Täysistunnon pöytäkirja 101/2004 vp

PTK 101/2004 vp

101. TIISTAINA 5. LOKAKUUTA 2004 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laeiksi kuntien valtionosuuslain 30 §:n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b §:n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

 

Sari  Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtion ja kuntien keskinäisessä kustannusjaon tarkistuksessa on käynyt ilmi, että valtion tulisi maksaa kunnille ensi ja sitä seuraavana vuonna noin puoli miljardia euroa. Hallitus aikoo kuitenkin siirtää näiden rahojen maksun usealle vuodelle, jopa vuoteen 2008 asti, vaikka kuntien talous kaipaisi kohennusta juuri nyt. Nämä rahat ovat välttämättömiä kunnille niin hoitotakuun turvaamiseksi kuin muiden peruspalvelujen järjestämiseksi, ja siksi pidänkin tärkeänä, arvoisa herra puhemies, että tätä lakiesitystä ei tällaisenaan hyväksytä vaan että eduskunta kävisi rehellisen keskustelun kuntatalouden tilasta. Saisimme todellakin ne rehelliset luvut, miltä se kuntatalous näyttää. Uskon, että sen jälkeen eduskunnan enemmistö päätyisi siihen, että nämä rahat maksettaisiin mieluumminkin etuajassa eikä tämän kaltaisella esityksellä, minkä hallitus on eduskuntaan tuonut, vaarannettaisi vakavasti kuntien mahdollisuuksia tuottaa palveluita.

Ikävä asia, että valtiovarainministeri Kalliomäki lähti salista pois, koska hän on ilmeisesti Nurmijärvellä puhuessaan — ainakin Helsingin Sanomista luin — vaatinut kuntia huolehtimaan palveluiden riittävistä resursseista. Mielestäni Kalliomäen vaateet ovat lähinnä olleet absurdeja, jopa vastuunpakoilua henkilöltä, joka on vahvasti vastuussa kuntataloudesta. Ministeri Kalliomäen tekemät molemmat talousarvioesitykset ovat olleet nettovaikutuksiltaan kunnille negatiivisia. Vaikka viime hallituksen aikana kuntatalous oli tiukka, silloin ainakin hitaasti ja varmasti kuntatalous pikkuhiljaa koheni, vaikka tiukkaa oli silloinkin, mutta Vanhasen hallituksen aikana kuntatalous on kiristynyt ja kuntien tosiasialliset mahdollisuudet turvata peruspalvelut ovat heikentyneet. Olisi ollut hyvä, että ministeri Kalliomäki olisi jäänyt tänne tätä keskustelua kuuntelemaan.

Ministeri Kalliomäki kunnallisvaaliehdokkaana pitämässään puheessa neuvoi ottamaan peruspalvelubudjetin käyttöön. Hän kehotti, että otettaisiin käyttöön peruspalvelubudjetti. Olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä, mutta se on aika mahdotonta, koska kyllä hallitus on päävastuussa siitä, kun peruspalvelubudjettia tehdään, koska siinä on kyse siitä, että kuntien kanssa yhdessä katsotaan, mitkä ovat velvoitteet, mitkä ovat menot, ja ne täytyy tasapainottaa. Toivonkin, että kunnallisvaaliehdokas Kalliomäen neuvo kantautuu tänne eduskuntaan ja valtiovarainministeri Kalliomäki ja Vanhasen hallitus ottavat tästä neuvosta vaarin.

Tosiasia on se, että kunnille on tullut uusia velvoitteita ilman että niihin on annettu riittävästi voimavaroja. Samaan aikaan, ikävä kyllä, kuntien verotulot ovat pienentyneet ja kustannukset kasvaneet. Kaiken päälle nyt hallitus aikoo siirtää tästä kustannusten noususta kunnille kuuluvien rahojen maksatuksen pitkälle tulevaisuuteen. Tätä ei missään nimessä saa hyväksyä, enkä usko, että eduskunnan enemmistö sitä hyväksyy, jos ja kun me saamme valtiovarainvaliokuntaan ja eduskuntaan ne tosiasialliset luvut, missä tilanteessa kuntatalous tällä hetkellä on.

Haluan tässä kiinnittää eduskunnan huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta ja oikeuskansleri ovat kiinnittäneet vakavaa huomiota siihen, että eduskunta on saanut kuntataloudesta vain keskimääräiset luvut. Tosiasia on se, että kunnat ovat erilaisia. Meillä on suuria kuntia, Pääkaupunkiseutu, meillä on keskisuuria kuntia ja pieniä kuntia. On hyvin tärkeätä, että oikeuskanslerin huomautus otetaan tosissaan ja myöskin valtiovarainvaliokuntaan tulevat sellaiset luvut, joista nähdään, mikä näissä eri kokoisissa kunnissa on tällä hetkellä tilanne.

Arvoisa herra puhemies! Budjettiesityksessä väitetään, että valtion toimenpiteiden nettovaikutus kunnille olisi ilman indeksikorotuksia positiivinen, noin 120 miljoonaa euroa, ja indeksikorotusten kanssa noin 256 miljoonaa euroa. Tosiasia kuitenkin on, että budjetin nettovaikutus kuntien talouteen on negatiivinen, jos realistisesti ja rehellisesti katsotaan, mikä kuntien tilanne on. On hyvin valitettavaa, että näissä laskelmissa on unohdettu se, että esimerkiksi Kansallisesta terveyshankkeesta sovittiin, että puolet kustannuksista on kuntien vastuulla ja puolet valtion. Nyt on ainoastaan laskettu lisääntyneet valtionosuudet ja on unohdettu, että kunnille tulee terveyshankkeen toteutuksesta vähintäänkin saman suuruinen rahoitusvastuu, noin 75 miljoonaa euroa. Voidaan puhua varmasti jopa 100 miljoonasta eurosta. Sama koskee Sosiaalialan kehittämishanketta. Jos tämän päälle vielä tulee se, että kunnille ei korvata kustannusten noususta aiheutuneita lisämenoja kuin 75-prosenttisesti, niin tosiasia on, että kuntien katettavaksi jää kustannusten noususta noin neljännes.

Kun näitä muutamia esimerkkejä tässä laskee, niin ainakaan oman laskuoppini mukaisesti ei voi sanoa, että kuntien mahdollisuudet merkittävästi paranevat tuottaa peruspalveluita, joten uskon, että kun tämä laskelma uudestaan katsotaan, niin enemmistö eduskunnasta tulee sen kannalle, että kyllä tämä pakkolaina olisi oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden nimissä kunnille etupainotteisesti maksettava.

Hyvin huolestuttavaa on se, että tulevien vuosien osalta budjetissa lähdetään siitä, että kuntatalous kääntyy kehyskaudella joskus tuossa 2008 vähän valoisammaksi kunnille ja sitä ennen kuntatalous tulee olemaan alijäämäinen. Valtiovarainministeriön lähtöoletukset ovat toki tavoitteellisia, sen kyllä ymmärrän, mutta tämän päivän arkitodellisuuden valossa lähtöodotukset ovat täysin epärealistisia, siis että verotulot kasvaisivat 4 prosenttia ja kustannusten nousu olisi 4 prosenttia. Kun nämä lähtöoletukset me tiedämme nyt jo kestämättömiksi ja pettäviksi, niin tosiasia on se, että ei kuntataloudessa näillä näkymin ole valoa näkyvissä. Silläkin perusteella, arvoisa herra puhemies, tämä pakkolaina pitäisi kunnille maksaa siinä ajassa kuin se kuuluu ja mieluimmin kyllä etupainotteisesti.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä tulee tekemään esityksensä siitä, että kustannusten tarkistuslaskennasta aiheutuva valtionosuuslisäys, joka on periaatteessa valtion velkaa kunnille, on suoritettava kunnille etupainotteisesti esitettyä nopeammin, ja edellytämme, että näistä luvuista saadaan yksimielisyys, ja edellytämme sitä, että peruspalvelubudjetti todellakin otetaan käyttöön, niin kuin valtiovarainministeri Kalliomäki on viisaasti vaatinut, että tämä peruspalvelubudjettitarkastelu tehdään eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa, koska se on hallitukselta jäänyt tekemättä, ja ryhdytään katsomaan, miten pikkuhiljaa saadaan kuntataloutta tasapainoon.

Aivan lopuksi, arvoisa herra puhemies, haluan kiinnittää huomiota siihen, että näyttää, että hallituksen keinot tasapainottaa kuntatalous, ovat verojen ja maksujen korotuksia. Kuntaministeri Manninen on useaan otteeseen todennut, että hänen mielestään maksuja pitäisi korottaa veronalennusten vastapainoksi ja maksujen tulosidonnaisuutta pitäisi lisätä. Mehän tiedämme, keihin nämä kohdistuisivat: tavallisiin keskituloisiin palkansaajiin. Sen takia meidän on huolehdittava eduskunnassa, että hallituksen aikeet eivät toteudu.

Vielä toinen asia. Päinvastoin kuin käsitin hallitusneuvotteluissa keskustellun, hallitus kovaa vauhtia valmistelee kiinteistöveron ala- ja ylärajojen nostamisia. Mihin johtaa kiinteistöveron alarajan nostaminen? Noin 150 kuntaa joutuu pakkonostamaan kiinteistöveronsa, ja tämän maksavat tavalliset ihmiset vastikkeissaan ja vuokrissaan. Toivon todella, kun täällä on ministeri Luhtanenkin paikalla, että pidättäytyisitte näistä verojen ja maksujen korotuksista. Kyllä mielestäni ainakin tavallista helsinkiläistä palkansaajaa aivan riittävästi on jo kuritettu, kun yhteisöveroa on leikattu ja palveluita on jouduttu kiristämään.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sarkomaa kiinnitti aivan oikeaan asiaan huomiota. Kyllähän nyt on niin kuin kovuuden kolkkoa kyytiä tämä, mitä hallitus tarjoaa. Jos me katsomme tunnuslukuja, mitä siellä on maakunnittain tapahtumassa tai jopa kunnittain, niin todella on huolestuttava tilanne, ja ennen kaikkea eihän talous ole itseisarvo, vaan itseisarvo on se, että niitä hyvinvointipalveluja ei kerta kaikkiaan jossakin Lapin maakunnassa 6—11 euron vuosikatteella pystytä tarjoamaan. Kaiken huipuksihan tässä vielä hallitus valmistelee myös lakiesitystä, jossa valtionosuuksien lakisääteisistä tarkistuksista luovuttaisiin kokonaan, ja se on sietämätöntä ja kestämätöntä, jos semmoinen ratkaisuvaihtoehto tulee, että kunnat edelleen pannaan valtiovarainministeriön ikeen alle yhä tiukemmin. Kyllä silloin on todella kyseenalaista, mikä on kuntien itsehallinnollinen asema. Ei enää sen jälkeen voida puhua, että kuntasektori on itsehallinnollinen, vaan kyllä se hallinto siirtyy silloin täysin rahaministeriön ruuvin alle ja siihen, mitä siellä on tapahtumassa.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys tarkoittaa tosiasiassa valtion yksipuolista pakkolainaa kunnilta ja samalla kuntalaisten tärkeistä peruspalveluista. Nämä kuntien valtionosuuksien tarkistusrahathan merkitsevät sitä, että valtio on maksanut liian vähän valtionosuuksia verrattuna kuntien todellisiin lakisääteisiin menoihin. Kunnat ovat siis joutuneet elämään säästöliekillä verrattuna siihen, millaiset tulot eduskunta on tarkoittanut kunnilla olevan.

Kun valtaosa kuntien menoista kohdistuu niiden lakisääteisten velvoitteiden suorittamiseen, niin tämä säästökuurilla eläminen on väistämättä näkynyt siinä, miten ja millaisella laatutasolla kunnat hoitavat peruspalveluitaan. Jos ajatellaan vaikka koulupalveluita, niin niissä on erityisiä puutteita nimenomaan perusopetuksessa. On erittäin huolestuttavaa, että korkeaan osaamiseen pyrittäessä meillä nykyisin tulee noin 10 prosenttia koulupudokkaita. Tätä määrää on todellakin saatava pienennettyä, ja sitä silmälläpitäen on mielestäni välttämätöntä ryhtyä pienentämään perusopetuksen ryhmäkokoja, lisäämään opetuksen tukipalveluja sekä erityisopetuksen resursseja, ja esimerkiksi kouluterveydenhoito tulisi nostaa nykyisestä niukkuudesta kasvaneita tarpeita vastaamaan, samoin uudistaa neuvolapalveluita. Tässä yhteydessä on todettava, että hallitushan aikoo laistaa myös siitä lupauksestaan, että ikäluokkien pienenemisestä johtuva säästö perusopetuksessa osoitettaisiin tämän perusopetuksen laadun parantamiseen.

Hallitus ei ole liioin huomioinut laskelmissaan esimerkiksi tulevan vuoden budjetissa, kun kuntien menoja pohditaan, päihdeongelmien lisääntymistä, sitä, miten viinaveron kevennyksestä aiheutuvat alkoholihaitat tuottavat laskua kunnille. Kunnat joutuvat maksamaan noin 80 prosenttia päihdehaitoista. Monissa kunnissa näyttääkin siltä, että esimerkiksi lastensuojelun menot yllättävät ja tekevät erityisen vaikeaksi tulevan vuoden budjetin laadinnan, ja nämä lastensuojelun lisääntyvät menothan osaltaan liittyvät perheissä ilmeneviin päihdeongelmiin.

Mielestäni kuntien valtionosuuksien tarkistusrahat tulisi aivan lain edellyttämällä tavalla antaa täysimääräisesti kunnille. Nämä yli 500 miljoonaa euroa ovat siis tosiasiassa kuntien rahoja, jotka ovat jääneet hallituksen kirstuun vain sen tähden, että kunnallisten palvelujen todellisista kustannuksista ei maksuhetkellä ole ollut reaaliaikaista tietoa. Erityisen kipeästi näitä rahoja tarvittaisiin tulevana vuonna, kun kuntien lakisääteisiä velvoitteita edelleen lisätään ja varsinkin kun kuntien tulisi nyt huolehtia hoitotakuun sujumisesta ja käyttöönotosta laadukkaasti. Julkisissa hoivapalveluissa on tälläkin hetkellä tuhansien henkilöiden vajaus. Erityisen huolestuttavana merkkinä pidän sitä, että kahden vuoden sisällä valmistuneista sairaanhoitajista joka neljäs on lähtenyt ulkomaille töihin, vaikka näiden hoitajien työpanosta kipeästi täällä tarvittaisiin. Suomessahan etenkin vanhuspalveluissa hoitajien määrä suhteessa potilaisiin on selvästi laatusuositusten alapuolella ja alhainen myös muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kun vanhusten laitoshoidossa suositellaan, että tämä suhde olisi 0,8, niin se on keskimäärin vanhainkodeissa 0,44 ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 0,6:n paikkeilla.

Haluan tässä yhteydessä mainita myös sen, että kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä omassa vaihtoehtobudjetissaan on kiinnittänyt aivan erityisesti tähän huomiota ja esittää rahoituksen sille, millä tavoin ensi vuonna jo luotaisiin 10 000 uutta työpaikkaa hyvinvointipalveluihin kaikki julkiset palvelut huomioiden.

Kunnat ovat joutuneet kireän talouden vuoksi keskittämään voimansa pakollisiin lakisääteisiin palveluihin, ja samalla on käynyt niin, että sellaiset palvelut ovat kärsineet, jotka kuitenkin toisivat pitkällä tähtäimellä säästöä julkiselle taloudelle. Viittaan esimerkiksi omaishoidon tukeen, jonka kehitys on ollut varsin vaatimatonta. Valtaosa omaishoitajista ei saa kuntien harkinnanvaraista tukea sen vuoksi, että kunnilla ei ole liikkumavaraa laajentaa omaishoidon tukea, vaikka sillä pitkällä tähtäimellä kyllä saataisiin merkittäviä säästöjä esimerkiksi vanhusten laitoshoitokustannuksista.

Kuntaliittohan on ottanut hyvin jämäkästi kantaa valtionosuuksien tarkistusrahoihin. Kuntaliitto pitää vääränä tätä valtioneuvoston esitystä jaksottaa kunnille kuuluvat tarkistusrahat seuraaville neljälle vuodelle ja varsinkin sitä, että se suurin summa jätetään jopa niin kauas kuin vuodelle 2008. Tämä on erityisen ongelmallista siitä näkökulmasta, että sekä Kuntaliiton että valtion arvioiden mukaan kuntatalous on heikoimmillaan tänä ja ensi vuonna. Tietysti tulevaisuudesta on vaikea sanoa, mutta kyllä sitä rahaa todellakin ensi vuonna tarvittaisiin. Kuntaliittohan on ehdottanut, että tämän voimassa olevan lain mukaisesti tämä koko 502 miljoonaa euroa maksettaisiin kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana.

Haluan vielä todeta sen, kun hallituksen budjettiesityksessä arvioidaan, että kuntien toimintamenojen lisäys ensi vuonna pysyisi neljän prosentin paikkeilla, että kyllä tämä arvio täytyy asettaa todellakin uudelleen tarkasteltavaksi, sillä kustannuksia tulee kasvattamaan ja on jo kasvattanut ikärakenteen muutoksesta aiheutunut hoitotarpeen kasvu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetustoimessa esimerkiksi erityisopetuksessa olevien oppilaiden selvä määrän kasvu.

Jos valtio ei tätä velkaansa maksa kunnille, niin kyllä se käytännössä johtaa siihen, että joko kunnat joutuvat laiminlyömään näiden tärkeiden palvelujen kehittämistä tai sitten ne joutuvat korottamaan kunnallisveroa. Tämä taas kyllä lyö korville hallituksen tavoitteita keventää verotusta. On hölmöläisen peiton paikkausta keventää valtionveroja ja samalla kaventaa kuntien liikkumatilaa palveluiden järjestämisessä ja tärkeiden menokohteiden rahoituksessa, jolloin sitten kunnat joutuvat tekemään sen verotuksen kiristämisen. Minusta tätä lakiesitystä kyllä tulisi pohtia myös siitä näkökulmasta, millä tavoin kuntien perustuslailliset oikeudet toteutuvat tällaisessa valtion yksipuolisessa pakkolainassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä ehkä aika ainutlaatuinen tilanne, että hallituspuolueiden linjaa tässä asiassa on nyt tällä hetkellä puolustamassa yksi edustaja. (Ed. Kähkönen: Kaksi!) — Kaksi edustajaa, äsken taisi olla hetki, kun ei ollut oikein ketään, paitsi puhemies tietysti, mutta hän ei osallistu näihin päivädebatteihin. (Ed. Lamminen: Hän ei puolusta!)

Mutta kuitenkin tämä asia on hyvin tärkeä ja sen takia olisi hyvä, että tästä syntyisi keskustelua. Tämähän on sama asia ehkä tietysti aika tavalla, mistä ed. Korhonen käytti tänään välikysymyspuheenvuoron. Onko niin, että hallituspuolueet säästävät panoksia siihen, en tiedä? Olisi nyt jo aika tästä keskustella, niin kuin ed. Räsäsen puheenvuorosta kävi ilmi ja sitä ennen jo muutenkin, sillä tämä asia koskee jokapäiväistä kuntakentän toimintaa ja kuntien mahdollisuutta antaa jäsenilleen palveluja.

Tämä on hyvin vakava kysymys yleensäkin, jos kuntien tilanne heikkenee entisestään. Hoitajien tulotaso Suomessa on yksi viidesosa siitä, mitä se on Euroopan unionissa keskimäärin. Opiskelijat eivät enää hakeudu hoito- ja hoiva-alan oppilaitoksiin. Ihan oikeasti tulee sairaanhoitaja- ja hoitajapula, myöskin pula lähihoitajista, ihmisistä, joita tarvitaan hoivatyössä. Heitä ei niin vain enää saada kuntien tehtäviin, jos palkkataso pidetään matalana. Jos kunnilla on talous koko ajan heikoilla, niin millä maksetaan palkkaa?

Täällä sekä ed. Sarkomaa että ed. Räsänen molemmat puhuivat hoitotakuusta. Hoitotakuu astuu voimaan 1.3.2005. Leikkaukset, jotka kohdistuisivat pitkiin hoiva- ja hoitojonoihin — siis ihan oikea leikkaustoiminta sillä tavalla, että leikkauspotilaita hoidettaisiin — pitäisi olla hoidettuna siis syyskuun alkuun 2005. Huomasin juuri, että Kymenlaakson sairaanhoitopiiri oli pystynyt kuukauden sisällä poistamaan hoito- ja leikkausjonoista yli tuhat potilasta, mutta se tapahtui hoitamalla jonoa, ei hoitamalla potilaita. Eli hoidettiin jonosta potilaita pois katsomalla, että he ovat olleet siellä ikään kuin "turhaan". Tämä on kyllä aika hankala tapa hoitaa potilaita, kun hoidetaan jonoja ja lähetetään kirjeitä, että te ette kuulu sinne. Tämä liittyy taas uuteen pisteytysjärjestelmään, joka tuodaan kynnykseksi sille tapahtumalle, pääseekö asianomainen enää leikkausjonoon vaiko ei. Olen varma siitä, että jonoista poistetaan ihmisiä, jotka tarvitsisivat leikkaushoitoa.

Kaiken kaikkiaan myös, jos kuntien talous on siis edelleen heikko, kunnat eivät myöskään pysty osoittamaan sairaanhoitopiireille tarvittavia lisäresursseja, taloudellisia resursseja, jotta niin kutsuttu hoitotakuu eli hallituksen esitys 77 tulisi toteutettua. Eri tahoilla on arvioitu, että tämän lain vaatima lisärahoitusmäärä on 1—5 prosenttia. Kuntajohtajat pitävät nyt sitten sellaista ojennuskoulua kunnanvaltuutetuille ja sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenille ja ehkä myöhemmin myös hallituksen jäsenille siitä, että ei pidä osoittaa tätä sairaanhoitopiirien vaatimaa rahaa. Esimerkiksi Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on esittänyt 4 prosentin kuntien maksujen lisäämistä sairaanhoitopiirin budjettiin. Nyt kun sairaanhoitopiirit eivät saa tarvittavaa rahoitusta, jota kunnat eivät siis pysty maksamaan, niin on selvää, että potilaita hoitotakuun tarkoittamassa mielessä ei pystytä enää hoitamaan julkisissa sairaanhoitolaitoksissa vaan heitä joudutaan ohjaamaan yksityissektorille tai, niin kuin tiedämme, myös EU:n muihin jäsenmaihin.

Yksityistäminen on siis yksi tulos, joka seuraa kuntien huonosta taloudellisesta asemasta ja siitä tilanteesta, että valtiovalta ei huolehdi kuntien mahdollisuudesta tarjota asukkailleen palveluja. Me tiedämme, että kuntien tehtävänä on järjestää palvelut, mutta järjestämisvelvollisuus on aika heikoilla, jos ei ole, millä järjestää. Näin ollen köyhä kunta köyhtyy vielä enemmän, kun se osoittaa palvelujen tuottajan muualta kuin oman sairaanhoitopiirin alueelta. Tämä rahasumma, mikä kuitenkin joudutaan maksamaan tästä ostopalvelusta, ei palaa enää kuntaan tai sairaanhoitopiiriin.

Kun tätä asiaa katsoo kokonaisuutena, niin on varsin kyseenalaista, miksi jatketaan valtionveron alentamislinjalla, annetaan verohelpotuksia, jotka kohdistuvat euromääräisesti tietysti suurituloisiin kaikkein voimakkaimmin. Näin valtion kirstuun ei verotuloja sitten tule, jolloinka ongelma vaikeutuu entisestään. Eivät myöskään kuntien saamat verotulot kasva, kun tiedämme, että esimerkiksi työtulovähennyksiä ja muita on nostettu.

Ed. Ilkka Taipale merkitään läsnä olevaksi.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Suuri huolenaihe Suomessa on se, että eriarvoisuus on taas kasvanut ja tietysti tähän liittyy myöskin se, että on olemassa eriarvoisuutta vielä viimeisen pysäkinkin osalta. Köyhä suomalaismies kuolee nimittäin neljä vuotta aikaisemmin kuin ylimmän tuloluokan mies, jolla on ollut hyvä terveyspalvelukin käytettävissään. Siksi nämä julkiset terveyspalvelut ovat niin tärkeitä.

Aina tuonne lamaan saakka Suomessa olikin myönteinen kehitys, mutta silloin tuli muutos ja vuosina 1991—2002 terveysmenojen osuus bkt:stä Suomessa on pudonnut ainoana Oecd-maana 0,5 prosenttia. Samaan aikaan esimerkiksi Portugali lisäsi terveysmenojen osuutta bkt:stä yli 3 prosenttia. Jos verrataan julkisia terveysmenoja, jotka ovat vertailukelpoisimpia, niin tässäkin vertailussa Suomi on Oecd-vertailussa selvästi keskiarvon alapuolella. Kun Saksa esimerkiksi käyttää bkt:stään terveysmenoihin 8,6 prosenttia, Islanti 8,3 prosenttia, Ruotsi 7,9 prosenttia, Ranska 7,4 prosenttia, Norja 7,4 prosenttia ja Tanska 7,3 prosenttia, niin Suomen osuus on enää 5,5 prosenttia bkt:stä julkisiin terveysmenoihin. Me olemme todella pahasti pudonneet kovien leikkausten seurauksena.

Terveysprojekti oli ehdottoman tarpeellinen. Oli ruvettava johonkin, kun näkyi tämä paha tilanne jonoista ja myös siitä, että terveysväen tilanne oli katastrofaalisen vaikea: uupumus on ollut yleistä liian vähällä väellä teetettyjen töiden vuoksi. Tässä on se peruskysymys: Rahaa on liian vähän. Näillä resursseilla ei pystytä kunnollista terveyspalvelua turvaamaan kaikille.

Terveysprojekti on ollut tarpeellinen. Samoin on erittäin tärkeätä, että hoitotakuu tulee voimaan, koska se sitten pakottaa jotakin tekemään. Ilman näitä pakkoja mitään ei tapahtuisi. Ongelma vain on se, että tähän hoitotakuuseen ei nyt osoiteta riittävästi rahoja. Tästä voi seurata hyvin vakavalla tavalla se, että ensinnäkin työpaikoilla terveyspuolella tahti vain kiihtyy ja siitä voi sitten seurata se, että siellä ei kohta ole ketään. Tämähän on Lapin terveyskeskusten kriisin todellinen syy. On liian pitkään teetetty liian vähällä väellä ja sitten ei saada enää ketään, ei lääkäreitä ja kohta ei saada sairaanhoitajiakaan.

Mutta tällaisesta liian vähällä rahalla teettämisestä ja uusien velvoitteiden laittamisesta, joka sinänsä on oikein, voi seurata myös se, että yksityistäminen voimistuu. Kun kuntien on järjestettävä asioita ja kun omin voimin niitä ei pystytä näillä rahoilla tekemään, niin sitten ruvetaan ostamaan muualta. Tässä sitten murtuu koko suomalaisen terveysjärjestelmän perusta. Kun yksityistäminen lisääntyy, niin sehän heikentää kuntien toimintakenttää terveyspuolella ja näin taas ollaan heikommassa tilanteessa kierroksen päätteeksi.

Vasemmistoliitto lähteekin siitä, että on mentävä hoitotakuujärjestelmän tiellä eteenpäin mutta sille pitää saada riittävästi rahaa. Se on se perimmäinen kysymys, ja vasemmistoliitto eduskuntaryhmänä esittääkin 70 miljoonan euron lisäämistä näihin terveysrahoihin. Se on meidän esityksemme. Meillä on ollut hyvä järjestelmä, meillä on vieläkin kohtuullisen hyvä järjestelmä, mutta pahasti se rapisee, ja näillä rahoilla, mitä nyt esitetään, ei riittävää korjausta tule.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on poikkeuksellisen tärkeä lakiesitys, ja siksi erityisesti hämmästelen, että täällä ei ole ministeri Kalliomäki, ei ministeri Manninen, ei ministeri Hyssälä eikä ministeri Haatainen, joita tämä esitys välittömästi koskee, heidän hallinnonalojaan ja toimenpiteitään. Mutta ehkä vieläkin enemmän hämmästyttää, että esimerkiksi Suomen keskustan edustajia täällä on paikalla ainoastaan yksi, ed. Tölli, joka istuu tuolla sosialidemokraattisessa ryhmässä. Kertooko se siitä, että sosialidemokraatit hallitsevat ja antavat ohjeita?

Herra puhemies! Leikki sikseen. Kysymys on todella vakava, ja odottaisin, että esimerkiksi ed. Nousiainen, joka Suomen Kuntaliitolta nostaa kuukausikorvausta ja siellä arvovaltaisesti ajaa kuntien etua, olisi paikalla. Nythän ei ole mikään poikkeuksellinen ajankohtakaan käsitellä tätä lakiesitystä, vaan on tiistai ja kello on 15.30 eli on eduskunnan kaikkein tärkein istuntoajankohta, ja ministerit ja johtavat kansanedustajat erityisesti tietävät, milloin tällaiset esitykset tulevat käsittelyyn. Eli äärettömän suurta välinpitämättömyyttä tavattoman tärkeässä asiassa edustaa tämä asian käsittely tässä tilanteessa.

Herra puhemies! Tämä lainsäädäntö uudistettiin 1996 ja se tuli voimaan vuoden 97 alusta. Silloin — muistan hyvin, kun istuin silloin hallintovaliokunnassa, kun tätä käsiteltiin — tehtiin järjestelmä, jonka mukaan lyötiin lukkoon valtion ja kuntien välinen kustannusvastuu näistä kaikista tehtävistä, siis sosiaali- ja terveys-, opetus- ja kirjastotoiminnasta. Silloin siis todellakin määriteltiin ihan laskennallisesti, mikä oli vuonna 96 valtion ja kuntien välinen prosenttiosuus näistä menoista. Se luotiin pohjaksi sille, että sen mukaan eletään myös tulevaisuudessa.

Kunnat vastaavat omasta osuudestaan kustannuksista ja valtio omasta osuudestaan ja sillä tavalla, että kuntien menot näissä toiminnoissa lasketaan yhteen, niin että yksikään kunta ei voi pelata valtionosuuksia. Sitten neljän vuoden jaksoissa, tai osin taitaa olla kahden vuoden jaksoissa, niin sanotulla clearing-systeemillä lasketaan, paljonko kustannukset ovat olleet — tai ei sitä clearata, vaan se näkyy suoraan tilastoista, paljonko ovat olleet näiden hallinnonalojen kustannukset — ja sitten katsotaan prosenttiosuus, mikä kummallekin kuuluu tuon lainsäädännön mukaan. Kun kustannukset ovat nousseet tällä ajalla huikeasti, myös vuodesta 2000, mikä tarkasteluajankohta on nyt, niin kustannusten nousu on jäänyt tähän asti neljän vuoden ajalta yksin kuntien vastattavaksi. Valtio ei ole niihin sentillä taikka eurollakaan — niin, tämä on ollut melkein koko aika euroaikaa — osallistunut, vaan on sen mukaan maksanut, mikä oli silloin ennen tätä neljän vuoden jaksoa valtion osuus. Kun kustannukset ovat sekä sosiaali-, terveys- että opetustoimessa nousseet voimakkaasti, niin kunnat ovat maksaneet nämä kasvulaskut kuluneiden vuosien aikana. Nyt, kun on selvityksen aika, valtio ei aiokaan maksaa kunnille sitä velkaa, jonka valtio on kunnilta näin saanut, ja summa on mahtava, yli 500 miljoonaa euroa, mummonmarkoissa 3 miljardia. Se on mittava summa.

Nyt hallitus esittää, että tämä summa, joka kuuluisi maksaa periaatteessa välittömästi, lain mukaan ensi vuonna pakkolainataan edelleen valtiolle tulevan neljän vuoden ajaksi. Periaatteessa siis on niin, että vuonna 2000 syntyneistä kustannuksista kunnat saavat korvauksen valtiolta vasta vuonna 2008. Osin menee näin, eli tavattoman pitkä aika kuntataloudessa odottaa korottomia suorituksia näille mittaville summille.

Kustannukset ovat siis nousseet, ja kunnat ovat ne maksaneet. Nyt ollaan tässä tilanteessa, että hallitus esittää, että todellakin näin takapainotteisesti maksetaan valtion velka kunnille. Hämmästyttävää, että hallitus on tällaiseen esitykseen päätynyt. En tässä vaiheessa ihmettele, että keskustan rivit ovat täysin tyhjät ja ministerit ovat juosseet muihin harrastuksiin. Onhan tällaista politiikkaa mahdoton perustella 19 päivää ennen kunnallisvaaleja. (Ed. Sinnemäki: He ovat vaalikentillä!) — Vaalikentillä ovat, ovathan ministerit nyt ehdokkaina ja julistamassa, kuinka hyvin kuntia kohdellaan ja kuinka loistavasti kunnilla menee. Mutta on huomattava, että kun on kysymys sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimen rahoista, kärsijöinä ovat vanhukset, sairaat, lapset, koululaiset ja koko kunnan näitä palveluja tuottava henkilöstö ja tietysti kuntien kaikki muukin toiminta sen tähden, että rahat ovat lainassa valtiolla. Näinhän se on, koska kustannukset on pitänyt maksaa etukäteen kuntien toimesta.

Herra puhemies! Tämä on käsittämätöntä, että näin pitkä takapainotteinen järjestelmä tähän on luotu. 2008 maksetaan noin puolet koko summasta ja 2005, 2006, 2007 toinen puoli eli kolmessa vuodessa puolet ja neljäntenä sitten toinen puoli. Ei tämä ole mistään kotoisin, voi suoraan sanoa. Kertokaa, hyvät hallituspuolueiden edustajat, totuus myös kansalle, miten tätä asiaa on hoidettu.

Herra puhemies! Ed. Räsänen pohti tuossa tämän esityksen suhdetta perustuslakiin. Minuakin se kiinnostaa kovasti, onko valtiolla todella oikeus näiden lakisääteisten kunnille kuuluvien valtionosuuksien maksamista työntää vaikka kuinka kauas tulevaisuuteen. Tämä on kunnallisen itsehallinnon kannalta ongelmallista. Tässä nyt ei ole varsinainen sopimus kysymyksessä, mutta kyllä tämä vähän yksipuolinen sopimusrikkomuskin voisi olla. Kun kunnallistaloudesta kunnat ja valtio tekevät sopimuksia, niin ei missään ole sovittu, että tällä tavalla voitaisiin tehdä. Kunnat ovat hyvässä uskossa maksaneet laskut vuosien mittaan, hoitaneet lakisääteiset tehtävät, jotka ovat tässä taustalla. Kysymys ei ole mistään harkinnanvaraisista menoista, vaan lakisääteisistä tehtävistä, jotka on hoidettu ja joista aiheutuneet laskut on maksettu.

Herra puhemies! Ehdotankin, että tästä hallituksen esityksestä hankitaan myös perustuslakivaliokunnan lausunto ja perustuslakivaliokunta näin tutkii, onko tämä perustuslain hengen ja kirjaimen mukainen.

Herra puhemies! Ministeri Kalliomäki kesällä ilmoitti, että hallitus kaataa tämän järjestelmän, koko tarkistusmenetelmän. Nyt haluaisin, että ministeri Kalliomäki tai ministeri Manninen tulisi kertomaan eduskunnalle, aikooko hallitus todella tehdä niin, että tämä tarkistusjärjestelmä kokonaan romutetaan, samalla tavalla ehkä tehdään, että kunnallisvaalien jälkeen tällainen esitys meille tulee, niin kuin todennäköisesti myös tulee kiinteistöveron kiristys, jonka mökin mummot maksavat yhtälailla kuin rikkaat kartanonomistajat. Ovatko tällaiset esitykset todella tulossa?

Herra puhemies! Hieman kunnallispolitiikkaa siltä osin, että esimerkiksi Jyväskylän kaupunginvaltuustossa tällä hetkellä istuvia on tässä eduskunnassa kuusi henkilöä, joista ei tietysti paikalla ole kukaan: yksi ministeri ja kaksi ryhmän varapuheenjohtajaa ja kolme muuta plus sitten ed. Kangas, joka ei ole hallituspuolueen edustaja. Nämä kuusi edustajaa tietävät erittäin hyvin, missä äärettömässä ahdingossa Jyväskylän kaupunki tänä päivänä on. Leikataan joka paikasta. Tällä hetkellä siellä on opettajien ja vanhempien mielenosoitus menossa koulujen säästöjä vastaan, jotka ovat kuristamassa ja kurjistamassa kaupungin perusasiaa, koululaitosta. Siellä on ongelmia keskussairaalan lastenkirurgisella teho-osastolla sairaalabakteerien vuoksi, koska on henkilökunnasta niin pula, ettei pystytä hoitamaan riittävän hyvin. Henkilöstön syy tämä ei ole, vaan tämä on kunnan päättäjien syy osittain, mutta tässä tilanteessa tämä on nimenomaan hallituksen, valtiovallan, syy, kun valtio pakkolainaa esimerkiksi Jyväskylän kaupungilta tällaiset rahat nyt, kun hätä on suurin. (Puhemies: 10 minuuttia!) Tästä on syytä täällä käydä keskustelua, ja todellakin tuo perustuslaillisuuskin on syytä tutkia.

Lauri  Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! VM:n ennusteen mukaan kuntien tulot kasvavat ensi vuonna 4 prosenttia. Tällöin keskeistä olisi saada aikaan se, että menojen kasvu jää alle 4 prosentin, mutta se on varmasti varsin työlästä. Esimerkiksi vuosina 2000—2003 nämä menot kasvoivat vuodessa runsaat 5 prosenttia. Toisaalta tässä menoennusteessa ei ole kaikkia tekijöitä huomioitu, esimerkiksi Kansallista terveyshanketta ja Sosiaalialan kehittämishanketta.

Nyt tässä lakiesityksessä tosiaan varsin takapainotteisesti esitetään näitten kunnille kuuluvien rahojen maksamista takaisin. Tämä kokonaissummahan kasvoi todella suureksi. Siihen syynä muun muassa on vanhusväestön lisääntyminen. Sitä kautta STM:n osalla tämä summa kasvoi ja opetuspuolella todella ennakoitua paljon suuremmaksi johtuen erityisopetuksen lisääntymisestä. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä maksatus tulee toteuttaa etupainotteisesti. Kuntien talousarvioennusteethan tältä vuodelta monen kunnan osalta ovat varsin kehnot, ja saman suuntaisia nämä ennusteet ovat myös tulevalle vuodelle. Minä uskonkin, että eduskunta muuttaa tätä maksatusta etupainotteiseksi.

Minunkaan mielestäni tästä kustannusjaon tarkistusjärjestelmästä ei tulisi luopua, koska, niin kuin on nähty pitemmän aikaa, todella nämä tulot ennakoidaan tavallaan liian suuriksi ja menot liian pieniksi. Olen kysynytkin, mitä sitten tilalle, mutta siihen en selkeää vastausta ole saanut.

Uskon näin, että eduskunnassa tämä maksatus korjataan etupainotteiseksi. Kunnilla on tällä hetkellä todella hyvin suuri tarve tästä rahasta.

Anni  Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! On miellyttävää puhua sen jälkeen, kun ensimmäinen hallituspuolueiden edustaja on käyttänyt puheenvuoron ja hänkin oli sitä mieltä, että tätä esitystä tulee muuttaa. Aivan oikein, tämä esitys ei tällaisenaan ole hyväksyttävissä. Kysymys on suuresta rahamäärästä, 500 miljoonasta eurosta. Tämä raha on kuntien rahaa, se kuuluu kunnille. Esityksessä päätetty tapa jaksottaa tämän rahan takaisinmaksu suurimmaksi osaksi vuodelle 2008 ei ole oikein.

Arvoisa puhemies! Uskonkin, että kun vihreä eduskuntaryhmä tulee jättämään tästä asiasta oman rinnakkaislakialoitteensa, saamme sille varmasti tukea selvästi kaikista oppositiopuolueista, mutta varmasti myös hallituspuolueista. Ed. Kähkönen jo ilmoitti kantansa, ja myös ed. Nousiainen Kuntaliitossa on ottanut itse asiassa kannan, jossa tätä esitystä tällaisenaan ei tahdota hyväksyä.

Yksi niistä käytännöllisistä syistä, minkä takia on perusteltua maksaa tämä raha kunnille takaisin nopeammin, kuin tässä esityksessä on, on täällä jo ollut keskustelussa, eli hoitotakuu. Hoitotakuun kustannukset kunnille tulevat olemaan erityisesti ensi ja sitä seuraavana vuonna suuria. Hoitotakuun luonteeseen kuuluu se, että on sellaisia kustannuksia, jotka kunnat maksavat, mutta käytännössä, jos ne asiat hoidetaan hyvin, valtio itse asiassa säästää. Tälläkin perusteella olisi oikein, että valtio nyt osallistuisi siihen ponnistukseen, joka joudutaan kunnissa tekemään. Hoitotakuu on varmaan suurin yksittäinen tekijä siinä, että tämä 4 prosentin menojen kasvu ei ole realistinen ennuste.

Arvoisa puhemies! Täällä ei nyt ole niitä ministereitä, jotka tällä haavaa tekevät kunnallisvaalikampanjaa. Tämä esitys olisi heille mehevä tilaisuus toteuttaa slogaania "ei sanoja, vaan tekoja", koska nyt todellakin kuntien tilannetta pystyttäisiin hyvinkin parantamaan ikään kuin ei millään ihmetempuilla, vaan nimenomaan maksamalla nopeammin kunnille kuuluvat rahat. Kun tässä salissa tästä asiasta on keskusteltu aikaisemmin jo budjetin yhteydessä, niin selitykseksi, miksi tämä tehdään näin takapainotteisesti jaksotettuna, hallituksen piiristä on annettu kehykset. En itse pidä tätä selitystä kovinkaan järkevänä, koska kehyksistä ei kuitenkaan pitäisi puhua siihen sävyyn kuin kysymys olisi siitä, että jos sataa niin sataa tai että vuoria ei voi siirtää. Kehykset on hallitus itse asettanut itselleen, mutta selvästi laskelmat eivät ole olleet realistisia, jos ei ole pystytty arvioimaan esimerkiksi tätä kustannustenjaon todellista toteumaa. Nämä kustannustenjakopäätökset tähän mennessä ovat kuitenkin osoittaneet, että aina kunnat ovat olleet saamapuolella, joten tämän olisi voinut ottaa huomioon kehyksissä. Sitä paitsi koko kehysten filosofia itse asiassa on tarkoitettu päätösperäisiin menojen lisäyksiin, joten toinen vaihtoehto olisi myös käsitellä tätä kustannustenjakoa kokonaan kehysten ulkopuolella, koska tässä on kysymys ehkä enemmän sen tyyppisistä menoista, joihin kuuluvat esimerkiksi asumistuki tai toimeentulotuki, joita voidaan myös luonnehtia automaattisiksi vakauttajiksi. Tässä ei ole kysymys uusien menojen päättämisestä, ja siinäkin mielessä tämä kehysperustelu mielestäni ontuu.

Ehkä vähän laajemmalti voisi vielä todeta sen, mikä tässä keskustelussa on jo tullut esiin, että hallituksen puolelta on erikoista politiikkaa toisaalta lupailla isoja tasasuuruisia veronalennuksia tilanteessa, jossa hallitus itsekin hyvin tietää, että sitten näiden veronalennusten kautta kun kavennetaan kuntien liikkumavaraa, niin käytännössä kunnat joutuvat tekemään veronkorotuksia ja ainoa, mikä tässä muuttuu on se, että verotuksessa progressiiviselta puolelta siirrytään tasaveropuolelle kuntiin. Tämä politiikka on mielestäni erikoista. Erityisen erikoista se on sosialidemokraateilta, jotka kuitenkin joissain juhlapuheissa kutsuvat itseään vasemmistolaisiksi, mutta politiikkana tämä kyllä ei ollenkaan ole sitä.

Arvoisa puhemies! Totean tähän vain lopuksi, että kuten monet muutkin ryhmät, niin mekin tulemme jättämään tästä oman esityksemme, jossa näiden rahojen palautus kunnille jaksottuu etupainotteisesti.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä tänään on useaan kertaan jo todistettu, miksi tässä valtionosuuksien tarkistuksessa rahat tulisi kunnille maksaa voimassa olevan lain perusteella, joten en enää siihen puutu. Sen verran haluaisin asiaan palata, että tässä salissa on useampaan otteeseen kysytty hallitukselta juuri näistä valtionosuuksien tarkistuksista, aikooko hallitus todellakin ottaa pakkolainaa kunnilta. Nyt tänään tässä olemme saaneet hallituksen esityksen, joka todella osoittaa sen, että pakkolainaa kunnilta otetaan. Valtiovarainministeri Kalliomäki ja pääministeri ovat tässä salissa useaan otteeseen todistaneet, että kysymys on lisärahoituksesta kunnille, ei velanottamisesta. Kyllä nämä todistukset täällä tänään on vääräksi osoitettu. Tässä ei todellakaan valtionosuuksien kustannusjaon tarkistuksessa ole kysymys lisärahoituksesta kuntien valtionosuuksiin, vaan lainasta, joka tulisi kunnille palauttaa.

Sen verran haluaisin lainata — arvoisa puhemies — Demaria 23.9., jossa opetusministeri Tuula Haataista haastateltiin. Otsikko hekumoi: "Kunnille perusopetukseen valtiolta 132 lisämiljoonaa". Ministeri Haatainen tässä haastattelussa vaatii ja kehottaa kuntia käyttämään tämä 132 miljoonaa siihen, mihin ne on tarkoitettu, eli perusopetukseen. Kun tämän artikkelin luki, niin rupesi ihmetyttämään, tietääkö itse asiassa hallituskaan, mistä asiasta on kysymys. Jos tässä salissa valtiovarainministeri todistaa, että kysymys on lisärahoituksesta kuntien valtionosuuksiin ja opetusministeri Haatainen väittää, että nämä tarkistusresurssit opetusministeriön osalta, joihin kuuluu myös ammatillinen koulutus ja kuuluvat kirjastot, nämä rahat olisivat tarkoitettuja perusopetukseen, niin täytyy sanoa, että alkaa hieman epäilyttää todellakin hallituksen sisälukutaito ja se, onko tosiaan asiaan niin perehdytty, että voidaan julkisesti olla asiasta todistamassa. Siis toivon, että hallitus käy iltakoulussaan lisäkoulua sen verran, että hallituksen vastaavat ministerit tietäisivät, mistä ovat puhumassa. Erityisesti toivon, että ministeri Tuula Haataisen kehotusta kunnissa ei kuulla, vaan tämä 132 miljoonaa, josta suurin osa edelleenkin pakkolainataan kunnilta, se osoitetaan koulutukseen kaiken kaikkiaan ja se osoitetaan kirjastoille, johon se kuuluu tai johon kunnat ovat jo sen resurssin käyttäneet.

Täällä ed. Kankaanniemi peräänkuulutti Kuntaliiton ylimmän edunvalvojan, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Pekka Nousiaisen läsnäoloa. Tuntuu vain siltä, että myös Pekka Nousiainen toimii, kuten tyypillinen kepulainen. Ainakin me tuolla pohjoisessa olemme oppineet, että maakunnissa todistetaan jotakin aivan muuta, vaaditaan hallitukselta tekoja, vaaditaan hallitukselta lisärahoitusta, mutta kun tullaan tähän saliin, niin nämä suuret vaatimukset on unohdettu ja ollaan tukemassa hallitusta hyvin hiljaisesti tai ollaan pois paikalta, kuten täällä tänään.

Arvoisa puhemies! Toivon tosiaan, että laajemminkin tästä asiasta keskusteltaisiin juuri niillä perusteilla, jotka aiemmin puheensa pitäneet edustajat ovat täällä todistaneet, eli kuntien talous on tulevina vuosina erittäin tiukkaa, ja on kovin vaikea kuvitella, millä tavalla voidaan laadukkaasti ne lakisääteiset peruspalvelut tuottaa, kun valtio, hallitus, näin ottaa lähes puoli miljardia euroa lisälainaa kunnilta, ennen kaikkea aika vastuuttomasti maksattaa sen lainan viimeisen osuuden seuraavan hallituksen kehyksistä, kun eivät omat kehykset riitä.

Erkki  Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen ja olen siinä ominaisuudessa muiden valiokunnan jäsenten kanssa erityisessä vastuussa siitä, että tässä eduskunnassa säädetään lakeja, jotka edistävät suomalaisten kansanterveyttä sekä yksilöinä että myöskin yhteisönä. Tässä katsannossa joudun vakavasti harkitsemaan lakiesitystä perustuslain muuttamiseksi siten, että sillä kiellettäisiin kansanedustajia käymästä peruskunnissa tämän lakiesityksen aikana. Syy tai peruste tähän on kansanterveydellinen: siellä tulee hulluksi.

Kun on ensin kuunnellut täällä, kuinka kuntiin kuulemma annetaan rahaa niin, että ranteet paukkuu, ja sitten menee kuuntelemaan sinne sitä todellisuutta, niin joutuu kyllä vakavasti pelkäämään mielenterveytensä puolesta. Noin terapeuttisessa mielessä olisi ehkä hyvä, jos sosialidemokraattiset kansanedustajat tekisivät ekskursion esimerkiksi Rautavaaralle tai keskustalaiset kansanedustajat esimerkiksi Mänttään arvioidakseen, minkälaisessa suhteessa nämä puheet ovat keskenään.

Arvoisa puhemies! Lisää skitsofreniaa: Jos tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys hyväksytään, mitä se tarkoittaa? Onko siis laki ollut virheellinen, kun nyt hallitus on päätynyt siihen, että voimassa olevan lain, virheellisen tai ei, perusteella tukia ei makseta, niin kuin laissa määrätään, ja sen jatkoksi sitten vielä esitetään, että koko kustannustenjaon tarkistuksesta luovutaan? Vai onko ongelma siinä, että laki on sinänsä oikea, mutta sen tuottamat tulokset ovat vääriä?

Kun laki on nyt tuottanut tuloksen, että kunnille pitäisi maksaa yli 500 miljoonaa enemmän kustannustenjaon tarkistuksena, se on ikään kuin väärä tulos. Silloin pitää tietysti kysyä, kenen kannalta se on väärä tulos. Onko se kenties valtiovarainministeriön kannalta väärä tulos, valtiovarainministeriön, joka tässä kysymyksessä näyttäisi noudattavan jossain määrin Kansainvälisen voimisteluliiton jaloja periaatteita? Tämä kyseinen liittohan Ateenan olympiakisoissa tai sen toimitsijat laskivat voimistelijoitten tulokset väärin ja totesivat sen jälkeen, että kultamitali kuuluu kuitenkin sille väärälle voittajalle, koska liiton säännöt sanovat näin. Tässäkin tapauksessa näyttäisi käyvän niin, että kunnille kuuluvat valtionosuuksien tarkistukset näyttävätkin kuuluvan valtiovarainministeriölle, koska kehykset sanovat näin. Tässä saattaa olla mielenkiintoinen rinnastus täällä jo mainittuun perustuslakiin ja sen asettamiin vaatimuksiin suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Vai kuuluisivatko ne — nyt ilmeisesti kunnilta oikeaan aikaan saamatta jäävät tarkistukset — kenties niille kuntalaisille, jotka ovat odottamassa siellä leikkausjonossa — yhä enenevässä määrin pelkään — turhaan hoitotakuun toteutumista ja sitä, että sen kautta saisivat ne palvelut, jotka lain mukaan heille kuuluvat.

Henkilökohtaisesti, kun täällä on hoitotakuusta runsaasti puhuttu, huolestuttaa siinä kaksi asiaa. Ensinnäkin se, että jos ja kun jonojen siirtymävaiheen purkamisesta ei suoriuduta, kuten laissa edellytetään, niin palvelut joudutaan hankkimaan yksityissektorilta ja sillä tavalla nakerretaan vahvasti mutta vaarallisesti koko suomalaisen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän pohjaa, ja toisaalta sitä pelkään, että ihmiset menettävät uskonsa suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään. Siinä ohessa on kyllä vaara, että ihmisten usko menee myöskin lakiasäätävään eduskuntaan ja suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, ja se on vähän liian kallis hinta siitä, että kehyksissä pitää pysyä, kuten tämä jumalainen mantra tässä salissa jatkuvasti kaikuu.

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nyt kyseessä olevat valtionosuuksien tarkistukset pitää maksaa kunnille etupainotteisesti mielellään sen mukaan, mitä laissa on säädetty, ja samalla turvata se, että sen paremmin eduskunnassa kuin siellä peruskunnissakaan ei tulla hulluiksi.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevat lainmuutokset tarkoittavat sitä, että hallitus haluaa siirtää sitä velanmaksua, mikä valtiolle on kertynyt siitä, että on ollut liian pienet valtionosuudet viime vuosilta. Voimassa olevan lain mukaan ne pitäisi maksaa ensi vuoden aikana. Nykyisen lain noudattaminen puoltaa mielestäni paikkaansa erityisesti nyt, kun sekä kunnat itse, Kuntaliitto, että myös hallitus ovat yhtä mieltä siitä, että kuntien talous on ensi vuonna kaikkein heikoimmillaan, kaiken lisäksi, kun hallitus omilla toimillaan vielä kiristää kuntataloutta muun muassa pienentämällä harkinnanvaraisia valtionosuuksia yhdellä kolmanneksella eli 13,5 tuhannella miljoonalla eurolla. Tosin puoluesihteeri Heinäluoma on viikonloppuna luvannut tästä pienentyneestä rahasta myös osan niille rakennemuutospaikkakunnille, jotka muutoin olisivat entistä suuremmassa hädässä. En tiedä, mistä ne rahat siihen sitten otetaan.

Arvoisa puhemies! Sailaksen selvitystyön yhteydessä ja hallitusohjelman muotoilussakin hallituksen työllisyysohjelman puitteissa on esitetty, että kunnat joutuisivat osallistumaan työmarkkinatuen rahoitukseen. Asetetun Harri Skogin työryhmän selvityksen pitäisi valmistua lähiaikoina. Toisaalta ministeri Kalliomäki myönsi jonkin aikaa sitten lehtihaastattelussa, että jos kunnat hoitaisivat osan työmarkkinatuesta, sillä olisi aivan toisenlainen kannustin edistää työllistymistä omilla toimillaan.

Hallitus on siis epäonnistunut työllisyystilanteen parantamisessa ja sysää tämänkin vastuun kunnille kaikkine velvoitteineen. Kunnissa kyllä pelätään tällä hetkellä tämän muutoksen seurauksia, käytännössä pitkäaikaistyöttömien kustannusten siirtymisestä sellaisenaan valtiolta kunnille. Varsinkin Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat asiaa johtuen siitä, että ne käytännössä joutuisivat maksamaan koko potin. Mielestäni tällaista siirtoa valtiolta kunnille tulee vastustaa huolimatta siitä, että valtio osan siitä kunnille korvaisikin.

Kuntaministeri Hannes Mannisen asettama työryhmä pohtii paraikaa kiinteistöveron tason korottamista. Tarkoitus on nostaa sekä ala- että ylärajoja. Muutosten arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2006 alusta lukien. Tämähän merkitsee sitä, että joukko korotuksia ensi syksynä olisi noin 150 kunnassa kiinteistöveron osalta. Tälläkin asialla mielestäni puututaan kunnalliseen itsehallintoon, eikä tämä ole tarkoitus — hyvin toimivan kunnallisen itsehallinnon romuttaminen.

Arvoisa puhemies! Näistä faktatiedoista huolimatta hallitus esittää, että lähes puolet tuosta yli puolen miljardin euron velasta maksettaisiin, joka on siis syntynyt valtionosuustarkistusten jälkeenjääneisyyden osalta, vasta neljän vuoden kuluttua ja toinen puoli jaettaisiin kolmelle ensimmäiselle vuodelle.

Ihmettelen myös sitä, että hallituksen taholta on useaan kertaan annettu ymmärtää, että tarkistuslaskelman suuri summa oli yllätys ja tämän vuoksi se jaksotetaan maksettavaksi ennätyspitkällä aikavälillä. Summan suuruus ei kuitenkaan ole mitenkään poikkeuksellinen eikä sen ajankohta, milloin se tuli. Tarkistukset ovat osa valtion ja kuntien välistä valtionosuusrahoitusta, ja ne tehdään säännöllisin aikavälein neljän vuoden välein. Vuonna 1997 kunnille piti maksaa euroiksi muutettuna noin 500 miljoonaa, ja vuonna 2001 summa oli 430 miljoonaa. Siten tämän vuoden 502 miljoonan euron summan ei pitäisi olla mitenkään yllätys hallitukselle.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Ed. Sirpa Asko-Seljavaara merkitään läsnä olevaksi.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä n:o 181/2004 on kysymys kunnille kuuluvan runsaan 500 miljoonan euron ottamisesta osittain valtion menojen kattamiseen ja rahoitusaukon paikkaamiseen. Kysymys on yksiselitteisesti siitä, että valtio pyrkii kiertämään vastuunsa ja luopumaan siitä rahoitusosuudesta, mikä voimassa olevassa valtionosuuslainsäädännössä on kunnille sinänsä turvattu.

Täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on kerrottu, että tulee rinnakkaislakiesityksiä tämän lain osalta. Minusta tämä ei tarvitse mitään rinnakkaislakiesityksiäkään. Riittää tämän hylkääminen. Meillä on voimassa oleva lainsäädäntö, jonka mukaan valtionosuustarkistukset tehdään ja kunnille suoritetaan. On syytä noudattaa sitä ja tehdä tarkistus voimassa olevan lain mukaan.

Täällä on oikeastaan pitkin syksyä ja budjetin lähetekeskustelun yhteydessä pyritty luomaan virheellistä kuvaa kuntatalouden tilasta. Sitä on tehty tietoisesti. Sitä on tehnyt kuntaministeri. Löytyy kirjallista materiaalia, hänen puheitaan, joissa aivan selvästi annetaan väärä kuva kuntatalouden todellisuudesta. Ilmeisesti, kun samaa väitettä toistetaan riittävän usein, se rupeaa tuntumaan puhujista todelta. Näin näyttää käyneen.

Eilen aamulla Ylä-Savossa ilmestyvä lehti Iisalmen Sanomat etusivulla otsikoi ministeri Lehtomäen Karaoke-kierroksen yhteydessä pitämän puheen tai hänen haastattelussa antamansa tiedot, että kuntatalous vahvistuu. Oli tilaisuus olla paikalla, jossa oli keskustalaisia kuntien luottamushenkilöitä, muun muassa valtuuston, kaupunginvaltuuston puheenjohtajia jne., jotka ihmettelivät suuresti, miten se on mahdollista. Esimerkiksi Iisalmessa käyttötalous on selvästi jo tällä hetkellä alijäämäinen. Ensi vuoden budjettivalmistelu osoittaa sitä, että vuosikate on reippaasti negatiivinen. Miten on mahdollista, että ministeri kiertää todistelemassa, että kuntatalous vahvistuu? Aika omituiselta tuntuu, mutta kun tätä keskustelua, tämän lain käsittelyä arvioi, on syytä oikeastaan todeta se, että esitteleviä ministereitä luulisi kiinnostavan tämän suuruisen rahan tai sen poisottamisen ensi vuoden osalta kunnallistaloudesta, tuntuisi kiinnostavan muttei näytä. Ei ole kuntaministeriä, ei peruspalveluministeriä, jonka toimialaa tässä hyvin voimakkaasti sivutaan, samaten tietenkin opetusministerin.

Kun kysymys on käytännössä siitä, että usean vuoden ajan valtionosuusperuste on ollut käytännössä väärä, perusopetuksen kustannukset ovat 6—8 prosenttia korkeammat kuin valtionosuusperuste, lukiokoulutuksen osalta 10—11 prosenttia korkeammat, on selvää, että tämä jälkeenjääneisyys pitää jossakin vaiheessa kompensoida. Näin ollen, kun voimassa oleva laki lähtee siitä, tämä kompensaatio on suoritettava tässä vaiheessa eikä pyrittävä leikkaamaan ja siirtämään vielä jopa seuraavan vaalikauden osalle huomattavaa osaa tuosta korvauksesta.

Toisaalta se, että paikalla ei ole niitä ministereitä, joita asia tehtäväjaon mukaan läheisesti liippaa, on tietenkin ymmärrettävää. En tiedä, onko asian vaikeus ja vakavuus johtanut siihen, että esittelevänä ministerinä on näköjään ollutkin puolustusministeri, jolle tämän lain esittely on annettu, mutta ei häntäkään näy paikalla puolustamassa tätä esitystä.

Kaiken kaikkiaan oma käsitykseni on, että tuo puuttuva summa on kuntatalouteen suoritettava ja tämä epäkelpo lakiesitys on syytä hylätä. Se on ainut keino, millä kunnalliset palvelut kyetään turvaamaan kiristämättä merkittävästi kuntien veroprosenttia. Ne laskelmathan, joita tähän mennessä kuntatalouden osalta on esitelty ja joita sisältyy myös budjettiesitykseen, perustuvat täysin katteettomiin oletuksiin. Niillä oletuksilla ei ole mitään reaalipohjaa. Sen takia ne saadaan näyttämään sen tyyppisiltä, että kuntatalous jollakin tavalla selviytyy. Jokaisen kunnallishallintoa ja kunnallistaloutta tuntevan täytyy olla selvillä siitä, että nuo laskelmat eivät pidä paikkaansa. Jokainen, joka perehtyy oman kuntansa asioihin, tulee täysin vakuuttuneeksi siitä, että laskelmissa on vikaa. Ne eivät ole reaalielämän kanssa missään tekemisissä. Sen vuoksi vielä totean, että tämä lakiesitys on kokonaisuudessaan syytä hylätä.

Jari Vilén /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntatalouden perusolettamuksesta tai kuntatalouden luvuista on selkeästikin olemassa hyvin erilaista mielipidettä. Ed. Zyskowicz teki hiljattain täällä esityksen siitä, että meidän olisi syytä katsoa uudelleen työryhmässä, että löytäisimme yhteisen pohjan näistä kuntatalouden lukemista. Mielestäni ed. Kähkösen hiljattain käyttämä puheenvuoro oli hyvä esimerkki tästä edustaen hallituspuoluetta. Hän itse totesi, että hän ei luota tai hän ei ole samaa mieltä hallituksen perusolettamista kuntataloudesta, kahdesta 4 prosentin luvusta eli 4 prosentin verotulojen kasvusta ja enintään 4 prosentin kulujen kasvusta, mille pohjalle hallitus budjettiesityksensä on rakentanut.

En ole tavannut vielä toistaiseksi käymissäni keskusteluissa yhdessäkään kunnassa kunnan edustajaa, joka olisi voinut vastata näihin peruspariteetteihin, mitkä hallitus omalta osaltaan esittää, ainakaan siten, että ne molemmat toteutuisivat samanaikaisesti. On olemassa kuitenkin yksi kuntatalouteen liittyvä aihe, josta on olemassa yksimielisyys eri toimijoiden kesken, hallituksen ja opposition kesken tai vaikkapa Kuntaliiton ja sisäasiainministeriön kesken, ja tämä yhteinen lähtökohta on se, että kuntien taloustilanne Suomessa tulee olemaan kaikkein vaikein tänä vuonna ja vuonna 2005. Tästä vallitsee selkeä yksimielisyys. Samoin vallitsee yksimielisyys siitä, että erityisesti kuntatalouden ongelmat kohdentuvat kuntiin, joissa on alle 20 000 asukasta.

Kun kerran tästä lähtökohdasta on olemassa yksimielisyys, juuri siksi hämmästelen itsekin äsken käytetyn puheenvuoron ja useiden muiden puheenvuorojen lisäksi, miksi tätä valtionosuustarkistusta ei voida tehdä vähintäänkin näille kahdelle vuodelle. Vuodelle 2005 tämä tarkistus maksettaisiin etupainotteisesti, koska yhteisesti on todettu, että ne vuodet ovat kuntataloudelle kaikista vaikeimmat ja kaikista haastavimmat. Tämän 244 miljoonan euron summan siirtäminen suoraan seuraavan hallituksen vastuulle on mielestäni mielikuvituksellista ja sinällään innovaatiosta tunnustuksen antavaa mutta ei mielestäni vastuullista politiikan tekoa. 86 miljoonaa ensi vuonna, mikä nyt hallituksen esityksessä on lupauksena, on vähän verrattuna siihen 502 miljoonaan, mikä voimassa olevan lain mukaan kuuluisi kunnille, jotka riittäisivät, kuten täälläkin on todettu, varmasti turvaamaan terveydenhuoltohankkeet, sosiaalialan kehittämishankkeet ja myös opetustoimen keskeiset menot kunnille. Meillä on mahdollisuus lain mukaan turvata kuntatalous, jos poliittista tahtoa siihen on olemassa.

Sinällään täytyy olla tyytyväinen siitä, että Kuntaliitto, joka on ainakin Kuntaliiton puheenjohtajan toimesta keskittynyt lähinnä puolustamaan hallituksen tekemiä esityksiä, on ottanut kahteenkin otteeseen voimakkaasti ja selkeästi kantaa siihen, että tämä tarkistus täytyisi maksaa etupainotteisesti, kustannustenjaontarkistus täytyy säilyttää laissa ja että Kuntaliitto omalta osaltaan ei tule tätä hyväksymään. Odotan kiinnostuksella Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajan äänestyskäyttäytymistä, kun tämä laki sitten lopulta meidän äänestykseemme omalta osaltaan tulee.

Puoluesihteeri Eero Heinäluoma toi viikonloppuna esille oman ratkaisunsa kuntatalouden ongelmien kohtaamiseen ja muun muassa myös niiden rakennemuutosongelmien kohtaamiseen, mitä kunnassa on olemassa. Hänen ratkaisuvaihtoehtonsa oli se, että hallitus voi korvata ja kompensoida näitä puuttuvia ongelmia harkinnanvaraisilla avustuksilla, mutta ilmeisesti hän ei ollut ehtinyt lukea hallituksen tekemiä budjettilakiesityksiä, joissa puolestaan harkinnanvaraisia leikataan 18 miljoonalla nykyisestä 48 miljoonasta, joten ehkä tämäkin on aihe, johon uudelleen puuttumista hallitus voisi omalta osaltaan harkita ja sen selvittämistä, olisiko vähintäänkin nykyinen summa kuitenkin se, mikä olisi vähimmäisvaatimus, koska myöskään valtionosuusuudistus, jota on pidetty kuntatalouden keskeisenä uudistajana ja turvaajana, ei ole etenemässä aikataulujen mukaisesti.

Meillä ovat siis kasautumassa ongelmat valtionosuusuudistuksen tarkistamisesta, harkinnanvaraisten vähentämisestä ja nyt tämän puolen miljardin pakkolainasta, joka ollaan ottamassa, ja ratkaisuvaihtoehtoja ei ole mielestäni olemassa muuta kuin se, että me emme hyväksy tätä lakiesitystä vaan etenisimme voimassa olevan lain periaatteiden mukaisesti.

Minulla oli mahdollisuus kysyä asiaa ministeri Manniselta hiljattain hänen käydessään Lapissa pidetyssä kuntatalouskeskustelussa, ja kysyin häneltä, mihin pohjautuu tämä lähtökohta, minkä takia muun muassa hän omalta osaltaan ei riitauttanut tätä asiaa budjettiriihessä kuntaministerinä, hyvin tietoisena kuntatalouden perusluvuista. Hänen vastauksensa oli hyvin selkeä. Hän sanoi, että se ei mahdu valtiontalouden raameihin. Hänen vastauksensa tarkoittaa siis sitä, että hallituksen poliittinen arvovalinta on se, että tätä rahaa ei haluta maksaa kunnille. Se käytetään muihin tarkoituksiin tai korvataan muilla tavoin. Minun mielestäni tämä vastaus kertoo kaiken.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntien keskeinen tehtävä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa peruspalvelut. Etusijalle kansalaiset asettavat tällöin terveys-, sosiaali- ja koulutuspalvelut.

Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys vaarantaa noiden palvelujen tarjoamisen ihmisille. Valtio ottaa kunnilta pakkolainaa ja heikentää ratkaisevasti kuntien mahdollisuuksia turvata kansalaisille laadukkaat ja toimivat peruspalvelut muun muassa terveydenhuollossa ja perusopetuksessa. Hoitotakuun toteutuminen näiden päätösten jälkeen on hyvin epävarmaa, ja epäonnistumiseen on helppo löytää syy. Juuri tätä hallituksen ehdotusta tullaan tuolloin epäonnistumisen hetkellä kritisoimaan entistäkin ankarammin.

Viime aikoina Kuntaliiton kannanotot ovat valitettavan usein samastuneet maan hallituksen kannanottoihin. Nyt on kuitenkin syntynyt tilanne, jossa myös Kuntaliitto on ärähtänyt. Kuntaliitto pitää nimittäin vääränä hallituksen esitystä jaksottaa tarkistusrahat seuraaville neljälle vuodelle siten, että suurin summa eli 244 miljoonaa euroa jätetään vuodelle 2008. Kuntaliitto toteaa aivan oikein, että maksaminen etupainotteisesti auttaisi turvaamaan peruspalvelut lähivuosina. Toivon, että Kuntaliitto pysyisi myös jatkossa ryhdikkäänä ja puolustaisi kuntien toimintaa, joka tällä menolla vaarantuu, vaikka hallitus päinvastaisesti vakuutteleekin.

Monissa merkittävissäkin kunnissa on jo nyt talousvaikeuksia. Kun samaan aikaan työttömyyden lasku on pysähtynyt ja kääntynyt jopa kasvuun, on mielestäni epäreilua hallitukselta uskotella, että kuntatalous on kohenemassa, niin kuin perusteluissa mainitaan. Tosiasiassahan hallituksen esitys merkitsee jarrujen polkaisemista hetkellä, jolloin yhteiskunta tarvitsisi painavaa kaasujalkaa. Kun keskeinen osa yhteiskunnan toiminnoista on jo pitkään pyörinyt väärin päin, tuo negatiivinen kehitys tällaisilla toimenpiteillä vain kiihtyy.

Arvoisa puhemies! Olemme päättämässä nyt määrärahoista, joiden kunnille maksamisen siirtäminen koskettaa kielteisesti suurta joukkoa kansalaisia. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten hallituksen edustajat tämän ehdotuksensa perustelevat. Mutta missä he nyt ovat? Kun me keskustelimme eläkkeistä, oli vastaava tilanne. Pidän täysin epäkorrektina sitä ylimielisyyttä, jota hallituksen ministerit poissaolollaan osoittavat. Ainoa lohtu tässä opposition edustajana on se, että hallituksen esityksen seuraukset tulevat sille vielä karvaana totuutena eteen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kuntien autonomia on Suomessa suuri, ja kunnilla on suuri vastuu asukkaittensa hyvinvoinnista. Tämä hallituksen esitys merkitsee saneltua yksipuolista pakkolainaa kunnilta. Valtio pidättää siinä itsellään kunnille tosiasiassa kuuluvat rahat, ja tämä summa on suuri. Ei ole mistään pienestä rahasta kysymys vaan noin 10 prosentista valtionosuuksien vuotuisesta kokonaismäärästä.

Mielestäni on hyvin perusteltua pohtia sitäkin, miten kuntien perustuslaillinen oikeus tässä tilanteessa toteutuu. Tämän vuoksi kannatan ed. Kankaanniemen ehdotusta, jonka mukaan perustuslakivaliokunta antaisi lausunnon tästä hallituksen esityksestä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Depressiolääkkeiden käyttö lisääntyy, lasten ja nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet, huostaanotot lisääntyvät, erityisopetus lisääntyy. Kaikki nämä todellakin — ja myös nuorten ja lasten depressiot — viittaavat siihen, että yhteiskunnassa on paljon vialla nimenomaan terveydenhoidossa. Nämä mainitsemani indikaattorit ovat tästä melkoinen näyttö. Tarvittaisiin lisää rahaa ja lisää resursseja eikä päinvastoin.

Sairaanhoitopiirit tarvitsevat lisää keskimäärin ehkä 4 prosenttia hoitotakuun toteuttamiseen, eikä kunnilla ole siihen rahaa. Näin ollen tämä keskustelu on todella tänään osoittanut, että tämä hallituksen esitys 181 ei ole oikein eikä myöskään mielestäni se, että samaan aikaan pyritään kaikin tavoin vähentämään valtiolle tulevia tuloja. Valtio on myöskin asettanut omat länkensä kaulaan, kun sillä on ihan ikiomat kehykset, ja ne painavat kyllä päätä veden alle, kun ajatellaan sitä, että niiden sanotaan olevan esteenä sille, ettei näitä kuntien oikeutettuja tuloja pystytä nyt antamaan, kun olisi nimenomaan tarve osoittaa ne kunnille.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, leikkausjonoissa tosiasiassa on Suomessa ollut runsaasti yli 100 000 potilasta, ja tämän hoidon on laskettu olevan noin 120 miljoonan euron hintainen. Nyt tällä hetkellä sairaanhoitopiirit aika tavalla muun ohjauksen tuloksena hoitavat ne ilman leikkauksia eli leikkausjonot hoidetaan leikkaamatta. Tämä on hallituksen malli, eli hoidetaan jonoja, ihmisiä pois sieltä, ettei tarvittaisi sitä 120:tä miljoonaa euroa, kun sitä kuitenkaan ei osoiteta kuntien kautta sairaanhoitopiireille. 350 miljoonaa euroa on kuntien osuus, jotta hoitotakuu professori Huttusen johtaman Kansallisen terveysprojektin mukaisesti toteutuisi, ja se puuttuu varsin pitkälti. Näin ollen kun puhumme tästä hallituksen esityksestä, puhumme siitä todellisuudesta, joka on jokapäiväistä elämää kouluissa, sairaaloissa, terveyskeskuksissa.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Siteeraan aluksi tämän esityksen yleisperusteluista yhtä kappaletta. Täällä sanotaan näin: "Ottaen huomioon kuntatalouden kokonaistilanne ja vuosille 2005—2008 päätetyt valtionosuuden lisäykset esimerkiksi kansalliseen terveydenhuollon hankkeeseen ja sosiaalialan kehittämishankkeeseen liittyen, esitys ei vaaranna kuntien mahdollisuuksia järjestää asukkailleen lakisääteiset peruspalvelut." Ihmettelen, mihin tämä arvio perustuu. Ehkä se perustuu siihen samaan katteettomaan optimismiin kuin budjetin perusteluissa se sivu, jossa on arvioitu kuntatalouden kehitystä ja sitä summaa, joka jää viivan alle, kun on arvioitu menot ja tulot. Tässä taulukossa menosarakkeessa ei ole arvioitu yhtään ainutta euroa kuluvan terveydenhuollon hankkeeseen ja sosiaalihuollon hankkeeseen lisämenoja. Siellä seuraavalla sivulla perusteluissa lukee, että "saattaa aiheuttaa aluksi".

Täällä on jo monta puheenvuoroa käytetty siitä, miltä tämä asia näyttää kentällä. Itse olen käynyt kolmessa sairaanhoitopiirissä, ja siellä on arvioitu terveydenhuollon menojen kasvuksi hoitotakuu mukaan lukien plus-miinus 2 prosenttia kymmenestä prosentista; kahdeksasta prosentista kymmeneen prosenttiin ovat olleet nämä yleisimmät arviot. Tässä valossa tämä käsitys siitä, että näiden maksatusten lykkääminen ei aiheuttaisi ongelmia, on aivan katteeton ja aivan perusteeton.

Esimerkiksi opetustoimessa peruskoulutuksessa yksikköhintojen nousu on 3,6 prosenttia, ja tämä yllättävä opetustoimen lisälasku johtuu juuri siitä, että tänä päivänä kouluissa tarvitaan niin paljon erityisopetusta, että tämä summa on syntynyt. Tämä kuiluhan, tämä gäppi, koko ajan vain kasvaa eikä suinkaan supistu. Eli tässä ei ole myöskään minkään valtakunnan loogisuutta mukana.

Täällä aiemmin ed. Sinnemäki perusteli minusta hyvin sen, miksi näitä rahoja hoitotakuun toteuttamiseen tarvitaan juuri ensi vuonna ja ehkä sitten seuraavana vuonna vielä. Tarvitaan lisärahaa myös niiden toimenpiteiden toteuttamiseen, jotka sitten myöhemmin tuovat mukanaan säästöjä: tarvitaan investointeja tietotekniikkaan, tarvitaan kenties ajanmukaisempia rakenteita ja investointeja, tarvitaan ehkä tehostettua koulutusta jne., jne. On paljon syitä, mitkä puoltaisivat sitä, että nämä rahat maksetaan etupainotteisesti. On toiminnallisia perusteita, on oikeudellisia ja oikeudenmukaisuusperusteita.

Todellakin täällä jo ed. Vilén ehti heittää ed. Heinäluomalle terveiset, että eikö nyt olisi kannattanut vahtia tätä lakia. Tässähän on puhe aivan toisen suuruusluokan rahoista kuin harkinnanvaraisissa avustuksissa, ja ainakin olisi kannattanut sitten jättää se 18 miljoonan nipistys ja säästö tekemättä näihin harkinnanvaraisiin, jos ja kun on ollut tiedossa, että näitä negatiivisen vuosikatteen kuntia kuitenkin tulee olemaan siinä määrin, että tämä on perusteltua. Eli vihdoinkin olisi mielestäni syytä olla rehellinen.

Täällä on jo Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaa toivottu tähän puhujakorokkeelle. Kuntaliiton tiedotteessa 1.10. lukee, että "Voimassa olevan lain mukaan koko 502 miljoonan euron tarkistus tulisi maksaa kokonaisuudessaan vuoden 2005 aikana." Täällä on: "Lisätietoja antaa hallituksen puheenjohtaja Pekka Nousiainen." Nyt me näitä lisätietoja kuuntelemme ja kuulemme tässä salissa.

Reijo  Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Kuntatalouksien ongelmat sen kun synkkenevät. Vaikka sekaan mahtuu muutama hyvinvoiva kuntatalous, on tilanne pääosin surullista luettavaa ja myös tietysti kuultavaa.

Tällä lakimuutoksella kuntaministeri Manninen pääsee paineen alta, mutta ongelma todellisuudessa vain siirtyy muutamalla vuodella, varsinkin kun suurimmat takaisinmaksuerät on osoitettu seuraavien eduskuntavaalien yli. Toisaalta vielä ikävämpää on, että tämä päätös ei velvoita päättäjiä millään tavoin. Näinköhän kunnat saavat rahojaan siis sittenkään?

Tämä ja viime vuosi ovat olleet kuntatalouden kannalta todella vaikeita. Kuntien vuosikatteet ovat heikentyneet, ja kuntakenttä on velkaantunut entisestään. Kuntien verotulot ovat pienentyneet, ja nyt näyttää siltä, ettei tupopöydästäkään ole kunnille tiedossa mitään hyvää. Kaiken kaikkiaan kuntien taloustilanteet eivät siis tule paranemaan lähivuosina. Viime vuonna kuntatalous oli ensimmäistä kertaa alijäämäinen sitten 70-luvun puolivälin.

Hallitus julistaa kuntien saavan ensi vuonna 250 miljoonaa euroa lisärahaa palvelujen tarjoamiseen kuntalaisille. Todellisuudessa hallituksen toimet kiristävät selkeästi kuntien taloustilannetta ensi vuonna. Hallitus kyllä lisää jonkin verran kuntien saamia valtionosuuksia, mutta samanaikaisesti kunnille tulevat uudet velvoitteet lisäävät kuntien menoja näitä lisämäärärahoja enemmän. Hallitus siis antaa toisella kädellä ja ottaa toisella.

Alkuvuoden aikana tehtyjen valtion ja kuntien välisten tarkistuslaskentojen perusteella, mikä on käynyt ilmi monta kertaa jo tässä salissa tänään, valtio on pakkolainannut kunnilta yli 350 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuksista. Opetuspuolen valtionosuuksien tarkistuslaskennassa tämä pakkolainan määrä kasvoi 130 miljoonalla eurolla. Opetustoimen osalta rahat on laskettu jo maksettujen kustannusten perusteella. Erityisesti kustannuksia ovat nostaneet opettajien eläkemenojen kasvu, erityisopetukseen panostaminen ja opetuksen laadun parantaminen. Millaisen viestin lähetämme kunnille nyt, kun valtiovalta ei näitä ole valmis takaisin maksamaan?

Nämä tarkistuslaskentojen summat eivät olleet täysin yllätys hallitukselle. On turha vedota, että emme tienneet, kun tarkistuslaskentojen loppusummat ovat olleet lähes saman suuruisia aiempinakin vuosina. Takaisinmaksussaan valtio on nyt ottanut takakenoasennon ja aikoo jaksottaa palautukset neljälle vuodelle. Maksut minun mielestäni tulisi maksaa voimassa olevan lainsäädännön mukaan eli ensi vuoden aikana. Näemmä kuntien taloudellinen ahdinko ei ole tämänkään hallituksen listalla kovinkaan tärkeä asia, ei hirveästi ole ollut aikaisemminkaan.

Lappeenrannassa hallituksen toimet näkyvät valitettavan hyvin. Kunnan talous on todella kuralla, eikä raha kerta kaikkiaan riitä nykyisten velvoitteitten toteuttamiseen ilman velkarahaa. Entä sitten ensi vuonna, kun hoitotakuu vielä astuu voimaan, joka vielä pitää jotenkin maksaa? En tiedä, miten kunnallisvaalit vaikuttavat. Toivon mukaan niissä kuntatalouden ongelmat ainakin nousevat oikealla tavalla esiin.

Arvoisa puhemies! Lopuksi, tällä lain muuttamisella hallitus väistelee vastuutaan ja osoittaa haluttomuuttaan hoitaa oikeasti kuntien asioita. Valitettavasti tällä päätöksellä vaikutetaan niin, että luottamus tämän talon toimintaan tulee entisestään huononemaan kuntien päättäjissä.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! On totta, että kuntatalous on tiukka. (Ed. Pulliainen: Koskeeko Tyrnävää myös?) — Kyllä koskee, ed. Pulliainen. — Tämä vuosi, vuosi 2004, on erityisen tiukka. En ole kuullut kenenkään hallituksen ministereistä muuta väittävän. Osa kunnista on tällä hetkellä, kyllä sen voi sanoa, taloudellisessa kriisissä, ja uskon, että sekin on hallituksen tiedossa. Mutta sen sijaan ennusteet näyttävät paremmilta, ja ne ennusteet on tehty yhdessä Kuntaliiton kanssa ja niistä ollaan kohtuullisen yksimielisiä. Sitten on todettava, että ei tämä hallitus ole leikannut eikä tule leikkaamaan kunnilta. Se on lisännyt resursseja ja tulee sen tekemään. (Ed. Kuoppa: Jokainen euro, joka jää maksamatta, on leikkaus!)

Sitten se on todettava kustannustenjakotarkistuksesta, että viimeiset laskelmathan tästä valmistuivat syyskuussa. On todettu, että summat olivat ennakoitua suuremmat, selkeästi suuremmat. Yksi tekijä, joka siihen vaikutti, oli se, että näissä kustannustenjakotarkistuksissa käytettiin sitä valtionosuusprosenttia, joka on voimassa, eli sitä korotettiin silloin, kun veronkevennykset vietiin valtionosuuksiin eli näitä kompensoitiin. Eli tämä korotti tätä kustannustenjakotarkistuksen summaa. Todettakoon vielä, että kun hallituksen esityksessä nyt esitetään näiden kustannustenjakotarkistuksen mukaisten rahojen maksamista, se on esitys maksamisesta eikä maksamattomuudesta.

Sitten on todettava se ja totean sen myös virkavapaalla olevana kunnanjohtajana, että täydet perusteet kustannusjakotarkistuksen maksamisen etupainotteisemmaksi muuttamiseen on olemassa, selvät perusteet. (Ed. Vielma: No niin!) — Mutta nyt kuulen sieltä kokoomuksesta kommentoitavan jotakin. Minä ymmärsin edellisen hallituskauden ja sitä edellisen hallituskauden aikana, että jos joku, niin nimenomaan kokoomuksen edustajat, jotka olivat valtiovarainministeripuolueesta, pitivät tiukasti kiinni kehyksestä. (Ed. Vielma: Mitä se tähän kuuluu?) — Se asettaa tietysti tietyt rajat.

Mutta on syytä todeta myös se, että tällä hetkellä kunta—valtio-suhde on selkeästi vakautettu. Meillä on peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti, kunta—valtio-suhde toimii, ja tilannetta seurataan tarkasti. On yhteinen asia meillä koko valtakunnassa huolehtia siitä, että peruspalvelut tulevat rahoitettua ja toimivat kaikkialla maassa. Kuntatalous on väline peruspalveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä.

Herra puhemies! Uskon, että hallitus omalta osaltaan seuraa tilannetta, mikä kunnissa on, ja tekee sen mukaisia toimenpiteitä.

Pekka  Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustelun kuluessa useissa puheenvuoroissa kysytty nimeni perään. Pidän valitettavana, että en ehtinyt tuohon keskustelun alkuvaiheeseen. Seurasin sitä osittain kovaäänisten välityksellä. Tässä voin kommentoida ja todeta joitakin kysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Tässä on käsittelyssä kuntien valtionosuuslainsäädännön muutos siten, että kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tasotarkistus jaksotetaan neljälle vuodelle niin, että vuosina 2005—2007 maksetaan 86 miljoonaa euroa. Vuodelle 2008 jää 244 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan tuo tasotarkistuksen määrä on suoritettujen tarkistuslaskelmien mukaan 502 miljoonaa euroa. On todettava, että niin kauan kuin kustannusjaon tasotarkistus tässä muodossa valtionosuuslainsäädännössä on ollut, sitä sellaisenaan ei ole toteutettu yhtään kertaa, vaan aina on siitä säädetty poikkeama ja maksettu sitä jaksotettuna enempi tai vähempi. (Ed. Zyskowicz: Ei koskaan näin paljon!) Nyt on kysymys siitä, että hallitus myöskin teki periaatepäätöksen siitä, että tässä muodossa kustannustenjaon tasotarkistusta ei säilytetä, vaan se uusitaan valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä, ja se tulisi voimaan 2006 alusta.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä — täällä en voi käyttää Kuntaliiton puheenvuoroa, Kuntaliittoa kuullaan asiantuntijana valiokunnassa, joten puhun nyt kansanedustajana ja valtiovarainvaliokunnan tarkastus- ja hallintojaoston jäsenenä — että ensinnäkin tässä uudistuksessa kustannustenjaon tasotarkistus tulee säilyttää lakisääteisenä, sen tulee perustua todellisiin, todettuihin kustannuksiin ja siinä pitää olla myöskin kiinteät valtionosuusjärjestelmän prosentit, jolloin kuntien asema kustannustenjaossa on turvattu lakiperusteisesti ja kuntien tulopohja sitä kautta lailla turvattu.

Mitä tulee tähän uudistukseen, hallitukset ovat harjoittaneet eri aikoina erilaista kuntapolitiikkaa. Matti Vanhasen hallituksen kuntapolitiikka perustuu vakaaseen ja pitkäjänteiseen kuntapolitiikkaan (Ed. Zyskowicz: Aivan, jaksotetaan monelle vuodelle!), ja se myöskin lähtee siitä, että jokaisessa kunnassa peruspalvelut kyetään turvaamaan laadukkaina ja riittävinä. Valtionosuudet lisääntyvät ensi vuodelle 250 miljoonaa euroa, ja se kehitysarvio, mikä kuntataloudesta on tehty kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunnassa, perustuu niihin reunaehtoihin, että menot kasvavat 4 prosenttia, verotulot kasvavat 4 prosenttia, (Ed. Zyskowicz: Tiedättekö yhtään sellaista kuntaa?) kunnille ei anneta uusia tehtäviä ja tuottavuus palvelujärjestelmiä toteutettaessa lisääntyy. Kansallisen terveyshankkeen sisäänhän on laskettu 200 miljoonan euron suuruinen tuottavuuden lisäys.

Nyt kuitenkin näyttää siltä, että nämä reunaehdot kuntien ensi vuoden talousarviota laadittaessa eivät ole toteutumassa. Monissa kunnissa on menossa yt-neuvottelut henkilöstön aseman osalta, ja näyttää siltä, että toteutuu myöskin se näkemys, mikä sisäasiainministeriöllä on ollut, että vuosikate ensi vuonna on 270 euron suuruinen, kasvua viime vuodesta 32 euroa, ja vuosikate kasvaa kaikissa yli 20 000 asukkaan kunnissa, mutta pienenee alle 20 000 asukkaan kunnissa ja olisi kokonaisuudessaan negatiivinen alle 2 000 asukkaan kunnissa. Tämä on hyvin huolestuttava, tämä eriytyvä kehitys, mikä kunnissa tapahtuu.

Siksi, kun arvioidaan nyt käsittelyssä olevaa lakimuutosta, on täydet perusteet sille, että tämä kustannustenjaon tasotarkistus maksetaan etupainotteisesti ottaen huomioon ne kuntien lisääntyvät menot Kansallisen terveyshankkeen palveluiden saatavuuden turvaamisen osalta ja ennen kaikkea kuntien talouksien eriytyvän kehityksen osalta. (Ed. Zyskowicz: Nämä on puheet, mitä on teot?)

Lisäksi on otettava huomioon se, että harkinnanvarainen rahoitusavustus, jolla on hoidettu juuri pienimpien kuntien asemaa, on ensi vuoden budjetisssa vähenemässä 48 miljoonasta eurosta 30 miljoonaan euroon. (Ed. Zyskowicz: Kertokaa ed. Heinäluomallekin!) Se on entistä vaikeammin saatavissa niillä laskelmilla, joita tämän vuoden tilinpidon perusteella tulee kunnilla olemaan. Siksi myöskin on arvioitava tuon harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määrän suuruus.

Arvoisa puhemies! Miksi kuntien talous on tässä tilanteessa? (Ed. Zyskowicz: Se on varmaan edellinen hallitus! — Ed. Vielma: Esko Ahon? — Naurua) — Perinteitä on, juuri kuten ed. Zyskowicz sanoi, sieltä vanhemmalta ajalta. — Verotulojen menetyksiä, kuten edustajat muistavat, ei kompensoitu. Siellä on 877 miljoonaa euroa, jotka kunnat olisivat saamassa. Vajaat indeksitarkistukset ovat myöskin olleet tätä kuntien tulopohjaa heikentämässä ja on monia muita kysymyksiä. (Ed. O. Ojala: Työllisyys oli silloin parempi!) Siksi ei voida syyttävää sormea nostaa Matti Vanhasen hallitusta kohtaan, koska kaikki hallitukset ovat olleet syyllisiä tähän kehitykseen. (Ed. O. Ojala: Ihmeellinen logiikka!) Näin ollen kysymys on vain siitä, että nyt on lähdettävä yhdessä viemään asioita parempaan suuntaan, tehtävä ratkaisuja, jotka turvaavat ei kuntaorganisaatioiden asemaa, vaan kuntalaisten asemaa, palvelujen saatavuutta, koska hyvinvointiyhteiskunnan perusta rakentuu kuntien ja valtion yhteisvastuuseen. Siitä on kysymys.

Ed. Outi Ojala merkitään läsnä olevaksi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin totean, että on surkeata, että yksikään valtioneuvoston jäsen ei ole paikalla, kun tätä keskustelua käydään. Kyseessä on kuitenkin hallituksen säästö- ja leikkauslakiesitys, jolla kunnilta ensi vuodelta siirretään myöhemmin maksettavaksi yli 400 miljoonaa euroa niille kuuluvia varoja. Mutta on hienoa, että ed. Nousiainen nousi puolustamaan hallituksen politiikkaa, meinasin sanoa, että puolustamaan tätä esitystä, mutta sitähän hän ei tehnyt. Päinvastoin ed. Nousiainen lausui, että etupainotteisesti tulisi nämä kustannukset korvata, ja se tarkoittaa sitä, että ed. Nousiainen näin ollen vastusti tätä hallituksen esitystä, koska tässä ne korvataan jälkipainotteisesti. Toivoa vain sopii, että ed. Nousiainen ja hänen kollegansa keskustan eduskuntaryhmässä myös käytännössä eduskunnassa nyt toimivat tämän linjauksen mukaisesti eikä ed. Nousiaisen puheenvuoro olisi luettavissa näihin vaalien aluspuheisiin tyyliin "poliittisista virkanimityksistä pitää luopua sen jälkeen, kun niitä sulle—mulle-periaatteella on ensin puolitoista vuotta tehnyt". Eli kysymys oikeastaan ed. Nousiaiselle tässä vastauspuheenvuorossani kuuluu, aikooko hän ja keskustan eduskuntaryhmä toimia täällä eduskunnassa tämän hallituksen esityksen muuttamiseksi.

Bjarne  Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin ilahduin muutama päivä sitten kovasti, kun Kuntaliitolta tuli sähköpostia, jossa oli myöskin ed. Nousiaisen nimi. Minulle syntyi sellainen käsitys, että Kuntaliitto ed. Nousiaisen johdolla on nyt ajamassa muutosta tähän hallituksen esitykseen. Kun kuuntelin ed. Nousiaisen puheenvuoroa, niin sympatiat ed. Nousiaiseen ja Kuntaliittoon kasvoivat koko ajan. Minä en tuon puheen perusteella voi vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin että ed. Nousiainen on eri mieltä hallituksen esityksen kanssa. Siitä minä haluan häntä jo etukäteen kiittää, että hän tulee näin ollen antamaan tukensa oppositiolle.

Ed. Jaana Ylä-Mononen merkitään läsnä olevaksi.

Outi  Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voin kyllä vakuuttaa, että ed. Nousiainen saa tukea, mikäli hän aikoo vaikuttaa nyt tuolla hallituspuolueiden sisällä siihen, että tätä lakiesitystä ei hyväksytä hallituksen esittämässä muodossa. Itse asiassa se pitäisi hylätä kokonaan ja maksaa ne puuttuvat, kunnille kuuluvat valtionosuudet vuonna 2005, niin kuin laki edellyttää, mitä myöskin teidän johtamanne Kuntaliiton hallitus on edellyttänyt. Tämähän olisi se ainoa oikea tie. Mutta ed. Nousiaisen puheesta kävi todella ilmi myöskin se, että ilmeisesti hän arvioi, että hän ei pysty vaikuttamaan niin paljon, että tämä hylättäisiin, mutta ehkä kuitenkin hänen arvionsa on se, että hän pystyy vielä muuttamaan niin, että tämä etupainotteisuus tulisi mukaan.

Ed. Nousiainen, lupaan antaa teille tunnustusta, jos te saatte tämän esityksen muutettua edes niin, että ensi vuonna maksetaan se 244 miljoonaa euroa, joka pitäisi maksaa vasta vuonna 2008. Tulen ehdottomasti tarjoamaan teille (Puhemies koputtaa) kahvit, jos tässä onnistutte.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulin äärimmäisen vakuuttuneeksi äskeisen puheenvuoron aikana siitä, että ed. Nousiainen polveutuu suorassa polvessa Demosthenes-nimisestä kuuluisasta sanantaitajasta. Hän oli taitava Speedy Gonzales, joka oli välillä Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, välillä tavallinen kansanedustaja, välillä hallituksen uskollinen soturi. Mutta kun nämä kaikki laitetaan yhteen, niin hänhän oli selvästi hallituksen remonttimies. Hän oli remonttimies, joka pistää hommat kuntoon, ja lisäksi hän ilmoitti olevansa hallinto- ja tarkastusjaoston jäsen, mikä tarkoittaa, että hän sieltä käsinkin vielä ohjaa kehitystä.

Tapani  Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli mielenkiintoista ja lohdullista kuulla erityisesti ed. Zyskowiczin puheenvuoro siitä, että hän kantaa hyvää ja perusteltua huolta kuntataloudesta. Olen jonkun kerran sanonut, että näitä puheenvuoroja olisin toivonut muutama vuosi aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että me yhdessä pystymme määrätietoisesti paneutumaan kuntatalouden hoitamiseen.

Pekka  Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän siitä kannustuksesta, jota olen nyt saanut täällä, mutta joka tapauksessa lähtökohta on se, että kuntatalous on kireä, niin kuin täällä on todettu. Meidän on yhdessä tehtävä se, mikä voidaan, ennen kaikkea kansalaisten näkökulmasta, että ei uusia tehtäviä tule, että kuntien tulopohja on vakaa ja että peruspalveluohjelmalla ja budjettiproseduurilla huolehditaan siitä, että kuntien tehtävät ja vastuut ovat yhtä suuret ja rahoitus tasapainossa. Tämä ei onnistu sillä lailla, että täällä vaaditaan kunnille lisätehtäviä, jos samalla ei huolehdita siitä, että rahoitus tulee mukana ja perässä.

Ahti  Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä haluan myöskin henkilökohtaisesti kiittää ed. Nousiaista tästä puheenvuorosta, jossa hän oli täysin samaa mieltä kuin esimerkiksi minä puheenvuorossani, ja jopa siitä, että kun hän on Kuntaliiton johdossa, niin Kuntaliitto tässäkin salissa kuitenkin mutkan kautta ryhdistäytyi irtaantumalla hallituksen ruotelista, jossa se on nyt valitettavasti tähän saakka ollut.

Mitä tulee menneisiin vuosiin, tässä salissa on hallituksen puolelta kuultu jo aivan tarpeeksi niitä perusteluita, mitä tapahtui aikaisempina vuosina. Nyt on jo puolitoista vuotta hallituskautta takana päin. Keksikää jo muut perustelut, koska eivät ne enää uudenvuoden yli kanna! Toisin sanoen, kun tämäkin asia tulee ensi vuonna uudelleen eteen ja kun silloin todetaan, että homma ei pelaa ja tarvitaan lisää rahaa, niin silloin te olette totuuden edessä. Sitä te ette voi perustella enää menneillä hallituksilla.

Iivo Polvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Nousiaisen kanssa samaa mieltä siitä, että valtionosuusuudistuksen yhteydessä nämä perusteet, mitä hän esitteli, ovat aivan oikeita ja ne tulee ottaa huomioon. Samaten minä myönnän sen, että budjettiesitykseen sisältyy valtionosuuksien lisäystä, mutta siinä ei huomioida kuntien menojen kasvua. Tuo 250 miljoonaa euroa, mihinkä viittasitte, ei riitä kattamaan läheskään niitä kustannuksia, mitkä aiheutuvat kustannustason muutoksesta. Pelkästään valtionosuuteen oikeuttavien kustannusten nousu tulee olemaan noin 600 miljoonaa euroa vuositasolla. On täysin selvää, että kuntatalous tulee kiristymään.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä kaksi vuotta sitten nykyinen ministeri Manninen oli Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, ja hän on nyt kääntänyt täydellisesti kelkkansa tässä asiassa: silloin puolusti kuntia mutta nyt ei. On tietysti ilo kuulla, että ed. Nousiainen, joka nyt on Kuntaliiton palkkalistoilla tältä osin, puolustaa kuntia, ja toivon, että se todella ryhdikkäästi jatkuu. Ed. Nousiainen tyrmäsi myös ministeri Kalliomäen puheet siitä, että tämä tarkistusmenettely poistettaisiin kokonaan, ja se oli tietysti positiivinen asia. Kuntien pitää voida luottaa siihen, että niille tulleisiin laskuihin, jotka nyt ovat kasvaneet huomattavasti näillä toimialoilla, tulee myös valtionosuus lakisääteisesti jatkossa, niin kuin pitäisi nyt tulla lakien mukaan eikä tällaisen venytyksen ja hirveän kauas ensi vaalikaudelle jatkuvan siirron kautta ja jälkeen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tölli ja myös ed. Nousiainen viittasivat viime vaalikauteen, ja on totta, että kyllä viime vaalikaudella hallituksen ja hallituspuolueiden, myös allekirjoittaneen, toimesta tehtiin sanotaan sitten vaikka syntiä kuntataloutta ajatellen, mutta kertaakaan ei tehty esimerkiksi niin, että tämä kustannustenjaon tarkistuksen maksaminen olisi viivästytetty neljälle vuodelle, vaan se maksatus todellakin venytettiin yhdestä kahteen vuoteen. Nyt se venytetään yhdestä neljään vuoteen. Ehkä tämä on sitä pitkäjänteisyyttä, mitä ed. Nousiainenkin korosti.

Mutta mitä virheitä tehtiinkään nykyisen hallituksen mielestä edellisellä vaalikaudella, niin mikä estää pääministeri Vanhasen hallitusta tänä päivänä tekemästä asiat toisin ja paremmin? Kun nyt kunnissa käydään kunnallisvaaleja ja kun kunnissa tiedetään, että erinomaisen suuria vaikeuksia on ensi vuonna ja ensi vaalikaudella huolehtia näistä peruspalveluista, (Puhemies koputtaa) niin mikä estää pääministeri Vanhasen hallitusta nyt huolehtimasta asioista kunnolla? Miksi nyt otetaan 400 miljoonan euron pakkolaina kunnilta?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Nousiaisen puheenvuorossa olleet useat roolit sitten kuitenkin lopuksi kristalloituvat positiivisesti niin, että hän myös kritisoi tätä tilannetta ja toi esiin tarpeen, mikä kunnilla on. Joka tapauksessa ministeri Mannisella on taas sellaiset lääkkeet, jotka ovat kansalaisille ja kuntalaisille huonot, nimittäin maksujen korotus ja sitten se, että kiinteistöveron alarajan nostaminen tulee olemaan joka tapauksessa kuntalaisten kukkarossa painolastina, sekä sitten sen ylärajan nostaminen. Olen varma, että kunnat tulevat siihen tarttumaan yksissä tuumin. Näin ollen ne lääkkeet eivät ole nyt tähän sairauteen sopivat.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on käyty viimeisen tunnin tai puolentoista aikana erinomaisen hyvää keskustelua. Ed. Nousiaisen puheenvuoro, samoin ed. Kähkösen ja ed. Töllinkin, jotka ovat täällä hallituspuolueitten kansanedustajina puhuneet, kaikki nämä puheenvuorot ovat olleet hyviä ja ansiokkaita. Kansalaisten kannalta on varmaan ihan sama, kenen toimesta, kenen aloitteesta kunnille turvataan riittävät voimavarat niitten palveluitten tuottamiseen, jotka kuntien pitää tuottaa. Siinä katsannossa se keskustelu ei ole kauhean tarkoituksenmukaista. Tarkoituksenmukaista on se, mitä hallitus ja eduskunta tekevät tässä asiassa, ja siinä katsannossa tietysti pikkasen huolestuttaa, että lähin ministeri tässä keskustelussa on ollut ministeri Koskinen tuolla kuppilassa. Ei täällä lehdistöäkään näy, vaikka tämä keskustelu todennäköisesti olisi ollut sen arvoista, että se olisi voinut mennä julkisuuteen. Ehkä joku naiskansanedustaja olisi voinut pukeutua minihameeseen ja tulla tänne, niin sitten sekin asia olisi hoitunut. Tämä ei näköjään kiinnostanut.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kuntien verotulot ovat kehittyneet heikosti, ja näyttää edelleenkin, että mitään oleellista parantumista siinä ei tapahdu. Tämä on hyvin kaksijakoista keskustelua. Täällä hallituspuolueitten edustajat puolustelevat voimakkaasti kuntataloutta puhumalla, että siellä selvitään ja on parempia näköaloja olemassa jnp. Sen sijaan kunnanvaltuustojen kokouksissa paikalliset kunnanvaltuutetut valittavat taas sitä, että rahat eivät riitä ja kuntatalous menee alaspäin ja joudutaan palveluja supistamaan ja karsimaan. Näyttää olevan niin, että hallitus on istumassa kuntapäättäjien housuissa tuleen, elikkä kun näitä tarkistuksia ei olla maksamassa etupainotteisesti tai kokonaan, niin kuntapäättäjät joutuvat tekemään kuntalaisten kannalta hyvinkin ikäviä ratkaisuja. Jo aikaisemmin kunnissa on jouduttu voimakkaasti rationalisoimaan, siellä on kiristetty työtahtia, työvauhtia, henkilöstöä on vähennetty niin sanotun luonnollisen poistuman kautta hyvinkin paljon monilla aloilla, ja nyt sitten, kun kunnat eivät saa täysimääräisenä tätä kustannusten nousua hyväkseen, se merkitsee sitä, että yhä edelleenkin joudutaan miettimään, mistä voidaan karsia ja mistä voidaan tinkiä. Hallitukselle näyttää olevan tärkeämpää pitää budjetin raamit ehjänä kuin maksaa kunnille niille kuuluvat valtionosuudet, ne valtionosuudet, joilla kunnat nämä peruspalvelut, terveydenhoidon, koulutus- ja sosiaalipalvelut, järjestävät.

Hallituksen esitys ei todella tarvitse mielestäni mitään rinnakkaislakia, vaan jos hallituksen esitys hylätään, voimassa olevan lain mukaan valtio joutuu maksamaan koko kustannustenjaon tarkistuksen mukaisen summan eli nyt ilmoitetun 502 miljoonaa euroa. Se on kunnille kuuluvaa rahaa. Jos ei sitä kunnille makseta, se on leikkaus ja se on pakkolainaa kunnilta valtiolle. Siitä joutuvat kärsimään ilman muuta kaikista pienituloisimmat ihmiset, koska heille nämä kuntien järjestämät palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä. Heillä ei välttämättä ole varaa ostaa näitä yksityisiä palveluja niin kuin parempituloisilla ihmisillä on.

Tämän lisäksi hallitus näyttää uskovan, että ensi vuonna niin sanottuja kriisikuntia ei ole läheskään niin paljon kuin tänä vuonna, ja on vähentämässä harkinnanvaraisia avustuksia budjettiesityksensä mukaan. Valtion harkinnanvaraisten valtionosuuksien vähennys on 18 miljoonaa euroa, elikkä se on todella merkittävä vähennys. Mutta nyt tiedetään jo, että monet suuret yritykset, muun muassa Yhtyneet ja UPM, ovat monilla paikkakunnilla lopettamassa kokonaisia tehtaita, ja se ajaa monia kuntia kriisikunniksi riippumatta siitä, mitä nämä kunnat ovat tehneet. Ilman omaa syytänsä nämä kunnat joutuvat tämmöiseen kriisiin, kun yhtäkkiä jopa satoja työpaikkoja menetetään kunnan alueelta. Näin ollen olisi erinomaisen tärkeää ja välttämätöntä, että tätä kuntien harkinnanvaraista valtionosuutta ei leikata, vaan päinvastoin sitä tulee lisätä, jotta voidaan turvata myöskin tulevana vuonna näitten kriisiytyvien kuntien asema. Erityisesti kuntatalous pitää voida pitää siellä terveellä pohjalla, jotta kunnalla on mahdollisuus turvata kuntalaisten palvelut ja myöskin luoda uskoa siihen, että ehkä uutta yritystoimintaa tulee kuntaan. Jos kunta joutuu nostamaan veroprosenttinsa kohtuuttoman korkeaksi, se merkitsee myöskin ensinnäkin eri kuntalaisten kohdalla eriarvoista asemaa ja lisäksi se myöskin varmasti karkottaa uutta yritystoimintaa.

Herra puhemies! Mielestäni valtion tulisi tässä yhteydessä nyt lunastaa lain säätämät velvollisuudet ja maksaa kunnille tuo koko tarkistus kerralla ensi vuoden aikana.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensiksi muutamia vanhan kertauksia ja sitten pikkuisen lisukkeita tähän keskusteluun.

Ensinnäkin totean sen, että jos ed. Nousiaisen ja ed. Heinäluoman viime viikonvaihteessa ja nyt täällä pitämät puheet otetaan tosissaan, niin siitä automaattisesti seuraa se, että talousarvion kuntatalousosio ei pidä kutiaan. Se on ihan selvä asia, tai sitten herrat puhuvat niin löysiä, että oikein hirvittää kerta kaikkiaan. Tämä tarkoittaa sitten semmoisella klassisella, vanhanaikaisella kielellä sitä, että momentti aukaistaan. Sitä voidaan vain aukaista siihen suuntaan, että määrärahaa lisätään. Erikoisesti sitä tullaan lisäämään harkinnanvaraiseen valtionosuuteen kunnille, koska se, mitä ed. Heinäluoma viikonvaihteessa totesi, ei nyt kerta kaikkiaan muulla opilla korjaannu ja toteudu kuin sillä, että sille momentille reippaasti lisätään varallisuutta. (Ed. Valpas: Lupaukset olivat hyviä!) — Lupaukset olivat hyviä, ja hän osoitti kerrankin tajuavansa sen, missä tuolla kuntakentässä mennään ja mitenkä eriarvoisessakin asemassa eri kunnat ovat.

Mutta vaikka kunnalla näennäisesti näyttäisi menevän hyvin ja menot olisivat kurissa, niin siitä huolimatta on tapahtumassa jotakin, joka on äärimmäisen merkityksellistä. Nimittäin on käymässä niin, että vaikka yhteiskunnassa noteerataan taloudellisen kasvun lukuja, jotka tällä hetkellä pyörivät jossakin 2 ja 3 prosentin välillä — juuri äsken uutiset kertoivat, että ensi vuonna se luku nousisi 3,5 prosenttiin — niin siitä huolimatta kuntien verotulot vähenevät. Sehän tarkoittaa sitä, että jossakin on ammottava aukko, jonne rahat menevät. Ne eivät tule valtiolle verotuloina, ne eivät tule kunnille verotuloina, vaan rahat menevät johonkin. Se ammottava aukko on harmaa talous.

Niin kuin olen moneen kertaan jo täältä puhujakorokkeelta todennut, sisäasiainministerin johtaman työryhmän työn tuloksena päädyttiin tulokseen, että 2,5 miljardia euroa jää valtiolta verotuloja saamatta, siis yksin valtiolta. Jos nuo verotulot olisivat valtiolla käytettävissä, se ratkaisisi tämän ongelman. Pitää muistaa se, millä tasolla ovat ne keskustelut, joita nyt tänä päivänä, tämän iltapäivän aikana on täällä käyty. On puhuttu tästä pakkolainasta, joka on muutama sata miljoonaa euroa. Se on vain 10 prosenttia siitä, mitä on harmaan talouden imentä verotulokertymästä. Elikkä siis toisin sanoen se, mikä pitäisi saada ehdottomasti kuriin, on harmaa talous. Varsin oireellista ja todella vallankumouksellista oli se, että täällä tänä päivänä käsiteltyyn pankkivaltuuston kertomuksesta tehtyyn talousvaliokunnan mietintöön oli vihdoinkin harmaa ja musta talous päässyt kuvaan mukaan. Eipä ole ennen moista ihmettä tapahtunut! Elikkä siis toisin sanoen nyt vihdoinkin eduskunnassa ja tuolla kovan puolen valiokunnissa on ruvettu tajuamaan, missä täällä oikein mennään.

Sitten vielä yksi näkökohta, joka on mielestäni merkityksellinen, on se, että pitää rehellisesti tunnustaa, mikä tilanne on. Minusta on äärimmäisen kenkkumaista se, että pääministerin johdolla täällä nyt kahden viikon aikana todistettiin, että kuntatalous vahvistuu. Vahvistuminen minun kielenkäytössäni ja ymmärryksessäni tarkoittaa sitä, että se reaaliarvoisesti vahvistuu. Siis toisin sanoen siitä on putsattu pois inflaatio, siitä on putsattu pois tulonsiirrot, joita nimenomaan esiintyy valtion, kuntien ja muun yhteiskunnan välillä vaikka kuinka paljon, ja vasta sen jälkeen voidaan vahvistumisesta puhua, jos mitä ylipäätään on vahvistumassa. Tällä tavalla pitäisi tämmöinen rehellisyys tulla kuvaan mukaan.

Minä valitan, arvoisa puhemies, että minä en pysty mihinkään tämmöiseen demagogiseen suoritukseen, mihin ed. Nousiainen täällä pystyi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on tavattoman suuri, ja minulla on se käsitys, että me kaikki edustajat emme ehkä ymmärrä, miten suuri tämä on. 500 miljoonaa on valtio velkaa kunnille. Tämä tarkoittaa 100 euroa per asukas. Se merkitsee Helsingin kaupungille 50 miljoonaa euroa, se merkitsee Kokkolan kaupungille yli 3 miljoonaa euroa, eli monessa tapauksessa tämä menetys vastaa yhtä veroprosenttia. Kunnan veroprosentti voisi siis olla selvästi alhaisempi, jos kunnat olisivat saaneet nämä rahat valtiolta, niin kuin laki edellyttää. Näin ollen on todella edesvastuutonta, ettei valtioneuvostosta löydy ensimmäistäkään jäsentä puolustamaan tätä hallituksen esitystä. Me edustajat, kun valtaosa ja merkittävä osa meistä on kunnassa myöskin valtuutettuina, tiedämme ei ainoastaan tilastoista vaan ihan käytännön ongelmista ja puheista valtuustoissa, miten suurissa vaikeuksissa kunnat ovat.

Kun ed. Nousiainen sanoi, että meidän tulee tehdä, mitä me vain voimme, jotta kuntien asema paranisi, niin haluan nyt lopuksi todeta, että tällä salilla on ylin päätäntävalta. Me voimme tehdä ihan, mitä me haluamme, ja vähintä, mitä meidän pitäisi tehdä, on se, että noudattaisimme lakia ja maksaisimme kunnille sen, mitä kunnille kuuluu.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on tällä lainmuutoksella kiristämässä kuntataloutta. Se lienee tullut tämän iltapäivän keskustelun aikana kaikille selväksi. Hallituksen esityksellä on erityisen suuri merkitys pienille, talousvaikeuksissa painiville kunnille. Näitten maksujen lykkäys voi merkitä monille kunnille suuria ongelmia, ja näitä kuntiahan on muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomessa, myöskin Oulun läänissä erityisen paljon. Lakisääteisten maksujen lykkäys hyvin takapainotteiseksi on erityisen outoa nyt, kun samanaikaisesti hallituksessa keskustellaan veronkevennyksistä tuloveroon, siis niistä kevennyksistä, jotka kohdistuvat pääasiassa suurituloisille, ja kaiken lisäksi tämä kevennys aiotaan tehdä vielä velkarahalla.

Opetustoimen osalta valtio on lykkäämässä näitä lakisääteisiä velvoitteitaan yli 100 miljoonan euron osalta. Ja mitä tämä lykkäys voi käytännössä sitten merkitä? Maksujen jaksotus esitetyllä tavalla voi merkitä esimerkiksi pienien kyläkoulujen lakkauttamista. Tälläkin hetkellä ilman valtionosuuksien maksujen lykkäystäkin monet pienet koulut ovat lakkauttamisuhan alaisia — meilläkin Oulun läänissä monissa kunnissa näin on — ja kaiken lisäksi sellaisetkin koulut, joissa olisi oppilaitakin ihan riittävästi. On selvää, että jos näiltä kyliltä viedään koulut, sillä on suuri merkitys koko kylän elinvoimaisuudelle. On selvää, että kun kuntatalous kiristyy näitten maksujen lykkäysten seurauksena, niin sitä herkemmin nämä talousvaikeuksien kanssa painivat kunnat tulevat näitä koulujen yhdistämis- ja lakkauttamispäätöksiä tekemään.

Arvoisa puhemies! Silloin kyllä herää kysymys: Tämäkö on sitä uutta aluepolitiikkaa, josta erityisesti keskusta hehkutti ennen eduskuntavaaleja? (Ed. Zyskowicz: Tämä sitä on!) — Siltä näyttää.

Sitten täällä on väitetty, että valtionosuuksien lykkäyksissä ei ole kysymyksessä leikkaus. Asia ei ole aivan näin yksinkertainen, niin kuin täällä on tänä iltana tuotu jo esillekin. Kun maksuja lykätään, niin samanaikaisestihan kuntapalvelujen kustannukset nousevat, ja näin ollen tämä maksujen nousu jää kuntien maksettavaksi ja valtio vetäytyy tältä osin maksuvelvoitteestaan. Tämä kiristää kuntataloutta, ja on sitten makuasia, puhutaanko siinä sitten leikkauksesta vai kuntatalouden kiristämisestä. Joka tapauksessa tämä vääristää tilannetta sellaiseksi, että kunnat ovat entistä suuremmissa vaikeuksissa ja juuri niillä alueilla, niin kuin totesin, joita keskusta kovasti aikoi puolustaa, kun se pääsee valtaan. Mutta nyt me näemme sitten, mitä tämä valta on saanut aikaan. Keskusta on vallassa siellä pienissä kunnissa. Se on nyt täällä vallassa, hallitusvallassa, päähallituspuolue, mutta kuntien tilanne vain sen kun huononee ja pahenee entisestään, eli muutos, jota keskusta lupasi ennen vaaleja, on tapahtunut kyllä, mutta se on tapahtunut huonompaan suuntaan kuntien ja niiden asukkaiden kannalta.

Muutenkin, arvoisa puhemies, täytyy ihmetellä keskustan aluepolitiikkaa. Maaseudun tieverkko rapautuu, kun pienempien paikkakuntien tiemäärärahat vähentyvät. On menty siinäkin huonompaan suuntaan verrattuna edelliseen hallitukseen. Ja sitten: Kun keskusta sai maatalousministerin postin, niin nyt ollaan myöskin näitten pohjoisten alueitten maataloustukea leikkaamassa. Eli kyllä tässä on nyt useita toimia, joitten seurauksena maaseutu autioituu, ellei tähän politiikkaan todella saada suunnanmuutosta.

Arvoisa puhemies! Ainoa valopilkku, mikä tässä nyt on tämän iltapäivän aikana noussut esille, on juuri tämä asia, minkä ed. Nousiainen toi esille. Vähintäänkin pitää tehdä tämä, mitä ed. Nousiainen täällä esitti, ja kun täällä salissa tuntuu olevan tälle ajatukselle laajempikin kannatus, niin tuntuu oudolta, ellei edes tätä etupainotteisuutta saada aikaan tässä salissa. Mielenkiinnolla kyllä odotan, miten sitten, kun tulee tosi paikka, ed. Nousiainen joko hoitaa tämän asian hallituksessa tai sitten täällä salissa on näitten esittämiensä ajatusten takana.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä: Ed. Pulliainen jo toi esille ed. Heinäluoman lupaukset, ja minäkin myös hyvin suurella tyydytyksellä panin merkille, että näille kolmelle erityistukialueelle, Mänttä, Uusikaupunki ja Raahe, luvataan antaa erillistä tukea. Eihän siinä muuten ole mitään järkeä, että ne nimetään erityistukialueiksi tai kriisialueiksi. Nimityksestä on meille vain haittaa, jos vain pelkkä kriisialue on nimetty sinne eikä sinne mitään apua anneta. Nyt ed. Heinäluoma todella kunnallisvaalien alla antoi meille toivoa, että näihin erityistukialueisiin todella myöskin rahallisesti valtiovalta panostaa. Uskon nyt, että nämä lupaukset on todella vakavasti annettuja, enkä ainakaan toivo, että ne olivat vain kunnallisvaalilupauksia. Kun meillä on jo aikaisemmat lupaukset pääministeri Lipposelta ja pääministeri Vanhaselta, että esimerkiksi Raahe-paketti ja erityistukialueitten tukeminen on hallituksen tehtäväluettelossa, niin kyllä tässä ihan hyvillä mielillä täytyy sitten olla, että nämä asiat ovat nyt sitten hoidossa. Meidän tehtävämme täällä eduskunnassa on tietenkin nyt se, että me tarkasti seuraamme näitä lupauksia ja vahdimme, etteivät nämä puheet jää pelkiksi löysiksi puheiksi.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Alkuun haluan uudelleen harmitella sitä, ettei valtioneuvoston jäsenistä kukaan ole paikalla puolustamassa ja perustelemassa tätä hallituksen esitystä, ei pääministeri, jolla on kokonaisvastuu hallituksen politiikasta, ei valtiovarainministeri, jolla on varmasti ollut aika keskeinen rooli tämän hallituksen esityksen synnyttämisessä, ei kuntaministeri, jonka toimialalla liikutaan eikä sosiaali- ja terveysministeri tai opetusministeri, joiden sektoreiden valtionosuuksista puhutaan.

Yhtään valtioneuvoston jäsentä ei ole paikalla, vaikka koolla olemme tiistaina, joka ei ole kenellekään mikään yllätyksellinen ajankohta pitää eduskunnan täysistuntoa. Yhtään valtioneuvoston jäsentä ei ole paikalla, vaikka kello on noin viisi, se ei ole esimerkiksi 23.25. (Ed. Taipale: Voihan täällä olla joku tuleva!) — Tulevia valtioneuvoston jäseniä on paikalla, onneksi, koko joukko, ja he varmasti tulevassa virkatoimessaan ottavat huomioon ne perustellut näkemykset, joita tässä keskustelussa on esitetty.

En tiedä, onko sitten niin, että tulevaisuudessa, kun ministerit ovat saaneet punamullan sulle—mulle-politiikkaan hyvin istuvat poliittiset valtiosihteerit, joita nyt siis jaetaan neljä keskustalle, neljä demareille ja Rkp:kin saa sen yhden, onko tulevaisuudessa sitten niin, että ministerit ovat salissa osallistumassa enemmän hallituksen tärkeiden lakiesitysten käsittelyyn, kun nämä poliittiset valtiosihteerit kiitävät ympäri maan hoitamassa niitä ministerin tehtäviä, missä ministerit ilmeisesti nyt ovat, kun eivät täällä ole. Punamullan sulle—mulle-peli tosiaan jatkuu ja poliittiset valtiosihteerit ovat tulossa, vaikka aivan viime päivinä on kuultu, miten kovin vastentahtoisesti pääministeri on joutunut tätä perinteistä sulle—mulle-punamultapolitiikkaa harjoittamaan.

Se syy, minkä vuoksi toivoisin, että valtioneuvoston jäseniä olisi tätä esitystä puolustamassa yleisten syiden lisäksi, on tietysti se, että kyseessä tässä hallituksen lakiesityksessä ovat erittäin suuret rahat, suuret setelit. Ed. Kallis näitä jo vähän suhteutti, mutta totean vielä, että puhutaan siis siitä, että kunnat tulevat ensi vuonna saamaan valtiolta peruspalveluista huolehtimiseen noin 420 miljoonaa euroa vähemmän, kuin mitä voimassa olevan lain mukaan niille kuuluisi. Siis voimassa olevan lain mukaan kunnat olisivat saamassa ensi vuonna 502 miljoonaa euroa ja hallitus tällä lailla lykkää kunnille tulevia maksatuksia siten, että kunnat saavatkin 86 miljoonaa euroa. Eli kunnilta leikataan, niiltä säästetään, yli 400 miljoonaa euroa. Valtio ottaa kunnilta sen suuruisen pakkolainan ja lupaa maksaa sen sitten myöhemmin. Jos ei tämän kokoisella summalla ole aivan oleellinen vaikutus kuntien mahdollisuuksiin huolehtia kansalaisten keskeisistä peruspalveluista, terveydenhuollosta, vanhustenhuollosta, lasten päivähoidosta, perusopetuksesta jne., niin millä summilla sitten on siihen vaikutus?

Toinen syy, miksi tämä nyt parhaillaan käsiteltävä esitys on sillä tavoin erityinen, että olisi ollut asiaan kuuluvaa hallituksen osallistua tähän debattiin, on se, että tämä taitaa olla ensimmäinen nykyisen hallituksen varsinainen säästölaki. Voi olla, että joitakin pienempiä säästölakeja on mennyt ohi silmien, etten ole niitä huomannut, mutta sikäli, kun tiedän, tämä on ensimmäinen Matti Vanhasen hallituksen säästölaki, leikkauslaki. (Ed. Valpas: Näin on!) Kun tällaista lakia käsitellään eduskunnan täysistunnossa tiistai-iltapäivänä kello viisi, niin miten on puolustettavissa se, että hallitus loistaa poissaolollaan? (Ed. Valpas: Eivät uskalla tulla!)

Oli ajatus, että ihan tämän vuoksi pyytäisin asian pöydälle, jotta saadaan ministerit osallistumaan keskusteluun, mutta kun vähän olen huolissani, että ministerien kiireet jatkuisivat tuolla maakunnissa kunnallisvaalien alla, vaikka tämä nyt muutamalla päivällä lykättäisiin, ja kun kuitenkin välikysymyskeskustelussa on näihin asioihin mahdollisuus palata ja välikysymyskeskustelussa hallituksen jäsenet ovat takuuvarmasti paikalla, niin en sittenkään ole esittämässä asian panemista pöydälle.

Totean vielä itse tästä asiasta ja sen saamasta huomiosta, että ihan vilpittömästi tuntuu siltä, että suomalainen julkinen keskustelukaan ei ole havainnut, minkä kokoisesta asiasta on kyse. Kun tehdään yli 400 miljoonan euron säästö ensi vuodelle ja kun sitä ei tehdä suoraan kansalaisille kohdentuvista tulonsiirroista, vaan se tehdään välillisesti kansalaisille kohdistuvista peruspalveluista siten, että säästö otetaan kunnilta ja kunnat joutuvat sen sitten luonnollisesti ottamaan huomioon, kun se vaikeuttaa ja rajoittaa niiden mahdollisuuksia huolehtia peruspalveluista, niin tällainen yli 400 miljoonan euron säästölaki tai pakkolaina, kysehän on lykkäämisestä, ei ilmeisesti samalla tavalla ole julkista keskustelua ja kansalaisia kiinnostava kuin että tämä säästö välittömästi kohdistuisi yksittäisiin kansalaisiin ja kuntalaisiin. Mutta, kuten kaikki me tässä salissa tiedämme, välillisesti se kohdistuu tietysti. Ei voi olla niin, että ensi vuonna kunnilla on 400 miljoonaa euroa vähemmän ja se ei tuntuisi niissä yksittäisiä kuntalaisia, yksittäisiä kansalaisia, koskevissa peruspalveluissa, joista kunnat huolehtivat ja joista kunnat vastaavat.

Kun näistä asioista puhutaan ja tässäkin keskustelussa, niin hallituspuolueiden edustajat korostavat, ja tietysti ymmärrettävästi ja sen toki hyvin ymmärrän, nimenomaan keskusta, joka viime kaudella ei ollut hallitusvastuussa, korostaa niitä syntejä, mitä edellinen tai sitä edellinen hallitus on tehnyt kuntatalouteen liittyen. Kuten jo eräässä edellä käyttämässäni puheenvuorossa totesin, sehän on aivan kiistaton asia ja se on kaikkien tiedossa, että esimerkiksi edellinen hallitus teki erilaisia päätöksiä, jotka olivat kuntatalouden kannalta kielteisiä: indeksitarkistuksia kompensoitiin vain puolittain jne.

Mutta eihän se, arvoisat keskustalaiset, mitä edellinen hallitus teki teidän mielestänne väärin tai mitä edellinen hallitus teki teidän mielestänne ilman riittäviä perusteluja, saisi olla nyt estämässä teitä tekemästä oikein. Jos te olette sitä mieltä, että oli niin väärin, kun sillä tavoin kuntataloutta kohdeltiin kaltoin, niin miksi te nyt itse kohtelette kuntataloutta kaltoin? Eikö voisi ajatella loogisesti niin, että juuri siitä syystä, että teidän mielestänne kuntataloutta viime vuosien aikana, edellisten hallitusten aikana, on kohdeltu kaltoin, teidän päinvastoin pitäisi olla kuntatalouden suuntaan sitäkin anteliaampia, sitäkin reilumpia, jotta saataisiin, voisiko sanoa, paikattua myös niitä ongelmia ja vaikeuksia, joita edellisen hallituksen teidän mielestänne väärä politiikka aiheutti? Siis logiikkahan vaatisi sitä, että kun siellä on väärin tehty ja siellä on väärin säästetty, siellä on kuntien taloutta vaikeutettu ja sitä kautta kuntien mahdollisuuksia palvelutuotantoon on vaikeutettu, niin nyt teidän pitäisi sitä suuremmalla syyllä pitää huolta siitä, että kuntia nyt kohdellaan hyvin, nyt annetaan niille riittävästi voimavaroja.

Mutta te ette toimi ollenkaan tämän logiikan mukaisesti. Voitte osoittaa sitten, että tämä logiikka on väärä, mutta te toimitte tämän logiikan vastaisesti. Jos kuntia on rokotettu, niiden taloutta on vaikeutettu ja sitä kautta niiden mahdollisuuksia peruspalvelujen tarjoamiseen on huononnettu, niin te jatkatte sitä samaa politiikkaa, sitä teidän mielestänne väärää politiikkaa, ja tässä te neljälle vuodelle siirrätte sellaisten rahojen maksatuksen, joka on kuntien omaa rahaa, joka niille lain mukaan kuuluu ja joka lain mukaan pitäisi maksaa yhtenä vuotena, ensi vuonna.

Jotenkin näistä teidän puheistanne tulee mieleen ministeri Karpela, joka täällä, aina kun häneltä kysytään, missä ne opintotuen korotukset ovat, joita keskusta vaaliohjelmassaan lupasi, tai opintotuen asumislisän vuokrakaton nostaminen tai asumislisän ympärivuotistaminen, aloittaa sanomalla, että niin, mutta vuonna 1995 Lipposen ensimmäinen hallitus jne. Nykyiset opiskelijat olivat vuonna 1995 noin kymmenvuotiaita, ja heitä ei hirveästi lohduta se, mitä tehtiin vuonna 1995, vaan (Puhemies koputtaa) nykyisiä opiskelijoita kiinnostaa se, mitä tehdään tänään. Niinpä sanon teillekin, että vastatkaa omista teoistanne ja asettakaa omat tekonne omien puheidenne mukaisiksi. Jos mielestänne on väärin tehty, kuntia rokotettu ja palvelutuotantoa vaikeutettu, niin älkää edelleen vaikeuttako sitä ottamalla satojen miljoonien eurojen pakkolaina, hyväksymällä tämän hallituksen satojen miljoonien eurojen säästölaki, vaan tehkää siten kuin puhutte ja antakaa (Puhemies koputtaa) kunnille ne voimavarat, että ne voivat näistä palveluista huolehtia.

Lauri  Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kansanedustajissa on myös kuntapäättäjiä. Nyt kunnallisvaalien alla meistä monet ovat myös valmistautumassa kunnallisvaaleihin. Olen sanonut monille heistä, jotka ovat ensi kertaa ehdokkaina, että tehtävä, johon haluatte ja johon olette pyrkimässä, ei tule olemaan helppo. (Ed. Pulliainen: Jos hallitus jatkaa tällä tavalla, ei todellakaan ole helppo!) Tehtävä on erittäin vaikea, ja valitettavasti tilanne on ollut pitkään, toistakymmentä vuotta, kunnissa se, että on jouduttu jakamaan niukkuutta, lakkauttamaan palveluita, vähentämään väkeä. Omassa kotikunnassani, Keuruun kaupungissa, ei ole kuitenkaan ketään jouduttu irtisanomaan, mutta on jouduttu muilla keinoilla vähentämään väkeä ja tiettyjä palveluita heikentämään. Toisaalta on myös rohkeasti haluttu luottaa tulevaisuuteen muun muassa siten, että Haapamäen yhteiskoulun lukio jatkaa kaupungissa, jossa on kaksi lukiota. Tässä haluttiin panostaa kaupungin toiseen taajamaan.

On hyvä, että täällä halutaan tuoda kuntapäättäjien todellinen ongelma tietoisuuteen. Mielestäni ei ole niinkään tarvis syytellä, kuka on mitäkin tehnyt, vaan tarkoitus olisi tiedostaa se, että kunnissa ollaan todella tiukoilla, talous on ahtaalla. Toivoisin kaikin tavoin, että ne lupaukset, jotka hallitusohjelma sisältää, voisivat tulla myös kuntatalouden vastuunkantajille todellisuudeksi.

Tuon esille pienen yksityiskohdan, johon ed. Valpas viittasi. Hän viittasi näihin kolmeen erityistukialueeseen, joista yksi oli Pohjois-Pirkanmaalla Mäntän—Vilppulan alue. Tässä yhteydessä haluaisin, että tähän voitaisiin liittää myöskin talousalueeseen kuuluva Haapamäen yhdyskunta Keuruun kaupungista, 2 000 asukkaan yhdyskunta, joka on johtuen valtion toimenpiteistä lähinnä rautatiesektorilla, mutta myöskin muilla toimisektoreilla menettänyt yli 700 työpaikkaa kolmen eri vuosikymmenen aikana. Kerralla tuollaista suurta, dramaattista työpaikkojen vähennystä ei ole tapahtunut, vaan se on tapahtunut hivuttamalla kymmeniä työpaikkoja kerrallaan tai muutama työpaikka kerrallaan, mutta yli 700 kolmen eri vuosikymmenen aikana. Näkisin, että aivan oikeutetusti pitäisi selvittää mahdollisuudet, kuinka Keuruun kaupungin Haapamäen osa-alue, joka rajoittuu myös Vilppulaan elimellisesti ja toiminnallisesti, voisi liittyä tähän erityistukialueeseen.

Keskustelu päättyy.