Ville Itälä /kok:
Arvoisa puhemies! Esitän kysymykseni pääministerille
liittyen EU:n tuleviin kokouksiin, sen takia että Italia
teki eilen uuden kompromissiehdotuksen koskien myös EU:n tulevaa
yhteistä puolustusta. Jos katsoo tätä ehdotusta,
siinä on menty aika pitkälle siihen suuntaan,
jota Suomi on itse asiassa koko ajan ajanut.
Nyt kysyisinkin, kun hallituksen vastaus Italian ehdotukseen
voitaisiin tulkita aika kielteisesti, että eikö ole
vaara, jos Suomen hallitus haluaa nyt tehdä muutoksia,
että syntyy semmoisia ratkaisuja, että mennään
takaisin huonompaan suuntaan. Eikö pikemminkin pitäisi
tarttua tähän ehdotukseen, sen hyviin puoliin,
vaatia ehkä joitakin tarkennuksia, mutta ottaa tämä myönteisesti
vastaan eikä kielteisesti?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallitus on aamulla käsitellyt Italian muutosehdotuksia
ja antanut niistä vastauksen myös eduskunnalle.
Puolustusta koskevan artiklan, tämän artiklan
40.7, kohdalta olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että artikla
voidaan tulkita EU:n jäsenvaltioille osoitetuksi velvoitteeksi
antaa käytettävissä olevin keinoin sotilaallista
ja muuta apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle
jäsenmaalle, ja jos avunantovelvoite syntyy automaattisesti
hyökkäyksen tapahduttua, riippumatta hyökkäyksen
kohteena olevan maan pyynnöstä, ei ehdotettu sanamuoto
ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä.
Tämä on se kanta, jonka hallitus on tänään
eduskunnalle esittänyt.
Tämä on tietysti neuvottelukanta. Se, minkälaisilla
diplomaattisilla sanamuodoilla neuvotteluissa asia esitetään,
on toinen kysymys, mutta ongelma Italian ehdotuksessa on, että se
on, voi sanoa, liian automaattinen järjestelmältään.
Toisaalta se ei edes edellytä jäsenmaan avunpyyntöä.
Me haluamme kehittää tätä artiklaa.
Uskomme, että on hyvät edellytykset löytää järjestely, joka
ottaa huomioon sekä sotilasliitto Natoon kuuluvien että liittoutumattomien
maiden näkökulmat.
Ville Itälä /kok:
Arvoisa puhemies! Tosiaan, jos luetaan täältä lyhyesti
tämä lause, mitä hallitus on sanonut:
"Turvatakuita koskeva muotoilu voidaan tulkita velvoitteeksi antaa
käytettävissä olevin keinoin sotilaallista
ja muuta apua hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle
jäsenmaalle automaattisesti, ilman erillistä pyyntöä,
eikä tämä sellaisenaan ole hyväksyttävissä.
Tuskin tämä on suuri ongelma, että maat
menisivät auttamaan, jos niiltä ei ole sitä apua
pyydetty. Paremminkin toisin päin: täytyy olla
semmoinen automaatio, että tiedetään,
että jos apua pyydetään, niin se myös
saadaan. Nyt kysymys kuuluukin:
Onko hallitus sitten muuten valmis hyväksymään
tämän, jos tästä poistuu tämä epäselvyys tämän
pyynnön osalta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Hallitus kiinnitti huomiota sekä tähän automaatioon
että tähän puutteeseen, että ei
edellytetä, että apua on pyydetty. Nämä ovat
kaksi erillistä asiaa, ja molemmat ovat ongelmia. Kuten
sanoin, me olemme valmiita etsimään sellaista
ratkaisua, että se selkeästi osoittaa keskinäisen poliittisen
solidaarisuutemme unionin sisällä ja että tämä artikla
myös muotoillaan tavalla, joka ei sisällä ehdotonta,
automaattista avun antamisen velvoitetta.
Jari Vilén /kok:
Arvoisa herra puhemies! Suomen hallituksen täytyy olla
hyvin tyytyväinen Italian hallituksen tekemään
kompromissiesitykseen, koska hallituksen huolet koskivat aiemmin
näitä suljettuja ytimiä ja nyt Italia
esittää käytännössä sekä rakenneyhteistyön
osalta että yhteisen puolustuksen osalta avointa ja kaikkia koskevaa
järjestelyä, kunhan maa täyttää muun muassa
rakenneyhteistyön osalta tietyt kriteerit. Kysyisinkin
pääministeriltä:
Onko hallitus valmis nyt jo tällä pohjalla
hyväksymään ja ottamaan kantaa Suomen
mukanaoloon rakenneyhteistyössä, ja onko hallitus
valmis tekemään sen siten, että käytännössä tämä yhteistyö käynnistyy
jo ennen ratifiointiprosessin loppuun saattamista siten, että eduskunnalla on
selkeä kanta tähän asiaan joko tämän
vuoden loppuun mennessä tai hyvissä ajoin ennen
turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumista?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Rakenneyhteistyön osalta Italian
mallihan lähtee siitä, että hvk:ssa sovittaisiin
pöytäkirja, mutta ei kuten konventin ehdotuksessa,
että pöytäkirjan yhteydessä jo
otetaan kantaa siihen, mitkä maat lähtevät
mukaan, vaan aikanaan rakenneyhteistyön perustamisessa
meneteltäisiin niin kuin on tiivistetyn yhteistyön
kohdalla tapana, että halukkaat maat tekevät aiheesta
aloitteen ja neuvosto päättää yhteistyön
käynnistämisestä, ja siinä vaiheessa
tulee ensimmäinen vaihe, jolloin pitää ratkaista,
mitkä maat lähtevät mukaan, lähteekö myös
Suomi mukaan.
Mutta kun Italia ei ole tehnyt itse pöytäkirjastakaan
vielä ehdotusta, niin ei kannata tähän
ed. Itälän kysymyksen toiseen osioon Suomen mukaan
lähtemisestä vastata. Siihen kannattaa vastata
sitten, kun on myös pöytäkirja ja tämän
yhteistyön varsinainen sisältö tiedossa.
Suomi haluaa hyvin rakentavasti olla vaikuttamassa tämän
artiklan ja myös pöytäkirjan muotoiluun
sellaisella tavoitteella, että kaikki jäsenmaat
voisivat ottaa tähän yhteistyöhön
osaa.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Sekä ulkoasiainvaliokunta että suuri
valiokunta ovat tänään todenneet, että Italian
esitys ei sellaisenaan ole hyväksyttävissä,
ja tältä osin siis tukevat valtioneuvoston kantoja.
Olisin pääministeriltä halunnut tiedustella
myöskin sitä, kun kolme Suomen kannalta tärkeää asiaa
on vielä täysin auki: komissaarikysymys on täysin
levällään, suomalaisen työeläkejärjestelmän
tulevaisuus on vielä täysin auki ja myös
eduskunnan edellyttämä sosiaali-, terveys- ja
opetuspalvelujen, julkisten palvelujen, turvaaminen on täysin
levällään, mitä hallitus aikoo
tehdä, jotta nämä tärkeät
asiat voidaan myöskin saada lävitse?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Komissaarikysymyksen osalta Italia ei tehnyt
uutta ehdotusta. Kysymys on myös siltä osin avoinna.
Meillä on edelleen entinen tavoite olemassa. Työeläkejärjestelmään
aikanaan liittymissopimuksessa saamastamme poikkeuksesta pidetään
kiinni. Emme ryhdy käymään jäsenyysneuvotteluja
tämän asian osalta uudelleen, eli tässä tavoite
on saavutettu. Meillä on monta muutakin keskeistä tavoitetta.
Myös kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat
täysin auki. Institutionaalinen kokonaisuus on itse asiassa suurimmalta
osaltaan avoinna. Eli neuvottelut ovat nyt vaiheessa, jossa ulkoministereillä on seuraavan
kahden päivän aikana hyvin tiivis kokous, jossa
kokonaisuutta käydään lävitse,
ja hvk kokoontuu pääministeritasolla joulukuussa.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! Molemmat, sekä ulkoasiainvaliokunta
että suuri valiokunta, ovat hallituksen tavoin korostaneet sitä,
että kokonaisuus on tässä tärkeä.
Sen takia yksityiskohtien arviointi on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.
Mutta eräs asia, joka voidaan jo nähdä ilonaiheeksi,
on se, että pohjoisten alueitten asema on turvattu. Se
on tapahtunut Suomen ja Ranskan yhteisellä sitkeällä ponnistelulla.
Mutta epäselväksi oikeastaan jää,
mitä se käytännössä tarkoittaa.
Kysyisinkin pääministeriltä:
Millä tavalla ministerivaliokunta on ymmärtänyt
tämän vahvistuksen turvaavan sitten pohjoisten
alueitten erityisolot?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Me olemme pyytäneet eduskunnan valiokuntia
noudattamaan vaiteliaisuutta näiden muiden neuvottelutavoitteiden
osalta paitsi tämän puolustuksen osalta, joka
on julkistettu. Mutta pohjoisten harvaanasuttujen alueiden kohdalla
Suomella on ollut koko ajan oikeastaan kolme etenemistietä:
vahvistetaan liittymissopimuksen oikeudellinen jatkuvuus sellaisenaan; saadaan
erillinen bis-artikla Ruotsin ja Suomen pohjoisille harvaanasutuille
alueille; tai sitten lähinnä tämä Ranskan
kanssa yhteistyöllä haettu hanke, jossa samassa
artiklassa on mainittu pohjoisten harvaanasuttujen alueiden rinnalla
myös joitakin vuoristo- ja saaristoalueita.
Italian ehdotuksessa on tämä jälkimmäinen
sisällä ja sillä tavalla turvattu. Se
ei vielä takaa tulevien tukien tasoa. Tämä antaa
vaan oikeudellisen pohjan sille, että on oikeus antaa tukea
harvan asutuksen perusteella, ja se on meidän tavoitteemme
näissä perussopimusneuvotteluissa. Itse tuen tasosta
ja intensiteetistä päätetään
aina rahoituskausittain tehtävissä erillisissä neuvotteluissa
ja ratkaisuissa.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Kun nyt tämän muotoilun
takana ovat nämä maat, Saksa, Ranska ja Italia,
niin on oletettavissa, että se todennäköisesti
aika lailla tuossa muodossa tulee hyväksytyksi. Kyllä pääministeri osittain
varmasti vastasi tähän kysymykseen, minkä asetan,
mutta haluan kuulla sen vähän selkeämmällä kielellä.
Mitkä ovat tämän suurimmat puutteet,
ja mikä on, ihan lyhyesti, Suomen tavoite tässä?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ilmeisesti kysyjä tarkoitti tätä puolustusartiklaa?
(Ed. Kallis: Kyllä, kyllä!) Se artikla, kuten
muutkin artiklat, tulee voimaan vain hvk:n yksimielisellä päätöksellä.
Suomen tavoite on määritelty syyskuun alussa esitetyssä hallituksen selonteossa,
eduskunnan siihen antamassa vastauksessa. Nyt sitä on täsmennetty
tämän Italian esityksen osalta tänä aamuna
hallituksen antamalla päätöksellä,
johonka eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja suuri valiokunta ovat
vastanneet. Vastauksen perussisältö on se, että tämmöisessä avun
antamisen ehdottoman automaattisessa muodossa tämä järjestelmä ei
meille kelpaa. Tätä on näiltä osin
lievennettävä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Minä en kyllä oikein ota
selvää hallituksen kannasta tässä asiassa.
(Ed. Elo: Se ei ole hallituksen vika!) Italian ehdotus on selkeä sotilaallisen
liittoutumisen artikla. Kun sen lukee, se antaa sotilasturvatakuut,
se on ihan puhdas perusmalli sotilaallisesta liittoutumisesta. Täytyy
sanoa, että mitä tulee hallituksen varaukseen,
se on siinä artiklassa, kun viitataan YK:n peruskirjan
51 artiklaan, jossa juuri pyydetään itse sitä apua.
Hallituksen huoli ei ole millään lailla perusteltu.
Eli, herra pääministeri, kysynkin teiltä:
Onko tässä yhteydessä Suomi valmis
luopumaan sotilaallisesta liittoutumisesta? Tämä on
se peruskysymys.
Mitä tähän liittyen tarkoitti tasavallan
presidentti, kun hän sanoi, että turvatakuut eivät
lisää Euroopan eivätkä Suomen
turvallisuutta? Mitä presidentti tarkoitti sillä?
Ja vielä lukisin, mitä ulkoministeri Tuomioja viime
tiistaina kirjoitti Hufvudstadsbladetissa:
"Artikeln om säkerhetsgarantier kommer knappast att
godkännas eller så förvandlas den till
en mera allmän solidaritetsklausul som hänvisar
till FN-stadgan. För det territoriella försvaret finns
Nato för dem som anser sig vara i behov av sådana
garantier."
Puhemies:
Edustaja, kysymykseen varattu aika on päättynyt.
Eli nyt mennään aivan eri suuntaan Italian
ehdotuksessa, kuin mistä Tuomioja kirjoitti päivää aikaisemmin.
Mihin suuntaan nyt mennään teidän arvionne
mukaan, herra pääministeri?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Italian ehdotusta voidaan tietysti luonnehtia
eri nimikkeillä. Se on hyvin samansukuinen kuin on sotilasliitolla
oleva määrittely, ilman että sillä olisi
sotilasliiton rakennetta olemassa.
Mutta itse ed. Sasin peruskysymykseen hallitus on tänään
vastannut. Me emme hyväksy tätä ehdotusta,
ja eduskunnan molemmat valiokunnat, jotka asiaa käsittelevät,
ovat yhtyneet tähän hallituksen kantaan ymmärtääkseni
yksimielisesti.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! Turvatakuut ovat yhtä kuin keskinäinen
puolustusvelvoite. Keskinäisen puolustusvelvoitteen hyväksyminen,
aivan kuten ed. Sasi toteaa, merkitsee EU:n muuttamista sotilasliitoksi.
Tältä pohjalta on tietenkin mielenkiintoista,
että puheenjohtaja ed. Itälä antaa tukensa
tällaiselle ehdotukselle, joka merkitsee EU:n
muuttamista sotilasliitoksi.
Mutta kysymykseni hallitukselle on: Riippumatta nyt ehdotuksesta,
jonka Italia on tehnyt, mikä on Suomen hallituksen kanta
tähän keskinäiseen puolustusvelvoitteeseen,
sen sisällyttämiseen EU:n perustuslailliseen sopimukseen?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Siihen on vastaus tässä aamuisessa
hallituksen esityksessä. Me olemme ottaneet puheenjohtajavaltion
esitykseen kantaa. Olemme odottaneet sitä luonnollisesti,
koska puheenjohtajavaltion velvollisuutena on tietysti rakentaa sitä pohjaehdotusta.
Tästä eteenpäin Suomi tulee varmasti
neuvottelujen eri vaiheissa olemaan sitten myös aktiivinen
itse omilla muotoiluillaan, mutta niiden paikka ei ole tässä nyt
ja tänään.
Antero Kekkonen /sd:
Herra puhemies! Tämä puheenjohtajavaltion
esitys tuskin tulee jäämään
arkistoon. Se pitää sisällänsä sen
kaltaisia aineksia, jotka ovat tulleet jäädäkseen
tähän eurooppalaiseen keskusteluun. Asiasta on
esitetty monta kysymystä, enkä ala niitä toistaa,
mutta kun Suomen hallitus parhaillaan rakentaa puolustusasiaa koskevaa
selontekoansa, niin olisi kai aika luonnollista, että tällainen
esitys, joka jää eurooppalaiseen keskusteluun,
tulee näkymään myös siinä työssä,
mitä hallitus tekee tämän selontekonsa
yhteydessä. Onko näin?
Ed. Eero Reijonen merkitään
läsnä olevaksi.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Oman selontekomme aikataulu on rytmitetty
juuri niin, että meillä on tiedossa se sopimus,
jonka unionin puitteissa, jäsenmaiden kesken, olemme tehneet,
jotta EU:n perussopimus on tiedossa, se millä tavalla turvallisuus-
ja puolustuspoliittinen ulottuvuus EU:ssa kehittyy. On tärkeää,
että tiedämme sen rakentaessamme omaa turvallisuus-
ja puolustuspoliittista selontekoa. Siksi se artikla, joka hvk-neuvotteluissa syntyy,
otetaan hyvin tiiviisti huomioon omaa selontekoa valmistellessamme.
Maija-Liisa Lindqvist /kesk:
Arvoisa puhemies! Tämä ehdotus laittaa ajattelemaan
monia eri vaihtoehtoja, mihin tilanteisiin kenties saatetaan joutua,
ja sikäli on varsin hyvä, että hallitus rauhassa
katsoo, mikä on Suomen malli, millaiseen Suomi voi lähteä mukaan.
Haluaisin kysyä esimerkiksi sitä, onko ollut esillä ajatus,
mikäli päädytään yhteiseen
puolustusvelvoitteeseen Euroopan unionin sisällä ja
maa, joka joutuu vaikeuksiin, jos joutuu, on Nato-maa ja pyytää apua, millä tavoin
tämä linkki toimii, ratkaistaanko se Euroopan
unionin sisällä yhteisen puolustusvelvoitteen
osalta vai onko mukana silloin myös Nato?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tässä oli liian monta jos-sanalla
alkavaa kysymystä. On parempi, että pääministeri
ei julkisesti tähän spekulaatioon vielä osallistu.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Herra puhemies! EU-puolustus on tietynlainen irtiotto tästä USA-vetoisesta
Natosta, mutta yhtä kaikki tämä EU:n sotilasydin
ja turvatakuutkin rakennetaan kuitenkin Naton puitteisiin. (Ed.
Elo: Ed. Tennilä, ei pidä paikkaansa!) Miten liittoutumaton
Suomi voisi niihin mukaan mennä? Jos olen oikein ymmärtänyt,
Ruotsi ja Irlanti liittoutumattomina maina ainakin ovat heti alussa
lähteneet siitä, että ei voida mennä mukaan,
kun kuitenkin kysymyksessä on Nato-liittouman eräs
muoto ja sen eurooppalainen pilari, jota nyt tehdään.
Miksi Suomi pyörittelee tätä liittoutumiskysymystä tällä tavoin,
vähän erikoisella lailla?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Sen osalta, että Italian ehdotuksessa
todetaan Nato-maiden keskinäisestä toiminnasta myös
Euroopan unionin perussopimuksessa: Se sopii meille. Se ei ole Suomelle
erityinen ongelma. On järkevää tunnustaa,
ja se on tehty moneen kertaan, että Nato on relevantti
toimija Euroopassa. Suurin osa Euroopan unionin jäsenistä kuuluu
Natoon, ja meillä ei voi olla mitään
sitä vastaan, jos määritellään
myös Euroopan unionin perussopimuksessa, että nämä maat
ovat keskinäisen puolustuksen järjestäneet
Naton puitteissa.
Suomella on Naton kanssa jo erittäin monipuolista yhteistyötä erityisesti
kriisinhallinnan puolella, ja meidän on syytä tätä yhteistyötä kehittää jatkossakin.
Olli Nepponen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin,
kansalaisille hyväksynnän vahva perusta oli turvallisuuden
lisääminen. Nyt Italian ehdotus sisältää tämän
periaatteen kirjaamisen sopimukseen. Toiseksi Suomi on vahvasti
ollut mukana ja kehittämässä kriisinhallintayhteistyötä,
ja tämä myöskin rakenneyhteistyön
myötä vain tiivistäisi tätä.
Eikö nyt kaiken kaikkiaan Italian ehdotus anna meille
hyvän lähtökohdan näiden asioiden ratkaisemiseksi
sitten, kun perustuslaillinen sopimus hyväksytään?
Se täyttää nämä odotukset, ja
kansalaiset hyväksyvät myöskin EU:n yhteisen
puolustuksen.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Kuten totesin, rakenneyhteistyön
osalta Italian ehdotus on hyvä pohja. Se on hyvin lähellä sitä,
että sen pohjalta saadaan sellainen rakenneyhteistyö syntymään,
joka tavoitteidemme mukaan on avoin. Se kehittää kriisinhallintaan käytettävää voimaa,
ja yhteistyöstä on uskoakseni saatavissa sellainen,
että myös Suomi voi harkita siihen osallistumista.
Mutta kuten aikaisemmassa aiheeseen liittyvässä vastauksessa
totesin, kun asian tarkemmin määrittelevästä pöytäkirjasta
ei ole vielä ehdotusta olemassa, niin tämän lopullisempaa
vastausta ei valitettavasti voi antaa.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Suomen linjanahan on ollut tukea Euroopan
unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa mukaan
lukien puolustuspolitiikka. Minä vähän hämmästelen
oppositiojohtaja Itälän tapaa dramatisoida tätä Italian
esitystä turvatakuujärjestelyistä. Saman
tyyppinen solidaarisuuslauseke, käytännössä saman
sisältöinen solidaarisuuslauseke, on jo olemassa
konventin esityksessä, 42 artikla, joka on Suomen hallituksen
ja eduskunnankin hyväksymä. Sen sisältönä on — ollaan tarkkoja — että hyökkäyksen
kohteeksi joutunutta maata autetaan kaikin käytettävissä olevin
keinoin mukaan lukien sotilaalliset voimavarat. Kyseessä kuitenkin
on tietysti terroristihyökkäys, mutta tässä joutuu
tietysti jatkokysymyksen esittämään välittömästi.
Tilanne on sen kaltainen, että jos jonkinlainen muun tyyppinen
hyökkäys tapahtuu, jätettäisiinkö tämä puolustusmekanismi
käyttämättä, ja sitä ei
jätetä, koska samassa solidaarisuuslausekkeessa
on 4 momentti, joka toteaa, että Eurooppa-neuvosto seuraa
kaikkia unionin alueeseen kohdistuvia uhkia. Tässä suhteessa
haluaisin tarkentaa hallitukselta:
Tässä ilmeisesti ei ole mistään
erityisen dramaattisesta kahtiajaosta kysymys, kun joudutaan tarkastelemaan
tätä Italian tekemää esitystä turvalausekkeesta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tässä yleisessä solidaarisuuslausekkeessa,
joka koskee terrorismia ja luonnonkatastrofeja, on ed. Kiljusen
mainitsema muotoilu, jota me olemme tukeneet ymmärtääkseni
kaikki tässäkin salissa. Sen sijaan pitää olla
avoin ja rehellinen sille, että tämä 40
artiklan 7 kohta on luonteeltaan toisenlainen. Se liittyy tilanteisiin, joissa
maata kohtaa aseellinen, varsinainen sotilaallinen hyökkäys,
ja hakee mekanismia siihen. Nyt keskustellaan siitä, kuinka
automaattinen tämä avunantomekanismi on, mikä on
siinä hyökkäyksen kohteeksi joutuneen
maan oma rooli, miten se suhteutetaan YK:n peruskirjan 51 artiklaan.
Suomi on valmis kehittämään artiklaehdotusta
muun muassa niillä rajauksilla, jotka aamulla olemme esittäneet.
(Ed. Laakso: Ed. Kiljusen pitäisi tulla opintokerhoon mukaan! — Naurua)
Sari Essayah /kd:
Arvoisa puhemies! Hallitustenvälisessä konferenssissa
Italia on tehnyt ehdotuksen, että kristilliset arvot mainittaisiin perustuslaillisen
sopimuksen johdanto-osassa. Myös monet katoliset maat ovat
kannattaneet tätä Italian ehdotusta.
Aikooko Suomi vastustaa kristillisten arvojen mainitsemista
sopimuksen johdannossa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Meidän perustavoitteemme on se, että esitettyä johdantoa
ei sopimukseen tule, vaan se muutetaan julistukseksi.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tästä turvatakuuartiklasta
vielä: Hallituksen aamuisen kannanoton mukaan siinä ongelmana
on se, että apua voitaisiin antaa ilman, että asianomainen
maa on apua pyytänyt, niin kuin muinoinen Neuvostoliitto
teki aikanaan. Mutta eihän tämä tässä,
herra pääministeri, ole se todellinen ongelma,
vaan kuten täällä kyselytunnilla toisin
kuin tässä paperissa olette sanonut, ongelmana
tässä on se, että olisi tällaiset
sotilaalliset turvatakuut, automaattinen lupaus turvatakuista jonkun
EU-jäsenmaan joutuessa sotilaallisen hyökkäyksen
kohteeksi. Näin ollen kysyn teiltä nykyisin käytettyyn
tapaan:
Mitä vikaa on EU:n turvatakuissa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Huomaan, että kokoomuksen puolelta esitettiin
jo toisen kerran kysymyksessä väärä väite
liittyen hallituksen kantaan. Hallituksen kantaa ei ole sidottu
tähän kysymykseen siitä, onko apua pyydetty
vai ei, vaan yhtä lailla tähän avunantovelvoitteen
automaattisuuteen. Se on selkeästi sanottu. Minä voin
lukea uudelleen tämän virkkeen: "Jos avunantovelvoite
syntyy automaattisesti hyökkäyksen tapahduttua,
ja riippumatta hyökkäyksen kohteena olevan maan pyynnöstä,
ei ehdotettu sanamuoto ole sellaisenaan Suomen hyväksyttävissä."
Tässä ovat nämä molemmat elementit
täsmälleen mukana, ja se on myös ollut
hallituksen tarkoitus.
Mikko Elo /sd:
Puhemies! Omasta puolestani olen tyytyväinen hallituksen
kannanottoon ja itse asiassa haluan rohkaista hallitusta menemään
niin pitkälle kuin mahdollista sekä rakenneyhteistyössä että turvatakuissa.
Mutta minun kysymykseni on: Kun toivottavasti Suomi nyt saa tyydyttävän
ratkaisun yhdessä muiden EU-maiden kanssa, niin eikö,
pääministeri, tämä riitä Suomen
turvallisuusratkaisuksi moneksi vuodeksi eteenpäin, ja
me pääsemme tästä iänikuisesta
Nato-keskustelusta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Minä luulen, että meillä keskusteltavaa kyllä riittää,
enkä hyvästä yrityksestä huolimatta nyt
anna siihen aineksia lisää.
Eero Akaan-Penttilä /kok:
Arvoisa puhemies! Palaan vielä tähän
artiklaan 40.7. Pääministeri on ilmoittanut, mikä on
Suomen hallituksen kanta tähän asiaan. Kun te
nyt olette vähän eri linjalla, jos kuitenkin tämä ilmoitettu
kanta pitää, käytättekö te
veto-oikeutta?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Sopimus syntyy vasta sitten, kun on yksimielisyys
olemassa hallitustenvälisessä konferenssissa.
Minä uskon, että jokainen ymmärtää sen,
että turvallisuuden perusratkaisut kuuluvat niihin ydinkysymyksiin,
joissa jokainen maa ottaa hyvin tarkasti huomioon myös
omat etunsa, punnitsee ne hyvin tarkoin, ja näin neuvotteluissa
tullaan myös Suomen osalta tekemään.
Hallitus tulee pitämään eduskuntaan tiivistä yhteyttä koko
tämän neuvottelujen loppuvaiheen aikana, ja eduskunnalla
tulee olemaan mahdollisuus ottaa kantaa kaikkiin niihin muotoiluihin,
joita hvk:ssa esitetään, niihin kannanmäärityksiin,
joita Suomi ottaa, eli eduskunta ei tule jäämään
sivuun tästä tarkastelusta. Hallituksella ja eduskunnalla
on mahdollisuus neuvottelujen loppuvaiheessa määrittää täsmälleen
kantansa myös tähän yksityiskohtaan.
Outi Ojala /vas:
Arvoisa puhemies! Olisin vielä palannut tähän
puolustuspolitiikkaan ja tähän rakenneyhteistyöhön.
Nythän Solanan johdolla on valmisteltu Euroopan unionille
turvallisuusstrategia, joka tullaan hyväksymään
myöskin sitten joulukuussa. Ensimmäisessä versiossahan
oltiin menossa aika pitkälle jo tällaiseen ennalta
ehkäisevän iskun oppiin USA:n mallin mukaisesti.
Miten, arvoisa pääministeri, näette,
minkälaiset linjat Suomella on tähän
turvallisuusstrategiaan nähden ja miten ne ovat sopusoinnussa
meidän liittoutumattomuutemme kanssa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! EU:n turvallisuusstrategian osalta Suomi korostaa
tietysti ennalta ehkäisevän työn merkitystä.
Erityisesti se ohjaa meidän politiikkaamme suhteessa tähän
turvallisuusstrategiaan. Solanan alkuperäisessäkään
ehdotuksessa ei ollut suoraa ehdotusta tällaisista ennalta
ehkäisevistä iskuista. Sitä on haluttu
tulkita siihen suuntaan, mutta kuten korostin, Suomen tavoite rakentaa laajempaa
turvallisuutta maailmassa perustuu ennen muuta ennalta ehkäisevään
toimintaan, kehitystoimintaan, jolla pystytään
puuttumaan kriiseihin jo ennen niiden syntyä.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ensin pyydän pääministeriltä anteeksi:
Minulla oli todellakin sellainen EU-ministerivaliokunnan asiakirja,
joka on jaettu valiokunnassa ilman, että siinä sanotaan,
että se on tiivistelmä. Minulla ei ole tätä vaiteliaisuuspyyntöasiakirjaa, josta
ilmeisesti ei kovin paljon tässä nyt voi keskustella
mutta jossa on se muotoilu, johon te viittasitte. Mutta kun nyt
se muotoilu on nostettu tässä esiin, niin totean,
että siinä todetaan: "Jos avunantovelvoite syntyy
automaattisesti hyökkäyksen tapahduttua, ja riippumatta
hyökkäyksen kohteena olevan maan pyynnöstä,
ei ehdotettu sanamuoto - -". Siis siinä lukee "ja riippumatta". Eli
tässäkin näyttäisi, niin kuin
ongelmana olisi tämä riippumattomuus avunantopyynnöstä,
mutta siitähän ei voi olla kyse.
En saanut kuitenkaan vastausta itse kysymykseen: Mitä vikaa
hallituksen mielestä on EU:n turvatakuissa?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Parhaillaan otsakkeen turvatakuu alla tätä keskustelua
ollaan käymässä, minkälaisen sisällön
se mahdollisesti saa. Sellaisia turvatakuita ei tällä hetkellä ole
olemassa. Sen tähden ei kannata vastata kysymykseenkään,
mitä vikaa niissä on. Jos haluaa spekuloida kysymyksellä, että turvatakuut
olisivat, niin silloin tietysti pitää esittää myös
jatkokysymys, ovatko ne turvatakuut todelliset, mikä on
se mekanismi, jolla ne toimivat. Me pyrimme löytämään
sellaisen järjestelyn, joka ottaa huomioon EU:ssa olevien
jäsenmaiden tekemät, hieman toisistaan poikkeavat
perustavat turvallisuusratkaisut. Minusta siihen on edellytyksiä olemassa,
ilman että mennään nyt Italian esittämään
muotoiluun. Uskon, että myös puheenjohtajavaltiolla
on valmiutta kehittää tätä artiklaa
sellaiseen muotoon, että tämän voivat
sekä sotilasliittoon kuuluvat että liittoutumattomat
maat hyväksyä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on
seurannut, niin ei voi olla tulematta siihen lopputulokseen, että meille
kelpaa eurooppalaisessa yhteistyössä lähes
kaikki muu, mutta ei se, että muut eurooppalaiset maat
takaavat meidän turvallisuutemme. Kun täällä pääministeri
sanoi, että ongelma on nimenomaan se, että tulee
tämä automaattinen tarve antaa apua muille, niin
kysynkin:
Ettekö pelkää sitä, että jos
tulee tilanne, jota me emme toivo ja joka ei ole näköpiirissä,
mutta tilanne, jossa me tarvitsemme apua, siinä tilanteessa
apua ei välttämättä tulekaan,
kun me olemme hyvin aktiivisesti toimineet sen eteen, että tällaista
yhteistä avunantoa ei sovittaisi?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Tässä taas mentiin uhkakuvien
puolelle, enkä nyt siihen halua vastata. Mutta oikeastaan näiden
kysymysten osalta: Hallitus on saanut tänään
tiedon, että sekä ulkoasiainvaliokunta että suuri
valiokunta ovat yksimielisesti antaneet tukensa hallituksen kannalle,
mutta aika monesta, erityisesti kokoomuksesta esitetystä puheenvuorosta
on käynyt ilmi, että hallituksen kanta ei tyydytäkään
eduskuntaa. Asettaa pienen kysymysmerkin, mutta luotan näiden
kahden valiokunnan tekemiin päätöksiin.