulkoasiainvaliokunta yhtyi, että nimenomaan laajentuneen Euroopan neuvoston on sitten hyvä pohtia toimintansa painopisteitä ja erityisesti ottaa huomioon nämä uudet kysymykset: globalisaatio, uudet turvallisuusuhat ja se, minkälaiseksi kansainvälinen politiikka kehittyy.

Se, mikä Euroopan neuvostossa on ollut todella tärkeää työtä, on jäsenmaiden demokratian tilan seuranta. Kyllä nyt tätä monitoroinnin, seurannan, tärkeyttä korostavat esimerkiksi tapahtumat, mitä on Georgiassa. Georgian tämänhetkinen tilanne osoittaa, kuinka tärkeää on läpivienti ja seuranta ja ennen kaikkea sitten, että myös jatkossa kiinnitetään siihen huomiota. Olisi mielenkiintoista tarkemmin vielä perehtyä esimerkiksi Turkin kysymykseen, mutta selvästi on nähtävissä se, että kun Turkille oli annettu määräajaksi huhtikuu 2003 parantaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten täytäntöönpanoa, niin siellä on selvästi näkynyt, siinäkin maassa, hyvää kehitystä.

Valiokunta korosti jo edellistä kertomusta koskevassa mietinnössään ja nyt toistamme sen kannan, että Euroopan neuvoston on jatkettava Tshetshenian ihmisoikeustilanteen aktiivista seurantaa ja tuettava osaltaan pyrkimyksiä saada aikaan poliittinen ratkaisu Tshetsheniassa.

Valko-Venäjä onkin sitten ainoa eurooppalainen valtio, jonka kanssa Euroopan neuvostolla ei ole mitään institutionaalista suhdetta. Tiedämme kyllä sen surullisen tilanteen, mikä Valko-Venäjällä tällä hetkellä on. Siellä on ihmisoikeusloukkauksia ja epädemokratiaa. Kuitenkin tässäkin tilanteessa tämän päivän toimintalinja on se, että näistä huolimatta on tärkeää yrittää estää sen maan täydellinen eristäytyminen.

Valiokunta toivoo, että myös tästä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kertomuksesta eduskunta keskustelisi, ja tulevaisuudessa on tarkoitus ehkä painopistettä siirtää niin, että pääsisimme näistä vähän rutiininomaisiksi tulleista raporteista enemmän tämmöiseen poliittisten painopisteitten asettamiseen niin, että aina joko ennen Euroopan neuvoston parlamentaarista yleiskokousta tai kokouksen jälkeen sitten valiokunnassa paneuduttaisiin kokouksessa esille tuleviin asioihin.

Mikko Elo /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin haluan lausua kiitokset ulkoasiainvaliokunnalle tiiviistä, mutta sisältörikkaasta mietinnöstä jälleen kerran. Minusta ulkoasiainvaliokunta aina, ainakin lähes aina, niin kauan kuin muistan, on ottanut esille hyvin keskeisiä asioita koko eurooppalaiseen politiikkaan, mutta erityisesti Euroopan neuvoston toimintaan liittyen.

Euroopan neuvosto on todella, niin kuin ed. Jaakonsaari totesi, saavuttanut lähes maksimikokonsa, eli ulkopuolella ovat enää Monaco ja Valko-Venäjä. Molemmilla on omia hankaluuksiaan tässä jäsenyydessä. Monacohan tietysti on aivan erikoistapaus, ja Valko-Venäjään palaan vähän myöhemmin.

Euroopan unionin laajentuminen myös asettaa suuria haasteita Euroopan neuvoston toiminnalle. Kun kaksikymmentäviisi Euroopan neuvoston jäsenmaata on ensi vuonna myöskin EU:n jäseniä, niin tietysti kysymys on, onko Euroopan neuvosto pelkästään sitten kahdenkymmenen EU:n ulkopuolella olevan maan ja kahdenkymmenenviiden EU-maan välinen yhteistyöjärjestö, jossa sinänsä tietysti on paljon tekemistä, esimerkiksi kun Venäjä ja Ukraina ovat mukana Euroopan neuvoston toiminnassa.

Toinen kysymys, josta olen myös iloinen, on se, että yhä selvemmältä näyttää se, että tässä EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa selvästi päätetään, että Euroopan unioni liittyy Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukseen. Sehän on tavoite, joka Suomen hallituksella on ollut pitkään, ja myöskin tietysti Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta on sitä aina pyrkinyt pitämään esillä.

Valiokunnan mietinnössä todetaan — ed. Jaakonsaari otti asian esille — tämä demokratian tila Euroopassa. Toteaisin kyllä, että ihmisoikeuksien osalta Euroopan neuvosto on oikeastaan ihan hyvässä kunnossa. En tarkoita, että jäsenmaat olisivat, mutta meillä on organisaatio, joka kuitenkin toimii, ihmisoikeustuomioistuin nimenomaan. Nyt ehkä päähuomio pitäisi tässä lähivuosien aikana kiinnittää demokratian tilaan varsinkin näissä uusissa jäsenmaissa, jotka ovat tulleet 1990-luvun alun jälkeen Euroopan neuvoston toimintaan. Kyllä kieltämätön tosiasia on, että esimerkiksi Georgialla, joka nyt aivan viime päivinä on tullut, tällaisen onneksi verettömän vallankumouksen jälkeen hyvin voimakkaasti kansainväliseen tietoisuuteen, oli ongelmia demokratian suhteen jo silloin, kun se tuli Euroopan neuvoston jäseneksi, niin kuin on ollut monella muullakin maalla. Euroopan neuvosto on pyrkinyt näitä uusia jäsenmaita sitten monitoroinnin eli seurannan avulla ohjastamaan ja opastamaan tässä demokratian vaikeassa taidossa.

Puhemies! Mitä tulee demokratiaan, haluan erityisesti korostaa tietysti sitä, että näissä maissa, joissa vaikeuksia on, kiinnitettäisiin huomiota paitsi ihmisoikeuksiin myös lehdistön vapauteen ja korruptioon. Niin kuin esimerkiksi Georgian tapahtumat osoittivat, nimenomaan Georgian opposition mielestä kaikkein tärkein syy, minkä takia hallintoon oltiin tyytymättömiä, oli korruptio. Korruptiohan on todella suuri ongelma lähes kaikissa maissa. Onneksi me suomalaiset voimme ylpeillä vähän sillä, että me olemme vähiten korruptoitunut maa ainakin kansainvälisten tilastojen mukaan.

Mutta eräs toinen esimerkki: Nyt Liettuassa käydään voimakasta keskustelua siitä, onko presidentti jotenkin ollut osallisena korruptioasiassa. Tämä on kuitenkin hyvin lähellä meitä oleva maa eli Liettua. Sekin on osoitus siitä, että ongelmat eivät suinkaan ole pieniä vaan ne ovat todella suuria, mitä tulee demokratiaan ja siihen liittyen sitten lehdistön vapauteen ja sananvapauteen yleensä ja korruptioon.

Puhemies! Myöskin Tshetshenia on asia, joka on jatkuvasti esillä Euroopan neuvostossa. Kysymys tietysti Venäjän valtuuskunnan näkökulmasta on siitä, että se on Venäjän sisäinen asia, niin kuin tässä muutama viikko sitten poliittisen komitean kokouksessa eräs venäläinen edustaja totesi. Tosin kyllä henkilökohtaisesti totesin siinä samassa kokouksessa, että totta kai Tshetshenia on Venäjän sisäinen asia, mutta Venäjä on myöskin Euroopan neuvoston jäsen ja tässä yhteydessä tietysti Euroopan neuvostolla on velvoitteita Tshetshenian kysymyksessä. Kannattaa ehkä mainita, että Suomen Amnesty International on lähettänyt meille, Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle, pyynnön saada keskusteluyhteys aikaan tästä Tshetshenian tilanteesta, ja me varmasti löydämme siihen keinon jotenkin vastata.

Puhemies! Mitä tulee Valko-Venäjään, joka on aivan viimeinen asia tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä, Valko-Venäjältä, niin kuin tässä todettiin, on otettu pois tämä institutionaalinen suhde. Valko-Venäjä oli joitakin vuosia sitten Euroopan neuvostossa special guest -statuksella eli erikoisvieras. Se status otettiin pois sen jälkeen, kun Lukashenka oli tullut presidentiksi ja käytännössä Valko-Venäjä oli muuttunut täydelliseksi diktatuuriksi, niin kuin se on tänä päivänäkin. Nyt Euroopan neuvostossa on uudelleen esillä se, että Valko-Venäjälle myönnettäisiin tämä erityisvieraan asema. Se oli esillä viime poliittisessa komiteassa, mutta päätöstä siitä ei vielä tehty esittää eteenpäin asiaa. Mutta lähtökohtana oli se, että jos Euroopan neuvosto ottaisi tämmöisen vähän pitemmän askeleen suhteessa Valko-Venäjään, Euroopan neuvosto esimerkiksi voisi paremmin valmistautua vaaleihin, jotka pidetään ensi vuoden lokakuussa Valko-Venäjällä. Nimittäin tämä vaalivilppi, josta esimerkiksi Georgiassa juuri oppositio syytti hallitusta, on tietysti myöskin asia, jota pelätään nyt Valko-Venäjällä, siis ovatko vaalit todella vapaat ja rehelliset. Henkilökohtainen käsitykseni on, että Valko-Venäjälle pitäisi myöntää tällainen erityisvieraan asema, jotta Euroopan neuvosto saisi enemmän otetta Valko-Venäjän kehitykseen. Kokonaan toinen asia on se, että Valko-Venäjä on otettu uudelleen Etyjiin, esimerkiksi parlamentaariseen yleiskokoukseen, mutta Etyjin kriteerit ovat tietysti vähän erilaiset ja lähtökohdat ovat erilaiset kuin Euroopan neuvostolla.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten tässä on jo todettu, Euroopan neuvosto on oikeastaan eurooppalaisten yhteinen talo: siihen kuuluvat kaikki maat Valko-Venäjää ja Monacoa lukuun ottamatta. Se on erittäin tärkeä kokoontumisfoorumi myös ministereille niin kuin parlamentaarikoillekin. Ongelma ehkä neuvostossa on se, että siellä käsitellään liian paljon vähän tärkeitä asioita, tehdään raportteja ja tällä tavalla ehkä hukataan niitä resursseja, joita kaiken kaikkiaan on, ja myöskin sellaisia asioita, jotka kaiken kaikkiaan eivät johda yhtään mihinkään. Myöskin organisaatiota voitaisiin kehittää. Tyytyväisyydellä voin todeta, että tässä juuri pari viikkoa sitten lopetimme talousvaliokunnassa yhden alakomitean. Täytyy sanoa valiokuntien alakomiteoista, että pitää olla erityisen hyvä aihe, jotta niitä kannattaa ylipäätänsä pitää, jotta niihin saadaan edustava edustus kokouksiin.

Kuten täällä on todettu, monitorointi on kaikkein tärkein asia. Itse olen monitorointikomitean jäsen, ja tältä osin täytyy sanoa, että kyllä se prosessi on jokaisen maan osalta hyödyllinen. Mutta sitten kyllä valitettavasti täytyy sanoa, että kun ollaan sitten siellä loppua kohden, niin tietysti tämmöiset vakaammat demokratiat hoitavat kyllä niille annetut tehtävät hyvin, mutta näistä maista, jotka on viimeisten kymmenen vuoden aikana hyväksytty jäseniksi, lupauksia saadaan paljon, mutta sitten se asioitten täytäntöönpaneminen ihmisoikeuksien ja demokratian osalta on jossain määrin puutteellista. Tietysti tältä osin meidän pitäisi miettiä niitä keinoja, joilla vahvistettaisiin Euroopan neuvoston mahdollisuuksia, ehkä yhdessä muitten kanssa niin, että olisi myöskin taloudellisia ja muita resursseja, joilla pyrittäisiin auttamaan näitä maita sitten demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa.

Sitten ehkä vielä, kun meillä on näitä kansainvälisiä järjestöjä valtavan paljon, jossakin vaiheessa pitäisi miettiä Euroopan neuvoston ja Etyjin suhdetta, tarvitaanko kahta järjestöä ja pitäisikö sitten jollakin tavalla kehittää niitä eri suuntiin, jos kaksi järjestöä halutaan kaiken kaikkiaan pitää.

Lopuksi vielä, arvoisa puhemies, haluaisin sanoa, että mitä tulee Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, siellä on tällä hetkellä uudistusreformi menossa ja sitä meidän täytyy aika tarkkaan seurata, koska tärkeätä on se, että periaatteessa jokainen saa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa asiansa käsiteltäväksi, että siitä ei tule minkäänlaista ennakkkotuomioistuinta, vaan kaikki saavat siellä oikeuskäsittelyn, mutta tietysti tehokkaasti katsotaan sellaiset valitukset, jotka eivät johda yhtään mihinkään, niin että niihin ei liian paljon uhrata resursseja ja aikaa. Uskon, että tältä pohjalta saadaan hyvä tuomioistuinreformi aikaiseksi.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ed. Sasin jälkeen on hyvä puuttua siihen kysymykseen, kuinka paljon me tarvitsemme Euroopassa näitä kansainvälisiä järjestöjä: Euroopan neuvosto, Euroopan unioni ja Etyj, kuinka paljon niillä on päällekkäistä työtä. Mutta katson kuitenkin, että Euroopan neuvosto on Euroopan omatunto siinä mielessä, että se on ihmisoikeusjärjestelmä, joka luo astinlaudan niille uusille demokratioille, jotka otetaan sitten myöskin jäseniksi Euroopan unioniin. Sitä taustaa vasten pidän sitä erittäin merkityksellisenä myöskin jatkossa. Meillä on vielä paljon työtä näitten uusien demokratioiden kanssa. Olen huomannut itsekin sen, kun olen jo yli 11 vuotta siellä istunut. Varsinkin rikollisuus on tämän päivän vaativimpia kysymyksiä. Omassa komiteassanikin on käsitelty nimenomaan naiskauppaa, huumeita ja sitä, mihin asemaan nämä naiset joutuvat, kun he tulevat muista maista esimerkiksi Euroopan alueelle, ja siellä on aina myöskin rikollisuus takana. Siinä mielessä on erittäin tärkeätä, että myös poliisivoimat Euroopan tasolla yhdistyisivät tässä, että tämä asia saataisiin kuriin, koska siihen liittyy niin monia muita kysymyksiä.

Sitten ed. Elo otti esille lehdistön vapauden. Minun mielestäni oli erinomainen asia tämä monitorointi, että pystytään myöskin jo pitkään mukana olleiden maiden demokratiaa tutkimaan. Tällä hetkellä, ihan nimiä mainitsematta, rajoitetaan lehdistön valtaa myöskin sellaisissa suurissa Euroopan maissa, joissa demokratia on vasta kypsymässä sille asteelle. Todella siellä pitää puuttua näihin kysymyksiin, ja omassa komiteassani varmasti tulevaisuudessa nimenomaan näihin sananvapauden ja lehdistön kysymyksiin tulemmekin puuttumaan. Nämähän ovat niitä tärkeimpiä asioita demokratian edistymisen kannalta.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa edustajat Jaakonsaari, Elo ja Drombergkin puuttuivat tähän samaan asiaan, jonka itse näen erittäin tärkeänä, eli tämän Euroopan neuvoston järjestämän tarkkailun eri jäsenmaissa erityisesti ihmisoikeuskysymyksissä ja demokratian kehityksessä.

Täällä otettiin esille Georgia, mutta minä ottaisin esille myös Azerbaidzhanin, jossa myös oli vaalit jokin aika sitten. Minulla oli mahdollisuus olla Euroopan neuvoston lähettämänä vaalitarkkailijana Azerbaidzhanissa. Me olemme tottuneet demokratiaan täällä Suomessa niin, että me emme edes voi kuvitella, minkälaisessa demokratian tilassa jotkin Euroopan neuvoston jäsenmaat vielä tällä hetkellä ovat. Näin ollen on erityisen tärkeää, että tarkkailua näissä Euroopan neuvoston eri jäsenmaissa tehdään, ja toivoisin tietysti, että sitä voitaisiin tehdä vielä entistä laajemmassa mittakaavassa, sillä huomasin, että me pystyimme pieneltä osin vaikuttamaan tarkkailulla Azerbaidzhanin vaalisysteemiin.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Aivan lyhyesti lähinnä kommenttina muutamaan puheenvuoroon.

Täällä ed. Sasi kiinnitti huomiota siihen, että tehdään ehkä vähän vähemmän tärkeitä raportteja. Se saattaa tietysti joskus tuntua siltä, kun katselee ulkopuolelta. Jonkun edustajan mielestä oma raportti on tärkeä ja se asia, joka nostetaan esille, on tärkeä. Mutta kyllä ed. Sasi varmaan on oikeassa. Ehkä näissä komiteoissa voitaisiin vähän tarkemmin miettiä, mitä asioita ruvetaan selvittämään ja mitä asioita ruvetaan tutkimaan, koska sehän vaatii aina myöskin merkittävää sihteeristön panosta, kun tällaisia raportteja tehdään.

Toinen asia sitten, johon ed. Sasi kiinnitti huomiota, oli tämä Euroopan neuvoston ja Etyjin suhde. On kuitenkin niin, että kun Etyj on organisaatio, jossa ovat myös mukana Yhdysvallat ja Kanada, meidän on aika vaikea täältä Euroopasta sanoa, että me olemme nyt sitten sitä mieltä, että pistämme yhteen nämä organisaatiot, eikä sitä ed. Sasikaan ehdottanut. Mutta joka tapauksessa varmasti organisaatioiden määrää ja laatua aina voidaan tarkastella, ja se on aina ihan paikallaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisien Euroopan neuvoston jäsenten vielä paikalla ollessa haluaisin kiinnittää huomiota tähän globalisaatioon, mikä on tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnön perusteluissa myös mainittu, globalisaation kehitykseen. Olisi hyvin tärkeätä, että Euroopan neuvostossa myös globalisaatiokritiikki olisi tarkastelun kohteena niin, että ei syntyisi vastakkainasettelua Euroopan ja sitten muun maailman välillä. Tarkoitan tällä sitä, ettei tämä paljon puhuttu pohjoisen ja etelän vastakkainasettelu kehity Euroopassa. Se on tärkeätä nimenomaan näinä aikoina, kun käydään niin kutsuttua terrorisminvastaista taistelua tällä planeetalla. Tässä mielessä varmasti on myöskin sellainen eri tavoin asioita käsittelevä lähtökohta tärkeätä ja keskustelua on varmasti syytä avata nimenomaan Euroopan ja muun maailman välisiin ristiriita- taikka muihin kysymyksiin — eihän niissä aina, puhemies, tarvitse ristiriidasta olla kysymys — yleensäkin siihen, mitä muilla mantereilla tapahtuu.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Emme me nyt niin pussissa elä siellä Euroopan neuvostossa. Kyllä me peilaamme kaikki nämä asiat myöskin globaalitasolla, ja meillä on erityistarkkailijoita esimerkiksi Kanadasta, Japanista ja Israelista, jotka ovat läsnä näissä kokouksissa, ja silloin myöskin tämä keskustelu laajenee aika paljon. Sitä paitsi me keskustelemme myös siitä, kuinka pitkälle Eurooppa ulottuu, kun aletaan mennä jo Aasian puolelle tänä päivänä niissä jäsenyyksissä, jos ajattelee jotain Venäjääkin, joka ulottuu ihan toiseen laitaan Aasiaa. Eli kyllä siellä on valtavasti erilaisia mielipiteitä. Globalisaatio on yksi osa myöskin niitä asioita, mitä me käsittelemme, riippuen raportista ja riippuen niistä ajankohtaisista asioista. Siinä mielessä Euroopan neuvosto on erinomainen elin, että siellä käydään kaikki poliittiset, tärkeät, ajankohtaiset kysymykset niin sanottuna urgent debatena, jotka tulevat silloin sinne käsittelyyn, ja ne eivät käsittele ainoastaan Eurooppaa.

Ed. Anni Sinnemäki merkitään läsnä olevaksi.

Keskustelu päättyy.