Arvoisa puhemies! Esitän kysymykseni pääministerille liittyen EU:n tuleviin kokouksiin, sen takia että Italia teki eilen uuden kompromissiehdotuksen koskien myös EU:n tulevaa yhteistä puolustusta. Jos katsoo tätä ehdotusta, siinä on menty aika pitkälle siihen suuntaan, jota Suomi on itse asiassa koko ajan ajanut.

Nyt kysyisinkin, kun hallituksen vastaus Italian ehdotukseen voitaisiin tulkita aika kielteisesti, että eikö ole vaara, jos Suomen hallitus haluaa nyt tehdä muutoksia, että syntyy semmoisia ratkaisuja, että mennään takaisin huonompaan suuntaan. Eikö pikemminkin pitäisi tarttua tähän ehdotukseen, sen hyviin puoliin, vaatia ehkä joitakin tarkennuksia, mutta ottaa tämä myönteisesti vastaan eikä kielteisesti?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus on aamulla käsitellyt Italian muutosehdotuksia ja antanut niistä vastauksen myös eduskunnalle. Puolustusta koskevan artiklan, tämän artiklan 40.7, kohdalta olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että artikla voidaan tulkita EU:n jäsenvaltioille osoitetuksi velvoitteeksi antaa käytettävissä olevin keinoin sotilaallista ja muuta apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle, ja jos avunantovelvoite syntyy automaattisesti hyökkäyksen tapahduttua, riippumatta hyökkäyksen kohteena olevan maan pyynnöstä, ei ehdotettu sanamuoto ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä. Tämä on se kanta, jonka hallitus on tänään eduskunnalle esittänyt.

Tämä on tietysti neuvottelukanta. Se, minkälaisilla diplomaattisilla sanamuodoilla neuvotteluissa asia esitetään, on toinen kysymys, mutta ongelma Italian ehdotuksessa on, että se on, voi sanoa, liian automaattinen järjestelmältään. Toisaalta se ei edes edellytä jäsenmaan avunpyyntöä. Me haluamme kehittää tätä artiklaa. Uskomme, että on hyvät edellytykset löytää järjestely, joka ottaa huomioon sekä sotilasliitto Natoon kuuluvien että liittoutumattomien maiden näkökulmat.

Arvoisa puhemies! Tosiaan, jos luetaan täältä lyhyesti tämä lause, mitä hallitus on sanonut: "Turvatakuita koskeva muotoilu voidaan tulkita velvoitteeksi antaa käytettävissä olevin keinoin sotilaallista ja muuta apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle jäsenmaalle automaattisesti, ilman erillistä pyyntöä, eikä tämä sellaisenaan ole hyväksyttävissä. Tuskin tämä on suuri ongelma, että maat menisivät auttamaan, jos niiltä ei ole sitä apua pyydetty. Paremminkin toisin päin: täytyy olla semmoinen automaatio, että tiedetään, että jos apua pyydetään, niin se myös saadaan. Nyt kysymys kuuluukin:

Onko hallitus sitten muuten valmis hyväksymään tämän, jos tästä poistuu tämä epäselvyys tämän pyynnön osalta?

Pääministeri  Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus kiinnitti huomiota sekä tähän automaatioon että tähän puutteeseen, että ei edellytetä, että apua on pyydetty. Nämä ovat kaksi erillistä asiaa, ja molemmat ovat ongelmia. Kuten sanoin, me olemme valmiita etsimään sellaista ratkaisua, että se selkeästi osoittaa keskinäisen poliittisen solidaarisuutemme unionin sisällä ja että tämä artikla myös muotoillaan tavalla, joka ei sisällä ehdotonta, automaattista avun antamisen velvoitetta.

Arvoisa herra puhemies! Suomen hallituksen täytyy olla hyvin tyytyväinen Italian hallituksen tekemään kompromissiesitykseen, koska hallituksen huolet koskivat aiemmin näitä suljettuja ytimiä ja nyt Italia esittää käytännössä sekä rakenneyhteistyön osalta että yhteisen puolustuksen osalta avointa ja kaikkia koskevaa järjestelyä, kunhan maa täyttää muun muassa rakenneyhteistyön osalta tietyt kriteerit. Kysyisinkin pääministeriltä:

Onko hallitus valmis nyt jo tällä pohjalla hyväksymään ja ottamaan kantaa Suomen mukanaoloon rakenneyhteistyössä, ja onko hallitus valmis tekemään sen siten, että käytännössä tämä yhteistyö käynnistyy jo ennen ratifiointiprosessin loppuun saattamista siten, että eduskunnalla on selkeä kanta tähän asiaan joko tämän vuoden loppuun mennessä tai hyvissä ajoin ennen turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumista?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Rakenneyhteistyön osalta Italian mallihan lähtee siitä, että hvk:ssa sovittaisiin pöytäkirja, mutta ei kuten konventin ehdotuksessa, että pöytäkirjan yhteydessä jo otetaan kantaa siihen, mitkä maat lähtevät mukaan, vaan aikanaan rakenneyhteistyön perustamisessa meneteltäisiin niin kuin on tiivistetyn yhteistyön kohdalla tapana, että halukkaat maat tekevät aiheesta aloitteen ja neuvosto päättää yhteistyön käynnistämisestä, ja siinä vaiheessa tulee ensimmäinen vaihe, jolloin pitää ratkaista, mitkä maat lähtevät mukaan, lähteekö myös Suomi mukaan.

Mutta kun Italia ei ole tehnyt itse pöytäkirjastakaan vielä ehdotusta, niin ei kannata tähän ed. Itälän kysymyksen toiseen osioon Suomen mukaan lähtemisestä vastata. Siihen kannattaa vastata sitten, kun on myös pöytäkirja ja tämän yhteistyön varsinainen sisältö tiedossa. Suomi haluaa hyvin rakentavasti olla vaikuttamassa tämän artiklan ja myös pöytäkirjan muotoiluun sellaisella tavoitteella, että kaikki jäsenmaat voisivat ottaa tähän yhteistyöhön osaa.

Arvoisa puhemies! Sekä ulkoasiainvaliokunta että suuri valiokunta ovat tänään todenneet, että Italian esitys ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä, ja tältä osin siis tukevat valtioneuvoston kantoja. Olisin pääministeriltä halunnut tiedustella myöskin sitä, kun kolme Suomen kannalta tärkeää asiaa on vielä täysin auki: komissaarikysymys on täysin levällään, suomalaisen työeläkejärjestelmän tulevaisuus on vielä täysin auki ja myös eduskunnan edellyttämä sosiaali-, terveys- ja opetuspalvelujen, julkisten palvelujen, turvaaminen on täysin levällään, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta nämä tärkeät asiat voidaan myöskin saada lävitse?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Komissaarikysymyksen osalta Italia ei tehnyt uutta ehdotusta. Kysymys on myös siltä osin avoinna. Meillä on edelleen entinen tavoite olemassa. Työeläkejärjestelmään aikanaan liittymissopimuksessa saamastamme poikkeuksesta pidetään kiinni. Emme ryhdy käymään jäsenyysneuvotteluja tämän asian osalta uudelleen, eli tässä tavoite on saavutettu. Meillä on monta muutakin keskeistä tavoitetta. Myös kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat täysin auki. Institutionaalinen kokonaisuus on itse asiassa suurimmalta osaltaan avoinna. Eli neuvottelut ovat nyt vaiheessa, jossa ulkoministereillä on seuraavan kahden päivän aikana hyvin tiivis kokous, jossa kokonaisuutta käydään lävitse, ja hvk kokoontuu pääministeritasolla joulukuussa.

Arvoisa puhemies! Molemmat, sekä ulkoasiainvaliokunta että suuri valiokunta, ovat hallituksen tavoin korostaneet sitä, että kokonaisuus on tässä tärkeä. Sen takia yksityiskohtien arviointi on tällä hetkellä erittäin vaikeaa. Mutta eräs asia, joka voidaan jo nähdä ilonaiheeksi, on se, että pohjoisten alueitten asema on turvattu. Se on tapahtunut Suomen ja Ranskan yhteisellä sitkeällä ponnistelulla. Mutta epäselväksi oikeastaan jää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Kysyisinkin pääministeriltä:

Millä tavalla ministerivaliokunta on ymmärtänyt tämän vahvistuksen turvaavan sitten pohjoisten alueitten erityisolot?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Me olemme pyytäneet eduskunnan valiokuntia noudattamaan vaiteliaisuutta näiden muiden neuvottelutavoitteiden osalta paitsi tämän puolustuksen osalta, joka on julkistettu. Mutta pohjoisten harvaanasuttujen alueiden kohdalla Suomella on ollut koko ajan oikeastaan kolme etenemistietä: vahvistetaan liittymissopimuksen oikeudellinen jatkuvuus sellaisenaan; saadaan erillinen bis-artikla Ruotsin ja Suomen pohjoisille harvaanasutuille alueille; tai sitten lähinnä tämä Ranskan kanssa yhteistyöllä haettu hanke, jossa samassa artiklassa on mainittu pohjoisten harvaanasuttujen alueiden rinnalla myös joitakin vuoristo- ja saaristoalueita.

Italian ehdotuksessa on tämä jälkimmäinen sisällä ja sillä tavalla turvattu. Se ei vielä takaa tulevien tukien tasoa. Tämä antaa vaan oikeudellisen pohjan sille, että on oikeus antaa tukea harvan asutuksen perusteella, ja se on meidän tavoitteemme näissä perussopimusneuvotteluissa. Itse tuen tasosta ja intensiteetistä päätetään aina rahoituskausittain tehtävissä erillisissä neuvotteluissa ja ratkaisuissa.

Arvoisa herra puhemies! Kun nyt tämän muotoilun takana ovat nämä maat, Saksa, Ranska ja Italia, niin on oletettavissa, että se todennäköisesti aika lailla tuossa muodossa tulee hyväksytyksi. Kyllä pääministeri osittain varmasti vastasi tähän kysymykseen, minkä asetan, mutta haluan kuulla sen vähän selkeämmällä kielellä. Mitkä ovat tämän suurimmat puutteet, ja mikä on, ihan lyhyesti, Suomen tavoite tässä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ilmeisesti kysyjä tarkoitti tätä puolustusartiklaa? (Ed. Kallis: Kyllä, kyllä!) Se artikla, kuten muutkin artiklat, tulee voimaan vain hvk:n yksimielisellä päätöksellä. Suomen tavoite on määritelty syyskuun alussa esitetyssä hallituksen selonteossa, eduskunnan siihen antamassa vastauksessa. Nyt sitä on täsmennetty tämän Italian esityksen osalta tänä aamuna hallituksen antamalla päätöksellä, johonka eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja suuri valiokunta ovat vastanneet. Vastauksen perussisältö on se, että tämmöisessä avun antamisen ehdottoman automaattisessa muodossa tämä järjestelmä ei meille kelpaa. Tätä on näiltä osin lievennettävä.

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä oikein ota selvää hallituksen kannasta tässä asiassa. (Ed. Elo: Se ei ole hallituksen vika!) Italian ehdotus on selkeä sotilaallisen liittoutumisen artikla. Kun sen lukee, se antaa sotilasturvatakuut, se on ihan puhdas perusmalli sotilaallisesta liittoutumisesta. Täytyy sanoa, että mitä tulee hallituksen varaukseen, se on siinä artiklassa, kun viitataan YK:n peruskirjan 51 artiklaan, jossa juuri pyydetään itse sitä apua. Hallituksen huoli ei ole millään lailla perusteltu. Eli, herra pääministeri, kysynkin teiltä:

Onko tässä yhteydessä Suomi valmis luopumaan sotilaallisesta liittoutumisesta? Tämä on se peruskysymys.

Mitä tähän liittyen tarkoitti tasavallan presidentti, kun hän sanoi, että turvatakuut eivät lisää Euroopan eivätkä Suomen turvallisuutta? Mitä presidentti tarkoitti sillä?

Ja vielä lukisin, mitä ulkoministeri Tuomioja viime tiistaina kirjoitti Hufvudstadsbladetissa:

"Artikeln om säkerhetsgarantier kommer knappast att godkännas eller så förvandlas den till en mera allmän solidaritetsklausul som hänvisar till FN-stadgan. För det territoriella försvaret finns Nato för dem som anser sig vara i behov av sådana garantier."

Eli nyt mennään aivan eri suuntaan Italian ehdotuksessa, kuin mistä Tuomioja kirjoitti päivää aikaisemmin. Mihin suuntaan nyt mennään teidän arvionne mukaan, herra pääministeri?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Italian ehdotusta voidaan tietysti luonnehtia eri nimikkeillä. Se on hyvin samansukuinen kuin on sotilasliitolla oleva määrittely, ilman että sillä olisi sotilasliiton rakennetta olemassa.

Mutta itse ed. Sasin peruskysymykseen hallitus on tänään vastannut. Me emme hyväksy tätä ehdotusta, ja eduskunnan molemmat valiokunnat, jotka asiaa käsittelevät, ovat yhtyneet tähän hallituksen kantaan ymmärtääkseni yksimielisesti.

Herra puhemies! Turvatakuut ovat yhtä kuin keskinäinen puolustusvelvoite. Keskinäisen puolustusvelvoitteen hyväksyminen, aivan kuten ed. Sasi toteaa, merkitsee EU:n muuttamista sotilasliitoksi. Tältä pohjalta on tietenkin mielenkiintoista, että puheenjohtaja ed. Itälä antaa tukensa tällaiselle ehdotukselle, joka merkitsee EU:n muuttamista sotilasliitoksi.

Mutta kysymykseni hallitukselle on: Riippumatta nyt ehdotuksesta, jonka Italia on tehnyt, mikä on Suomen hallituksen kanta tähän keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen, sen sisällyttämiseen EU:n perustuslailliseen sopimukseen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Siihen on vastaus tässä aamuisessa hallituksen esityksessä. Me olemme ottaneet puheenjohtajavaltion esitykseen kantaa. Olemme odottaneet sitä luonnollisesti, koska puheenjohtajavaltion velvollisuutena on tietysti rakentaa sitä pohjaehdotusta. Tästä eteenpäin Suomi tulee varmasti neuvottelujen eri vaiheissa olemaan sitten myös aktiivinen itse omilla muotoiluillaan, mutta niiden paikka ei ole tässä nyt ja tänään.

Herra puhemies! Tämä puheenjohtajavaltion esitys tuskin tulee jäämään arkistoon. Se pitää sisällänsä sen kaltaisia aineksia, jotka ovat tulleet jäädäkseen tähän eurooppalaiseen keskusteluun. Asiasta on esitetty monta kysymystä, enkä ala niitä toistaa, mutta kun Suomen hallitus parhaillaan rakentaa puolustusasiaa koskevaa selontekoansa, niin olisi kai aika luonnollista, että tällainen esitys, joka jää eurooppalaiseen keskusteluun, tulee näkymään myös siinä työssä, mitä hallitus tekee tämän selontekonsa yhteydessä. Onko näin?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Oman selontekomme aikataulu on rytmitetty juuri niin, että meillä on tiedossa se sopimus, jonka unionin puitteissa, jäsenmaiden kesken, olemme tehneet, jotta EU:n perussopimus on tiedossa, se millä tavalla turvallisuus- ja puolustuspoliittinen ulottuvuus EU:ssa kehittyy. On tärkeää, että tiedämme sen rakentaessamme omaa turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Siksi se artikla, joka hvk-neuvotteluissa syntyy, otetaan hyvin tiiviisti huomioon omaa selontekoa valmistellessamme.

Arvoisa puhemies! Tämä ehdotus laittaa ajattelemaan monia eri vaihtoehtoja, mihin tilanteisiin kenties saatetaan joutua, ja sikäli on varsin hyvä, että hallitus rauhassa katsoo, mikä on Suomen malli, millaiseen Suomi voi lähteä mukaan. Haluaisin kysyä esimerkiksi sitä, onko ollut esillä ajatus, mikäli päädytään yhteiseen puolustusvelvoitteeseen Euroopan unionin sisällä ja maa, joka joutuu vaikeuksiin, jos joutuu, on Nato-maa ja pyytää apua, millä tavoin tämä linkki toimii, ratkaistaanko se Euroopan unionin sisällä yhteisen puolustusvelvoitteen osalta vai onko mukana silloin myös Nato?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä oli liian monta jos-sanalla alkavaa kysymystä. On parempi, että pääministeri ei julkisesti tähän spekulaatioon vielä osallistu.

Herra puhemies! EU-puolustus on tietynlainen irtiotto tästä USA-vetoisesta Natosta, mutta yhtä kaikki tämä EU:n sotilasydin ja turvatakuutkin rakennetaan kuitenkin Naton puitteisiin. (Ed. Elo: Ed. Tennilä, ei pidä paikkaansa!) Miten liittoutumaton Suomi voisi niihin mukaan mennä? Jos olen oikein ymmärtänyt, Ruotsi ja Irlanti liittoutumattomina maina ainakin ovat heti alussa lähteneet siitä, että ei voida mennä mukaan, kun kuitenkin kysymyksessä on Nato-liittouman eräs muoto ja sen eurooppalainen pilari, jota nyt tehdään. Miksi Suomi pyörittelee tätä liittoutumiskysymystä tällä tavoin, vähän erikoisella lailla?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sen osalta, että Italian ehdotuksessa todetaan Nato-maiden keskinäisestä toiminnasta myös Euroopan unionin perussopimuksessa: Se sopii meille. Se ei ole Suomelle erityinen ongelma. On järkevää tunnustaa, ja se on tehty moneen kertaan, että Nato on relevantti toimija Euroopassa. Suurin osa Euroopan unionin jäsenistä kuuluu Natoon, ja meillä ei voi olla mitään sitä vastaan, jos määritellään myös Euroopan unionin perussopimuksessa, että nämä maat ovat keskinäisen puolustuksen järjestäneet Naton puitteissa.

Suomella on Naton kanssa jo erittäin monipuolista yhteistyötä erityisesti kriisinhallinnan puolella, ja meidän on syytä tätä yhteistyötä kehittää jatkossakin.

Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, kansalaisille hyväksynnän vahva perusta oli turvallisuuden lisääminen. Nyt Italian ehdotus sisältää tämän periaatteen kirjaamisen sopimukseen. Toiseksi Suomi on vahvasti ollut mukana ja kehittämässä kriisinhallintayhteistyötä, ja tämä myöskin rakenneyhteistyön myötä vain tiivistäisi tätä.

Eikö nyt kaiken kaikkiaan Italian ehdotus anna meille hyvän lähtökohdan näiden asioiden ratkaisemiseksi sitten, kun perustuslaillinen sopimus hyväksytään? Se täyttää nämä odotukset, ja kansalaiset hyväksyvät myöskin EU:n yhteisen puolustuksen.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Kuten totesin, rakenneyhteistyön osalta Italian ehdotus on hyvä pohja. Se on hyvin lähellä sitä, että sen pohjalta saadaan sellainen rakenneyhteistyö syntymään, joka tavoitteidemme mukaan on avoin. Se kehittää kriisinhallintaan käytettävää voimaa, ja yhteistyöstä on uskoakseni saatavissa sellainen, että myös Suomi voi harkita siihen osallistumista. Mutta kuten aikaisemmassa aiheeseen liittyvässä vastauksessa totesin, kun asian tarkemmin määrittelevästä pöytäkirjasta ei ole vielä ehdotusta olemassa, niin tämän lopullisempaa vastausta ei valitettavasti voi antaa.

Arvoisa puhemies! Suomen linjanahan on ollut tukea Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa mukaan lukien puolustuspolitiikka. Minä vähän hämmästelen oppositiojohtaja Itälän tapaa dramatisoida tätä Italian esitystä turvatakuujärjestelyistä. Saman tyyppinen solidaarisuuslauseke, käytännössä saman sisältöinen solidaarisuuslauseke, on jo olemassa konventin esityksessä, 42 artikla, joka on Suomen hallituksen ja eduskunnankin hyväksymä. Sen sisältönä on — ollaan tarkkoja — että hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata autetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien sotilaalliset voimavarat. Kyseessä kuitenkin on tietysti terroristihyökkäys, mutta tässä joutuu tietysti jatkokysymyksen esittämään välittömästi. Tilanne on sen kaltainen, että jos jonkinlainen muun tyyppinen hyökkäys tapahtuu, jätettäisiinkö tämä puolustusmekanismi käyttämättä, ja sitä ei jätetä, koska samassa solidaarisuuslausekkeessa on 4 momentti, joka toteaa, että Eurooppa-neuvosto seuraa kaikkia unionin alueeseen kohdistuvia uhkia. Tässä suhteessa haluaisin tarkentaa hallitukselta:

Tässä ilmeisesti ei ole mistään erityisen dramaattisesta kahtiajaosta kysymys, kun joudutaan tarkastelemaan tätä Italian tekemää esitystä turvalausekkeesta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä yleisessä solidaarisuuslausekkeessa, joka koskee terrorismia ja luonnonkatastrofeja, on ed. Kiljusen mainitsema muotoilu, jota me olemme tukeneet ymmärtääkseni kaikki tässäkin salissa. Sen sijaan pitää olla avoin ja rehellinen sille, että tämä 40 artiklan 7 kohta on luonteeltaan toisenlainen. Se liittyy tilanteisiin, joissa maata kohtaa aseellinen, varsinainen sotilaallinen hyökkäys, ja hakee mekanismia siihen. Nyt keskustellaan siitä, kuinka automaattinen tämä avunantomekanismi on, mikä on siinä hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan oma rooli, miten se suhteutetaan YK:n peruskirjan 51 artiklaan. Suomi on valmis kehittämään artiklaehdotusta muun muassa niillä rajauksilla, jotka aamulla olemme esittäneet. (Ed. Laakso: Ed. Kiljusen pitäisi tulla opintokerhoon mukaan! — Naurua)

Arvoisa puhemies! Hallitustenvälisessä konferenssissa Italia on tehnyt ehdotuksen, että kristilliset arvot mainittaisiin perustuslaillisen sopimuksen johdanto-osassa. Myös monet katoliset maat ovat kannattaneet tätä Italian ehdotusta.

Aikooko Suomi vastustaa kristillisten arvojen mainitsemista sopimuksen johdannossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Meidän perustavoitteemme on se, että esitettyä johdantoa ei sopimukseen tule, vaan se muutetaan julistukseksi.

Arvoisa herra puhemies! Tästä turvatakuuartiklasta vielä: Hallituksen aamuisen kannanoton mukaan siinä ongelmana on se, että apua voitaisiin antaa ilman, että asianomainen maa on apua pyytänyt, niin kuin muinoinen Neuvostoliitto teki aikanaan. Mutta eihän tämä tässä, herra pääministeri, ole se todellinen ongelma, vaan kuten täällä kyselytunnilla toisin kuin tässä paperissa olette sanonut, ongelmana tässä on se, että olisi tällaiset sotilaalliset turvatakuut, automaattinen lupaus turvatakuista jonkun EU-jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi. Näin ollen kysyn teiltä nykyisin käytettyyn tapaan:

Mitä vikaa on EU:n turvatakuissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Huomaan, että kokoomuksen puolelta esitettiin jo toisen kerran kysymyksessä väärä väite liittyen hallituksen kantaan. Hallituksen kantaa ei ole sidottu tähän kysymykseen siitä, onko apua pyydetty vai ei, vaan yhtä lailla tähän avunantovelvoitteen automaattisuuteen. Se on selkeästi sanottu. Minä voin lukea uudelleen tämän virkkeen: "Jos avunantovelvoite syntyy automaattisesti hyökkäyksen tapahduttua, ja riippumatta hyökkäyksen kohteena olevan maan pyynnöstä, ei ehdotettu sanamuoto ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä." Tässä ovat nämä molemmat elementit täsmälleen mukana, ja se on myös ollut hallituksen tarkoitus.

Puhemies! Omasta puolestani olen tyytyväinen hallituksen kannanottoon ja itse asiassa haluan rohkaista hallitusta menemään niin pitkälle kuin mahdollista sekä rakenneyhteistyössä että turvatakuissa. Mutta minun kysymykseni on: Kun toivottavasti Suomi nyt saa tyydyttävän ratkaisun yhdessä muiden EU-maiden kanssa, niin eikö, pääministeri, tämä riitä Suomen turvallisuusratkaisuksi moneksi vuodeksi eteenpäin, ja me pääsemme tästä iänikuisesta Nato-keskustelusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että meillä keskusteltavaa kyllä riittää, enkä hyvästä yrityksestä huolimatta nyt anna siihen aineksia lisää.

Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän artiklaan 40.7. Pääministeri on ilmoittanut, mikä on Suomen hallituksen kanta tähän asiaan. Kun te nyt olette vähän eri linjalla, jos kuitenkin tämä ilmoitettu kanta pitää, käytättekö te veto-oikeutta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Sopimus syntyy vasta sitten, kun on yksimielisyys olemassa hallitustenvälisessä konferenssissa. Minä uskon, että jokainen ymmärtää sen, että turvallisuuden perusratkaisut kuuluvat niihin ydinkysymyksiin, joissa jokainen maa ottaa hyvin tarkasti huomioon myös omat etunsa, punnitsee ne hyvin tarkoin, ja näin neuvotteluissa tullaan myös Suomen osalta tekemään. Hallitus tulee pitämään eduskuntaan tiivistä yhteyttä koko tämän neuvottelujen loppuvaiheen aikana, ja eduskunnalla tulee olemaan mahdollisuus ottaa kantaa kaikkiin niihin muotoiluihin, joita hvk:ssa esitetään, niihin kannanmäärityksiin, joita Suomi ottaa, eli eduskunta ei tule jäämään sivuun tästä tarkastelusta. Hallituksella ja eduskunnalla on mahdollisuus neuvottelujen loppuvaiheessa määrittää täsmälleen kantansa myös tähän yksityiskohtaan.

Arvoisa puhemies! Olisin vielä palannut tähän puolustuspolitiikkaan ja tähän rakenneyhteistyöhön. Nythän Solanan johdolla on valmisteltu Euroopan unionille turvallisuusstrategia, joka tullaan hyväksymään myöskin sitten joulukuussa. Ensimmäisessä versiossahan oltiin menossa aika pitkälle jo tällaiseen ennalta ehkäisevän iskun oppiin USA:n mallin mukaisesti.

Miten, arvoisa pääministeri, näette, minkälaiset linjat Suomella on tähän turvallisuusstrategiaan nähden ja miten ne ovat sopusoinnussa meidän liittoutumattomuutemme kanssa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! EU:n turvallisuusstrategian osalta Suomi korostaa tietysti ennalta ehkäisevän työn merkitystä. Erityisesti se ohjaa meidän politiikkaamme suhteessa tähän turvallisuusstrategiaan. Solanan alkuperäisessäkään ehdotuksessa ei ollut suoraa ehdotusta tällaisista ennalta ehkäisevistä iskuista. Sitä on haluttu tulkita siihen suuntaan, mutta kuten korostin, Suomen tavoite rakentaa laajempaa turvallisuutta maailmassa perustuu ennen muuta ennalta ehkäisevään toimintaan, kehitystoimintaan, jolla pystytään puuttumaan kriiseihin jo ennen niiden syntyä.

Arvoisa herra puhemies! Ensin pyydän pääministeriltä anteeksi: Minulla oli todellakin sellainen EU-ministerivaliokunnan asiakirja, joka on jaettu valiokunnassa ilman, että siinä sanotaan, että se on tiivistelmä. Minulla ei ole tätä vaiteliaisuuspyyntöasiakirjaa, josta ilmeisesti ei kovin paljon tässä nyt voi keskustella mutta jossa on se muotoilu, johon te viittasitte. Mutta kun nyt se muotoilu on nostettu tässä esiin, niin totean, että siinä todetaan: "Jos avunantovelvoite syntyy automaattisesti hyökkäyksen tapahduttua, ja riippumatta hyökkäyksen kohteena olevan maan pyynnöstä, ei ehdotettu sanamuoto - -". Siis siinä lukee "ja riippumatta". Eli tässäkin näyttäisi, niin kuin ongelmana olisi tämä riippumattomuus avunantopyynnöstä, mutta siitähän ei voi olla kyse.

En saanut kuitenkaan vastausta itse kysymykseen: Mitä vikaa hallituksen mielestä on EU:n turvatakuissa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Parhaillaan otsakkeen turvatakuu alla tätä keskustelua ollaan käymässä, minkälaisen sisällön se mahdollisesti saa. Sellaisia turvatakuita ei tällä hetkellä ole olemassa. Sen tähden ei kannata vastata kysymykseenkään, mitä vikaa niissä on. Jos haluaa spekuloida kysymyksellä, että turvatakuut olisivat, niin silloin tietysti pitää esittää myös jatkokysymys, ovatko ne turvatakuut todelliset, mikä on se mekanismi, jolla ne toimivat. Me pyrimme löytämään sellaisen järjestelyn, joka ottaa huomioon EU:ssa olevien jäsenmaiden tekemät, hieman toisistaan poikkeavat perustavat turvallisuusratkaisut. Minusta siihen on edellytyksiä olemassa, ilman että mennään nyt Italian esittämään muotoiluun. Uskon, että myös puheenjohtajavaltiolla on valmiutta kehittää tätä artiklaa sellaiseen muotoon, että tämän voivat sekä sotilasliittoon kuuluvat että liittoutumattomat maat hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on seurannut, niin ei voi olla tulematta siihen lopputulokseen, että meille kelpaa eurooppalaisessa yhteistyössä lähes kaikki muu, mutta ei se, että muut eurooppalaiset maat takaavat meidän turvallisuutemme. Kun täällä pääministeri sanoi, että ongelma on nimenomaan se, että tulee tämä automaattinen tarve antaa apua muille, niin kysynkin:

Ettekö pelkää sitä, että jos tulee tilanne, jota me emme toivo ja joka ei ole näköpiirissä, mutta tilanne, jossa me tarvitsemme apua, siinä tilanteessa apua ei välttämättä tulekaan, kun me olemme hyvin aktiivisesti toimineet sen eteen, että tällaista yhteistä avunantoa ei sovittaisi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä taas mentiin uhkakuvien puolelle, enkä nyt siihen halua vastata. Mutta oikeastaan näiden kysymysten osalta: Hallitus on saanut tänään tiedon, että sekä ulkoasiainvaliokunta että suuri valiokunta ovat yksimielisesti antaneet tukensa hallituksen kannalle, mutta aika monesta, erityisesti kokoomuksesta esitetystä puheenvuorosta on käynyt ilmi, että hallituksen kanta ei tyydytäkään eduskuntaa. Asettaa pienen kysymysmerkin, mutta luotan näiden kahden valiokunnan tekemiin päätöksiin.