Täysistunnon pöytäkirja 101/2004 vp

PTK 101/2004 vp

101. TIISTAINA 5. LOKAKUUTA 2004 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

1) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomus 2003

 

Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on nyt käsiteltävänä talousvaliokunnan mietintö Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta vuodelta 2003. Sehän on se vuosi, joka jäi viimeiseksi edesmenneen, äskettäin kuolleen pääjohtaja Matti Vanhalan osalta. Hänhän suoritti erittäin arvokkaan päivätyön Suomen rahapolitiikassa.

Suomen Pankin valtuuston kertomus on osa sitä valvontatoimintaa, jota eduskunta harjoittaa. Meillähän ovat eduskunnan alaisina, jos näin voidaan sanoa, organisaatioina tällä hetkellä Suomen Pankin lisäksi Kansaneläkelaitos ja Yleisradio. Näistä Kansaneläkelaitos antaa myös kertomuksensa ja samaten Yleisradio.

Tähän Suomen Pankin valtuuston kertomukseen sisältyy nyt ensimmäistä kertaa myös Rahoitustarkastuksen osuus. Rahoitustarkastuslakiahan muutettiin äskettäin, ja sen seurauksena Rahoitustarkastus joutuu antamaan vähintään kerran vuodessa toimenpiteistään kertomuksen Suomen Pankin valtuustolle. Valtuuston toiminta viime vuonna oli tietystikin kaksiosainen sillä tavoin, että osa liittyi aikaisemman eduskunnan toimintaan ja sitten loppuosa tämän eduskunnan toimintaan. Mielestäni pankkivaltuusto viime vuonna onnistui tässä tehtävässään. Vuoden loppupuolellahan oli esillä pankkivaltuuston kannalta tärkeä hallituksen esitys, jossa haluttiin puuttua Suomen Pankin asemaan ja sen rahastoihin ja uudistaa myös näitä johtajanimityksiä. Se kuitenkin siirtyi hallituksen tarkoittamasta vuoden lopusta tälle vuodelle, joten sen käsittely on varsinaisesti sitten vuoden päästä.

Tässä kertomuksessa on paitsi Rahoitustarkastusta koskeva merkittävä osuus — Rahoitustarkastushan on sillä tavoin tärkeä, että kaikki me, jotka olimme pankkikriisin aikana tässä talossa, muistamme sen, jolloin 1 miljardi markkaa oli pieni raha ja parhaimmillaan eduskunta antoi omalla päätöksellään 50 miljardia markkaa suomalaisen pankkijärjestelmän ylläpitämiseksi — mutta eduskunnan talousvaliokunta on omassa toiminnassaan myös vierailemalla Rahoitustarkastuksessa ja muutoin sitä asiantuntijana kuulemalla pitänyt yhteyttä sillä tavoin, että meillä olisivat seurannassa myös maailmanlaajuisesti toimivat rahoitusmarkkinat ja niissä olevat epäkohdat, joita voidaan viime vuosilta lukea esimerkiksi Yhdysvaltain Enronin osalta tai Italian Parmalatin suurissa, laajoissa konkursseissa. Tässä suhteessa Rahoitustarkastuksen tehtävä myös pankkivaltuuston näkökulmasta on tullut entistä tärkeämmäksi, ja toivottavasti pankkivaltuusto tämän myös jatkossa sellaisena ottaa.

Talousvaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty huomiota sellaiseen asiaan, jonka eduskunnan talousvaliokunta otti jo vuonna 96 mietinnössään esille, jossa se halusi kehittää Suomen Pankin ja eduskunnan välistä yhteistyötä talouspoliittisissa asioissa. Aikanaan, kun oli pankkivaliokunta eduskunnassa, joka hoiti Suomen Pankin ja suomalaisen pankkijärjestelmän asiat ja Suomen itsenäisyyden juhlarahaston asiat, silloin tällä valiokunnalla oli paljon aikaa ja sitä eduskuntatyössä pidettiin herrasmies- ja -naisvaliokuntana. Kun asiat siirtyivät eduskunnan talousvaliokunnalle, jonka toimikenttä on hyvin laaja, siinä yhteydessä sitten vuonna 96 talousvaliokunnan — en nyt muista, olinko varajäsen, mutta en ainakaan varsinainen jäsen — mietinnössä kiinnitettiin huomiota siihen, että tätä yhteistyötä Suomen Pankin kanssa pitäisi parantaa niin, että talouspoliittiset asiat ajankohtaisina tulisivat myös ainakin eduskunnan talousvaliokunnan käsittelyyn.

Kun itse olin pitkään ollut pankkivaliokunnassa ja myös mukana talousvaliokunnan toiminnassa ja kun sitten ministerinä ollessa tarjoutui tilaisuus tähän asiaan puuttua, vuonna 98, kun Emun toteutumista, euron toteuttamista Suomessa koskeva Suomen Pankin lainsäädäntö kokonaan uudistettiin, siinä yhteydessä todettiin hallituksen esityksessä, että tätä toimintaa tulisi kehittää. Siinä tuotiin esille se, että säännökset tarjoavat mahdollisuuden luoda tehokas kuulemismenettely, jossa Suomen Pankin pääjohtajaa tai muita johtokunnan jäseniä kuullaan eduskunnan talousvaliokunnassa ajankohtaisista rahapoliittisista tai muista keskuspankkien toimintaan liittyvistä kysymyksistä.

Nykyinen lainsäädäntöhän antaa mahdollisuuden siihen, että pankkivaltuusto voi tuoda eduskuntaan kertomuksia myös kesken tämän toimintavuoden, ja monessa mielessä se olisi kyllä paikallaan. Esimerkiksi voisi ottaa vaikkapa tämänhetkisen tilanteen, jossa tarvittaisiin tällaista riippumatonta asiantuntemusta, jota Suomen Pankki laajoine asiantuntijajoukkoineen edustaa. Olisi erittäin tärkeätä, että kansanedustajille tällaista tietoa tuotaisiin. Nythän ollaan järjestämässä ensi viikolla Dipolissa merkittävää talouspoliittista tilaisuutta, mutta se ei ole eduskunnan päätöksenteko-organisaation kannalta paras mahdollinen tapa, vaan se on eräs seminaari muiden joukossa, tärkeä toki sekin.

Silloin kun tätä tehtäväjakoa mietittiin, esillä oli myös se, mikä on talousneuvoston rooli, talousneuvoston, jota pääministeri johtaa ja jossa Suomen Pankin ohella ovat hallituksen edustajat, työmarkkinajärjestöt ja muut asiantuntijatahot Suomessa, mutta tämänkin hyvin tärkeän elimen keskustelut ovat luottamuksellisia. Ne ovat tärkeitä tietysti yhteiskunnan kokonaiskehityksen kannalta, mutta eduskunnalle näistä ei sillä tavoin ole hyötyä.

Tässä suhteessa talousvaliokunta on nyt mietintöönsä sisällyttänyt toiveen ja ehdotuksen siitä, että nyt Suomen Pankin uuden pääjohtajan, joka kesällä astui virkaansa, johdolla ja pankkivaltuuston johdolla — Ala-Nissilä, Heinäluoma — voitaisiin toteuttaa tätä lain pykälää käytännössä, niin että pankkivaltuusto ja Suomen Pankki lähestyisivät eduskuntaa näillä ajankohtaisilla raporteilla. Tämä olisi todellakin monessa mielessä tärkeä asia, koska Suomen Pankki välillisesti hallitsee hyvin laajaa sektoria.

Olen tässä lähdössä, mikä on myös selitys poistumiselle, Senerin järjestämään suomalaisten energialaitosten seminaariin, jossa valtion omistajapolitiikka on esillä. Eduskunta on välillisesti mukana kymmenissä erilaisissa yhtiöissä, joissa pitäisi myös ottaa kantaa siihen, millä tavoin näitä yhtiöitä kehitetään, mikä on valtion omistajapolitiikka, minkälaisia päätöksiä tehdään. Tässä suhteessa on varmasti oppimista. Viittaan vain Yleisradion hallintoneuvoston menettelyihin, joissa kyllä unohdettiin se, mikä on hallintoneuvoston tehtävä ja vastuu. Herra paratkoon, jos se olisi ollut tai olisi pörssiyhtiö. Tässä suhteessa tätä toimintaa tulisi mielestäni kehittää.

Tähän, arvoisa puhemies, eduskunnan talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota ja on omalta osaltaan mukana rakentamassa tätä yhteistyötä Suomen eduskunnan talouspoliittisen asiantuntemuksen kehittämiseksi ja taloudellisen tiedon lisäämiseksi.

Ed. Roger Jansson merkitään läsnä olevaksi.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärsin talousvaliokunnan puheenjohtajan ed. Skinnarin arvioineen pankkivaltuustojen toimintaa viime vuodelta myönteisesti, ja se onkin paikallaan varmasti. On tehty ahkerasti työtä ja tehty tärkeitä valintoja, niin kuin pitääkin.

Arvoisa puhemies! Suomen Pankista annetun lain mukaan eduskunnan pankkivaltuuston on Suomen Pankin hallintoa ja toimintaa valvovana toimielimenä annettava eduskunnalle vuosittainen kertomuksensa. Pankkivaltuustolla on lisäksi tarvittaessa, niin kuin edellä viitattiin, mahdollisuus antaa niin sanottuja ajankohtaiskertomuksia rahapolitiikan toteuttamisesta ja muusta pankin tai eurojärjestelmän toiminnasta.

Eduskunnassa talousvaliokunta käsittelee Suomen Pankkia koskevat asiat. Omassa mietinnössään pankkivaltuuston vuotta 2003 koskevasta kertomuksesta talousvaliokunta muistuttaa näistä tehtävistä ja toivoo, että pankkivaltuusto informoisi eduskuntaa ajankohtaiskertomuksilla ja muutoinkin Suomen Pankki talousvaliokuntaa poikkeuksellisista ajankohtaisista taloudellisista tapahtumista sekä Suomen Pankin ja sen yhteydessä toimivan Rahoitustarkastuksen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Pankkivaltuusto, totta kai, pyrkii vastaamaan tähän toiveeseen.

Kertomuksessaan pankkivaltuusto käsittelee perinteiseen tapaan sekä Suomen että euroalueen taloudellista kehitystä kertomusvuoden aikana, yhteistä rahapolitiikkaa, hintavakauden toteutumista sekä yhteisen rahapolitiikan Suomen taloudelle asettamia erityishaasteita. Omassa mietinnössään talousvaliokunta ei juurikaan puutu näihin seikkoihin ehkä siitä syystä, että Suomi on selvinnyt muutaman viime vuoden taloudellisista ongelmista paremmin kuin useimmat muut euromaat.

Uusi laki Rahoitustarkastuksesta tuli voimaan 1.7.2003. Lain mukaan Rahoitustarkastuksen johtokunnan tehtävänä on toimittaa vuotuinen kertomus Rahoitustarkastuksen toiminnasta pankkivaltuustolle. Tämän lisäksi pankkivaltuusto voi harkintansa mukaisesti sisällyttää tämän vuosikertomuksen asioita eduskunnalle annettavaan omaan kertomukseensa sekä käsitellä tavoitteista ja niiden toteutumisesta annettua johtokunnan kertomusta osana valtuuston kertomusta.

Talousvaliokunnan aiemmin esittämän toivomuksen ja Rata-lain uudistuksen johdosta pankkivaltuuston kertomukseen sisältyykin nyt ensimmäistä kertaa katsaus Rahoitustarkastuksen hallinnosta ja tehtävistä, Rahoitustarkastuksen vakaudesta ja kehityksestä kertomusvuoden aikana sekä Rahoitustarkastuksen toiminnasta rahoitusmarkkinoiden valvojana. Lisäksi kertomuksessa on eduskunnan pankkivaltuuston oma arvio Rahoitustarkastuksen toiminnasta ja Ratan kohtaamista haasteista.

Uuden lain myötä Rahoitustarkastus sai lisää valtuuksia, mutta sen mukaan viranomainen ei vielä tässä yhteydessä saanut riittävän kattavia tietojensaanti- ja kuulemisoikeuksia markkinoiden väärinkäytöksiin liittyvää tutkintatyötä varten.

Arvoisa puhemies! Omassa kertomuksessaan pankkivaltuusto katsookin, että sisäpiiririkkomusten ja muiden väärinkäytösten selvittäminen kärsii vakavalla tavalla siitä, ettei poliisilla ole riittäviä resursseja talousrikostutkintaan. Tämän vuoksi pankkivaltuusto pitää kertomuksessaan tärkeänä, että poliisin ja oikeuslaitoksen voimavaroja talousrikostutkinnassa vahvistetaan. Osin tilannetta voisi helpottaa myös Rahoitustarkastuksen tutkinta- ja sanktiomahdollisuuksia kehittämällä. Talousvaliokunta toteaa, että valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2005 ehdotetaan määrärahalisäyksiä talousrikollisuuden torjuntaan.

Talousvaliokunta korostaa omassa mietinnössään, että sen käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys laajaksi arvopaperimarkkinalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamiseksi. Arvopaperimarkkinalakiin ehdotetaan lisättäväksi keskeiset sisäpiirikauppoja ja markkinoiden manipulointia koskevat markkinoiden väärinkäyttöön liittyvät säännökset. Laissa säädettäisiin myös arvopaperivälittäjän velvollisuudesta ilmoittaa Rahoitustarkastukselle epäilyttävistä arvopaperikaupoista ja laajennettaisiin Rahoitustarkastuksen oikeutta saada tarpeelliset tiedot säännösten noudattamisen valvomiseksi. Rahoitustarkastus saisi myös markkinoiden väärinkäyttöön liittyvän kuulemisoikeuden. Edelleen rahoitustarkastuslakiin lisättäisiin uudet säännökset rikemaksusta, jonka määräisi Rahoitustarkastus, ja seuraamusmaksusta, jonka määräisi markkinaoikeus Rahoitustarkastuksen esityksestä. Henkilöpiiriä, jolle Rahoitustarkastus voisi antaa julkisen huomautuksen, ehdotetaan laajennettavaksi. Lain tultua hyväksytyksi ja voimaan Rahoitustarkastuksen mahdollisuudet valvoa arvopaperimarkkinoita ja ehkäistä väärinkäytöksiä oleellisesti paranisivat.

Arvoisa puhemies! Pankkivaltuusto on tyytyväinen siihen, että Rahoitustarkastuksen toimintamahdollisuudet uuden lainsäädännön myötä paranevat. Vapaasti toimiville ja globaaleille rahoitusmarkkinoille on tärkeää, että valvontaviranomaisilla on riittävät mahdollisuudet kontrolloida riskikeskittymiä ja markkinaosapuolten toimintatapojen oikeellisuutta. Pankkivaltuusto myös toivoo, että vuodelle 2005 kaavaillut resurssilisäykset talousrikostorjuntaan toteutuvat.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta on mietinnössään käsitellyt myös pankkivaltuuston kertomusta, kuten täällä jo valiokunnan puheenjohtaja ed. Skinnari totesi. Me peräänkuulutamme vuosittaisten kertomusten lisäksi niin sanottuja ajankohtaiskatsauksia rahapolitiikan toteutumisesta ja muusta pankin toiminnasta sekä muutoinkin poikkeuksellisista taloudellisista tapahtumista, jottei niistä tarvitse lukea lehdistä vaan jotta saataisiin sisäpiiritietoa. Myös tulevaisuuteen tähtääviä katsauksia tarvitaan varsinkin ajankohtina, jolloin käsitellään tulevaisuutta kuten nyt budjettikäsittelyssä. Näin tehdään yritysmaailmassa, eikä se ole lainkaan hassumpi tapa.

Arvoisa herra puhemies! Kuten jo ed. Ala-Nissiläkin totesi, myös talousvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että menossa on useita lainmuutoksia, joilla pyritään tuomaan lisää valtaa ja mahdollisuuksia Rahoitustarkastukselle valvoa talousrikoksia ja harmaata taloutta. Kuitenkin, niin kuin ed. Ala-Nissilä totesi, tässä on erittäin suuri hankaluus sen takia, että poliisilla ei ole riittäviä voimavaroja näitten asioitten selvittämiseen. Mitä yleensäkin tulee poliisien voimavaroihin, niin haluan painottaa sitä, että niitä tulisi lisätä, jotta myös tällä sektorilla pääsisimme eteenpäin.

Muuten tämä valtuuston kertomus on hyvä; se on edistynyt edellisestä vuodesta ja menossa eteenpäin. Toivottavasti seuraavana vuonna voimme antaa siitä vielä paremman lausunnon.

Ed. Anni Sinnemäki merkitään läsnä olevaksi.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ei ole sinänsä mitään vastaan sanottavaa ed. Saarikankaan asialliseen puheenvuoroon. Mutta sen sijaan haluan teroittaa kyllä sitä, että puhuttaessa harmaan talouden, kenties mustankin talouden, markkinoista ja Rahoitustarkastuksen vastuusta ei ole kysymys oikeastaan vielä poliisikysymyksestä. Kysymys on siitä, että Rahoitustarkastuksella itsellään pitää olla niin ammattitaitoinen, laadukas ja määrällisesti riittävä koneisto, että se kykenee sinänsä pitämään valvontaa yllä jo ennakolta ehkäisevällä tavalla, niin ettei jouduta poliisivaiheen tutkimuksiin näissä yhteyksissä. Tämä asia tietysti edellyttää ja merkitsee todella sitä, että Rahoitustarkastuksen resursointi palkkapoliittisesti kilpailukykyisenä laitoksena on elintärkeä kysymys Suomen rahamarkkinoitten luotettavuutta ajatellen.

Erkki  Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kanerva tilannetajua loistavasti hallitsevana näki minun nimeni seuraavana puhujana, hän taitavasti sanoi sen, mitä minun ensiksi piti sanoa, elikkä ajattelin täsmälleen samoin asian ensiksi huomioiden, että Rahoitustarkastuksen osalta ennen mustaa taloutta on tietysti juuri kysymys siitä, mitä ed. Kanerva äsken juuri totesi. Elikkä yhdyn täydellisesti tähän näkemykseen ja huomautukseen.

Toiseksi totean sen, että tässä olisi nyt juuri ehkä ollut sisäministeriön johdolla tehdyn muun työn valmistuttua paikallaan laajemmin käsitellä mustaa taloutta ja harmaata taloutta ja niitten välimaastossa olevaa toimeliaisuutta, joka saattaa vaikuttaa erittäin merkittävästi Rahoitustarkastuksen valvontavelvollisuuteen ja siihen resursointiin, mitä siltä pitää edellyttää. Elikkä tässä ollaan todella suuren asian kanssa tekemisissä. Todettakoon nyt vaan, että itse harmaa talous jo pelkästään merkitsee 2,5 miljardin euron verotulojen menetystä valtiolle. Sitten kun se ympätään niin sanottuun rehelliseen talouteen, niin sitten ollaankin jo erittäin vakavan ongelman kanssa tekemisissä.

Reijo Kallio /sd:

Herra puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä Rahoitustarkastus ja sen toiminnan kehittäminen on vahvasti esillä. Tämä on tärkeää, mutta haluan ottaa tähän rahoitusvalvontaan hieman laajemman näkökulman.

Meillä on mielestäni nimittäin tällä hetkellä eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita koskeva ongelma, ja se on se, että lainsäädäntö mahdollistaa rahoituslaitosten liiketoiminnallisen keskittämisen, mutta rahoituslaitosten valvonta tältä osin on järjestämättä. Valvonta on mielestäni hajallaan sekä toimialoittain että maittain. Yksi vastaus tähän ongelmaan on siirtyminen vähitellen kohti yleiseurooppalaista valvontaa. Liikkeelle pitäisi ehkä lähteä siitä, että vähintään kahdessa maassa toimivan rahoituslaitoksen valvonta annetaan rahoituslaitoksen kotimaan lisäksi myöskin niin sanotulle isäntämaalle, esimerkiksi Nordean tapauksessa Ruotsin lisäksi myös Suomelle.

Seuraava askel voisi sitten olla Euroopan unionin alueella toimivien valvojien yhtenäisistä toimintatavoista ja säännöistä päättäminen, ja lopullinen tavoite olisi eurooppalaisen rahoitusvalvojan perustaminen. Mielestäni kuitenkin on oleellista, että rahalaitosten valvonta saadaan nopeasti vastaamaan liiketoiminnan muutoksia, ja tässä asiassa niin Suomen kuin Suomen Pankinkin tulee olla aktiivinen ja aloitteellinen.

Keskustelu päättyy.