Täysistunnon pöytäkirja 101/2007 vp

PTK 101/2007 vp

101. KESKIVIIKKONA 19. JOULUKUUTA 2007 kello 10 (10.05)

Tarkistettu versio 2.0

Opetusministeriön hallinnonala 29

 

Pia Viitanen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämän opetusministeriön osalta jälleen kerran sivistys- ja tiedejaostossa on ollut tänä syksynä esillä erittäin isoja kysymyksiä. Ehkä yksi eniten keskustelua aiheuttanut ja periaatteellisin niistä oli syksyn kuluessa tämä veikkausvoittovarakysymys. Meillähän oli tilanne aluksi, missä näytti pahalta eli siltä, että näitä veikkausvoittovaroja olisi 20 miljoonan euron edestä suuntautunut Senaatti-kiinteistöjen vuokriin ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin vastoin eduskunnan säätämien lakien henkeä. Mutta tämä asia ratkesi hyvin, kiitos eduskunnan aktiivisuuden, kiitos kansalaisjärjestöjen aktiivisuuden ja kiitos myös hallituspuolueiden edustajille siitä, että tätä tärkeää viestiä hallitukseen veitte. Niinpä tässä matkan varrella budjetin täydennysosassa jaoston iloksi tuli hyvä päätös; hallitus teki viisaan päätöksen ja perui tämän aiemman suunnitelmansa ja linjasi oikealla tavalla, ettei enää näitä rahoja tule käyttää muihin tarkoituksiin kuin alkuperäisille edunsaajille.

Tässä ratkaisussa jaosto ja koko valtiovarainvaliokunta iloitsi siitä, että nimenomaisesti kulttuuri, liikunta ja nuoriso voittivat. Jaoston käsittelyssä erityisesti kulttuurin osalta halusimme painottaa vapaiden taiteilijaryhmien tilannetta, liikunnan osalta muun muassa terveysliikunnan merkitystä ja nuorison osalta kaikkia syrjäytymistä ehkäiseviä toimia.

Kaiken kaikkiaan tässä mietinnössä valiokunta ilmaisee tyytyväisyytensä sitä kohtaan, että oikealla tavalla opetusministeriön pääluokan määrärahat nousevat. Sen lisäksi toteamme ilolla sen, että opintotukeen kohdistuu hyviä, oikean suuntaisia ja merkittäviä parannuksia. Samoin kiinnitämme huomiota muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyä edistäviin toimiin ja pidämme niitä merkittävinä.

On hyvä huomata, että tässä esityksessä positiivista on myös se, että kulttuurilaitoksille, teatteriin, orkestereihin ja museoiden valtionosuuksiin, tulee lisäyksiä. Yksikköhintoihin tehdään kauan kaivattuja tasokorotuksia, mutta tässä samassa yhteydessä jaosto ja valiokunta esittää tärkeän huolen myös näiden rahojen osalta. Nimittäin nyt on käymässä niin, että monessa kunnassa nämä rahat eivät tulekaan kanavoitumaan näille kulttuurilaitoksille vaan menevät kuntien budjetin yleiskatteeksi. Tästä myös valiokunta kirjasi oman huolensa.

Kiinnitin huomiota viime viikolla Ylen uutiseen, joka tutkimukseen perustuen kertoi, että joka kolmas kunta ainoastaan käyttää nämä kulttuuriin tarkoitetut rahat todellisesti näille kulttuurilaitoksille. Tästä myös valiokunta kantaa isoa huolta ja antoi evästystä kuntiin päin, että tämä kehitys ei ole toivottavaa.

Jaoston käsittelyssä tehtiin monia myönteisiä lisäyksiä tähän pohjaesitykseen. Hyvin tärkeä lisäys tietenkin kohdistui tähän yliopistokenttään. Rahoitukseen tullaan nyt lisäämään tässä eduskuntakäsittelyssä 5 miljoonaa euroa ja tätä ennen hallitus lisäsi täydentävässä talousarviossaan toiset 5 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaakin, että se alkuperäinen summa, 20 miljoonaa euroa, mikä tässä oli, olisi ollut täysin riittämätön rahasumma, ja toteaa myös omassa mietinnössään, että on äärimmäisen tärkeää kiinnittää huomiota tähän yliopistolaitoksen rahoitukseen kaikkinensa, nimittäin tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa tämä opiskelija—opettaja-lukumääräsuhde on huono vertailtuna kansainvälisesti. Toteamme, että kansainvälisessä huippuyliopistossa tämä suhdeluku saattaa olla jopa alle 10 ja Suomessa se huitelee 20:n tienoilla, ja se ei tietenkään ole hyvä tällaisena.

Tärkeitä lisäyksiä valiokunta teki muun muassa vapaan sivistystyön opintoseteleihin, joita kohdistetaan muun muassa maahanmuuttajanaisille ja vähävaraisten koulutukseen, yliopistokeskuksille, järjestöille, ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön, harjoittelukouluille, Näkövammaisten kirjastolle ja muun muassa linnoille. Jaosto halusi myös turvata vammaisten koulutustarpeet ja teki tarvittavan määrärahalisäyksen, jotta näiden valtion ammatillisten erityisoppilaitosten määrärahat olisivat riittävät.

Samaan aikaan kirjasimme tähän myös huolen tulevasta, eli nythän ollaan selvittelemässä tätä tulevaa omistuspohjaa näiden ammatillisten erityisoppilaitosten osalta. Valiokunta kirjasi tästä, että valiokunta suhtautuu vahvasti epäillen mahdollisiin ylläpitäjämuutoksiin, ja edellytti, että hallitus tulee sitten informoimaan koko ajan sivistys- ja tiedejaostoa ja myös koko valiokuntaa tämän kehityksen eteenpäinmenosta.

Semmoisen huomautuksen jouduimme myös tähän loppuun tekemään, että joissain asioissa emme pidä siitä menettelystä, että tässä joka vuosi törmäämme siihen tosiasiaan, että tiettyjä määrärahoja jätetään ikään kuin eduskunnan korjattavaksi. Nämä ovat näitä yliopistokeskuksia tai esimerkiksi näkövammaisten kirjastoasioita. Tähän myös kiinnitimme huomiota.

Haluan, arvoisa puhemies, kiittää lämpimästi kaikkia sivistys- ja tiedejaoston jäseniä ja valtiovarainvaliokunnan jäseniä erittäin hyvästä, sujuvasta yhteistyöstä ja myös eduskunnan henkilökunnan avusta tässä. Samoin tietenkin haluan kiittää molempia ministereitä kuluneesta syksystä ja hyvästä yhteistyöstä.

Opetusministeri  Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Tosiaankin, ensi vuoden talousarvio sisältää mittavat osaamispanostukset: kuluvaan vuoteen verrattuna lisäystä on yli 400 miljoonaa euroa. Sinivihreän hallituksen tavoitteena on todellakin pitää Suomi koulutuksen huippumaana, ja kaikkein tärkeintä on huolehtia siitä, että koulutuksen perusta, perusopetus, on kunnossa.

Hyvät Pisa-tulokset on ansaittava joka päivä luokkahuoneissa uudestaan, ja siksi Perusopetus paremmaksi -ohjelma, Pop-ohjelma, on käynnistetty. Ensi vuonna siihen suunnataan 18 miljoonaa euroa. Tämä merkittävä lisäys suunnataan erityisopetukseen ja oppilaanohjauksen kehittämiseen, kannustamaan kuntia kehittämään opetusta niin, että painopistettä todellakin siirretään ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Jokaisella lapsella on oikeus oppimisen iloon ja yksilölliseen opetukseen. On ilo todeta myös, että taiteen perusopetuksen tuntimäärää laajennetaan ensi vuonna.

Arvoisa puhemies! Jokaisella peruskoulunsa päättävällä nuorella on oltava mahdollisuus jatkokoulutukseen. Yksikin koulutuksesta tai työelämästä syrjäytynyt nuori on liikaa. Nyt tähän nykyiseen järjettömään tilanteeseen saadaankin muutosta, kun ammatillinen koulutus laajenee 2 200 opiskelijapaikalla. Myös oppisopimuspaikkoja lisätään, ja nämä ovat todellakin tehokkaita täsmäkeinoja syrjäytymisen ehkäisyssä, mutta samalla työllisyyden edistämisessä.

Lisäksi hallitus panostaa reilut 30 miljoonaa euroa nuorten työllistämis- ja koulutustoimiin. Täydentävässä budjetissahan tästä 30 miljoonasta 15 miljoonaa euroa kohdennettiin täsmällisesti, ja opetusministeriössä painopisteenä on tukea nuorten siirtymistä jatko-opintoihin mahdollisimman laajasti sekä ammatillisen koulutuksen jälkeisen työelämään sijoittumisen tukeminen. Siksi muun muassa ammattistarttia laajennetaan.

Koulutuksen laadun ja tasa-arvon edistämiseen on siis tulossa ensi vuoden budjetissa runsaslukuinen joukko lisätoimia. Yksi esimerkki on aikuisväestön koulutuksen, etenkin kansakoulupohjalta ponnistavien ja maahanmuuttajien, osalle tullut erittäin tervetullut uutinen siitä, että opintosetelikokeilu vakinaistetaan. Tuo antaa mahdollisuuden oppilaitoksille olla perimättä tai alentaa opiskelijamaksua.

Arvoisa puhemies! Yliopistolain uudistus, suurin uudistus sitten yliopistojen perustamisen, on täydessä vauhdissa. Tavoitteena on todellakin edistää opetuksen ja tutkimuksen laatua, parantaa opettaja—opiskelija-suhdetta sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja ennen kaikkea antaa suomalaisille yliopistoille modernit toimintamahdollisuudet. Eilen tuo uudistus otti harppauksen eteenpäin, kun hallitus teki merkittäviä päätöksiä yliopistojen vakavaraisuuden turvaamisesta ja innovaatioyliopiston säätiön pääoman sitoutumisesta. Koko korkeakoulukentällä on tosiaankin meneillään mittavia rakenteellisia uudistuksia ja kärkihankkeina toimivat innovaatioyliopiston valmistelu samoin kuin hyvin pitkällä olevat Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopistokonsortion valmistelut, mutta koko yliopistokenttä, samoin ammattikorkeakoulut seuraavat hyvin vauhdilla perässä, ja osin ammattikorkeakoulut ovat edelläkin tässä rakenteellisessa kehittämisessä.

Kokonaisuudessaan, arvoisa herra puhemies, ensi vuoden budjetti tuo yliopistojen perusvoimavaroihin 37 miljoonan euron lisäykset. Tämän lisäksi yliopistoille tuli täydentävässä esityksessä 46 miljoonaa euroa lisää palkkakustannuksiin eli yhteensä 83 miljoonaa euroa. Oli välttämätöntä myöskin, että tuottavuusohjelmaa tarkistettiin, niin että se ei koske yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöä, mutta edelleen tuottavuusohjelman toteuttaminen on erittäin haasteellista, ja sen takia yliopistojen toimintatapoja ja -rakenteita tulee uudistaa. Merkittävä lisäys on tieteelle ja yliopistoille tehtävien lahjoitusten verovapauden rajan nostaminen, ja tämän kaiken lisäksi julkiset tutkimus- ja kehittämisrahat kasvavat viime vuoteen nähden 74 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen tavoitteena on maailman paras innovaatioympäristö sekä huippuluokan osaaminen ja koulutustaso. Tämän tavoitteen saavuttamiselle ensi vuoden budjetti antaa hyvän vauhdin.

Aivan lopuksi haluan lämpimästi kiittää sivistys- ja tiedejaostoa sekä sivistysvaliokuntaa kuluneen vuoden hyvästä yhteistyöstä ja haluan todeta, että hallituksen budjettiesitys yhdistettynä eduskunnan ansiokkaisiin lisäyksiin on aivan erinomainen kokonaisuus.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kollegat, bästa kolleger! Haluan myöskin kiittää valiokuntaa ja jaostoa hyvästä yhteistyöstä ja hyvästä työstä myöskin kulttuuribudjetin osalta. Voin suurella tyydytyksellä todeta, että valtion vuoden 2008 talousarvio sisältää kulttuuri- ja urheiluministerin toimialojen osalta erittäin myönteisiä kehityslinjauksia, joilla on vaikutuksia myös tulevien vuosien talousarvioihin. Erityisesti tämä koskee myöskin ed. Viitasen mainitsemia veikkausvoittovaroja.

Veikkausvoittovarojen osalta hallitus antoi värikkäidenkin keskustelujen jälkeen eduskunnalle täydentävän esityksen, jossa paljon keskustelua herättäneet eräät tilakustannukset ja Suomen Kansallisteatterin lainanhoitokulut esitettiin palautettaviksi yleisten budjettivarojen puolelle. Näin vapautuvia veikkausvoittovaroja voitiinkin sitten kohdentaa hallitusohjelman linjausten mukaisesti edunsaajille, (Ed. Saarinen: Noin puolet palautuu!) joista tässä yhteydessä mainittakoon vaikkapa elokuvatuotantoon kohdistettu tuntuva resurssilisäys, parisen miljoonaa euroa.

Tässä yhteydessä hallitus sopi myöskin tulevien vuosien osalta veikkausvoittovarojen kehityslinjauksista. Ratkaisu takaa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön veikkausvoittovarojen suotuisan kehityksen koko hallituskaudelle ja tuo merkittäviä lisäyksiä toimialojen rahoituksiin.

Taiteen ja kulttuurin puolelta haluaisin erityisesti nostaa esille kulttuuriperinnön digitointiin tulevan uuden 2 miljoonan euron määrärahan. Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa kansallisen digitointistrategian ja toimintasuunnitelman laatimiseen, museo- ja kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä museoiden sisältötuotannon tukemiseen.

Vuoden 2008 aikana käynnistetään myöskin radio- ja televisioarkisto Suomen elokuva-arkiston yhteyteen ja viraston nimi myös muuttuu tässä yhteydessä Kansalliseksi audiovisuaaliseksi arkistoksi. Radio- ja televisioarkisto varmistaa, että audiovisuaalinen perintömme säilyy kattavasti ja nykyistä huomattavasti suuremmassa laajuudessa tuleville sukupolville.

Taidelaitosten rahoitusjärjestelmän uudistukseen liittyen valtionosuuksien laskentaperusteena oleviin yksikköhintoihin tehdään siis tämä ensimmäinen tasokorotus, johon myöskin ed. Viitanen viittasi. Tulevien kolmen vuoden aikana yksikköhinta nostetaan vastaamaan juuri niitä todellisia kustannuksia. Tämä tuo taidelaitosten toimintaedellytyksiin selkeän resurssilisäyksen.

Mutta, aivan oikein, tähän sisältyy myöskin haasteita. Haluamme opetusministeriössä kuitenkin tarkkaan seurata, miten tämä valtion merkittävä lisäpanostus tullaan erityisesti kunnissa kohdentamaan. Tarkoituksena on, että raha menee juuri siihen tarkoitukseen, mihin se on nimenomaan varattu. Tästä onkin jo lähtenyt ensimmäinen, varta vasten laadittu kirje kunnille.

Hyvät kollegat! Liikunnan osalta veikkausvoittovarojen osalta tehty ratkaisu mahdollistaa lisäpanoksia erityisesti liikunnan kansalaistoimintaan sekä lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen. Lisävoimavaroja suunnataan myöskin kuntien liikuntatoimeen, liikuntapaikkarakentamiseen, myöskin huippu-urheiluun ja dopingin vastaiseen toimintaan.

Nuorisopuolella nuorten työpajatoimintaan on tulossa hallitusohjelman mukaisesti myöskin huomattava resurssien lisäys. Työpajatoiminta edustaa varhaisen puuttumisen ja matalan kynnyksen palvelua, johon on viime vuosina lisääntyvässä määrin osallistunut myöskin niitä nuoria, jotka ovat viranomaispalvelujen ulkopuolella. Nuorten työpajojen ja etsivän nuorisotyön laajentamisella ja vakiinnuttamisella voidaan turvata nykyistä paremmin palvelujen saatavuus niille nuorille, joilla ei ole riittävästi omaa aloitekykyä hakeutua palvelujen piiriin.

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyön laajentamiseksi palkataan etsivän työn ammattilaisia. Etsivässä työssä voidaan työpari valita paikallisten tarpeiden mukaan siten, että samalla voidaan toteuttaa muun muassa maahanmuuttaja- ja vähemmistötyötä. Työpajatoiminnalla vähennetään tukea tarvitsevien nuorten ulkopuolisuutta, syrjäytymisriskiä ja ehkäistään jo tapahtuneen syrjäytymisen jäämistä pysyväksi.

Opintotuen osalta hallitusohjelman mukaisesti opintorahaa korotetaan 15 prosentilla vuonna 2008 kaikilla koulutusasteilla ja opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla, jotta opintotuki turvaisi päätoimisen opiskelun aikaista toimeentuloa ja edistäisi myös tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Opintorahan reaalisen arvon kohentuminen ja opiskelijan omien tulorajojen korottaminen vuoden 98 jälkeen tapahtuneen ansiotasokehityksen perusteella kohentavat noin 300 000 opiskelijan toimeentuloa siten, että heillä on aiempaa paremmat edellytykset keskittyä päätoimiseen opiskeluun.

Sammanfattningsvis, ärade talman, efter en stundvis lite stormig höst kring anslagen för kultur-, idrott- och ungdomsverksamhet kan vi vara nöjda med slutresultatet. De principiellt viktiga frågorna om hur tipsvinstmedlen skall användas fick den lösning som också riksdagen (Puhemies: 5 minuter!) flera gånger har förutsatt.

Strukturellt gäller lösningar för hela valperioden, några fler diskussioner om hur anslagen används behöver alltså inte längre föras under den här valperioden. Uppgörelsen tryggar en klar positiv tilldelning för förmånstagarna. Vi vet att pengarna kommer att gå till exakt de ändamål som de är avsedda för, också till de ändamål som tipparna och lottospelarna rimligtvis har avsett när de har spelat.

På idrottssidan kommer tilläggsmedlen att möjliggöra satsningar särskilt på idrottsföreningarna och på att befrämja idrott för barn och unga och hälsoidrott, på organisationsväsendet och toppidrotten. Åtminstone satsningarna på barn och unga stöder i högsta grad också politikprogrammet för barn, unga och familjer (Puhemies: 6 minuter!).

Höjningen av inkomstgränser när det gäller studiestödet, 15 procent till för alla, är också en viktig poäng och vi hoppas att den skall bära frukt också över hela valperioden när det gäller att bli färdig i tid.

Lopuksi, arvoisa puhemies, voisi ehkä kulttuuribudjettia parhaiten luonnehtia lainaamalla erään pelitoimintaa harjoittavan huomattavan valtionyhtiön markkinointislogaania: "Suomalainen voittaa aina."

Puhemies:

Ajattelin lähteä tähän debattiin niin, että ensiksi ryhmittäin jaoston ja valiokunnan jäsenet saavat puheenvuoron.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Wallinin mainitsemat veikkausvoittovarat palautuivat puolittain. 11,7 miljoonaahan jäi jakamatta nyt edunsaajille, mutta tämä periaate on hyvä. Kysyisin, onko rauha nyt varmasti maassa. Onko VM:kin kuitannut tämän?

Toiseksi, viittaan aikuisten maahanmuuttajien suuriin opiskeluedellytysten ongelmiin. Siellä on ihan kohtuuttomia vakuutus- ja käteisvaravaatimuksia. Onko ministeri näistä tietoinen?

Ja sitten, hyvät ministerit, teidän pitkä momenttinne, se on aika hämärä Muut menot -momentti. Teillä kummallakin on miljoonaluokan budjetti, ja tässä täydentävässä esityksessäkin satojatuhansia vielä lisäsitte opetusministeriöön tällaisia muita menoja, jotka ovat ministeriön käteisvaroja, käyttövaroja. Mitä sen momentin sisällä tapahtuu, kun se ei aukea täältä budjettikirjasta? Siellä on menokohtia, minne voi laittaa lisää rahaa hyviin tarkoituksiin, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Teillä on kummallakin tällainen harmaa alue. Voitteko avata, mitä siellä tapahtuu?

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy antaa kiitosta tämänvuotisesta budjetin valmistelusta ja myös siitä, mitä jaosto ministerien hyvällä tuella sai aikaiseksi lisättyään erinäisiä määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Viittaan ministeri Sarkomaan puheeseen. Hän toi puheessaan esille sen, että tavoittelemme huippuja alalla ja toisella. Kääntöpuolena tälle on se, että yhteiskunnassamme on paljon niitä lapsia ja nuoria, joista ei voi tulla huippuja, ei sitten tekemälläkään. Nyt erityisesti kannan huolta siitä, että myös heidät pidetään elämässä kiinni niin, että turvataan heille edellytykset, joissa he voivat tuntea olonsa turvalliseksi, hyväksytyksi, ja että heidän itsetuntonsa tulee tuetuksi myös yhteiskunnan kannalta. Kysyisinkin: Mitä konkreettisia toimenpiteitä ministeriö on aikonut tehdä tämän ongelman todelliseksi ratkaisemiseksi?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sarkomaa nosti tärkeän asian esille, yliopistouudistuksen. Sen osalta on tärkeää, että yliopistot saavat itsenäisyytensä, mutta yliopistot voisivat taloudellisen itsenäisyytensä lisäksi myöskin tehdä enemmän yhteistyötä esimerkiksi opintokokonaisuuksien suunnittelussa ja budjetoinnissa ja työnjaossa. Samoin jo päätetty tilauskoulutus on alue, jossa yhteistyölle on selkeä, hyvä paikka.

Voitaisiinko ajatella, että meillä olisi yliopistokonserni, jossa olisi itsenäisiä tyttäriä? Tyttärien rehtorit istuisivat konsernin johtoryhmässä ja johtaisivat Suomen yliopistojen kehittymistä maailmanluokan toimijoiksi yhdessä. Tämän rehtorineuvoston kokouksia voisi toimitusjohtajan tapaan ohjata opetusministeri. Uskon, että yhteistyöllä ja myös yhteisellä ohjauksella saisimme tehtyä aivan uudenlaista ajattelua, itsenäisesti yhdessä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kiittää ministeri Wallinia, josta — jos hän ei itse pahastu, sanon näin — on tämän syksyn aikana lampaasta kuoriutunut todellinen leijona, kun on kulttuurikysymyksistä kyse. (Hälinää — Eduskunnasta: Oi, oi, oi!) Sen verran suuria nämä voitot olivat sekä tekijänoikeuksien että veikkausvarojen suhteen. Valitettavasti vaan hyvä taistelu ei vielä tuottanut täydellistä tulosta. Vuosikymmenten heikohko menestys kulttuurirahoituksessa ei täyty yhtenä vuonna, ja toivon, että ministerit jatkavat yhtä innokkaasti työtä ensi vuonna.

Sen sijaan olen huolissani ministeri Sarkomaan tontista. Mielestäni tämä budjetti ja vieläpä valtiovarainvaliokunnan esityskin siitä korostavat kovinkin eriarvoistavaa käytännön koulutuspolitiikkaa. Ministeri itse nosti täällä jokaisen lapsen oppimisen ilon. Siitä huolimatta esimerkiksi valtion ammatillisen koulutuksen erityisopetukseen oli satsattu liian vähän rahaa ministeriön puolelta, ja senkin jälkeen, kun valtiovarainvaliokunta yksimielisesti siihen lisäsi rahaa, niin todellisuudessa ei edes parannettu (Puhemies: Minuutti on kulunut!) nykytilannetta vaan heikennettiin. Miten jatkossa nuorisotakuu toteutetaan?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi opetusministeri Sarkomaalle: Eräs huoli, jonka jaostomme toi esiin, on se, että innovaatioyliopiston perustaminen ei saa missään vaiheessa heikentää muiden yliopistojen perusrahoitusta ja mahdollisuuksia laadukkaan koulutuksen järjestämiseen eri puolilla maata. Eli miten ministeriö aikoo huomioida tämän huolemme?

Toinen kysymys ministeri Wallinille: Taidelaitosten yksikköhintojen nosto on todella hyvä asia, mutta jos käy niin, että kunnat leikkaavat sitten omaa rahoitustaan, niin mihin toimiin ministeriö aikoo ryhtyä näitä kuntia kohtaan, jos tämä meidän pelkomme toteutuu?

Mikaela Nylander /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Vi fick just höra att ungdomsverkstäderna kommer att få mera anslag för nästa år om man jämför med innevarande år. Ungdomsverkstäderna är visserligen bara ett sätt att hindra utslagning, men ett mycket viktigt sätt. Jag frågar nu kulturministern: Hur kommer man att fördela de här pengarna nästa år, har man bestämt sig, kommer det några nya fördelningssätt in i bilden, hur kommer man att fördela det här stora anslaget?

Arvoisa puhemies! Olen suurella tyydytyksellä pannut merkille, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään systemaattisesti, ja olen samalla hyvin iloinen siitä, että myös kasvukeskukset täällä Etelä-Suomessa ovat saaneet lisää aloituspaikkoja. Kysynkin nyt, riittävätkö nämä paikat täällä ensinnäkin ja pitääkö edelleen tehdä jotain täällä Pääkaupunkiseudulla, jotta nuoret (Puhemies: Minuutti on kulunut!) kiinnostuisivat yhä enemmän ammatillisesta koulutuksesta.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta kiinnitti myös huomiota siihen, että innovaatioyliopisto ei saa vähentää muiden yliopistojen perusrahoitusta vaan meillä pitää kaikkien yliopistojen olla niin sanottuja kehittyviä innovatiivisia yliopistoja ja hyviä laadultansa. Tässä valiokunnan lausunnossa on hyvin vahvasti otettu kantaa nimenomaan tähän tuottavuusohjelmaan, koska siinä asiantuntijat ovat viitanneet, voi sanoa, tuottavuusohjelman vaarallisiin vaikutukset yliopiston tutkimukselle ja opetukselle. Tähän on nyt sitten lisätty tämä 5 miljoonaa, mutta sitten kuitenkin täällä on vielä valiokunnan lausunnossa tämä 250 henkilötyövuotta. Sekin voi vaikuttaa tähän opettaja—opiskelija-suhteeseen. Eli kysymykseni on: Miksi yliopistoille pitää tämä tuottavuusohjelma näin toteuttaa? Onko mitään mahdollisuutta, niin kuin täällä salissa on vähän tuotu esille, että me lähtisimme nyt nimenomaan siitä, että (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tätä opettaja—opiskelija-suhdelukua ei saa huonontaa?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhalalle: Tosiaan, tuottavuusohjelmaa tarkistettiin niin, että se ei kohdistu yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Tämä oli aivan välttämätön päätös, mutta kaiken kaikkiaan muuten yliopistojen toimintaa täytyy uudistaa. Siksi on yliopistouudistus, jonka tavoitteena on todellakin koko yliopistokentän vahvistaminen niin, että jokainen yliopisto yltää parhaimmilla tutkimusaloillaan maailman huippuun, eli koko yliopistokenttää on tarkoitus vahvistaa. Ja siksi kun päätös tehtiin innovaatioyliopiston säätiön pääomaan sitoutumisesta, samaan aikaan sitoutui myöskin hallitus yliopistojen vakavaraisuuden turvaamiseen silloin, kun ne ovat itsenäisiä julkisoikeudellisia yhteisöjä.

Ammatillisen koulutuksen osalta merkittävä muutos oli se, että sinivihreä hallitus lisää aloituspaikkoja, ja ensi vuoden jälkeen on arvioitava, vieläkö niitä tarvitaan, ja todennäköistä on, että tämä lisäys ei todellakaan riitä.

Ed. Sirnölle totean sen, että tämä ensi vuoden talousarvio nimenomaan panostaa koulutuksen tasa-arvoon, perusopetukseen. Ammatillista koulutusta lisätään, ja täydentävästä budjetista tuli valtion erityisoppilaitoksille hallituksen puolelta lisää rahaa. Ja erityisen tärkeää on se, että nyt niiden toimintaedellytykset laitetaan kuntoon. Ne ovat vuosikymmenen alusta, kymmenen vuotta, olleet jo todellakin retuperällä. Nyt on tarkoitus vahvistaa niiden toimintaedellytyksiä, että erityistä tukea saavat opiskelijat todellakin saavat sen opiskelupaikkansa.

Ed. Kerola nosti myöskin esille tämän syrjäytymisen. Erityisesti syrjäytymisen ehkäisy on painopiste sinivihreässä hallituksessa. Perusopetus laitetaan kuntoon. 30 miljoonaa euroa on päätetty osoittaa erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn tukitoimiin sillä tavalla, että jokainen peruskoulun päättänyt nuori saisi sen jatkokoulutuspaikan. Me tarvitsemme joustavaa perusopetusta, ammattistarttia, erityisiä toimenpiteitä sen eteen, että todellakin jokainen nuori voisi kouluttautua perusopetuksen jälkeen.

Tästä maahanmuuttajakoulutuksesta, ed. Saarinen: Kotouttamiskoulutus kuuluu työministeriölle, mutta erityisesti peruskoulussa maahanmuuttajavalmentavaa perusopetusta täytyy todellakin kehittää.

Puhemies:

Ministeri Wallin, 2 minuuttia!

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen kysyi veikkausvoittovaroista. Normaali käytäntöhän on ollut se, että veikkausvoittovarojen, siis sen tuloutettavan rahan, määrää korotetaan puolitoista prosenttia vuodessa. Tämä oli lähtökohta myöskin keväällä, mutta silloin kun hallituksen piirissä päädyttiin tähän poikkeukselliseen järjestelyyn, että näitä kiinteistömenoja ja lainanhoitokuluja päätettiin silloin siirtää veikkausvoittovarojen piiriin, niin nostettiin tämän tuloutettavan rahan määrää yli 5 prosentilla, jotta saatiin kuitattua tämä siirto, että meni yksi yhteen. Mutta sen jälkeen kun tämä ongelma saatiin korjattua, niin poistui myöskin tämä poikkeuksellinen rahoituskuvio, minkä jälkeen sovittiin kuitenkin 2,5 prosentin tasokorotuksesta, joka on siis prosenttiyksikön yli sen normaalitason, mitä yleensä ollaan käytetty, jolloin jaettavaksi tulee 10,1 miljoonaa euroa lisää verrattuna siihen, mitä alkuperäiseen esitykseen oli sisällytetty, joten laskutapaa voidaan tietysti selostaa myöskin näinpäin.

Mitä tähän yksikköhintojen korotukseen tulee, niin aivan oikein, tarkoitus on kyllä seurata hyvinkin tarkkaan, että nämä rahat menevät nimenomaan siihen tarkoitukseen, mihin ne on tarkoitettu. Kuten totesin äsken, opetusministeriöstä on lähtenyt ensimmäinen kirje tässä sarjassa jo kunnille, jossa kehotetaan niitä käyttämään rahaa vastuullisesti siihen tarkoitukseen, mihin se on tarkoitettu. Tiedetään, että kunnat karsastavat kaikkia korvamerkittyjä rahoja, mutta kun niille kuitenkin annetaan valtaa, vapautta ja vastuuta tällä tavalla, niin toivoisin myöskin, että vastuu kannetaan juuri sillä tavalla kuin on tarkoitettu. Takaisinperintä on äärimmäisen kova keino, kun puhutaan tämän tyyppisestä rahoituksesta, mutta olisin kyllä valmis harkitsemaan kaikkia mahdollisia keinoja, jotta kunnat todellakin käyttäisivät tämän rahan siihen tarkoitukseen, mihin se on tarkoitettu.

Till ledamot Nylander, när det gäller ungdomsverkstäderna ...

Puhemies:

Ei nyt oikein enää, kun 2 minuuttia meni!

Puhuja:

Selvä.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen osalta meillä on OPM:n pääluokassa kattava ja hyvät panostukset sisältävä budjetti. Myöskin jaoston kohdennukset ovat osuneet naulan kantaan.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on tärkeä yhteiskunnan kehittämistoimi. Erityisopetuksen määrä on viime vuosina kasvanut. Millaisia konkreettisia toimia erityisopetuksen kehittämiseksi, koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi ja muun syrjäytymisen ehkäisemiseksi nyt on ministeriössä valmisteilla?

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! On erittäin hyvä, että valtiovarainvaliokunta esittää lisää toimintamäärärahoja 500 000 euroa yliopistokeskuksille. Mutta, puhemies, olen erittäin huolissani siitä, että tästä opetusministeriön budjetista puuttuvat tulevaisuusinvestoinnit. Opetuksen valtionosuusprosentin laskulla heikennetään opetuksen kivijalkaa eli perusopetusta monessa kunnassa, ja myös korkeakoulutuksen osalta hallituksen panostukset jäävät aivan liian vaatimattomiksi verrattuna esimerkiksi tiede- ja teknologianeuvoston esitykseen 50 miljoonaa euroa per vuosi. Hallitus esittää nytkin eduskunnan siunauksella vain 30 miljoonaa euroa per vuosi. Me sosialidemokraatit esitämme vaihtoehtoisessa budjettilinjauksessamme 230 miljoonaa euroa lisää rahaa kunnille muun muassa perusopetuksen vahvistamiseen ja 20 miljoonaa euroa lisää rahaa yliopistojen toimintaan. Me haluamme satsata tulevaisuuteen toisin kuin tämä hallitus.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Wallinille ensin kiitos tuosta veikkausvoittovara-asiasta.

Opintorahasta sen verran, että on tietysti erittäin myönteinen asia, että se nyt 15 vuoden odotuksen jälkeen nousee. Se on myös merkki nuorille ja opiskelijoille siitä, että äänestämällä asioihin voi vaikuttaa. Kysyisin ministeriltä, tullaanhan nyt opintososiaalisia etuuksia seuraamaan hieman aktiivisemmin.

Nopeasti vielä oppisopimuskoulutuksesta. Näitä paikkoja tullaan lisäämään. Onhan huoli turha siitä, että oltaisiin siirtämässä oppisopimuskoulutusta pois opetusministeriön alaisuudesta?

Erkki Tuomioja /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jätän hallituksen rauhaan ja kiinnitän huomiota siihen, että valiokunta on puuttunut epäkohtaan, joka on syntynyt siitä, että kahdella valtion kirkollamme on perusteeton oikeus paitsi henkilöjäsentensä verottamiseen myös yhteisöveron tuottoon, ja tällä perusteella esitetään muille uskonnollisille yhteisöille uutta 200 000 euron määrärahaa. Epäkohta on olemassa, mutta se tapa, jolla sitä yritetään ratkaista, on mielestäni väärä. Budjetissa valtion verorahoilla ei tulisi ylipäätänsä olla momenttia "Avustukset kirkolliseen ja uskonnolliseen toimintaan". Se on eri asia, että uskonnollisten yhteisöjen muuta toimintaa voidaan tukea samoin perustein kuin kansalaisjärjestöjen toimintaa yleensä, mutta tällaista momenttia ei pitäisi budjetissa olla.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Välttämätöntä olisi, että jo talousarvioesitysten laadintavaiheessa varattaisiin riittävät määrärahat vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien koulutus- ja kirjastopalveluitten järjestämiseksi. Tänäkin vuonna valiokunnan jaos joutui lisäämään näitä määrärahoja hieman.

Vapaan sivistystyön puolella puolestaan opintosetelin käyttö lisää tietysti osaltaan aikuiskoulutuksen taloudellisia edellytyksiä ja vahvistaa tasa-arvoa, johon täällä jo jaoston puheenjohtaja viittasi. Tämä on tietysti tärkeä myös maahanmuuttajille mutta etenkin muille vähävaraisille, ja siksi tämä 200 000 euroa lisätäänkin. Kysyisin ministeriltä, onko harkittu tämän vakinaistamista ja rahan varaamista omalle momentille.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihdoin on päästy sanoista tekoihin, ja tästä ensi vuoden budjetista opetusministeriön hallinnonalalta ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa. Demareitten on ihan turha selittää omia lukujaan, sillä se on kyllä virtuaalibudjetti, mikä teillä nyt on, ja tämä on todellinen budjetti. Tässä todella paikataan niitä rempalleen jätettyjä asioita, mitä koulutusjärjestelmässämme on, ja tämä on ilolla otettava vastaan.

Pisa-tutkimustulokset osoittivat sen, että meillä on hyvin tasainen oppimistulos eli pidämme heikoista erittäin hyvää huolta, mutta kysyisinkin arvoisalta ministeriltä, miten me pääsisimme siihen tilanteeseen, että lahjakkaista pidettäisiin hyvää huolta.

Toinen kysymys vielä tästä työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Toivoisin todella, että se voitaisiin siirtää opetusministeriön puolelle, jotta tätä koulutusjärjestelmää voidaan tosiasiallisesti hoitaa kokonaisuutena.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiinnittää huomiota kahteen tärkeään asiaan.

Toisen asteen koulutuksen aloituspaikkoja on karsittu pienistä yksiköistä ja keskitetty suurempiin kokonaisuuksiin. Suurissa asukaskeskittymissä tämä varmasti on toimiva järjestelmä, mutta tuottaa laajamittaisia ongelmia harvaanasutuilla alueilla. Välimatka opiskelupaikalle voi tehdä opiskelun taloudellisesti mahdottomaksi, ja näyttää, että suuntaamme osittain kohti 60—70-luvun vaihdetta, jolloin ainoastaan rikkaiden lapset pystyivät opiskelemaan. Miten eriarvoistuminen estetään, ja onko tähän toimia tulossa?

Lisäksi olen huolissani peruskoulujen kunnosta. Peruskorjaus- ja kunnostustarve on erittäin suuri, ja kuntatalouden huonossa tilassa monissa kunnissa — en sano, että joka paikassa on huono tila mutta osittain — ovat jääneet välttämättömät toimetkin tekemättä ja lapset, maamme tulevaisuus, työskentelevät tiloissa, jotka ovat jopa terveydelle vaarallisia. Aikooko ministeriö puuttua näihin asioihin? Onko ohjeistuksia tulossa?

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat ovat ottaneet esille, niin kuin ministerikin, Pisa-tutkimuksen. Se on aivan upea asia, mutta siitä huolimatta meillä on erittäin paljon oppilaita, jotka putoavat väliin. Tästä voin tietysti tyytyväisenä todeta, kun valtiovarainvaliokunnan mietintöä katson, että sivistysjaosto puuttui tähän ja määrärahoja lisättiin tältä osin, koska hallitus ei ollut tätä asiaa ottanut niin vakavasti.

Toinen asia, minkä haluaisin nostaa esille, on hammaslääkärikoulutus ja sen lisääminen Kuopioon. Valtiovarainvaliokunta puuttui tähän ja pyysi selvityksiä, mutta määrärahaesitystä ei vielä ole. Toivottavasti seuraavassa budjetissa tämä huomioitaisiin.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Hänninen nosti esille erityisopetuksen. Siitä tuli juuri työryhmäraportti, ja sitä ryhdytään laittamaan toimeen. Erityisen tärkeää on se, että varhaisessa vaiheessa lapset ja nuoret saisivat avun ja tuen. Tänä päivänä aivan liian myöhään siirretään erityisopetukseen ja sitten monta kertaa sinne jäädään lopullisesti. Tarkoitus on todellakin, että erityisopetuksen määrää vähennettäisiin sillä, että siellä luokassa opettajalla olisi aikaa ja varhainen apu ja tuki tulisi jokaiselle lapselle.

Ed. Urpilaiselle totean kyllä sen, että valtionosuudet lisääntyvät merkittävästi, paljon merkittävämmin kuin viime hallituskauden aikana. Viime hallituskauden aikana suoraa rahoitusta perusopetukseen ei tullut laisinkaan. Edellinen hallitus luopui tavoitteestaan suunnata ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat voimavarat perusopetukseen. Tämä hallitus pitää siitä kiinni. Perusopetus on erityinen painopiste tällä vaalikaudella. Se, jos mikä, on tulevaisuuden rakentamista.

Ed. Komi nosti esille opintosetelikokeilun. Se on todellakin vakinaistettu ensi vuoden budjetissa. Oli erinomaista, että eduskunta lisäsi siihen vielä lisää rahaa.

Sitten tuosta oppisopimuskoulutuksesta: Sitä ei todellakaan ole tarkoitus siirtää ministeriöstä toiseen. Opetusministeriön vastuulla on tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen. Mutta kaiken kaikkiaan työvoimapoliittista koulutusta ja kaikkea koulutusta on kehitettävä niin, että se on enemmän työelämälähtöistä ja vastaa niitä tarpeita, joita työelämässä on, tinkimättä siitä vahvasta yleissivistävästä osuudesta, joka koulutuksessa todellakin täytyy olla.

Sitten ed. Kyllöselle vielä lopuksi, että suuri haaste on se, että ikäluokat pienenevät ja pieniä lukioita lakkautetaan. Sen takia ensitöikseni tein säädösmuutoksen, joka mahdollistaa sen, että kun kunnat yhdistyvät, ne voivat pitää pienten kuntien valtionosuuden, pienten lukioiden valtionosuuden. Tämä edesauttaa sitä, että yleissivistävää koulutusta, lukiokoulutusta, on tasapuolisesti saatavilla. Oli harmillista, että tätä muutosta ei viime hallituskaudella tehty. Se olisi ollut tarpeen.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Ed. Heinonen kysyi opintorahasta ja siitä, miten sitä tullaan seuraamaan tämän kauden aikana: On aivan totta, että sen jälkeen kun tämä 15 prosentin korotus saatiin aikaiseksi, ei ole mitään syytä jäädä laakereille lepäämään, vaan nyt on syytä seurata tarkkaan, ettei pääse saman tyyppistä jälkeenjääneisyyttä muodostumaan. Muun muassa tässä koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa, kesussa, on opintotukiosiossa linjauksia otettu mukaan. Tästä käy muun muassa ilmi, että tullaan luopumaan puolison tulojen perusteella tehtävästä tarveharkinnasta asumislisää myönnettäessä. Selvitetään myöskin mahdollisuus luopua vanhempien tulojen perusteella tapahtuvasta tarveharkinnasta silloin, kun opiskelija asuu muualla kuin vanhempiensa luona ja on täyttänyt 18 vuotta jnp. Täällä on kyllä markkeerauksia mukana.

Ed. Urpilainen kysyi oikeastaan nuorten syrjäytymisestä, ja se liittyy periaatteessa myöskin siihen kysymykseen, minkä ed. Nylander äsken teki. Ehkä tähän omalta osaltani voisin sanoa, että työpajatoimintaan tullaan panostamaan 2,5 miljoonaa euroa vuosittain enemmän. Se mahdollistaa toiminnan laajentamista, mutta myöskin tämän seurannan tehostamista, mitä tapahtuu näille nuorille sen jälkeen, kun he ovat olleet työpajoissa, miten he pärjäävät työmarkkinoilla, yksityiselämässä jnp. Tämä on tärkeä asia, että päästään siihen myöskin kiinni.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yliopistokeskusten kehittämiseen, kuten tuossa todettiin, esitetään valtiovarainvaliokunnan mietinnössä puolen miljoonan euron lisäystä, jolloin kokonaissumma on 3 miljoonaa euroa, kuten tämänkin vuoden talousarviossa. Yliopistokeskukset ovat alueellisesti erittäin tärkeitä. Ne takaavat yliopistotoiminnan alueellisen kattavuuden ja vahvistavat vuorovaikutusta yliopistojen ja muun yhteiskunnan välillä. Toisin sanoen ne ovat tärkeä osa yliopistojen kolmannen tehtävän toteuttamista. Se on todettu tässä salissa moneen otteeseen. Mielestäni jokavuotinen varjonyrkkeily yliopistokeskusten rahoituksen osalta olisi syytä lopettaa. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen suhteen, että riittävä rahoitus on pysyvää ja se turvataan ajoissa?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erityisoppilaiden määrä on kasvussa, mistä kannan huolta yhtäläisesti kuin moni muukin edustaja täällä. Erityisoppilaista yhä suurempi osa käy koulua integroituna yleisopetuksessa. Erityisoppilailla ja vammaisilla pitää olla mahdollisuus kouluttautumisen avulla harjaantua mahdollisimman itsenäiseen elämään yhteiskunnassamme.

Kysynkin ministeri Sarkomaalta, kun budjetissa on panostettu tuki- ja erityisopetuksen lisäämiseen: Onko tämä mahdollisesti linkitetty opettajien tai koulunkäyntiavustajien koulutukseen? Entä mikä on ammatillisten erityisoppilaitosten asema tällä hetkellä?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan minäkin kiittää erityisesti hallitusta historiallisesta teosta siinä, että opintotukea vihdoin kohotetaan 15 vuoden jälkeenjääneisyyden jälkeen. Kiinnitän todella huomiota siihen, niin kuin ministeri Wallin jo vastasi, että seuraavaksi pitäisi kiinnittää huomiota näihin erityistarpeisiin, perheellisten opiskelijoiden tilanteeseen ja vanhempien tuloharkintaan yksin asuvilla opiskelijoilla, ja näitä on useita muitakin. Toivottavasti hallitus tekee niin kuin ministeri Wallin totesi.

Toinen asia, mitä kysyisin ministeri Sarkomaalta: Yliopistot ovat saamassa nyt merkittävän rahoituksen lisäyksen hallitukselta ja yliopistolain uudistus tuo yliopistoille mahdollisuuden saada lisää rahoitusta muuta kautta ja vapautta käyttää omaa taloudellista valtaansa, mikä on erittäin hienoa, mutta vielä jäädään jonkin verran jälkeen siitä valtion tiede- ja teknologianeuvoston asettamasta vuosittaisesta tavoitteesta. Miten te näette, että tämä kysymys voidaan ratkaista? Voidaanko määrärahoja vuosittain jatkossa ehkä vielä korottaa ylöspäin, vai korvaako tämä yliopistolain uudistus tämän puuttuvan vajeen tässä osiossa?

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Koululiikunnasta puhutaan enemmän kuin pitkään aikaan, syystäkin. Politiikkaohjelmat herättävät suuria odotuksia. Nyt kyse on minusta siitä, jos halutaan saada jotain merkittävää kestävää aikaan, että lisätään koululiikuntaa yhdellä tunnilla jokaisella asteella, mutta monet, jotka nyt vastustavat tai kyseenalaistavat, viittaavat opetussuunnitelmaan väittämällä, että yksi tunti lisää ei siihen mahdu, mutta eiköhän olisi nähtävä liikunta perustarpeena, perusarvona koulussa eikä kilpailevana vaihtoehtona muiden oppiaineiden kanssa? Kysyn arvoisalta ministeriltä: Mitä näkökantaa ministeri edustaa tuntijaosta ja tulevista opetussuunnitelmista?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ruotsin ja Suomen välillä on yhteishanke nimeltä Svenska nu, jota Suomen valtio tukee taloudellisesti. Hankkeen tarkoituksena on suomenkielisten lasten ruotsin opintojen tehostaminen Suomessa. Kuulisin mielelläni kulttuuriministerin mielipiteen siitä, aloitetaanko vastaavanlainen hanke suomen kielen aseman parantamiseksi Ruotsissa.

Sari  Palm  /kd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pedagogisesti on hyvä aloittaa kiitoksilla, ja tuonkin esiin erityisesti iloni Olavinlinnan tilasta. Tämä romanttinen keskiaikainen linna ansaitsee remonttinsa. Se on minun opiskelukaupunkini, ja tunnen sen linnan lähes kuin omat taskuni.

Mutta sitten asiaan. Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen on tuonut esiin huolensa Kouvolan käännöstieteen laitoksesta. Käännöstieteen laitosta koskevat asianhoidot ovat tällä hetkellä varmasti ministerillä jo tiedossa ja tuttuja ja niissä on omat koukeronsa, mutta kysyisinkin nyt vain, onko tässä budjetissa ja ehkäpä jatkossakin tilaa hoitaa asiallisesti koulutuksen jatkaminen Kouvolan käännöstieteen laitoksella, koska lainsäädäntö kuitenkin tällä hetkellä on vielä ikään kuin tämän jatkonkin puolella.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Palmille totean tästä Kouvolan tilanteesta, että edellisen hallituksen aikana siinä oli tämmöinen lakitekninen kömmähdys mutta tosiasia on, että sitä päätöstä ei olla muuttamassa vaan tämän lainsäädännön osalta tullaan tekemään se korjaus. Tämä on tosiasia.

Syrjäytymisen osalta haluan erityisesti todeta sen, että monet sadat nuoret syrjäytyvät sen takia, että ammatillisen koulutuksen paikkoja ei ollut, oppisopimusta ei ollut riittävästi, ammattistarttia ja joustavaa perusopetusta ei ollut kaikkien saatavilla, ja näihin asioihin erityisesti hallitus panostaa. Tämä on aivan mittavan merkittävä toimi syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja iso suunnanmuutos edellisen hallituksen politiikkaan.

Yliopistokeskusten asemaa on tarkoitus hallitusohjelman mukaisesti arvioida. Heti 10. tammikuuta on tarkoitus kokoontua yliopistokeskusväen kanssa. Siellä on myöskin ammattikorkeakouluväkeä, ja katsomme sitä, millä tavalla yliopistokeskuksia tulevaisuudessa kehitetään. Tämä on erittäin tärkeää.

Erityisopetuksen osalta ed. Virolaiselle totean sen, että 18 miljoonaa euroa kohdennetaan juuri oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen kehittämiseen. Tämä on todellakin merkittävä panostus nuorten koulutuksen ja lasten koulutuksen kehittämiseksi. Tarkoitus on todellakin kehittää opettajankoulutusta sillä tavalla, että jokaisella opettajalla on valmiudet erityisopetukseen ja kohdata oppilaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

Ed. Ville Niinistölle totean, että tiede- ja teknologianeuvoston suositus on se tavoite, jota kohti mennään. Tässä budjetissa siihen ei päästy. Merkittäviä panostuksia tuli yliopistoille. Missään nimessä ne eivät ole riittäviä. Siinä mielessä olen ed. Urpilaisen kanssa samaa mieltä samoin kuin monen muun, jotka nostivat esille sen, että yliopistojen voimavarakysymykseen tulee palata. Mutta hieno asia oli se, että palkkakustannuksiin tuli 46 ja 37 toimintamenoihin. Tämä on selkeää lisäystä.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos kaavailtu ammatillisten erityisoppilaitosten omistuspohjan siirto valmistellaan puutteellisesti, pelkään, että olemme jatkossa aivan samanlaisessa tilanteessa kuin Norjassa. Siellä lopetettiin vuonna 94 ammatillisten opintojen näkövammaisten linja ja vastuu opetuksesta siirrettiin alueellisille ylläpitäjille. Tiedän, että mietitään Suomessa tätä säätiöpohjaakin, mutta se ei muuta asiaa.

Näkövammaiset, jotka eivät pärjänneet nimenomaan integroidussa opetuksessa, eivät muutoksen jälkeen enää ole suorittaneet ammattitutkintoa Norjassa. Siellä valtion tilintarkastusvirasto ja läänien tarkastajat ovat antaneet huomautuksia siitä, että erityisopetus ei toteudu, kuten pitäisi. Emme kai me voi Suomessa haluta tällaista missään nimessä. Meillä on oltava jatkossakin taho, jonka vastuulla vaativien erityisryhmien laadukas koulutus on. Valtio on kyllä mielestäni tässä asiassa paras vastuutaho.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme puhuneet paljon viime päivinä väestökehityksestä ja ikääntymisestä. Tätä taustaa vasten on, arvoisa opetusministeri, anteeksiantamaton virhe se, että hallitus on hylkäämässä ammatillisen aikuiskoulutuksen. Pidän tätä erittäin vakavana virheenä, joka itse asiassa on tehty hallitusohjelmaneuvotteluissa, mitä ihmettelen. Te olette hylänneet parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän keskeisen esityksen. Maassa on yli 300 000 keski-ikäistä ihmistä työelämässä ilman ammatillista perustutkintoa. Yli 30-vuotiaitten ikäryhmässä miehissä erityisesti on 20—25 prosenttia. Kun tulee lisää, mitä tekee hallitus? Nolla euroa tähän hankkeeseen. Te olette aiemmin vastanneet, että Noste-ohjelma oli tarkoitettu määräajaksi. Ei se ollut. Oli tarkoitus hyödyntää ne kokemukset ja (Puhemies: Minuutti!) jatkaa sitä ohjelmaa.

Sirpa Asko-Seljavaara  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opetusministerihän sanoi, että yliopistojen määrärahat eivät vieläkään ole riittävät, mutta oletteko täysin perillä, mikä syö näitä määrärahoja? Se on Senaatti-kiinteistöt. Sen viime vuoden tilinpäätöshän päätyi 130 miljoonan euron voittoon, josta rahastoitiin 100 miljoonaa mutta 30 miljoonaa euroa palautettiin valtiolle. Onko siinä mitään järkeä, että yliopistojen määrärahoja nostetaan ja sitten ne toista kautta palautetaan?

Hannakaisa Heikkinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On juuri niin kuin tässä salissa on syksyn aikana hyvin kiivaastikin keskusteltu, että hoitohenkilökuntaa tarvitaan maassamme lisää. Tämä ei kuitenkaan ole erityisesti vanhustenhoidossa ainoa ongelma. Ehkä vieläkin suurempi huolenaihe tulisi olla, että vanhuksia hoitavilla on tällä hetkellä puutteelliset tiedot työstään eli juuri vanhusten hoitamisesta. Alan koulutuksessa ei huomioida läheskään tarpeeksi vanhustenhoitoon liittyviä erityistarpeita. Ongelma näkyy niin vanhemmilla lääkäreillä kuin ammattikorkeakouluista valmistuvilla sairaanhoitajilla ja terveydenhoitajilla.

Jos aidosti haluamme kehittää gerontologista osaamista, täytyy sen näkyä panoksien ohjauksessa. Tarvitaan uusia avauksia, tehokkaampaa ja määrätietoisempaa määrärahojen suuntaamista gerontologiseen koulutukseen ja tutkimukseen niin yliopisto- kuin ammattikorkeakoulutasollakin. Vanhustenhoidon, gerontologisen ja geriatrisen osaamisen vaatimukset sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöltä ovat aivan turhia, jos emme pikaisesti määrärahaohjauksella resursoi paremmin alan koulutusta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Sarkomaalta, millä tavoin te aiotte valvoa sitä hallitusohjelman lupausta, jossa sanotaan, että tuottavuusohjelma ei saa heikentää tutkimuksenteon mahdollisuuksia yliopistossa. Aiotaanko esimerkiksi seurata sitä, mikä opettaja—oppilas-suhde tulee olemaan yliopistoissa jatkossa, ja jos se edelleenkin heikkenee, niin aiotteko vaatia, että koko yliopiston henkilöstö rajattaisiin tuottavuusohjelman ulkopuolelle?

Olisin kysynyt myös siitä, kun hallitusohjelmassa sanotaan, että tullaan parantamaan taito- ja taideaineiden asemaa peruskouluissa lisäämällä valinnaisuutta. Nyt tässä budjetissa ei mitään konkreettista tämän lupauksen lunastamiseksi ole. Aiotteko vaatia, että seuraavaan budjettiin saataisiin jotakin konkreettista tässä suhteessa? (Puhemies: Minuutti on kulunut jo!)

Ed. Asko-Seljavaaran kommenttiin lisäisin sen, että kysymys on erittäin hyvä.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemelle: Aivan juuri näin. Missään nimessä ammatillista erityisopetusta ei siirretä ammatillisen koulutuksen keskuuteen, vaan sen toimintaedellytyksiä on tarkoitus kehittää, luoda rahoitukselliset edellytykset kehittää ammatillista erityisopetusta, niin että erityistä tukea vaativat nuoret varmasti saavat koulutuspaikan. Tänään nimesin työryhmän, ja tuo työryhmä alkaa tehdä työtä yhdessä oppilaitosten kanssa, ja tarkoitus on informoida sivistysvaliokuntaa ja jaostoa heti vuoden alussa.

Ed. Gustafsson, aikuiskoulutusta hallitus ei ole hylännyt. (Ed. Gustafsson: On työryhmä, aivan!) Ensi töikseni melkein nimitin aikuiskoulutustyöryhmän, joka tekee työtään. Aikuiskoulutuksen, juuri niiden henkilöiden, jotka ponnistelevat perus- tai kansakoulun varassa, tilanteen parantamiseksi on opintosetelikokeilu vakinaistettu, tuli ammatillista koulutusta lisää, oppisopimuskoulutusta lisää. Monia toimia on tehty. Noste-ohjelma oli valitettavasti pettymys. Kun katsotaan tilastoja, peruskoulun pohjalta tai kansakoulupohjalta ponnistelevien tilanne ei parantunut. Ne muutamat hyvät käytännöt, joita siitä tuli, otetaan käyttöön, mutta kun sosialidemokraattinen ministeri teki kehittämissuunnitelman, niin Noste-ohjelmaa ei siihen ollut laitettu eli se oli tarkoitus lopettaa. (Ed. Gustafsson: Tarkoitus oli jatkaa sitä uuden tyyppisenä!) — Mitä olen sanonut, se pitää paikkansa, ja se, mitä te totesitte, ei pitänyt paikkaansa.

Ed. Asko-Seljavaaralle totean, että tiedän, että Senaatti-kiinteistöt on haaste. Siksi, kun yliopistouudistus tehdään, tehdään uusi kiinteistöyhtiö, jossa yliopistot ovat itse mukana, ja tavoitteena on juuri se, että vuokrakustannukset ovat kohtuulliset, rahat menevät opetukseen, eivät seiniin.

Ed. Heikkiselle totean sen, että gerontologian tarve on suuri ja yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa katsomme erikoislääkärikoulutuksen tarvetta heti vuoden alussa. Ammattikorkeakoulujen kanssa tavoiteneuvotteluissa tätä asiaa on nostettu esille.

Lopuksi ed. Alanko-Kahiluodolle totean, että sovimme, että tuottavuusohjelma ei kohdistu opetus- ja tutkimushenkilöstöön. Me saimme joustoa kahden vuoden ajan katsoa tätä tuottavuusohjelmaa. Edelleenkin se on todella suuri haaste, ja siksi kiirehdin yliopistouudistusta, niin että yliopistot saavat taloudellisen ja hallinnollisen autonomian, niin että ne eivät ole (Puhemies: 2 minuuttia on kulunut!) enää osana valtionhallintoa, ja sitten tämä ongelma poistuu.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yliopistoverkko on ollut, on ja on tulevaisuudessakin erittäin tärkeä koko maalle ja sen kehittymiselle. Sen tähden kysyn siitä huolesta, mikä on varsinkin maakuntayliopistoissa, arvoisa opetusministeri: Oletteko valmis vakuuttamaan, että maakuntien yliopistot eivät kärsi innovaatioyliopiston perustamisesta nyt ja tulevaisuudessa, että rahoitus varmasti turvataan eikä vedetä sieltä pois?

Toinen kysymys: Kun ministeri Wallin totesi, että on kannettava huolta siitä, että opintotuki säilyy eikä jää 15:tä vuotta odottamaan, oletteko valmis siihen, että se sidottaisiin indeksiin, jolloin se ainakin pysyisi ostovoimaltaan ajan tasalla?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veikkausvoittovarojen alkuperäinen tarkoitus pysyy, ja tekijänoikeudet pysyvät OPM:ssä. Kiitos hallitukselle siitä, että kuuntelitte myös eduskuntaryhmiä, mutta taistelu tekijänoikeuksista jatkuu. Toivottavasti ei tarvitse näistä veikkausvoittovaroista enää joka vuosi taistella.

Kysyn yliopistoista itse asiassa vähän samaa asiaa kuin ed. Kankaanniemi, eli yliopistojen määrärahat ovat nousemassa muun muassa Tampereen kahden yliopiston kohdalla, mutta lisää tarvitaan. Uusi innovaatioyliopisto yhdistää teknologian ja kaupan ja liimaa ne yhteen taiteilijoilla, mutta miten tärkeinä te näette myös muut tieteet: humanistiset tieteet, yhteiskuntatieteet — me tarvitsemme yhteiskunnallisia innovaatioita — ja myös lääketieteen? Mistä se raha superyliopistoon otetaan? Eihän se pelkästään tule yksityisiltä sponsoreilta. Tämä asia kovasti maakunnissa kiinnostaa tietysti niitten yliopistojen ihmisiä.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on aikaisemmin ministerin kanssa olleessa keskustelussa tullut hyvin esiin se, että ruotsinkielisten opettajien määrä Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa on riittämätön. Tällä hetkellä on poikkeuksellisia tai tilapäisiä koulutusjärjestelyjä olemassa, mutta se ei vieläkään riitä. Puhutaan nimenomaan henkilöstöstä, jolla ei ole pätevyyttä, ja koulutus tapahtuu muualla Suomessa, jolloin he eivät sitten palaa etelään enää, koska he ovat siltä alueelta. Onko tähän olemassa nyt minkäänlaisia järjestelyjä, jotta saataisiin päteviä opettajia myös Etelä-Suomeen?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen verran tuosta aikuiskoulutuksesta, että mielestäni ongelma on se, että tämä työryhmä työskentelee vuoteen 2010 mennessä ja nyt lakkaa Noste-ohjelma eikä ole huomattavissa selkeitä kokonaisuuksia, mitä tähän tilalle ja miten huolehditaan nyt tästä kohderyhmästä, joka tässä Nosteen piirissä on ollut.

Mitä tulee yliopistojen perusrahoitukseen, niin se on ongelma nyt, että kaikkien näiden toimien seurauksena kokonaisuudessaan budjetti edelleen valitettavasti on miinusmerkkinen johtuen näistä tuottavuusohjelmista ja muista. Minulla on tässä lukuisa määrä asiantuntijalausuntoja eri yliopistoista, missä tämä sama ongelma todetaan. Jos tosiasiassa budjetti on pakkasen puolella, se on oikeasti iso ongelma, jolle toivon voitavan nopeasti jotakin tehdä.

Kaiken kaikkiaan se taso, mitä tarvitaan, on 50 miljoonaa euroa per vuosi, siitä lähdemme taistelemaan tulevina vuosina ja vaihtoehtobudjettiimme sisältyy tämä taso.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle totean, että näiden lisäyksien jälkeen, mitä yliopistoille tuli, pakkasella ei olla, mutta tiede- ja teknologianeuvoston vaateista on vielä tavoiteltavaa. Siellä on 5 plus 5 plus 7 ja vielä 46 miljoonaa niihin palkkakustannuksiin, miinuksella ei olla, se ei pidä paikkaansa.

Ed. Matikainen-Kallströmille totean sen, että opettajankoulutuksen määrää on arvioitava. Meillä on opettajankoulutus erittäin laadukasta, ja todella tärkeää on, että opettajankoulutus vastaa sitä tarvetta koko Suomessa. Tämä on valtakunnallinen kysymys.

Ed. Nordmanille totean, että tuo liikunta-asia on yksi keskeinen tavoite, ja tärkeää on, että kouluissa kaikin tavoin aamu- ja iltapäivätoiminnassa sekä kerhotoiminnassa siellä aihekokonaisuuksien sisällä välituntia rytmittämällä pidemmäksi katsotaan sitä liikuntaa. Olen valmis myöskin arvioimaan tuntijaon opetussuunnitelmien perusteet, mutta ne ovat juuri tulleet voimaan. Siksi ei heti ensimmäiseksi tätä toimea tehdä. On myöskin lasten ja nuorten politiikkaohjelmassa keskeinen tavoite lisätä liikuntaa, mutta se on ministeri Wallinin postilla.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Ed. Nordmanille: Tosiaankin, kuten ministeri Sarkomaa äsken totesi, siellä on nyt hyviä ajatuksia putkessa. Lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointiohjelma, politiikkaohjelma, on myöskin hyvä väline tässä. Valtion liikuntaohjelman kolmas vaihe tulee myöskin sisältämään erittäin hyviä linjauksia lasten liikunnan lisäämiseksi. Myöskin veikkausvoittovarojen osalta voi sanoa, että tähän korjattuun esitykseen sisältyy 200 000 euroa lisää lasten ja nuorten liikunnan edistämiseksi, joten kyllä tässä ollaan nyt hyvällä tiellä.

Ed. Pentti Oinoselle: On kaikki syyt tukea suomen kieltä ja suomalaista kulttuuria, Suomen kulttuuria Ruotsissa. Muun muassa Suomen television näkyvyyttä Ruotsissa tulee turvata, ja se onkin turvattu budjettivaroin. Mitä tähän hankkeeseen tulee, mihin viittasitte, jos vastaavanlainen hanke lähtee liikkeelle Ruotsissa, niin olen omalta osaltani valmis tukemaan sitä, mikäli vaan toimialaani mahtuu ja varmaan mahtuukin.

Ed. Kankaanniemelle: On syytä harkita opintotukeen liittyviä asioita perusteellisesti, jotta ei tämmöisiä jälkeenjääneisyyksiä pääsisi taas syntymään. Tällä hetkellä sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtiva työryhmä harkitsee myöskin opintotukea perustulona, perusturvana. Tältä osin jään odottamaan niitä linjauksia, mitä sieltä tulee. Sillä aikaa ja sitä odotellessa on syytä keskittyä niihin parannuksiin, joihin muun muassa ed. Ville Niinistö äsken viittasi, elikkä muun muassa perheellisten opiskelijoitten toimeentuloon ja tilanteeseen.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta paheksuu mietinnössään sitä, että lähes vuosittain valtion talousarvioesitystä on jouduttu korjaamaan eduskunnassa eri erityisryhmien koulutus-, kirjasto- ja muiden vastaavien palvelujen määrärahan osalta. Kyseessä ovat kuitenkin koko budjetin näkökulmasta hyvin vähäiset summat. Valiokunta painottaa, että valtion tulee huolehtia velvollisuuksistaan niitä kohtaan, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja jotka eivät itse välttämättä pysty tiukkaamaan oikeuksiensa toteutumista. Olkoon tämä hallitus inhimillinen ja välittävä, sillä politiikkaa kaipaavat erityisesti ne, joiden ääni ei tahdo tässä kovassa ja minäkeskeisessä yhteiskunnassa kuulua.

Arvoisa puhemies! Vanhustyö tarvitsee lähitulevaisuudessa paljon ammattitaitoisia työntekijöitä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutus ja alalle kouluttautuvien ja alasta kiinnostuneiden rekrytointi ovat lähivuosien vanhustenhuollon kriittisiä kulmakiviä. Vanhustenhoidon ja vanhustenhuollon koulutuksen lisäämiseen ei riitä vain alan koulutuspaikkojen lisäys. Tarvitaan myös osaavia opettajia, jotka osaavat gerontologiaa oman oppiaineensa näkökulmasta. Uusien koulutuspaikkojen lisäksi tarvitaan jo olemassa olevien koulutusohjelmien muuttamista niin, että kaikkien sosiaali- ja terveysalan ammattiryhmien koulutusohjelmiin sisältyy vanhustenhoidon ja vanhustenhuollon koulutusta kyseessä olevan ammattialan näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Suomi on niittänyt jälleen viime aikoina kunniaa kansainvälisessä Pisa-tutkimuksessa. Tällä kertaa muun muassa nuortemme luonnontieteellinen osaaminen todettiin huipuksi. Tämä on sinänsä hienoa, mutta toisenlaista kieltä koulumaailmasta kertovat lasten pahoinvointi kouluissa ja vaikkapa Jokelan traaginen tapaus. Tulisikin kysyä, mitä koululta ja toisaalta lapsilta odotetaan.

Nykyistä tärkeämmälle sijalle kilpailuhenkisyyden sijaan nostaisin lasten ja nuorten kasvamisen tasapainoisiksi ihmisiksi ja kansalaisiksi. Koulusta tulisi saada onnistumisen elämyksiä niidenkin, jotka eivät ole teoreettisesti lahjakkaita.

Taide- ja kädentaitoaineiden sekä koululiikunnan asemaa tulisikin miettiä vakavasti uudelleen. Myös teoreettisesti lahjakas lapsi saa näistä iloa ja esimerkiksi kotitaloudesta lisäksi sellaisia yleisiä taitoja, joita ei välttämättä nykyään enää opita kotoa. Kuinka keitetään perunat? Entä kuinka pestään villapaita? Nämä asiat eivät ole nykynuorille itsestäänselviä.

Myös kouluterveydenhoito on alue, missä säästämisestä maksetaan nuorten vartuttua korkeaa hintaa. Kattavalla kouluterveydenhuollolla voidaan päästä varhain käsiksi ongelmiin, jotka myöhemmin havaittuina ja hoidettuina tulevat niin yksilölle kuin yhteiskunnalle kalliiksi.

Arvoisa puhemies! Lopuksi pari sanaa koko Itä- ja Keski-Suomellekin tärkeästä asiasta, nimittäin hammaslääketieteellisestä koulutuksesta.

Tämä asia ei oikeastaan edes ole alueellemme niinkään koulutus-, vaan ennen kaikkea terveyspolitiikkaa. Itä-Suomen hammaslääkärin viroista on nimittäin täyttämättä nyt jo melkein neljännes. 15 prosenttia Itä-Suomen nykyisistä terveyskeskushammaslääkäreistä jää eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä ja heistä puolet jo lähimmän viiden vuoden aikana. Jo nyt Itä-Suomessa on kuntia, joissa ei ole yhtään hammaslääkäriä virassa. Jokainen varmasti ymmärtää, ettei silloin voi toteutua lailla säädetty oikeus peruspalvelujen tasapuoliseen saatavuuteen.

Nyt toivoisin tältä lopulta, että ministeri Sarkomaa kuulisi, mitä kansanedustajalla on sanottavaa.

Arvoisa puhemies! Kesällä selvitysmies esitti varsin perustellusti hammaslääkärikoulutuksen palauttamista Kuopion yliopistoon Itä- ja Keski-Suomen hammaslääkäritilanteen korjaamiseksi. Jos ja kun nähdään, että myös Pääkaupunkiseudulla on hammaslääkäripulaa, niin toki Helsingin yliopiston hammaslääkärikoulutuksen määriä voidaan osaltaan lisätä. Nämä asiat eivät ole toisiaan pois sulkevia. Turhaa vastakkainasettelua ei tulisi tehdä sinne, missä sitä ei todellisuudessa ole. Toivon, että ministeri Sarkomaa pystyy päätöstä tehdessään näkemään tämän asian paitsi koulutuspoliittisena myös hyvin tärkeänä alue- ja terveyspoliittisena kysymyksenä.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn tässä hammaslääketieteen koulutusasiassa Kuopion osalta ehdottomasti siihen, mitä edellä oleva puhuja, ed. Hannakaisa Heikkinen sanoi.

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesitys ehdottaa tosiaan OPM:n hallinnonalalle yli 400 miljoonaa euroa enemmän resursseja kuin kuluvana vuonna, ja opiskelijoitten kannalta tietenkin mukavinta ovat nämä opintorahan korotus 15 prosentilla ja omien tulojen vapaan rajan nousu 30 prosentilla. Myös liikunnan ja nuorisotyön määrärahojen kasvu on positiivista. Se edesauttaa esimerkiksi nuorten työpajojen vakinaistamista, mistä aikaisemmin debatissa jo puhuttiinkin. Hyvää on myös se, että veikkausvoittovarat päätettiin käyttää siihen, mihin ne arpajaislain ja veikkausvoittovaroista annetun lain mukaan ovat tarkoitetut, eli edunsaajien varsinaisen toiminnan tukemiseen.

Huolenaiheitakin riittää. Debatissakin on mainittu teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden kohdentuminen kunnissa siten, että kuntien rahoitusosuudet kulttuurilaitoksille vähenevät, kun valtionosuudet kasvavat. Nehän on toki tarkoitettu sinänsä vahvistamaan näiden laitosten toimintaa. Mutta itsemääräämisoikeus kunnilla tietenkin näissä on.

Yliopistojen toimintamenoihin varsinaisessa talousarvioesityksessä osoitettu lisäys, 20 miljoonaa euroa, ei ollut riittävä, ja valtiovarainvaliokunta halusikin mietinnössä ohjata yliopistoille lisää vielä tuon 5 miljoonaa ja yliopistokeskusten 500 000 euron leikkaus torjutaan. Pitkään ajetusta ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tukemisesta saatiin myös pää auki, vaikkakin pienesti. Oppilaitosten perustamiskustannuksiin lisättiin puoli miljoonaa euroa, vaatimatonta, sen toki myönnän. Rakentamiskustannuksethan ovat kasvaneet voimakkaasti.

Erityisen tyytyväinen olen koko valiokunnan tuen ilmaisusta etenkin Savonlinnan opettajankoulutuslaitokselle. Toivonkin, että ministeri jakaa huolen Savonlinnan okl:n normaalikoulun rahoitusvajeesta. Harjoittelukouluthan ovat nyt saamassa tuon 1 miljoonan euron lisämäärärahan, kiitos jaoksen. Valtiovarainvaliokunnan lisäys museoiden korjaukseen on taas merkittävä, 1,5 miljoonaa euroa, ja se kohdistetaan muun muassa Savonlinnan oopperajuhlien turvaamiseksi tehtävään linnan välttämättömään korjaukseen ja Hämeenlinnan sekä Tamminiemen korjaukseen.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen valtionosuuden lisäpanostus sekä yliopistojen perusrahoituksen lisäys parantavat edelleen koulutuksemme laatua. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkojen lisäys 2 000:lla ja oppisopimuskoulutuksen 1 600 opiskelijan lisäpaikat ovat vastaus monelle urapolkuaan etsivälle. Tuo aikaisemmin mainitsemani opintosetelin käyttö on tärkeää tosiaan esimerkiksi maahanmuuttajille ja erityisryhmille, kuten vähävaraisille, ja siksi tuo 200 000 euroa lisätäänkin noihin kansalais- ja kansanopistojen opintoseteliavustuksiin.

Mutta myös lapsiperheisiin panostusta on jatkettava. Asian tärkeys on auennut uudessa valossa meitä kaikkia koskettaneiden Jokelan koulusurmien jälkeen. Lasten tai lapsiperheiden pahaa oloa ei pidä väheksyä, sillä juuri perheiden ongelmat heijastavat sitä, miten meillä ylipäänsä menee. Vanhasen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lapsiperheiden aseman edelleenparantamiseen. Nythän on käynnistetty muun muassa lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelmaa, jonka avulla sitten etsitään keinoja kaikilla sektoreilla paneutua lapsiperheiden ongelmien ratkomiseen ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn. Uusi lastensuojelulaki antaa eväitä entistä varhaisempaan puuttumiseen eri tahoille.

JJR-kunnissa on muun muassa lapsiperhehankkeen myötä yhteistyömuotoja saatu vakinaistettua melko hyvin. Nyt näille kolmelle kunnalle, Joroinen, Juva ja Rantasalmi, on ollut tekeillä lapsipoliittinen toimintaohjelma, joka painottaa erityisesti lasten ensimmäisiä elinvuosia. Vanhemmilla on toki aina ensisijainen kasvatusvastuu. Heidän tehtävänsä on huolehtia kaikista lasten perustarpeista. Kuitenkin syrjäytymisvaaran voi nähdä usein jo ennen kouluikääkin ammattilaisten silmin. Myös lapsen murrosiässä voivat tukea tarvita niin lapsi kuin vanhemmatkin. Paras tulos saadaan varmasti aikaan, kun ulkopuolelta havaituissa ongelmissa vanhemmat ovat yhteistyössä aktiivisesti mukana lapsen parhaaksi.

Arvoisa puhemies! Maa- ja kotitalousnaisten toimintaan olisi hyvä saada lisää rahoitusta, onhan heidän toimintansa merkittävää läpi koko Suomen erilaisen yritys-, maisemanhoito- ja kotitalousneuvonnan ja terveyskasvatuksenkin osalta. Hyvinvointiala on nouseva sektori, jonka avulla myös maaseudulle syntyy uusia työpaikkoja, ja yritystä kehittäessä voi apua saada esimerkiksi maa- ja kotitalousnaisten neuvojilta ympäri Suomen. Tietenkin myös kuntien panos koko sen alueen ja maaseudun kehittäjänä on erittäin tärkeä, ja tuo kyläläisten omaehtoinen työ on noussut merkittävään asemaan myöskin. Sinnehän kylätoimintaan tuli nyt tuo 80 000 euron lisäys.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että nykyinen hallitus on ryhtynyt tälläkin hallinnonalalla tarmokkaasti toimeen edelliseltä hallituskaudelta jääneiden monen eri epäkohdan poistamiseksi. Hallitus on kiinnittänyt muun muassa huomiota peruskoulunsa suorittaneiden nuorten jatkokoulutukseen, sijoittumiseen. On huolestuttavaa, kuinka suuri osa, noin 5 prosenttia, ikäluokasta syrjäytyy jo tässä vaiheessa ja jää ilman ammattiin valmistavaa koulutusta. Keinoja tämän tilanteen parantamiseksi on etsittävä väsymättä.

Toinen huolestumisen aihe on opintonsa keskeyttävät nuoret ja nuoret aikuiset. Tutkimuksessa on ilmennyt hyvinkin erilaisia syitä keskeyttämiselle. Syynä on ollut esimerkiksi alkumetreillä väärä alanvalinta, joka huomataan vasta opintojen jo alettua, tai toisaalta loppumetreillä liian suuret paineet opinnäytetyön tekemisessä. On hyvä, että ongelmat ja syyt niihin tiedostetaan ja niihin puututaan. Paljon opintokapasiteettia menee hukkaan, mikä on yhteiskunnassa ongelma, mutta erityisesti opiskelijan itsensä henkilökohtainen vastoinkäyminen. Opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantaminen hallitusohjelman mukaisesti toteutuu jo heti ensi vuonna.

Innovaatioyliopisto on saanut budjetissa oman kertaluontoisen määrärahansa, joka on tarkoitus käyttää tämän uuden perustettavan yliopiston yhdistymisestä aiheutuviin menoihin. Siitä ei riitä varsinaisen toiminnan tai resurssien parantamiseen. Onkin tärkeää muistaa, ettei huippuyliopisto synny pelkästään voimavarojen yhdistämisellä. Tarvitaan myös käytössä olevien resurssien lisäämistä, joten tässä yhdyn kyllä täysin ministerin huoleen. Vanhentuneet tutkimuslaitteet ja surkea opettaja—oppilas-suhde ovat perintöä edelliseltä hallitukselta, jonka myöntämät korotukset yliopistojen määrärahoihin valuivat vuokrina Senaatti-kiinteistöjen taskuun. Tämä on huomioitava tulevissa budjeteissa, jottei hyvin alkanut innovaatioyliopisto jää pelkäksi torsoksi maailman huippuyliopistojen kiriessä kehityksessä kaukana horisontissa.

Innovaatioyliopisto on nähtävä suomalaisen yliopistomaailman lippulaivana. Se avaa väyliä koko tiedeyhteisölle ja tuo samalla synergiamahdollisuuden kaikille yliopistoille. Siksi Suomessa tarvitaan myös vahva maakunnallisten yliopistojen verkosto, jonka tarpeita ei saa unohtaa. Nämä asiat eivät ole eivätkä saa olla toistensa kilpailijoita. Esimerkiksi Suomen elinkeinopolitiikankin kannalta rikastus- ja louhintatekniikan opetus olisi pikaisesti aloitettava Oulun yliopistossa yhteistyössä TKK:n kanssa.

Arvoisa puhemies! Liikuntapolitiikassa on huomioitu runsaslukuinen vapaaehtoisten toimijoiden joukko. Yli puoli miljoonaa kansalaista osallistuu vapaaehtois- ja kansalaistoimintaan esimerkiksi urheiluseuroissa. Heidän koulutuksensa kehittämiseen kiinnitetään nyt huomiota. Liikuntapaikkojen rakentamisen tukeminen ja niiden huomioon ottaminen jo yhdyskuntasuunnittelussa on pitkäjänteistä politiikkaa kansalaisten terveyden hyväksi. Terveysliikunnan merkitys vaikkapa ylipainoisuuden tai diabeteksen ehkäisemiseksi on yksi hallituksen liikuntapolitiikan painopisteistä. Erityisen tyytyväinen olen hallituksen päätöksestä jakaa veikkausvoittovarat sittenkin vain lain määräämiin kohteisiin: urheilun ja liikuntakasvatustyön, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen. Asiaa koskeneet omat talousarvioaloitteeni jäävät nyt käsittelemättä, mutta hyvä niin. Nykyinen hallitus ja ministerit, niin kuin sanoin alussa, ovat tarmokkaasti ryhtyneet tälläkin hallinnonalalla erittäin tarpeellisten uudistusten toteuttamiseen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Veikkausvoittovarat ovat nyt ohjautumassa hyväksyttäviin tarkoituksiin. Tässä välillä oli kuitenkin kohtuuttoman pitkä väärien signaalien aika. Minä toivon hartaasti, että arvoisa kulttuuriministeri tekee kaikkensa sen hyväksi, että tuo jakso onnistutaan myöskin kansainvälisesti. Neuvotelkaa Laihon kanssa ja tehkää taktiikka sen homman hoitamiseksi, muuten meille käy ohkoosesti tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu syrjäytymisestä, opintojen keskeyttämisestä, kaikesta mahdollisesta sellaisesta ja lisäksi vielä sitten hyvänä asiana työpajatoiminnan vakinaistamisesta. Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että kaikki eivät ole ihan miettineet sitä, mikä opetuksen tehtävä tällaisena aikana on, se on itse asiassa ollut se ihan iät ja ajat. Se on nimenomaan opettaa ihminen tekemään oikeita kysymyksiä. Nimittäin oikeat vastaukset muuttuvat ajassa. Jos niillä tiedoilla, joilla ensimmäisen yliopistotutkintoni vuonna 60 suoritin, pitäisi nyt tänä päivänä olla yksinomaan maailman turuilla kilpailemassa paikasta auringossa, tulisi tulokseksi diplomi-improbatur, välittömästi hylätty.

Tiede on muuttunut, kehittynyt, tuonut uutta tietoa. Nyt arvioidaan merkityksiä aivan uudella tavalla. Tämä tarkoittaa silloin sitä, että koulutuksen perustehtävä pitää kaikissa yhteyksissä pitää kirkkaana mielessä. Opetuksen taitoa pitää pystyä kehittämään ajassa, ja erittäin tärkeää on se, että jos on tutkintoon tähtäävästä koulutuksesta kysymys, niin sen ohjaaminen ja valvonta tapahtuu yhdestä pisteestä. Ei voida ajatella sitä, että tutkintoon johtavan koulutuksen ohjaus ja valvonta hajautetaan eri ministeriöön. Tämä on aivan kuolleena syntynyt ajatus, (Ed. Gustafsson: Puhuja on täysin oikeassa!) ja — täytyy toivoa, että se, mitä luin lehdestä tänä aamuna, oli toimittajan virhe taikka väärään ymmärrykseen perustuva asia. (Ed. Gustafsson: Eikö ministeri Cronberg esittänytkään sitä?) — Minä en tiedä sitä. Muuta kuin minä kerron vaan, mitä minä lehdestä luin, ja toivon, että se ei ollut totta. — Tämä on erittäin tärkeä asia. Tässä pitää olla jyrkkä ja määrätietoinen.

Aivan erikoiseen merkitykseen tämä tulee myöskin työpajatoiminnan kohdalla. Ajatellaanpa sitä, ketä sinne työpajaan ohjataan. No, juuri niitä, jotka eivät ole osanneet niitä oikeita kysymyksiä tehdä ohjatakseen omaa elämäänsä, ohjautuakseen oikeaan maaliin työelämässä. Sehän tarkoittaa sitä, että sillä opettajalla, ohjaajalla, joka siellä työpajassa yrittää tästä äärimmäisen vaikeasta tehtävästä selviytyä, pitää olla aivan erityisopettajan huippukyvyt kerta kaikkiaan, ja tehtävän vaativuusaste kasvaa joka ikinen päivä. Ajatellaan nyt, että Sailaksen tilastojen mukaan yksi ikäluokka on kadoksissa suurin piirtein nuorta väkeä. Tämä on äärimmäisen vakava asia. Tässä suhteessa ei ole missään nimessä hajautukseen varaa meillä, ei missään nimessä, vaan päinvastoin kokoamiseen. Erittäin tärkeää on myöskin se, että jos tutkintotodistus on kourassa, niin työhönottajan pitää tietää, mitä sen tutkinnon takana, sen todistuksen takana on. Ja silloin sen täytyy olla koordinoitua, sen pitää olla yhdestä pisteestä ohjattua toimeliaisuutta.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkinen, tuossa vähän harrastin liikuntaa, mutta silti kyllä kuuntelin teidän puhettanne. Erityisesti tämä hammaslääkärikoulutus on sellainen asia, jossa tarvitaan toimia. Hallitus on sitoutunut siihen, että koko väestö saa suun terveydenhuollon palvelut. Hammaslääkäreiden koulutusta tullaan lisäämään. Kehittämissuunnitelmassa tehtiin päätökset. Sitä lisätään kaikissa tiedekunnissa. Osana rakenteellisen kehittämisen suunnitelmaa, joka tehdään 2008, on tarkoitus arvioida se Kuopion tilanne. Tapasin juuri eilen Kuopion ja Joensuun rehtorit, samoin Savonlinnaan olen menossa tuossa tammikuussa ja katsomme sitä opettajankoulutusta, eli yhdessä yliopistojen kanssa katsotaan tämä rakenteellisen kehittämisen ohjelma, ja hyvin tärkeää on se, että hammaslääkäreitä todellakin alueellisesti on riittävästi.

Sitten ed. Saariselle tästä Senaatti-kiinteistöasiasta. Hetkessä sitä ei saa kuntoon. Iso haaste yliopistoille on korkeat vuokrat. Tarkoitus on todellakin tehdä uusi kiinteistöyhtiö, jossa yliopistot ovat mukana, niin että vuokrat saadaan pidettyä kohtuullisena ja sitä kautta tehdään myöskin vakavaraiseksi autonomiset yliopistot. Mutta se tulee yliopistolaissa sitten 2009 keväällä eduskuntaan. Silloin teillä on mahdollisuus tukea sitä ja viedä eteenpäin.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen otti todella tärkeän asian esille, opetuksen taidon ja opettajien merkityksen siinä oppimisessa. Nyt olemme puhuneet tästä opettaja—opiskelija-suhteesta, että jo sinänsä on todella meillä niin, että opiskelijoita yhdellä opettajalla on paljon. Nyt eri tasoilla, ei pelkästään perusopetuksessa, vaan nimenomaan yliopistoissa ja ammatillisessa opetuksessa, kun opettajia on liian vähän, niin me olemme siirtyneet siellä esimerkiksi sillä tavalla, että opiskelijat itseohjautuvasti etsivät tietoa, ja se lähiopetuksen tuntimäärä on vähentynyt. Minä haluan esittää tässä sen huolen myös, että jos me pyrimme siihen hyvään opetuksen tasoon ja laatuun ja sitä kautta oppimiseen, niin miten me voimme vahvistaa tätä lähiopetusta ja sitä kautta semmoista reflektointia, sitä filosofointia, keskustelua, mitä professoreitten ja opiskelijoitten välillä syntyy.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puhuttiin hammaslääketieteen opetuksesta. Puhuisin myöskin yleensä humaanilääketieteen opetuksesta ja siitä, että meillä on terveyskeskuslääkäreistä todella pulaa. Parikymmentä prosenttia viroista alkaa olla varsinaista hoitajaa vailla. Näin ollen kysyisin arvoisalta opetusministeriltä, onko nyt suunnitelmia, että lääkärikoulutuksessa painotettaisiin tätä terveyskeskusosuutta ja motivoitaisiin opiskelijat ja vasta valmistuneet nuoret lääkärit nimenomaan terveyskeskukseen ja siihen työympäristöön, joka tietysti on haasteellinen mutta voi olla nimenomaan nuorille lääkäreille myös erittäin innostava. Tätä kysyisin.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Sarkomaalle, että nostitte esiin Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen. Sen kehittäminen ja eteenpäinvieminen on parasta mahdollista alueellistamispolitiikkaa. Kiitokset myös valiokunnalle, joka päätti viisaasti lisätä opettajankoulutuslaitosten harjoittelukoulujen rahoja miljoonalla eurolla. Tekstissä on erikseen mainittu, että lisämäärärahoja tarvitsee nimenomaan muun muassa Savonlinnan harjoittelukoulu. Kyseinen koulu tarvitsee 70 000 euroa 7.—9. luokkien perustamiseen. Jos nuo luvatut rahat jaetaan tavanomaisella jakoprosentilla, on Savonlinnan osuus kuitenkin vain 35 000 euroa, joka ei tähän tarkoitukseen riitä. Siksi haluankin kysyä ministeriltä, miten nuo valiokunnan päättämät rahat on tarkoitus jakaa.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu syrjäytymisen ehkäisystä ja varhaisen puuttumisen merkityksestä. Haluankin muistuttaa, että 60 000 lasta on lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä tällä hetkellä, kokonainen iso ikäluokka, noin 16 000 lasta, sijoitettuna kodin ulkopuolelle, ja lisää tulee joka vuosi. Millä tavalla opetus- ja sivistyspuoli lähtee todella tekemään yhteistyötä poikkihallinnollisesti järeiden varhaisen puuttumisen keinojen lisäämiseksi niin varhaiskasvatuksessa, koulumaailmassa kuin sitten myöhemminkin? Jo 8-vuotiaan pojan häiriökäyttäytymisestä voidaan ennustaa aikuisuuden mielenterveysongelmat ja itsemurhariski jne. Tarvitaan todella uusia järeitä keinoja tämän ongelman helpottamiseksi.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että varmaankin pienenevät ikäluokat tuottavat lisäresursseja kouluihin, mutta eivät välttämättä riittävässä määrin. Tällä hetkellä on nähtävissä, että lähes jokaisessa koulussa joka kolmas oppilas tarvitsisi erityisopetusta, ja hyvin monelle tämä ei ole mahdollista. Samoin itse asiassa monen kehitysvammaisen tai oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevan koululaisen kanssa helpoin ratkaisu olisi lisätä henkilökohtaisia koulunkäyntiavustajia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että esimerkiksi tässä budjetissa ei ole tarkoitus panostaa siihen, että erityisopettajien määrää lisättäisiin tuntuvasti tulevaisuudessa kaikilla koulutusasteilla, ei myöskään koulunkäyntiavustajia. Onko mahdollisesti niin, että tulevissa budjeteissa hallitus aikoo puuttua näihin kipeisiin kysymyksiin?

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vuoden 2006 syksyllä ammatilliseen peruskoulutukseen tulivat opiskelijoiden ammattiosaamista arvioivat näytöt, jotka toteutetaan yhteistyössä ammatillisen oppilaitoksen ja työelämän kanssa. Kysyn ministeriltä: miten näyttöjärjestelmän toteuttaminen on onnistunut?

Hannakaisa Heikkinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä, mitä ministeri Sarkomaa juuri kertoi hammaslääketieteellisen opetuksen aloittamisesta uudelleen Kuopion yliopistossa. Kuopion yliopistossahan kaikki on valmiina, suunnitelmat ja valmistelut on tehty aina rahoitusta myöten, tarvitaan vain tämä myönteinen päätös. Ja se, mitä juuri halusin tuossa puheenvuoron lopussa korostaa, on se, että on tosi harmillista, että on tullut tällaista vastakkainasettelua hammaslääketieteellisen koulutuksen aloittaminen Kuopiossa versus sitten lisäpaikkojen luominen ja antaminen Helsingin yliopistossa. Emme me tarvitse terveyspuolella eikä opetuspuolella tällaista vastakkainasettelua yhtään enempää. Jos on halua, niin opetusta voidaan järjestää molemmissa paikoissa. Ja kunhan nähdään se, että tämä oikeudenmukaisuus toteutuu, meillä on valtava pula hammaslääkäreistä Itä-Suomessa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rauhalalle kerron eräällä tavalla vastauksena ja kommenttina muistikuvan 70-luvun alusta. Olin silloin Helsingin yliopiston pienen konsistorin jäsen. Siellä oli oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina Palmgren-niminen professori, ja hän opetti meille, koko sille johtavalle kaartille, että yliopistossakin, mitä enemmän perusopetuksesta on kysymys, kovimpien professorien pitää olla opettamassa, koska siitä, mikä pohja annetaan, riippuu kaikki. Ja ehkä juuri tämä opetus koko suomalaisesta koulumaailmasta on unohtunut. Ja kun itse olin vastaavassa tehtävässä dekaanina ja yliopiston hallituksen jäsenenä Oulun yliopistossa, niin ei mitään muuta kuin tolkutin vaan tätä samaa tarinaa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasemmalta peräänkuulutettiin erityisopetusta ja avustajia. Tämä budjettihan tuo tuon Pop-ohjelman kautta kyllä merkittävästi eli 18 miljoonaa tähän. Mutta tärkeämpiä minun mielestäni ovat tämänkin hallituksen toimet siihen, että enää tarve ei kasvaisi, eli panostetaan siihen ennaltaehkäisyyn.

On hyvä, että meillä on myös hallitus, joka nyt pitkästä aikaa arvostaa opettajuutta ja tekee tähän opettajien täydennyskoulutukseen merkittäviä satsauksia. Mutta opettajankoulutuksesta sen verran vielä nopeasti haluaisin todeta, että jollain keinolla meidän pitäisi pystyä takaamaan myös se, että miesopettajia saataisiin. Itse en kannata kiintiöitä. Kysyn ministeriltä: Onko hyviä ratkaisuja, miten saisimme laadukkaaseen opettajankoulutukseen lisää myös miehiä?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi olla, että yleissivistävä akateeminen perusopetus ei ole niin arvossa suoraan, mennäänhän tähän tulos—panos-erikoistumiseen.

Mutta se täytyy sanoa, että peruskoulutasolla hallitus on tehnyt hyvää työtä, tulee lisää rahaa. Siellähän on paljon näitä ongelmia, että lapsilla saattaa olla sopeutumisvaikeuksia. Me tarvitsemme pienempiä ryhmäkokoja ja erityisopetusta ja myös kerhotoimintaa. Siellä monesti sellainen lapsi, joka ei muuten menesty koulussa, voi kokea itsensä kuninkaaksi. Tämä on yksi sellainen ratkaiseva merkitys itsetunnon rakentajana lapselle.

Mutta kun opettajien kanssa on keskustellut, niin yksi lähestyvä tai suureneva ongelma on maahanmuuttajien lapset. Meille tulee paljon uussuomalaisia. Miten saadaan heidän opetuksensa järjestymään tulevaisuudessa, onko hallituksella tähän näkemystä?

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt on merkitty vastauspuheenvuoroja edustajille Kerola, Viitanen, Kähkönen, Sirnö, Rauhala. Nyt pannaan kyllä vähäksi aikaa viiva, ja sitten meidän pitää mennä puhujalistaan.

Ed. Pauliina Viitamies merkittiin läsnä olevaksi.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itsekin kuulun siihen joukkoon, joka ennen kaikkea korostaa sitä, että varhaisen puuttumisen tärkeys säästää kustannuksia myöhemmässä vaiheessa, paitsi niitä elämän kustannuksia myös taloudellisia kustannuksia, siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä. Mutta sitten, kun puhutaan putken tulopääasioista, niin siellä yksi ongelma, joka on havaittu, on tämä kuuluisa pakkohaku. Haluaisin kuulla ministerin kannan tähän asiaan. Onko ministeri tutustunut niihin tuloksiin, mitä se on aiheuttanut, ja onko ministerillä tästä syystä intohimoja puuttua tähän asiaan?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Totta kai se on positiivista, että tulee 18 miljoonaa euroa, mutta huomatkaa nyt, arvoisat hallituspuolueen edustajat, se, että kaiken kaikkiaan kuntakenttä on vaikeuksissa. Ja kaiken kaikkiaan, koska kuntakenttä on vaikeuksissa — täällä tuli muun muassa se jo edellä esiin tuotu ongelma esiin, että esimerkiksi kulttuurirahojen lisäys ei mene kuntien vaikeuksien vuoksi kulttuuriin, vaan sitä yritetään laittaa kaikkialle muualle — sen vuoksi sosialidemokraatit esittävät omassa vaihtoehtobudjetissaan yhteensä kuntatalouteen 700 miljoonaa euroa, josta 230 miljoonaa euroa keskittyy siihen, että valtionosuusprosenttia ei laskettaisi, niin kuin nyt lasketaan. Tätä kautta kuntien taloudellinen tilanne kokonaisuudessaan paranisi, jotta kunnissa myös oikeasti voitaisiin, siis muutenkin kuin minkään erillismäärärahojen turvin, (Ed. Vahasalo: Ne korvamerkitään!) normaalin toiminnan osana kehittää koko peruskoulujärjestelmää, koko koulujärjestelmää. Ei voi olla aina vaan projektia projektin perään, vaan koko koulujärjestelmää tulee kehittää, ja kuntataloudella tulee olla siihen riittävästi rahoja.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen ed. Heinosen puheenvuoroa siltä osin, kun hän sanoi, että tämä hallitus arvostaa opettajuutta. Puhuja on ollut 30 vuotta opetustyössä ja rehtorina; kautta aikain suomalainen yhteiskunta on arvostanut opettajuutta, opettajia. Erittäin paljon on satsattu kokeilutoimintaan, täydennyskoulutukseen. Totta kai tässä pientä aaltoliikettä on ollut. Kaikilla mittareilla voidaan todeta, että suomalainen yhteiskunta edelleen arvostaa ja on aiemmin arvostanut opettajia ja opettajuutta. En ymmärtänyt tuota puheenvuoroa.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle todettakoon, että muutama euro per oppilas ei takaa ammattitaitoista ammattilaiserityisopettajaa tai koulunkäyntiavustajaa niitä tarvitseville. Ovatko ed. Heinosen mielestä siis alan ammattilaiset eli opettajat itse väärässä vaatiessaan muun muassa lisää koulutuspaikkoja peruskoulun erityisopettajille, ammattikoulujen erityisopettajille ja lukioitten erityisopettajille? Niissä jokaisessa on todettu, että tällä hetkellä on paljon paljon suunnattomampi tarve kuin mitä alan ammattilaisia nyt on. Minä kysynkin ministeriltä: Onko ministerillä suunnitelma 2 takataskussaan, eli onko todella tarkoitus panostaa siihen, että tulevaisuudessa nämä isot aukot paikataan, jotka koskevat juuri niitä ihmisiä, joilla on vaikeuksia selviytyä koulunkäynnistä, että näille taattaisiin tulevaisuudessa alan ammattilaiset? Ilmeisesti ed. Heinonen on sitä mieltä, että 3 eurolla niitä löytyy.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se 18 miljoonaa tulee tarpeeseen, mutta se ei riitä.

Oikeastaan jatkaisin siitä, mihin ed. Sirnö jäi, että nimenomaan ei pelkästään ennalta ehkäisevään toimintaan, vaan me tarvitsemme juuri siihen, että syrjäytymistä ei tapahdu, koulunkäyntiavustajia ja koulutettuja koulunkäyntiavustajia, joidenka palkka tosiaan on suurempi kuin joku muutama euro. Eli sillä, että meillä on riittävästi koulunkäyntiavustajia tai myös niitä erilaisia oppilashuollollisia opinto-ohjauksen menetelmiä ja hyviä erityisopettajia, me pystymme sitä laatua vahvistamaan. Mutta erityisen huolissani minä olen siitä, että meillä ei ole riittävästi nyt tässä budjetissa koulunkäyntiavustajiin ja erityisopetukseen, siihen kokonaisuuteen, että se 18 miljoonaa minun mielestäni ei riitä siihen.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Merkittävät lisäykset tulevat valtionosuuksiin, samoin perusopetukseen tulee merkittävästi rahaa, jos verrataan viime vaalikauteen. Eli tässä on merkittävä muutos. Toki on selvää, että lisävoimavaroja tarvitaan. Kuntien tilanne on haasteellinen, mutta se on merkittävästi parempi, kun katsotaan taaksepäin.

Ed. Sirnölle totean, että erityisopettajista on suuri pula. Juuri tuli opettajankoulutuksen raportti, ja merkittävä esitys siinä oli se, että erityisopettajia tarvitaan lisää, mutta yhtä lailla, mitä täällä edustaja totesi tuolla oikealla, erityisopetuksen kehittämiseen tulee 18 miljoonaa euroa, niin että kunnissa todellakin on hyvät käytännöt siihen erityisopetukseen, että varhaisessa vaiheessa sitä tukea tarvitaan, että molempia tarvitaan.

Ed. Tiusaselle totean, että tarkoitus on lääkärinkoulutuksessa ja koko terveydenhuollon koulutuksessa panostaa perusterveydenhuoltoon. Tästä ministeri Risikon kanssa olen useasti palaveerannut, ja tulosneuvotteluissa yliopistojen kanssa, samoin tavoitekeskusteluissa ammattikorkeakoulujen kanssa käymme tätä läpi.

Ed. Paloniemelle totean, että aivan, juuri näin, kodin ja koulun (Puhemies koputtaa) yhteistyötä täytyy kehittää, samoin oppilashuoltoa. Siihen on erityisiä voimavaroja laitettu niin, että koko koulu tukisi sitä varhaista puuttumista näitten lasten ja nuorten oireisiin, varhaisessa vaiheessa puututtaisiin, ettei tarvittaisi niin paljon erityisopetusta ja muita raskaita tukitoimia.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä 18 miljoonaa, joka nyt säästyy ja ohjataan tämän Pop-ohjelman kautta, niin on tietysti hyvä perehtyä asiaan ja tutustua, miten se tullaan jakamaan. Ei sitä olla jakamassa jokaista oppilasta kohden. Eli sehän on syntymässä hankerahoitukseksi, jossa se jaetaan näihin toimiin, joilla halutaan erityisesti perusopetusta kehittää ja vahvistaa ja parantaa. Eli pysytään siinä mielessä tietysti niissä tosiasioissa, mitä papereista löytyy.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin sen verran, että niihin tulee ensi vuonna ihan selkeät korotukset. Se löytyy myös täältä paksusta kirjasta. Hallinnonalan valtionosuuksia lisätään yhteensä 183 miljoonalla eurolla. Se on fakta, joka tuossa keltaisessa kirjassa myös on. (Ed. Vahasalo: Täysimääräisenä!)

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Heinonen totesi, tämä 414 miljoonan euron korotus kertoo siitä asenteesta ja suhtautumisesta sivistykseen ja koulutukseen, joka sinivihreällä hallituksella on. Voimme olla hyvin tyytyväisiä siitä, että on tehty näin selkeä panostus koulutukseen ja sivistykseen ja sitä kautta tulevaisuuteen. Näillä rahoilla tehdään merkittäviä asioita. Nämä opetusryhmien kokojen pienentämiseen tähtäävät panostukset, opintotuen korotus ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen jne. ovat osa niitä. Tällä tehdään merkittäviä asioita, joilla näytetään selvää suuntaa ja positiivista suhtautumista suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä koulunkäyntiavustajista. On hyvä, että niitä tietysti on, mutta emme me voi tätä koulutusjärjestelmää ja erityisoppilaiden opetusta laittaa heidän varaansa, vaan kyllä se perusprobleemi ja peruskonsepti ja -keino parantaa tämä tilanne on, että pienennetään opetusryhmäkokoja, jotta sitten opettajalla olisi oikeasti, siis koulutetulla, pätevällä opettajalla, aikaa tälle oppilaalle. Se on parempi kuin suuret opetusryhmät ja sitten kasa koulunkäyntiavustajia siellä joukossa. Se ei vaan toimi. Erityisopetukseen täytyisi päästä niin pian kuin ikinä mahdollista. Varhainen puuttuminen pitäisi aloittaa jo sieltä päivähoidon ja varhaiskasvatuksen puolelta, koska sitten kun ne ongelmat kasaantuvat sinne kouluun, ollaan jo aika myöhässä. Eli tällaisiin asioihin täytyy kiinnittää huomiota.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Yliopistojen rahoitus on riittämätön. Se on varmaan täällä tänä iltana moneen kertaan todettu. Tiede- ja teknologianeuvosto on esittänyt 50:tä miljoonaa yliopistoille, kuitenkin hallituksen puolesta tarjotaan vain 30:tä miljoonaa, ja sosialidemokraatit omassa vaihtoehtobudjetissaan sitten ovat perusrahoituksen turvaamiseksi esittämässä tätä puuttuvaa 20:tä miljoonaa.

Toiseksi, kuntien saamista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista. Arvoisa opetusministeri tietääkin tämän problematiikan. Ne eivät kasva hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle 2008 perustarpeita, palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tavalla. Sen sijaan yksityiset järjestäjät sekä kuntayhtymät saavat koko hyödyn näitten yksikköhintojen korotuksista. Tämä valtionosuuslaskelmakaava kohtelee kaltoin sellaisia kuntia, joissa näitten nuorten määrä suhteutettuna koko väestöön on epäedullinen, ja todella näitten kuntien joukossa on pieniä ja suuria kuntia ja tietyt kasvukeskukset tästä erityisen suuresti hyötyvät. Kuitenkaan kulurakennetta ei voida samalla nopeudella alentaa, kun oppilasmäärät vähenevät, tässä perusopetuslaki antaa tiettyjä rajoituksia. Sosialidemokraatit ovat esittämässä, että tämä valtionosuusprosentti säilytettäisiin ennallaan.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Opintorahaa on luvattu korottaa, se on hyvä asia, mutta me esitämme, että se aikaistetaan ensi vuoden alkuun.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käynyt hyvin ilmi, että meillä on käsiteltävänä hyvä budjettiehdotus opetusministeriön hallinnonalan osalta. Sehän perustuu hyvään hallitusohjelmaan, joka onnistuttiin yhteisesti neuvottelemaan. Niinpä oppositiolla on tietysti äärettömän suuri vaikeus hakea epäkohtia tästä budjetista. Sekin pitäisi tunnustaa, että yhdessä vuodessa ei kaikkia uudistuksia saada läpi. Monia asioita on etenemässä asteittain, jotka perustuvat hallitusohjelmaan sekä ministeri Sarkomaan että ministeri Wallinin toimialojen osalta.

Haluan korostaa koulutusjärjestelmän merkitystä myös aluekehityksen näkökulmasta. Meillä on aikamoinen menestystarina esimerkiksi Oulun yliopisto, joka on merkinnyt koko Pohjois-Suomelle valtavan hienoa kehitysnäkymää. On tärkeää, että nämä maakunnalliset yliopistot myös saavat riittävät voimavarat tulevienkin vuosien aikana samalla tavalla kuin ammattikorkeakoulujärjestelmä ja ammatillinen koulutus. Elikkä kun näitä uudistuksia tehdään, niin voi sanoa evästyksenä sen näkökohdan, että tämä aluekehitysvaikutus täytyy myöskin ottaa huomioon, jotta meillä on riittävän kattava verkosto. Uskon näin, että viisaat ministerit ja viisas ministeri tämän huomioivat sopivalla tavalla.

Muuten täytyy antaa tunnustusta, että erittäin hyvin asiat ovat hallinnassa, ja on ilo kuulla, mitenkä konkreettiset vastaukset löytyvät jokaiseen kysymykseen. Tästä on tulossa myönteinen kausi tällä hallituksella ja meidän ministereillämme.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on todella suitsutettu ensi vuoden opetusministeriön hallinnonalan budjettiesitystä, eikä turhaan. Tästä on, niin kuin edellinen puhuja sanoi, vaikea löytää mitään negatiivista sanottavaa, ja vihdosta viimein on sitten päästy sanoista tekoihin. Lupaukset on lunastettu, kouluväkeä on kuultu, ja olen kouluväen kanssa monta vuotta odottanut tällaista budjettia. Nyt on upeaa, että me tällaisen budjetin saamme. Koulutus on meille tärkeä väline menestyä maailmalla. Kilpailu maailmalla on erittäin kovaa, ja sen vuoksi meidän täytyy pitää erityistä huolta koulutuksesta ja opetuksesta, varjella sitä kuin silmäterää.

Nämä Pisa-tutkimukset ovat olleet meille taas suotuisia, mutta on nähtävä myös niitä heikkoja signaaleja, joita Pisa-tutkimuksessa on tullut. Niitäkin siellä on, ja sen vuoksi me emme voi herpaantua hetkeksikään siltä, että koulutukseen ja opetuksen täytyy todella panostaa rahaa joka vuosi. Pisa-tutkimukset osoittivat myös sen, että meillä on hyvin tasainen tämä oppimistulos maailmalla. Se on hyvä asia. Me pidämme hyvää huolta heikommista, ja erityisopetus on meillä erityisen hyvin kehittynyt. Siihen satsataan ja sitä edelleenkin kehitetään jatkuvasti. Tietenkin tässä asiassa täytyy myöskin huomata se, mikä on oppilaan etu.

Liiaksi ehkä nykyään myöskin integroidaan katsomatta sitä, sopiiko se sille lapselle ja sopiiko se siihen luokkaan ja onko riittävät resurssit. Sekin on erittäin välttämätöntä ja tärkeää, että erityisopetukseen päästään mahdollisimman varhain silloin, kun ongelmat ovat vielä pienet, koska mitä varhemmin sinne päästään, niin sitä helpommin sieltä sitten tullaan takaisin niin sanottuun yleisopetukseen tai normaaliin luokkaan. Näitä välineitä täytyykin kehittää koulutukseen ja opettajille entistä enemmän ja yhteistyötä tehdä myöskin muiden hallintokuntien kanssa.

Mutta toinen pää tässä asiassa ovat nämä huiput ja lahjakkaat. Heidänkin oppimiseensa pitäisi enemmän kiinnittää huomiota. Ihmettelen syvästi sitä, että meidän yhteiskunnassamme sitkeästi ajatellaan niin, että kyllä ne hyvät aina pärjäävät, että ei heihin tarvitse niin kauheasti kiinnittää huomiota tai annetaan jotain lisätehtäviä. Se ei ole sitä, mitä lahjakkaat oppilaat, motivoituneet oppilaat tarvitsevat. Hekin tarvitsevat siitä omasta lähtötasostaan lähtevää opetusta, tavallaan erityisopetusta. Muuten heistä helposti tulee alisuoriutujia.

Hyvä hallitus on nyt satsannut tähän perusopetukseen. Monen monen vuoden jälkeen on nyt tehty tämä ele. Se on aivan upeaa, että myöskin on kiinnitetty huomiota siihen, että se raha, joka ikäluokkien pienenemisestä säästyy, myöskin sitten laitetaan sinne perusopetukseen. Tämä hankerahoitus on nyt sitten menossa, ja sitä avustusta voidaan hakea vielä 21. päivään asti tätä kuuta. Myöskin meidän sivistysvaliokuntamme piti erittäin tärkeänä sitä, että tämä raha ohjautuu juuri siihen, mihin se on tarkoitettu.

Lisäksi valiokuntamme kiinnitti huomiota aikaisemmin syksyllä lausunnossaan budjetista yliopistojen perusrahoitukseen. Sekin nyt sitten on tulossa kuntoon. Samoin valtion ammatillisiin erityisoppilaitoksiin tulee lisää rahaa. Aivan hurja on tilanne, että aikaisemmin ne on jätetty ilman riittäviä määrärahoja. Myöskin valiokuntamme kiinnitti huomiota veikkausvoittovaroihin ja siihen, että veikkausvoittovaroilla ei saa rahoittaa asioita, jotka itse asiassa kuuluvat valtion budjettiin. Nyt on sekin asia hyvin hoidettu.(Puhemies koputtaa)

Mitä tulee tähän liikunnan lisäämiseen, niin on monta keinoa, millä koulussakin voidaan liikuntaa lisätä: erilaisin välituntileikein, kerhotoiminnalla ja vaikka millä tavalla. On tärkeää, että hyvin monipuolisesti sitä lisätään. Tietenkin on ajatuksena myöskin se, että mehän olemme tuntijakoa noin kerran 10 vuodessa aina muutelleet, niin ehkäpä senkin aika tässä aika pian on.

Mutta vielä, arvoisa puhemies, viimeisenä asiana haluaisin todeta sen, ja omana henkilökohtaisena toiveenani on aina ollut, että tämä koulutus voisi järjestelmänä pysytellä kokonaisuutena yhden hallintokunnan alla, ja mielelläni siirtäisin opetusministeriön puolelle (Puhemies koputtaa) niitä koulutuksia, jotka ovat tällä hetkellä työministeriön puolella.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Budjetti ja sen lisäykset sisältävät paljon hyviä asioita koulutukselle. Mutta haluankin tässä enemmänkin lähteä pohtimaan sitä, mitkä ovat Suomen tulevaisuuden haasteet, ja sitä, miten tämä budjetti vastaa varsinkin koulutuksen osalta näihin haasteisiin. Meillä tulee olemaan resursseista niukkuutta niin koulupuolella kuin yleisesti koko makrotalouden näkökulmasta. Ikääntymiselle emme voi mitään, ja samalla kun työllisten osuus väestöstä vähenee, hoivan ja muiden palvelujen tarve kasvavat. Siksi on tarpeen myös koulutuksen puolella pohtia sitä, millä tavalla koulutus voi olla tilannetta ratkaisemassa. Mitkä ovat luontevia paikkoja tehdä asioita toisin, asettaa kysymyksiä, kyseenalaistaa? Resurssien järkevää käyttöä on ainakin päällekkäisyyksien poistaminen.

Koulutuspaikkajakoa on syytä tarkastella edelleen uudelleen, ja sitähän tehdään jo opetuksen kehittämissuunnitelman sisällä. Tarvitaanko nykyinen määrä aloituspaikkoja ammattikorkeakouluihin? Entä tarvitaanko ammattikorkeakouluja niin monta kuin nykyisin on? Kun ammattikorkeakouluja suunniteltiin, tarkoitus oli perustaa niitä paikkakunnille, joissa ei ole yliopistoa. Ammattikorkeakouluja piti tulla 12, tällä hetkellä pelkästään tradenomikoulutusta annetaan 24 ammattikorkeakoulussa.

Tradenomiliitto on julkaissut näkemyksensä, että alan koulutusmäärät ovat aivan liian suuret. Koulutuksen aloituspaikkoja onkin suunniteltu alennettavan muutamia prosentteja. Tradenomiliitto sen sijaan ottaa hyvinkin radikaalin näkemyksen, että oikeampi luku olisikin noin 30 prosenttia. Ylimitoitettu tradenomikoulutus maksaa yhteiskunnalle nykyisellään vuosittain noin 9 miljoonaa euroa. Lääkkeenä liitto näkeekin, että pitäisi yhdistää pienempiä opetusyksiköitä ja karsia aloituspaikkoja. Tällä hetkellä opiskelijoista on jo sen verran pula — tämä pulaa tulee kasvamaan jatkossa johtuen ikäluokista — että kaikki pyrkijät halutaan ottaa sisään. Mikäli aloituspaikkoja ei karsita kovalla kädellä, tradenomitutkinto on kärsimässä aika kovaa inflaatiota.

Ammattikorkeakouluille annetaan rahaa nyt lisää soveltavaan tutkimukseen. Tämä johtaakin pohdintaan siitä, että vastaavaa soveltavaa tutkimusta, työelämälähtöistä, tehdään myöskin yliopistoissa. Päällekkäisyyksiä on syntynyt näiden kahden oppilaitoksen välillä yhä yhä enemmän. Lisäksi ammattikorkeakoulut ja yliopistot taistelevat samoista opettajaresursseista, joista tulee myöskin varmasti tulevina vuosina olemaan yhtä lailla entistä suurempi sota. Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto ovat hyvin lähellä toisiaan. Valmistuneita palkkaavilla yrityksillä on vaikeuksia erottaa tutkintoja toisistaan. Onko nykyinen jako sittenkään oikea?

Konkreettinen esimerkki tutkintojen samankaltaisuudesta ovat tradenomit ja kauppatieteiden kandidaatit. Tradenomitutkinnon sisällä on lisäksi hyvin monenlaista suuntausta, osa heistä on hyvinkin lähellä jopa insinööriä. Tällä hetkellä on otettava esille myöskin keskeyttäneiden määrä. Tällä hetkellä liian moni keskeyttää tai opiskelee liian pitkään. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelevista noin 70 prosenttia valmistuu 5 vuodessa, ammattikorkeakouluissa opiskelevista 60 prosenttia 5 vuodessa ja yliopistoissa opiskelevista valmistuu 10 vuodessa 70 prosenttia. Voidaankin kysyä, mihin 30 prosenttia katoaa.

Jos otetaan 4 vuoden tähtäin, joka on se aika, jossa nämä opinnot pitäisi pystyä suorittamaan, niin ammattikorkeakoulusta valmistuu vain 42,8 prosenttia ja yliopistojen vastaava luku on 25,6 prosenttia. Kuitenkin tavoitteena on 4 vuotta. Tässä kohdassa meillä on todellinen mahdollisuus, ja tämä mahdollisuus kannattaa käyttää ehdottomasti tulevina vuosina hyväksi. Nämä ovat järkyttäviä lukuja. Nämä tarkoittavat sitä, että moni keskeyttää, moni opiskelee ehkä useaa tutkintoa samaan aikaan, mikä on kallista myöskin yhteiskunnalle, ja jotkut ovat vain jääneet roikkumaan. Voidaankin sanoa, ehkäpä tästä päätellä, että voi olla, että moni nuori myöskin opiskelee sitten täysin väärässä paikassa, ja on hienoa, että meillä on tässä keltaisessa kirjassa otettu opintojen ohjaus tärkeälle asemalle.

Opintotuen korottaminen ja opiskelijoiden tulorajojen nostaminen ovat hienoja asioita myöskin, mutta toisaalta on myöskin nähtävä, että niitä tulee ehkä remontoida lisää, jotta näitä opiskeluaikoja saadaan nopeutettua. Tässä nostaisinkin tämmöisen palkitsevamman tavan. Otetaan tilanne, jossa opiskelija tekee töitä, valmistuu nopeammin kuin 4 vuodessa; miksi siellä yleensä pitäisi olla tulorajat? Tästä nopeasta valmistumisestahan pitäisi palkita.

Paljon myöskin puhutaan siitä, paljonko korkeakouluissa on opettajia suhteessa opiskelijoihin. (Puhemies koputtaa) Tässä kysyn, ovatko luvut aivan oikeat, koska nyt otetaan yliopistot esimerkiksi, ja moni opiskelija ei itse asiassa opiskele aktiivisesti. Minkälainen tuo suhde olisikaan, jos me ottaisimme pelkästään aktiiviset opiskelijat mukaan? Mitä tarkoittaisi, jos opiskelijat saataisiin koulutusputkesta nykyistä nopeammin ulos? Johtopäätös: Rahan jakamisen lisääminen ei ole ratkaisu tässäkään asiassa, ellei se ole vielä paremmin palkitsevaa rahaa, jolla opiskelija saadaan ulos laadukkaasti ja nopeasti työelämään.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeriön hallinnonalan budjetissa on järkeviä ja johdonmukaisia painotuksia. On hienoa esimerkiksi, että opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syksyllä 2008 ja opiskelijan omia tulorajoja 30 prosentilla jo tulevan vuoden alusta. Myös täysin oikeita linjauksia ovat ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen. Lisäpanokset nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen ovat aivan välttämättömiä. Meillä ei todellakaan ole varaa kadottaa yhtäkään nuorta pois työpajojen, sosiaalisen vahvistamisen ja koulutuksen piiristä.

Varhaisesta puuttumisesta, josta täällä on paljon puhuttu, on todellakin nyt tehtävä totta. Professori Andre Sourander Turun yliopistosta kertoo todellakin, että jo 8-vuotiaan häiriökäyttäytymisestä voidaan ennustaa tuleva kehitys, mielenterveysongelmat, itsemurhariski jne. Hän sanoo, että nuo ongelmat on erittäin helppo todeta. Nyt tarvitaan vain ihan oikeasti sitä varhaista puuttumista, että sinne sijoitetaan rahaa ja ryhdytään paljon varhemmin tekemään töitä eikä pelkästään vaan puhuta ja ihmetellä ja levitellä käsiä.

Veikkausvoittovarojen uudelleenkohdennus täydentävässä talousarvioesityksessä oli ainoa oikea linjaus, ja se noudattaa eduskunnan selkeää tahtoa. Samalla panostukset kulttuuriin, urheiluun ja nuorisotyöhön kasvavat ensi vuonna yli 10 miljoonalla eurolla. Sivistys- ja tiedejaosto on ollut varsin yksimielinen lukuisista lisää rahaa vaatineista kohteista. Jo mainitut valtion viisi ammatillista erityisoppilaitosta saivat kaivatun lisämiljoonan, eikä niiden siis tarvitse vähentää tulevana vuonna aloituspaikkojen määrää.

Vaikeimmin vammaisten koulutus on työvoimavaltaista, se vaatii pieniä opetusryhmiä, yksilöllistä opetusta ja ohjattua asumista muun muassa. Rahalisäyksen ohella nyt on huolehdittava siitä, että valtion ammatillisten erityisoppilaitosten rahoituspohja vahvistetaan vastaamaan lisääntynyttä paikkatarvetta ja monipuolistuneita tehtäviä. Meillä on muun muassa autisteja tulossa erityisoppilaiksi, suorastaan autismipommista puhutaan, heitä on diagnosoitu tosi paljon. Kiitoksia ministeri Sarkomaalle muuten tästä valtion ammatillisia erityisoppilaitoksia koskeneesta puheenvuorosta. Odotamme mielenkiinnolla tuon rahoituspohjan vahvistamista.

Arvoisa puhemies! Vapaa sivistystyö on entistä vahvemmin miellettävä osaksi koulutusjärjestelmäämme. Jos tämä verkosto päästetään rapautumaan, voimme heittää hyvästit elinikäisen oppimisen periaatteen viemiselle kaikkialle maahan. Nimittäin aika monissa paikoissa ei juuri muita paikkoja elinikäiseen oppimiseen ja ylipäätään opetuksen saamiseen juuri olekaan. Me lisäsimme rahaa vapaan sivistystyön opintoseteliavustuksiin. Lisäys auttaa heikoimmassa asemassa olevia, kuten maahanmuuttajanaisia ja vähävaraisia opiskelijoita. Erinomaiset lisäykset mielestäni.

Aivan välttämätöntä on ollut myös lisätä yliopistojen toimintamäärärahoja, lisää rahaa tulee yhteensä 10 miljoonaa euroa hallituksen varsinaiseen talousarvioesitykseen verrattuna. Innovaatioyliopiston perustaminen ei saa heikentää muiden yliopistojen perusrahoitusta eikä laadukkaan koulutuksen järjestämistä eri puolilla maata. Tästä jaostossa olimme myös hyvin yksimielisiä ja varmaan tässä salissakin. Tämä on hallituksenkin sitten muistettava, kun tiukkojen kehysten oloissa jaamme jatkossa rahaa opetukselle ja sivistykselle. Koska innovaatioyliopiston tuutista alkaa tulla tulosta, jää vielä nähtäväksi. Valistunut arvaukseni on, että ei alle kymmenen vuoden, kärsivällisyyttä varmaan tässä nyt vaaditaan.

Ilon aiheita budjettilisäyksissä ovat muun muassa ammattikorkeakoulujen soveltavaan tutkimukseen osoitetut lisärahat, nuorisotyölle, homekouluihin, terveysliikuntaan, uskonnollisille yhdyskunnille, harjoittelukouluille ja yliopistokeskuksille päätetyt lisärahat myös.

Mutta erittäin iso murhe sen sijaan liittyy edelleenkin teatterin vapaan kentän toimintaedellytysten turvaamiseen. Sinne on ehdottomasti saatava lisää resursseja, ja toivon, että ministerit huolehtivat tästä, tietysti erityisesti kulttuuriministeri, sillä 22 ammattiteatteria jakaa tällä hetkellä summan, joka on vain vaivainen prosentti Suomen teatteri-, tanssi- ja oopperamäärärahoista, se on reilu miljoona. Sillä määrärahalla ei vapaalla kentällä ammattiteattereiden toimintaedellytyksiä todellakaan voi turvata. Kysymys on kuitenkin aivan ehdottoman tärkeästä, teatterikenttää uusintavasta voimavarasta, joka on jäänyt aivan liian heikoille. Ja huomautan vielä, että tuo vapaa kenttä tuottaa kuitenkin tällä hetkellä 17 prosenttia maan kaikista ensi-illoista.

Arvoisa puhemies! Sivistys- ja tiedejaostossa vaadittiin painokkaasti kuntia todella ohjaamaan teattereille, (Puhemies koputtaa) orkestereille ja museoille valtion budjetissa osoitetut lisärahat noihin oikeisiin osoitteisiin. Ei voi olla niin, että taiteeseen ja kulttuuriin osoitetut satsaukset valtiolta valuvat kunnissa budjettien yleiskatteeksi hyödyttämättä noita valittuja painopistealueita. Tätä asiaa pitää kyllä seurata.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kansakunnan sivistyksen mitta ei ole se, miten huiput pärjäävät, vaan miten kaikille taataan mahdollisuus kehittää itseään ja kokea oppimisen ja onnistumisen iloa.

Vierailin taannoin autististen lasten koulutukseen perehtyneessä yksikössä, jossa pätevien opettajien suurin ongelma oli se, että autistisilta lapsilta puuttui henkilökohtainen avustaja. Nykyiset uudet opetusmenetelmät ruokkivat myös sitä, että ne lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, saatetaan mieluummin itsenäisen työskentelyn ja itsenäisen oppimisen ilon pariin ennemminkin kuin niin, että yhdessä kahdeksan hengen ryhmässä yritetään saada sitä keskiarvoa aikaiseksi. Toivomus onkin, että muun muassa näitten autististen lasten tulevaisuutta ja heidän pärjäämisen mahdollisuuksiaan parannettaisiin sillä, että tulevina vuosina rehellisesti yhteisymmärryksessä eduskunta ja hallitus pohtisivat niitä keinoja, millä kaikkien lasten mahdollisuutta pärjätä koulussa ja saada niitä oppimisen iloja parannetaan.

Yksi keino ovat pätevät henkilökohtaiset koulunkäyntiavustajat. Tällä hetkellä koulunkäyntiavustajina toimii hyvin usein työllistettyjä minkä tahansa ammatin alaisia tai jopa — morkkaamatta siviilipalvelusmiehiä — siviilipalvelusmiehiä, joilla välttämättä ei ole minkäänlaista omaa henkilökohtaista ammatillista intressiä edes opiskella kyseiselle alalle. Mielestäni tämä on kohtuullisen heikossa asemassa olevien lasten heitteillejättöä.

Samoin kyse on siitä, että jo muutama vuosi sitten Opetushallitus ilmoitti, että nuorisotakuun pitää koskea kaikkia nuoria, myös vammaisia nuoria. Jo vuosien ajan valtion ammatillisen koulutuksen erityisopetuksessa on pyritty täyttämään tätä aukkoa. Valitettavasti rahapula on sen estänyt. Minun on ikäväkseni kyllä sanottava näin, että se, että nyt ilmeisesti suunnitellaan tämän koulutuksen yksityistämistä, ei takaa sitä, että jonossa olevat vammaiset nuoret tulevaisuudessa saisivat itselleen heidän tarvitsemaansa ja heidän ansaitsemaansa koulutusta.

Kolmas huoleni koulutuksen saralla liittyy täälläkin jo julki tulleeseen aikuisten mahdollisuuteen uusiutua ja kehittyä omassa työssään tai jopa kouluttautua uuteen ammattiin. Muutama viikko sitten puhemies Niinistö otti vastaan erittäin huolestuttavan raportin suomalaisten työssäviihtymisestä ja työssäjaksamisesta, ja tuon raportin pitäisi herättää jokainen meistä keskustelemaan siitä, että myös aikuisilla pitää olla oikeus muutakin kuin raataa selkä limassa. Jokaisella aikuisella pitäisi olla oikeus kehittää omaa osaamistaan ja myös pitää hengähdystaukoja tietyllä tavalla työelämästä sitä kautta, että tämän oman ammattitaidon kehittämisen kautta verkostoituu uudella tavalla, saa uusia kykyjä ja pystyy sitä kautta myös tuomaan ehkä työelämään sellaisen panoksen, joka muuten jäisi saamatta.

Kulttuuripuolella ylistin jo taannoin kulttuuriministeri Wallinia, mutta yhdessä kohdassa olen hivenen eri mieltä kuin Wallin täällä totesi. On totta, että kunnat jättävät teattereille, museoille ja orkestereille myönnettyjä rahoja nyt tilittämättä oikeisiin kohteisiinsa, mutta kurittomien kuntien valtionosuuksien takaisinperintä ei auta kuristuvaa kulttuurikenttää, päinvastoin. Se todennäköisesti vain vauhdittaa sitä, että se luovuuspääoma katoaa Kemin kaltaisista kunnista, joissa muun muassa nolla euroa näistä uusista rahoista suunnattiin alun perin kulttuurin hyväksi. Eli toivon, että se keino, millä kuntia kuritetaan, on joku muu kuin se, että kulttuuria kuritetaan.

Toinen asia liittyy siihen, että taannoin, ihan muutama viikko sitten, julkaistiin Uudenmaan työsuojelupiirin erittäin huolestuttava tutkimus siitä, miten tv- ja elokuva-alalla toimivat yhteisöt noudattavat yhteisiä pelisääntöjä. Puolet elokuva- ja tv-tuottajista, siis näistä firmoista, jotka tuottavat tv- ja elokuvatuotantoja, toimii lainvastaisesti monessakin asiassa, muun muassa työaikaseurannan suhteen. Monet näistä firmoista ovat sellaisia, jotka nauttivat julkista tukea joko suoraan Elokuvasäätiön kautta tai Ylen ja muutaman muun tv-yhtiön ostojen kautta. Mielestäni Ruotsissa on onnistuttu luomaan selkeät pelisäännöt sille, miten julkista rahaa käytetään niin, (Puhemies koputtaa) että silloin noudatetaan myös yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Toivon, että myös Suomessa tähän päästään.

Aivan lopuksi, herra puhemies: Ed. Tuomioja arvosteli täällä sitä, että rekisteröityjen uskonnollisten yhteisöjen kohdalle lisättiin määrärahoja. Itse kun satun olemaan yksi niistä, jotka kyseisen aloitteen tekivät, ja olen erittäin tyytyväinen, tämä taitaa olla maailmanhistorian ensimmäinen aloitteeni, joka meni läpi, niin totean, että näin uskonnottomalle ja kirkottomalle kyse oli yhdenvertaisuudesta, eli jos jollekin uskonnolliselle ryhmälle tässä maassa tukea annetaan, niin monikulttuuristuvassa Suomessa tukea on annettava myös muille uskonnollisille yhteisöille.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Ensinnäkin kiitoksia molemmille ministereille erittäin asiantuntevista vastauksista. On ilo todellakin nähdä, että on myöskin perehdytty ministeritasolla yksityiskohtia myöten asioihin. Sitä on mukava ja hyvä seurata.

Oikeastaan keskityn yliopistokysymyksiin muutamilla pointeilla. On erittäin hyvä, että yliopistopuolelle on saatu lisärahoitusta, ja tietysti täytyy ottaa se huolestuneena huomioon, että siellä on myöskin näitä tuottavuuskysymyksiä ja vastaavia, mutta nyt myöskin valtiovarainvaliokunta lisäsi rahoitusta. Itse olisin toivonut vähän vielä enemmän entisenä yliopistolaisena, mutta suunta on myöskin tässä suhteessa ollut hyvä samoin kuin koko sivistyskoulutuskentässä, jossa määrärahoja on tullut huomattavasti lisää. Ne pienet yksityiskohdat, mistä oppositio puhuu, ovat niitä yksityiskohtia, mutta suuri linja on kuitenkin se, että tämä hallitus tukee sivistystä, osaamista ja koulutusta.

Nyt puhutaan paljon innovaatioyliopistosta ja hyvä niin, kaikin puolin. Itse myöskin korostan sitä, että innovaatioita on joka puolella Suomea ja sitä kautta pitää pitää huolta meidän yliopistoistamme eri puolilla Suomea ja tunnustaa myöskin se osaamisen taso ja antaa mahdollisuuksia joka puolelle siinä.

On myöskin, kun puhutaan yliopistojen organisoitumisesta, erilaisia tapoja organisoitua. Siinä toivoisin näkemystä, sanotaan nyt esimerkkinä vaikka omalta kotiseudultani, siellähän ovat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Jyväskylän yliopisto tehneet hyvin tiivistä allianssiyhteistyötä ja sieltä vinkkinä toivottiin vaan sanottavan, että katsotaan tuloksia, mitä syntyy, mitä konkreettisesti tehdään. Vaikka organisaatiot eivät yhdisty, jos toiminnan tulokset ovat hyviä, jopa parempia kuin yhdistyneessä, niin se täytyisi ottaa huomioon. Eli tärkeintä ovat teot, mitä tehdään tulevaisuudessa.

Yksi kommentti, ei ehkä huolenaihe, mutta tulevaisuuden viritys. Yksi merkittävä asia yliopistopolitiikassa on tietysti tieteen korostaminen, tutkimuksen ja tieteen korostaminen. Se on ehkä jäänyt nyt vähän taka-alalle siinä voimakkaassa panostuksessa, jolla koulutusta on viety eteenpäin. Innovaatioyliopisto tietysti tekee sitä omalta puoleltaan, mutta itse keskusteltuani muutamien yliopistojen rehtoreitten ja professorien kanssa tiedän, että siellä halutaan keskittyä myöskin ehkä voimakkaammin huippututkimukseen, kansainväliseen tutkimukseen, ja sitä voisi miettiä. Jotkut ovat jopa halunneet tiedeministeriön perustamista tai tiedeosaston tai ehkä tiedeministerinkin jossain tulevaisuudessa. Tietysti on mielenkiintoista nähdä, miten opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto toimii, mikä tieteen merkitys siellä on, ja tietysti työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osasto, miten niiden toiminta linkittyy keskenään.

Valitettava tosiasiahan on, että suomalaiset yliopistot vielä kansainvälisessä vertailussa eivät ole kovin korkealla ranking-listauksessa. Täytyisi miettiä, mistä tämä kaikkinensa johtuu. Itse luin muutama päivä sitten sellaista, varmasti molemmat ministerit tietävät hyvin, kuin brittiläistä Times Higher Education Supplementia, jossa analysoitiin suomalaisia yliopistoja ulkomaisten opiskelijoiden näkökulmasta. Plussaa sanottiin Suomesta: korkea elintaso ja erittäin korkea koulutusjärjestelmä. Negatiivisena puolena oli kylmät ja pimeät talvet, mutta toinen oli ei-kansainvälisesti suuntautuneita korkean tason yliopistoja, ainakin se tunnelma siellä on siitä, ja se liittyy ennen kaikkea tieteeseen, tutkimukseen, kansainvälistymiseen. Siellä on kehitettävää. Ehkä näille kylmille pimeille talville ei voida kovin paljon, mutta tähän toiseen toivon vielä enemmän tulevaisuudessa kiinnitettävän huomiota. Mutta kiitos hyvästä työstä, arvoisa puhemies, näillä sanoilla.

Arto  Satonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä opetustoimen budjetti on erittäin hyvä, paljon parempi kuin edeltäjänsä, jos katsotaan asiaa koululaisten, opiskelijoiden, oppilaitosten, liikunnan tai kulttuuriväen näkökulmasta. Kaikki saavat enemmän kuin aikaisemmin. (Ed. Kimmo Kiljunen: Entäs shakinpelaajat?) — Varmaan myöskin, toivottavasti myöskin he.

Mutta ihan ensiksi, arvoisa puhemies, on tietysti todella tärkeä tämä opintotuen korotus, että se vihdosta viimein saatiin aikaan, mutta myös tämä vapaan tulorajan korotus 30 prosentilla. Minulle ainakin se on ideologinen kysymys sen suhteen, että sen avulla voidaan todella tätä mahdollisuuksien tasa-arvoa edistää, koska valitettavasti on niin, että pelkän opintotuen voimalla ei kuitenkaan pysty opiskelemaan. Mutta se, että on mahdollisuus tienata sen lisäksi entistä enemmän, mahdollistaa myös niiden opiskelun, jotka eivät vanhemmiltaan rahoitusta saa. Tämä on aivan olennainen asia suomalaisessa yhteiskunnassa, että kaikki voivat päästä elämässä eteenpäin riippumatta vanhempien varallisuudesta. Tässä suhteessa hallitus on tehnyt aivan oikean ratkaisun.

Olen myöskin iloinen, kuten edellinenkin puhuja, tästä yliopistojen saamasta lisärahoituksesta. En siitä sen enempää.

Sen sijaan on myöskin hyvä lisäys se, minkä valiokunta teki tänne ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rahoitukseen. Ammattikorkeakoulujen tutkimus on soveltavaa tutkimusta, ja sillä on myöskin usein aluetaloudellista merkitystä erityisesti niillä paikkakunnilla, joilla ei ole yliopistoa. Sen takia on tärkeää, että myöskin tämä huomioidaan.

Arvoisa puhemies! Varsinaisesti pyysin tämän puheenvuoron siksi, että on erittäin tärkeää, että ammatillinen koulutus saa 2 200 uutta paikkaa, myöskin oppisopimus 2 100 paikkaa lisää. Nämä ovat keskeisiä keinoja vastata työvoimapulaan. Ne tulevat auttamaan lähivuosina. Kuten ministeri täällä jo aiemmin vihjasi, niin tätä linjaa täytyy myöskin jatkaa, koska meidän työvoimapulamme pahenee päivä päivältä. Budjettikirjan mukaan alkuvuonna avoimia työpaikkoja oli 50 000 keskimäärin. Nyt me tiedämme, että niitä on jo jonkun verran enemmän, toki hiukan kausivaihtelu vaikuttaa.

Mutta ihan ajankohtainen asia tässä on se, että työperäinen maahanmuutto on vuoden aikana tuplaantunut siltäkin osalta, mikä on rekistereissä. Sitten meistä kukaan ei tiedä sitä määrää, kuinka monta kymmentätuhatta täällä on tilapäistä työvoimaa. Lyhyellä tähtäimellä me emme voi tätä työvoimapulaa ratkaista millään muulla kuin työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä. Tässä tullee sitten opetusministeriön puolelle sellaisia haasteita, miten nämä tutkinnot, jotka on suoritettu EU- ja Eta-alueen ulkopuolella, vastaavat suomalaisia kriteereitä ja kuinka me voimme näyttökoejärjestelmää kehittää sillä tavalla, että me voimme varmistaa niiden henkilöiden ammattitaidon, jotka täällä Suomessa työskentelevät. Nämä asiat tulevat meille hyvin nopeasti vastaan, koska tämä työperäinen maahanmuutto on hyvin nopeasti lisääntymässä ja sen suhteen se vaatii reagointia.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies: Olen myöskin erittäin tyytyväinen siitä, että Veikkauksen edunsaajien rahoitus pidetään sillä tavalla hoidettuna kuin se on täällä aiemminkin ollut. Se oli aivan oikea linjaus, että asia korjattiin, ja nyt mennään tältä pohjalta eteenpäin. Se tukee merkittävästi vapaaehtoistyötä kaikilla rintamilla, ja se työ siellä, euro maksaa varmasti itsensä takaisin, eli siltä osinkin voi tähän budjettiin olla tyytyväinen.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Wallin, minuutti!

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnö tässä puhui teatteriorkestereiden yksikköhintojen korotuksista ja viittasi tähän takaisinperintäasiaan. Se olisi tietysti se vihoviimeinen keino. Se on aivan totta. Ensisijaisesti täytyy lähteä siitä, että kuntia kehotetaan käyttämään näitä rahoja oikein, ja tähän suuntaan tietysti ensimmäinen askel oli myöskin tämä ministeriön ja itseni lähettämäni kirje tässä muutama viikko sitten nimenomaan tästä asiasta.

Ed. Paloniemi viittasi vapaitten teatteriryhmien rahoitustilanteeseen. Ne ovat erittäin tärkeitä. Tosiasia on se, että 2000-luvulla määräraha nimenomaan tähän tarkoitukseen on tuplaantunut. Tänä vuonna se on 2,2 miljoonaa euroa. Ensi vuonna se nousee yli 10 prosentilla eli 250 000 eurolla, joten tämä on tärkeä kohde.

Moni puhuja on tässä viitannut veikkausvoittovaroihin. Ed. Saarinen taisi kysyä, onko nyt rauha maassa. Tähän syksyn sopimukseen, neuvottelusopimukseen, valtiovarainministeriön kanssa kuului se, (Puhemies koputtaa) että tämä järjestely on pysyvä ja se on pysyvä koko vaalikauden, joten uskaltaisin sanoa, että rauha vallitsee maassa.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Jaskari nosti esille yliopistojen tutkimuksen. Juuri siksi tehdään yliopistouudistus, jotta koko yliopistokentässä olisi entistä paremmat mahdollisuudet siihen laadukkaaseen tutkimukseen, ihan kansainväliseen huippututkimukseen. Se on koko tämän uudistuksen peruslähtökohta. Samoin tarkoitus on tehdä korkeakouluille kansainvälistymisstrategia, jotta me voisimme houkutella entistä enemmän tänne kansainvälisen tason tutkijoita ja opettajia. Kun yliopistouudistuksen jälkeen yliopistot ovat itse työnantajia eikä valtio, niin yliopistoilla on myöskin entistä paremmat mahdollisuudet tehdä strategisia ratkaisuja, painottaa tuota tutkimusta.

Totean vielä, että tieteelle annettavat lahjoitukset tulevat laajasti verovapaiksi, samoin myöskin yliopistopanostukset, jotka todellakin ovat 37 miljoonaa yliopiston perusrahoitukseen, 46 miljoonaa tulee palkkoihin. Tämä on mittava panostus mutta ei riittävä. Sen lisäksi myöskin julkiset tutkimus- ja kehittämisrahat kasvavat viime vuoteen nähden 74 miljoonalla eurolla, eli lisärahoitusta tulee. Mutta suurin mahdollisuus on tämä yliopistouudistus, kun yliopistot voivat tehdä itse strategisia ratkaisuja eivätkä yliopistot (Puhemies koputtaa) ole enää osa valtionhallintoa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kuulin kyllä puhemiehen huokauksen mutta harkitsen vakaasti varsinaisen puheenvuoron peruuttamista, kun sain tämän vastauspuheenvuoron.

Ministeri Wallin, te ette ole vielä vastannut siihen kysymykseen, jonka esitin. Kun opetusministeriön käytettäväksi on varattu 590 000 niin sanotulle ministerin pitkälle momentille ja täydentävässä esityksessä se on kaksinkertaistettu, 100 prosentilla korotettu, liikuntapuolella vastaava korotus on 40 prosenttia, mitä dramaattista muutosta näitten menokohtien sisällä on tapahtunut aikaisempaan verrattuna? Eikö tällaisen menokohdan pitäisi olla minimaalisen pieni kaiken kaikkiaan eikä täällä miljoonaluokassa? Käyttövarat ovat tällaista niin kuin kahvintarjoilua ja edustamista ja näin, mutta mitä siellä voi olla, kun se ei ole läpinäkyvä? Menokohtia tilikartassa on, mihin näitä voi kyllä sitten varmaan ripustaa, jos tulee lisää resursseja. Tätä toivoisin, hyvän taloushallinnon tapaista ja mukaista olisi, että se olisi läpinäkyvä.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari puheessaan nosti mielestäni tärkeän asian. Hän puhui yliopistojen tuloksista, siis siitä vaikuttavuudesta, mitä kaikkea se opetus ja tutkimus tuottaa yhteiskunnalle. Se on erittäin tärkeää. Hyvä, että, ministeri Sarkomaa, nostitte tämän yliopistojen itsenäisyyden — ja haluan samalla mainita koko korkeakoululaitoksemme itsenäisyyden — millä tavalla ne näkevät sen, että sitä parasta mahdollista tulosta ja hyvää tutkimusta tuotetaan, että itsestäänselvyys rakenneuudistuksessa ehkä välttämättä eivät ole suuret keskitetyt yksiköt vaan myös se, ettei aina kaikkien täydy tehdä tätä yhdistymistä vaan että katsotaan se, mitä mahdollisesti Tampereen alueellakin eri yliopistot ja ammattikorkeakoulut erikseen jo ovat, mikä on niiden itseisarvo jo erikseenkin.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viitaten ed. Saarisen puheenvuoroon itse haluan tukea nimenomaan sitä linjaa, että ministeriön jaettavaksi on jätetty tietty summa ja mieluummin enemmän kuin aikaisemmin (Ed. Saarinen: Mihin tarkoitukseen?) siitä syystä, että kun vuoden aikana tulee eittämättä kentältä erilaisia tarpeita, (Ed. Saarinen: Minkälaisia?) joiden perusteella voidaan suunnata sitten määrärahoja sekä liikuntaan, kulttuuriin, tieteeseen että taiteeseen, näen erittäin hyvänä sen, että meillä on myöskin tällaista vararavintoa, josta voidaan akuutteihin tarpeisiin suunnata. (Ed. Saarinen: Tilikartalla on sitä varten momentti!) — Siitä huolimatta, että tilikartalla on vakiomenot, tarvitsemme tällaisia satunnaisia menoeriä juuri tällaisiin tarkoituksiin.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jo teatterilain valmistelun yhteydessä vuonna 93 luvattiin turvata teatterin vapaan kentän toimintaedellytykset, kuten on luvattu nykyisessä hallitusohjelmassakin. Asia on siis vanha, ja toki on niin, että pikkuisen rahat ovat lisääntyneet, mutta lähtökohtatilanne on niin matala, että se 10 prosenttia kuulostaa huikealta, mutta käytännössä se rahamäärä on pieni. Koko ajan vapaalla kentällä ammattiteattereitten, sekä puheteatterien että tanssiteatterien, määrä on lisääntynyt valtavasti, joten kyllä sinne ihan oikeasti tarvitaan kunnon euromääräisiä panostuksia lisää.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä pohdiskeltiin kysymystä huippututkimuksesta kansainvälisesti, ja on aivan totta, että Suomen kaltainen pieni maa ei varmastikaan pysty kaikilla alueilla huippututkimukseen. Meillä on kuitenkin tiettyjä aloja, joilla olemme kansainvälisesti pärjänneet. Nyt ministeri kertoi, että hallitus pyrkii tukemaan tätä niin sanottua huippuyliopistoajattelutapaa ja luottaen suuruuden ekonomiaan. Tavallaan aika heterogeenisesta joukosta korkeakouluja pyritään vain yhteenliittämällä hakemaan ikään kuin synergiaetuja ja näin luomaan keinotekoinen huippuyliopisto. Eikö tämä, arvoisa ministeri, ole aikamoinen silmänkääntötemppu?

Tosiasia on kuitenkin se, että suomalainen korkeakoululaitos on osoittanut voimansa juuri sillä, että se on osittain hajasijoitettu. Siellä on pystytty sekä aluekehitystä tukemaan että sitten tiettyihin pisteisiin aikaansaamaan myöskin kansainvälisesti vakuuttavaa sekä tutkimusta että opetustoimintaa ja tällä tavalla keskittämällä vain yhteen ja vielä keinotekoisesti rakentamalla eri korkeakouluyksiköistä (Puhemies koputtaa) yhtenäinen kokonaisuus tuskin täällä huippuyliopistoa aikaansaadaan.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin lyhytsanainen. Kun puhutaan mittareista, niin minä olen ymmärtänyt nämä puheet niin, kun huoneessakin kuuntelin, että on syytä kysyä: Onko ajateltu nyt tämän hallituksen aikana, että näitä yliopistojen tuloksellisuuden mittareita mietittäisiin vähän uudestaan? Kauhulla katson, mitä on tuotettu työttömyyskortistoon: pakkomaistereita, pakkotohtoreita jnp.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Saarista kärsivällisyydestä mutta myöskin uudistetusta kysymyksestä, ja se antaa minulle nyt mahdollisuuden vastata kysymykseen. Olen kaksi kertaa näin halunnut tehdä, mutta aika on loppunut kesken. Tällä kertaa se ei lopu.

Tämä pitkä momentti puolustaa paikkaansa siitä syystä, aivan kuten ed. Kerola sanoi, että se antaa mahdollisuuden sen tyyppisiin joustaviin järjestelyihin ja myöskin akuutteihin tarpeisiin vastaamiseen kesken vuoden sekä liikunnan, kulttuurin että nuorisotyön osalta. Olin tyytyväinen siihen, että sen verran rahaa oli kassassa siinä vaiheessa, kun tämä Jokelan valitettava tapaus sattui, koska se mahdollisti muun muassa sen, että me pystyimme kustantamaan viiden nuorisotyöntekijän tilapäisen palkkaamisen Tuusulan kuntaan, ja tämä joustavuus on osa myöskin tätä logiikkaa, mistä te kysyitte.

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen, kun nostitte esille suuruuden ekonomian, sen tyyppistä ohjelmaa ei sinivihreän hallituksen ohjelmassa ole, kun puhutaan yliopistojen rakenteellisesta kehittämisestä. Innovaatioyliopistossa on kyse siitä, että Suomen tulevaisuuden kannalta kolme alaa, teknologia, liiketaloustiede ja taide, tekevät yhteistyötä niin, että poikkitieteellisesti näiden tieteiden rajapinnoilta saadaan uusia innovaatioita. Me tiedämme, että parhaat uudet innovaatiot syntyvät aina eri tieteiden kohdatessa, ja tähän luodaan mahdollisuus, mutta tarkoitus ei ole kehittää isoja yliopistoja eikä vain innovaatioyliopistoa, vaan erilaisia ratkaisuja on: Sisä-Suomen allianssi on tuotu esille, Itä-Suomen liittoyliopisto on yksi keskeinen asia, eli yliopistot strategisesti tekevät yhteistyötä, osa fuusioituu. Kaikkein tärkeintä on se, että kansainvälistä yhteistyötä tehdään, hyvin erilaisia ratkaisuja tulee. Vahvuus on juuri siinä, että meillä on erilaisia yliopistoja ja vahva yliopistoverkosto, ja koko yliopistojen toimintaan on tarkoitus panostaa eli ei tehdä suurta vaan laadukasta ja koko rahoitus- ja ohjausjärjestelmä uudistetaan niin, ettei mitata vaan määrää, (Puhemies koputtaa) ed. Pulliainen, vaan ennen kaikkea laatua ja vaikuttavuutta. Jo on aika siihen, ja nyt se tehdään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen vahvuus on koulutusjärjestelmämme, joka on kaikille oppivelvollisuusikäisille mahdollisimman tasa-arvoinen, yleinen ja yhtäläinen. Nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaa vuodesta toiseen maailman parhaat oppimistulokset. Emme voi kuitenkaan luottaa siihen, että näin olisi aina. Siksi koulutusjärjestelmän tasa-arvoa on vaalittava ja sen laatua on kehitettävä.

Hallitus on ottanut selkeän linjanmuutoksen tukea yksityiskouluja entistä enemmän. Mielestäni linja tällaisenaan ei ole oikea. Ei ole mitään syytä yksityiskouluja tukemalla murentaa sitä tasa-arvoista järjestelmää, joka meillä tällä hetkellä on. Me kaikki tiedämme, niin vaikea kuin sitä ehkä on uskoa salin oikealta puolelta, että jokaisen lapsen ja nuoren tasa-arvoinen mahdollisuus saada hyvää ja laadukasta opetusta tuottaa parhaat oppimistulokset, tuottaa monipuolista osaamista, tuottaa alati oppimiskykyistä työvoimaa ja huippuosaamista. Se tuottaa myös luottamusta ja innovaatioita ja tasa-arvoa ja kaikkien osallisuutta yhteiskuntaamme. Kaikkien tasa-arvoinen mahdollisuus päästä laadukkaan koulutuksen piiriin on tärkeä johtoajatus demokraattisessa hyvinvointiyhteiskunnassamme. Tämän lisäksi koulutusjärjestelmämme on paras väline syrjäytymisen ehkäisyyn minimoidessaan erilaisten perhetaustojen vaikutusta lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Koulutusjärjestelmä vastaa moniin haasteisiin tuottaessaan tasa-arvoa yhteiskuntaan samalla, kun huolehditaan kaikkien osaamisesta ja kykyjen parhaasta kehittämisestä.

Vuoden 2008 budjetissa kunnille osoitetut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet eivät kasva palvelutarpeita ja kustannuskehitystä vastaavalla tavalla. Useissa kunnissa, kuten esimerkiksi Lappeenrannassa, valtionosuuden arvioidaan ensi vuonna vähenevän samalla, kun yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät voittavat rahoitusjärjestelmässä. Kunnat joutuvat täysin eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, miten koulutus niiden alueella järjestetään. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että kuntien rahoitus turvataan budjettiperusteisesti säilyttämällä valtionosuusprosentti nykyisellä tasolla, jolloin kunnat saisivat 230 miljoonaa euroa enemmän kuin hallitus esittää. Tämä mahdollistaisi entistä paremmin resurssien kohdentamisen muun muassa perusopetuksen ryhmäkoon pienentämiseen, erityisopetuksen ja oppilashuollon kehittämiseen sekä koulujen liikunta- ja muiden kerhotoimintojen ja taiteen perusopetuksen lisäämiseen. Eli näin vahvistettaisiin entistä paremmin lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kehitystä ja oppimisen edellytyksiä.

Arvoisa herra puhemies! Nykymaailma vaatii lapsilta ja nuorilta entistä monipuolisempia taitoja. Elämme jonkinlaista lifestyle-aikaa, elämyksien hankinta ja nuoren oman minän rakentaminen materiaalilla tuntuvat vahvoilta trendeiltä. Sosiaalisia ja vuorovaikutuksellisia taitoja ja toisaalta medialukutaitoon ja informaation hallintaan liittyviä taitoja tarvitaan enemmän kuin koskaan. Vuorovaikutus on tänä päivänä paljon muuta kuin pelkästään kahden ihmisen välistä yhteyttä, mikä sekin on erittäin tärkeää tänä päivänä. Myös internet on avannut aivan uuden ulottuvuuden ihmisten väliseen vuorovaikutukseen. Nämä kaikki vaativat meiltä tänä päivänä ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Tähän haasteeseen myös koulun ja opetuksen on vastattava.

Taide auttaa nuorta ja lasta oppimaan, tuntemaan omaa itseään luovana, oppivana, ilmaisuvoimaisena, kokevana ja tuntevana yksilönä. Taiteen merkitys lapsen ja nuoren kehitykselle ja kasvulle sekä hyvinvoinnille on kiistaton. Taide on osa kulttuuria ja yleissivistystä. Nuorella iällä syntynyt innostus taiteesta kantaa läpi elämän. Taidekasvatuksella lapselle ja nuorelle luodaan valmiuksia kohdata ja ymmärtää itseään, kulttuuria ja lisäksi löytää oma luovuutensa. Taiteen perusopetus antaa parhaimmillaan lapselle ja nuorelle positiivista uskoa omaan itseen ja omiin kykyihin. (Puhemies koputtaa) Se auttaa lasta toteuttamaan, ymmärtämään itseään ja oppimaan muilta. Taide antaa paljon niin tekijälleen kuin vastaanottajalleenkin. Tässä yhteydessä haluankin osoittaa suuret kiitokset ministeri Sarkomaalle Lappeenrannan taiteen perusopetuksen vahvistamisesta kun hän hyväksyi Taidekoulu Estradin yhden linjan eli sirkuskoulun pääsemisen valtionosuuden piiriin. Tämä päätös tukee myös koko oppilaitoksen kehittämistä ja ennen kaikkea mahdollistaa monen uuden ja entisen oppilaan tulemisen taiteen perusopetuksen piiriin.

Jatkan seuraavassa puheenvuorossani puhettani.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Opetusministeriön pääluokan resurssit antavat hyvät lähtökohdat koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja nuorisotoimen toteutukseen ensi vuonna. Pääluokka on kaiken kaikkiaan 6 979 miljoonaa euroa, joka on 414 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. Jaoston kohdentama rahoitus on hieman yli 800 miljoonaa euroa, ja minusta se on kohdennettu aivan nappiin. Myöskin keskustelu tästä opetustoimen pääluokasta on ollut poikkeuksellisen myönteistä, tulevaisuuteen suuntaavaa, ja tämä on kyllä ollut erittäin miellyttävä asia.

Yksi tärkeä määrärahalisäys opetuspuolella on perusopetuksen laadun parantamiseen suunnattu 18 miljoonaa euroa. Painopisteenä on erityisopetus ja oppilaanohjaus. Kunnat voivat hakea avustusta tämän viikon aikana.

Ammatillisten koulujen opiskelijapaikkoja lisätään 2 200 paikalla. Tämä tarkoittaa noin 8,8 miljoonan euron menolisäystä. Samoin oppisopimuskoulutukseen tulee noin 2 100 uutta paikkaa ja 6,5 miljoonaa euroa rahaa. Kädentaito on arvokas asia, ja työmarkkinat ammattitaitoisille henkilöille ovat melkeinpä rajattomat. Taiteen perusopetukseen siirretään sisäisten siirtojen avulla 874 000 euroa. On myös erinomaista, että taideaineiden tuntimäärää on saatu nostettua ja uusia järjestämislupia myönnettyä. Valtion erityisoppilaitoksille annetaan noin miljoona euroa lisärahoitusta, jonka avulla toiminta voidaan säilyttää nykytasolla.

Ammattikorkeakoulujen hankerahoitukseen lisätään nyt 1,5 miljoonaa euroa ja vuodesta 2009 lähtien 5 miljoonaa euroa. Yliopistojen toimintamenojen kattamiseen suunnataan, kuten tässä illan mittaan on tullut esille, 30 miljoonaa euroa lisää rahaa sekä 7 miljoonaa euroa rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin.

Nuorten syrjäytymisestä on puhuttu illan aikana, ja tähän ehkäisevään työhön suunnataan myöskin rahoitusta siten, että ammattistartin laajentamiseen ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluun suunnataan 4 miljoonaa euroa sekä tuetun oppisopimuskoulutuksen juurruttamiseksi osaksi oppisopimusjärjestelmää kohdennetaan 250 000 euroa.

Opintorahaa nostetaan vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden alusta 2008 alkaen ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Näin korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee enimmillään 39 eurolla kuukaudessa. Kaikkein pienimpien opintorahojen osalta korotus olisi kuitenkin vähintään 16 euroa kuukaudessa. Tuloraja nousee vastaavasti 2 760 eurolla 11 850 euroon vuodessa. Lisäksi korotetaan täysi-ikäisen, muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan valtiontakauksen määrää 220 eurosta 300 euroon.

Arvoisa puhemies! Minäkin olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun, ettei veikkausvoittovaroja käytetä kiinteistö- eikä lainakuluihin. Kiinteistömenot maksetaan suoraan budjettivaroista, jolloin veikkausvoittovarat voidaan kohdentaa kulttuurille, nuorisotyölle ja urheilulle. Veikkausvoittovaroja arvioidaan olevan käytettävissä noin 419 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Kuten mietinnössä todetaan, suomalaista koulutuspolitiikkaa tehdään tilanteessa, jossa tutkimuksen, innovaatioiden ja tuotekehittelyn sekä huippuosaamisen merkitys korostuu osana globaalia kilpailukykyä. Meillä tulee olemaan toiminnallisesti vilkas vuosi, ja tulevana vuonna keskustellaan erityisesti korkea-asteen kehittämisestä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensimmäisenä haluan kiittää molempia ministereitä, että olette nähneet vaivaa istua ja odottaa täällä ja kuunnella kaikkia niitä viestejä, joita eduskunnalla on teille kerrottavana. Siksi on paikallaan kiitellä ihan tässä alkuun ensinnäkin hyvästä valmistelutyöstä budjetin suhteen, mutta ennen kaikkea toivoa tulevaisuuteen sitä, että ponnistelunne tuottaisivat vielä parempaa tulosta etenkin niiden momenttien kohdalla, jotka vuodesta toiseen tulevat eduskunnan täytettäviksi. Erityisesti ne vaatisivat sen valtiovarainministerin punakynän sensuroimista, että nämä meille tärkeät ja tarpeelliset momentit saisivat ne määrärahat, jotka joudumme vuodesta toiseen tänne budjettiin eduskunnassa täydentämään.

Arvoisa puhemies! Ihan muutamia asioita, jotka haluan tuoda esille tämän budjetin valmistelun alla. Ensinnäkin positiivisia asioita on paljon. Niitä oli jo budjettipohjassa, mutta myös eduskunnan lisäyksen kautta, voidaan sanoa, Suomen kansa saa kautta linjan paljon hyvää tämän budjetin myötä. Ensinnäkin tärkeää on se, että tunnistamme ne tarpeet, jotka liikkuvat ruohonjuuritasolla, ja lähtisin liikkeelle siitä, että tämän budjetin myötä arkiliikunta, tavallinen kansalaisliikunta, saa sen painoarvon, joka sille kuuluu. Meillä on tällä hetkellä yli miljoona riittämättömästi liikkuvaa suomalaista, ja siksi on tärkeää, että yhdyskuntasuunnittelua myöten panostaisimme tähän tärkeään tavoitteeseen, niin että kuntatalouden myötä paikalliset liikunta- ja urheiluseurat voisivat toimintaedellytyksineen myös antaa sitä liikuntakasvatusta, jota lapsemme ja nuoremme tarvitsevat. Sen lisäksi minusta on hieno asia, että tässä uudessa budjetissa teknologiakasvatus sai sen painoarvon, joka sille on yritetty vuosien saatossa tuottaa, mutta ei ole siinä onnistuttu. Nyt saatiin pää auki ja toivon hartaasti, että tämä hyvä linja saisi jatkoa. Näin turvaisimme myös sen innovaatiokansan statuksen, jota tulevaisuudessa kaikki yhdessä odotamme.

Sitten mennään näihin pieniin mutta tärkeisiin asioihin. Toivoisin, että ne tulevat myöskin huomioiduiksi tulevaisuudessa.

Suomen kansan sivistys on aina perustunut kirjastojen kattavaan verkostoon Suomessa. Niitä on voitu kehittää, mutta edelleen siellä on asioita, jotka edelleen tarvitsevat kehittämistä. Erityisesti investointirahoitus uusien kirjastorakennusten rakentamiseksi on sellainen asia, johon meidän on kyntemme iskettävä. Kirjastotilojen käyttö ja tarjonta monipuolistuvat. Lisäksi tarvitsemme ympäri maata kirjastoautojen lisäämistä, ja sen lisäksi kirjastopalveluiden lähipalveluluonne on turvattava maassamme niin, että kaikki lapset, nuoret ja aikuiset pääsevät tämänkin palvelun piiriin.

Yksi asia, joka jaostoa askarrutti ja keskustelutti kovasti, liittyy harjoittelukouluihin ja opettajankoulutuslaitosverkostoon. Saimme lisätyksi rahaa sen lisäksi, että ministeriö oli myös tämän asian rankannut listallaan kärkeen. On tärkeää, että säilytämme opettajankoulutusverkoston nykyisellään kattavana niin, että nekin yksiköt, jotka tällä hetkellä ovat ikään kuin vasaran alla, todetaan kustannustehokkaiksi, niin kuin ne sitä ovatkin, ja todetaan myös se, että tarvitsemme opettajankoulutusta ympäri maata kattavasti niin, että lapsemme saavat sen opetuksen, joka tulevaisuudessa tarvitaan.

Tämän lisäksi pari pientä asiaa. Innovaatioyliopisto on hanke, joka herättää monenlaisia tunteita. Meillä oli yhteinen käsitys jaostossa siitä, että emme halua nähdä tilannetta, jossa innovaatioyliopistot syövät muitten yliopistojen rahoitusta ja näin ollen asettavat vastakkain hankkeita, jotka ovat epäsuotuisia tälle yhteiskunnalle. Toivon, että ministeri tämän asian merkitsee korvan taakse.

Ja ihan loppuun, arvoisa puhemies, vielä asia, joka jäi itseäni kaihertamaan erityisesti, liittyy yksityisten valokuvaajien arkistointiin. Se on hanke, joka on vuosikausia ollut vireillä, mutta sitä ei ole vieläkään saatu toteutettua. Toivoisin, että ministeriön sisällä tämä asia saataisiin järjestykseen.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Käyn tässä lyhyesti läpi sosialidemokraattisen budjetin vaihtoehtoisen linjan. Eli aloitan tästä Veikkauksesta. Myös me sosialidemokraatit hyvin ilolla tervehdimme sitä ratkaisua, että hallitus korjasi tämän virheensä ja näin ollen saatiin sitten tämä asia kuntoon, joten tätä asiaa sinänsä emme enää vaihtoehtobudjettiimme sisällyttäneet. Mutta olemme toki edellyttäneet koko ajan matkan varrella, että tämä ratkaisumalli, mikä aluksi tuli, oli kestämätön ja koko eduskunnan tahdon vastainen, mutta hyvä, että asia tuli tältä osin korjatuksi.

Kuntarahoista täällä on puhuttu, ja me olemme esittämässä sitä, että kuntien valtionosuusprosenttia ei vähennettäisi. Se on ongelma nyt tässä järjestelmässä, niin kuin tekin olette kuulleet, mistä tässä äsken käytiin keskustelua, että vaikka sinänsä määrärahat lisääntyvät, niin useissa kunnissa se opetustoimen määrärahojen lopullinen saldo jääkin yllättäen miinusmerkkiseksi. Se ei ole hyvä asia, ja täällä on monta hyvää puheenvuoroa käytetty siitä, kuinka paljon missäkin kunnassa saattaa se miinusmerkki olla. Tämän vuoksi meille on kaiken kaikkiaan koko kuntarahoitus tässä vaihtoehtobudjetissamme hyvin tärkeä asia. Kaiken kaikkiaan olemme pistämässä sinne 700 miljoonaa euroa, suuren osan sosiaali- ja terveyspuolelle, mutta myös tänne opetuspuolelle haluamme osoittaa sen määrän, mikä olisi silloin kuntataloudella lisää, mikäli tätä valtionosuusprosenttia ei laskettaisi 45,3:sta 41,89:ään, ja se on silloin 230 miljoonaa. Tätä rahaa erityisesti painotamme, että sitä voitaisiin ja pitäisi käyttää ryhmäkokojen pienentämiseen, ja olisimme myös valmiit tästä rahasta osoittamaan määrärahan taiteen perusopetuksen vahvistamiseen entisestään.

Yliopistorahoitus meitä huolettaa kovasti. Eli kaiken kaikkiaan, vaikka näitä tervetulleita lisäyksiä on saatu aikaiseksi, niin tosiasiassa, kun ottaa huomioon edelleenkin sen tuottavuusohjelman vaikutuksen, ottaa huomioon tilavuokrien nousun, ottaa huomioon palkkausjärjestelmien kehittymisen ja kaiken tämän, niin kyllä se saldo on usean yliopiston osalta kuitenkin miinusmerkkinen. Silloin ennen tätä hallituksen täydentävää budjettiesitystä oli laskettu, meillä asiantuntijakuulemisessa tuli ilmi, että se olisi ollut sillä hetkellä -14 miljoonaa euroa, mutta toki ei enää tämä luku ole tässä vaiheessa voimassa, mutta tämä on erittäin huolestuttava asia.

Kaiken kaikkiaan meille asiantuntijalausunnoissa korostettiin muun muassa sitä, että opiskelija—opettaja-suhteen parantaminen on täysin ristiriitainen tavoite sen kanssa, että toisaalta halutaan vähentää henkilöstöä ja siitä huolimatta, vaikka sanotaan, että tuottavuusohjelman ei tulisi kohdistua opetus- ja tutkimushenkilöstöön, tosiasiassa monta kertaa tilanne muodostuu niin vaikeaksi, että se vaikeuttaa nimenomaan tätä opetus- ja tutkimustoimintaa. Tästä on suurta huolta kaiken kaikkiaan tässä yhteiskunnassa kannettu. Eli minun mielestäni sanat osaaminen, sivistys, innovaatiot ja dynaamisuus ovat sanahelinää niin kauan, kuin oikeasti yliopistokenttä saa tarvittavan rahoituksen. Ja se summa, mikä sinne tarvittaisiin, olisi kyllä se 50 miljoonaa euroa. Täällä on ihan oikein mielestäni hallituspuolueen edustajista moni todennut, että olisi toivonut, että tätä rahaa olisi enemmän, ja ministerikin on todennut, että tulevina vuosina tässä asiassa riittää haastetta.

Aikuiskoulutus meitä huolettaa. Haluamme 20 miljoonaa euroa lisää aikuiskoulutukseen. Noste-ohjelman lakkauttaminen on todella suuri ongelma siinä tilanteessa, että meillä edelleenkin vailla toisen asteen tutkintoa on 300 000 ihmistä ja edelleenkin joka ikäluokasta on jäämässä 10 000 nuorta vaille toisen asteen tutkintoa. Siinä tilanteessa meillä täytyy olla sellaisia koulutusmuotoja, jotka näihin ongelmiin tuovat ratkaisun. Meidän mielestämme aikuiskoulutus ei juuri tässä tilanteessa hallitukselta saa vastaavia työkaluja, mitä tarvittaisiin näiden ongelmien käsittelyyn.

Kannoimme myös huolta vammaisten koulutuksesta ja olemme kiitollisia siitä, että hallituspuolueet lisäsivät tänne valtion erityisoppilaitoksille sen tarvittavan summan, jotta rahoitus ei tässä hetkessä vaarannu. Mutta me emme hyväksy sosialidemokraatteina missään nimessä niitä suunnitelmia, mitä hallituksella nyt on yksityistää nämä valtion erityisammattioppilaitokset. Eli me haluamme, että tämä omistuspohja ei tule muuttumaan tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan esitämme lisää rahaa moneen moneen tarkoitukseen, muun muassa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisrahaan, opintokeskuksille, koulujen rakentamisrahoihin, kirjastojen rahoihin, mistä ed. Inkeri Kerola puhui äskeisessä puheenvuorossaan. Tärkeitä rahoja, niitä on riittämättömästi kerta kaikkiaan tässä budjettiesityksessä. Esitämme lisää työväen- ja seuraintaloille, rauhantyön edistämiseen, opintotuen korotuksen aikaistamiseen sekä taitelijaeläkkeisiin ja taitelija-apurahoihin. Kaiken kaikkiaan näiden omien lisäystemme lisäksi (Puhemies koputtaa) olemme kannattaneet monia hallituspuolueen tekemiä tärkeitä lisäyksiä.

Eli tässä pähkinänkuoressa, arvoisa puhemies, meidän vaihtoehtomme.

Risto Autio /kesk:

Arvoisa puhemies! Arvioitaessa ensi vuoden talousarviota opetusministeriön hallinnonalalta on pakko heti todeta, että taiteen ja kulttuurin osalta esitys on miellyttävää luettavaa. On myös todettava kulttuuriväen reaktiot kentältä: useissa taiteilijajärjestöissä puhutaan avoimesti voitosta ja alasta riippuen jopa voittoputkesta.

Mistä riemuitaan? Elokuvatuottajat julistivat kesällä tuotantosulun vastalauseeksi hallituksen budjettikehysesitykselle. Silloisessa esityksessä oli välitön 2 miljoonan vaje koskien kotimaisen elokuvan tuotantotukea ja levytystä. Valitettavasti kotimaista elokuvaa ja tv-draamaa eivät tee muut kuin suomalaiset. Sitä ei muualta osteta. Pieni kielialueemme sanelee taloudelliset puitteet vääjäämättä. Jos on menot helposti laskettavissa, tulopuolellakin on katto tiedossa. Harva tuote lähtee maailmaa valloittamaan. Yhteiskunnan tuki on siis välttämätön. Nyt, kun suomalainen elokuva edelleen elää nousukauttaan, se ei saa katketa lyhytnäköiseen tai -kestoiseen rahoitusjärjestelmään. En tiedä, kuinka paljon tuotantosulku itsessään edesauttoi asiaa, mutta äänenpito kyllä. Aika pian tässäkin talossa tiedettiin, mitä elokuva-alalla tapahtui ja mitä oli tapahtuva, jos määrärahoja olisi ratkaisevasti alennettu. Nyt voidaan todeta, että järki voitti.

Tismalleen samoin kävi veikkausvoittovarojen osalta. Hallituksen ensimmäinen esitys 20 miljoonan kohdentamisesta Kansallisoopperan ja Kansallisteatterin vuokra- ja lainanhoitokulujen peittämiselle oli sokki, joka herätti laajalti vastustusta niin eduskunnassa kuin kentällä. Kyse oli ilmiselvästä virheestä, joka korjattiin veikkausvoittovarojen uusjaossa elokuvan ja vapaan teatterikentän tukiosuuksiin. Erheet korjattiin.

Tekijänoikeuksien säilyttäminen opetusministeriössä on voitto. Asia ei sinänsä kuulu nyt käytävään budjettikeskusteluun, vaikka kyse siinäkin on mitä suurimmassa määrin rahasta, mutta ei siten, kuin me sitä perinteisesti ajattelemme. Taiteen tekemisen dynamiikka on muu kuin bisneksen teko. Monet taiteilijat työskennellessään eivät edes ajattele rahaa, se ei ole työn motiivi. Taiteilijan työn lähtökohta on hyvin henkilökohtainen suhde omaan ilmaisuvälineeseensä ja välineensä kautta oma näkemyksensä haluamaansa. Taiteilija vaalii kulttuuria. Kulttuuritaso on sama kuin tämänhetkinen elämämme täällä. Taiteilija yrittää omalla ammatillisella osaamisellaan taltioida elämästämme palasia, saattaa niitä nähtäväksemme, kuultavaksemme, kosketeltavaksemme, luettavaksemme jne.

On totta, että moni taideteos on tänä päivänä niin sanottua käyttötaidetta ja että me kulutamme ja ostamme sitä kuin ruokaa kaupasta. Mutta edelleen on taidealoja, joilla tuotteet eivät ole alisteisia nykyajan tekniikalle. Taidemaalarin maalaama taulu on yksittäinen, uniikki tuote. Ei sitä ole tarkoitettu kopioitavaksi. Jos se kopioidaan, on katsottava, että maalari hyötyy tästä. Kirjailijan kirjoittama kirja on taasen hyödynnettävissä monin eri tavoin. Perusteoksesta saatetaan tehdä elokuva tai tv-sarja. Siitä voidaan dramatisoida kuunnelma. Se voidaan lukea äänikirjaksi. Siitä saatetaan tehdä halpispokkari tai se saatetaan kääntää usealle eri kielelle. Jokaisessa versiossa kirjailijan on saatava oma ehdoton oikeutuksensa omaan teokseensa, ja, huom!, kyse ei ole aina rahasta. Teosta ei saa tulkita väärin. Meillä on Suomessakin hyvin tuoreita oikeusprosesseja, joissa käsikirjoittaja perää tekijänoikeudellisia saataviaan suhteessa julkitulleen taideteoksen sisältöön. Kuka on tehnyt ja mitä? On tietysti taidetta, joka palvelee suoraan teollisuutta. Edunvalvonta tällöin on työsuhteeseen kirjattua, sovittua toimintaa. On myös taidetta, jota kannattaa tukea valtiovallan toimin, ehkä nimenomaan juuri tulevasta superministeriöstä käsin.

Suomalaista musiikkia ja tietokonepeliosaamista on autettava niin, että ne vientituotteina säilyvät myös kansallisena omaisuutena eivätkä huku globaalin rahoituskoneiston kautta amerikkalaisbiljardöörin ennestään pulskan lompakon somisteeksi. Viihdeteollisuus on maailman kasvavin bisnesala. Suomen on omalta osaltaan otettava myös osuutensa näistä markkinoista. Ehkä kansainvälisyys onkin se rajanvedon paikka, missä tarkastelemme tekijänoikeuksien valvontafoorumia.

Arvoisa puhemies! On vielä yksi riemun aihe, taiteilijoiden ja tutkijoiden niin sanottu tatusotu-paketti on Sata-komitean kiireellisten asioiden listalla, mutta tästä lisää toisessa yhteydessä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Ed. Aution selostukseen syksyn elokuvarahoituksen kriisin eri vaiheista ei ole oikeastaan mitään sen kummempaa lisättävää, mutta ehkä siinä parrasvalojen ristitulessa syys—lokakuussa jäi monelta huomaamatta se tosiasia, että opetusministeriön tuotantotuki suomalaiselle elokuvalle on 2000-luvulla kasvanut 63 prosentilla, ja se on aika kova luku mihin tahansa muuhun kulttuurimäärärahaan verrattuna. Tämä vaan muistutuksena siitä, mikä on lähihistoria, kun puhutaan nimenomaan opetusministeriön tuotantotuesta.

Sitten, mitä tähän syksyllä saavutettuun ratkaisuun tulee, niin taisi käydä niin, että kun elokuvaväki pyysi 1,2:ta miljoonaa euroa silloin syksyllä, niin he saivat nyt 1,7 miljoonaa euroa tuotantotukea. Uskon kuitenkin, että olemme saaneet tämän heiltä anteeksi.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Opetusministeriön osalta talousarvioesityksessä on mukana pääluokalle monia tärkeitä kehitysratkaisuja. Koulutus- ja tiedepolitiikka on hallitukselle luonnollisesti erittäin tärkeä ja se näkyy myös talousarvioesityksessä. Kauan kaivattu opintorahan korotus tulee viimein olemaan todellisuutta, mutta myös lukuisia muita opintososiaalisia etuuksia on parannettu tukemaan suomalaisnuorten mahdollisuuksia kehittyä monipuolisiksi osaajiksi. Talousarvioesityksessä näkyy myös hallituksen pyrkimys siihen, että kaikki nuoret saisivat joko koulutus- tai työpaikan.

Pidän erittäin tärkeänä valtiovarainvaliokunnan tekemää 500 000 euron lisäystä hallituksen esitykseen yliopistokeskusten kehittämiseen liittyvästä rahoituksesta. Tämä lisäys on välttämätön jo siitä syystä, että yliopistokeskusten rahoituksen heikkeneminen olisi ollut ristiriidassa hallitusohjelman kehittämistavoitteen kanssa. Yliopistokeskusten merkitys alueitten koulutus- ja tulevaisuusnäkymille on ollut ja on korvaamattoman merkittävä. Jatkossa onkin syytä harkita yliopistokeskusten pysyvän perusrahoituksen sekä yhteiskunnalliseen palvelutehtävään liittyvän rahoituksen lisäämistä. On erittäin ongelmallista, että muutamien yliopistokeskusten kokonaisrahoituksesta lähes puolet on ulkopuolista rahoitusta ja eräitten yksiköitten osalta 90 prosenttia on muun muassa rakennerahastojen ja Tekesin rahoitusta.

Valtiovarainvaliokunta on huomioinut myös yliopistojen toimintamenojen tarpeet. Hallituksen esitys lisärahasta oli oikeasta ajatuksesta huolimatta riittämätön. Valtiovarainvaliokunta esittää aivan oikein lisämäärärahaa tuottavuustoimenpiteitten vaikutusten kompensoimiseen ja yliopistojen rakenteelliseen uudistamiseen.

Harjoittelukoulujen kokonaisbudjetti on viime vuosina kehittynyt huolestuttavaan suuntaan. Samanaikaisesti harjoittelukouluille on tullut lisää velvoitteita. Valiokunnan esittämän lisärahoituksen on oltava myös yksi keino turvata valtion tuottavuusohjelman vuoksi uhan alle joutumassa olevien tärkeitten harjoittelukoulujen asema myös tulevaisuudessa.

Maakunnallisten korkeakoulujen ja yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen merkitys Suomen aluekehitykselle on ollut ja on erittäin suuri. Korkeakoulutus on säteillyt alueitten elinkeinoelämään monin eri tavoin. Osaavan työvoiman saanti tulee muodostumaan talouskasvua rajoittavaksi tekijäksi tulevaisuudessa, ja yhdeksi lääkkeeksi muun muassa ministeri Katainen totesi eilen tähän sen, että on kehitettävä alueellista koulutusta, lähellä työvoimatarpeita olevaa koulutusta.

Tällä hetkellä olen itse asiassa hyvin huolissani siitä, että opetusministeriössä taitaa olla vallalla keskittämisen suuntaus niin, että ministeriö ei arvosta alueellisia, yhteistyön kautta vahvoja koulutusyksiköitä, vaan pyrkii rakentamaan muun muassa ylimaakunnallisia ammattikorkeakouluratkaisuja, jotka tulevat toimimaan vahvimpien kasvukeskusten mukaan. Eli rakennetaan ratkaisuja, joissa ei arvosteta riittävästi alueellisia näkemyksiä. Tästä voisi vetää myös tällaisen johtopäätöksen, että kun vertaillaan koulutusyksikköjä oppimisympäristöinä ja alueitten elinkeinoelämän tarpeitten täyttäjinä, on todettava, että suurempi ei totisesti ole automaattisesti parempi.

Mutta, arvoisa puhemies, toivottavasti tämän viimeisen kappaleen osalta ja viimeisten näkemysten osalta pelkoni on aiheeton.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman kantavia arvoja ovat vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen. Edelleen hallitusohjelman kuvauksessa linjataan, että luovuus, osaaminen ja korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle. Hallitus onkin toiminut tämän kirjauksen mukaisesti. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään sekä tutkimusmäärärahoja koordinoivien tahojen myöntämisvaltuuksia kasvatetaan. Näin siis yleisellä tasolla. Maakunnista etenkin Itä-Suomesta kuuluu kuitenkin syviä, huolestuneita äänenpainoja, kun puhutaan suomalaisesta koulutustilanteesta.

Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhteisliittymää, Itä-Suomen yliopistoa, ei suurin otsikoin ole huomioitu korkeakoulujen rakenteellisen keskustelun yhteydessä. Huomio on kiinnittynyt lähinnä innovaatioyliopistoon, joka näyttäisi olevan saamassa myös huomionsa mukaisesti valtion rahaa.

Perustettava Itä-Suomen yliopisto on harvinaisen oma-aloitteisella tavalla kehitellyt uusia lähestymistapoja niin koulutuksen ja tutkimuksen vuorovaikutukseen eri tieteenalojen välillä kuin hallintoonsakin. Edelleen korostan, että nämä muutokset ovat syntymässä Itä-Suomen yliopistoon toimijoidensa oma-aloitteisuudesta ja niitä kannatetaan nykyisten yliopistojen kaikilla tasoilla opiskelijoita ja henkilöstöä myöten.

Toisaalta Kuopiossa on meneillään myös korkeakoulukonsortiohanke, jossa yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä pyritään kehittämään mahdollisimman pitkälle. Tämä palvelee varmasti osaltaan myös tuottavuustavoitteiden toteutumista.

Ensi vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä haluaisin muistuttaa jo useampaan otteeseen täälläkin esillä olleesta hammaslääketieteellisen koulutuksen tulevaisuudesta. Hammaslääkäreiden opetuksen aloituspaikkojen saaminen takaisin Kuopion yliopistoon on määritelty pohjoissavolaisen ja koko itäsuomalaisen edunvalvonnan tämän hetken kärkiasioihin. Opetusministeriön erillispäätöstä odotellessa itäsuomalainen hampaankolotus käy yhä kivuliaammaksi. Professori Happosen selvityksessä koulutuksen aloittaminen Kuopiossa olisi selkeä ja pysyvä ratkaisu itäisen ja keskisen Suomen vaikean hammaslääkäritilanteen korjaamiseksi. Toivon todella, että samaa tahtoa löytyy myös opetusministeriöstä.

Arvoisa puhemies! Aina tuottavuutta ei saavuteta lisäämällä panoksia jo ennestään suuriin yksiköihin. Erityisesti korkeakoulutuksessa on viime vuosina panostettu tuottavuuden lisäksi laatuun, jossa Kuopion yliopisto on ollut myös edelläkävijä. Edelleen saman yliopiston ulkopuolisen rahoituksen osuutta pidetään poikkeuksellisen suurena. Se kertoo siitä, että rahoittajat uskovat yliopiston strategiaan ja tehokkaaseen toimintatapaan.

Näitä hyviä esimerkkejä löytyy maakuntien korkeakouluista varmasti muualtakin. Toivon todella, että hallitus muistaa ensi vuoden rahanjaossa sen, ettei suomalaisten ja Suomen osaamisen ja korkean sivistystason tavoittelu rajoitu ainoastaan eteläisimpään Suomeen. Maakunnissa ja Pääkaupunkiseudulla jo olemassa olevia korkeakoulurakenteita tasaveroisesti kohtelemalla ja kehittämällä pääsemme osaamistavoitteisiimme niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisen yliopistopolitiikan perusta on viime vuosikymmeninä ollut alueellisesti kattava yliopistoverkko. Lapin yliopisto on myös toiminut asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Sillä on keskeinen rooli maakunnan kehittämisessä.

Yliopiston alkuaikoina koulutuksen painotuksissa näkyi julkisen sektorin työvoimatarpeiden täyttäminen. Yhteiskunnan ja työmarkkinoiden muuttuessa myös Lapin yliopisto on muuttunut. Tämä on turvannut yliopiston itsenäisyyden ja ollut edellytyskin yliopiston kehittymiselle. Yhteydet avoimeen sektoriin ovat vahvistuneet taiteiden tiedekunnan perustamisen, matkailun tutkimuksen ja markkinointiprofessorin viran saamisen myötä. Yliopiston vahvuudeksi on näin kehittynyt monialaisuus ja joustavuus. Koulutuksen resurssien vahvistuminen, EU:n rahoituskanavat ja moninkertaistunut projektitoiminta ovat tuoneet oman lisänsä tähän kehitykseen. Jotta tämä kehitys voisi huippuyliopistonkin aikakaudella jatkua, tulee yliopistojen rahoitusta sosialidemokraattien esityksen mukaisesti lisätä jo ensi vuoden budjetissa.

Huippuyliopiston perustamiseen suhtaudun Suomen oloissa varauksella. Huippuyliopistolle kaavittavat rahat eivät saa olla pois maakuntayliopistoilta. Lapin yliopiston rehtori Mauri Ylä-Kotola totesi yliopiston avajaisissa syksyllä seuraavasti: "Yliopistopolitiikassa yhdistynyt kuningaskunta on edelleen luokkayhteiskunta. Ammattikorkeakoulut muutettiin yliopistoiksi jo 1990-luvun alussa. Englannissa onkin laskutavasta riippuen parisensataa yliopistoa, mutta rahoituksesta pääosa menee 20 arvostetuimmalle. Näissä puolestaan opiskelevat ylempien sosiaaliluokkien ja rikkaimpien vanhempien lapset. Englannissa äänestäjät ovat panneet pisteen huippuyliopistopolitiikalle. Koska huippuyliopistoissa pääsääntöisesti opiskelevat vain eliitin lapset, eivät äänestäjät halua käyttää verorahojaan heidän tukemiseensa. Rahat käytetään mieluummin ikääntyvän väestön terveydenhoitoon. Siksi huippuyliopistoilla on paine nostaa lukukausimaksunsa huipputasolle. Ja huippumaksuihin on varaa vain rikkailla, joten paljon osaamispotentiaalia jää järjestelmän ulkopuolelle. Luokkayhteiskuntaa uudistetaan, mutta kun lahjakkaat köyhät jäävät yliopistojärjestelmän ulkopuolelle, myös koko valtion kilpailukyky kärsii." Tämän en soisi olevan Suomen linja.

Valitettavasti koulutuksen rahoituksen puutteet ensi vuoden budjetissa eivät kohdistu pelkästään yliopistoihin. Työelämän rakennemuutoksen ollessa ennennäkemättömän kovaa on tärkeää huolehtia myös työelämässä jo olevien mahdollisuuksista vastata työelämän muuttuneisiin vaatimuksiin. Vähän koulutetuille tai vanhentuneen tutkinnon varassa oleville Noste-ohjelma on ollut hyvä mahdollisuus. Siten hallituksen linjaus lakkauttaa Noste-ohjelma tuntuu aivan käsittämättömältä, vai eikö tulevaisuuden työelämässä ole tilaa kuin nuorille, kauniille ja rohkeille?

Myöskin perusopetukseen tarkoitetut kuntien valtionosuudet kaipaavat selvää korottamista. Muun muassa Jokelan surulliset tapahtumat osoittavat, ettei suomalaisilla lapsilla ja nuorilla mene niin hyvin kuin pitkään huipputasolla olleet Pisa-tulokset antaisivat olettaa. Oppimistulosten ja erityisesti viihtyvyyden parantamisessa opetusryhmien pienentämisellä on suuri merkitys. Meillä ei ole varaa kohdella kaltoin lapsiamme ja nuoriamme.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan muutokset, erityisesti 90-luvun syvä lama, ovat vaikuttaneet myös opiskelijoiden ja nuorten elämään ja asemaan osana yhteiskuntaa. 2000-luvulle tultaessa nuorten työllisyys on kohentunut vähitellen. Työelämässä ei kuitenkaan ole palattu vanhaan. Määräaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet ovat viimeisten 15 vuoden kuluessa yleistyneet nuorten keskuudessa nopeammin kuin väestössä keskimäärin.

Opiskelijoiden näkökulmasta huomionarvoista on se, että sosiaaliturvan takaamista palveluista suurinta epäluottamusta nuorissa herättää opiskelunaikainen toimeentulo. Tosin osin tilannetta selittää se, että opiskelu on se yhteiskunnan tukea vaativa elämäntilanne, josta nuorilla on eniten kokemusta. Erittäin positiivista onkin se, että seuraavan syyslukukauden alusta opintorahaa korotetaan vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi opiskelijoiden tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Nämä muutokset tulisi kuitenkin saada voimaan heti vuoden alusta.

Opiskelijoiden toimeentulon parantamisen tiellä on tärkeä jatkaa muun muassa huolehtimalla ateriatuen tasosta hintojen noustessa. Myös opiskelijoiden asumislisän ympärivuotistaminen on edelleen ajankohtainen haaste.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi haluaisin kiittää tästä tulevan vuoden talousarviosta. Se sisältää paljon hyviä asioita ja erityisesti tuonne perusopetuksen puolelle. Vielä kiitoksena: Opiskelijoilta on tullut valtavasti palautetta tästä opintorahan korotuksesta, joka viimein tehdään, ja hienoa on myös, että näitä opiskelijoiden tulorajoja viimein nostetaan, niin ettei tarvitse näitä kesällä tehtyjä töitä ja niistä saatuja palkkoja ja sitä myötä opintotukia maksaa takaisin.

Koulutuksen ja tutkimuksen tuoreessa kehittämissuunnitelmassa yhtenä painopisteenä on turvata osaavan työvoiman saatavuus. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta uhkaa monien alojen kasvua ja työllisyystavoitteittemme toteutumista. Onkin erittäin hienoa, että tässä talousarviossa ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja lisätään, kuten olemme kuulleet, 2 200 opiskelijalla, ja samoin on hienoa, että oppisopimuskoulutusta lisätään jo alkavana vuonna.

Pidän myös erittäin tarpeellisina ja tärkeinä toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja kaikenlaisen työllistymisen edistämiseen.

Muutamia yksityiskohtia haluaisin kuitenkin nostaa tästä opetusministeriön pääluokasta esiin.

Asiasta talousarvioaloitteenkin tehneenä olen erittäin iloinen, että valtiovarainvaliokunta on lisäämässä 500 000 euroa ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehitystyön tukemiseen. Niille maakunnille, joissa omaa yliopistoa ei ole, tämä on erittäin tärkeää. Rahoitusta tarvitaan, jotta ammattikorkeakoulun roolia toimialueensa pk-yritystoimintaa ja palvelusektoria tukevana soveltavan tutkimus- ja kehitystoiminnan perustana voidaan toteuttaa. Pitkäjänteisen toiminnan kannalta pysyvän rahoituksen saaminen olisi välttämätöntä.

Harjoittelukouluista on puhuttu jo paljon, ja valiokuntakäsittelyissä näille on tulossa lisää määrärahaa miljoona euroa. Ilman tätä rahaa harjoittelukoulujen kokonaisrahoitus olisi vähentynyt huomattavasti, vaikka koulut ovat saaneet lisää velvoitteita. Esimerkiksi Savonlinnan harjoittelukoulun toiminnan kannalta lisärahoitus on todella tärkeää ja tulevalle vuodelle tarve olisi noin 70 000 euroa, jotta toiminta voidaan turvata.

Olen myös tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan kirjaukseen siitä, että on tärkeää säilyttää opettajankoulutuslaitosten verkosto koko maan kattavana. Ei ole tarkoituksenmukaista, että koulutus keskittyy liian harvoihin keskuksiin. Alueellisesti tasapainoinen kouluverkko tarvitsee myös alueellisia opettajankoulutuslaitoksia, ja nyt tämä edellisen opetusministerin tilaama Niemen selvitys on antanut uhkia meille tähän asiaan.

Maakunnille kaiken kaikkiaan yliopistoilla on merkitystä myös valmistuneiden opiskelijoiden asumisen ja työskentelyn kannalta. Tuoreen tutkimuksen mukaan valmistuneet maisterit jäävät nimittäin useimmiten tekemään työtä ja asumaan opiskelupaikkakunnan läheisyyteen. Siksi on välttämätöntä nyt, kun korkeakoulujen rakennemuutos on käynnistynyt, muistaa, että korkeakoulupolitiikka on mitä suurimmassa määrin aluepolitiikkaa. Edelliseen perustuen pidän tärkeänä myös hammaslääkäreiden saatavuuden varmistamiseksi Itä- ja Pohjois-Suomessa, että hammaslääkärikoulutus aloitettaisiin uudelleen Kuopiossa.

Yliopistokeskusten rahoitus on myös ollut paljon esillä. On täysin perusteltua, että yliopistokeskusten kehittämiseen on lisätty vielä 500 000 euroa. Ilman tätä hallitusohjelman kirjausta näitä keskuksia olisi hyvin vaikea kehittää. Toivonkin, että jatkossa nämä riittävät määrärahat ovat valmiina jo hallituksen esityksessä.

Arvoisa puhemies! Keskiaikaisten linnojen kulttuurihistoriallinen merkitys on huomattava. Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen suurena huolenaiheena pitkin syksyä on ollut Olavinlinnan huono kunto. Olavinlinna on Etelä-Savon ja koko Itä-Suomen merkittävin kulttuuriperintö- ja matkailukohde, jossa käy vuosittain yhdessä Savonlinnan Oopperajuhlien vieraiden kanssa runsaat 150 000 matkailijaa. Pidemmän aikavälin ja kansallisesta näkökulmasta on turvattava kansallisomaisuuden säilyminen myös tuleville sukupolville. Valtiovarainvaliokunnan lisäämällä 1,5 miljoonan euron lisämäärärahalla voidaan hoitaa paitsi Olavinlinnan myös Hämeen linnan sekä Tamminiemen kiireisimmät korjaustarpeet. Näistä kansallisaarteista on jatkossakin pidettävä huolta.

Ja aivan lopuksi vielä haluaisin nostaa yhden asian, josta kannan huolta, eli lastemme ja nuortemme kielitaito tuntuu perusopetuksessa tällä hetkellä yksipuolistuvan. Englantia osataan mutta muita kieliä, saksaa, ranskaa, venäjää, luetaan hyvin vähän, (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) ja ryhmiä ei synny. Toivoisin, että tähän asiaan voidaan jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Peruskouluikäisten määrä vähenee Suomessa ja näin myös perusopetuksen oppilasmäärät pienenevät. Ikäluokkien pienenemisestä johtuva säästö tullaan nyt kohdentamaan koulutuksen laadun kehittämiseen. Viimeisten vuosien aikana suuret luokkakoot ja perusopetuksen niukentuneet määrärahat ovat aiheuttaneet levottomuutta luokkiin, oppimisvaikeuksia, erityisopetusta tarvitsevat lapset eivät sitä aina ole kouluissa saaneet. Näin ollen on erinomaista, että kohdennetaan peräti 60 miljoonaa euroa enemmän ryhmäkokojen pienentämiseen ja tuki- ja erityisopetuksen vahvistamiseen.

Varhaisella puuttumisella voidaan ehkäistä häiriökäyttäytymistä ja ennen kaikkea ennakoida oppimisvaikeuksia. On ilahduttavaa, että myös oppilashuoltotyöhön käytettävissä olevat määrärahat lisääntyvät. Oppilashuoltotyön aloittaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on erittäin tärkeää. Kodin, neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulun yhdessä tulisi kantaa vastuuta joka ikisestä lapsesta lapsen syntymästä koulutien päätökseen asti. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tulee puuttua lapsen erilaisiin kehityshaasteisiin. Näin voidaan pitää huoli siitä, että mahdollisimman moni lapsi kykenee suorittamaan oppivelvollisuutensa tasapainoisesti ja saa hyvät eväät elämänsä varrelle. Tukemalla nuorta autetaan häntä myös löytämään tiensä oikeaan ammattiin.

Herra puhemies! Suomalaisilla yliopistoilla on merkittävä rooli niin koulutuksessa, tutkimuksessa kuin myös Suomen innovaatiokyvyn parantamisessa. Suomessa tulee olla kansainvälisessä vertailussa kilpailukykyinen korkeakoulutus. Taloudellisen kasvun turvaaminen edellyttää tuottavuuden ja osaamisen vahvistamista. Yliopistojen perusrahoitukseen on satsattava. Hallituksen ja eduskunnan yhteisellä sopimuksella yliopistojen toimintamäärärahat lisääntyvätkin ensi vuonna yhteensä 10 miljoonalla eurolla verrattuna alkuperäiseen esitykseen.

Herra puhemies! Ammatillisessa koulutuksessa käytännön harjoittelua on lisättävä vielä nykyisestään sekä osaavamman työvoiman että myös opiskelijoiden itsensä motivaation varmistamiseksi. Eräs jo toteutettu toimenpide on oppisopimuskoulutusjärjestelmän yksinkertaistaminen. Ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen 2 200 opiskelijalla on tarpeellinen toimenpide samoin kuin oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen lisääminen 2 100 opiskelijalla yhteensä 27 100 opiskelijaan. On yksilön ja yhteiskunnan etu, että nuoret ja myös varttuneemmat opiskelijat kouluttautuvat aloille, joilta työllistytään parhaiten.

Arvoisa herra puhemies! Veikkauksen voittorahoja käytetään suomalaisen taiteen, tieteen, liikunnan ja nuorisotyön tukemiseen. Opetusministeriö päättää tuotonjaosta, ja koko tätä toimintaa valvoo sisäasiainministeriö. Syksyllä käytiin kovaa vääntöä veikkausvoittovarojen käytöstä. On myönteistä, että eduskunta on pitänyt päänsä ja neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan pysyvä päätös, että veikkausvoittorahoja tullaan käyttämään vain niiden alkuperäisiin käyttötarkoituksiin. Mikäli varoja olisi kohdennettu valtion kiinteistömenoihin, EU:ssa puheet Suomen rahapelimonopolin murtamiseksi olisivat saattaneet entisestään voimistua.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan lausua kiitoksen sanan arvoisille ministereille, Sarkomaalle ja Wallinille, siitä, että olette jaksaneet istua täällä aitiossa koko reilun kolme tuntia, kun tätä pääluokkaa on käsitelty, ja myöskin haluan lausua tunnustuksen siitä, että olette hyvin pärjänneet sekä sisällöllisessä uudistamistyössä että myöskin määrärahojen väännössä. 7 prosentin lisäys tälle pääluokalle on kunnioitettava saavutus. Siitä kiitokset teille.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää ministereitä sekä valtiovarainvaliokuntaa kattavasta ja hyvin painotetusta opetusministeriön budjetista vuodelle 2008.

Opetusministeriön hallinnonalalla varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin järkevillä ja oikein kohdennetuilla toimenpiteillä. Puhtaasti taloudellisesta näkökulmasta on suorastaan erinomaista, että hallitus nostaa opetuksen valtionosuuksia. Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, uuden indeksitarkistuksen tuloksena keskimääräiset opetuksen yksikköhinnat nousevat todellisten kustannusten tasolle. Tämä todellakin parantaa käytännössä koulujen ja oppilaitosten toimintaedellytyksiä.

Keskeinen ja tärkeä opetusministeri Sarkomaan asettama tavoite on luokkakokojen pienentäminen valtakunnallisesti. Tavoitetta tukee, että oppilasmäärien laskemisesta vapautuvia määrärahoja osoitetaan opetuksen kehittämiseen. Tämä on erinomainen esimerkki sinivihreän hallituksen konkreettisista toimenpiteistä suomalaisen sivistyksen tukemiseksi. Myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistämisen edistämiseen kohdennetaan nyt lisävoimavaroja, joilla muun muassa laajennetaan ammattistarttikokeilua, käynnistetään laajennetun työssäoppimisen kokeilu ammatillisessa koulutuksessa ja kehitetään tuettua oppisopimuskokeilua. Tämä on erittäin hyvä, sillä on tärkeää pyrkiä saamaan entistä useampi nuori koulutukseen ja töihin.

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin positiivisena, että opiskelijoiden opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla ja opintotuen tulorajaa nostetaan 30 prosentilla. Nämä uudistukset ovat olleet opiskelijaliikkeen keskeisenä tavoitteena, ja nyt kokoomuksen noustua hallitukseen saatiin asia kirjattua hallitusohjelmaan.

Koulutuksen kehittämisen näkökulmasta on keskeistä, että korkeakoulukenttämme on kilpailukykyinen kansainvälisesti vertailtuna. Tämä ei tarkoita, toisin kuin on joissakin puheenvuoroissa annettu ymmärtää, opiskelijoiden aseman heikentämistä tai opetuksen laadun laskemista, päinvastoin. Sinivihreä hallitus on ansiokkaasti kehittämässä suomalaista korkeakoulukenttää. Yliopistojen perusrahoitukseen osoitetaan lisää määrärahoja. Huippuyliopisto, Turun konsortiohanke sekä itäisen Suomen liittoyliopisto ovat esimerkkejä yliopistojen mahdollisuudesta varautua jo ilmenneisiin ja tuleviin haasteisiin. Yliopistojen autonomisen aseman vahvistaminen sekä rahoituksen lisääminen tulevat vahvistamaan korkeakoulukenttää entisestään. Innovaatioyliopiston säätiöpääoman kerääminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että nämä varat olisivat suoraan poissa muilta korkeakouluilta.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluan esittää kiitokset siitä, että hallituksen täydentävässä esityksessä on tehty välttämätön korjaus veikkausvoittovarojen jakoon. Toteuttamalla eduskunnan aikaisemmin vahvistamaa veikkausvoittovarojen tuotonjakoa hallitus osoittaa voimavaroja juuri niille kolmannen sektorin järjestöille, joilla on tärkeä rooli suomalaisen kansalaisyhteiskunnan tukemisessa ja kehittämisessä. Esimerkiksi Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssi toimii tärkeässä roolissa. Jokelan koulutragedian yhteydessä se toimi koordinoiden Tuusulan kunnan pyynnöstä nuorisotyöntekijöitä Tuusulaan. Nuorisoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana voinkin todeta, että nuorisopolitiikan ja nuorisotyön keskiössä tulevat jatkossakin olemaan suomalaiset järjestöt. Reilun 10 miljoonan euron lisäys nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntajärjestöjen avustusmäärärahoihin tulee tarpeeseen.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tampereen yliopiston määräraha on nousemassa kuluvan vuoden määrärahasta noin 0,5 miljoonaa euroa ja Tampereen teknillisen yliopiston 2 miljoonaa euroa. Tampereen teknillisen yliopiston rahoitusta tulisi vieläkin nostaa tekniikan erityisrahoituksella 3,5 miljoonaa euroa vuodessa tutkimushenkilöstön lisäämiseen ja 2 miljoonaa euroa opetus- ja tutkimuslaiteinfrastruktuurin modernisointiin. Täten turvattaisiin tutkimuksen kansainvälisen luokan tasokkuus. Onhan tiedossa se, että Tampereelta on paljon tullut näitä innovaatioita, muun muassa lääketieteen puolelle teknologiaa, ja tämä on erittäin tarpeellista. Lääketieteellisen teknologian instituutin perusrahoitukseen tarvittaisiin vielä 3 miljoonan euron lisämääräraha. Sillä turvattaisiin Imt:n säilyminen tasokkaana ja laajuudeltaan riittävänä biokeskuksena.

Toivon todella, nyt kun ollaan perustamassa satoja miljoonia maksavaa innovaatioyliopistoa Pääkaupunkiseudulle, etteivät missään vaiheessa maakuntayliopistot ja tämä uusi superyliopisto joudu rahanjaossa vastakkain. Näinhän tässä on tänään keskustelua käyty ja on meille vakuutettu.

Budjettiesityksen mukaan oppisopimuskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä kasvaa yli 2 000 opiskelijalla ensi vuonna. Tämä on oikea suunta. On tärkeää, että pidetään huolta, että alueet saavat lisäopiskelijapaikoista niille kuuluvan osuuden ja että myös tulevaisuuden työvoimatarpeet huomioidaan.

Ministeri Cronberg sanoi eilen julkisuudessa, että superministeriö haluaisi oppisopimuskoulutuksen itselleen opetusministeriöstä. Ehkä tätä on syytä harkita, jos sillä edistetään kohtaanto-ongelman hoitoa.

Julkiset tutkimus- ja kehittämismäärärahat kasvavat ensi vuonna jopa 74 miljoonaa euroa. Lisäpanostuksia suunnataan muun muassa Suomen Akatemialle, siellähän on nimenomaan sitä perustutkimusta ja se on hyvä asia, ja Tekesille. Tämä on valtava summa kertalisäyksenä, vaikka jotkut ovat sanoneet tätä summaa riittämättömäksi.

Kiinnittäisin huomiota siihen, että rahojen jaossa pitää olla entistä huolellisempi. Tuloksiakin on voitava odottaa. Kunpa näistä miljoonista riittäisi rahaa siihen, miten kehitetään ympäristöystävällisiä tekniikoita ja biopolttoaineita. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä nimittäin arvostellaan sitä, että näihin ei budjetissa ole varattu kovinkaan paljon rahaa. Voitaisiinko rahaa osoittaa enemmän myös sellaiseen tutkimukseen, joka ei ole vain teknologiaan liittyvää? Olen varma, että kun Suomeen halutaan luoda innovatiivinen henki, niin myös tulevaisuudessa tarvitaan muutakin kuin tekniikkaa. Tarkoitan humanistisia ja yhteiskuntatieteitä. Me tarvitsemme sosiaalisia innovaatioita varsinkin julkisella sektorilla.

Opintotuen korotus oli myönteinen uutinen. Jo vaalien aikoihin tämä oli yksi niitä asioita, joita kysyttiin paljon, ja on hienoa, että tämä saatiin läpi. Samoin tulorajojen korottamisella ensi vuoden alusta viestitetään, että ei ole kiellettyä käydä töissä samalla kun opiskelee.

Arvoisa puhemies! Olen viime kaudella jo puhunut voimakkaasti sen puolesta, että kädentaitajien työtä arvostettaisiin enemmän. Arvostusta on syytä lisätä yksinkertaisesti siitä syystä, että monet perustaidot alkavat ruostua, kun nuoret erikoistuvat mitä hienoimmille aloille, joilla on perinteisesti ollut suuret palkkaodotukset. Tulevaisuudessakin tarvitaan edelleen rakennusmiehiä, muurareita ja leipureita jne. On myönteistä, että ammatilliseen peruskoulutukseen lisätään 2 200 opiskelijapaikkaa, ja kunpa vielä pidettäisiin huolta siitä, että nuoret opiskelevat loppuun asti. Valitettavasti monella opiskelut jäävät kesken ja toiset katoavat, niin kuin täällä on puhuttu, työmarkkinoidenkin ulkopuolelle.

Aivan kuten valtiovarainvaliokunnan mietinnössä sanotaan, olen myös itse huolestunut teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuksien kohdentumisesta kunnissa. Monet kunnat vähentävät omaa rahoitusosuuttaan kulttuurilaitoksille, kun valtionosuudet kasvavat, vaikka pitäisi käydä aivan päinvastoin. On väärä luulo, että kulttuurilaitokset olisivat tietoyhteiskunnassa jotenkin toissijaisia. Koko suomalainen tietoyhteiskunta perustuu sille, että meillä on myös teattereita, museoita ja orkestereita. Rahanjaossa on syytä huomioida ne muutokset, mitä veikkausvoittovarojen jaossa ja vuokrakustannuksissa on tapahtunut myös edellä mainittujen laitosten osalta.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus on tehnyt hienon periaatepäätöksen, kun se aikoo parantaa peruskouluopetuksen laatua ja todellakin huolehtii, että erityisopetukseen on lisäpanostusta. Täällä on paljon tänään puhuttu siitä, että syrjäytymistä täytyy estää ja täytyy tarttua jo ihan siellä tarhavaiheessa, esikouluvaiheessa, ongelmatapauksiin. Yhtäkään lasta meillä ei ole varaa menettää.

Suomi on menestynyt hienosti Pisa-tutkimuksissa, mutta tämä menestys ei tule ilman ponnisteluja. Kerrottakoon sen verran, että Suomi on menestynyt jopa niin hyvin, että viime kaudella Pohjoismaiden neuvostossa muun muassa ruotsalaiset vaativat uudenlaisia tutkimuksia, joissa oltaisiin huomioimassa muun muassa sosiaalinen älykkyys, (Puhemies: Aika!) ja heitä selvästi on hieman jopa vaivannut tämä Suomen menestys. Ollaan siitä ylpeitä ja muistetaan, että myös jatko-opinnot menevät hyvin.

Mirja  Vehkaperä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen ohjelman vahva painotus osaamiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan ja ihmisten mahdollisuuksiin kehittää itseään näkyy ensi vuoden talousarvioesityksessä. Opetuksen laadun kehittämiseen satsataan kiitettävästi kaikilla koulutusasteilla. Seuraavat ovat vain esimerkkejä oivista päätöksistä.

Peruskoululaisten ikäluokkien pienenemisen johdosta kunnille koituva vuosittainen 18 miljoonan euron opetusmäärärahojen säästö käytetään perusopetuksen laadun kehittämiseen. Lisärahoituksen turvin pystytään toivottavasti esimerkiksi pitämään ryhmäkoot kohtuullisina, jotta opettajilla on mahdollisuus huomioida jokainen oppilas.

Muuttuvassa maailmassa tarpeellisten valmiuksien muutokseen vastataan esimerkiksi osoittamalla 150 000 euroa teknologiakasvatuksen laajentamiseen ja kehittämiseen osana perusopetusta. Pohjoispohjalaisena en malta olla mainitsematta, että Suomen ensimmäisen valtakunnallisen teknologiakasvatuskeskuksen, Teknokas, taustalla on Oulun yliopiston pitkäaikainen tutkimus- ja kehittämistyö. Tästä jälleen näemme, että innovaatioita syntyy maakunnissakin. Ed. Urpilaiselle: hänen kaipaamaansa tulevaisuussuuntausta on tässä Teknologiakasvatuskeskuksen rahoituksen turvaamisessa.

Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla vuodessa koko hallituskauden ajan. Ensi vuodelle on luvassa vielä ylimääräinen 5 miljoonaa euroa toimintamenojen kattamiseen. Erityisen tyytyväinen olen yliopistokeskuksille myönnetystä 500 000 euron lisämäärärahasta. Lisäksi opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa helpotetaan korottamalla opintorahaa 15 prosentilla ensi vuoden syyslukukaudesta alkaen ja opiskelijoiden oman vapaan tulon rajaa 30 prosentilla heti vuoden 2008 alusta lähtien. Nämä korotukset ovat paikallaan, mutta opintotuen kehittämistä tulee jatkaa edelleen opintoaikojen venymisen estämiseksi.

Huonosti voiva opiskelija ei kuitenkaan osaa iloita laadukkaasta opetuksesta tai tilille kilahtavista useammista euroista. Oppilashuoltoon, opiskelijoiden terveydenhuoltoon ja etenkin mielenterveyspalveluihin on panostettava tulevaisuudessa. Apua tarvitsevan ja hakevan on sitä saatava pikaisesti. Meillä ei ole varaa päästää yhtäkään nuorta syrjäytymään, vaan heitä on tuettava opinnoissaan ja tulevaisuuden valinnoissaan. Arvoon arvaamattomaan nouseekin myös opintojen ohjaus. Etenkin olen huolissani peruskoulun päättäneistä koulupudokkaista, joita on joka ikäluokassa satoja ja myöskin tuhansia.

Riittävien ja tasokkaiden ohjaus- ja terveyspalveluiden, laadukkaan opetuksen ja monipuolisten mahdollisuuksien lisäksi on muistettava kouluviihtyvyys. Edellinen puhuja, ed. Alatalo, viittasikin Pisa-tutkimukseen, jossa on saavutettu hienot tulokset. Mutta ne eivät kerro nuorisomme todellisesta hyvinvoinnista. Opinpolku ei ole ensisijaisesti vain tehokas tekninen suoritus tai prosessi. Opintojen aikana nuori tiettyjen taitojen ja valmiuksien ohella oppii elämästä, kasvaa tekemään omaa tulevaisuuttaan koskevia valintoja esimerkiksi ammattinsa suhteen. Näiden valmiuksien kehittymiseen tarvitaan tukipalveluiden ohella koulun ja kodin välistä yhteistyön tehostamista, oman ryhmän yhteishenkeä, nuoren henkisen kasvun tukemista ja inhimillistä otetta. Opettajilla on oltava mahdollisuus suoda oppilailleen riittävä huomio. Koulukiusaamiseen on myös puututtava kovalla kädellä, jos sitä esiintyy.

Arvoisa puhemies! Virallista koulutusjärjestelmäämme täydentää aktiivisten kansalais- ja kansallisopistojen verkosto. Pidän vapaan sivistystyön toimintaedellytysten turvaamista ehdottoman tärkeänä. Kansalaisopistot ym. tarjoavat kaikille suomalaisille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja monipuolisiin harrastuksiin.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ammattikorkeakoulujen asema on vakiintunut suomalaisessa korkeakoulukentässä. Ammattikorkeakoululla on erityisen tärkeä rooli maakuntien kehittämistyössä. 15 vuoden aikana ammattikorkeakoulut ovat olleet merkittävä piristysruiske erityisesti tutkimus- ja kehitystyötoiminnassa. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistoiminta on merkittävällä tavalla vaikuttanut alueiden kehittymiseen.

Hallituksen esityksessä tutkimus- ja kehitystyötoimintaa edistetään merkittävällä tavalla. Nykyisin tutkimus- ja kehitystyötoimintaa rahoitetaan pääosin perusrahoituksen ja projektityyppisen hankerahoituksen turvin. Erityisen tärkeää on, että turvataan ammattikorkeakoulujen tasapuolinen kohtelu niin tutkimus- ja kehitystyörahoituksen kuin hankerahoituksenkin suhteen. Ammattikorkeakoulut ovat asettaneet tavoitteeksi tutkimus- ja kehitystyön volyymin kasvattamisen nopealla aikavälillä kaksinkertaiseksi. Tätä tavoitetta on tärkeää tukea jatkossa rahallisesti tulevien vuosien valtion budjeteissa. Vaikka tutkimus- ja kehitystyön perusrahoitus näyttää jäävänkin alle tavoitteiden, niin hallituksen esityksessä siihen on saatu merkittäviä korjauksia. Tulevalla ohjelmakaudella EU:n hankerahoitus on vähenemässä ja samanaikaisesti hankkeiden kuntarahoituksen tarve on kasvamassa.

Ammattikorkeakoulujen hankkeet on suunnattava alueen ja sen elinkeinoelämän kehittämiseen, joten niiden tukeminen on erittäin tärkeää alueiden kehittymisen kannalta. Koulutus- ja innovaatiotoiminta ovat parasta aluepolitiikkaa.

Jatkossa meidän on asetettava tavoitteeksi ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyön perusrahoituksen täysimääräinen turvaaminen valtion budjetin kautta. Erityisen tärkeää on, että niillä paikkakunnilla ja niissä maakunnissa, missä ei ole omaa yliopistoa, turvataan riittävät resurssit ammattikorkeakoulujen kehittämiseen. Katseet kiinnittyvätkin niissä yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteistoiminnan kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen.

Arvoisa herra puhemies! Näen erittäin tärkeänä asiana sen, että valtiovarainvaliokunta on ottanut positiivisen kannan yliopistokeskusten kehittämiseen. Määrärahaa lisätään 500 000 euroa eli nostetaan samalle tasolle kuin se on ollut vuodesta 2004 lähtien. Valtiovarainvaliokunta korostaa rahoituksen välttämättömyyttä ja nykyisen tason riittämättömyyttä. Eduskunta on joutunut useana vuonna lisäämään rahoitusta. Hallituksen tuleekin kiinnittää vakavaa huomiota rahoituksen riittävyyteen kehitettäessä yliopistokeskuksia.

Yliopistokeskusten kehittäminen osaltaan turvaa maakuntien positiivista kehitystä. Kuuden yliopistokeskuksen vaikutuspiirissä asuu yli miljoona suomalaista. Yliopistokeskusten ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja vuorovaikutusta tulee tulevaisuudessa lisätäkin tuntuvasti.

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Alamme olla kalkkiviivoilla talousarvioesityksen käsittelyssä. Nyt onkin sopiva aika arvioida, miten hallitus on alkutaipaleellaan pärjännyt ja miten voidaan pärjätä tulevaisuudessa vieläkin paremmin.

Valtiovarainvaliokunta on tehnyt opetusministeriön pääluokan kohdalla hyvää työtä, kiitokset siitä. Valiokuntakäsittelyssä suurimmat määrärahalisäykset tehtiin nimenomaan OPM:n pääluokkaan. Kaikkiaan hallinnonalalle ollaan budjetoimassa noin 414 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Tämän tietäen voin sivistysvaliokunnan jäsenenä nukkua yöni kohtuullisen levollisin mielin. Silläkin uhalla, että kuulostaisin rikkinäiseltä levysoittimelta, nostan esille opintotuen parantamisen. Sehän on toistettu tässä salissa useaan otteeseen. Opiskelijat saavat tulevana vuonna helpotusta elämäänsä korotetun opintorahan ja suurempien tulorajojen kautta. Tätä on odotettu kauan.

Valtiovarainvaliokunta teki välttämättömän korjauksen hallituksen esitykseen myös veikkausvoittovarojen osalta. On hieman noloa, että eduskunta joutuu muistuttamaan hallitusta voittovarojen lainmukaisesta käyttötarkoituksesta. Mietinnön mukaisesti edunsaajille budjetoidaan 10 miljoonaa euroa lisää varsinaisen toiminnan tukemiseen. Erinäiset toimitilavuokrat ja Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitokulut maksetaan yleisistä budjettivaroista.

Herra puhemies! Yliopistojen rahoitusta lisättiin hallituksen täydentävän esityksen ja valiokunnan toimesta 10 miljoonalla eurolla. Tämä on hallituksen alkuperäistä esitystä paremmin sopusoinnussa itse hallitusohjelman koulutuspoliittisten tavoitteiden kanssa. Maamme kilpailukykyä ja innovaatiotoimintaa ei voida turvata vain ohjelmakirjauksin, tarvitaan sitä kuuluisaa riihikuivaa.

Yliopistokeskusten kehittämiseen esitetään valtiovarainvaliokunnan mietinnössä puolen miljoonan euron lisäystä, jolloin kokonaissumma on 3 miljoonaa euroa, kuten tämänkin vuoden talousarviossa. Yliopistokeskukset ovat alueellisesti erittäin tärkeitä, ne takaavat yliopistotoiminnan alueellisen kattavuuden ja vahvistavat vuorovaikutusta yliopistojen ja muun yhteiskunnan välillä. Ne ovat toisin sanoen tärkeä osa yliopistojen kolmannen tehtävän toteuttamisessa.

Jokavuotinen varjonyrkkeily yliopistokeskusten rahoitusten osalta olisi mielestäni korkea aika lopettaa, ja toivonkin, että nykyinen hallitus tulevina vuosina löytää ne toimenpiteet, millä yliopistokeskusten riittävä rahoitus turvataan jo hallituksen esityksessä.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Ihan alkuun kiitokset ministereille Sarkomaa ja Wallin, että olette läsnä kuulemassa meidän puheitamme ja vielä mahdollistitte hyvän debatin tämän hallinnonalan käsittelyn yhteydessä. Myös on todettava myönteisenä, että tämän opetusministeriön hallinnonalan pääluokan kohdalla on merkittäviä, sanon ihan oppositiosta, lisäyksiä tähän vuoteen, ja vielä ne kohdennukset, mihinkä niitä ollaan esittämässä, ovat mielestäni erittäin oikein valittuja.

Täällä erityisesti keskusteluun ovat nousseet yliopiston määrärahat. Siihen saadaan tämän valiokuntakäsittelynkin myötä lisää vielä sen päälle, mitä hallituskin alkubudjettiin on lisännyt. Tietysti on hyvä tämä 10 miljoonan lisäys, mutta on todettava, että sen mukaan, mitä yliopistot ovat itse arvioineet siihen tarpeeseen nähden, että laadukasta opetusta ja tutkimusta ja sitä toimintaa pystytään toteuttamaan, se ei kuitenkaan ole riittävä. Niinpä esimerkiksi meidän kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa ollaan esittämässä nimenomaan tähän yliopistojen määrärahaan lisäystä 10 miljoonaa euroa. Esitämme sen perusteluiksi juuri sen, että yliopistoissa tarvitaan tähän opettaja—opiskelija-suhteen parantamiseen lisäystä, jotta laadukasta opetusta voidaan tehdä. Perusopetukseen tulee saada lisää rahoitusta, ja erityisesti se, että varsinaisessa hallituksen talousarvioesityksessä ehdotettu 20 miljoonan euron lisäys ei valiokunnan näkemyksen mukaan ollut riittävä, oli tietysti hieno todeta. Nyt toivomme vielä — tietysti tiedämme, että äänestyksissä emme varmasti sitä saa, mutta näin ainakin ajatellen taas tulevia vuosia — että suunta olisi se, että se rahoitus pystyttäisiin saamaan riittävälle tasolle.

Toinen sellainen mielestäni merkittävä asia on, että täällä on otettu kantaa tähän ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti siinä nostettu nämä ammatilliset erityisoppilaitokset, joihinka nyt yhteensä tulee sitten miljoona euroa. Näen sen erittäin tärkeänä. Siihen valiokuntakäsittelyssä, kun sivistysvaliokunnassa budjettia käsittelimme, otimme kantaa. Mielestäni on erittäin tärkeää, että näiden ammatillisten oppilaitosten kohdalla todella vahvistetaan näiden rahoitusten myötä, että jokainen erityisopetusta vaativa vaikeavammainen oppija saa tasa-arvoisen kohtelun ja pääsee ei pelkästään perusopetuksen myötä vaan tämän perusopetuksen jälkeen myös hyvään ammatilliseen koulutukseen ja sitä kautta työuralle. Se on minusta todella tärkeää, että tätä vahvistetaan ja näille erityisoppilaitoksille annetaan se arvo, koska niillä on hyvää osaamista siinä pedagogiikassa, mitä erityisopetus edellyttää.

Arvoisa puhemies! Haluan tässä nostaa vielä kolmanneksi asiaksi opintotuen. On erittäin hyvä, että opintotukeen tulee se 15 prosentin korotus. Me vaihtoehtobudjetissamme esitämme lisäystä myös perheellisille. Tiedämme, että opiskelijoissa on jonkin verran perheellisiä, ja jotta heidän opintonsa sujuisivat myös hyvin, he tarvitsisivat lisätukea. Esitämme opintotukeen elatusvelvollisille 50 euron lapsikorotusta. Arvioiden mukaan tällaisia elatusvelvollisia opiskelijanaisia on noin 13 000, joten panostus tässä ei olisi kuin noin 10 000 euroa, jos tämä opintorahan lapsikorotus tehtäisiin. Ei ole kysymys suuresta rahoituksesta.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies: on erittäin hienoa, että ammattikorkeakouluopetuksen tutkimusmäärärahat lisääntyvät.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvä peruskoulutus on polku jatko-opintoihin ja työelämään. Oppivelvollisuuteen ja -oikeuteen sisältyy myös oikeus oppimisessa tarvittaviin palveluihin ja tukitoimiin. Niiden asianmukainen järjestäminen on tärkeä koulutus-, sosiaali- ja yhteiskuntapoliittinen kysymys.

Erityislasten, esimerkiksi näkövammaisen lapsen, koulunkäyntiin liittyy useita erityispiirteitä, joiden huomioon ottaminen on oleellinen osa oppioikeutta ja -velvollisuutta. Erityisopetuksen strategian tavoitteena lienee painottaa nykyistä enemmän inklusiivista opetusta, jossa lähikouluperiaatteen toteutuminen on keskeinen osa tätä kehitystä. Tällä hetkellä kaikille erityisopetuksen oppilaille tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Hojks. Opetuksen ja tukitoimien suunnittelun ja toteutuksen tuleekin perustua moniammatilliseen yhteistyöhön. Etenkin heikkonäköisten oppilaiden kohdalla lääketieteellinen kannanotto ja tietämys ovat yhtä tärkeitä kuin pedagoginen tietämys. Myös erilaisilla kuntoutuksellisilla näkökulmilla on merkitystä erityisoppilaan mielekkään koulupäivän rakentumisessa. Aistivamman ohella näkövamma on sosiaalinen vamma. Tämän vuoksi huomiota on kiinnitettävä lapsen ja nuoren sosiaalisten ja vuorovaikutuksellisten taitojen sekä itsenäisen elämän taitojen kehityksen tukemiseen. Sosiaaliset taidot ja itsenäisen elämän taidot ovat yhtä keskeisiä kuin akateemiset taidot.

Hallitus panostaa oppilaanohjaukseen 18 miljoonaa euroa, kuten ministeri Sarkomaa täällä aiemmin vahvisti. Erityisnuoren kohdalla perusopetuksen jälkeiset opinnot ja niihin liittyvä opinto-ohjaus ovat varsin merkityksellisessä roolissa. Vastuuta ammatinvalinnasta ja jatko-opintojen suunnittelusta ei saa jättää yksin esimerkiksi näkövammaiselle nuorelle ja hänen perheelleen.

Olen iloinen, kun ministeri Sarkomaa kertoi myös opettajankoulutuksen kehittämisestä, jonka tarkoituksena on antaa paremmat valmiudet erityislasten kanssa toimimiseen. Erityislapsen opettajan tai avustajan koulutustarpeeseen tulee todellakin vastata, sillä viime kädessä kyse on lapsen oikeudesta laadukkaaseen opetukseen.

Lisäksi kiitän valtiovarainvaliokuntaa, joka lisäsi Näkövammaisten kirjaston toimintamäärärahaa. Kirjasto ei toimi ainoastaan Marjaniemen Iiriksessä, vaan välittää kirjoja ja oppimateriaalia asiakkaille ympäri Suomea. Potentiaalia on kaiken kaikkiaan noin 40 000 henkeä.

Arvoisa puhemies! Hammaslääkäreistä on tällä hetkellä pulaa eri puolilla maata. Tilanne pahenee jatkossa, sillä hammaslääkäreiden eläkepoistuma ylittää selvästi valmistuvien hammas- ja erikoishammaslääkäreiden määrän. Esimerkiksi erikoishammaslääkäreistä jää seuraavien 10 vuoden aikana eläkkeelle noin puolet. Monet edustajat ovatkin jo tänä iltana puhuneet Kuopion hammaslääkärikoulutuksen aloittamisen puolesta. Omalta osaltani haluan kiinnittää huomiota Turun yliopiston hammaslääketieteen opetuksen rahoitukseen. Hammaslääkärikoulutus on ollut evo-rahoituksen piirissä vuoden 2000 alusta lähtien, mutta Turun yliopiston hammaslääkärikoulutus saa täysimääräisen evo-korvauksen vasta vuonna 2013. Tämä johtuu siitä, että koulutus lakkautettiin 1990-luvulla eikä yliopistosta valmistu lainkaan hammaslääkäreitä vuosina 1999—2008. Hammaslääketieteen koulutus aloitettiin Turussa uudelleen vuonna 2004, mutta toiminnan siirtymävaiheen rahoitusta ei ole toteutettu opetuksen minimiresurssienkaan edellyttämällä tavalla. Toivon todellakin, että rahoitusta löytyy varmistamaan opetushenkilökunnan riittävyys ja hammaslääkärien valmistuminen vastaamaan kysyntää oikea-aikaisesti vuonna 2008.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät ministerit! Ammatillisen koulutuksen muutospainotus yhteistyöhön yritysmaailman kanssa on tervetullut linjaus korjaamaan työvoiman saatavuuden ja miesvaltaisen rakenteellisen työttömyyden nykyistä tilaa. On todella tärkeää myös inhimillisen elämänlaadun takia saada työnteon ja koulutuksen piiriin ne ryhmät, joiden työttömyys on heille itselleen inhimillinen huoli ja tulee kalliiksi myös yhteiskunnalle. Nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneet sekä yli 55-vuotiaat, joilla usein fyysinen kunto tai osaaminen eivät vastaa enää työn vaateita, ovat ryhmät, joihin opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön sekä jopa STM:n yhteistyöllä ja rahoituksella nyt hallitus todellakin puuttuu. Tavoitteena on myös antaa pysyvän työpaikan myötä uskoa tulevaisuuteen ja valttikortti työelämän muutoksissa. Opetusministeriön linjaukset antavatkin myös hyvän pohjan elämänaikaiseen jatko-opiskeluun ja maailmassa selviämiseen.

Peruskouluikäisten starttipajat, nuorten työpajat sekä ammattistartti perustuvat kaikki aktiiviseen nuoren haltuunottoon ja opettamistapoihin, jotka perustuvat kunkin yksilöllisten oppimistapojen hyväksikäyttöön. Menetelmät, joiden avulla nuori saa onnistumisen kokemuksia ja hyviä oppimistuloksia, eivät todellakaan aina perustu pulpetissa hiljaa istumiseen.

Toinen ryhmä, jonka koulutuksen sisältöjä ja elinikäistä päivittämistä voidaan työssäoppimisessa kehittää, on keskiastetasoinen koulutus, joka muututtuaan opistotasosta amk:ksi koulutti työmarkkinoille sukupolven, jonka käytännön työtaidot saavat kritiikkiä sekä terveydenhoidon että rakennusalan sektoreilla. Tunne ammattitaitojen osaamattomuudesta vaikuttaa myös motivaatioon ja lisää työstä poissaoloja. Käytännön koulutuksen tietotaidon on toki perustuttava tutkittuun teoriaan, mutta pelkällä itseoppimisjakson internet-lähteiden selailulla ei todellakaan kädentaitoja opita. Ne opitaan toistoilla; mitä useammilla ja tavoitteet selvinä, sen parempi. Teorian ja käytännön koulutuksen yhdistäminen onkin taitolaji, ja yhteistyö uuden TEMin ja opetusministeriön välillä on todella tärkeää, eikä hallitusohjelman antamaa mahdollisuutta saa hukata ministeriöiden keskinäiseen rootelitaisteluun tässä työssäoppimisessa.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Budjetti on opetustoimen osalta erinomainen, mistä voi lausua kiitokset sinivihreälle hallitukselle. Opiskelijoiden toimeentulo paranee, kun kauan kaivattu opintotuen korotus toteutuu. Opintoraha nousee 15 prosenttia syksyllä 2008 ja tulorajat 30 prosenttia vuoden alusta lähtien. Iloitsen näistä merkittävistä parannuksista ja toivon, ettei tämän jälkeen tule 15 vuoden taukoa opintotuen korotusten välillä, kuten nyt oli asian laita.

Lisäksi haluan ilmaista huoleni opiskelevien vanhempien toimeentulosta. Tiedän kokemuksesta, että opiskelijaelämä ja lapsiperheen arki ovat helposti yhdistettävissä, vaikka toimeentulo on silloin niukkaa. Toivon, että hallitus ottaa opiskelevat lapsiperheet huomioon sosiaaliturvajärjestelmän uudistuksen yhteydessä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin politiikkaohjelma on merkittävä asia, ja oli ilahduttavaa kuulla ministeri Wallinilta, että siinä on keskeisenä tavoitteena lisätä liikuntaa.

Täydentävässä talousarvioesityksessä kohdennetaan lisävaroja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja työllistymisen edistämiseen, muun muassa oppisopimusopiskelua ja työpajatoimintaa lisätään. On erittäin tärkeää, että näillä toimenpiteillä löydetään hukassa olevat nuoret, otetaan heidät kiinni elämän syrjään, työhön ja koulutukseen. Suuri osa työpajan läpikäyneistä nuorista joko työllistyy tai siirtyy koulutukseen. Kun vielä ammatillista peruskoulutusta lisätään, on panostus työvoimapulan ehkäisynkin kannalta hyvä.

Budjetin täydennysesityksessä on tullut lisää yliopistoille 46 miljoonaa euroa palkankorotuksiin ja 5 miljoonaa ylimääräisiin menoihin. Koska hallituksen alkuperäisessä esityksessä oli jo 20 miljoonaa euroa lisäystä, suunta on erinomaisen hyvä, joskaan yliopistojen rahoitus ei ole vieläkään riittävä. Olemme kaukana kansainvälisestä kärjestä, ja tekemistä riittää opiskelija—opettaja-suhteen parantamisessa.

Valtion tuottavuusohjelma ei sovi yliopistomaailmaan. Luova työ ei tuota puristuksessa, vaan silloin, kun ei tarvitse murehtia riittämättömistä resursseista. Siksi oli erittäin huojentavaa kuulla ministeri Sarkomaalta, että yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta tullaan rajaamaan pois valtion tuottavuusohjelmasta. Iloitsen myös siitä, että julkista tutkimusrahoitusta lisätään Suomen Akatemian tutkimusrahoituksena ja yliopistojen perusrahoituksena.

Huomattavaa on, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia lisätään. Uuden indeksitarkistuksen perusteella niiden kokonaislisäys on noin 230 miljoonaa euroa. Tämä parantaa koulujen, oppilaitosten ja kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Se on tärkeää, sillä olen erityisen huolissani lisääntyvistä erityisoppilaiden määristä. Laadukas ja tasa-arvoinen peruskoulu on hieno asia, josta on syytä pitää kiinni. Periaatteessa koulutusjärjestelmämme antaa kaikille lapsille tasavertaiset mahdollisuudet opiskeluun.

Lopuksi haluan lausua kiitokset myös veikkausvoittovarojen oikeasta jaosta sekä liikunnan, kulttuurin ja elokuvataiteen edistämisen puolesta. Täydentävän talousarvioesityksen johdosta edunsaajille jaettavat määrärahat lisääntyvät yli 10 miljoonalla eurolla. Tämän kaiken johdosta olen vilpittömän tyytyväinen opetusministeriön budjettiin, joka on tehty lasten ja nuorten parasta ajatellen.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Koululaisemme menestyvät Pisa-tutkimuksessa. Olemme hakoja etenkin matematiikassa ja luonnontieteessä. Asiantuntijat pitävät kuitenkin peruskoulun teoriapainotteisuutta huolestuttavana. Teoriapainotteinen peruskoulu ei tue monipuolista lahjakkuutta.

Taiteen perusopetus jäi kouluissa lapsipuolen asemaan, kun vuonna 2001 valinnaisaineiden viikkotuntien määrä perusopetuksen tuntijaossa pudotettiin 20 kurssista 13:een. Tämän seurauksena taito- ja taideaineiden määrä putosi radikaalisti. Valinnaistuntien määrä on aivan ehdottomasti palautettava entiselleen. Murrosikäiset tunne-elämältään vaikeassa vaiheessa olevat lapset ja nuoret tarvitsevat monipuolisempia ja kokonaisvaltaisempia välineitä kasvamiseen kuin mitä nykyinen teoriavaltainen opetus voi tarjota.

Onneksi tällä hallituksella näyttää olevan tahtoa taito- ja taideaineiden aseman parantamiseksi, hallitusohjelmassahan luvataan lisätä niiden valinnaisuutta. Näiden sanojen on tultava lihaksi tämän hallituksen aikana. Meidän on mahdollisimman pian päästävä konkreettisiin tekoihin taito- ja taideaineiden määrän lisäämiseksi.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan koulusta, on puhuttava luokista. Hallitus on luvannut käyttää ikäluokkien pienenemisen seurauksena vapautuvat varat luokkakokojen pienentämiseen. Kohtuulliset luokkakoot ennaltaehkäisevät lasten oppimisvaikeuksia ja koulupudokkuutta. Voidaan ehkä liioittelematta sanoa, että luokkakoot on pidettävä kohtuullisina, jotta luokkaerot eivät yhteiskunnassa kasvaisi. Tässä on nykysuomalainen luokkateoria pähkinänkuoressa.

Opetusryhmien maksimikoko pitää määritellä laissa, jotta hyvä oppimisympäristö turvattaisiin kaikille lapsille asuinpaikasta riippumatta. Hallituksen tavoitteena on paitsi ryhmäkokojen pienentäminen myös tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen. Ensi vuoden budjetista tulee näihin tavoitteisiin osoittaa myös resurssit.

Koulu yksin ei kykene poistamaan luokkaeroja. Tämän takia pitää olla iloinen muun muassa siitä, että budjetti puuttuu nuorten syrjäytymisen lisääntymiseen sillä, että työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön rahoitusta nyt tuntuvasti korotetaan. Olen tyytyväinen myös siihen, että nyt saamme lisättyä oppisopimuspaikkoja sekä ammatillista koulutusta. Nuorten työttömyyden ja syrjäytymisen vähentäminen on kenties koulupolitiikan tärkein tehtävä.

Hallitusohjelman parhaita kirjauksia on opintorahan korottaminen 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla. Yliopistojen saama 5 miljoonan euron lisämääräraha oli vähimmäislisäys, jotta yliopistot ylipäätään pysyvät hengissä. Yliopistot ovat jo vuosia kärsineet tuottavuusohjelman aiheuttamista henkilöstöleikkauksista, joita ei todellakaan millään juustohöylällä ole tehty, vaan moottorisahalla.

Suomessa opettaja—opiskelija-suhde on surkea muihin Oecd-maihin verrattuna, ja siksi yliopistot pitäisi rajata kokonaan tuottavuusohjelman ulkopuolelle, ei vain tutkijoiden ja opettajien osalta. Jokainen yliopistolla työskennellyt tietää, että hallintohenkilökunnan vähentäminen lisää automaattisesti opettajien työtaakkaa ja syö aikaa tutkimustyöltä. Onneksi olemme kirjanneet hallitusohjelmaan, ettei tuottavuusohjelma saa haitata yliopistojen tutkimusta. Tätä pitää nyt seurata ja rajata tuottavuusohjelmaa, jos osoittautuu, että opetus ja tutkimus sen takia kärsivät.

Yliopistojen tuloksellisuuden mittareita pitää ehdottomasti kehittää niin, että mitataan laatua eikä määrää kuten nyt. Maistereiden ja tohtoreiden työllistymisessä tulee huomio kiinnittää laadulliseen työllistymiseen sekä kysyä, sijoittuvatko etenkin tohtorit koulutustaan vastaavaan työhön.

Innovaatioyliopistosta. Näen innovaatioyliopiston vaarana sen, että se jollain aikavälillä alkaa syödä yliopistojen perusrahoitusta. Onneksi poliittinen tahto ainakin nykyhallituksessa tuntuu olevan, ettei näin saa käydä. Luotan ministeri Sarkomaan useaan otteeseen esille tuomaan näkemykseen, että yliopisto-opetuksen on jatkossakin pysyttävä maksuttomana. Maksuton koulutus on kansallisylpeytemme, jonka ansiosta kaikista kansan kerroksista lahjakkuuspotentiaali saadaan koko kansan käyttöön. Samoin luotan lupaukseen siitä, että yliopistojen perusrahoitusta korotetaan vuosittain vähintään kustannuksia vastaavasti. Edellisten hallitusten aikana näin ei ole tehty, vaan kasvaneet tila- ja henkilökustannukset ovat käytännössä syöneet resursseja perusopetuksesta ja tutkimuksesta.

Tämän syksyn juhlahetki oli hallituksen päätös säilyttää tekijänoikeudet opetusministeriössä, samoin se, kun veikkausvoittovarat palautettiin sinne, minne ne kuuluvat, eli kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyölle. Ilon aihe oli myös kulttuurin, urheilun ja nuorisotyön tuen kasvaminen yli 10 miljoonalla eurolla sekä kotimaisen elokuvan rahoituksen nouseminen 2 miljoonalla eurolla. Oikeudenmukainen ratkaisu oli myös vapaan taiteen kentän saama lisätuki. Ensi vuonnahan teatterilain piirissä olevat teatterit saavat toisen indeksikorotuksensa valtiolta. (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) Vapaan taiteen kenttä jää budjetissa silti aivan liian vähälle, vaikka sen toimintaedellytykset luvataan hallitusohjelmassa turvata.

Lopuksi kirjastojen rahoituksesta. Riittävän tiheä kirjastoverkko on paras keino tuoda kulttuuri kaikkien ulottuville. Köyhälle kirjasto on lähes ainoa tapa päästä osalliseksi kulttuurista. Siksikin kirjastojen määrärahojen jatkuvan lisäämisen tulee olla tämän hallituksen tärkeimpiä tavoitteita.

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Jyrki Katainen totesi talouspolitiikan haasteiden osalta, että talous ei ole mikään arvo vaan se on väline toteuttaa hyvää. Tähän näkemykseen on helppo yhtyä. Se miten muutamme ja kehitämme maatamme, on todellakin selkeistä arvoista ja tavoitteista sekä niiden toteuttamiseen vaadituista toimista kiinni. Julkisen talouden näkymiä voimme siis täysin valittujen arvojen varassa suunnata.

Katainen on myös todennut, että hallitukselle keskeisinä arvoina toistuvat vastuullisuus ja kannustavuus. Silloin lähdemme siitä ajatuksesta, että kasvatuksen asiantuntijalaitokset eli koulut ovat tämän arvolähteen alkupäässä. Sitä aikaisempi arvokohta on luonnollisesti perhe ja perheen sisältä lähtevät arvostukset ja asenteet, mutta seuraavina yksikköinä muokkaustyössä ovat päivähoito ja koulu. Tähän liittyen kannan edelleen hallituksen lisämäärärahoista huolimatta suurta huolta koulujen mahdollisuudesta nähdä lapsen yksilökohtaisia tarpeita. Erityisopetuksen opettajana olen nähnyt arkielämässä niitä tositilanteita, joissa aikuista olisi tarvittu mitä suuremmassa määrin. Jos opettajalla on luokassaan suunnilleen 30 oppilasta, on todennäköisyys lapsen yksilökohtaiseen kohtaamiseen hyvin vähäinen.

Perusopetuksen opetussuunnitelmissa on lähtökohtana yleensä oppilaan omakohtaiset oppimisedellytykset. Kuitenkin koulun arjessa näitä edellytyksiä on todellisuudessa hyvin vaikea toteuttaa nykyisillä resursseilla. Yhä edelleen on kysymysmerkki, miten kunnat osaavat hakea harkinnanvaraista apua muun muassa erityistä tukea vaativien lasten opetukseen. Tämä on kuitenkin opetusministeriön tekemä ratkaisu oppilasmäärien vähenemisestä johtuvien säästöjen ohjaukseen.

Arvoisa puhemies! Opetustoimen valtionosuusprosentin alentaminen talousarvioesityksessä esitetyllä tavalla johtaa kunnilta perittävien rahoitusosuuksien suureen kasvuun vuodesta 2008 lukien. Näiltä osin olen edelleenkin sitä mieltä, että opetustoimen valtionosuusprosenttia tulisi korottaa. Silloin voitaisiin turvata hyvät koulutuspalvelut myös pienimmissä kunnissa. Samoin voitaisiin pohtia, tulisiko valtionosuuksien perusteena olla oppilasmäärä eikä asukasmäärä. Yksikköhinnat eivät ole kunnissa vastanneet kustannuksia.

Arvoisa puhemies! Erityisesti haluan tuoda esille, kuten täällä jo moni edustaja on samoin tehnyt, kehitysvammaisten opetukseen suunnatut toimet. Syksyn aikana on keskustelussa ollut ammatillisten erityisoppilaitosten tulevaisuus. Iloksi voidaan todeta, että hallitus ehdottaa täydentävässä talousarvioesityksessä ammatillisille erityisoppilaitoksille lisäystä 900 000 euroa ja valtiovarainvaliokunnan lisäyksen avulla olemme pääsemässä miljoonan lukemiin. Epäkohtana tulee pitää sitä tosiseikkaa, että edelleenkään meillä ei ole käytettävissä riittävän tarkkoja lukuja oppilasennusteesta erityisopetuksen alalla, jotta määrärahoja voitaisiin budjettiin riittävästi ohjata. Nyt oltiin vähentämässä muun muassa erityisammattioppilaitosten opetuspaikkoja, vaikka melkein samaan aikaan todettiin, että aloituspaikkoja on liian vähän. Tämä on epäkohta, joka tulevaisuudessa pitää korjata. Toisin sanoen talousarvioesitysten laadintavaiheessa tulee olla jo riittävän tarkkaa tietoa määrärahojen esittämiseksi.

Arvoisa puhemies! Opetusministeriö on asettanut tavoitteen, että kaikilla peruskoulunsa päättävillä vaikeimmin vammaisilla nuorilla on mahdollisuus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Tämä toteutetaan joko tutkintotavoitteisena koulutuksena tai vammaisten valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Budjetissa valtion oppilaitosten toimintaan osoittama toimintamääräraha ei ole seurannut toiminnan määrällistä lisääntymistä ja laadullista muutosta. Kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten koulutukseen erikoistuneet Alavuden, Kuhankosken ja Perttulan erityisammattikoulut ovat perustaneet niin sanottuja lähikouluja palvelemaan vaikeimmin kehitysvammaisten koulutustarpeita eri paikkakunnilla ja lisänneet näin koulutustarjonnan kirjoa.

Hallituksen halu on ollut myös muuttaa erityisammattioppilaitokset yksityisen toimijan alaisuuteen. Muihin Pohjoismaihin peilaten näistä toimista on ikävä kyllä vain huonoja esimerkkejä. Ensisijaisesti näen tärkeänä, että tulevaisuudessa voimme taata oppilaspaikat kaikille erityisoppijoille heidän omien oppimisedellytystensä mukaisesti. Tämä pitäköön sisällään myös lahjakkaat oppijat, joista myös täällä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo kantoi huolta. On totta, että lahjakkaiden huomioiminen opetuksessa, perusopetuksessa, ei meillä ole vielä saanut jalansijaa sillä tavalla kuin kuuluisi.

Toimenpiteistä huolimatta vammaisten koulutusmahdollisuuksia ei ole riittävästi. Vaikeimmin vammaisten koulutus on hyvin työvoimavaltaista. Huomioitava on pienet opetusryhmät, yksilöllinen opetus ja ohjaus, ohjattu asuminen sekä monipuolinen ammattialatarjonta. Omassa talousarvion lisäysesityksessäni tulen edelleen vaatimaan lisäystä kehitysvammaisten lasten koulutuksen turvaamiseen.

Arvoisa puhemies! Olen myös huolestunut oppilashuollon kohtalosta. Mielestäni sen resursointia ei ole otettu erikseen esille ja se totisesti vaatisi uudelleenjärjestelyjä monessakin kunnassa. Myös opinto-ohjauksen tilanne tulisi selvittää. Monessa kunnassa ei ole esimerkiksi ollenkaan saatavilla koulupsykologin tai (Puhemies: 5 minuuttia kulunut!) kuraattorin palveluja tai sitten yhtä kuraattoria kohden oppilasmäärä on valtava.

Lopuksi haluan todeta, että opetusministeriön alalla on tänä syksynä tehty lukuisia ison askeleen päätöksiä, joiden tosiasiallinen onnistuminen näkynee vasta tulevaisuudessa. Muilta sivistystoimen osa-alueilta haluan viitata SDP:n eduskuntaryhmän vastalauseeseen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa voidaan olla ylpeitä peruskoulua käyvistä nuoristamme, jotka jo kolmannen kerran peräkkäin pärjäsivät tuossa kansainvälisessä Pisa-vertailussa erinomaisella tavalla. Tutkimuksessa tuli esille, että eri alueiden ja koulujen väliset erot ovat Suomessa hyvin pieniä. Tästä tasaisuudesta sekä myös heikkojen osaajien vähäisestä määrästä on kiittäminen suomalaista peruskoulua, joka antaa kaikille oppilaille tasavertaiset mahdollisuudet. On toki selvää, että tällaisten meriittien eteen täytyy tehdä vuosi toisensa jälkeen yhä kovemmin töitä. Huomionosoitukset eivät synny tyhjästä. Tässä yhteydessä totean, että esimerkiksi oppikirjojen ajankohtaisuuteen ja ajanmukaisiin opetustapoihin on vastaisuudessakin kiinnitettävä huomiota, sillä niillä on suora yhteys saavutettuihin tuloksiin.

Valtion ensi vuoden budjettiesityksessä koulutus ja sivistys ovat merkittäviä painopistealueita. Merkittävimmät lisäykset kohdistuvat opiskelijoihin, yliopistoihin ja peruskoulutukseen. Opetustoimessa syntyy myös säästöä ikäluokkien pienenemisestä johtuen ja vapautuvat resurssit voidaan kohdistaa koulutuksen laadun parantamiseen. Ensi vuodelle kohdistuva säästö on merkittävät 18 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on esimerkiksi pienentää opetusryhmiä ja vahvistaa erityisryhmien tarvitsemaa opetusta.

Mitä tulee muun muassa Suomen Akatemian ja Tekesin saamiin julkisiin tutkimus- ja kehittämismäärärahoihin, pidän erinomaisena sitä, että ne nousevat viime vuoteen verrattuna 74 miljoonaa euroa. Tuo Suomen Akatemian suorittama tieteellisen tutkimuksen edistäminen ja sen hyödyntäminen on korvaamattoman arvokasta yhteiskunnallemme. Tällaiset tahot myös osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun tiedepolitiikasta, tieteen päämääristä ja sen vaikuttavuudesta.

Budjetin sivistyspainotus näkyy myös siinä, että yliopistot saavat yli 30 miljoonaa euroa lisärahoitusta perusopetukseen ja tutkimukseen. Lisäksi budjetin täydentävässä esityksessä tuottavuusohjelman aiheuttamista kustannushyödyistä palautetaan yliopistoille 5 miljoonaa enemmän kuin aiemmin oli päätetty. Yliopistot tulevat kokemaan suuria muutoksia yliopistolain uudistamisen myötä. Muun muassa laatu ja yliopistojen oma päätösvalta korostuvat uudistuksessa entistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä asiana myös sitä, että tehdyn budjettilinjauksen mukaisesti hallitus tulee lisäämään ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääriä 2 200 opiskelijalla jo ensi vuoden alusta lukien. Tällä hetkellä paikkoja suosituimmilta ammatillisilta aloilta ei riitä kuin osalle hakijoista, mikä on valitettava epäkohta. Kaiken kaikkiaan muuttuviin työelämän haasteisiin on pystyttävä vastaamaan kaikilla koulutustasoilla, ja jatkossakin meidän tulee olla ajan hermolla, mitä työelämän vaatimusten muuttumiseen tulee. Tilanteen tasalla oleminen pätee erityisesti työvoimapoliittiseen koulutukseen.

Nämä kaikki koulutuspoliittiset toimenpiteet ovat omiaan vahvistamaan huomisen hyvinvointia. Uskon ja luotan siihen, että tällä rintamalla Suomella on odotettavissa menestystä tulevaisuudessakin.

Keskustelun nopeatahtinen osuus päättyi.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalainen koulutusjärjestelmämme toimii hyvin kansainvälisestikin mitattuna. Pisa-tutkimuksen mukaan olemme ykkösiä jo kolmannen kerran peräkkäin. Tästä kiitos kuuluu ilman muuta tietysti ammattitaitoisille opettajille, joiden metodeilla on tieto mennyt hyvin oppilaille perille. Aina on kuitenkin parantamisen varaa. Hyvästä oppimistasosta huolimatta oppilaamme voivat huonosti, eivät siis viihdy kouluissa. Onnellisuustasoa mitattaessa suomalaiset oppilaat putoavat kärjestä. Mistä tämä johtuu? Se on kysymys, jonka selvittämiseen on pureuduttava jatkossa entistä voimallisemmin.

Pisa-voitot on saavutettu. Seuraavana haasteena pitäisi olla oppilaiden onnellisuuden ja opiskelussa viihtyvyyden lisääminen. Miten sitä viihtyvyyttä voisi lisätä? Oma ajatukseni on, että ihminen on onnellinen, kun hänellä on mahdollisuus toteuttaa itseään. Monille lapsille ja varsinkin pojille saattavat pitkät koulupäivät ja tuntien istuminen patouttaa niin paljon energiaa, että keskittyminen herpaantuu eikä opiskeluun riitä motivaatiota.

Yhdeksi lääkkeeksi oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi tarjoaisin liikuntaa. Pidän liikunnan harrastamista erittäin hyvänä keinona rauhoittaa ja toisaalta piristää oppilaiden koulupäivää. Monille oppilaille olisi riittävällä liikunnalla positiivisia vaikutuksia. Eräässä kanadalaisessa tutkimuksessa todettiin, että liikunnan määrän lisääminen johti parempiin tuloksiin myös teoria-aineissa. Siis liikuntaa lisäämällä myös teoriaosaaminen parantui ja varmasti myös onnellisuustaso, keskittymiskyky ja yleinen virkeys muutenkin.

Nyt kun tietää liikunnan vähentymisen lasten arjessa, harrastetaan liikuntaa mieluummin virtuaalisesti pelikonsoleilla ja tietokoneilla, ja kun tiedetään liikunnan vähäinen määrä myös kouluissa nykyään ja kun tiedetään lasten ja nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen, peruskunnon heikentyminen, liikalihavuuden lisääntyminen ja elintasosairauksien, diabeteksen ja muiden tulo lasten elämään, niin voi tulla siihen johtopäätökseen, että liikuntaa on lisättävä. Liikunta on sisällytettävä ihmisten arkeen kaikissa ikäryhmissä. Koululla on mitä keskeisin mahdollisuus vaikuttaa lasten liikunnan harrastuneisuuteen. Kouluissa tulisi liikunnan määrää lisätä ja opetusta kehittää niin, että lapset liikkuisivat vapaa-ajallaankin. Kotitehtävät liikuntatunneilta tulisi ottaa yleisesti käyttöön. Läksyjä siis liikuntatunneilta.

Minulla on tässä tuore koululiikunnan neuvottelukunnan raportti, jossa on joitain viisaita sanoja. Otan tästä muutaman tekstinpätkän nopeasti. "Viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat, että yhä nuorempien ikäryhmien ylipaino on lisääntymässä samoin kuin koululaisten ja varusmiesten fyysinen kestävyys heikkenee. Samanaikaisesti arkiliikunta on vähentynyt ja liikunnan laatu muuttunut vähemmän kuormittavaan suuntaan. Näiden ilmiöiden kerrannaisvaikutukset näkynevät pitkällä aikavälillä kansanterveyden kustannusten kasvuna muun muassa aikuisiän diabeteksen ja koronaaritautien hoitokuluina. Merkittävä yksilön hyvinvointiin ja kansanterveyteen liittyvä osatekijä on fyysinen toimintakykyisyys, jota ylläpidetään liikunnalla." Lisäksi: "Liikkumattomuudesta on muodostumassa yhteiskunnallinen ongelma. Terveydellisin ja kansantaloudellisin perustein on aktiivisesti etsittävä ja tuettava niitä toimenpiteitä, joilla voidaan edistää elämän ikäistä aktiivista ja liikunnallista harrastamista, liikkuvaa ja tervettä elämäntapaa. Liikuntakasvatuksen tärkein tehtävä koulussa on tukea lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja eettistä kehitystä ja hyvinvointia sekä ohjata terveelliseen liikunnalliseen elämäntapaan. Koululiikunta luo perustan kaikkien kansalaisten liikuntaharrastukselle." Tässä näitä tärkeitä terveisiä.

No, tietysti liikunnan vastustajat peräänkuuluttavat tehokkuutta kouluihin ja pelkäävät, että teoria-aineista se on pois. Tehokkuus on semmoinen tähän kvartaaliyhteiskuntaan noussut iso arvo, ja se on tietysti Suomen menestykselle globaalissa kilpailussa tärkeä asia. Pisa-tutkimuskin nostetaan korkealle sijalle, koska se oppilaiden osaamista ja tietoa ja taitoa mittaa ja samalla kilpailukykyä.

Mitä tulee kansainväliseen kilpailukykyyn peruskoulussa, niin parantamisen varaa on esimerkiksi oppilaan resurssien, voisiko sanoa, tuhlauksessa pakollisen ruotsin kielen opiskeluun. Mitä hyötyä on tästä Ruotsin vallan ajan jäänteestä suomalaiselle kilpailukyvylle? Ei mitään. En kannata kielenopetuksen kaventamista. Toisenkin kielen tulee olla pakollinen, mutta vaihtoehtoja peräänkuulutan ja valinnanvapautta.

Suomen kilpailukyvylle ruotsia tärkeämpiä kieliä on lukuisa määrä. Esimerkiksi venäjän kielen osaajista on kova pula. Tulevaisuudessa Venäjän talouskasvun myötä tarve vain suurenee. Eikö tätäkin ajatellen ole älytöntä, että esimerkiksi itärajalla asuvien koululaisten aikaa tuhlataan ruotsin opettamiseen, vaikka työmarkkinoilla olisi venäjän kielen osaajille tilausta? Tänään UPM:n suunnitelmat muun muassa vahvistavat sitä, että venäjän kielen osaajille varmasti olisi kysyntää.

Ranskan, saksan, espanjan ja kiinan opiskelulla on paljon enemmän tulevaisuutta kuin ruotsin, jota ei tarvita edes Ruotsissa, jos hekin ymmärtävät esimerkiksi englantia. Ne, ketkä haluavat ruotsin kieltä opiskella, voisivat sitä edelleenkin opiskella, eikä valinnanvapauden tarvitse vaikuttaa siihen, että Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että toisen pakollisen kielen valinnaisuus parantaisi ja monipuolistaisi suomalaisten kielten osaamista ja valinnanvapauden lisääminen lisäisi myös motivaatiota kielten opiskeluun. Tämä lisäisi tehokkuutta ja globaalia kilpailukykyä. (Puhemies: Aika!)

Arvoisa puhemies! Joka tapauksessa, jos peruskoulumme laatua halutaan parantaa, on Pisa-tavoitteet asetettava toissijaiseksi ja oppilaiden viihtyvyys, onnellisuus, ensisijaiseksi tavoitteeksi. Onnellisuuteen, motivaation lisäämiseen ja valinnanmahdollisuuteen tulee panostaa. Se lisää henkistä ja fyysistä terveyttä myös oppilaiden aikuistuttua.

Opetuksen laadun parantamisen ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämisen kannalta on erittäin tärkeää, että myös opettajat voivat hyvin ja saavat riittävästi tukea ja tarvittaessa koulutusta.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jatkan puheenvuoroani edellisestä puheenvuorosta, jossa keskityin lähinnä perusopetukseen ja taiteen perusopetukseen. Ja nyt sitten muihin ryhmämme ja puolueemme tärkeisiin koulutuspoliittisiin kysymyksiin.

Korkeakoulujärjestelmämme elää suurten muutosten kynnyksellä. Tulevat hallituksen tekemät alustavat linjaukset tulevat kyseenalaistamaan niin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rakenteiden perusteet kuin ylläpitojärjestelmät, rahoitusrakenteet ja mahdollisesti näiden fuusioitumismahdollisuudet tai yhteistyömallit. Tästä avauksena on innovaatio- tai huippuyliopisto, kuinka sitä halutaan kutsua, sekä Itä-Suomen yliopisto. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea rakennetaan erilaisia korkeakouluvaihtoehtoja niin eri maakuntayliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen mahdolliseen yhdistymiseen tai yhteistyön rakentamiseen. Tärkeää tässä keskustelussa on kuitenkin muistaa, että säilytämme rakennemuutoksesta huolimatta duaalimallin, joka turvaa korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen ja kehittämistyön erilaiset profiilit.

Ammattikorkeakoulut toimivat erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeinoelämän sekä muiden oppilaitosten kanssa tuottaen alueiden elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta olennaista tutkimustietoa, teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita ja järjestelmäinnovaatioita. Hallituksen esittämä määräraha on riittämätön. Tästä syystä sosialidemokraatit esittävät 3 miljoonan euron lisäystä ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimus- ja kehittämistyön tukemiseen.

Yliopistojen perusrahoitus ei vastaa yliopistojen todellista rahoitustarvetta. Rahoitusvaje tulee monelta osin vaikeuttamaan yliopistojen tilannetta. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston suositusten mukaan yliopistojen perusrahoitusta pitäisi nostaa vuoteen 2011 mennessä yhteensä 200 miljoonalla eurolla. Vaikka etenkin kokoomus mainostaa itseään sivistyspuolueena, ovat porvarihallituksen satsaukset yliopistoihin kovin pienet.

Hallituksen esitykset eivät mahdollista myöskään opetuksen laadun parantamista. Sosialidemokraatit vaativat yliopistojen perusrahoituksen nostamista tiede- ja teknologianeuvoston esittämälle tasolle. Me sosialidemokraatit vaadimme, että perusrahoitukseen lisätään 20 miljoonaa euroa. On tärkeää, ettei huippuyliopisto heikennä muiden yliopistojen rahoitusta ja niiden tasavertaisia mahdollisuuksia tieteen tekemiseen. Alueellisesti kattava, alueellisia vahvuuksia painottava korkeakoulujärjestelmä on Suomelle tärkeä voimavara.

Aikuiskoulutus on meille suuri haaste. Me kaikki tiedämme, että tulevaisuuden tärkeä suuri haaste on turvata hyvä ja vahva työllisyys- ja talouskehitys. Sen edellytyksenä on oikein kohdennettu laadukas ja osaava työvoima. Tänä päivänä meillä on edelleen noin 300 000 ihmistä, joilta puuttuu ammatillinen perustutkinto. Tähän meidän tulee panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Tästä syystä sosialidemokraatit esittävät aikuiskoulutukseen lisärahoitusta 20 miljoonaa euroa.

On hyvä, että opintotukea parannetaan. Se on ehdottomasti oikein. Meidän näkemyksemme mukaan opintotukikorotukset tulisi kuitenkin tehdä jo vuoden 2008 alusta alkaen eikä vasta elokuussa. Opintotuen sisältöä tulee myös jatkossa kehittää ja tehdä niin sanottu kokonaisuudistus, jossa huomioitaisiin eri elämäntilanteissa olevat opiskelijat nykyistä paremmin.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi haluaisin muistuttaa hallitusta siitä, että veikkausvoittovarat on jaettava eduskunnan tahdon mukaisesti. Syksyllä hallitus halusi siirtää veikkausvoittovaroista katettavaksi aiemmin budjettivaroin katettuja menoeriä. Me sosialidemokraatit vastustimme esitystä alusta asti. Onhan se myös eduskunnan yksimielisen tahdon ja jakosuhdelain vastainen. Hallitus kuitenkin osasi perääntyä päätöksessään. Tämä on mielestämme erittäin hyvä asia.

Toivottavasti tätä farssia ei näytellä enää tulevina vuosina, vaan liikunta, kulttuuri ja nuoriso pysyvät yksiselitteisesti Veikkauksen edunsaajina ja veikkausvoittojen ja budjettivarojen keskinäinen rakenne säilytetään eduskunnan sekä koko liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestökentän tahdon mukaisena.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oman kulttuurin arvostaminen on tärkeä osa kansallista identiteettiämme. Suomalaisen kulttuurin vaaliminen on yhä edelleen tärkeää, mutta tänä päivänä sen rinnalla luontevana osana ajan henkeen istuen kulkee myös kansainvälisyys. Suomalaisen kulttuuri-identiteetin rinnalla kilvoittelee eurooppalainen identiteetti. Hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet, elinpiirimme kansainvälistyminen ja globaali ajattelu avaavat nuorille aivan toisenlaiset mahdollisuudet yhteiskunnan ja ihmisyyden hahmottamiseen kuin runsaat sata vuotta sitten.

Jokainen sukupolvi kirjoittaa omaa historiaansa, puhuu omaa kieltään, nauraa eri asioille kuin edellinen sukupolvi ja tekee asioita, joista edellinen sukupolvi vasta unelmoi. Nuorilla on tänä päivänä valtavat mahdollisuudet, mutta myös monimuotoinen, jatkuvasti muuttuva maailma kohdattavanaan ja hallittavanaan. Nuoruus on elämänhallinnan kehittymisen ja toisaalta myös siihen liittyvien ongelmien kannalta ratkaisevan tärkeä asia. Nimenomaan nuoruudessa elämänhallinnan mahdollisuuksiin voidaan parhaiten vaikuttaa sekä ennaltaehkäistä ja korjata mahdollisia ongelmia. Erilaisilla järjestöillä on merkittävä panos nuorten elämänhallinnan kehittymiseen. Nuorisotyö tukee myös nuorten identiteettityötä, joka on jokaiselle kasvavalle ihmisyksilölle välttämätöntä. Samalla nuorisotyön traditio ylläpitää identiteettiä tukevia merkitys- ja arvorakenteita, jotka nyky-yhteiskunnassa muutoin voisivat olla vaarassa kadota useimpien nuorten ihmisten tavoittamattomiin.

Tänään 2000-luvulla on nähtävissä merkkejä siitä, että kiinnostus omaa suomalaista kulttuuriamme kohtaan on kasvamassa. Kulttuuri voikin parhaimmillaan tukea ihmisten hyvinvointia, avata uusia näkökulmia itsestäänselvinä pidettyihin asioihin, vahvistaa yleissivistystä, tarjota mielekkäitä vapaa-ajanviettomahdollisuuksia sekä tukea uudenlaisten ajattelumallien syntymistä. Lisäksi se kehittää musiikillisia, kielellisiä ja visuaalisia valmiuksia. Myös kulttuurin sosiaaliset merkitykset ovat korostuneet ajassamme. Helsingin yliopiston professorin Antti Kariston mukaan kulttuuria voidaan monin tavoin käyttää ehkäisevän sosiaalipolitiikan välineenä. Kulttuurilla on sosiaalisia vaikutuksia, ja se antaa paikallisyhteisöihin nuorten hyvinvointia edistävää potkua. Nuoren tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, omaksuuko hän työttömän vai syrjäytymisen identiteetin vai pysyykö hän esimerkiksi kulttuuritoimintojen kautta kiinni yhteiskunnassa. On merkille pantavaa, että yksikin luotettava aikuissuhde ja yhteisö, jossa voi kokea tulleensa hyväksytyksi, voivat olla nuorelle se ratkaiseva pelastusrengas, jonka avulla hän selviää elämänsä karikoista ja haaksirikoista.

Arvoisa herra puhemies! Sivuun jääminen ja väliinputoaminen ovat osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden vastakohtia ja ongelmia, jotka saattavat koskettaa pahimmillaan tuhansia nuoria Suomessa. Syrjäytyminen merkitsee kasautuvaa ongelmien lisääntymistä sekä huono-osaisuuden kierrettä, jonka vaikutukset heijastuvat yhteiskunnassa pitkälle aikavälille. Syrjäytymisen ennaltaehkäisy ja sen katkaiseminen jo nuoruudessa on ensiarvoisen tärkeää, ja sitä pidetäänkin aivan keskeisenä nuorisopolitiikan ja nuorisotyön tavoitteena, joka edellyttää sekä valtiolta että kunnilta riittävän vahvaa panostamista nuorisotyöresursseihin.

Kulttuurisella nuorisotyöllä tarkoitetaan luovan toiminnan kehittämistä keskeiseksi osaksi nuorten identiteettiä ja itseilmaisua. Jokainen voi uskaltaessaan nauttia omasta luovuudestaan tekemällä asiat uudella tavalla työssään ja harrastuksissaan. Luovuus voi antaa elämälle aivan uudenlaista sisältöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että luovalle yhteisölle on tunnusomaista luottamus ihmisiin, vapaus, leikinomaisuus, riskin ottamisen salliminen ja se, että pyritään löytämään uusia ideoita ja annetaan aikaa niiden kypsyttelyyn. Nuorisotoiminnassa puitteet luovuuden kehittymiselle ovat ihanteelliset.

Kansalaistoiminta on kaiken yhteiskunnallisesti mielekkään toiminnan perusta. Demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kannattaa pyrkiä kohti hyvää kansalaisaktiivisuutta, ja nuorisotyö edistää osaltaan tehokkaasti tätä pyrkimystä. Kansalaistoiminnan merkityksen määritteleminen sinänsä ei ole aivan helppoa, koska siihen liittyy useimmiten asioita, joita ei suoraan voi mitata taloudellisin mittarein. Esimerkiksi historiassa kansalaistoiminta on vaikuttanut useiden yhteiskunnallisesti merkittävien uudistusten käynnistymiseen.

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisjärjestöt toteuttavat omaa toiminta-ajatustaan pääosin vapaaehtoisuuteen perustuen. Suomessa yhdistystoiminnassa on mukana ainakin puolet kansalaisista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysjärjestöissä jäseniä on noin puolitoista miljoonaa, liikuntaseuroissa noin 1,1 miljoonaa ja nuorisojärjestöissä yli 800 000, ja yhdistyksiä on kaikkiaan kymmeniätuhansia. Kansalaisjärjestöt ovat Suomessa osallistuneet merkittävällä panoksella myös kansallisiin työllistämistalkoisiin jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Lamanaikainen suurtyöttömyys nosti järjestöt aivan uuteen merkitykseen myös työllistäjinä. Kun työpajoja ei avautunut riittävästi yksityiseltä tai julkiselta sektorilta, etsittiin mukaan myös kansalaisjärjestöjen tarjoamat työllistämismahdollisuudet. Työllistämisen avulla moni yhdistys on pystynyt palkkaamaan toiminnan pyörittämiseen tarvittavaa lisätyövoimaa. Säännöllisten ja riittävien tulojen puute on valitettavasti monessa järjestössä esteenä työn jatkuvuudelle ja lisätyövoiman palkkaamiselle. Harva yhdistys pystyy jatkamaan työllistämistä tukijakson päättymisen jälkeen. Järjestöissä ja yhdistyksissä on paljon työtä, joka odottaa tekijäänsä. Matalan tuottavuuden työn tukeminen auttaa tässä tilanteessa monen työpaikan syntymistä. Kun työtä etsivä ja tekemätön työ eivät kohtaa, on yhteiskunnalla velvollisuus rakentaa silta tämän näkymättömän kuilun ylitse.

2000-luvun yhteiskunta on osaamista korostava, työntekoon ja yrittämiseen kannustava, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja alueellisesti tasapainoinen. Suomi sivistysyhteiskuntana rakentuu osaamisen, tiedon ja luovuuden varaan. Sen arvoihin kuuluvat ihmisten yhdenvertaisuus, suvaitsevaisuus, kansainvälisyys, vastuu ympäristöstä ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Koulutuksella edistetään sivistyksellisiä oikeuksia ja aktiivisen kansalaisuuden valmiuksia. Kulttuuripolitiikalla tuetaan kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta, rikasta kulttuuriperintöä, kulttuurilaitoksia ja -palveluita sekä edellytyksiä luovaan työhön.

Arvoisa herra puhemies! Tähän lopuksi muutama sana koulutuksesta. Koulutus on osaltaan investointi, joka lisää talouskasvua, tehostaa tuottavuutta sekä vähentää sosiaalista eriarvoisuutta. Moniin muihin investointeihin verrattuna koulutus vaatii tekijöiltään kärsivällisyyttä sekä näkemystä ja luottamusta pitkälle tulevaisuuteen. Hyvin hoidetun tai laiminlyödyn koulutuksen tulokset ovat arvioitavissa vasta vuosien, jopa vuosikymmenien, kuluttua. Hyvällä ja riittävällä koulutuksella luodaan nuorille tulevaisuus, kivijalka tulevaa elämää varten.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On erittäin hienoa, että asianomaiset ministerit jaksavat olla uskollisesti paikalla vielä pääluokan keskustelun ollessa näin loppuhenkosillaan, siksi haluan antaa tunnustusta.

Isänä olen usein tällä paikalla puhunut opiskelijoitten opintotukiasiasta. On aivan hieno asia, että opintotukea on vihdoin voitu korottaa, siitä parhain kiitos ja tunnustus. Eräs opintotuen muoto on myös julkisen liikenteen opiskelija-alennukset. Valitettavasti vain julkinen liikenne nimenomaan maaseudulla, missä sitä ehkä eniten pitkien matkojen vuoksi tarvittaisiin, on menettänyt vuorojaan, niin linja-auto- kuin junavuorojaan. Tämän vuoksi toivon, että jaksettaisiin tajuta joukkoliikenteen ja julkisen liikenteen yhteiskunnallinen merkitys eikä vähiten opiskelijoitten kannalta. Kyse on hyvin merkittävästä tasa-arvo- ja sosiaalipoliittisesta tekijästä. Esimerkiksi uhanalainen on illan viimeinen juna Haapamäelle, jota erityisesti opiskelijat etelän suunnasta käyttävät, kuten myöskin varusmiehet, itsekin käytän. (Ed. Pulliainen: Vieläkö se Multialle kulkee?) Näin ollen tarvittaisiin hyvin kipeästi tuota junaa jatkossakin. Tulen tekemään voitavani, että se jatkuu. — Ja mitä ed. Pulliainen mainitsi Multiasta, tulen käsittelemään liikenneministeriön pääluokan yhteydessä.

Eräs pakinoitsijakolumnisti kirjoitti pääkaupunkilaisessa lehdessä Pisan kaltevasta tutkimuksesta. On erittäin hienoa, että Pisa-tutkimuksissa, niiltä sektoreilta kuin on tutkittu, Suomen koululaiset ovat menestyneet. Tästä parhain tunnustus koululaisille, opiskelijoille, opettajille. Näin on hyvä. Mutta tuo Pisan kalteva tutkimus mittaa vain osaa elämästä, jos edes elämästä ollenkaan, mittaa koulusaavutuksista osaa. Meidän tulisi muistaa se, että koulu on elämää varten, ei itsetarkoitus. Tämän vuoksi haluaisin panostaa siihen, että meillä todella kiinnitettäisiin huomiota arvokasvatukseen, oikean ja väärän erottamiseen. Minusta on jotenkin hävettävää meille suomalaisille, että me olemme liian paljon laiminlyöneet selkeän kristillisen arvopohjamme, jolle tämä maa on rakentanut. Meidän tulisi kaikkia maahanmuuttajia kunnioittaen toki rakentaa oma kasvatuksemme selkeälle kristilliselle arvopohjalle alkaen aamuhartauksista kuin myöskin muuten. Maahanmuuttajat ovat sanoneet, että jos Suomi olisi enemmän kristitty maa, niin täällä olisi maahanmuuttajienkin parempi elää.

Edelleen haluan tuoda esille sen, että yliopistoja vaivaavat korkeat kiinteistökustannukset. Senaatin tulisi harkita erityiskäyttöön rakennettujen, osin lahjavaroihin perustuneitten kiinteistöjen kustannukset niin, että niistä ei tule kohtuuttomia. Näin ollen opiskelu, tieteen tekeminen ja opetus voisi tapahtua paljon paremmin, jos kiinteistökustannukset laskettaisiin mielestäni kohtuullisemmalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Olen usein tällä paikalla puhunut pääluokan yhteydessä myös oman paikkakuntani Haapamäen yhteiskoulun lukion puolesta. Siitä minulla on tehtynä talousarvioaloite. Tulenkin erityisissä muissa toimissani pyrkimään siihen, että tämä talousarvioaloite voisi johtaa myös käytännön tulokseen.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy yhtyä ed. Lauri Oinosen kiitoksiin ministereille, jotka vielä ovat tähän aikaan illasta paikalla. Näin uutena kansanedustajana olen ottanut työni tosissani ja istun täällä jo kolmatta iltaa, mutta vielä yhtenäkään iltana kukaan muu ministeri ei ole tähän aikaan paikalla ollut. (Ed. Pulliainen: Valioyksilöt paikalla!) Siitä erityiskiitos teille.

Arvoisa puhemies! Suomalaisnuoret osoittivat jo kolmannen kerran peräkkäin Oecd-maiden keskinäisessä Pisa-vertailussa olevansa maailman parhaita. Tulosten perusteella voimme olla ylpeitä suomalaisesta peruskoulujärjestelmästä. Vaikka perusasiat ovat kunnossa, kehitettävääkin koulutusjärjestelmässämme vielä löytyy. Vaikka heikkojen osaajien määrä on Suomessa ennätyksellisen alhainen, eivät huiput ja ennen kaikkea erilaiset osaajat tule aina välttämättä parhaalla mahdollisella tavalla huomioiduiksi.

Sekä hallitusohjelmassa että ensi vuoden talousarviossa näkyy mielestäni hyvin selkeästi sinivihreän hallituksen arvostus koulutusta ja osaamista kohtaan. Hallitusohjelmassa on kirjaus, että ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat käytetään koulutuksen laadun kehittämiseen. Päinvastoin kuin edellinen hallitus, tämä nykyinen hallitus myös toteuttaa tämän lupauksen.

Kouluissa ylisuuret ryhmäkoot ja erityisopetuksen heikko saatavuus aiheuttavat ongelmia. Ne vaikuttavat opettajan mahdollisuuksiin huomioida oppilaiden erilaisia tarpeita ja ongelmia. Tähän tarvitaan muutosta. Kunnille ohjataankin yhteensä 80 miljoonaa euroa erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen parantamiseksi sekä ryhmäkokojen pienentämiseksi seuraavien neljän vuoden aikana. Ensi vuodelle rahaa on 18 miljoonaa euroa.

Perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on myös kiinnitetty huomiota. On myönteistä, että sekä ammatillista peruskoulutusta että oppisopimuskoulutusta laajennetaan. Ammatillisen koulutuksen arvostus on kasvanut, ja koulutukseen hakeutuu entistä enemmän nuoria. Koulutuspaikkoja lisäämällä pyritään turvaamaan ammatillisesti koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus. Sen avulla varaudutaan ikärakenteen muutokseen ja uhkaavaan työvoimapulaan. Lisäksi pyritään turvaamaan koulutustakuun toteutuminen.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta on aivan aiheellisesti puuttunut tuottavuusohjelman vaikutuksiin yliopistojen tutkimukselle ja opetukselle. Erityisenä huolenaiheena on ollut heikko opettaja—opiskelija-suhdeluku. Kansainvälisessä vertailussa Suomen luku on huono jo tällä hetkellä. 250 henkilötyövuoden vähentäminen heikentäisi sitä entisestään, siksi 5 miljoonan euron lisäraha, jolla kompensoidaan tuottavuustoimenpiteiden vaikutusta ja tuetaan rakenteellista uudistusta, on täysin perusteltu. Yliopistoille oli tosin luvassa merkittävät lisäpanostukset jo budjetin pohjaesityksessä. Nyt yliopistot ovat saamassa yhteensä jopa 37 miljoonan euron rahoituslisäyksen toimintamenoihinsa.

Myös yliopistokeskusten rahoitus on ollut voimakkaasti esillä. On perusteltua, että valtiovarainvaliokunta on lisännyt 500 000 euroa yliopistokeskusten määrärahaan. Yliopistokeskusten pitkäjänteisen toiminnan kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että yliopistokeskusten kehittämiseen varataan riittävät rahat jo hallituksen talousarvioesityksessä.

Arvoisa puhemies! Toivon myös, arvoisat ministerit, että nämä näkemykset otetaan huomioon. Uskon näin, koska tästä läsnäolosta voi päätellä, että myös te suhtaudutte toimeenne tosissanne.

Toimi  Kankaanniemi  /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vanhasen kakkoshallituksen ensimmäinen budjetti opetusministeriön hallinnonalalta ansaitsee monessa mielessä kyllä tunnustuksen ja kiitoksen. Siinä on lisätty monia määrärahoja ihan terveellä, vastuullisella tavalla ja myös muun muassa opintotuki, jota Lipposen hallitukset ja vielä Vanhasen ensimmäinen hallitus pitivät jäädytettynä, on saanut tasokorotuksen. Se on todella tarpeen. Tuossa aikaisemmassa keskustelussa kysyin ministeri Wallinilta siitä, miten huolehditaan sen opintotuen säilymisestä ostovoimaltaan ajan tasalla. Ministeri, totesitte, että se on tässä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksessa mukana ja sitä kautta pyritään asiaa hoitamaan. Se on hyvä, jos näin on ja kun näin on, täytyy ministeriä uskoa ilman muuta.

Totesitte myös, että katsotte perheellisten opiskelijoiden aseman tärkeäksi, ja siihen yhdyn täysin, että näin on syytä tehdä. Opiskelijaperheet ansaitsevat hyvän toimeentulon, ja on varmaan positiivista, että jo opiskeluiässä lapsiakin tulisi, koska synnytysikäkin on noussut tässä menneinä aikoina ja sitä on syytä pyrkiä alentamaan. Siihen varmasti taloudellinen tilanne on yksi vahva vaikutin.

Toisaalta opintotukea ensi vuonnakin varmasti rasittaa se, että esimerkiksi ruuan hinta ja energian hinta nousevat voimakkaasti. Se vaikuttaa helposti opiskelijoidenkin arkeen. Vaikka sitten ruokailua tuettaisiinkin, niin se muu vapaa-aika ja muu matkustaminen vaativat entistä enemmän varoja. Tärkeä asia ja pidettävä mielessä.

Toinen asia, josta aikaisemmin oli puhetta, on tämä uusi innovaatioyliopisto, joka vähitellen muodostuu. Siinä on todella vakava huoli siitä, että vaikka nyt vakuutettaisiin, että siihen tulee markkinoilta rahaa ja eri puolilta rahaa sen ylläpitämiseen jatkossa, niin siihen on kyllä vaikea luottaa, että näin tulisi tapahtumaan erilaisissa talouden suhdanteissa ja muissa tilanteissa. Ja jos se perustetaan, niin ei sitä lakkauteta, kun rahavirrat ehtyvät, vaan silloin helposti leikataan muualta. Silloin se on meillä maan kattavan yliopistoverkon uhka. Tämä on äärettömän vakava asia ja erityisesti keskustalaisillekin, joille toivottavasti vielä maakunnat ovat tärkeät ja maakuntien yliopistot ovat tärkeitä, on vakava haaste, että huolehditte siitä, että jatkossakaan ei tule niin käymään, että nuo yliopistot tuolla menettäisivät voimavarojaan. Ne elävät niukasti nyt jo ja tässä nyt annetaan jonkin verran lisää, mutta tämä on selkeä uhka, tämä uusi innovaatioyliopisto. Uusi ja uusi, eihän se nyt varsinaisesti ihan uusi ole, mutta sille on luotu kovia paineita ja se vaatii sen takia myös rahoitusta.

Herra puhemies! Kolmas asia. Peruskoulutukseen ja muuhun alempaan koulutukseen liittyy tämä maassa tapahtuva voimakas muuttoliike ja sen vastuullinen huomioon ottaminen, kun kuntien rahoitusta peruskoulutukseen, myös keskiasteen koulutukseen, mietitään valtionosuusuudistuksen osalta. Maaseudulla on kylmä, hyinen tuuli tänä päivänä, joka näkyy surullisella tavalla. Kouluja lakkautetaan, ihmiset ajautuvat yhä suurempiin vaikeuksiin, pienten lasten koulumatkat pitenevät jne. Nyt tarvitaan todella vastuun ottamista myös niistä, jotka asuvat siellä syrjemmässä pienemmillä paikkakunnilla, että heille turvataan samanlaiset koulutusmahdollisuudet alusta lähtien kuin on kasvavilla paikkakunnilla. Toisaalta kasvukeskuksissa lapsimäärä saattaa lisääntyä ja aiheuttaa sitten toisenlaisia ongelmia ja uhkia, joihin on myös varauduttava.

Herra puhemies! Asia, josta täällä — en ole koko keskustelua kuunnellut — ei ehkä ole kovin paljon puhuttu, tulee eteen syksyn surullisissa tapahtumissa Tuusulan Jokelassa. Siellä tapahtui sellaista, mikä ehkä meni täällä eduskunnassakin ohi aika vähällä keskustelulla. Terveydenhuoltoalan työtaistelutilanne oli samoihin aikoihin päällä ja vei huomion. Ehkä oikea paikka ei eduskunta ole tästä asiasta keskusteluareenaksi, mutta kuitenkin haluan muutamia ajatuksia siitä nostaa esille.

On ilmennyt, että nämä ylivilkkaat adhd- ja vastaavat lapset huomataan luokissa hyvin ja heihin kiinnitetään huomiota. Pystytäänkö auttamaan ja hoitamaan, se on eri asia. Mutta sitten on tämä toinen joukko, nämä hiljaiset ja vetäytyvät lapset ja nuoret, jotka sitten syrjäytyvät tai ainakin joutuvat entistä suurempaan yksinäisyyteen, ehkä koulukiusatuiksikin. Ja heidän ikään kuin havaitsemiseksi ja heidän ongelmiensa riittävän ajoissa ratkaisemiseksi ei meillä ilmeisesti järjestelmä riittävän hyvin toimi. Tällaista etsintää ja tarkkailua pitäisi pystyä tehostamaan. Se on varmasti opetus- ja muun koulun henkilökunnan rakenteesta ja määrästä riippuvaista ja myös tämän henkilökunnan koulutuksesta, perehdyttämisestä. Tällaisiin tilanteisiin pitäisi panostaa. Tämä puoli näiden osalta on siis tärkeä, koska kodit eivät välttämättä osaa paneutua näihin asioihin riittävästi. Koulussa ne kuitenkin pitäisi havaita ja niihin puuttua riittävän ajoissa.

Siihen liittyy sitten esimerkiksi tänä aikana tämä internet, joka on tällainen tavattoman hieno ja tärkeä ja hyvä väline mutta johon kuuluu myös tämä varjopuoli. Se on järjestelmä, johon tällaiset nuoret helposti uppoutuvat, he elävät siellä vapaa-aikansa, jopa yöt ja pitkät ajat niin, että imevät ajatuksia ja toisaalta välittävät siellä ajatuksiaan yksinäisyydessä pelkän koneen kanssa niin, että jossakin saattaa olla joku tai joitakin, jotka ovat yhteydessä, mutta elävää, inhimillistä kosketusta ei ole. Ja ne ongelmat eivät siinä ratkea, vaan ne pahenevat helposti.

Internetin osalta peräänkuuluttaisin, vaikka se ei ehkä nyt tähän pääluokkaan kuulu, mahdollisuuksia, jotka pitäisi selvittää tämän valvonnan järjestämiseksi, vastuun järjestämiseksi. Kysynkin, olisiko mahdollista, että myös internetin keskustelupalstoilla ja muualla siellä olisi tällainen päätoimittaja, vastuussa oleva henkilö. Ymmärrän, että kansainvälisissä systeemeissä, globaalissa internetissä, se ei ole helposti järjestettävissä tai se on vaikea kehittää, mutta kansallisella tasolla tällaisen vastaavan järjestelmän, mikä on sähköisessä mediassa ja lehdistössä, luominen voisi olla paikallaan. Sitä ainakin olisi syytä miettiä erityisesti, esimerkiksi tämän Jokelan surullisen tapahtuman pohjilta. (Ed. Gustafsson: Eikö nyt ole vastuuhenkilöä sitten?) — Olen vähän sitä mieltä, ed. Gustafsson, että ehkä ei ihan vastuuhenkilöä ole. Se pitäisi aina olla, aikuinen vastaamassa niillä edellytyksillä, jotka nyt ovat. Minä uskoisin, että kansainvälisestikin tässä olisi syytä pyrkiä eteenpäin, mutta myös erityisesti täällä kotimaassa.

Tämä kehitys näitten nuorten, hiljaisten ja vetäytyvien osalta ehkä näkyy myös armeijassa. Kun täällä käsiteltiin asevelvollisuuslakia, niin todettiin, että nuorista miehistä 15—20 prosenttia ei ole palvelukseen kelpaavia, eli näitä on valtavan paljon. Kun miehissä on näin paljon, niin koko kansassa niitä on sitten myös aika paljon määrällisestikin. Eli tämä on todella vakava ongelma, ja toivonkin, että siihen hallitus vakavasti paneutuu ja pyrkii tekemään kaiken sen, mikä on tehtävissä lainsäädännön ja näiden palvelu- ja muiden järjestelmien kehittämisen kannalta. Nämä ovat ikäviä ja vakavia kysymyksiä, joita ei saisi tulla, mutta toki niitä aina tulee.

Tällaisia ajatuksia tässä opetusministeriön pääluokan osalta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti tähän loppuun. Olen tarkkaan yrittänyt kuunnella kaikki puheenvuorot ja kiinnittänyt aivan erikoisesti huomiota siihen, siteeraako kukaan veikkausvoittovara-asiassa tarkastusvaliokunnan asianomaista mietintöä, jossa otettiin hyvin selvästi kantaa tähän asiaan nimenomaan tarkastusvaliokunnan roolissa, enkä ole nyt vielä saanut kiinni yhtään bingoa tässä etsinnässä. Siksi käytän tämän puheenvuoron korostaakseni sitä, että tarkastusvaliokunnan roolin pitää olla sellainen, että se myöskin tuntuu eduskunnan päätöksenteossa. Ei siinä koko tällä uudella järjestelmällä ole mitään merkitystä eikä järkeä. Myöskin, ministeri Wallin, sitten kun viemme tämän onnettoman tapauksen, jos joudumme vastaamaan Brysselin suuntaan, niin me pidämme mielessä, että tarkastusvaliokunta siihen puuttui, ja toivotaan, ettei koskaan sellaista tapausta enää uudestaan tule.

Yleiskeskustelu pääluokasta 29 päättyi.

​​​​