Täysistunnon pöytäkirja 101/2007 vp

PTK 101/2007 vp

101. KESKIVIIKKONA 19. JOULUKUUTA 2007 kello 10 (10.05)

Tarkistettu versio 2.0

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 31

 

Jari Koskinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Heti tähän puheenvuoron alkuun haluan kiittää liikenneministeri Anu Vehviläistä liikennejaoston puolesta hyvin sujuneesta yhteistyöstä niin tämän budjetin osalta kuin muutoinkin kuluneen syksyn aikana. Kiitokset myös kaikille jaoston jäsenille rakentavasta työstä jaostossa!

Tämän lyhyen puheeni alussa esittelen ensiksi jaoston tekemät muutokset budjettiin ja sen jälkeen otan esille muutaman muun tärkeän asian tästä mietinnöstä. Sinänsä tässä on helppo lainata ed. Kallista toteamalla, että tämä on erittäin hyvä budjetti ja tästä on siksi erittäin helppo puhua.

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto teki kolme määrärahamuutosta budjettiin. Ensinnäkin valtionapua yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen lisättiin 5 miljoonalla eurolla 13 miljoonasta 18 miljoonaan euroon. Lisäys on erittäin merkittävä. Se on myös tärkeä puukuljetusten edellytysten parantamiseksi sekä muiden maaseudun elinkeinojen vuoksi. Venäjän puutullien vuoksi kotimaisen puuraaka-aineen saatavuus on entistäkin tärkeämmässä asemassa, ja se edellyttää myös kuljetusten sujumista. Samaan tähtää myös perustienpidon momentilla oleva ylimääräinen 20 miljoonan euron määräraha. Lisäksi ensi vuonna peruskorjataan Savonlinna—Huutokoski-rataosuus, jota käytetään pääasiassa puukuljetuksiin. Toinen jaostomuutos on 3 miljoonan euron määrärahalisäys joukkoliikenteen palveluiden ostoihin. Tällekin rahalle varmasti löytyy käyttöä. Kolmas muutos, joka on vähän pienempi, oli 200 000 euron määräraha saariston yhteysalusliikenteen käyttämien laiturien kunnostamiseen.

Herra puhemies! Eniten syksyn aikana ovat puhuttaneet varmasti liikenneinvestoinnit. Investointitarpeita on paljon, ja erilaisia suunnitelmia ja ehdotuksia on vaikka millä mitalla. Isoille tiehankkeille on rahaa kuitenkin ensi vuoden budjetissa reilut 170 miljoonaa euroa. Tämä on enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna yhteensä.

Ensi vuoden budjetissa joudutaan siirtämään muutamien tiehankkeiden aloitusta eteenpäin. Tämä on tietysti valitettavaa, mutta ymmärrettävää kustannusten nousun ja eräiden muiden syiden vuoksi. Tulevaisuuden kannalta voi kuitenkin olla onni, että kustannustason nousu avasi monia silmiä. Se johti erillisen selvitysmiehen asettamiseen. Selvitysmies Haapamäki teki hyvää työtä, ja hänen raporttiinsa kannattaa tutustua.

Valiokunnan mietintöön on kirjattu selkeästi jaoston, valiokunnan ja varmasti myös eduskunnan kanta siirrettyjen liikennehankkeiden osalta. Ne pitää käynnistää ennen kuin muita hankkeita käynnistetään. Ne ovat siis listan kärjessä. Kyse on Lusi—Mikkeli-tien parannuksesta, Kantatie 51:stä välillä Kirkkonummi—Kivenlahti ja Valtatie 14:n parantamisesta Savonlinnan keskustassa.

Toinen merkittävä asia mietinnössä on se, että täällä eduskunnassa odotetaan kuin kuuta nousevaa valmisteilla olevaa liikennepoliittista selontekoa. Moni tärkeä asia liikennepolitiikassa on auki, ja selonteon kautta näihin asioihin haetaan ratkaisuja. Maanantaina julkistettu valtiosihteeri Sailaksen raportti antaa paljonkin miettimisen aihetta. Samoin jo edellä mainitsemassani selvitysmies Haapamäen raportissa oli paljon hyviä konkreettisia esityksiä, jotka kannattaa käydä läpi huolella. Selonteolta odotetaan siis paljon, siksi se kannattaa valmistella huolella. Eduskunta on monta kertaa ilmaissut kantansa esimerkiksi perustienpidon määrärahojen niukkuuteen ja moniin muihin asioihin. Pitkäjänteisyyden nimeen vannotaan myös monissa puheenvuoroissa, niin varmaan tänäänkin. Tähänkin hyvä selonteko pystyy vastaamaan. Jäämme siis odottamaan selontekoa ja sen linjauksia.

Liikenneministeri   Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Näin joulun alla kiitoksia voidaan antaa puolin ja toisin, ja todellakin haluan myös kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja erityisesti liikennejaostoa, jota ed. Jari Koskinen vetää, hyvästä yhteistyöstä tämän laadukkaan mietinnön osalta ja myös niistä yhteisistä ponnistuksista, joita olemme myös lisätalousarvioitten osalta tänä vuonna harjoittaneet. Kiitoksien jälkeen haluaisin ottaa muutaman seikan esille vielä tästä budjetista liikenteen puolelta, jonka jo edellä ed. Koskinen esitteli.

Ensinnäkin haluan muistuttaa siitä, että tämän budjetin valmistelulähtökohta oli erittäin hankala silloin elokuussa, kun tulivat nämä noin 170 miljoonan euron kustannusylitykset tietoon. Toisaalta ei sekään ehkä helpottanut tätä budjetin valmistelua, kun jokainen kansanedustaja haluaa, että aina tässä salissa voitaisiin loppuvuodesta päättää uusistakin investointikohteista. Nyt sitten kun hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että valmistellaan tämä liikennepoliittinen selonteko, niin se tavallaan jäädytti tämmöisen päätöksenteon, eli selonteossa ratkaistaan myös sitten kaiken kaikkiaan paljon.

Kahdesta ensi vuoden asiasta haluan sanoa kuitenkin, ensinnäkin tämä Savonlinna—Huutokoski. Minusta nämä viime kuukaudet ovat osoittaneet moneltakin osin, että se on viisas ratkaisu, että me peruskunnostamme tämän rataosuuden, se on aivan välttämätöntä.

Viime kuukaudet ovat osoittaneet myös sen, että on välttämätöntä, että rakennamme Vaalimaalle tämän rekkaparkin, eli se kasvu, mitä nyt on transitoliikenteessä tämän vuoden aikana ollut, on melko tavalla melkein päätähuimaava. 17 prosenttia on tälle vuodelle kasvua, ja ensi vuoden kasvuennusteethan näyttävät vielä suuremmilta. Olen samaa mieltä monien kanssa siitä, että sehän ei ratkaise tilannetta. Kaikista suurin ratkaisu on se, että jonoja ei muodostu vaan raja vetää sujuvasti, ja silloin se ei ole ihan pelkästään meidän käsissämme. Olen viimeksi eilen tavannut muun muassa Venäjän varaliikenneministerin ja keskustellut jälleen tästä seikasta ja aion mennä myös itse tällä viikolla loppuviikosta sinne Vaalimaalle sitä tilannetta myös katsomaan, että näen, mikä se pahimpina aikoina kaiken kaikkiaan on.

Rekkaparkista totean sen, että sitä on arvosteltu, pitääkö mennä laittamaan 24 miljoonaa euroa sellaiseen hankkeeseen, ja totean sen, että se pitää tehdä maksulliseksi. Sillä tavalla me saamme myös sitä käyttävät maksumiehiksi eikä tämä investointi ole pelkästään meidän suomalaisten veronmaksajien käsissä. Jokainen meistä käyttää itsekin, kun parkkeeraa autonsa, aika ravakoitakin euromääriä siihen, että saa tunniksi autonsa parkkiin. Se on minusta nyt tärkeä asia, että näin toimitaan, ja aion kiirehtiä tarvittavaa lainsäädäntöä sen osalta, että kun parkki otetaan noin vuoden päästä käyttöön, niin samalla tulee myös maksu; että maksu ei tule viiveellä vaan että se tulee samaan aikaan, kun parkki otetaan käyttöön.

Pienemmistä asioista ensi vuoden budjetin osalta ehkä tuore tieto on Merenkurkun liikenteeseen liittyen, eli eilen tuli vahvistus siitä, että Ruotsista tulee 250 000 euron osuus Merenkurkun liikenteen vahvistamiseksi. Siitä on päätös tehty kahdelle vuodelle, ja pidän sitä hienona asiana.

Selonteosta haluan tässä yhteydessä todeta, että mietintökin evästää hyvällä tavalla tämän selonteon valmisteluprosessia. Selonteko on hyvässä valmistelussa, ja tietysti jokainen tietää, ketkä ovat olleet tällaisissa hankkeissa mukana, että siellä viimeisinä viikkoina tehdään niistä isoista asioista ratkaisut. Ei ole olemassa esimerkiksi minkäänlaista hankelistausta, ei alustavaakaan, joten toivon, että tässä keskustelussa seuraavina tunteina ei yritetä vääntää minulta kantaa johonkin yksittäiseen hankkeeseen puolesta eikä vastaan, koska sellaisia kannanottoja en voi tässä yhteydessä sanoa.

Haapamäen ja Sailaksen selvityksiin jo tässä keskustelussa, edellisessä puheenvuorossa, viitattiin ja ne tullaan lukemaan hyvinkin tarkkaan, mitä voidaan ottaa sieltä opiksi ja juuri tämän pitkäjänteisyyden vahvistamiseksi.

Kuten edellä ed. Koskinen totesi, täällä odotetaan selontekoa kuin kuuta nousevaa, ja suoraan sanoen minuakin hieman pelottaa ja huimaa se, että jotenkin tuntuu, että tähän selontekoon on tullut paljon paineita ja odotuksia, ehkä vähän liikaakin. Jokainen, joka ymmärtää liikennerahoituksen ja sen päälle, minkälaisissa kehyksissä kuljetaan, tietää, että selonteosta ei voi tulla mitään seteliautomaattia, jossa kaikki hankkeet rahoitetaan. Sillä tavalla toivon, että pystymme hieman sitä odotustasoa myös itse tässä salissa hillitsemään.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käydään debattiosuuteen, ja puheenvuoroja voi pyytää V-painikkeella ja nousemalla pystyyn, kuten tapahtuu. Puheenvuoron pituushan on 1 minuutti, kuten kaikki tiedämme.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Jari Koskinen sanoi, että tästä on helppo puhua. Jos helppous tarkoittaa sitä tosiaan, että on sanallisesti helppo ilmaista, että mitään ei tehdä, niin näin se on. Tilanne on meiltä karkaamassa käsistä. Meillä on 80 000 kilometriä maanteitä arvoltaan noin 14,7 miljardia. Onneksi siellä mietinnössä kumminkin ollaan rehellisiä. Siellä sanotaan, että alemman tieverkon kunto heikkenee, siltojen kunto osin romahtaa, liikenneturvallisuus laskee, väylät madaltuvat, turvalaitteita joudutaan purkamaan turvallisuusriskin vuoksi, sen vaikutus on suoraan kilpailukykyyn, rataverkolla on nopeusrajoituksia 630 kilometriä ensi vuonna, kun tänä vuonna niitä on 300 kilometriä, joukkoliikenteestä lakkautetaan satoja vuoroja. Ed. Koskinen, tästäkö on helppo puhua? Minusta tämä on häpeällistä, että maa on tällä hetkellä varallisuuden kautta katsottuna tilanteessa, jossa me voisimme perusinfraa rakentaa, kunnostaa, pitää yllä, sitä kautta kehittää myös maan alueellista kilpailukykyä, mutta ei. Katsotaan sivusta ja sanotaan, että selonteon kautta hoidetaan. Minusta tämä ei ole oikein.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri oli rehellinen siinä, kun hän sanoi, että infraministeriryhmä, jonka hallitus on asettanut, jäädyttää — oikeammin: lykätään — alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn kannalta keskeisiä liikennehankkeita. Tämä hallitus aloittaessaan lykkäsi aikaisemmat päätökset niin Savonlinnan, Mikkelin—Lusin kuin Kantatie 51:nkin, monien keskeisten liikennehankkeiden osalta.

Minusta tässä taloudellisessa tilanteessa pitää eduskunnalla, myös valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmillä, olla uskallusta ja rohkeutta kantaa vastuu maan infran turvallisuuden kehittämisestä muistakin kuin yksityistierahoista. Viisi vuotta sitten, ed. Jari Koskinen, valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät käynnistivät täällä Raision, Jyväskylän—Kirrin, Tampereen läntisen ohitustien, Joroisten—Varkauden ja Heinolan—Lahden moottoritien rakentamiset, ja olisi aika lailla ollut surullinen tilanne maan kehittämisen kannalta, jos eduskunta ei olisi toiminut silloin. Silloin toimittiin vastoin valtiovarainministeri Niinistön kantaa. Mutta minä väitän, että lopputulos oli erittäin tärkeä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos tällainen budjetti ja tällainen teksti esitettäisiin jollekin yhtiökokoukselle, niin hallitus saisi potkut, toimitusjohtaja saisi potkut, ja minkä takia? Juuri näistä syistä, mitkä ed. Martti Korhonen mainitsi. Tässä lukee ihan mustaa valkoisella, että tieverkon kunto heikkenee ja huonokuntoisten teiden määrä lisääntyy, siltojen yleiskunto heikkenee ja vaurioiden määrä lisääntyy. Siis hallitus ei huolehdi varallisuudesta. Varallisuutemme rapautuu. Siis uskomatonta! Jos näin todella tapahtuu, niin minä en ymmärrä, minkä takia tämmöistä tekstiä pannaan budjettimietintöön. Siis voiko tämä edes olla totta? Jos se on totta, niin kyllä meidän pitää lisätä määrärahoja, ja se, joka vastustaa, on edesvastuuton.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Teitä, rouva ministeri, täytyy onnitella tiepoliittisen taivaan saavuttamisesta siinä mielessä, että kokoomukselta ja keskustalta ei ole yhtään tiealoitetta. Heidän mielestään kaikki on kunnossa. Tämähän on aivan uskomatonta, että tehdään satoja aloitteita, joista maakuntalehdet propagandistisesti kertovat, että olen tehnyt tällaisen aloitteen, ja omia aloitteita ei esitetä hyväksyttäväksi. Täytyykö meidän oppositiossa esittää teidän aloitteitanne, niin pääsette niitäkin vastaan äänestämään? (Ed. Vistbacka: Minä olen jo joutunut!) Saatteko te vielä puhua sentään? (Välihuutoja)

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että oppositio ja hallitusryhmät ajavat ihan eri teitä myöten ja eri suuntiinkin vielä. Mutta totuushan on kuitenkin se, että tämän kauden aikana on merkittävästi pystytty lisäämään määrärahoja. Puheenjohtaja mainitsi tästä avausesittelypuheenvuorossaan. 189 miljoonaa euroa tulee niistä lisäyksistä, mitä on keväästä tähän asti pystytty hallituksen ja eduskunnan kanssa yhdessä tekemään. Perustienpidon puolella on määrärahavajetta, se on pakko myöntää, ja sitä tietä pitää pystyä jatkamaan.

Ed. Martti Korhonen myös tätä joukkoliikennepuolta ihmetteli. Itse asiassa kymmenen — vai onko jo toistakymmenen — vuoden aikana ensimmäisen kerran lisätään joukkoliikennemäärärahoja: 3 miljoonaa euroa joka tapauksessa ensi vuodelle, ja tämä tulee tekemään sen, että niiden monien vuorojen, jotka olisivat uhanneet poistua, poistuminen pystytään nyt sitten estämään. Se on myös käänne parempaan.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Martti Korhoselle: On helppo puhua, mutta kannattaa myös ehkä lukea se mietintö. Kyllä siellä kerrotaan tasan, mikä se tilanne on. Samoin ed. Soinikin voi lukea sen mietinnön ja sen jälkeen ihmettelee ehkä vähän vähemmän. Voi sanoa, että liikenneasioissa tilanne on ollut tiedossa jo pitkään. Tiedetään, mikä on määrärahojen taso ollut jo monia vuosia. Kukapa täällä on se, joka heittää ensimmäisen kiven tässä asiassa? Kukapas täällä on syytön näihin? Ed. Kallis ehkä voi olla syytön kyllä. (Naurua) Hän on nimittäin johdonmukaisesti toiminut, hän ei ole ollut hallitusvastuussa yhtenäkään vuonna. Mutta tämä tilanne tiedetään ja nyt selonteon kautta haetaan vastauksia näihin moniin kipeisiin kysymyksiin, mitkä ed. Korhonen otti esille.

Lopuksi ed. Rajamäelle: Ehkä se pitkäjänteinen liikennepolitiikka ei kuitenkaan lähde siitä, että eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa jonain yönä päätetään, mitkä hankkeet pannaan liikkeelle, tietämättä yhtään, miten ne rahoitetaan tulevina vuosina. Puhutaan isoista hankkeista. Kyllä pitkäjänteisyys on sitä, että katsotaan, mitkä ovat ne tärkeät hankkeet, mietitään niille rahoitus, pannaan ne järjestykseen ja sitten toteutetaan niitä suunnitelmia. Minun mielestäni se on pitkäjänteisyyttä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri äsken kiitospuheessaan puhui tästä venäläisten rekkojen rekkaparkista ja totesi, jos ymmärsin oikein, että siitä tulee maksullinen. Arvoisa ministeri, eduskuntahan yksimielisesti kehotti liikenne- ja viestintäministeriötä ryhtymään näitä venäläisiä rekkoja lähinnä ajatellen tiemaksulain valmisteluun. Täällä tehtiin jo malliksi yksi laki, joka on Saksan lain kopio. Missä vaiheessa tuo valmistelutyö on? Siitä varmasti kerrotte meille kohta.

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy kiittää hallitusta siitä, että hallitus lisäsi omassa budjettiriihessään määrärahoja saaristoliikenteelle. Viime kautena eduskunta joka vuosi lisäsi näitä määrärahoja, kiitos siitä. Ja nyt, kun vielä laitureihin saadaan lisää rahaa eduskunnan toimesta, tilanne on ensi vuodelle melko kohtuullinen. Kuitenkin saaristoliikenne on kokonaisuudessaan suurten haasteiden edessä. Yhteysalukset ovat esimerkiksi liian pieniä tällä hetkellä, ja se johtuu siitä, että nämä sopimuskaudet, joita tarjotaan yrittäjille, ovat niin lyhyitä, ettei saada tarvittavia investointeja. Olemme saaristoasiain neuvottelukunnan kokouksissa odottaneet vaan, milloin tämä selvitys saaristoliikenteen tulevaisuudesta valmistuu. (Puhemies koputtaa) Joten kysynkin nyt: Mitä tapahtuu tällä saralla?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On tärkeätä, että tulevaisuuspanostuksia nimenomaan kilpailukyvyn ja työllisyyttä edistävän liikennepolitiikan kautta hoidetaan.

Ja ed. Jari Koskiselle voin todeta, että eduskunnassa vuonna 2002, kun hallitus ei toiminut, valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmät ja eduskunnan hallitusryhmät toimivat. Itse asiassa infrakehittämishankkeet olisivat nollautuneet Suomessa, olisi tullut selvä katkos koko maan kehittämiseen, keskeisiin liikennehankkeisiin. Eduskunta toimi, ja nimenomaan eduskunnan on toimittava infrahankkeiden ja kehittämishankkeiden ja maan kehittämisen ja turvallisuuden eteen. Niin olisi pitänyt nytkin valtiontalouden tässä tilanteessa varmistaa, että muun muassa ratojen sähköistystä, Oulu—Seinäjoki, nopeutetaan ja pystytään myöskin näitä valtatiehankkeita viemään eteenpäin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta tuntuu, että joku muu ei ehkä ole lukenut sitä mietintöä. Siellä sanotaan, ed. Rossi, suoraan, että tämä johtaa noin 500 linja-autovuoron lakkautumiseen, 500:n. Ja mietinnössä todetaan myös, että ajoneuvoveromuutoksen riski on, että jos joukkoliikennettä ei pystytä lisäämään, se johtaa henkilöautokannan lisääntymiseen ja sitä kautta ilmastonmuutoksen vaikeuttamiseen. Tämä on sitä tekemistä. Toisella kädellä annetaan ja toisella tehdään pahaa huomattavan paljon enempi.

Minusta on todella surullista katsoa, että me annamme infran rapautua, liikenneturvallisuuden mennä huonompaan suuntaan. Koko ajan kuolemaan johtaneitten onnettomuuksien määrä on nousussa meillä, kun sen pitäisi mennä laskusuuntaan. Tavoite on hyvä. Toimenpiteet, mitä on tehty, johtavat aivan päinvastaiseen kehitykseen. Eikö teitä huoleta nyt hallituksessa ollenkaan tämä meno, mitä siellä maanteillä tapahtuu? Se on liikenneturvallisuusriski, se on aluepoliittisesti kestämätön, teollisuuspoliittisesti, maan kilpailukyvyn kannalta. Miksi te ette kanna huolta näistä mainituista asioista, joista te (Puhemies: Minuutti!) muissa asiayhteyksissä puhutte valtavasti?

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Rajamäelle: Selvitysmies Haapamäen raportti kannattaa lukea siinäkin mielessä, jos puhutaan siitä, onko nimenomaan eduskunnan päätöksenteko ollut yksi syy, joka on johtanut siihen, että ei ole pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja on tehty päätöksiä tietämättä edes, mitä ne päätökset tulevat aikanaan maksamaan. Tältäkin osin kannattaa ehkä vähän itsekritiikkiäkin käyttää, ed. Rajamäki, ja lukea se sieltä. Kaikki hankkeet, viisi hanketta, olivat tärkeitä ja tarpeellisia, kukaan ei sitä kiistäkään. Kysymys on siitä, millä tavalla asioita hoidetaan.

Ed. Martti Korhonen, liikenneturva on tärkeä asia. Sen takia lisätalousarviossa muun muassa kevyen liikenteen väyliä parannetaan. Sekään ei vielä riitä, ja siihen pitää tehdä paljon asioita. Mutta kun katsoo onnettomuustilastoja, mistä onnettomuudet eniten johtuvat, siellä on kaksi selvää piikkiä: 15-vuotiaat, jotka saavat mopon, ja mopo-onnettomuuksia tulee paljon, 18-vuotiaat, jotka saavat ajokortin, ajavat huonosti, on huono liikennekuri. Sen jälkeen, kun tulee vähän ikää ja vähän malttia, viisautta, mennään eteenpäin, onneksi tulee parempia lukuja, mutta tässähän ei pelkästään mikään tien kunnostaminen auta, vaan kysymys on ihmisten asenteista.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Totean, että oppositiolla on opposition jutut. Mikään ei riitä, mitään ei tehdä, kaikkea lykätään. Eikö teitä vähän hävetä tällaiset puheet? Jos te katsotte, minkä verran tässä on pystytty lisäämään kuitenkin ensi vuoden budjettiin rahoitusta, niin en voisi ajatella, että te ihan vakavasti tällä tavalla puhutte. Ja erityisesti ed. Rajamäki, te olitte mukana viime vaalikaudella tässä teidän niin hienoksi mainostamassanne infratyöryhmässä. 170 miljoonaa euroa tuli niitä ylityksiä, sekö on teidän mielestänne pitkäjänteistä budjettipolitiikkaa ja pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa? Minä en kyllä luottaisi teidän taskuunne liikennepolitiikan pitkäjänteistämisessä. Te olette täällä salissa puhunut monet kerrat siitä, mitenkä metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä pitää edistää. Montako vähäliikenteistä rataa viime vaalikaudella päätettiin peruskorjata? Vastatkaa siihen.

Sitten ed. Pulliaiselle: Tämä tienkäyttömaksuasia on todellakin siinä kansliapäällikkö Pursiaisen työryhmässä ja sitä mallia tehdään siellä. Se ei ole aivan yksinkertaista, ja itse ainakin edustan sitä, että näissä asioissa myös käytännöt muuttuvat. Ei ehkä ole järkevää, että kopioidaan jostakin ihan suoraan, mutta se on työn alla.

Sitten ed. Nylanderille: Nämä, mitä otitte esille, ovat tietysti selonteossa. Meidän tulee linjata myös laaja-alaisesti tätä puolta.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä ymmärrän, että kun ministeri on ollut neljä vuotta reservissä, niin on Siilaisten risteyksen ym. Joensuun liikennehankkeiden hoitotapa jäänyt epäselväksi. 1999—2003 valtiovarainvaliokunnan liikennejaosto, eduskunnan hallitusryhmät, hoiti liikenne- ja viestintäministeriön silloista selkeätä infraohjelmaa. Hankkeita vietiin sovitulla tasolla. Vuoden 2002 syksyn päätöksillä täällä varmistettiin, että kehittämishankkeiden toteutustaso säilyy samana eikä romahda tässä maassa. Ja häpeämistä voidaan miettiä, mutta edesvastuutonta kieltämättä on se, että te olette jopa edellisen hallituksen jatkuvuutta ja kehittämishankkeiden tasoa viemässä alas. Kyllä siinä yksityistiepätkillä ja aikaisemmin eduskunnan päättämillä vähäliikenteisten ratojen täytäntöönpanojen pelastamisilla on ainoat eväät, joilla te nyt tulette tässä tilanteessa kansalaisten eteen.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen tukea on luvassa vasta viipeellä. Yksityisautoilua suosivia ja joukkoliikennettä nakertavia ratkaisuja on tehty useita. Eikö hallitus ole huolissaan joukkoliikenteen tilasta ja tulevaisuudesta? Erityisesti suurissa kaupungeissa ruuhkat kasvavat. Uusia väyliä on rakennettava, pysäköintihalleja, parkkitiloja. Onko tämä hallituksen liikennepolitiikkaa, ja onko tämä hallituksen ilmastopolitiikkaa?

Sitten vielä, kun ministeri tässä heitti opposition päälle näistä summista, niin täytyy sanoa, että aikamoinen farssi nähtiin täällä tänä aamuna, kun oli ensimmäiset äänestykset. Maakunnan edustajat äänestivät maakunnan omia aloitteita vastaan. Se oli aikamoinen juttu, (Välihuutoja) koska se oli ensimmäistä kertaa niiden kahdeksan vuoden aikana, jotka minä olen tässä talossa ollut, kun näin on tapahtunut, ja sen takia hämmästelen sitä suuresti.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se nyt, ministeri, on niin, etteihän tänne kannata tulla kiukuttelemaan ja polkemaan jalkaa. Minä referoin suoraan budjettimietintöä, siis sitä, mitä valiokunta on kirjoittanut. Se on kirjoittanut sen, että alemman tieverkon kunto heikkenee, liikenneturvallisuus laskee ja nämä kaikki muut, mitä minä mainitsin. Eihän täällä ole muuta puhuttu, tämä on budjettikirjan tekstiä. Nyt kun hallituspuolueet päättävät, että budjettikirjaan tämä pannaan, ja lopputulos on se, että mitään ei tapahdu, niin kyllä silloin on arvostelun paikka. Valtionvelkaa maksetaan pois, kun nyt pitäisi puuttua esimerkiksi liikenneturvallisuuteen ja aluekehitykseen.

Otetaan nyt Oulu—Seinäjoki-ratayhteys, 20 vuoden hanke. No, onneksi nyt Sailakselta löytyi niin paljon jo kaukonäköisyyttä, että toivottavasti se puree myös hallitukseen, että ei anneta 20 vuoden hankkeita syntyä tähän maahan, vaan tehdään oikeasti jotakin. Tahtotilastahan tässä on kyse ja siitä, että on tulevaisuuteen joku näkemys, joka nyt näyttää puuttuvan.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjetti ja siitä tehty mietintö osoittavat, että kokoomus on siirtynyt mustien autojen takapenkille. Vielä vuosi sitten sinivihreäpunainen oppositio piti huolta siitä, että täällä puhuttiin paljon joukkoliikenteestä. Täällä puhuttiin paljon rautateistä. Nyt sekä vihreät että kokoomus osoittavat todelliset karvansa, kun ei mitään konkreettista esitystä, jolla nopeutettaisiin ilmastonmuutoksen vastaista toimintaa täällä Suomessa, tähän kirjaan ole saatu.

Missä ovat nyt sitten taas ne kepulaisten viljelemät mökinmummot, joiden palvelut karkaavat satojen kilometrien päähän, ja nyt lopulta karkaavat myös ne bussitkin, joilla niihin kuljetaan?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä nyt on vähän turha syytellä toinen toisiaan. Linja on ollut pitkään aivan sama. Viime kaudella oli sosialidemokraattinen liikenneministeri eikä sieltä nyt niin hirveästi ole lahjoja tullut varsinkaan perustienpitoon ja alemmanasteiseen tienpitoon, ja tämän budjetin, jota nyt käsitellään, määrärahojen kasvu on erittäin pieni siihen nähden, mikä on kustannusten nousu ja rappeutumisen taso, mihin täällä on viitattu muun muassa siltojen osalta.

Ministeriltä kysyisin: Miten suhtaudutte näiden eläkevarojen käyttämiseen tieinvestointeihin ja toisaalta kuntien osallistumisvelvoitteeseen, jota valtiosihteeri Sailas väläytti tiehankkeissa?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Martti Korhonen luki mietintöä. Jaosto ja valiokunta on kirjoittanut aivan tarkkaan sen liittyen joukkoliikennepalveluiden ostoon. Näistä hallituksen korotuksistakin huolimatta vaarana on, että linja-autoliikenteestä joudutaan lopettamaan noin 500 vuoroa. Sen vuoksi juuri valiokunnan jaosto ja valiokunta ovatkin nostaneet 3 miljoonalla eurolla tuota määrärahaa, jotta tämä kehitys pystytäänkin kääntämään toiseen suuntaan, ja vuonna 2009 tulee myös suurten kaupunkien joukkoliikennepolitiikka mukaan. Kyllä tämä on suorastaan aivan historiallinen muutos tässä suhteessa.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan hieman rehellisyyttä. Minäkin olen ollut jaoston jäsenenä ja totean näistä valtiovarainvaliokunnan luvuista kuitenkin sen, että tällä hallituskaudella, tänä kahdeksan kuukauden aikana, mitä sinivihreä hallitus on toiminut, on annettu liikenneinfraan kaksi kertaa enemmän kuin edellinen liikenneministeri toimikautenaan, kaksi kertaa enemmän, joukkoliikenteeseen 11,5 miljoonaa euroa ja yhteensä noin 180 miljoonaa euroa ottaen huomioon budjetin, lisäbudjetin ja ne hankkeet, joista on päätökset tehty. Siltä osin ed. Rossin luku oli ihan oikea.

Ed. Saarinen, te olette ollut pitkän aikaa myöskin liikennejaoston puheenjohtaja ja ne puheenvuorot, mitä te olette jaostossa käyttänyt sekä budjetin että lisäbudjetin osalta, ovat perustuneet rehellisyyteen siitä, että eivät nämä ongelmat ole muodostuneet viimeisten kahdeksan kuukauden aikana vaan viimeisten 20 vuoden aikana. Meidän liikennemääriimme nähden panostukset ovat liian pienet.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnö suhteellisen lennokkaasti väitti, ettei tässä asiakirjassa ole nyt mitään ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Muistuttaisin kuitenkin, että budjettiesitykseen sisältyy 300 miljoonan euron energiaveropaketti, joka tulee osittain myös liikennepolttoaineista. Meillä on juuri toteutettu auto- ja ajoneuvoverouudistus, jonka vaikutukset ovat saman suuntaisia. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea aikaistetaan ja myös niitä monia muita hyviä satsauksia, mitä muun muassa edustajat Salo ja Rossi tässä edellä esittelivät.

On totta, että tarvitaan vielä paljon enemmän toimenpiteitä. Nämä eivät alkuunkaan riitä. Näihin lisätoimenpiteisiin on valmiutta, ja ministeri Vehviläisen johdolla valmisteltava liikennepoliittinen selonteko tulee osaltaan linjaamaan, mitä jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Toivon tietysti, että myös vasemmistoliitto ja muut oppositiopuolueet tätä hyvän selonteon työtä tukevat.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen osalta totean sen, että nämä ratkaisuthan, mitä esimerkiksi Kehäradan osalta on tai Länsimetron osalta, ovat uusia, isoja ratkaisuja. Sitä kautta panostamme myös joukkoliikenteeseen. Mutta olen samaa mieltä, että meidän pitää jatkossa pohtia yhä enemmän, mitä ne keinot ovat, ja myös tästä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Mutta sitä vierastan kyllä, että siihen olisi aina ratkaisu vaan se, että keksitään uusi valtiontuki. Meidän pitäisi olla vähän innovatiivisempia ja keksiä älykkäämpiä ratkaisuja. Kaikki asiat eivät ratkea aina valtiontukea lisäämällä.

Sitten oli kaksi kysymystä ed. Kankaanniemeltä. Ensinnäkin eläkevarojen käytöstä: Itse katson ehkä vähän rohkeammin kuin selvitysmies Sailas. Kun hän oli sitä mieltä, että elinkaarimallin kautta eläkelaitokset voivat osallistua, niin itse katsoisin niin, että voisi olla aiheellista tutkia myös tämmöisiä rahastointimalleja, jota kautta nämä eläkelaitokset, isot eläkeyritykset, voisivat olla rahoittamassa infraa, kun tiedämme, että niin tehdään jo Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Mitä sitten tulee tähän kuntien rahoitukseen, niin se ei myöskään voi olla semmoinen automaatti tai semmoinen etuiluautomaatti. Tarkoitan sitä, että voi olla perusteltua syytä, että kunta korottomasti lainaa ja että saadaan se investointi liikkeelle, voidaan osoittaa, että se on kunnalle erittäin tärkeä. Mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että se sotkee muitten osalta sen järjestyksen. Tästä olen täysin samaa mieltä selvitysmiehen kanssa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Mietinnössä ja hallituksen esityksessä tekstit ovat kohdallaan, mutta ne ovat ankarassa ristiriidassa määrärahojen kanssa. Rahat puuttuvat. Ylläpitovelkaa asiantuntijoitten mukaan meillä on 1,4 miljardia euroa meidän liikenneverkollemme. Joukkoliikenne kaipaa pikaisesti paljon vaikuttavampia toimenpiteitä kuin nyt on ehdolla. Pitkäjänteinen toiminta on kehittynyt, ja eduskunta on sitä vaatinut, mistä esimerkkinä oli, että viime vaalikaudella saatiin tämä ministerityöryhmä ja sen hyvät esitykset tärkeysjärjestyksineen. Ja nyt investointeja ei pitäisi, hyvät ystävät, lykätä. Viime vuonna tähän aikaan kokoomus vaati, että hallituksen esityksessä olevia hankkeita tulee toteuttaa kiireellisemmin kuin hallitus on esittänyt. Nyt samoja hankkeita kokoomus esittää lykättäväksi, vaikka rahaa on enemmän. Ja sitten, herra puhemies, nuukana miehenä tunnettu Raimo Sailas toteaa, että on menneinä vuosina investointitaso ollut liian matala. (Puhemies: Minuutti on mennyt) Silloin on syytä kyllä kurssia reivata. Rahaa on, siitä ei ole nyt ollut kysymys.

Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri sanoi rekkaparkista, että se on maksullinen. Pyytäisin huomauttamaan, miten maksut kohdistuvat tänä päivänä siihen, että me suomalaiset autoilijat ja ihmiset, jotka joudumme käyttämään autoa ja maanteitä, maksamme huomattavasti enemmän siitä verrattuna siihen, paljonko rahaa palautetaan tienpitoon. Erityisen huolestunut olen perustienpidosta. Kyllä näitä isoja väyliä täällä tehdään ja muutetaan, mutta ihmiset, jotka asuvat tuolla pikkuisenkin syrjemmässä ... Onneksi on ollut tämmöinen talvi nyt, että on vielä päästy liikkumaan. Mutta jos vähänkin lunta sysää ja kun päiväkaupalla pidetään teitä huonossa kunnossa ja auraamatta, niin kyllä toivoisin, että sinne perustienpitoon päästäisiin nyt syyttelemättä ketään — kaikissa varmaan on syytä — ja saataisiin tasokorotus, niin että sinne myöskin voitaisiin perusparannusinvestointeja tehdä ja sitten kauan kaivattuja pyöräteitäkin saataisiin enemmän kuin kilometri per maakunta tehtyä tulevaisuudessa, että jonkinlaista parannusta siihen suuntaan.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Se on tosiasia, että tiet rapautuvat ja radat huononevat. Kyllä nyt tarvittaisiin rahaa teihin. Tällaisia selontekoja ei enää tarvita. Niitä on joka hallitus tehnyt, kun se perustetaan; tehdään selonteko ja viedään sinne, vaikka samat puolueetkin melkein ovat olleet hallituksissa. Valtion omaisuutta on myyty miljarditolkulla. Nytkin Kemiraa myytiin, satoja miljoonia tuli. Sen olisi voinut investoida teihin, mikä ei ole mitään syömävelkaa. Tämmöisiä selontekoja ei tarvita. Muun muassa Keski-Suomen tiepiirin edustajat kertoivat, että heillä on yli sata hanketta, mutta rahat puuttuvat. Minä luulen, että joka maakunnassa se on ihan samalla lailla. Eli nyt ei tarvita tällaisia selontekoja, vaan rahaa. Sanoisin näin, että tämä alempiasteinen tieverkko, tästä nyt metsäteollisuus on lähdössä kyllä tuonne maailmalle. Viimeinen tieto tänään: UPM myy suuren sahan, sellutehtaan, muut ja häviää täältä Suomesta, ja täällä ei pistetä kuntoon alempiasteista tieverkkoa, että se puu kulkisi.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu siitä, mitä on sanottu ja mitä ei. Mutta valiokunta toteaa suoraan, että vilkkaiden teiden kunto säilyy nykytasolla, mutta alemman tieverkon kunto heikkenee ja huonokuntoisten teiden määrä lisääntyy, myös siltojen yleiskunto heikkenee. Olisin odottanut, että edes sen verran olisi sinne laitettu rahaa, että olisi voinut kirjoittaa alemmanasteisten teitten ja siltojen osalta, että pysyy edes samana, mikä tällä hetkellä on. Eli tässä on vähän se sama mentaliteetti, kun aikaisemmin valtiolla on ollut, kun puhuttiin, että huonokuntoisten siltojen määrä on enää 774 kappaletta, kun kolme oli saatu pois, ja tosiasiassa heikkokuntoisia siltoja on tällä hetkellä 1 000 kappaletta.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En voi olla kysymättä ministeriltä, mitä mieltä hän on, kun valiokunnassa ja käsittelyssä asiantuntijoita kuultuaan valiokunta toteaa tämän asian, että varallisuus rapautuu. Siis jos teidän talonne katto vuotaa, mitä te teette? Kyllä minä tiedän, mitä te teette. Nyt on ihan sama tilanne. Tiestön kunto heikkenee. Eikö meidän pitäisi keskittyä tässäkin keskustelussa olennaiseen asiaan, joka on ensi vuoden budjetti? On turha puhua siitä, kuka on hoitanut aikaisemmin huonosti tai hyvin. Nyt puhumme ensi vuoden budjetista, ja jos saadaan lisää rahaa perustienpitoon, niin tämä ikävä ennuste ei toteudu. Ja kuka on vastuussa? Eduskunnalla on budjettivalta. Kuka äänestää puolesta, kuka äänestää vastaan? Sitä, joka äänestää vastaan, äänestäjä voi syyttää siitä, (Puhemies: Minuutti!) että hän on tuhlannut valtion omaisuutta.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikennebudjettiin on tullut lisää rahaa, mutta myös rakennuskustannukset ovat ylikuumentuneet. Kannattaa miettiä, mennäänkö nopeutetusti vai mennäänkö hallituksen suunnitelman mukaan. Se oli mielenkiintoista, että Sailas todellakin liputti elinkaarimallin puolesta, ja tämä ministerin ulostulo tästä rahastojen käytöstä on erittäin myönteinen asia. Myös kuntien ja maanrakennusyritysten avulla voidaan todellakin hankkeita aloittaa, ja sitten valtio myöhemmin osallistuu omalta osaltaan.

Oli erittäin hieno asia, että Sailas mainitsi myös Tampellan tunnelin elikkä Tampereen Rantatien. Tiedän, että nämä eivät voi mennä sillä tavalla, että sieltä vaan etuillaan tai ohitetaan, mutta jos on järkevä suunnitelma, josta voidaan saada ihan hyötyä yhteiskunnalle, niin varmasti sitä voidaan silloin tukea.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan ympäristöystävällisestä liikenteestä, niin silloin täytyisi jotenkin ensiksi puhua meriliikenteestä tai rautateistä. Minä puhun rautateistä. On hienoa, että ministeriöllä, ministerillä, on sellainen guru, jota myöskin ministeriön virkamiehet näköjään uskovat. Kun vuosi pari sitten Oulun alueella nostettiin huikea mekkala Oulu—Seinäjoki-radan kaksoisraiteen rakentamisesta, silloin liikenneministeriön virkamiehet olivat ehdottomasti sitä mieltä, että se on mahdoton toteuttaa.

Nyt yllättäen kuitenkin guru Nivalasta, herra Sailas, tuli julki maanantaina lehdistössä ja kertoi, että tämän pitäisi olla semmoinen ykköshanke elinkeinoelämän näivettymisen pelossakin. Siellähän on hyvin pitkäaikainen tämä radankorjaushanke, 6—8 vuotta. Ja kuinka ollakaan, samassa lehtijutussa, missä Sailas tuli ulos, liikenneministeriön samat virkamiehet, jotka viime keväänä vastustivat hanketta sanoen, että se on täysin mahdoton, olivat nyt sitä mieltä, että se on erinomainen hanke. Onneksi olkoon, ministeri, (Puhemies koputtaa) minusta on hienoa, että teillä on tämmöinen guru, jota kannattaa uskoa!

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa samoin kuin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan, että raideliikenteen sähköistämistä jatketaan.

Arvoisa ministeri, mitä tämä tarkoittaa paljon puhutun Vaasa—Seinäjoki-rataosuuden osalta? Tiedämmehän, että Vaasa on ainoa maakuntakeskus, jolta puuttuu edelleen sähköistetty junayhteys. Eli tilanne on tavallaan nöyryyttävä. On se varsin dynaaminen kaupunki, erityisesti elinkeinoelämä tällä hetkellä tuottaa uusia työpaikkoja varsin tärkeillä toimialoilla, ja tiedämme, että rahtiliikenne on hyvässä kasvussa tällä hetkellä. Muun muassa 50 000 tonnin kuparikuljetukset on aloitettu Harjavallasta Skellefteåhon Ruotsin puolella ja Volvon kuljetuksia on tulossa lähiaikoina tai lähivuosina. Arvoisa ministeri, mitä on odotettavissa? (Ed. Kallis: Eduskunta päättää!)

Liikenneministeri  Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tästä perustienpidosta, perusradanpidosta: Minusta ed. Rönni viisaasti omassa puheenvuorossaan tästä asiasta lausui monella tavalla, ja kyllä minä uskon, oltiinpa nyt oppositiossa tai hallituksessa, että jokainen meistä ymmärtää sen, että ei perusväylänpidon rahoitusta nosteta yhdessä vuodessa. Se vaje on tullut useampina vuosina, ja se vaatii vähän tämmöisen pitkäjänteisemmän ohjelman, miten me sen toteutamme. Me tiedämme kaikki, että meillä on pitkä tieverkko ja myös rataverkkokin on pitkä, sitä on 6 000 kilometriä. Siinä kyllä tavallaan tämän varallisuuden huolenpidossa riittää varmasti kaiken kaikkiaan töitä.

Totesitte myös, että onneksi on tällainen talvi, että ei tarvitse sinne auraukseen laittaa rahaa. Toisaalta minä kyllä katselen vähän huolestuneenakin sitä, että jos meillä on tällainen talvi ja meillä alkaa talven aikana olla kolme eri kelirikkoa, niin meillä sitä kauttakin tulee taas uutta vajetta sitten. Tarvitsemme lisää rahaa pärjätäksemme myös näitten puukuljetusten kannalta.

No, sitten oli tämä ed. Kalliksen puheenvuoro, että varallisuus vaarantuu, että mitä mieltä minä olen. Tätä mieltä minä olen, että perusväylänpidon pitäisi olla paljon suuremmalla painoarvolla kuin ne yksittäiset suuret infrahankkeet. Silti minulle esitettiin 6—7 miljardin euron edestä hankkeita viime kuukausina. Menen yhteen kuntaan, niin yksi kunta esittää 50 miljoonaa, yksi maakunta 300—400 miljoonaa euroa, että ikään kuin meillä olisi vain hirveä tarve myös tehdä aina uusiakin yhteyksiä. Tässä olisin hieman kyllä pidättyväisemmällä kannalla.

Ed. Kangas, minusta se ei ollut kyllä asianmukaista, että me emme tarvitsisi selontekoa. Minusta tämä osoittaa, että meillä on tehty tämmöistä pätkittäistä, hyvin pomppivaa investointipolitiikkaa myös liikennepuolella, ja minusta liikennejärjestelmää pitäisi kehittää kokonaisuutena eikä yksittäisinä hankkeina. Uskon, että selonteko toisi ryhtiä ja pitkäjänteisyyttä tähän meidän liikennepolitiikkaamme.

Ja ed. Nordmanille totean, että en ota yksittäisiin hankkeisiin kantaa.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Joukkoliikenteestä: VR on useaan otteeseen kiinnittänyt huomiota rataverkon korjausinvestointien vähyyteen. Se on viime vuosina ollut perusradanpidon suurin ongelma ja heijastunut merkittävästi raideliikennehoitoon. Tämä laiminlyönti peruskorjaustasossa on johtanut siihen, että rataverkko on rappeutunut, mistä on ollut seurauksena se, että VR on joutunut rataliikenteen harjoittajana heikentämään palveluja sekä nopeuksia alentamaan.

Talousarvioesityksessä ei ole perusradanpidon rahoitusta lisätty. Miksi näin, ministeri Vehviläinen, kun se vaje on jo noin 60 miljoonaa euroa, miksi näin? Meillä olisi ollut mahdollisuus valiokunnassa lisätä meidän ehdotuksemme mukaisesti perusradanpidon määrärahaa, mutta hallitus ei siihen suostunut.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhä tästä rekkaparkista, josta on aikaisemminkin puhuttu: Kyllä se yhä edelleen on tilanne se, jotta toivon mukaan nyt löytyisi semmoinen, josta ed. Rajala totesi, guru, joka kääntäisi tämän ajattelun toisinpäin. Ministeri on tähän mennessä vaan inttänyt, että sillä niin kuin hoidetaan jotain, koska kysehän on, että kaikki rahat pitäisi ohjata siihen, millä tavalla sinne rajalle saadaan useampi kaista, useampi reikä, että se hoidetaan sieltä. Vaan nythän se tapahtuu niin, että joku pätkä siitä rekkajonosta on sitten siellä parkissa ja loppu sitten menee tai ei mene. Sen takia kaikki panokset pannaan sinne rajaan, miten se saataisiin nopeimmin toimintaan.

Toinen juttu tietysti koskee tätä yleistä rahoitusta. Kyllähän tässä sivulla — mikä tämä onkin — 420 todetaan, mikä meidän tilanne on. Toivoisi, että tähän saadaan nyt ihan oikeasti sitten rahoitusta. Ei se tule millään selonteolla. Aina kun tuolla maakunnassakin kansanedustajat puhuvat, niin ne vetoavat tähän, että selonteolla ratkaistaan tämä homma. (Puhemies: Minuutti!) Se ei tule muuten, pitää vaan rahaa panna lisää.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Esittäisin kysymyksen ministerille liittyen elämisen oikeutukseen myös Itä-Suomessa: VR lopetti Itä-Suomen yöjunaliikenteen reilu vuosi sitten. Tilalle tulivat liittymäliikenne Oulun yöjunalle ja aamuyöllä Kajaanista lähtevä Pendolino. Vuoden kokemukset osoittavat, ettei uusi käytäntö ole toimiva erityisestikään viikonloppuisin. Negatiivista palautetta tulee jatkuvasti niin työssä käyviltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä kuin järjestöjenkin edustajilta, eikä yrittäjyyden ja matkailunkaan suhteen nykyinen junaliikenne ole kovin asianmukaista. Onko tarkoitus tehdä asialle jotain, vai onko pian joukkoliikenne Kainuussa hevoskärryn varassa?

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistutan edustajatovereita siitä, että monet niistä asioista, joista täällä on ministeriltä kyselty, ovat nyt ihan omissa käsissämme. Eli hallitus on antanut budjettiesityksensä eduskunnalle, ja huomenna äänestämme muun muassa Vaasa—Seinäjoen sähköistämisestä, siitä tapahtuuko se vai eikö tapahdu. Tämän haluan nyt erityisesti ed. Nordmanille muistuttaa.

Liikennevaliokunta on erityisesti kiinnittänyt huomiota rataverkon, junaliikenteen tilaan. Mielestäni nyt aivan erityisesti tulisikin siihen panostaa, sillä se on ympäristön kannalta erityisen edullinen kuljetusmuoto. On kyllä huolestuttavaa se, että meillä rataverkosto on siinä tilanteessa, että turvallisuutta ei voida enää taata, ja esimerkiksi junaliikenteessä (Puhemies: Minuutti!) myöhästymiset ovat lisääntyneet.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sillat ovat maassamme heikossa kunnossa, osa jopa hengenvaarallisia. Eräs tällainen silta on Kuopiossa Kallansilta. Kuopio on tarjonnut sillan korjaukseen miljoona euroa, mutta valtio ei ole ottanut sitä vastaan. Kysyisinkin ministeriltä: Miksi ilmainen raha ei valtiolle kelpaa?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun katsotaan liikenneinvestointeja taaksepäin, niin niissä huomataan tämmöinen nelivuotiskausittain oleva piikki, eli kyseessä on asia, mihin ed. Jari Koskinen kiinnitti huomiota, ja itse asiassa ed. Rajamäki tässä todisti, että näin on tehty. Edellisen hallituksen ministeriryhmä kiinnitti tähän huomiota ja teki tasaisen investointisuunnitelman, mutta valtiovarainministeriö silloin ja täälläkin esillä ollut kansliapäällikkö ja ministeri olivat sitä mieltä, että sitä ei voida toteuttaa. Kuitenkin kävi sitten niin, että viimeisenä vuonna tehtiin ne päätökset sen mukaisina kuin oli suunniteltu, mikä tarkoitti asiallisesti sitä, että kustannukset nousivat siitä suunnitelmasta, jos olisi toimittu tasaisesti, niin kuin ministeriryhmä esitti.

Eli kyllä meillä on kaikilla tässä peiliin katsomisen paikka pitkälle taaksepäin. Toivon, että tämä selonteko nyt luo kestävät linjaukset pitkäjännitteiselle politiikalle, joka mahdollistaa paremman suunnittelun ja (Puhemies: Minuutti mennyt!) paremman rahoituksen.

Pekka Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on esillä ollut kaksikin eri selvitysmiehen raporttia. Kyllä minusta näyttää ilmiselvältä, että meidän budjettikäytänteissämme ja menettelytavoissamme olisi myöskin korjaamisen varaa. Elikkä tuo maininta esimerkiksi investointimenojen ja käyttömenojen toisistaan erottelemisesta vaikuttaa ihan järkevältä.

Mutta tästä viimeisestä selvityksestä, selvitysmies Sailaksen selvityksestä: Kyllä minä pidän tärkeänä, että ennakkoluulottomasti otetaan käyttöön entistä rohkeammin näitä uusia rahoitusmalleja, koska sillä tavalla kustannuspainetta pystytään tasaamaan, pystytään myöskin tekemään uusia investointeja ja luulen, että paljon paremmin huolehtimaan siitä perusinfran kunnossapidosta ja perusparannuksesta kuin nyt pystytään tekemään.

Kysynkin ministeriltä: Missä vaiheessa näitten uusien kohteitten tuotteistaminen ja menetelmien kehittely ministeriössä tällä hetkellä on?

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilolla voin nyt todeta, että luulen ratkaisseeni ed. Rönnin salaisuuden. Olen tässä pohtinut, miksi hän on nykyään niin hyväkuntoinen, mutta hän otti niin hyvin esiin pyörätiet, että hän selvästi harrastaa nykyään hyötyliikuntaa.

Tämän terveysaspektin lisäksi ylipäätään liikenneturvallisuus ja vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutoksen pysäyttäminen ovat niitä, joita pitää katsoa, kun me pohdimme liikennepolitiikkaa. Kaikissa näissä vaikuttaa se, että me siirrymme joukkoliikenteeseen ja raiteille. Henkilöliikenteen puolella on jo tapahtunut positiivista muutosta. Raiteille siirtyy yhä enemmän myös sisälennoilta ihmisiä, jotka käyttävät enemmän ja enemmän junia. Mutta olen huolissani siitä, että tavaraliikennepuolella raiteiden kilpailukyky ei ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla. Mitä me voimme tehdä, jotta se todella vaikuttaa liikenneturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen, että saisimme tavaraliikenteen raiteille?

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä kait on nyt pakko vetää se yhteenveto, että jos tarpeisiin tätä ensi vuoden budjettia peilataan, niin lopputulos on surkea, suorastaan onneton, ei siitä mihinkään pääse tuon budjettikirjan ja mietinnön kautta tarkasteltuna. En enää toista niitä lukuja, mutta se tilanne on sietämätön, mihin ollaan menossa.

Kun tässä nyt vannotaan siihen seuraavaan selontekoon, niin minä, herra puhemies, haluaisin kyllä nyt eduskunnalta myös jonkunlaisia sitoumuksen asteita. On mielenkiintoista katsoa, että jos selonteko ei tuota tulosta, mihin sen jälkeen aletaan vannoa; taas on joku, johon vannotaan. Mutta ongelma on se, että siellä on miljardiluokkaa oleva investointitarve ja peruskorjaustarve, ja siihen pitää tahtotila eduskunnasta löytyä, muuten tämä tilanne ei korjaannu. Ei tämä enää retoriikalla hoidu, tarvitaan konkreettisia tekoja ja rahaa, jotta ne voidaan toteuttaa.

Liikenneministeri  Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näiden korvausinvestointien tasosta: Minusta se ei ole ollut kyllä hyvä menettely, mitä viime vuosina on ollut, että ne on aina lisätalousarvion kautta hoidettu. Itse asiassa on jo tehty suunnitelmat edellisenä syksynä ja sitten seuraavan kesän tai kevään lisätalousarviossa on laadittu. Siitä olen samaa mieltä, että pitäisi tässäkin päästä siihen, että se rahoitustaso olisi riittävä. Olen samaa mieltä siitä, että siinä olisi parannettavaa, mutta myös perusväylänpidon rahoitustasoa tullaan arvioimaan tässä selonteon yhteydessä.

Sitten ed. Kyllöselle tästä Itä-Suomen yöjunaliikenteestä. Itse asiassa siitä on seitsemän vuotta, kun ruvettiin suunnittelemaan, että vuoroja lopetettaisiin, ja osasyynä oli se, että tuli tämä oikorata. Ainakin osassa Itä-Suomen kaupungeista oikorata on lisännyt todella paljon päivävuorojen käyttämistä. Nyt sitten kun täältä Pohjois-Karjalasta myös lopetettiin, niin selvitin erittäin tarkkaan sen, onko asialle tehtävissä mitään, ja se olisi tullut kyllä erittäin kalliiksi. Esimerkiksi minulle tuli yllätyksenä, että ne yöjunavaunut oli pääosin romutettu. Me olisimme joutuneet ostamaan 60 miljoonan edestä uusia vaunuja, ja sitä voi kyllä kysyä, onko se oikeaa politiikkaa, että näin tehtiin, koska ne olivat aivan kunnossa olevia. Itse lähden siitä, että meidän pitää koko Itä-Suomen osalta satsata yhä enemmän nopeampiin vuoroihin erilaisin keinoin. Se tarkoittaa myös tasoristeyksien poistamisia, joihin lisätalousarviossa tuli myös jonkin verran rahaa. Meidän täytyy määrätietoisesti eri keinoin pystyä nopeuttamaan niitä yhteyksiä.

Kallansiltojen osalta tiedän ongelman erittäin hyvin, ja ratkaisu tulee sitten siellä selonteon yhteydessä.

Ed. Raville totean, että minusta selvitysmies Sailas oli erinomaisesti analysoinut tätä elinkaarimallia, sen hyviä puolia ja sitä, milloin se on käyttökelpoinen ja mitkä sen rajoitukset ovat. Mutta muilta osin minusta vaaditaan kyllä jatkotyötä, jatkotyötä muun muassa eläkevarallisuuden rahastointimallien osalta tai vaikka sitten näitten käyttäjäperusteisten tie- tai liikennerahastojen osalta. Valtionyhtiöitten myyntituloista totean, toisin kuin hän, että minusta niiden pitää olla meidän keinovalikoimassamme nyt myös tällä vaalikaudella.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä hivenen ihmettelin tätä ministerin alkuvaiheen aika aggressiivistakin sanailua tänne opposition suuntaan, kun todellakin täällä kävi selväksi, että kyse oli nimenomaan eduskunnan omasta, yhteisesti hyväksytystä tekstistä. Samoin kovasti kun tätä edellistä hallitusta kritisoitte, niin varmasti nämä samat kritiikit menevät teillä sitten terveisenä pääministeri Vanhaselle, joka viime kädessä näistä kaikista silloin on vastannut.

Mitä tulee edellisen hallituksen toimiin, niin kyllä minä esimerkiksi vihreille muistuttaisin siitä, että nythän tapahtuu niin, että hallitus, jossa vihreät ovat mukana, lykkää edellisen hallituksen sopimia raideinvestointeja, mikä minusta on pöyristyttävää. Ja vihreille haluan myös huomauttaa sen, että samaan aikaan, kun tämä autoverouudistus tehtiin, olisi täysin välttämätöntä merkittävästi tukea joukkoliikennettä, ja nyt ensi vuonna ei ole alkamassa muun muassa tätä joukkoliikenteen tukea suurille kaupungeille. Tämä on mielestäni huonoa ilmastopolitiikkaa ja erittäin erittäin huolestuttavaa, että joukkoliikenteelle (Puhemies koputtaa) ei anneta kylliksi voimavaroja. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa niitä voimavaroja kyllä löytyy.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Raideliikenne tulee tulevaisuudessa varmaan parantamaan kilpailukykyä eikä vähiten ympäristösyistä. Venäjä satsaa tavattoman paljon pohjoisen raideyhteyksiin, samoin tekee Ruotsi, ja Suomessakin pitäisi mennä samaan suuntaan.

Kemijärven yöjunaliikenne on turvattu neljäksi vuodeksi, ja siitä ihan reilu kiitos niille, joille kiitos kuuluu. Siitä vaan pitäisi saada mahdollisimman nopeasti pysyvä ratkaisu. Ja eteenpäin on menty muutenkin. Rovaniemi—Kemijärvi-väliä liikennöi jo höyryjuna.

Mutta se kysymys ministerille liittyen tähän tulevaisuuden raideyhteyteen Salla—Kantalahti: Koska tästä yhteydestä valmistuu selvitys, ja oletteko laittanut merkille sen mielipidemuutoksen, mitä on tapahtunut venäläisillä tämän ratahankkeen suhteen?

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Liikennepolitiikkaa leimaa saituuden logiikka. Perusongelma on määrärahojen liian alhainen taso. Esimerkiksi tiemäärärahojen osalta ensi vuonna tämä taso on huomattavasti alhaisempi kuin se oli vielä 90-luvun alussa. Liikennesuoritteet tosin ovat tästä erittäin voimakkaasti nousseet. Investointeihin riittää vain noin 70 prosenttia poistojen määrästä, eli tämä on kestämätön tilanne ja tähän pitää löytyä ratkaisuja jo jollakin aikavälillä. Näyttää siltä, että Sailaksen raportista tähän ei kovin paljon uutta viisautta sinänsä löytynyt. Hän kyllä ihan perustellusti peräänkuuluttaa pitkäjänteisempää liikennepolitiikkaa ja todellakin analysoi erittäin hyvin elinkaarimallia.

Vielä näistä Sailaksen esiin ottamista asioista toivoisin, että ministeriryhmällä olisi avoin mieli kuntien toteuttamiin jälkirahoituksella rahoitettaviin hankkeisiin, koska uskon, että näin voitaisiin nopeuttaa monia pienempiä liikennehankkeita.

Pertti Salovaara /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eniten tässä keskustelussa, jota on ollut kyllä ihan mielenkiintoista kuunnella, häiritsee tämä väite liikenneturvallisuudesta ja sen heikkenemisestä. Liikenneturvallisuus menee kiistatta parempaan suuntaan. Kannattaa nyt katsoa 5—10 vuoden periodeilla, suunta on aivan selkeä: vakavat onnettomuudet, kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat selkeässä laskusuunnassa.

Vielä näistä tilastoista. Yli 60 prosenttia kaikista vakavista onnettomuuksista johtuu kuljettajien vajaakuntoisuudesta, yli 60 prosenttia. Tästä suurin ryhmä ovat rattijuopot. Kysynkin ministeriltä, millä tavalla ensi vuoden budjetti aikoo parantaa tätä merkittävintä liikenneturvallisuusongelmaa.

Toinen asia liittyy tähän ed. Kankaanniemen esiin ottamaan kysymykseen kuntien rahoitusosuudesta, ja laajentaisin tämän keskustelun koskemaan kevyen liikenteen väyliä. Tiehallinnollahan on selkeä vastuu tästä asiasta. Kunnat ovat mukana kantamassa sitä, mutta se kieltämättä hieman eriarvoistaa kuntia johtuen maksukyvystä. Voidaanko tähän ottaa mukaan lisää hartioita, esimerkiksi rakennusliikkeitä, (Puhemies: Minuutti!) uusien rakennusalueitten osalta?

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on lisännyt liikennemäärärahoja aikaisemmista vuosista. Ed. Saarinen ja Viitanen: Hallitushan on nopeuttanut nyt aikaisemmin tehtyjä päätöksiä, muun muassa suurten kaupunkien joukkoliikennetukea nopeutetaan siitä, mitä edellinen hallitus teki. Sitähän viedään eteenpäin jo 2009. (Ed. Saarinen: Investoinnit puuttuvat!)

Ja tästä pomppivasta investointisuunnitelmasta päästään eroon sillä, että ensi keväänä tulee se uusi selonteko, jossa on myös rahoitussuunnitelma olemassa. Edellisillä kausilla, kun tehtiin investointipäätöksiä ja mietintöjä, niin eihän niissä ollut edes rahoitussuunnitelmaa eteenpäinmenemiseen. (Ed. Korkeaoja: Oli, oli!)

Ja ed. Soini: Kyllähän te tiedätte, miten näihin talousarvioaloitteisiin vaikutetaan, niiden eteenpäinmenemiseen. Se on valtiovarainvaliokunta.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Viitasenkin puheenvuoroon: Minä vielä sen kyllä toistan, että siitä minä olen hämmästynyt, kieltämättä, kun olen neljä vuotta ollut tästä talosta poissa, mitenkä te ette kanna ollenkaan huolta siitä, että kustannusarviot eivät pidä. Te vaan hoette sitä, että "hallitus lykkää, hallitus lykkää". Eikö teistä 170 miljoonaa euroa ole rahaa? Sitä minä hieman ihmettelen?

Sitten oli tämä Salla—Kantalahti-kysymys. Itse asiassa meillä on olemassa tämmöinen rakennusneuvos Mikko Ojajärven työryhmä, joka selvittää Imatralta sinne Norjan rajalle asti kaiken kaikkiaan näitä maantieyhteyksiä ja sitä, mitä tarpeita on. Työryhmä tulee saamaan vielä lisää aikaa, ja tämä kysymys on tarkoitus siinä ratkaista. Te tiedätte, kuten minäkin, että hän on saanut erilaisia vastauksia Venäjältä, kuka siitä on kysynyt, mutta aiomme aivan vakavasti selvittää tämän asian. Kokonaisuudessakin minusta nämä pohjoisen ja Barentsin alueen näkymät ovat valtavan mielenkiintoisia. Siellä on valtavan paljon myös paineitakin, mutta me emme voi tehdä liikenneinvestointeja, ennen kuin me tiedämme, (Puhemies koputtaa) mitä siellä on myös elinkeinoelämän puolella toteutumassa.

Ed. Salovaaralle totean rattijuoppouden torjumisen osalta sen, että meillähän oli tänä syksynä tämä neljän ministerin porukka, jossa pohdimme tätä kysymystä erityisesti. Lisätalousarviossahan täällä myönnettiin rahaa (Puhemies koputtaa) muun muassa huumetestereihin ja tarkkuusalkometreihin. Rattijuoppoutta ei ratkaista yhdellä poppakonstilla, tarvitaan monia eri keinoja.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perustienpitoon ja ratojen korvausinvestointeihin varatut määrärahat ovat olleet hallituspohjasta riippumatta vuosikausia riittämättömät. Lainaan suoraan tälle vuodelle budjettimietintöä, jonka eduskunta yksimielisesti hyväksyi vuosi sitten: "Eduskunta edellyttää, että keväällä 2007 alkavalla hallituskaudella määrärahakehys sisältää jo alusta lähtien" — toistan: jo alusta lähtien — "riittävät määrärahat liikenneväylien pitkäjänteiseen kehittämiseen ja kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen parantamiseen."

Totean, arvoisa puhemies, että näitten yksityisteiden kunnossapidon osalta hallitus on tavallaan noudattanut tätä, määräraha on todella hyvä ja se on teitten piirissä oleville asukkaille tärkeä, samoin puuhuollon kannalta, mutta sitten edelleen tässä odotetaan (Puhemies: Minuutti!) sitä liikennepoliittista selontekoa, ja toivottavasti sitten sitä kautta voidaan tähän huutoon vastata.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä olen tottunut siihen, että valiokunnan puheenjohtajat aina hyvin myönteisesti katsovat tulevaisuuteen, mutta tässä äsken kuultuna liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja kyllä käytti sellaisen puheenvuoron, että kuulosti vain opposition puheenvuorolta.

Olen itse tyytyväinen ohjelmaan aika monelta kohdin. Erityisesti E18-tie ja rekkaparkkiasia ovat erinomaisia hankkeita, ja selvästi huomaa, että ne ihmiset, jotka eivät ole paikan päällä käyneet katsomassa, eivät ymmärrä tilanteesta yhtään mitään, niin kuin ed. Lahtelan kommentti tuossa paljasti. Olen myös valiokunnassa toivonut, että valiokunta vierailisi paikalla, mutta ei ole lähtenyt. Tietysti tässä tulee se ongelma, että tieto lisää tuskaa, kun lähtee sinne katsomaan tätä tilannetta. Mutta lämpimästi tuen ed. Kähkösen äskeistä mielipidettä kyllä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on hyvää se, että yksityisteiden määrärahoja on lisätty. Se on tärkeää puuhuollon turvaamisen näkökulmasta.

Mutta mitä näihin isompiin hankkeisiin tulee, niin on ihan selvä, että siinä täytyy käyttää malttia ja edetä johdonmukaisesti ja kunnioittaa tiettyä järjestystä. Ymmärrän myöskin sen, että jos joku kunta sinne lainaa rahaa, niin se ei voi olla etusijaperiaate. Mutta haluaisin ministeriltä kysyä, voidaanko sellaiset hankkeet, joissa valtaosa rahoituksesta tulee muualta kuin valtion taholta, kuitenkin pistää eri kategoriaan näitten muiden kanssa, koska nehän ovat rahoituspohjaltaan aivan erilaisia ja myöskin niistä saatavat hyödyt yhteiskunnalle ovat toista luokkaa.

Klaus Pentti /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikkumisen tarve ja liikenne ovat lisääntyneet, ja ne ovat lisääntyneet enemmän kuin mihinkä tämä hallitus ja edelliset hallitukset ovat pystyneet reagoimaan. Tältä osin ed. Korkeaojan sanoma, että kaikilla on peiliin katsomisen paikka, pitää kyllä paikkaansa.

Alemman tieverkon osalta muun muassa tarkastusvaliokunnassa, kun käsiteltiin viime vuoden tilinpäätöstä, kiinnitettiin nimenomaan tähän alemman tieverkon rapautumiseen huomiota, ja se on kyllä asia, mikä varmaan liikennepoliittisessa selonteossa on nostettava esiin, miten tähän kansallisvarallisuuteen suhtaudutaan ja sen kunnosta huolehditaan.

Myös kevyen liikenteen väylien tarpeen osalta totean, että liikkumisen tarve myös sitten näillä kevyen liikenteen väylillä on kasvanut. Se on semmoinen asia, mihinkä kansalaiset esittävät kyllä jatkuvasti toivomuksia. Siellä on kymmenien vuosien jono näissä hankkeissa.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämäkin keskustelu osoittaa, että tarvitaan todella pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, jota nyt odotamme selonteolta, johonka sitten sitoudutaan.

Täällä edustajat Saarinen ja Rajamäki vannoivat viime kauden ykkös- ja kakkoskoriin. Sielläkin siirsitte, muutitte järjestystä ihan samalla lailla.

Ed. Rajamäki, Viitostietä te olette rakentaneet sieltä pohjoisesta etelään ja jättäneet nämä eniten käytetyt tienpätkät korjaamatta.

Olen iloinen siitä, että valtiovarainvaliokunta nyt laittaa kiinni, että niillä hankkeilla, jotka eduskunnassa on käsitelty, on aikataulu ja ne toteutetaan ennen uusia hankkeita. Erittäin hyvä myöskin on yksityisteiden rahoituksen lisääminen ja jo budjettiin sisältynyt 20 miljoonaa euroa puukuljetusten varmistamiseksi.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä ministeri kovasti ihmetteli sitä, miksi me kritisoimme näiden hankkeiden lykkäämistä, kun kustannustaso nousee. En minä kyllä pitäisi järkevänä yhteiskunta-, työllisyys-, ilmasto- tai asuntopolitiikkana sitä, että nimenomaan näitä raidehankkeita lähdetään tässä vaiheessa, tässä suhdannetilanteessa, lykkäämään.

Mitä tulee kustannuksiin: Koska me opimme tässä maailmassa katsomaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti ihan oikeasti näitä asioita? Jo kuuluisa ilmastoraportti, Sternin raportti, kertoo, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee paljon halvemmaksi, kun se tehdään ajallaan eikä sitten, kun on jo ongelmat tosi pahasti käsissä. Eivätkö juuri raideliikenteen tukeminen, radikaalit joukkoliikennetukiratkaisut ole niitä asioita, joita silloin, kun viimeistään on mahdollista, on pakko nimenomaan lähteä edistämään, tai muuten se tulee vielä paljon paljon kalliimmaksi tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos pahenee?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Heti, kun kokoomus tuli hallitukseen, tehtiin todella historiallisia päätöksiä. Aloitettavaksi päätetyt hankkeet lykättiin kuten Espoon—Kirkkonummen suunnalla Kantatie 51. (Ed. Nepponen: Te olitte jo itse siirtäneet niitä moneen kertaan!) Ykköskorissa olleet hankkeet kaikki päätettiin aloittaa. Sen lisäksi tuli ylimääräisiä hankkeita. Tuli ekstrahankkeita muun muassa Tampereen ja Oulun suunnalla.

Hyvät kollegat, kysymys on maamme kilpailukyvystä. Meidän kilpailijamaamme investoivat infraansa paljon enemmän. Investoinnit ovat kertamenoja ja osa tuottavuutta. Tämän nyt on jo valtiosihteeri Sailaskin tunnustanut tämän päivän Helsingin Sanomissa, että on investoitu aivan liian vähän. Jos ei hänen asiantuntemukseensa näissä asioissa voida luottaa — hän, joka on jarruttanut näitä hankkeita, nyt olisi viemässä niitä eteenpäin — niin ottakaa tästä nyt koppi, kun teillä valta on ja olette näitten puolesta propagoineet ja vallan saaneet. Älkää pettäkö äänestäjiänne.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Kähköselle: Arvostan rehellistä puhetta. Juuri näin se on, että kyllä tässä on kaikilla vähän katsomista peiliin.

Sitten todellakin ed. Saarinen, te viittasitte tähän Sailaksen puheeseen. Kyllä minä toivon, että tekin katsotte vähän myös taaksepäin, että kyllä tässä ovat kaikki tehneet virheitä, ja minullakin on tässä semmoinen paperi, josta minä näen ne investointitasot vuodesta 95 alkaen. Tässä on nyt kyllä tehty niin sanotusti vähän piikkiä edellisen hallituksen lopussa minun ja meidän syliimme. Minustakaan se ei ole paha asia. Ainoa paha asia siinä on se, että ne kustannukset ylittyivät.

Mutta sitten ed. Satonen kysyi, voiko olla tavallaan kaksi eri koria eli ne, joissa on niitä valtion rahoittamia hankkeita ja sitten toinen puoli, missä on yksityisellä rahalla rahoitettuja hankkeita, voisiko niitä tarkastella eri tavalla. Itse kyllä ajattelen sillä tavalla, että olen aika varovainen tässä monen korin tarkastelussa. Sanon sen siksi, että kaikkihan on maksettava, eikös juu, että kyllä ne tulevat sitten valtion maksuun jossakin vaiheessa. Semmoisen kokonaisvaltaisen arvioinnin tekemisessä saattaa olla, että se lämmittää sen hetken aikaa niin kuin joku muukin asia, mutta sitten kun katsoo vähän pidemmällä aikavälillä, niin voi ollakin kapelo. Olemme sitoneet sitten niihin maksuohjelmiin valtion rahaa pitkällä aikavälillä.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin tähän rekkaparkkiin, josta ed. Markku Pakkanen aloitti ja joka on erittäin hyvä. En tiedä kyllä, millä selvitään tämä syksy, koska tämä väliaikainen rekkaparkki on otettu pois käytöstä, joka olisi erittäin hyvä.

Ed. Pulliaiselle: Kannatan kyllä mieluummin palvelumaksua siihen parkkiin kuin sitä tiemaksua, koska se kohdistuu myöskin suomalaisille kuljetusyrityksille ja on siinä kohtaa heikentämässä kilpailukykyä.

Hallitusohjelmassa lukee, että 2015 on Helsingistä rajalle asti moottoritietasoinen väylä kunnossa, ja nyt siihen ei kuitenkaan ole euroakaan suunnittelurahaa edes, että se saataisiin alkuun. 2015 tulee hyvin nopeasti, ja toivoisin, että siinä Euroopan unionille annetussa lupauksessa voitaisiin olla.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuoteen 2025 mennessä Pääkaupunkiseutu kasvaa lähes Oulun verran, kehyskunnat lähes Lappeenrannan verran. Suhteellisesti suurinta väestönkasvu on kehyskunnissa, ja ihmettelen suuresti, että tälle alueelle ei ole määrärahoja väyläinvestointeihin. Pidän erittäin erikoisena sitä myös, että perustienpitoon ei ole riittäviä määrärahoja. Luulisi, että se olisi investointi, kannattava investointi. Ja monet näistä Pääkaupunkiseudun liikenneinvestoinneista ovat myös taloudellisesti kannattavia, hyötysuhde on hyvä. Eli jää ajattelemaan, minkä takia hallitus väärissä paikoissa nyt säästää, kerran nämä ovat pitkällä ajalla kaikki kannattavia, edullisia, myös tätä työssäkäyntialueen vetovoimaisuutta parantavia hankkeita.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämän salin kaikkein kovin haaste on ilmastonmuutoksen hillitseminen. On aivan sama, ymmärtääkö tämä sali sitä vai ei, mutta se on suurin haaste. Ja nimenomaan Suomen hiilidioksidipäästöistä tulee 20 prosenttia liikenteestä ja se kolme neljäsosaa tulee nimenomaan tieliikenteestä. Tämän vuoksi kysyisin edelleenkin ministeriltä sitä, eikö olisi ratahankkeita syytä painottaa ja edistää ja myöskin uusia ratoja pitää mielessä. Ja toinen kysymys on tämä E18, arvoisa ministeri. Se ei kuulu nyt tähän teidän valmistelemaanne strategiaan, vaan se tulee ikään kuin sen lisäksi hallitusohjelman mukaan, se on sen ulkopuolella. Se hyväksytään ikään kuin joka tapauksessa. Voisitteko kertoa E18:sta, miten sen valmistelut ovat nyt menossa?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Vehviläinen on kiitettävällä tomeruudella puuttunut tähän kustannusten tason nousuun asettamalla selvitysmiehen viime elokuussa, ja kyllä jos 170 miljoonan euron kustannusten nousua olisi vielä jatkettu samalla tohinalla, niin meillä olisi yhden vuoden määrärahat melkein menneet kustannusten nousuun. Minkä tautta pitää lyödä lisää vettä myllyyn, kun olisi hyvä joskus pysähtyä miettimään eikä huutaa opposition lailla, että lisää vauhtia, lisää rahaa? Ei siinä ole mitään järkeä.

Toinen asia, mitä arvostan suuresti, on Raimo Sailaksen tekemä työ sen eteen, että uusia rahoitusmuotoja kehitellään. Se on arvokasta, koska uusilla rahoitusmuodoilla voidaan luoda aitoa rakentamista järkevästi. Kannattaa miettiä.

Kolmatta asiaa, arvoisa ministeri, voisin kysyä vielä lopuksi: Kun nyt ollaan selontekoa valmistamassa, niin onko harkittu sellaista vaihtoehtoa, että perusradanpidon, perustienpidon ja sitten yksityisteiden rahoitus pantaisiin samaan infrapakettiin, jolloin ne eivät olisi kustannuserä, joka jatkuvasti pienenee muiden kasvaessa?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutama edustaja on täällä puhunut siitä, että pitäisi irrottaa investoinnit ja käyttömenot erikseen. Se on erittäin järkevää. Sinänsä voidaan kysyä, pitääkö menotaloudesta siirtyä tulo- ja kulutalouteen, jossa meillä on tulos ja tase ja rahoituslaskelmat. Sinänsä itsessään nämä laskelmamallit eivät ratkaise rahoitusta. Lisäksi elinkaarimallien osalta on todettava, että oikeastaan kriittisin asia on se, että niissä saadaan kustannussäästöjä, koska laskuthan tulevat joka tapauksessa maksettavaksi pitkällä aikajänteellä, siitä ei päästä mihinkään.

Ed. Soini kysyi, onko kaikki ihan hyvin. Pk-seudun edustajana, kun miljoona asukasta meillä Uudellamaallakin löytyy, varmasti osa tulee sanomaan, että ei ole kaikki hyvin; isä ja äiti kun istuvat pitkissä ruuhkissa tuolla Turunväylällä monta tuntia päivässä ja perheeltä on aika pois, niin kyllä siinä herää kysymys. Valoa tunnelin päässä on: meillä on tulossa joukkoliikenteeseen tukea vuonna 2009. Sitä on aikaistettu vuodesta 2010. Sen lisäksi meillä on tulossa (Puhemies: Minuutti on mennyt!) metro sekä kehärata.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri mainitsi metron. Silloin kun espoolaiset narrattiin metroon mukaan, niin sen kustannusarvio oli 500 miljoonaa. Nyt sen kustannusarvio on 800 miljoonaa ja hallitus on sitoutunut 30 prosentilla mukaan. Sieltä on tulossa 100 miljoonan lasku. Se on aika karmaiseva homma.

Sitten tämä Kantatie 51. Täällä on edustajatoveri Saarisen nimissä aloite numerolla 93. Sen puolesta voi huomenna äänestää, ja varmasti jo löytyy paikallisista lehdistä, mitä kukin on äänestänyt. Kokoomuskin seistä hujotti tuolla markkinapaikoilla, että nyt Kantatie 51 kuntoon. Nyt voi huomenna sen puolesta äänestää.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelee tämän salin keskusteluja, niin tulee vaan mieleen, ettemme itse rakentaisi itsellemme liian korkeaa muuria ennen tuota selontekoa ja sen valmistumista, ettemme sitten pettyisi, niin kuin tämän keskustelun sisältö nyt antaa kuulua. Rahamäärät ovat kaikkien mielestä aivan liian pieniä, niin kuin olemme vuosien saatossa kuulleet. Se vika varmasti korjaantuu tässä vuosien myötä.

Mutta, arvoisa ministeri, täällä on monia liikennemuotoja käsitelty, mutta yksi on jäänyt käsittelemättä, ja se on merenkulku. Haluaisin kysyä — tämä laji ei uusien lainmuutosten myötä välttämättä tarvitse rahoitusta — onko ministerillä mielessä kehittämishankkeita, joita tekisimme, että niin tämäkin merenkulkuala pystyisi olemaan kilpailukykyinen kansainvälisesti.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen Sailaksen esitykseen: Selvitysmies Sailas esittää muun muassa, että kunnat alkaisivat rahoittaa niille tärkeitä tiehankkeita niin, että ottaisivat korollista lainaa ja antaisivat korotonta lainaa valtiolle, jotta tiet rakentuisivat. Valtio taas sitten maksaisi lainan takaisin. Sailaksen ehdotus on herättänyt hieman ihmetystä kunnissa. Kysyn liikenneministeriltä: Mitä hyötyä te näette Sailaksen ehdotuksessa? Onko todellakin niin, että valtio alkaa kuntien lainarahoituksella rakentaa teitä?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ministeri Vehviläinen on hyvin päättäväisellä tavalla lähtenyt paneutumaan tähän liikennepolitiikan kokonaisuuteen ja on käynnistänyt monia hankkeita, joilla tätä kokonaisuutta kartoitetaan, näillä selvityksillä rahoitusvaihtoehdoista, selonteon kokoamisella ja valmistelulla. Pitäähän olla yhteinen strategia, minkä pohjalta toimitaan. Myös hänen painotuksensa siinä, että perustienpitoon, perusväylänpitoon lisätään painopistettä jatkossa, on täysin kannatettava, samoin kuin yksityisteihin suunnatut lisärahat, joita ensi vuonna tulee mittavalla tavalla. Elikkä tästä rakentuu hyvä kokonaisuus, jota on helppo tukea.

Mutta kyllä minä toivoisin, että SDP antaisi vähän enemmän vielä vastuuta ja valtaa ed. Kähköselle. Siinä on mies, joka on reaalipoliitikko ja pystyy tunnustamaan tosiasiat.

Toivon myös, että vasemmistoliitto miettii tätä omaa liikennepolitiikkaansa. Kun kuuli teidän esityksiänne, niin tuskinpa tienpätkät kohtaisivat, koska mitään strategiaa tai selontekoa ei saisi tehdä, vaan pitäisi huutoäänestyksellä ratkaista, mihin tehdään tie milloinkin. (Puhemies: Minuutti!) Hivenen jäi tämä vasemmistoliiton linja auki.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Nepposelle: Kokoomuksen valtiovarainministerien urotyöt Valtatie 5:n kehittämisessä on maailman ohuin kirja. Vehmasmäki—Hiltulanlahti käynnistettiin valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston aloitteesta, hallitusryhmien toimesta, Joroinen—Varkaus, Valtatie 5:n vetovoimakykyä parannettiin, Heinola—Lahti, ja edellinen hallitus infraministeriryhmässä Mikkeli—Lusin otti. Teidän aikaansaannoksenne on siltäkin osin se, että te lykkäätte Valtatie 5:n ainutta kovalla työllä viime hallituksen infraministeriryhmässä kuriin saatua Viitostiehanketta. Ei ole kovin häävi tulos.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt, ed. Rajamäki, annatte vähän väärää todistusta. Kaikkina niinä vuosina, kun on ollut kokoomuslainen liikenneministeri, on käynnistetty hankkeita, jotka johtavat Keravalta Lahteen, Lahdesta Heinolaan, moottoritietä, oikorata jne. Ja sitten teidän vaatimana te rakensitte välin Joroinen—Varkaus, kun täällä, missä on paljon liikkujia, ovat nämä vaarallisimmat kohdat. Kannattaisi miettiä, mitä hyötyä tästä on ollut.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Paaterolle tästä rekkaparkin ja Valtatie 7:n tilanteesta, miten pärjätään tänä syksynä: Tämä viikko näyttää, mitenkä pärjätään, ja kaksi välipäivää joulun ja uudenvuoden välissä. Sen sanon, jos ymmärrätte, että toivon, että kahden viikon aikana ilmastonmuutos keskittyy sinne Valtatie 7:lle ja Valtatie 6:lle eli ettei tulisi pakkasta, lunta, räntää vaan keliolosuhteet olisivat siellä kuivat, niin se ehkä pikkuisen helpottaisi sitä tieturvallisuustilannetta.

E18:aa, sen toteuttamista, rakentamista, miten se tullaan tekemään ja rahoitetaan, ei ole lykätty mihinkään erilliseen työryhmään. Kyllä tässä yhteydessä myös tehdään se toteuttamispäätös ja myös jaksotus. Se on niin iso hanke, että se on pakko laittaa ilmeisesti viiteen osaan. Tässä on ollut esillä, että myös elinkaarimallia voitaisiin niiltä osin käyttää.

Ed. Kuusisto kantoi huolta siitä, ettei ole mitään määrärahoja Pääkaupunkiseudulle. Minulla on tässä 25 hankkeen lista, ja näistä 25 hankkeesta 8 on Pääkaupunkiseudulle. Voin sanoa, että aina kun puhutaan Pääkaupunkiseudun hankkeista, niin ne eivät ole kyllä mitään ihan pikkurahoja.

Ed. Lauslahti toi esille tämän käyttömenojen ja investointimenojen eriyttämisen. Itse henkilökohtaisesti voin sanoa, että tunnen viehtymystä myös samalla tavalla kuin eduskunta tähän asiaan. Meidän täytyy tutkia, minkälaisia kannanottoja me tämän selonteon yhteydessä teemme myös näistä asioista. Mutta sen sanon ja jokainen meistä sen ymmärtää, että hirveän isoja budjettiteknisiä muutoksia ei varmaan vaalikauden keskellä voida tehdä, ja eräät asiat jopa liittyvät perustuslakiinkin, mitä voidaan tehdä, mutta aiomme sen tässä yhteydessä kovastikin sitten selvittää.

Jos ehdin, niin sanon vielä tästä kunnat ja lainarahoitus -asiasta sen, että se käytännössä tarkoittaa siis sitä, että jos vaikka neljälle vuodelle tehdään 10 hanketta ja siellä joku hanke olisi laitettu sinne vaalikauden ihan loppuun, niin jos antaa korotonta lainaa, niin sen voi laittaa aikaisemmaksi, mutta se ei muuta niitten muitten järjestystä. Minusta se osoittaa sen kunnan sitoutuneisuutta, mutta sitä pitää käyttää harkiten.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Saimaan kanavan uusi vuokrasopimus oli tarkoitus solmia tämän vuoden loppuun mennessä. Nyt kuitenkin vuokrasopimuksen uusiutuminen on lykkääntymässä. Pääministeri Matti Vanhasen mukaan venäläinen osapuoli on esittänyt vaatimuksia, jotka eivät kuulu neuvotteluihin. Saimaan kanavan vuokrasopimuksen turvaaminen on koko Suomelle tärkeä ja Kaakkois-Suomelle erittäin olennainen asia. Suomeen suuntautuneet venäläiset investoinnit ovat kasvussa, ja Suomi hyötyy Venäjän talouskasvusta. Neuvottelut käydään pääministeritasolla, mutta kysyn kuitenkin ministeri Vehviläiseltä: Onko tilanteesta jotakin tarkempia tietoja, millä aikataululla nyt ollaan etenemässä sopimuksessa eteenpäin?

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri ei pysty rahaksi muuttumaan, ja haluankin antaa hänelle tunnustuksen siitä, että hän selvitytti Sailaksella vaihtoehtoisia rahoitusmalleja liikenneinvestointien rahoitukseen.

Minusta kuitenkin on sääli se, että näinkin yrittäjämyönteinen hallitus ei näe, mikä merkitys tieverkolla on elinkeinotoiminnalle. Maaseudun elinvoiman kannalta on tärkeää, että bitti ja rekka pääsevät esteettä liikkumaan, ja muu kehittäminen tulee sen jälkeen. Rapistuva tieverkko aiheuttaa lisäkustannuksia kalustolle, ja pahimmillaan se ajaa yrityksiä ja ihmisiä pois maaseudulta. Kysynkin: Eikö elinvoimainen maaseutu ole vielä meidän yhteinen asiamme?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ministeri Vehviläisen hyvän budjettiosuuden monet tärkeät asiat jäävät nyt vähän varjoon. Haluan erityisesti nostaa esille sen, että tieliikenteen turvallisuutta esitetään parannettavaksi automaattisen nopeudenvalvonnan lisäämisellä niin, että ensi vuonna yli 2 800 kilometriä on jo valvonnan piirissä.

Kysyisin ministeriltä: Olisiko mahdollista helpottaa myös sitä, että kaupungit voisivat ryhtyä valvomaan punaisia päin ajamista ja nopeusvalvontaa kaupunkiosuuksilla? Uskon, että varsin nopeasti tämä raha tulisi takaisin.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eiväthän nämä liikennehankkeiden lykkäämiset ketään ilahduta, se on aivan selvä asia, mutta tähän asiaan ovat syyllistyneet kyllä mennen tullen kaikki hallitukset, ja se ei ole yksinomaan tämän hallituksen syytä. Päinvastoin tämä hallitus on ottanut ihan uudenlaisen tavan hoitaa liikennehankkeita. Se on selvästi osoittanut sitä hallitusohjelmassaan, puuhuollolle rahaa jne., ja käynnistänyt tämän ennennäkemättömän selontekomenettelyn. Siinä toivonkin rohkeutta ministerille. Hänellä on sitä jo ollut. Ja edelleenkin toivon, että uusia rahoitusmalleja otetaan käyttöön, yksityistä rahoitusta otetaan lisää, kuin myöskin sitä, että nämä liikennehankkeet eriytetään omaksi raamikseen.

Valiokunnalle pitää antaa kiitosta siitä, että lisättiin yksityistiemäärärahoja ja kirjattiin selkeästi Mikkeli—Lusi, Valtatie 5 ja Savonlinnan ohitustie, ne niin voimakkaasti tuohon kuin tehtiin. Se on kiitoksen arvoinen paikka.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paaterolle kommenttina, että minä ymmärrän sillä tavalla, että rekkaparkkimaksu tarkoittaa sitä, että se rekkaparkki kuoletetaan niillä maksuilla pois. Mutta sen sijaan tiemaksut sopivat siihen oikein hyvin lisäksi sen takia, että ne ovat korvaus siitä, että meidän tiestöä käytetään hyväksi, siis Hangosta kaakkoisrajalle, elikkä molempia tarvitaan eivätkä ne ole toisensa poissulkevia.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomenna äänestämme näistä tiehankkeista, ja menin tuon keltaisen äänestyskirjan läpi ja katsoin, paljonko oppositio on näihin kaikkein tärkeimpiin hankkeisiin, joita he haluavat lisätä nyt sitten valtion esitykseen, esittänyt määrärahoja. Luku oli 1 209 miljoonaa euroa — yhteensä opposition esitykset, joista huomenna äänestämme.

Sitten siellä oli pari lausumaa, joidenka hintalappu on noin 500 miljoonaa euroa kappale, eli yhteensä voidaan puhua, että opposition esitykset huomenna ovat yli 2 000 miljoonaa euroa lisää, yhden vuoden aikana lisää tiehankkeisiin, enemmän kuin tässä kirjassa on yhteensä. (Ed. Rajamäki: Ei niitä noin lasketa!) Ja te sanotte, että tämä on vastuullista politiikkaa. Siis arvoisat opposition edustajat, ovatko teidän esityksenne enää tästä maailmasta? Eilen 600 miljoonaa valtionosuuksiin, nyt 1 200 miljoonaa suoraan. (Ed. Laitinen: Minulla on täällä kokoomuksen esitykset viime eduskuntakaudelta!) Yksi poikkeus siellä oli: ed. Lahtela halusi ehdottomasti, että rekkaparkkia ei rakenneta. (Puhemies: Minuutti mennyt!) Siitä voidaan vähentää 20 miljoonaa.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduin siitä, että ministeri puhuu kokonaisuuksista eikä omien sanojensa mukaan puutu täällä yksityiskohtiin. Ilahduin siitä erityisesti sen takia, että ministerinkin puolue on surullisen kuuluisa siltarumpupolitikoinnista taannoin hallitusvastuussa ollessaan.

Mutta liittyen tähän samaan teemaan, niin kuka sitten vastaa kokonaisuuksista silloin, kun liikennepäätöksillä kokonaisvaltaisesti vaarannetaan jonkun alueen tulevaisuus? Ja tässä palaan täällä jo esitettyyn ed. Nordmanin huoleen Vaasan tilanteesta. Rautatiet eivät ole enää kilpailukykyisiä. Vaasan ympäristön tiet ovat suorastaan hengenvaarallisia osittain ja ennen kaikkea vaikeuttavat liikennöintiä siellä, ja kaikki tämä johtaa siihen, että Vaasan satama tulee olemaan kovissa vaikeuksissa jatkossa, eli kaikki nämä ovat liikennepäätöksiä. Kenen vastuulla on huolehtia siitä, että Vaasassa on myös tulevaisuudessa ihmisiä ja elinkeinoelämää, vai onko sinivihreä hallitus päättänyt, että vaasalaiset muuttavat Vuosaareen, koska tiedän, että sinnehän tarvitaan myös satamatyöntekijöitä?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kerolan tapaan haluan kiinnittää huomiota meriliikennepolitiikkaan, erityisesti väyläpolitiikkaan. Merihän on sellainen alusta, joka ei perustienpidon tapaan rappeudu, mutta maa nousee ja paatit suurenevat ja väylät vaativat kunnostusta. Nyt on useita väylähankkeita vireillä eri satamakaupungeissa. Näissä on myöskin näitä paljon puhuttuja ja paljon toivottuja yhteishankkeita sekä satamakaupungin, paikallisen elinkeinoelämän että valtion kesken.

Kysyn ministeriltä: Millä tavalla aiotaan hoitaa pitkäjänteistä väyläpolitiikkaa ja tarttua tähän uuteen mahdollisuuteen rahoittaa näitä meriväylien syventämisiä?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sanoisin kyllä ed. Salolle ihan ystävyydellä, että itse jouduin vaalipiirin vanhimpana tekemään ne aloitteet, jotka oli ed. Salo omalla nimellään laittanut ensimmäisenä allekirjoittajana, kun kiellettiin häntä jättämästä, niin että se siitä.

Arvoisa puhemies! Liikenneturvallisuudesta täällä on puhuttu sangen vähän, ja ed. Heinonen otti mielenkiintoisen asian esille, jota minä en ainakaan kannata missään nimessä. Tämäkö on sitä kokoomuslaista poliisilinjaa, että poliiseja vähennetään ja valvontaa vaan kunnallisille poliittisille päättäjille?

Arvoisa puhemies! Minä olisin ministeriltä kysynyt, miten te näette, kun täällä todetaan, että 500 kilometrin osalta lasketaan nopeusrajoituksia ja lisää telkänpönttöjä vaan teiden varsille. Ei niillä saada yhtään rattijuoppoa kiinni.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin yksityistiemääräraha-asia on erittäin myönteinen kysymys. 5 miljoonaa euroa pystymme lisäämään eduskuntakäsittelyn aikana, ja tämä on juuri kaikkien meidän yhteisten tavoitteiden mukainen.

Sitten ed. Pentti Oinonen totesi aiemmin, että Kuopion kaupunki on tarjonnut miljoona euroa Päiväranta—Vuorela-hankkeeseen. Kuopion kaupungin tarjous on ollut toki huomattavasti korkeampi. Olemme olleet valmiita lainoittamaan tuon hankkeen ja saattamaan sen sitä kautta liikkeelle. Tämä ihan toteamuksena.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä, kun sanotaan, että hallituspuolueiden edustajat äänestävät valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaisesti: se on se linjaus, joka hallituspuolueiden ja eduskuntaryhmien, hallitusryhmien, kesken on pystytty sopimaan ja tekemään. Muutoin voi käydä myös niin, että joku huomattavasti vähämerkityksisempi hanke voi livahtaa eduskunnassa läpi. Tämä on selkeä linja.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totean, että kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa on 88 miljoonaa euroa liikenteeseen lisää rahaa eli se on hyvin maltillinen.

Mutta, ed. Salo, viime kaudella Vaasa—Seinäjoki-rata oli erittäin kuuma kysymys sillä seurauksella, että Vaasaan kutsuttiin kokoomuksen ykkösketju, lyötiin kättä päälle, sanottiin, että sinä päivänä, kun kokoomus on hallituksessa, sähköistys Vaasan ja Seinäjoen välillä alkaa. Näin kirjoittaa henkilö, joka oli läsnä, yleisöpalstalle. Ed. Salo, nyt te olette tehnyt aloitteen mutta te ette aktivoinut sitä vaan ed. Vistbacka joutui aktivoimaan. Minä nyt kyllä edellytän, että te huomenna äänestätte sen aloitteen puolesta niin, että tämä kokoomuksen antama lupaus sähköistää Vaasa—Seinäjoki-rata joskus toteutuisi.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Rekkaparkista: Minusta on ihan oikein se, että nyt mietitään, että se parkkimaksu kerätään. Nimittäin liikennöintihän on rajalla siirtynyt jo noin 85-prosenttisesti venäläisten firmojen hoidettavaksi. Se parkki maksaa noin 20 miljoonaa euroa. On väärin se, että suomalaiset veronmaksajat yksin sen kustantavat.

Toinen juttu, kuntarahoituksen osalta varoittava sormi. Kyllä sen asian osalta rahoittamisen liikennehankkeisiin täytyy olla erittäin varovaista. Se johtaa epäterveeseen kilpailuun kuntien välillä, kun tiedetään myös kuntatalouden olevan aika heikossa kunnossa. Ministerit, pitäkää huoli siitä, että siihen ei mennä.

Selonteosta vasemmistoliiton eräät kansanedustajat ovat todenneet sen, että sitä ei tarvita. Me tarvitsemme, ja toivon mukaan sen selonteon kautta löydetään kansallinen yhteisymmärrys meidän liikennepolitiikastamme, johonka pitkäjänteisesti sitoudutaan yli vaalikausien ja jota toteutetaan, ovat hallituksessa mitkä puolueet tahansa.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laitinen puhui todella järkeä. Me tarvitsemme yhteisymmärrystä tässä salissa. Viisi vuotta kuulleena näitä juttuja, mitä liikenteestä aina on tässä vaiheessa puhuttu, tässä ei ole päätä eikä häntää. Tämä ei johda mihinkään, vaan nyt tarvitaan tekoja. Selonteko, jota valmistellaan, toivottavasti johtaa siihen, että me saamme järkevän liikennepolitiikan seuraaviksi 10—15 vuodeksi eteenpäin.

Pertti Salovaara /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On totta kai selvää, että kilpahuuto euroista on kovaa. Onhan täällä totta kai käsittelyssä budjetti ensi vuodelle, liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Mutta pyytäisin kuitenkin perehtymään tähän neliportaiseen malliin, jonka perusteella Tiehallinnossakin liikenneväyliä rakennetaan. Niistä se kaikkein viimesijaisin aste on se, että rakennetaan uusi väylä.

Ensisijaisesti meidän pitää pyrkiä siihen, että me pyrimme vaikuttamaan sen liikenteen määrään jollain tavalla, muulla kuin väylärakentamisen tavalla, jollain edullisemmalla, kevyemmällä tavalla. Tässä yhteydessä astuvat sitten uudet innovaatiot, telematiikka, mukaan kuvioihin, kuinka liikenneväyliä voitaisiin hallita, millä tavalla liikenteen sujumiseen voitaisiin vaikuttaa ja ennen kaikkea sitä tarvetta luoda liikennettä vähentää.

Hallitusohjelmassa onkin maininta siitä, että selvitetään mahdollisuuksia esimerkiksi satelliittipaikanteisen järjestelmän aikaansaamiseksi. (Puhemies: Minuutti!) Ollaanko tässä etenemässä?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan palata hieman tuohon, kun ed. Vistbacka otti esille vielä puheenvuoroni, eli automaattinen valvonta ei ole vaihtoehto poliisille mutta on tärkeä tuki, lisätoimi siinä. Automaattisella valvonnalla onnettomuuksista lähes 20 prosenttia näillä tieosuuksilla pystytään välttämään, kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet 30 prosentilla. En myöskään kannata sitä, että tämä oikeus periä niitä sakkoja tulisi kunnille, vaan sitä, että kunnat voisivat ostaa koulujen läheisyyteen, risteysalueille, liikennevaloihin näitä laitteita ja tätä kautta näiden laatikoiden määrää voitaisiin lisätä merkittävästi. Se olisi tukea poliisin työlle, ei joka risteykseen poliiseja riitä.

Petri Salo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin viime kaudella Vaasan radan sähköistämisen aloittamisesta on käyty lausumaäänestys, joka on jäänyt yhden äänen päähän, ja se oli minun nimissäni tehty, ja myöskin kokoomus oli aktiivisesti myötävaikuttamassa tämän lausuman puolesta ja myöskin lupasi hallitukseen tullessaan tukea Vaasan radan sähköistämistä.

Tästä saatiin kirjaus hallitusohjelmaan, johon yksimielinen valtiovarainvaliokunta on myöskin tässä mietinnössään laittanut oman kappaleensa. Meille on annettu ymmärtää, että näin tämä hanke etenee myöskin liikennepoliittisen selonteon mukaan. Sen johdosta tätä 250 000:n aloitetta ei ollut enää syytä aktivoida. Huomaan, että tietenkin oppositio tätä esittää jo nyt, mutta minua tyydyttää se valtiovarainvaliokunnan lausuma, mikä asiasta on tehty.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannan huolta siitä tavasta, millä hallitus ikään kuin näennäisesti siirtää ajankohtaisten tieinvestointien laskunmaksua. Otan tämän esille, koska ministeri Vehviläinen puhui hetki sitten Pääkaupunkiseudun tiehankkeista ja espoolaisena Kehä ykkösen parannustyöt ovat hyvin ajankohtaiset. Nythän on käynyt niin, että Espoon kaupunki lainaa valtiolle rahaa, jotta me saamme tämän hankkeen aloitettua, mutta valtiolle tämä hanke tulee kuitenkin maksettavaksi ennen pitkää. Nyt kysyisin ministeri Vehviläiseltä: Kuinka yleistä tämä on, ja kuinka suuresta rahasummasta on kyse valtakunnan tasolla?

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Vehviläinen, puhujakorokkeelta ja alle 5 minuuttia!

Liikenneministeri   Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että täällä on käyty monilta osin hyvää keskustelua. Kiitoksia näistä puheenvuoroista ja hyvistä evästyksistä ja neuvoista! Valitettavasti aikataulun puitteissa en ole kaikkiin kysymyksiin ehtinyt vastata mutta tässä käyn vielä muutaman asian läpi.

Ensinnäkin täällä nousi esille tämä Saimaan kanavan tilanne. Saimaan kanavasta on neuvoteltu kieltämättä liian pitkään. Viisi vuotta ovat ne neuvottelut olleet käynnissä, ja olemme kaikki varmaan sitä mieltä, että olisi todella tärkeää mahdollisimman nopeasti saada siitä ratkaisu aikaiseksi. Tällä viikolla on jatkettu edelleen niitä keskusteluja ja ne käydään, ei suoraan pääministeritasolla vaan liikenne- ja viestintäministeriö ja -ministerit myös, mutta omalta osaltani teen kaikkeni kyllä, että siinä päästäisiin eteenpäin. Se on tärkeää Itä-Suomelle ja koko Suomelle.

Sitten ed. Kalmari kantoi huolta tästä elinvoimaisesta maaseudusta. Ensinnäkin haluan todeta, olipa kysymys maaseudusta tai kaupungeista, että meidän pitää nähdä kyllä todellakin nämä liikenneyhteydet, liikennejärjestelmän eri muodot aina siinä yhteydessä oikeassa kontekstissa siihen, miten voidaan elinvoimaisuutta tukea ja myös sitten ruuhkia vaikka Pääkaupunkiseudulla helpottaa. Ne ovat ihan perusasioita. Yksityisteihin tehdyt lisäykset valtiovarainvaliokunnan puolelta ovat minusta yksi asia, jolla voidaan sitä elinvoimaisuutta lisätä. Metsät ovat erittäin tärkeä elinkeino myös siellä maaseudulla. Minusta esimerkiksi tämä 20 miljoonan lisäys näihin kelirikkoteihin palvelee tätä asiaa.

Sitten ed. Heinonen sanoi tieturvallisuudesta ja automaattisesta kameravalvonnasta. Olen hyvin pitkälle kanssanne samaa mieltä siitä, että sitä kameravalvontaa kyllä tarvitaan, ja jos minulla on oikea käsitys, niin tuossa budjettikirjassa on itse asiassa liian vaatimattomasti kerrankin sanottu, siinä muistaakseni sanotaan 2 800 kilometriä. Kun olen keskustellut sisäministeri Holmlundin kanssa, minulla on se käsitys, että automaattista kameravalvontaa on voitu laittaa niin paljon, että sitä alkaa olla piakkoin jo nyt 3 000 kilometriä. Se on minusta hyvä asia. Näin Itä-Suomen osalta poliisin tekemän arvion ja selvityksen siitä, miten on pystytty onnettomuuksia vähentämään Itä-Suomessa kameravalvonnalla, ja se oli minusta erittäin positiivinen arvio.

Sitten tämä, voivatko kaupungit olla tekemässä tätä liikennevalvontaa. Tämä kysymys nousi esille tässä neljän ministerin työryhmässä, ja sen mukaisesti oikeusministeri Tuija Brax ja oikeusministeriö tämän asian selvittävät. Minun käsitykseni on, että se on selvityksessä ja juuri niillä esimerkeillä, mitä tässä ed. Heinonen sanoi.

Sitten täällä tuli ed. Kauniston ja jo aiemmin ed. Kerolan puheissa huoli tästä merenkulusta. Kyllähän meidän täytyy nähdä koko merenkulun merkitys koko Suomelle ja myös sitä kautta sitten ne meriväylätkin, että ihan samalla tavalla kuin tiet ja radat myös meriväylät ovat erittäin tärkeitä, ja niitten osalta pitää myös selonteon yhteydessä ottaa semmoista kokonaisvaltaisempaa kehittämisen näkemystä. Ed. Kerola sanoi, että sinällään ei tarvita oikein rahaa, mutta minä olen huomannut, että kun merenkulusta puhutaan, niin kyllä ne melkein aina sieltä vähän rahaakin pyytävät myös sitten mukaan, ja niitä asioita sitten ensi vuonna ratkaistaan muissa yhteyksissä.

Ed. Laitisella oli erittäin hyvä puheenvuoro ja samoin ed. Paajasella. Ed. Salovaara puhui älykkäästä liikenteestä, mitä sen osalta tehdään, ja voin sanoa niin, että meillä on ministeriössä ollut erittäin tiukkaa rupeamaa tämän selonteon osalta. Mitä hallitusohjelmaan kirjoitettiin tämmöisestä ohjelmatyöstä, niin selonteko vie kyllä nyt tällä hetkellä kaiken energian, mutta minusta meidän pitää heti ensi vuoden alussa tehdä semmoinen työohjelma, miten sitä älykkään liikenteen hyödyntämistä viedään eteenpäin. Erittäin tärkeä pointti on juuri tätä innovatiivisuutta.

Ed. Salon selvityksen tästä Vaasan radan sähköistämisasiasta ymmärrän hyvin. Totean sen kuitenkin, että hallitusohjelmassa ei ole mainittu Vaasan rataa. Siellä on mainittu sähköistämisohjelman jatkaminen mutta ainoastaan sillä tavalla, ei Vaasaa nimeltä.

Ed. Guzenina-Richardson puhui myös Pääkaupunkiseudun asioista ja siitä, miten Espoo tekee, miksi näin tehdään. Ensinnäkin on hyvin poikkeuksellista, että kunta lainaa. Yleensä näin ei ole tehty, mutta kun olin espoolaisten päättäjien kanssa keskustellut tästä asiasta, niin minulle tuli se kyllä jo elokuussa selväksi, että Espoossa katsotaan se hanke niin elintärkeäksi, että se halutaan viedä nopeasti eteenpäin. Kysymyshän oli siitä, että oli ne 170 miljoonaa euroa ylityksiä. Jos me emme olisi hakeneet meidän ministeriössä ratkaisua, mitenkä ne ratkaistaan, niin se olisi tehty jossakin muussa ministeriössä ja voisi olla toisen näköinen vielä kaiken kaikkiaan se listaus, mitä sitten olisi tapahtunut. Mutta sen haluan vielä toistaa, että se on juuri niin, että kaikkihan on maksettava, eikös juu, että jossakin aikavälissä ne tulevat kuitenkin sitten valtion maksettavaksi.

Kiitoksia tästä hyvästä keskustelusta!

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt siirrytään puhujalistaan, 47 puheenvuoroa tässä vaiheessa.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Savonlinnan ja Varkauden lentojen valtion tukeen on edelleen varauduttu ensi vuonna. Nyt on vaan tarpeen saada sitten nuo lennot käynnistymään ja useampivuotinen sopimus voimaan. Itse en enää usko lentoihin, ennen kuin istun kyydissä, ja luulenpa, että ed. Rajamäki kokee vähän samalla tavoin. Hyvältä tuntuu, että Varkauden ja Savonlinnan lentoliikenteen kohdalla todetaan, että valtion tuki sovitaan määrärahan puitteissa tarvittaessa korkeammaksi kuin 50 prosenttia ostokustannuksista. Kiitos tästä jaokselle! Koko summa onkin tarpeen ohjata tähän. Alueen kuntien panos on joka tapauksessa merkittävä. Lentoliikennehän parantaa alueen yritysten toimintaedellytyksiä.

Savonlinna—Huutokoski-radan perusparannus alkaa 2008, kiitos liikenneministeri Vehviläisen vahvan panoksen budjettiriihessä. Viitostien Lusi—Mikkeli-välin korjaus siirrettiin kehyspäätöksessä alkamaan vasta vuonna 2009. Aiemminhan tämä hanke oli luvattu jo ensi vuodelle. Nyt Savonlinnan ohitustien rahoitus turvattiin budjettiriihessä maksuvaltuuden korotuksella 86 miljoonaan euroon, mutta alkamisajankohta on vasta vuonna 2010.

Savonlinna—Huutokoski-radan peruskorjauksen mukaansaanti liikennehankkeisiin on tärkeä monestakin näkökulmasta. Ratahan lakkautettaisiin ensi vuonna, jollei korjauksia tehdä. On todettava, että vähemmän liikennöityjä ratoja ei voida jättää kokonaan paitsioon, vaikka monia muitakin hyviä hankkeita täällä jo debatissa tuli esiin. Esimerkiksi Savonlinna—Huutokoski-välin puunkuljetusten siirtämistä kokonaan maantieliikenteen puolelle tuskin kukaan toivoisi.

Päätöksiä tehtäessä myös liikenneturvallisuus ja kestävän kehityksen kysymykset puoltavat raideliikenteen toimivuutta. Toimiva rataverkosto osaltaan siirtäisi jo nyt suuria liikennevirtoja autokuljetuksista rautateille, ovathan rataverkon energiankulutus ja päästöt vähäisempiä kuin tieverkolla. Mutta näihin talkoisiin on yrityselämänkin sitten sitouduttava.

Arvoisa puhemies! Tiehankkeiden siirrot surettavat toki Etelä-Savossa, kuten täällä on jo todettu, koska viivästymiset muun muassa hidastavat alueiden kehittämistä. Mutta kokonaisuutena maakuntaan tuleva paketti tällä hallituskaudella tyydyttää ja sen on nyt sitten pidettävä, niin kuin valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaankin.

Liikennepäätösten kohdalla rakentamisen ylikuumeneminen Etelä-Suomessa huolestuttaa monia. Esimerkiksi jo olemassa olevien hankkeiden kustannukset nousevat entisestään, ja tämän vuoksi, kuten ministeri totesi, toteuttamisaikatauluja venytetään. Eri asia tietysti on, minkä verran kustannukset laskevat tai laskevatko lainkaan tulevaisuudessakaan. Jotta tulevat hankkeet eivät enää entisestään vaarannu, on selvää, että tilannetta on tarkasteltava huolella. Korjauksia ei voi enää kovin pitkälle siirtää ilman, että liikenneturvallisuutta vaarannetaan tarpeettomasti. Uusia keinoja toteuttaa tarvittavat hankkeet täytyy vaan yrittää löytää.

Arvoisa puhemies! Perustien- ja perusradanpidon resurssit tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti, ja niiden riittävyydestä täytyy yrittää huolehtia koko vaalikaudelle. Samoin on asianlaita yksityisteiden kohdalla. Jotenkin tuntuu, että tämä ei voi olla niin vaikeaa kuin on näyttänyt niiden kahdeksan vuoden aikana, mitä eduskunnassa itsekin olen ollut. Minusta olisi mielenkiintoista, jos yksityistieavustusten kohdalla voitaisiin mennä vaikkapa nettobudjetointiin. Silloin näkyisi, miten avustusten saajat ovatkin itse asiassa maksajia alvin vuoksi. Olen hyvin tyytyväinen, että neljännessä lisäbudjetissa saimme lisättyä eduskunnassa kolmisenkymmentä miljoonaa euroa perustien- ja perusradanpitoon sekä nyt 5 miljoonaa euroa yksityisteihin hallituksen esityksen päälle. Myös joukkoliikenteelle annetaan eduskunnan toimesta 3 lisämiljoonaa.

Liikennepoliittisessa selonteossa on paitsi otettava pitkäjänteisesti kantaa tuleviin isoihin hankkeisiin, kuten ministerikin totesi, myös pystyttävä turvaamaan perustien- ja perusradanpito tulevaisuuteen. Vähäliikenteisten lentokenttien tuki on tärkeä elinkeinoelämän kannalta. Kevyen liikenteen väylien ja yleensäkin liikenteen turvallisuuden huomioiminen on muistettava selonteossa. Nämä ovat mielestäni myös elintärkeä osa terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa, siinähän katsellaan asioita vähän hallinnon rajojen yli.

Arvoisa puhemies! On totta, että ilman riittäviä panostuksia liikenneverkkomme uhkaa rapistua. Liikenneverkostot ovatkin talouden toimivuuden kannalta yksi maamme keskeisiä tukirankoja. Näin on merkittävässä määrin maaseudulla, joka joskus aina tuntuu unohtuvan, ainakin silloin, kun oppositio moittii esimerkiksi yksityistiemäärärahojen nostoa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön alaan kuuluvat budjettikohdat ovat maamme kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta usein avainasemassa. Jos maan liikenneinfra ja väylät eivät ole kunnossa, on teollisuus jumissa. Toimivat, hyväkuntoiset kuljetusmahdollisuudet teollisuutemme tuotteille ovat äärimmäisen tärkeä lenkki kilpailukykymme ylläpitämisessä. Suomessa on todella monia väylähankkeita, joiden aloittaminen ja edistäminen ovat välttämättömiä. Koska budjetin rahasäkki ei ole joulupukin kontti, mistä jokaiselle kiltille lapselle löytyy lahja, on vakavasti mietittävä muita rahoitusmuotoja.

Elinkaarimallista on jo kokemuksia kahdesta eri moottoritieosuudesta: Järvenpää—Lahti- ja Muurla—Lohja-väleistä. Tässä mallissa koko toteutus suunnittelusta hoitoon on annettu ulkopuoliselle toimijalle. Näistä hankkeista oppia ottamalla ja niitä edelleen kehittämällä saisimme toimivan mallin.

Toinen mahdollisuus on lainata rahaa kunnilta nollakorolla, niin kuin on tehty Kehä ykkösen perusparannuksessa. Espoo lainaa kuntalaisilta kerättyjä veromarkkoja valtiolle saadakseen työn tehtyä edes suurin piirtein aikataulussa, joskin hanke olisi pitänyt toteuttaa jo kauan aikaa sitten, eikä pelkästään kansantalouden ja toimivan logistiikan vaan myös ilmanlaadun takia. Jatkuvasti seisovat jonot aiheuttavat vaarallisia pienhiukkaspäästöjä reilusti yli terveysnormien.

Molemmissa malleissa ajatus on, että valtio kyllä lopulta maksaa tien, mutta se saadaan käyttöön vuosia aikaisemmin kuin suoralla budjettirahoituksella. Kuulostaa hyvältä, mutta on myös muistettava, että samalla sidotaan tulevien vuosien budjettirahoja näin takaisinmaksuihin.

Suomi on sitoutunut rakentamaan E18-tien kuntoon. Korjausta vaativat, vielä puuttuvat tieosuudet on saatava kuntoon mahdollisimman pian, vaikka ne pilkottaisiin viideksi eri hankkeeksi. Uskoisin, että hyvällä tahdolla nämä saadaan jollakin edellä mainituista rahoitusmalleista hoidettua.

Joka tapauksessa on tärkeää, kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössäkin on sanottu, että jo päätetyt liikenneinfrahankkeet toteutetaan ensin, ennen kuin uusia aloitetaan. (Ed. Saarinen: Kun ne ensin lykätään!) Kantatie 51 on jo päätetty korjata. Nyt uudelleen asetetusta aikataulusta on myös lupausten mukaisesti pidettävä kiinni, kuin myös Kehäradan rakentamisesta.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus eduskunnan tuella toteuttaa ja nopeuttaa aikaisemmin pelkästään juhlapuhetasolla esiin tuodun suurten kaupunkien joukkoliikennetuen. Tähän asti on tuettu pelkästään haja-asutusalueella tapahtuvaa joukkoliikennettä. Nämä tuet eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan pikemminkin toisiaan tukevia. Maaseudulle toimiva joukkoliikenne on elinehto, kun taas suurissa kaupungeissa toimiva joukkoliikenne on välttämättömyys. Nyt saatu joukkoliikennetuki on hyvä alku, mutta sen euromäärää on pystyttävä kasvattamaan tulevaisuudessa. Toimiva ja edullinen joukkoliikenne on ilmaston ja energiankäytön kannalta yleensä järkevin vaihtoehto. Kaupunkiseutukohtaisten pitkäjänteisten joukkoliikenteen kehitysohjelmien laadinta tapahtuu vuoden 2008 aikana, josta odotan mielenkiinnolla sitten tuloksia.

Eduskunnalle annetaan liikennepoliittinen selonteko ensi keväänä, jolloin listataan uudet kehittämishankkeet ja myös rahoitussuunnitelma ensimmäistä kertaa. Pomppoilevasta investointipolitiikasta on näin mahdollista päästä pois.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama yleisempi näkökohta, ensinnäkin se, että koordinaatio ei oikein täällä talon sisällä nyt toimi. Minä kiinnitän huomiota siihen, että sotilaallisesta ja siviilikriisinhallinnasta on kahden viikon sisällä kolme eri kannanottoa, jotka poikkeavat toisistaan. Siitä saa valita sitten, mikä tuntuu itse kullekin sopivan.

Arvoisa puhemies! Aivan täsmälleen sama asia liittyy siihen keskusteluun, jonka arvoisa ministeri äsken viritti näistä tiehankeasioista ja niitten toteuttamisista ja kustannusarvioitten oikeellisuuksista. Täällä juuri keskusteltiin tarkastusvaliokunnan mietinnön, perusteellisen mietinnön, pohjalta tästä asiasta. Eduskunnalla ei ollut mitään huomautettavaa tämän tarkastusvaliokunnan mietinnön sisällön suhteen. Siellä kaikki nämä tuomiot on nyt ladeltu ulos, ja te olette kaikki ne hyväksyneet. Nyt olisi tietysti erinomaisen hyvä, että ministeriössä luettaisiin tämä ja samoin myöskin talon sisällä valiokunnissa, joita tämä koskee, luettaisiin ainakin vähintään neuvosten taholla tämä viesti, ja kun se on vielä ollut eduskunnan siunaama, niin aivan erikoisesti. 170 miljoonaa euroa ei ole pieni raha. Se on iso raha näissä kuvioissa. Tästä kannattaa olla nimittäin sen takia huolissaan.

Olenko minä nyt oikein ymmärtänyt, että se asfalttikartelliasia on saanut tänä päivänä ratkaisunsa, joka tarkoittaa sitä, että sehän on kaikki ollut tämän talon piikissä tavallaan, koko asia? Ja tässä kannattaa olla nyt erittäin valppaana joka suuntaan sen takia, että nyt jos tämä keskittyminen jatkuu tällä tavalla, niin konsortiot määrittävät hinnat ilman, että eduskunta ja valtionhallinto pystyy millään tavalla vaikuttamaan näihin asioihin. Seuraavat eduskunnat joutuvat ihan hillittömiin keskusteluihin, aineksia kyllä oppositioille ja hallituspuolueille on aivan ylen määrin tarjolla ja kalliiksi tulee veronmaksajille, olkoon se viimekätinen veronmaksaja sitten melkein millä tavalla järjestäytynyt tahansa. Elikkä tässä katsannossa kannattaa miettiä näitä asioita.

Tähän samaan vyyhtiin liittyy myöskin se, tuleeko esimerkiksi raideliikenteen aikaansaaminen samaan asemaan, missä on ilmailu tällä hetkellä. Ilmailulaitos pystyy ottamaan velkaa ja hoitamaan asiat sillä tavalla ilman, että ne näkyvät millään tavalla näissä kehysbudjetointiasioissa. Aivan samalla tavalla on aivan välttämätöntä ryhtyä näitä ratahankkeita rahoittamaan, koska kehysbudjetointi ei näköjään salli tätä.

Tarkastusvaliokunnassa haastateltiin valtiosihteeri Sailasta ja juuri se, mitä täällä on opposition puolelta aivan oikein tuotu esille, tuotiin esille hänelle ja kysyttiin, mitenkä nämä asiat ovat. Vastaus oli se, että "no, se on kyllä sillä tavalla, että on täysin mahdollista se, että infra rappeutuu". Ei ole mitään hänellä huomauttamista tämän suhteen. Elikkä kun hänkin on tätä mieltä, niin silloin täytyy jonkun muun se mekanismi löytää. Minä olen sitä mieltä, että tätä tiemaksujuttua me emme voi välttää, me emme voi välttää sitä, että raideliikenteen puolella Ratahallintokeskukselle annetaan lainanotto-oikeus, ja siihen sitten myöskin liittyvät ratamaksuasiat ja muut aivan uudella tavalla. (Ed. Saarinen: Tarkoitatko korvamerkittyjä tuloja?) — No, mitäpä muuta ne lainat ovat kuin korvamerkittyjä tuloja, kun ottaa lainaa ja maksaa laskut niistä pois.

Sitten ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen näissä asioissa. Jos se todella toteutuu sillä tavalla kuin nyt näyttäisi toteutuvan, niin sehän johtaa tämän yksityisen tieverkon ja alemman asteen tieverkon aivan uudenlaiseen käyttötilanteeseen, täydellisesti. Se johtaa myöskin puutavarayhtiöitä, puunjalostusteollisuutta, uudelleen lance-järjestelmän käyttöönottoon. Koko tämä logistinen järjestelmä joudutaan totaalisesti arvioimaan uudestaan, ja siinä suhteessa liikenne- ja viestintäministeriön täytyy alkaa nokanvalkaisu suunnittelupuolella, että on varautunut myöskin tähän vaihtoehtoon.

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi terveiset ed. Petri Salolle, kun hän osoitteli opposition suuntaan. (Ed. Saarinen: Ei ole paikalla!) — Ei ole paikalla. Toivottavasti huoneessa kuuntelee. — Vuodelle 2006 ja vuodelle 2007 hän on budjettialoitteita tälle infrapuolelle tehnyt seuraavasti: lentoliikenteeseen 7 miljoonan euron edestä, raideliikenteeseen 9,5:n, vesiväyliin 1,6:n ja tienpitoon noin 100 miljoonan euron edestä eli yhteensä noin 117 miljoonaa euroa. (Ed. Saarinen: Yksi edustaja!) Jos sen kertoo esimerkiksi kokoomuksen edellisen kauden eduskuntaryhmän edustajien lukumäärällä, niin tästä tulee noin 4 miljardia euroa. Että se siitä vastuullisuudesta!

Arvoisa puhemies! Ihan haluan vielä todeta yksityistiemäärärahoista sen, että vuosien saatossa yksityisteiden kunnossapidosta ja peruskorjauksesta koituva lasku on monissa tapauksissa langennut entistä harvempien maksettavaksi ja samalla tietysti tämä loppusumma on kasvanut. Varmasti tämä summa, mikä mietinnössä on, on helpottamassa ainakin joittenkin kyseisten teiden vaikutusalueella asuvien yrittäjien ja asukkaiden maksutaakkaa.

Niin kuin ministeri avauspuheenvuorossaan totesi, liikennepoliittiseen selontekoon tosiaan kohdistuu valtavat odotukset ja varmasti niitä pettymyksiä tulee. Kuitenkin toivon, että kun se valmistuu ja tuodaan tänne käsittelyyn, niin siellä on tosiaan näitä uusia rahoitusmalleja ja niitten kautta sitten pystyttäisiin panostamaan myös merkittävästi enemmän niin perustienpitoon kuin sitten myös perusradanpitoon. Täällä on viitattu selvitysmies Sailakseen, ja hänhän on näitä uusia malleja myös esitellyt ja suositellut tässä selvityksessä.

Me hyvin tiedämme, että korjausvelka juuri täällä tienpidossa ja radanpidossa on vuosi vuodelta kasvanut ja perustienpito on infrastruktuurin ylläpitoa ja yleisen turvallisuuden parantamista, mutta tietysti se on erittäin tehokas keino tasapainoisen aluekehityksen ja työllisyyden kannalta. Ratojen entistä huonompi kunto on aiheuttanut turvallisuusriskejä. Ne ovat kasvaneet, ja totta kai myös aikatauluongelmia on. Näistä myös kuluvan vuoden puolella on esimerkkejä.

Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, ensi vuodellekin näihin molempiin esitetyt euromäärät ovat todella riittämättömät. SDP:n eduskuntaryhmä omassa vaihtoehtobudjetissaan esittää molempiin 40:tä miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteestä myös on paljon täällä tänään puhuttu. Se on erittäin tärkeä, mutta paitsi suurien kaupunkien joukkoliikennettä niin myös sitten haja-asutusalueitten joukkoliikennettä on syytä kehittää. Erittäin toimiva malli on tämä niin sanottu kutsuliikenne. Hyvin monelle haja-asutusalueen asukkaalle eri puolilla Suomea se on ainut tapa päästä palvelujen piiriin. Nyt tässä budjettimietinnössä on 3 miljoonaa euroa esitetty siihen lisää, hyvä näin, mutta tulemme esittämään siihen huomenna suurempaa euromäärää. Nimittäin tosiasiassa vuodesta toiseen on tapahtunut ja niin on tapahtumassa nytkin, että näitä joukkoliikennevuoroja ollaan myös vähentämässä, valitettavasti.

Arvoisa liikenneministeri on omissa puheenvuoroissaan painottanut perustienpidon tärkeyttä, ja on erittäin hyvä, että tätä painotusta on. Niinpä odotankin sitten, että tietyt talousarvioaloitteet niin asianomaiselta kuin muiltakin tulevat turhiksi (Puhemies koputtaa) ja siihen voidaan ensi vuoden jälkeen voimakkaammin panostaa.

On erittäin hyvä, että vähäliikenteisten ratojen osalta pää on avattu. Ratahallintokeskus on esittänyt monia muita tärkeitä hankkeita, jotka pitäisi sitten hoitaa kuntoon. Aika on käymässä vähiin, ja odotan, että tosiaan ensi vuonna on tältä osalta myös iloista kuultavaa ja luettavaa.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Vehviläisellä on yksi Suomen tulevaisuuden kannalta keskeisimmistä ministerin tehtävistä nykyisessä valtioneuvostossa, nimittäin liikennepolitiikalla ja liikenneinfran kunnolla ja kehittämisellä tulee olemaan erityisen suuri merkitys Suomen kilpailukyvylle ja menestymiselle, mutta myöskin aluerakenteelle ja aluekehitykselle. On haasteellinen tehtävä yhdistää monenlaisia ristikkäisiäkin paineita, paineita sen strategian aikaansaamiseksi, joka nyt on jo loppusuoralla. Mutta on täysin välttämätöntä, että tätä liikennepolitiikkaa ja myöskin investointipolitiikkaa tarkastellaan pitempänä kokonaisuutena ja suurempana kokonaisuutena. Vain sillä tavalla pystytään tasapainoinen suunnitelma saamaan aikaan ja selonteko, johonka eduskunta pääsee sitten oman sanansa sanomaan.

Edellisestä selonteostahan jäivät, voi sanoa, ihan positiivisena mieleen erilaiset teemapaketit, muun muassa liikenneturvallisuutta edistävä teemapaketti, jossa varsin pienilläkin hankkeilla pystyttiin parantamaan liikenneturvallisuutta rakentamalla kevyen liikenteen väyliä ja tiettyjä risteysjärjestelyjä. Tämän tyyppisiä töitä ja hankkeita tarvitaan myöskin jatkossa. Totta kai koko kansakunnan kannalta isojen liikenneinvestointien aikatauluttaminen ja niihin strategian luominen on tärkeää, koska niillä sitten vaikutetaan meidän vientiteollisuutemme toimintaedellytyksiin jne. ja myöskin muihin menestystekijöihin.

Pidän tärkeänä, että samassa yhteydessä todella otetaan uusia rahoitusmalleja käyttöön. On hyvä, että nyt meillä on käsissä useampiakin selvityksiä, viimeksi valtiosihteeri Sailaksen selvitys, ja tässä, juuri niin kuin ministeri sanoi, ennakkoluulottomuutta tarvitaan. Mitään uuttakaan mallia ei pitäisi sulkea pois tutkimatta sitä ja valmistelematta. Tässä viittaan lähinnä tierahastoihin ja sitä kautta esimerkiksi eläkeyhtiöitten mukaantuloon tämän infran rahoittamiseen. Sen lisäksi tämä elinkaarimalli, mihin täällä on viitattu, on varmasti yksi hyvä malli.

Täällä myös on noussut esille tämä budjettikäytäntö, investointimenot ja kulutusmenot, ja se on tietysti asia, jonka halutessaan eduskunta voi itse ratkaista lukemalla esimerkiksi nämä liikenneinfran pitkäkestoiset hankkeet toisen tyyppisellä budjettitekniikalla sitten tänne päätöksentekoon.

Ensi vuoden osalta on erittäin myönteistä, että meillä lisätään yksityistierahoitusta 5 miljoonalla eurolla. Päästään sille kehityspolulle, jonka pitää olla tavoitteena yksityistierahoituksen merkittävästä kasvusta, koska se on tietyssä mielessä Suomen merkittävin ja kattavin tieverkosto, joka meillä on käytössä. Samoin painotukset perustienpidon aseman vahvistamiseen hyödyttävät kaikkia Suomen maakuntia ja niille pitää myös rahoituksellista tilaa raivata.

Puhemies! Meriliikenteen kilpailukyky on myös erittäin tärkeä asia, koska Suomi on viennistä riippuvainen maa, ja on tärkeää, että erityisesti elinkeinopolitiikan näkökulmasta me huolehdimme siitä, että nimenomaan suomalaisessa omistuksessa oleva meriliikenne säilyttää kilpailukykyä riittävällä tavalla. Tässä mielessä me olemme menneet kehityksessä väärään suuntaan. Pitäisi pystyä edistämään investointeja nimenomaan Suomen lipun alla toimivien yritysten kohdalla. Hallitusohjelmassa on hyvät kirjaukset, ja nyt ensi vuoden aikana pitää näitä kilpailukykyä parantavia ratkaisuja, muun muassa väylämaksun uudistamista, viedä eteenpäin, jotta tässä saadaan hyviä tuloksia aikaan.

Puhemies! Sitten omasta maakunnastani ja Pohjois-Suomesta muutama hanke. Oulu, joka on monien mielestä, meidän mielestämme, valtakunnan toinen osakeskus, tarvitsee tulevien vuosien aikana vahvoja investointeja. Oulun lentoaseman laajentamiseen, kysehän on toiseksi merkittävimmästä lentoasemasta Suomessa, tarvitaan lisäpanostuksia. Sitten Seinäjoki—Oulu-raideliikenteen osalta kakkosraiteen rakentaminen on elinkeinoelämän kannalta äärettömän tärkeä hanke, samoin Nelostien kehittäminen ja sitten Raahe—Oulu-meriväylän kunnosta huolehtiminen. Ne ovat strategisia investointeja myös koko pohjoisen Suomen kannalta ja sitä kautta koko Suomen kannalta. Uskon näin, että ne asianmukaisella painoarvolla tulevat olemaan tässä hallituksen ja ministeriön strategiassa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! On pakko todeta se pettymys, mikä tuli tästä ensi vuoden budjetista, mikä koskee Kantatie 51:n rakentamista. (Ed. Saarinen: Kokoomus tuli hallitukseen!) Se on vähän niin kuin osoitus siitä, että ei ihan ehkä tunneta sitten alueen kaikkia ongelmia, ja valitettavasti tätä on nyt sitten lykätty kahdella vuodella. Kustannukset ovat selvästi ylittyneet, näin se on, mutta siitä huolimatta tästä tiehankkeen rakentamisesta ei mihinkään pääse. Olen liikenneministeriltä saanut kovasti vakuutuksia siitä, että tämä todellakin sitten kahden vuoden päästä rakennetaan, samoin valtiovarainministeriltä, joten se on sitten se viimeinen deadline, jolloin tämä sitten tehdään. (Ed. Saarinen: Huomenna voi äänestää asian puolesta!)

Se on hyvä asia, että valiokunta piti välttämättömänä sitä, että ennen kuin uusia hankkeita aloitetaan, pitää käynnistää kaikki ne investoinnit, joista on päätös olemassa ja joita nyt sitten erilaisista syistä ei voitu tällä hetkellä toteuttaa.

Toivoisin liikenneministeriltä, että hän voisi vielä ääneenkin todeta, että tämä meidän Kantatiemme tullaan tämän vaalikauden aikana rakentamaan.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi meillä on ihan perusteltua syytä kiittää täällä esitettyjen haukkujen sijaan liikenneministeriämme aktiivisista toimista johtamansa ministeriön hallinnonalalla. Tästä vain yhtenä osoituksena liikennepoliittisen selonteon valmistelussa toteutettu laaja kuulemis- ja valmistelukierros ympäri maata, jossa liikenneministeri henkilökohtaisesti oli mukana ja halusi perehtyä tämän maan liikenneoloihin ja ottaa huomioon nämä toiveet ja palautteet.

Liikenne- ja viestintäministeriö on siis laatimassa hallitusohjelman mukaisesti liikennepoliittista selontekoa, joka annetaan eduskunnalle helmikuussa 2008. Siinä linjataan liikennepolitiikan pitkän aikavälin suunta ja tavoitteet. Siihen liittyvät vaalikauden väyläinvestointiohjelma sekä liikenteen kehittämis- ja investointiohjelma.

Pitkän aikavälin suunnitelma ja uusien rahoitusmallien etsiminen ovat viisasta ja tulevaisuuteen katsovaa vastuullista liikennepolitiikkaa. Menettely on osin jatkoa edellisen hallituksen liikennepoliittisille toimille, mutta selonteko antaa nyt liikennepolitiikalle olemassa olevaa kestävämmän ja laajemman pohjan. On selvää, että kun kartoitetaan liikennepoliittisia tarpeita, niitä tulee merkittävä määrä enemmän kuin olisi koskaan mahdollista toteuttaa.

Tyydytyksellä on todettava myös se, että liikenneministeri asetti selvitysmiehen arvioimaan tiehankkeiden kustannusten ylitysten syitä ja toimenpiteitä liikennehankkeiden toteuttamiseksi tulevina vuosina. Tiehankkeiden osalta on mielestäni erittäin tärkeää, kuten valiokuntakin toteaa, että jo päätetyt tiehankkeet voidaan toteuttaa.

Länsi-Suomelle ja erityisesti Satakunnalle erittäin tärkeänä pidämme Valtatie 2:n jatkorahoituksen saamista vuoden 2008 budjettiin. Myös muiden pienempien rahoitustoimien kohdentuminen maakuntaamme on tietysti myönteistä. Me rohkenemme silti odottaa, että tulevassa liikennepoliittisessa selonteossa keskeisiin lähivuosina toteutettaviin väylähankkeisiin tulevat myös Satakunnan kannalta välttämättömät Valtatie 8:n peruskorjauksen käynnistäminen, Porin ja Rauman meriväylien syventämiset sekä teollisuuden käyttämien ratojen kunnon ajanmukaistamiset. Myös liikenneturvallisuuden parantaminen, liikenneruuhkien vähentäminen aivan välttämättä edellyttävät Valtatie 8:n Turku—Söörmarkku-välin kunnostamista mahdollisimman pian.

Teollistunut Länsi-Suomi ja koko Suomi eivät voi pysyä kilpailukykyisenä, jos näihin Länsi-Suomen väyläinvestointeihin ei olisi lähivuosina varaa. On huomattava, että Porin ja Rauman satamien kautta kulkee 40 prosenttia Suomen viennin ja tuonnin volyymistä. Satakunnassa on myös suuret puunjalostus- ja metallitehtaat, jotka tarvitsevat meriväyliä, valtateitä ja rautateitä.

Perustienpidon rahoitus on ollut monia vuosia kovan keskustelun alaisena. Kaikki tiedämme, että tieverkostossamme on merkittävä määrä kansallisomaisuuttamme. Teiden kunnon ylläpito on tärkeää, ja samalla se on valtion omaisuuden hoitoa. Perustienpitoon olisi voinut osoittaa vielä enemmänkin varoja, koska nämä perustienpidon määrärahat ovat jääneet tarpeistaan jälkeen aiempien useiden hallitusten niukan tierahalinjan vuoksi. Emme voi kuitenkaan unohtaa, että 20 miljoonan euron lisäys puukuljetusten turvaamiseksi on juuri oikeaan osunut toimenpide. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä perustienpidon kokonaisrahoituksen tasoa on voitava arvioida ja asianmukaisesti tarvittaessa korottaa.

Liikenneturvallisuus voi parantua, jos estämme tieverkkomme rapautumisen. Tiedämme hyvin, että liikenneonnettomuuksissa inhimillisten syytekijöiden lisäksi ovat keskeisinä vaikuttimina teiden kunto ja keliolosuhteet. Tämän vuoksi perustienpitoon aiemmin tänä vuonna lisäbudjetissa ja vuoden 2008 budjetissa osoitetut määrärahat tulevat tarpeeseen.

Yksityisteiden valtionavut ovat lisäbudjetin lisäykset huomioon ottaen korkeammalla tasolla kuin aiemmin. Tavalliselle kansalaiselle ja tienkäyttäjälle on tärkeää, että myös alemman asteinen tieverkko on kunnossa. Yksityisteiden ylläpitäjät, siis tavalliset kansalaiset, mahdollistavat Suomen liikenneverkon ylläpidon ja ihmisten liikkumisen omissa kunnissaan ja maakunnissa. Tämän vuoksi juuri yksityisteiden valtionapuja tulisi tulevina vuosina korottaa merkittävästi nykyisestä tasostaan.

Perusteellisemmin me voimme pohtia liikennepolitiikkaamme ja linjata sitä tulevaisuuteen, kun saamme keväällä 2008 liikennepoliittisen selonteon eduskunnan käsittelyyn.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Regeringen har i höst framlagt två viktiga lagförslag som sjöfartsbranschen gemensamt efterlyst. Det är mycket glädjande att den nuvarande regeringen fattat så sjöfartspolitiskt förnuftiga beslut och jag utgår ifrån att regeringen fortsätter att driva denna progressiva sjöfartspolitik som är så viktig både för riket och för Åland.

Det första lagförslaget gällde en ändring av lagen om farledsavgifter. Lagändringen medför en sänkning av handelsfartygens farledsavgifter med i genomsnitt 10 procent. Men det väsentliga i denna reform är att farledsavgifterna nu motsvarar de kostnader som staten har. Under de föregående åren har staten övertaxerat handelssjöfarten. Nedsättningen av farledsavgifterna är något större för fartyg i de två högsta isklasserna och detta finner jag vara bra, eftersom dessa isförstärkta fartyg använder isbrytarna i mindre grad och sparar därmed statens kostnader.

Det andra lagförslaget som godkändes av riksdagen gäller förbättrandet av konkurrenskraften för fartyg som används i sjötransport. Genom denna lag blir stödet för passagerarfartygens arbetskraftskostnader permanent och därmed försvinner den osäkerhet som rått länge bland sjöpersonalen och rederierna om stödets framtid. För sjöfartsbranschen innebär denna sedan länge efterlängtade reform en stor lättnad. Finländska passagerarfartyg och lastfartyg har nu likartade stödregler. Vad som ännu fattas för en fullt EU-anpassad finländsk sjöfartspolitik rör den konkurrensutsatta inrikes- och ö-cabotagetrafiken med lastfartyg och de källskatteskyldiga sjömännen på passagerarfartygen. Båda dessa grupper har lämnats utanför åtgärderna och här utgår jag ifrån att regeringen lämnar korrigerande lagförslag till riksdagen under år 2008.

Den följande stora reformen inom finländsk sjöfartspolitik på dess väg mot en EU-anpassning rör rederibeskattningen. Och jag utgår återigen från att regeringen nästa år infriar sina löften om en totalreform av den finländska tonnageskattelagen så att vi äntligen får en konkurrenskraftig tonnageskatteregim i landet. Finland och därmed Åland har tillsammans med Sverige hamnat rejält på efterkälken i jämförelse med andra europeiska sjöfartsnationer. Detta har lett till att vår handelsflottas snittålder är avsevärt högre än våra EU-konkurrentländers handelsflottor.

Vid sidan av en ny tonnageskattelag behöver rederinäringen möjligheter att göra fartygsanskaffningsreserveringar i sin beskattning. Även här är min utgångspunkt att regeringen genomför den utlovade granskningen av reserveringsmöjligheterna. Jag förväntar mig att riksdagen nästa vår får till behandling regeringens förslag till ny tonnageskattelag och en lag om fartygsanskaffningsreserveringar.

Kommunikationsutskottet uttrycker i sitt utlåtande bekymmer över att konkurrenskraften hos fartyg som seglar under finsk flagg ständigt har försvagats i förhållande till samtliga konkurrerande länder. Transporterna till sjöss är livsviktiga för Finlands utrikeshandel och med tanke på försörjningsberedskapen är det nödvändigt att sjöfarten förblir en finländsk näring. Kommunikationsutskottet föreslår att det i finansutskottets betänkande ingår ett uttalande där regeringen förutsätts inleda åtgärder för att förbättra verksamhetsförutsättningarna och konkurrenskraften hos den finländska sjöfarten.

Jag vill avslutningsvis bara fästa regeringens uppmärksamhet på denna skrivning som finansutskottet funnit överflödig att upprepa, troligen därför att det är så säkert på att regeringen oavsett skrivningen kommer att föra en sjöfartspolitik under 2008 som gör att denna framtidsnäring äntligen får uppleva ett Gott Nytt År.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin on miellyttävää, että ministeri on paikalla, kun käydään keskustelua liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta.

Edelleen haluan todeta ja painottaa sitä, että hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasupäästöjen hallitsemisen ongelma koskee kaikkia ministeriöitä ja, voi sanoa, erityisesti liikenneministeriötä. Noin 20 prosenttia Suomen kansallisista hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä, ja tieliikenteen osuus on noin kolme neljäsosaa tästä määrästä, ja nimenomaan henkilöautoliikenne on yksi suurimpia muuttujia, joihin voi vaikuttaa. Vasta eduskunnassa, viime viikolla, lopullisesti päätetty autoveroratkaisu tulee lisäämään hiilidioksidipäästöjä, se on aivan selvää. Ainakin ympäristövaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tämä kävi selkeästi ilmi.

Näin ollen on mielestäni aivan oikea se linjaus, minkä liikenneministeri Vehviläinen on toistuvasti todennut, että pitää suunnitella yli vaalikausien myös perusliikenneverkkoa. Tällöin on mahdollisuus kiinnittää huomiota myös siihen, että vuoteen 2020 mennessä Suomen pitää oleellisesti pudottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Näin voidaan panostaa nimenomaan julkisen liikenteen lisäämiseen ja erityisesti raideliikenteen lisääntymiseen ja lisäämiseen. Ratarakentaminen on asia, joka on hyvä pitää mielessä Pääkaupunkiseudulla, myös muualla Suomessa. Myös Pääkaupunkiseudulta suoraan itään puuttuvat raiteet. Kaikkein parasta on tietysti joukkoliikenne, joka tapahtuu kiskoilla.

Tiemaksuista ja rekkaparkkimaksuista olemme tänään keskustelleet. Itse haluan painottaa nimenomaan tiemaksun tarpeellisuutta E18:lla. Se on asia, joka ei ole minkään sataman uhka, sen enempää Kotkan kuin Haminan sataman. Sitä liikennettä piisaa kyllä ja tulee piisaamaan yllin kyllin riippumatta tiemaksusta. Onkin huomattava, että Suomen kautta Venäjälle suuntautuva ja jatkuvasti lisääntyvä transitoliikenne ei sellaisenaan ole mikään auvoisa, ihana asia. Se aiheuttaa hyvin paljon muita ongelmia, ei vain tiestön parantamisen ongelmia ja lisää sen kulumista, meluhaittoja jne. vaan siitä on paljon muita ongelmia, myös ympäristöongelmia ja pienhiukkaspäästöjä, hiilidioksidipäästöjä jne. Siis se on asia, joka on hyvä pitää mielessä. Tässä toteaisin, että nämä ongelmat on ulkoistettu. Niitä ei ole siirretty tämän toiminnan harjoittajan kannettavaksi. Tiemaksut pieneltä osaltaan voisivat tämän tehdä.

Luotsauksesta lopuksi haluaisin todeta, että tämä, voi sanoa, jonkinlainen episodi luotsauksen yksityistämisestä on nyt osin päättynyt. Tietyt päätökset ovat tulleet, mutta olen huomannut, että jälleen ollaan käynnistämässä kuitenkin toimenpiteitä luotsauksen yksityistämisen suuntaan. Itse en näe tätä hyvänä asiana, vaan katson, että Luotsausliikelaitoksen pitää pitää käsissään myös jatkossa luotsaustoiminta Suomessa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kaakkoissuomalaisena haluan ensimmäisenä nostaa esiin tuon Saimaan kanavan, jonka joka kerta vastaavaa puhetta pitäessäni olen tuonut julki. Tuo kanavan vuokrasopimuksen uusiminen on jälleen lykkääntynyt. Se on lykkääntynyt todellakin 5 vuotta. Sopimuksen uusimiseen kuulemma pyritään tällä tietoa seuraavan alkuvuoden aikana, ja toivottavasti tuo sopimus syntyy mahdollisimman pian. Tässä asiassa on tullut matkan varrella takaiskuja iskujen jälkeen, ja tuon kanavan merkitys Kaakkois-Suomelle ja Itä-Suomelle, ennen kaikkea teollisuudelle, on tärkeä, ja investoinnit, joita yritykset tuohon liikenteeseen tekisivät, ovat jäissä.

Liikenne- ja viestintäministeriössä ollaan parhaillaan valmistelemassa liikennepoliittista selontekoa. On tärkeää, että saisimme vihdoin ja viimein paperille sellaiset pitkän aikavälin investointi- ja rahoitusratkaisut, joiden kanssa pystytään järkevästi elämään ja menemään eteenpäin. Nykyinen meno on hyppelehtivää ja lyhytnäköistä. Me poliitikot olemme saattaneet ja asettaneet ja elättäneet kilpailutilannetta, jossa vastakkain ovat valtakunnan toiminnan kannalta tärkeät liikenneinvestoinnit ja kulutusmenoja lisäävät investoinnit. Tämä on yksi suuri syy, ettemme pääse tekemään pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa, joka ylläpitäisi perusväylästöämme ja huolehtisi siitä.

Liikenneinvestointien rahoitusmalleja selvittänyt valtiosihteeri Raimo Sailas toi julki, että viime vuosina olisi ollut kenties viisasta investoida enemmän. Tämän seurauksena olemme pitemmän aikaa olleet tilanteessa, jossa investointitarpeet ovat kasvaneet ja kasaantuneet, eivätkä hallitukset ole vuosiin enää kyenneet jakamaan muuta kuin kurjasti sanoen kurjuutta. Sailaksen mukaan yritystoiminnan ja työllisyyden kannalta olisi erittäin tärkeää, että siirryttäisiin 10—15 vuoden mittaiseen, kaikki liikennemuodot kattavaan suunnittelu-, rahoitus- ja toteutuskäytäntöön. Yhdyn täysin hänen mielipiteeseensä. Olen aina ihannoinut Ruotsin mallia. He tekivät ison poliittisen päätöksen investointirahoitusmallien osalta 10 vuodeksi eteenpäin. Sailas peräänkuulutti myös vaihtoehtoisten rahoitusmallien käyttöä niissä tapauksissa, kun se on taloudellisesti järkevintä. Tämä on niin ikään mielekästä.

Arvoisa herra puhemies! Perustienpidon rahoitus on meillä ollut vuosia ja vuosi toisensa jälkeen suuri murheenkryyni. Pääteiden kanssa tullaan jotenkin toimeen, mutta alemman asteisen tieverkoston kunto heikkenee heikkenemistään. Tuon Kuutostien peruskorjaaminen Lappeenrannan ja Imatran välillä käynnistyy vihdoin, vaikka kustannusten raju korotus oli vieläkin siirtää aloitusta. Toivoa sopii, että samassa yhteydessä saadaan kuntoon myös Lappeenranta—Taavetti-väli, joka 20 kilometrin matkalta muuten jää varsinaiseksi pullonkaulaksi ja tulpaksi. Raskaan liikenteen osuus tuolla yksiajorataisella tieosuudella on arkivuorokausina lähes 3 000 ajoneuvoa ollen Suomen vilkkaimmin liikennöity tieosuus tavarakuljetuksissa.

Olen vakaasti sitä mieltä, että Suomessa on otettava käyttöön raskaan liikenteen tiemaksut, mutta sillä edellytyksellä, että kotimaiselle liikenteelle tulee saman suuruinen kompensaatio. Ulkomaisen liikenteen on maksettava tienkäytöstä ja osallistuttava omalla panoksellaan inframme kehittämiseen. Kotimaisen kuljetusalan kilpailukykyä ei saa uudistuksilla heikentää.

Raideliikenteen osalta totean lopuksi, että välillä Luumäki—Imatra kaksoisraiteen rakentaminen on maamme vientiteollisuuden kannalta välttämättömyys, sillä nykyisellään radan kapasiteetti on 101-prosenttisesti käytössä. Se muodostuu jo esteeksi yritystemme kansainväliselle kilpailukyvylle Kaakkois-Suomessa ja voi vaikuttaa erittäin negatiivisesti esimerkiksi metsäteollisuuden tulevaisuudensuunnitelmiin.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Toimiva infrastruktuuri on edellytys hyvin toimivalle yhteiskunnalle. Ilman sitä arki takkuaa, markkinat eivät toimi ja ympäristö kärsii. Nykymaailmassa tieto liikkuu maailman äärestä toiseen reaaliajassa ja liikenteeltä odotetaan nopeutta ja sujuvuutta. Ne yritykset ja valtiot, joissa infrastruktuuri toimii hyvin, ovat etulyöntiasemassa globaaleilla markkinoilla. Tässä kilpailussa Suomen osa on varsin haastava. Maantieteellinen sijaintimme asettaa meidät jo heikompaan asemaan verrattuna Keski-Euroopan valtioihin.

Suurin ongelma tiestön kehittämishankkeessa Suomessa on eittämättä ollut se, että niistä on puuttunut pitkäjänteisyys. Liikenneinvestointien päätöksentekojärjestelmä ei ole toiminut. Valtion talousarviossa liikennehankkeista on päätetty hanke ja vuosi kerrallaan. Tällä tavoin investointien toteutuksen edessä on ollut loputon byrokratian muuri, jonka ylittäminen on vienyt niin aikaa kuin rahaakin. Tehokkuus tuntuu olleen vieras käsite.

Liikenne- ja viestintäministeriön työn alla oleva liikennepoliittinen selonteko onkin lämpimästi tervetullut. Selontekoon tulee sisältymään pitkän aikavälin, 10—15 vuoden, investointi- ja rahoitusratkaisuja. Siihen kirjattaneen myös koko vaalikauden kattava väyläinvestointiohjelma. Samassa yhteydessä pitäisi pystyä sopimaan myös niin sanotusta runkoverkosta.

Arvoisa puhemies! Lähivuosina Suomen lähialueilla on odotettavissa varsin merkityksellisiä muutoksia. Saksa, Puola ja Baltian maat ovat tekemässä tiestöönsä huomattavia, laajoja parannuksia, ja tämän lisäksi Venäjä panostaa omiin Itämeren satamiinsa. Tässä kehityksessä Suomen olisi pysyttävä mukana.

Venäjän konttiliikenteen arvellaan kaksinkertaistuvan vuoden 2007 luvuista vuoteen 2011 mennessä. Mikäli me Suomessa pystymme takaamaan hyvin toimivan transitoliikenteen, hyötyy tästä koko kansantalous. Suomen vienti on riippuvainen transitosta käyttöönsä saamista konteista. Lisäksi se lisää laivaliikenteen vuorotiheyttä, minkä tuloksena suomalaiset tuotteet pääsevät nopeammin ulkomaan markkinoille. Merenkulun kilpailukykyä tulee siis jatkossakin edistää, muun muassa tonnistoverouudistus on lupaus tästä.

Arvoisa puhemies! Nyt olisi tärkeää, että Kehä kolmosen parannukset sisältyisivät liikennepoliittisessa selonteossa lähivuosien kärkihankkeisiin. Sen nykyiset liikennejärjestelyt eivät vastaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeän E18-liikenneyhteyden vaatimuksia. Viime vuosina on maankäyttö Kehä kolmosen varrella kasvanut huomattavasti. Tämän seurauksena myös liikenne on lisääntynyt runsaasti.

Vuoden sisällä Vuosaaren satama aloittaa toimintansa ja sen myötä Kehä kolmosesta tulee entistä tärkeämpi. Jo ilman Vuosaaren sataman avaamisen myötä alkavaa liikennettä on Kehä kolmonen ehdottomasti vilkkain osa kansainvälistä E18-tietä ja Etelä-Suomen itä—länsi-suuntaista kuljetusväylää. Päätettäessä Kehä kolmosen parannuksesta tulisi myös samassa yhteydessä varmistaa, että raskaan liikenteen lepopaikkoja löytyy sen välittömästä läheisyydestä. Vantaan kaupunki onkin ollut esimerkillinen ja kaavoittanut alueen tätä tarkoitusta varten. Saman kehityksen soisi jatkuvan myös toisaalla. Kysymys on myös poliisin mahdollisuudesta suorittaa tarpeellista raskaan liikenteen valvontaa.

Näen lupaavana alkuna järkevälle infrastruktuurin suunnittelulle sen, että hallitus on ryhtynyt tuumasta toimeen ja tulevaisuudessa voimme suunnitella liikennepoliittisia linjauksia pitkäjänteisesti. Haasteita entistä paremman liikennepolitiikan saavuttamisessa on niin ympäristön huomioon ottamisen, ihmisten elämänlaadun parantamisen, toimivien maailmanlaajuisten kilpailukykyisten markkinoiden turvaamisen kuin myös järkevän kustannustehokkuuden saavuttamisen suhteen. Väylähankkeet ovat tuottavia investointeja, eivät pakollisia menoeriä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön pääluokan ongelma on ollut jo pidempään selkeä alibudjetointi. Olin toiveikas, ettei tämän pääluokan ongelmia hoideta täällä salikeskustelussa odottelemaan valmisteilla olevaa ja lupausten mukaan vain parin kuukauden kuluttua eduskunnalle annettavaa hallituksen liikennepoliittista selontekoa. Olin toiveikas turhaan.

Perustienpidon ja -radanpidon rahoitus on ollut tarpeeseen nähden auttamatta liian vähäistä, ja siten maamme kansallisomaisuus, väyläinfrastruktuuri, on alkanut rapautua ja rapautuukin vauhdilla. Porvarihallitus ei tätä vajetta korjaa, vaan rahoitusta tien- ja radanpidolle on edelleen liian vähän. Kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn sekä liikenneturvallisuuden kannalta hallituksen vähäiset infrapanostukset ovat tuhoisia. Suomi on pitkien ja siten myös kalliiden välimatkojen ja kuljetusten maa, ja siksi on perustienpidon ja perusradanpidon panostuksia nostettava. Esimerkiksi kevyen liikenteen väyliä, joiden merkitystä jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen turvallisuudelle ei voi liikaa korostaa, kyetään rakentamaan tarpeeseen nähden marginaalisesti. Ja kuitenkin muun muassa juuri kevyen liikenteen väylien rakentaminen oli keskeisesti esillä opposition puheissa viime kaudella ja samoin vaaleissa. Muun muassa pääministeri itse on profiloitunut tällä hyvällä asialla, mutta rahaa sille ei kuitenkaan näytä tulevan riittävästi. Paljon puhetta, vähän tekoja, vanhaa sananlaskua mukaillen. Eipä tullut takkia tästäkään, hyvä jos tuli edes nyörit siihen tuluskukkaroon.

Porvarihallituksen ymmärrys liikenteen ongelmakohtien korjaamiseksi on rajallinen myös uusien investointien osalta. Edellinen hallitus päätti joukosta erittäin hyviä ja tärkeitä liikennehankkeita. Niiden lykkääminen heikentää alueiden ja elinkeinoelämän kehittämistä koko maassa ja aiheuttaa ihmisille päivittäisiä ongelmia heidän joutuessaan muun muassa mittaviin ruuhkiin. Ongelmia ja epätäsmällisyyttä on myös junaliikenteessä. Rataverkko tarvitseekin korjauksen lisäksi uutta rakentamista. Esimerkiksi meillä Pirkanmaalla tulisi pikimmiten saada käyntiin Tampere—Toijala-rataosan kolmannen raiteen suunnittelu. Myös rataverkon sähköistämistä on jatkettava, aivan kuten eduskunta on edellyttänyt.

Lopuksi niin liikenteen kuin ilmastonkin näkökulmasta keskeinen asia on joukkoliikenteen rahoituksen turvaaminen. On selvää, että myös itse järjestelmää on kehitettävä ja vaikkapa linja-auto- ja junaliikenteen lippujärjestelmien yhteensopivuutta joustavoitettava, mutta ilman rahaa ei tästäkään selvitä. Suomessa on omine puutteineenkin toimiva ja Euroopan edullisimmaksi mainittu linja-autoliikennejärjestelmä. Esimerkiksi omassa kotikaupungissani Tampereella ainakin tähän asti Tampereen kaupungin liikennelaitos ja maakunnasta ajavat yksityiset linja-autoyrittäjät ovat liikennöineet yhdessä hyväksytyillä pelisäännöillä, jotka ovat saaneet myös matkustajien kannatuksen. Joukkoliikenteen suosion ylle on kuitenkin noussut uusia uhkia, ja tuntuukin, että linja-autojen käyttö on joutunut negatiiviseen kierteeseen. Oman auton käyttö, kakkosauton, jopa kolmannen auton hankkiminen perheisiin on lisääntynyt, ja samalla ovat lisääntyneet myös liikenneruuhkat ja tarve rakentaa uusia väyliä, parkkipaikkoja ja -halleja. Syynä yksityisautoilun suosion nousuun ovat tehdyt merkittävät verohelpotukset. Tätä kielteistä suuntaa lisäävät myös hallituksen dieselveroratkaisut.

Tästä kakkos-, kolmosauton käytön merkityksestä ja vaikuttavuudesta ja siitä, kuinka paljon se vähentää joukkoliikenteen käyttöä, on tehty tutkimus Tampereen teknillisessä yliopistossa, mutta en rupea sitä tässä ajanpuutteen vuoksi lukemaan. Tulos on kyllä kuitenkin ihan selkeä ja osoittaa, että kuka yhden, kaksi, peräti kolme autoa ostaa, niin kyllä siirtyy aika tehokkaasti pois joukkoliikenteen parista. Ensi vuoden budjetissa olisikin pitänyt olla selkeää tukea rahoituksella ja veroratkaisuin joukkoliikenteelle ja erityisesti suurten kaupunkien joukkoliikenteelle eli sinne, missä suurimmat ja hankalimmat ruuhkat kasaantuvat. Nyt hallitus suosii veroratkaisuin yksityisautoilua, mutta nostaa kädet pystyyn joukkoliikenteen kanssa.

Kun ministeri Vehviläinen tuossa aikaisemmin kysyi, eivätkö oppositioedustajat häpeä näitä lisäysesityksiä, mitä tänne on tehty, niin siihen oikeastaan täytyy sanoa, että kun katselin tämän aamun äänestyksiä, tunnen suurta myötähäpeää niiden hallituspuolueiden edustajien kohdalla, jotka olivat voimakkaasti profiloituneet tietyillä hankkeilla maakunnassa, radiossa, lehdissä. Esimerkiksi eilen Kylmäkosken vankilaan liittyen — valitettavasti hän ei ole nyt paikalla — mutta ed. Tiura oli voimakkaasti täällä asiasta äänessä ja äänesti sitten tänään hankkeen kohdalla vastoin Kylmäkosken vankilan rahoitusta. Mielestäni, jos äänestetään jotain asiaa vastaan, silloin ollaan salissa varsin pienellä äänellä siitä. Tuntuu jotenkin epäuskottavalta, että täällä puolustetaan voimakkaasti sekä lehdissä ja radiossa, mutta äänestetään vastaan. Tämä on aivan uusi käytäntö. Kahdeksaan vuoteen tällaista ei ollut. Aina on maakunnan aloitteita kannatettu. Tuntuu siltä, että nyt porvarihallituksen ryhmäkuri ja kaikenlainen edustajakuri on niin voimakasta, että siinä perustuslakikin joutuu kyseenalaiseen asemaan. Eli tämä on todella outo ja ikävä käytäntö. (Ed. Pulliainen: Eikö ole kurinalaista porukkaa! — Ed. Jari Koskinen: Jo oli aikakin!)

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Liikenneinvestoinnit paitsi elämän myös elinkeinoelämän ylläpitäjinä ja niiden toimintaedellytysten luojina ovat niitä tärkeimpiä asioita yhteiskunnassamme. Tämä hallitus on hyvin huomioinut eri liikennemuodot, yrittänyt panostaa niihin resurssien mukaan, mutta se täytyy todeta, että useana vuonna olemme keskustelleet alinomaa samoista tavoitteista, siitä, että saisimme elinkaarimallit käyttöön, saisimme erilaisia rahoitusmalleja, saisimme käyttöön senkin, että erotamme käyttö- ja investointimenot toisistansa sekä muokkaamme arvonlisäverokäytäntöä niin, että se suosii paremmin tulevia tosi-investointeja kuin sitä, että hallinnointiin rahoja kierrätetään merkkaamatta niitä kuitenkaan varsinaisiin tarpeisiin elikkä esimerkiksi perustienpitoon tai tieinvestointeihin. Elikkä kannatan lämpimästi niitä ministeriössä tehtyjä linjauksia, jotka tukevat sitä, että olemme valmiita tarkastelemaan uusia malleja ja olemme valmiita tarkastelemaan myöskin kehysmäärityksissä niitä malleja, jotka avaavat tietä paremmalle tie-, rata-, lento- ja meriliikenneverkon avaamiselle.

Puhemies! Haluan keskittyä tässä puheenvuorossani pääsääntöisesti pohjoisen Suomen tarpeisiin, niitä kun ei koskaan myöskään korosteta liikaa.

Oulu—Seinäjoki-radan peruskorjaus on saanut alkusysäyksen tässä budjettikirjassa, mutta toivoisin lämpimästi sitä, että kaksoisraideliikenneyhteys saataisiin mahdollisimman pian toimivaksi ja näin turvatuiksi erityisesti teollisuuden tavaraliikenteen kuljetusmahdollisuudet, mikä sekin palvelisi sitä, että kun olemme Suomessa kolmen neljän vuorokauden etäisyydellä markkinoista verrattuna Keski-Eurooppaan tai yleensä eurooppalaisiin markkinoihin, niin saisimme kurottua hieman kiinni tätä epätasa-arvoa liikennepolitiikan osalta.

Toisena asiana kannan huolta lentoliikenteestä. Oulun lentoasema on tänä päivänä kohtuullisen hyvin matkustajia palveleva, mutta tarpeet kansainvälisen kentän mitat täyttäviin suunnitelmiin ovat todella suuret. Siltä osin kuin tämä asia riippuu ministeriöstä, niin toivoisin tälle asialle myötämielistä suhtautumista. Näen Suomessa paljon vähäisemmälläkin käytöllä olevia kenttiä, joissa investoinnit on tehty tämän päivän tarpeita varten ja siksi toivoisin, että kun Oulun lentoasema on kuitenkin liikenteen osalta erittäin kannattava yksikkö, niin sitä myös tuettaisiin sopivassa määrin.

Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Lindén ei ole täällä paikalla, niin pieni sysäys tietoliikenneyhteyksille, jotka ovat tänä päivänä kohtuullisen hyvin toimivat koko Suomessa, mutta jotta kansalaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa, niin sekä Itä-Suomen osalta että Pohjois-Suomen osalta toivoisi sitä, että tietoliikenneyhteydet toimisivat langattomina niillä alueilla, joilla tänä päivänä ongelmia ilmenee. Tilastot näyttävät sitä, että verkon kattavuus tänä päivänä on alle 100 prosentin luokkaa, ja sen kuuluisi, totta kai, olla se 100 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Ihan viimeiseksi lopuksi sitten vielä meriliikenteestä muutama asia. Vaikka itse olen kohtuullisessa määrin yksityistämisen kannalla, niin näen monenlaisia peikkoja ministeriössä valmistelussa olevista asioista, jotka koskevat paitsi luotsausta niin myöskin jäänmurtoa. Näen, että nämä ovat aluepoliittisia asioita, jotka eivät siedä yksityistämistä eritoten, kun näen sen, että alalla kilpailu on todella vähäistä. Näin ollen se yksi tarjoaja saa määritellä sekä laadun että hinnan ja näin määritellä myös sen, minkälaiset yhteydet luotsauksessa ja myös jäänmurrossa turvataan sitten esimerkiksi eri teollisuuslaitoksiin tai myös pohjoisiin satamiin.

Arvoisa puhemies! Viimeiseksi lopuksi haluan korostaa vielä sitä, että esimerkiksi Ruotsin kanssa tehtävä jäänmurtotyö on osoittautunut hyväksi, ja kannan huolta myös siitä, että kun Ruotsiin viittasin, niin pidämme huolta myös siitä, että valmisteltavana oleva tonnistovero on kilpailukykyinen paitsi naapurimaidemme kanssa myös koko Euroopan kentillä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Uudellamaalla asuu 28 prosenttia Suomen asukkaista, maan autokannasta täällä on 25 prosenttia, ja liikennesuoritteista 21 prosenttia tehdään Uudenmaan tiepiirin alueella. Vuoteen 2025 mennessä Pääkaupunkiseutu kasvaa lähes Oulun verran, kehyskunnat lähes Lappeenrannan verran. Suhteellisesti suurinta väestönkasvu on kehyskunnissa. Näiden lukujen nojalla on selvää, että liikennemäärärahoista iso osa tarvitaan täällä, muuten asumisen ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset tukehtuvat ruuhkiin.

Kehä IV:n rakentaminen on tärkeä asia alueen kehittymisen kannalta. Poikittaisyhteys Hämeenlinnanväylän ja Vanhan Lahdentien välillä on toteutettava parantamalla jo olemassa olevaa Kulomäentietä, joka yhdistää Tuusulanväylän ja Vanhan Lahdentien, ja rakentamalla uusi tieyhteys välille Hämeenlinnanväylä—Tuusulanväylä. Hankkeen toteuttamisen ansiosta nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus paranee, uusi tieyhteys lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen, Kehä III:n liikennemäärien kasvu hidastuu sekä rinnakkaisteiden liikennekuormitus vähenee ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset paranevat. Kevyen liikenteen yhteydet paranevat koko Kehä IV:n varrella.

Maankäytön kehittymisen myötä tieyhteyden suunnittelu olisi saatava pikaisesti käyntiin. Hankkeen alustava suunnittelu rahoitetaan perustienpidon määrärahalla, joten perustienpidon määrärahaan saatava lisäys edistäisi hankkeen suunnittelua. Tiesuunnitelman tekemisen kustannusarvio on 2,1 miljoonaa euroa, jota summaa olemme yhdessä Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien kanssa esittäneet ensi vuoden talousarvioon.

Arvoisa puhemies! Voimakkaan väestönkasvun seurauksena erilaisia liikenneturvallisuutta parantavia ja liikenteen sujuvuutta lisääviä tarpeita alueellamme on paljon. Tuusulassa olemme pyrkineet vastaamaan metropolialueen asuntokysyntään ja asukasluvun kasvu on ollut vuosittain noin 2 prosenttia. Väestönkasvun myötä liikennemäärät ovat kasvaneet ja työmatkaliikenteeseen kuluu kohtuuttomasti aikaa ja rahaa.

Vuonna 2000 Tuusulassa oli asuntomessut ja silloin parannettiin Kantatietä 45 rakentamalla yksikaistainen liikenneympyrä Koskenmäentien ja Nahkelantien risteykseen. Tämän hankkeen yhteydessä Tuusulan kunnalle annettiin lupaus siitä, että liikenneympyrä rakennetaan muutaman vuoden kuluttua kaksikaistaiseksi. Tähän mennessä Uudenmaan tiepiirillä ei ole ollut määrärahoja hankkeen toteuttamiseksi, vaikka liikennemäärät ovat kasvaneet rajusti vuodesta 2000. Tästä syystä olen esittänyt vuoden 2008 talousarvioon lisäyksenä 3 miljoonaa euroa Kantatien liikenneympyrän parantamiseen Koskenmäentien ja Nahkelantien risteysalueella Tuusulassa.

Arvoisa puhemies! Julkisen liikenteen kehittämishankkeista tärkeimpiin kuuluu pääradan lisäraiteen rakentaminen Keravalta Riihimäen suuntaan. Asuntorakentamista on järkevä sijoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle ja pääradan läheisyydessä maankäyttöä on mahdollista tehostaa. Päärata kärsii kuitenkin kapasiteettiongelmista, ja päivittäisiä työ- ja asiointimatkoja palvelevaa lähiliikennettä on vaikea sovittaa nopeiden junien väliin. Vuonna 2008 valmistuvan Vuosaaren sataman tavarajunaliikenne vaikeuttaa tilannetta edelleen. Ratkaisuna nopeiden kaukojunien, hitaampien paikallisjunien ja tavarajunien nopeuseroista aiheutuvien ongelmien poistamiseksi voidaan rakentaa kustannuksiltaan kohtuullisia ohitus- ja lisäraiteita. Junamääriä voitaisiin näin lisätä, kaukojunat pääsisivät käyttämään parasta nopeuttaan ja paikallisliikenne kulkisi turvallisesti.

Ensimmäisenä vaiheena tulisi rakentaa lisäraiteet radan molemmille puolille Keravan ja Järvenpään välille. Tämän ensimmäisen vaiheen rakennustöiden kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta on hyväksynyt yhteiseksi aloitteeksi esittää 50 miljoonaa euroa Keravan ja Järvenpään välisten lisäraiteiden rakentamiseen.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat jo aikaisemmin linjanneet Kehäradan yhteiskuntatalouden kannalta merkittäväksi hankkeeksi, joka on toteutettava ripeässä aikataulussa.

Joukkoliikenteen tukemista ja kehittämistä varten sosialidemokraatit ovat tehneet esityksen, jonka avulla parannetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä erityisesti suurissa kaupungeissa. Myös haja-asutusalueen joukkoliikennepalvelut vaativat kehittämistä ja tukea. Linja-autoliiton mukaan dieselveron noususta aiheutuu 10 miljoonan euron kustannukset. Kohoavat kustannukset on siirrettävä lippujen hintoihin, mikä taas väistämättä vaikuttaa matkustajamääriin ja joukkoliikenteen kilpailukyky suhteessa henkilöautoilla tehtäviin matkoihin heikkenee. Jos haluamme todella tehdä ratkaisuja ruuhkien vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, meidän on kehitettävä joukkoliikennettä (Puhemies: 6 minuuttia!) yhteyksiltään palvelevaksi ja hinnoiltaan kilpailukykyiseksi.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käyty ansiokasta liikennepoliittista keskustelua, mutta haluan vaihtaa vähän levyä ja puhua viestinnästä. Kun täällä eduskunnassa puhutaan viestinnästä, puhutaan tavallisesti Yleisradiosta, Yleisradion taloudesta ja Yleisradion asemasta tai sitten kaupallisten medioiden toiminnasta. Budjetissa on toki tukea myös sanomalehdistölle, ja se on tietenkin ihan oikein.

Mutta liikenne- ja viestintäministeriö ja myös asianomainen valiokunta ovat kokonaan jättäneet vaille erityishuomiota vaikeassa taloudellisessa asemassa toimivat ei-kaupalliset paikallisradiot, yhteisöradiot, jotka toimivat yhdistysten ja kansalaistoiminnan tuella. Nämä radiot toteuttavat tärkeää ja kaupalliselle toiminnalle vaihtoehtoista kulttuuri- ja viestintätehtävää. Yhteisöradiot järjestävät myös kaikille avointa viestintäkoulutusta, toisin kuin kaupalliset paikallisradiot.

Yhteisöradiot ovat sijoittuneet liikenne- ja viestintäministeriön teettämissä paikallisradioiden toimintatutkimuksissa arviointien kärkipäähän ohjelmatuotantonsa paikallisuuden, kulttuuri- ja musiikkiohjelmien monipuolisuuden ja myös hyvien puheohjelmien perusteella.

Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi yhteisöradioksi luokiteltavaa radioasemaa: Radio Moreeni Tampereella, Radio Robin Hood Turussa, Helsingin Lähiradio Helsingissä, Radio Pro Torniossa, Radio Inari Inarissa ja Radio Iniö Turun saaristossa. Näiden radioiden yhdyssiteenä toimii Suomen yhteisöradioliitto.

Suomessa yhteisöradiot toimivat kaupallisten radioiden rinnalla samanlaisten toimilupaehtojen alaisina. Meillä näiden radioiden asema on toinen kuin monissa EU-maissa, joissa ei-kaupallisten yhteisöradioiden erityinen luonne on tunnustettu lainsäädännössä ja valtioiden tukipolitiikassa. Esimerkiksi Ranskassa toimii noin 600 vapaata yhteisöradiota, jotka saavat tukea kansallisesta viestinnän tukirahastosta. Saksan liittotasavallassa on olemassa säännöllinen yhteisömedian taloudellinen tuki, samoin Englannissa. Myös muissa Pohjoismaissa valtiot tukevat yhteisöradioita merkittävästi.

Suomessa yhteisöradiot toimivat niukoin taloudellisin resurssein. Radiot toimivat pääasiassa kansalaisjärjestöjen ja vapaaehtoisten ohjelmatekijöiden voimin. Yhteisöradioiden sisällöntarjonta ja lähetysformaatti, puheohjelmat, toimitetut musiikkiohjelmat, maahanmuuttajia palvelevat eri kielillä lähetetyt ohjelmat jne., eivät sovellu mainonnan kaupallisiin intresseihin. Ei todellakaan voi lähettää järkeviä puheohjelmia tai toimitettuja musiikkiohjelmia muutaman minuutin mittaisina juontoina ostetusta mainosajasta, teemoista ja rytmistä täysin riippuen. Siksi yhteisöradiot eivät voi tukeutua mainostuloihin.

Yhteisöradioilla on myös merkittävä asema mediakoulutuksessa ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. Muun muassa turkulainen Radio Robin Hood on toteuttanut EU:n tukemana monia koulutusprojekteja yhdessä eurooppalaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Arvoisa herra puhemies! Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan tukenut viestinnän monimuotoisuuden kehittämistä. Parlamentti katsoo, että markkinoihin ja teknologiaan liittyvä kehitys voi sääntelemättömänä johtaa kaupallisten tiedotusvälineiden alalla vaarallisiin keskittymiin ja vaarantaa moniarvoisuuden, demokratian ja kulttuurisen monimuotoisuuden. Parlamentti pyytää komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja varmistamaan, että tiedotusvälineet säilyvät kaikissa jäsenmaissa vapaina ja monimuotoisina.

Arvoisa herra puhemies! Näillä perusteilla olisi kohtuullista, että ei-kaupallisten yhteisöradioiden asema olisi erikseen määritelty televisio- ja radiotoimintalaissa ja että nämä radiot vapautettaisiin kokonaan valvontamaksuvelvollisuudesta ja radiot tulisivat valtion budjettituen piiriin. Tätä silmällä pitäen olemme tehneet aloitteen yhteisöradioiden toimintatuesta.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Riihimäen rautatieasema on maamme tärkeimpiä risteysasemia. Pohjanmaalta Tampereen ja Hämeenlinnan kautta kulkeva pohjoinen päärata risteytyy Riihimäellä Lahdesta tulevaan Pietarin rataan. Riihimäen kaupunki on syntynyt tämän risteysaseman ympärille ja, voi sanoa, myös tämän aseman vuoksi. Keskeinen sijainti keskellä Ruuhka-Suomea on tehnyt eteläisen Kanta-Hämeen pikkukaupungista ja sitä ympäröivistä kunnista vetävän alueen. Tänä päivänä muuttovoitto on hurjaa. Varsinkin Pääkaupunkiseudulta ihmisiä muuttaa Riihimäen alueelle halvempien asuntojen ja tonttien houkuttelemina. Houkuttelevuutta lisäävät hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin. Junalla pääsee ja moottoritie vetää. Riihimäeltä Helsinkiin kulkee päivittäin töissä junalla noin 2 500 henkeä.

Oikoradasta huolimatta Riihimäki on säilyttänyt johtavan asemansa pohjoisen liikenteen vaihtopaikkana. Aseman merkitys korostuu entisestään, kun lentoasemalle valmistuva Marja-rata aloittaa toimintansa. Tällöin yhä useampi valitsee syöttöliikenteen välineekseen junan ja lähtöpaikakseen Riihimäen.

Riihimäen rautatieaseman välittömään läheisyyteen, aivan viereen, on nousemassa uusi uljas kauppakeskus, jonka toinen osa kymmenine sisäliikkeineen on jo valmis ja toiminnassa. Uudesta keskuksesta tulee olemaan suora sisäyhteys rautatieasemaan, mikä kertoo myös siitä, kuinka suunnitelmissa on asiakkaiden saaminen myös junayhteyksien kautta.

Näitä faktoja vasten on käsittämätöntä, että Riihimäen rautatieasema elää laituritasojensa suhteen täydellisessä viipeessä, kun muut rata-asemat Tamperetta myöten ovat kunnossa. Esteettömän Suomen tavoittelussa tämä maineikas asema on häpeätahra. Laituripinnat jokaisen kahdeksan raiteen osalta ovat 30—40 senttiä matalintakin junan lattiatasoa alempana. Tasapintaisuuteen tottunut tervekin junamatkustaja on lentää nenälleen, niin yllättävä tasoero on. Riihimäeltä junalla matkustava pyörätuoliasiakas joutuu tilaamaan erikseen itselleen nostoavun. Sama koskee tietysti poistumista.

Ratahallintokeskus suunnittelee aseman korjaamista, koska pohjoista rataa kohennetaan jopa neliraiteiseksi. Aikaperspektiivi on riihimäkeläisittäin ajateltuna melko tyly: korjaus tapahtuu vuonna 2030. On siis odotettava 23 vuotta, että tämä suojelukohteena oleva rakennus saa itselleen asianmukaiset kulkuväylät.

Arvoisa puhemies! Maamme väestö ikääntyy vauhdilla, ja paine toimivalle joukkoliikenteelle myös maaseutukunnissa ja pienissä kaupungeissa kasvaa. Paras-hankkeen myötä myös monet palvelut siirtyvät isompiin kokonaisuuksiin, niin myös Riihimäen seudulla, missä sinänsä junayhteydet toimivat hyvin, mutta missä liikuntarajoitteisilla ja vanhuksilla on vaikeuksia kulkea, erityisesti siis Riihimäen rautatieasemalla. Toivon, että liikenneministeriöltä riittää lähitulevaisuudessa taloudellista ymmärtämystä Riihimäen aseman parannustöille.

Puhemies:

Pääluokan 31 käsittely keskeytetään ja sitä jatketaan myöhemmin tänään.

​​​​