Täysistunnon pöytäkirja 101/2012 vp

PTK 101/2012 vp

101. TIISTAINA 23. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta

 

Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudella päätettiin Suomen historian suurimmasta energiapaketista. Silloin päätettiin lisätä uusiutuvaa energiaa noin 38 terawattitunnilla loppukulutuksesta mitaten. Muuten se 38 terawattituntia vastaa suurin piirtein 2 miljoonan kotitalouden yhden vuoden aikana käyttämän sähkön ja lämmön määrää. Se oli valtava lisäys, josta päätettiin viime vaalikaudella.

Yksi niistä keinoista, joilla tuota tavoitetta kohti päätettiin kulkea, oli uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuki, niin sanottu uusiutuvan energian muuttuvahintainen tuotantotuki. Tätä nimitystä, sitä lyhennettynä, tästä järjestelystä käytettiin. Siinä idea oli se, että sillä haluttiin varmistaa erityisesti metsäpohjaisen energian kilpailukyky fossiilisiin päästöjä aiheuttaviin energiavaihtoehtoihin siihen saakka, kunnes tuo päästöoikeuden hinta nousee tuonne 23 euroon saakka. Laskennallisesti lähtökohta oli se, että sen jälkeen kun päästöoikeuden hinta nousee markkinoilla yli tuon rajan, metsäpohjainen energia, lähinnä siis puu, on aina kilpailukykyinen ilman minkäänlaista tukeakin. Ja tästä syystä siitä järjestelmästä tuli niin sanottu muuttuvahintainen tuotantotuki.

Lähtökohta oli alun perin se, että kun turpeen vero — se referenssipolttoaine oli turve, oli silloin ja on edelleenkin — on 1,9 euroa megawattitunnilta, niin siinä tilanteessa, enimmillään, tämä muuttuvahintainen sähkön tuotantotuki voisi olla 18 euroa megawattitunnilta, ja sitä mukaa kun tuo päästöoikeuden hinta nousee lähemmäksi sitä 23 euroa, siinä tarvitaan kaiken aikaa vähemmän ja vähemmän tukea. Ajatus oli, ettei makseta ylimääräistä tukea mutta varmistetaan se, että hake on aina kilpailukykyisempi kuin kivihiili tai turve aina päästöoikeuden 23 euron megawattituntiin asti. Tämä oli tämä järjestely.

Tässä esityksessä, arvoisa puhemies, hallitus muuttaa nyt tätä järjestelyä niin, että jo aikaisemmin, tämän vuoden keväällä, muutettiin tätä veroa niin, että vero ensin nousi 2,9:ään, taikka oli jo aikaisemmin itse asiassa noussut 2,9:ään, nyt 4,9 euroon megawattitunnilta ensi vuoden alusta lukien ja sitten vuodesta 2015 lähtien 5,9 euroon megawattitunnilta. Siis turpeen vero nousee 1,9 eurosta megawattitunnilta 5,9 euroon megawattitunnilta. Ja kun tämä tapahtuu, niin tähän liittyen hallitus sitten esittää, että tätä puun, metsähakkeen, energiatukea voidaan laskea ja esittää tässä sen mekanismin, jolla se lasku tapahtuu.

Vielä kertaalleen; nyt tämän hallituksen esityksen idea on, että kun turpeen verotusta on kiristetty — kiristetään ensi vuonna 2013 vielä enemmän, 2015 vielä enemmän — niin tähän järjestelyyn, millä puuta tuetaan, tulee tämmöinen automaatti, joka laskee automaattisesti tämän hakkeesta maksettavan sähkön tuotantotukea. Nimenomaan sähkön tuotantoon liittyy tämä tuki.

Arvoisa puhemies! Valiokunta mietinnössään on sanonut mielestäni kaksi tärkeätä asiaa, huomautusta, jos näikseen voi sanoa. Se sanoo, että tämä saattaa johtaa joissakin tilanteissa siihen, että on "kannattavampaa käyttää tuontipolttoaineita" — sanatarkka siteeraus tästä meidän mietinnöstämme. Ja toinen kohta tässä on, jossa epäillään, että tämä heikentää puun ja turpeen kannattavuutta tuontipolttoaineisiin verrattuna. Nämä huomiot; muutoin valiokunta kannattaa tätä esitystä.

Arvoisa puhemies! Tässä on kaksi vastalausetta. Keskustan vastalause lähtee siitä, että tällaista järjestelyä ei pidä tehdä. Tämä johtaa käytännössä siihen, että vaikkakaan puun ja turpeen välinen kilpailusuhde ei tässä muutu, niin koska puuta ja turvetta aina käytetään yhdessä — silloin kun niillä tuotetaan chp:ssä, siis yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, sähköä ja lämpöä — ne, turve ja puu, on polttoteknisesti tuomittu yhteen, ja kun ne on tuomittu yhteen, niiden suhteellinen kilpailukyky muihin polttoaineisiin verrattuna ihan oikein nyt heikkenee, erityisesti kivihiileen ja jonkun verran maakaasuun verrattuna. Maakaasun hinta on niin korkealla tasolla, että se ei välttämättä haittaa, mutta ennen kaikkea kivihiileen verrattuna näin tässä käy.

Toinen tärkeä asia, mikä tästä on seurauksena, liittyy nimenomaan kaukolämpöön. Niin kuin äsken todettu, tämä tuki maksetaan tälle hakkeelle nimenomaan sähkön hinnassa. Nyt kun vero nousee ja tuki vähenee, molemmat samanaikaisesti, niin puuta ja turvetta käyttävien energialaitosten kassavirta heikkenee, niitten kannattavuus heikkenee. Ne eivät voi panna hintaa lisää sähköön, koska sähkö on markkinoilla kilpailtu tuote. Mutta sen sijaan kaukolämpö, kun se on monopolitoimintaa, ei ole kilpailtua toimintaa.

Mitä tapahtuu? Käytännössä nämä energialaitokset korottavat kaukolämmön hintaa, joka, kaukolämpö, kuitenkin kansantaloudellisesti katsottuna on erittäin edullinen lämmitysmuoto, tässä mielessä myöskin kuluttajien kannalta. Ja kuluttajien kannalta nimenomaan sentyyppisen energian, joka kansantalouden kannalta olisi erityisen järkevää ja tarkoituksenmukaista, kilpailukyky tässä heikkenee.

Näillä kahdella syyllä, arvoisa puhemies, keskusta esittää tätä esitystä hylkyyn. Meidän mielestämme verolakia pitää muuttaa niin, että turpeen vero palautetaan sinne 2,9 euroon megawattitunnilta, ja vastaavasti pitää sallia se puun tuki sen alkuperäisen idean mukaisesti, muuttuvahintaisen sähkön tuotantotuen idean mukaisesti. Näillä perusteilla me esitämme tätä hallituksen esitystä hylkyyn.

Täällä on toinen vastalause, jonka varmaan esittelevät sitten asianomaiset tämän vastalauseen allekirjoittajat.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokuntahan esittää, että tämä lakiesitys hyväksytään muuttumattomana. Toki, kuten edustaja Pekkarinen totesi, siihen on opposition toimesta itse asiassa esitetty kahta hylkyä.

Käsittelen omassa puheenvuorossani oikeastaan vähän samoja asioita kuin edustaja Pekkarinen tuossa omassa puheenvuorossaan. Muun muassa asiantuntijakuulemisissa huomio kiinnittyi siihen, että tämä sääntelyn muuttaminen saattaa toki johtaa tilanteeseen, jossa energiatuotannossa on kannattavampaa käyttää tuontipolttoainetta — siis kivihiilihän tässä on suurimpana peikkona — kotimaisten polttoaineiden sijaan. Valiokuntahan toteaa sen, että kuvatun kaltainen kehityskulku ilman muuta löisi korvalle tätä uusiutuvaa energiaa ja energiaomavaraisuuden lisätavoitteita, ei hyvä asia ollenkaan.

Tuotantotuki osaltaan varmistaa sen, että puustamaksukyky säilyy turpeeseen nähden toki ennallaan. Mutta kyllä itse asiassa koko tässä prosessissa talousvaliokunnassa, jossa asiaa käsiteltiin hartaudella ja sillä vakavuudella, mikä sille kuuluu, kyllä sieltä koko ajan tuli, ja valiokunta myöskin painottaa sitä, että on tarvetta seurata tarkoin eri energiaraaka-aineiden kilpailukyvyn kehitystä ja varmistaa — edelleenkäsin puhun siitä kotimaisen raaka-aineen käytön kannattavuudesta — ettei se kannattavuus vain vaarannu. Tuon turpeen osalta ongelmahan on se, että — ja se voi johtaa siihen, että sitä kivihiiltä kukaties jossain vaiheessa sitten tulee, itse asiassa on tainnut hieman alkaa tulla jo — johtuen siitä, että sitä vettä nyt on ihan riittävästi, siitä turpeesta tänä kesänä ei ole saatu talteen kuin 30—35 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Asiantuntijakuulemisissa on kiinnitetty huomiota, ihan oikein, energiatukien ja verojen muutoksista koituvaan epävarmuuteen tämän toimintaympäristön osalta, ja siihen ei varmasti ole kukaan tyytyväinen, että se jatkuvasti muuttuu. Talousvaliokunta toki roolinsa mukaan suhtautuu erittäin vakavasti näihin arvioihin. Kyllähän se niin on, että tämän uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja päästöjen alentaminen edellyttää, totta kai, ennakoivampaa ja mahdollisimman vakaata toimintaympäristöä, jonka puitteissa yritykset sitten voivat toimia ja suunnitella pitkäaikaisia investointeja, koska nämä investoinnit ovat erittäin pitkäaikaisia, kaiken kaikkiaan pitkäkestoisia.

Edellä kerrottuihin seikkoihin on tietysti hyvä kiinnittää huomiota parhaillaan vireillä olevassa valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategian päivitystyössä, jossa yhteydessä varmaan arvioidaan myös uusiutuvan energian tukipäätösten toimivuutta ja niitten vaikuttavuutta.

Edustaja Pekkarinen ansiokkaasti nosti esille kaukolämmön ja varsinkin maakaasulla tuotetun kaukolämmön hinnan. Oma kotikyläni, Imatra, kamppailee parasta aikaa samassa kurimuksessa, ja kyllä siellä, jos se toteutuu — toivon, että toteutuu — ensimmäisen kerran Suomessa todella isossa mittakaavassa koko kaupunkia koskien kaukolämpö 2015—2016 tuotetaan Stora Enson prosessivesistä saadulla vedellä. Koska tällä hetkellä on niin, että Stora Enso joutuu jäähdyttämään sen veden, ennen kuin se voidaan laskea Saimaaseen, niin minkä takia sitä ei sitten käytettäisi kaukolämmön tuotannossa matkassa mukana. Näyttää siltä tällä hetkellä, että kaukolämmön hinta tulee tippumaan 25— 30 prosenttia tällä ratkaisulla. Valmistelut ovat tosi pitkällä, ja kannustan kaikkia suomalaisia kaupunkeja ja kuntia: jos vain on tällaisia mahdollisuuksia, niin tämähän on kaikkein parasta plussaa kurkulle kaiken kaikkiaan. (Mauri Pekkarinen: Tuo on hyvä! Hallituksen esitys ei sitä tee, mutta tuo on hyvä!) — Se on eri juttu, halusin vain tämän nostaa esille tässä, koska Pekkarinen sen myöskin omassa puheessaan nosti. Ja niin kuin kuulitte, halusin nostaa esille niitä epävarmuuksia myöskin, joita tämä hallituksen esitys tuottaa, ihan ilman muuta, ja ne pitää ottaa vakavasti ja seurata tämän kehitystä, että mihin päin tämä on kaiken kaikkiaan menossa.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys 107/2012 on mielestäni mitä suurimmassa määrin esitys turvetuotannon alasajamisesta Suomessa.

Hankkeen taakse on saatu kaikki hallituspuolueet, sillä lukeehan jo hallitusohjelmassa, että turpeenkäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti, ja näin totta tosiaan tapahtuu. Käsittelyssä olevalla esityksellään hallituspuolueet haluavat korottaa ensisijaisesti kotimaisen energialähteen, turpeen, verotusta. Kataisen hallitus on jo asteittain nostanut turpeen verotusta ensi vuoden 2013 alusta lukien 4 euroon 90 senttiin ja sitten vuoden 2015 alusta lukien 5 euroon 90 senttiin megawattitunnilta. Hallitusohjelman keskeisenä tavoitteena on saada turpeen verotusta korottamalla valtiolle 20 miljoonaa euroa lisää tuloja. Veron nostamisella on kuitenkin välittömiä negatiivisia vaikutuksia.

Hallituksen lakiesitys toteutuessaan korottaa lämmön tuotantokustannuksia keskimäärin noin 4 prosenttia, joka varmuudella siirtyy kaukolämmön kuluttajahintoihin ja jonka kipeimmin nahoissaan tuntevat vähäosaiset kansalaisemme. Turpeen ja puuenergian hintakilpailu suhteessa kivihiileen merkittävästi heikkenee ja tulee jatkossa lisäämään kivihiilen käyttöä ratkaisevasti energiatuotannossamme. On pelättävissä, että verojen korotuksen seurauksena turvetuotanto vähenee, minkä vuoksi tuhansia työpaikkoja menetetään. Tämäkö on sosialidemokraattisen työministeri Ihalaisen tavoite: työttömiä Suomeen keinolla millä hyvänsä? Onpa tainnut työministerillä työnkuva hämärtyä.

Viime heinäkuussa uutisoitiin, kuinka Suomen luonnonsuojeluliitto palkitsi entisen ministerin ja kansanedustajan Iiro Viinasen Ympäristöavaus-palkinnolla turpeentuotannon vastaisesta työstä. Kokoomus on näköjään kuuliaisesti kuunnellut entisen ministeri Viinasen mielikuvia ja kauhuskenaarioita turpeen vaarallisuudesta ja ottanut hänen antamat mielikuvat tosina. Käsittämätöntä on myös uuden ympäristölain valmistelu, jossa turpeen käytölle on näkyvä rooli. Onkin peräti merkillistä, että lain valmistelusta on jätetty pois keskeisiä sidosryhmiä, kuten Vapo, Puuliitto, Koneyrittäjät ja Metsäteollisuus, ja ympäristöministeriö vetää valmistelua vahvasti ympäristöjärjestöjen ehdoilla. Varmaa on, että nämä edellä mainitut alan asiantuntijat jätettiin lain valmistelusta pois, koska jo ennakkoon luultiin tiedettävän heidän myönteinen suhtautumisen- sa turveteollisuuteen. Luonnonsuojelufanaatikot ovat kuitenkin hyvin edustettuina valmistelussa, vaikka hyvin myös tiedetään heidän näkemyksensä turvetuotannosta, eli se on vastainen.

Uusiutuvan energian lisäämiseksi hallituksen olisi puheiden lisäksi tehtävä myös kestäviä päätöksiä. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen ei ole ainoa syy, vaan kotimaista energiatuotantoa, kuten turvetta, tarvitaan kipeästi korvaamaan tuontienergialähteitä.

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen myötä kivihiilen käyttö tulee varmasti lisääntymään. Sopii kysyä, millä ihmeellä se menee yhteen viherpiipertäjien päästötavoitteiden kanssa. Kas kummaa, kun kivihiilen käyttö sattuu olemaan paljon saastuttavampaa kuin turpeen käyttö. Perussuomalaiset ovat talousvaliokunnassa jättäneet kyseisestä hallituksen esityksestä eriävän mielipiteen, jota kannatan lämpimästi.

Arto  Pirttilahti  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen piti hyvän esitelmän tästä lakikohdan muutoksesta ja turpeen verotuksen vaikutuksista meidän hakkeeseen ja myös meidän bioenergiapakettiin. Tuen hänen esittämäänsä keskustan vastalausetta tähän asiaan.

Ensimmäisessä kohdassa useampi tunti taidettiin keskustella kauppataseen vajeesta ja meidän kansallisen kilpailukyvyn alentumisesta ja siitä, minkälaisia konsteja hallitus on nyt sitten lisätalousarviossaan siihen asettamassa, mutta heti tässä pykälässä ollaan hyvin voimakkaasti niitä heikentämässä. Eli kyllä turpeen veronkorotus, niin kuin edellinenkin puhuja juuri sanoi, on varmaan vihreitten pääsylippu ollut hallitukseen, ja sieltäpäin hyvin vahva ja voimakas ponsi tulee siihen, että meillä on tämä tässä käsittelyssä.

Tämä on kylmää kyytiä meidän kilpailukyvylle. Meillä on ollut kohtuullisen edullinen energia meidän teollisuudelle ja yritystoiminnalle, ja tässä tullaan meidän kansallista kilpailukykyä alentamaan. Meillä, kuten edellisissä puheenvuoroissa on tullut esille, noin 17 prosenttia ollaan Saksasta jäljessä kilpailukyvyn osalta, ja sitten kun tämä verotus toteutuu tällä tasolla eli nostetaan 5,90 euroon plus sitten meidän hakkeen tuki alenee, niin on edullista polttaa Suomessa kivihiiltä, jota Saksan valtio tukee noin 2,5 miljardilla eurolla vuosittain, sen louhimista ja tekemistä. Kun siellä Saksanmaalla kävimme, he ovat luopumassa ydinvoimasta. Kysyimme, mitä teette. He sanoivat, he lisäävät ruskohiilen kaivuuta, he lisäävät kivihiilen tuotantoa ja tuovat sitten ne tänne Suomeen poltettavaksi, kun me tössimme tässä oman energiapolitiikkamme tällä päätöksellä.

Kuten esille on tullut, juuri tämä kotimaisen uusiutuvan energian käyttö pitäisi nostaa 38:aan. Se tulee vaarantumaan, koska turvetta käyte- tään hakkeen kanssa tukipolttoaineena vahvasti, myös se, mikä turpeessa on työpaikkaomavaraisuuden määrä. Eli turvetuotannon kokonaisterawattituntimäärä on noin 20—30 terawattituntia vuodessa, ja se vastaa lähestulkoon noin miljoonan talouden lämmitystä suhteellisesti katsottuna, ja se työpaikkamäärä, mikä siellä on taustalla, niin on...

Edustaja Lohi tulee vielä tarkemmin kertomaan näitten lämpölaitosten rakentamisesta ja siihen vaikuttavasta suhteesta. Se on iso investointimäärä, mikä meille olisi tulossa tälle toimialalle, mutta tämä vaarantuu myös tämän turveverotuksen takia.

Arvoisa puhemies! En näe tällä esityksellä mahdollisuuksia ainakaan keskustan osalta, vaan pidättäydyttäisiin siinä vanhassa turpeen verotuksessa.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen hämmästynyt. En voi kuin ihmetellä, miten hallituksella on varaa tässä tilanteessa — kun meillä on lisätalousarvio, joka kertoo, että yhteisöverojen tuotot ovat laskussa, me velkaannumme 9 miljardia euroa, meidän vaihtotase on kääntynyt toista miljardia euroa miinusmerkkiseksi — lähteä tämäntyyppisiin lakiesityksiin, joista asiantuntijat ovat valiokuntakäsittelyssäkin todenneet, että lakimuutos vahingoittaa paikallisiin energialähteisiin, siis kotimaisiin energialähteisiin, perustuvaa energiatuotantoa ja investointeja Suomeen. Siis tässä tilanteessa, kun kauppataseemme ja vaihtotaseemme ovat kääntyneet vääränmerkkisiksi, meidän vientimme tökkii niin sanotusti, eli emme saa poliittisilla päätöksillä meidän vientiä vetämään, ainoa järkevä linja olisi se, että me pyrkisimme kotimaisella tuotannolla korvaamaan ulkomaista, muun muassa ulkomaista, energiatuontia. Nyt tämä hallituksen esitys vie täysin väärään suuntaan ja toiseen suuntaan Suomen elinkeinoelämää ja investointeja.

Arvoisa puhemies! Esitetty lakimuutos heikentää valtakunnan energiaomavaraisuutta ja kauppatasetta. Lakimuutos väistämättä pudottaa metsäenergian käyttöä Suomessa, romuttaa metsäenergialla tuotetun lauhdesähkön kannattavuuden ja tuotantomäärän, lisää ulkomailta tuodun sähkön määrää sekä lisää fossiilisten tuontipolttoaineiden, muun muassa hiilen, käyttöä. Nämä seuraukset eivät ole teoriaa vaan todennettavissa voimalaitosten polttoainehankinnoissa jo ensi vuonna. Akuutin turvepulan takia metsäenergian käytön väheneminen näkyy kaikessa laajuudessaan kahden tai kolmen vuoden aikajänteellä.

Arvoisa puhemies! On myös erittäin ikävää, että hallitus ei tätä esitystä valmistellessaan arvioinut millään lailla aluetaloudellisia vaikutuksia. Tämän hallituksen esityksen vaikutukset ovat kaikista negatiivisimmat nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ne vaikuttavat koko Suomeen, mutta erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, joista metsäteollisuus on viime vuosina voimakkaasti vetäytynyt, muun muassa Kajaanista ja Kemijärveltä, ja täällä suuret puunkäyttäjät ovat poistuneet alueilta. Lapinkin kasvavista nuorista metsistä vain 40 prosenttia hyödynnetään tällä hetkellä. Nyt olisi nimenomaan tilausta Rovaniemellekin suunnitellun Mustikkamaan voimalaitoksen tyyppisille uusille biovoimalaitoksille, jotka käyttävät pääosin metsähaketta ja ensiharvennuksesta saatuja puita, mutta tämäntyyppiset hallituksen toimenpiteet ovat omiaan nimenomaan laittamaan kaikki bioenergiainvestoinnit jäihin Suomessa. Kun nyt katsoo, miten energiatoimialalla on käynyt, niin valitettavasti suuret toimijat ovat nyt tekohengittämässä vanhaa tekniikkaa ja mitään uusia merkittäviä voimalaitos-investointeja, jotka pohjautuisivat nimenomaan metsäperäiselle, kotimaiselle polttoaineelle, ei olla käynnistämässä.

Arvoisa puhemies! Hallitus tässä esityksessä vetoaa Euroopan unioniin tai siihen, että tämä mekanismi, joka nyt turpeen korotuksella laukeaa, on notifioitu Euroopan unionissa, ja sen takia sitä ei voitaisi muuttaa tässä vaiheessa. Kun poliittisesti on vaikeita päätöksiä, on helppo piiloutua EU-säännösten taakse, kun hallitukselta puuttuu poliittinen tahto lähteä tosiasiassa muuttamaan tätä mekanismia, niin että se olisi Suomen kansantalouden ja Suomen alueiden, suomalaisten ihmisten ja suomalaisten työpaikkojen puolesta järkevää.

Vaikeina aikoina poliittinen tahtotila mitataan. Talouden noususuhdanteessa energiahyödykkeiden hintojen noustessa ja vakaiden rahoitusmarkkinoiden aikana investointien kannalta tukimekanismien merkitys voi olla vähäinen. Vaikeina aikoina, joita nyt eletään, ulkopuolisten markkinatekijöiden pettäessä alta kansallisella poliittisella päätöksenteolla on mahdollista olla vaa’ankieliasemassa investointihankkeiden toteuttamisen osalta. Hallituksen esitys on poliittinen tahdonilmaisu, joka kääntää vaa’ankielen investointien lykkäämiseen ja peruuttamiseen.

Arvoisa puhemies! En voi kuin hämmästellä, miten tällaisessa taloudellisessa tilanteessa hallitus tuo kotimaisen energiantuotannon kannalta tämäntyyppisiä esityksiä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon kilpailukyvystä, työllisyydestä ja vaihtotaseesta ja uusiutuvista energianlähteistä. Tämä hallituksen esitys johtaa, niin kuin edustaja Oinonen sanoi, turpeen käytön lopettamiseen. Siihen suuntaan ollaan menossa. Tämä vaikuttaa negatiivisesti energiantuotantoon, metsäteollisuuteen ja siten koko kansantalouteen. Me itse teemme tämmöisiä päätöksiä, joilla nostamme energiantuotannon kustannuksia ja heikennämme taas kerran muun muassa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Se johtaa tuotannon supistamisiin tai ainakin semmoiseen riskiin, että sitä tuotantoa supistetaan. Se johtaa myös siihen, että turvetta korvataan osin puulla ja osin, niin kuin olemme kuulleet, fossiilisilla polttoaineilla mukaan lukien kivihiili, ja tässä kyllä ihmettelee sitä, mikä ympäristöteko tämmöinen on. Tässä on myös omavaraisuuden heikkenemisen vaara ja se vaara, että lisäämme tuontiriippuvuutta.

Yksi tärkeä tekijä, joka täällä on moneen otteeseen otettu esille, on turpeen työllistävä vaikutus. Se menetetään. Turve on yksi harvoista kotimaisista energianlähteistä, ja siinä mielessä tämä hallituksen esitys on kyllä aivan käsittämätön. Meillä on kaikenlaista yvaa ja ivaa, ja olenkin miettinyt, pitäisikö olla ympäristövaikutusten arvioinnin lisäksi vaikutukset Suomeen, suva. Niitä pitäisi ihan oikeasti pohtia. Ennen kuin tehdään näitä johonkin perustuvia, tällä kertaa ympäristöön perustuvia, päätöksiä tai päätösesityksiä, pitäisi ihan oikeasti pohtia, mitkä ovat niitten kansantaloudelliset merkitykset. Tässä meillä on valtavasti petrattavaa. Me tunnumme vain menevän tämän vihertämisen linjoilla, emmekä yhtään mieti, mitä se tarkoittaa suomalaisille työpaikoille. Tätä minä en kyllä missään nimessä hyväksy. Olen tästä aikaisemminkin sanonut rikkidirektiivikeskustelun yhteydessä, ja taas ollaan tekemässä tämmöisiä aivan käsittämättömiä päätöksiä. Totta kai ympäristöä pitää ottaa huomioon, se on aivan selvä asia, mutta meiltä puuttuu taito ottaa huomioon aina se toinen puoli. Kun ympäristövaikutuksia arvioidaan, pitää kiinnittää huomiota siihen, että me omilla toimillamme teemme oikeita ja kestäviä ratkaisuja sekä ympäristön että työllisyyden näkökannalta.

No, joku on sitten täällä moneen otteeseen, muun muassa ministeri Häkämies, puhunut tästä cleantechistä ja sanonut, että tämä vihreä kasvu korvaisi jotenkin nämä menetetyt työpaikat. Ei varmasti korvaa. Se osin korvaa, mutta ei kaikessa kokonaisuudessaan. Minä en siihen usko. Jos tämä cleantech ja uusi teknologia olisi niin mainiota, niin minkä takia turvetuotannossa ei lasketa sitten sen varaan? Sitä sopii kysyä. Miksei luoteta siihen turpeen käytön osalta, sen sijaan että ajetaan turpeen tuotantoa alas? Tämä jatkuva kissanhännänveto ympäristöasioitten ja työllisyyden ja yrittämisen välillä — tässä tuntuu olevan meillä, ainakin hallituksella, suuria vaikeuksia. Ymmärrän sen täysin, koska hallituksessa istuu vihreät.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi täytyy muistuttaa siitä, mitä turvevarallisuus Suomen kansantaloudelle merkitsee. Sillä on samanlainen painoarvo meidän kansantaloudelle kuin Norjalle on öljy. Suomen turvevarat vastaavat Suomessa sitä, mitä öljy Norjalle, eli merkittävästä, isosta, kotimaisesta energialähteestä puhutaan. No, toki norjalaiset nostavat varmaan kaiken öljynsä, minkä saavat, mutta kyllähän me Suomessa tietenkin niin ajattelemme, että kaikkea turvetta ei tuotantoon oteta eikä tarvita, ja nyt se näyttää ihan mahdottomalta tämänkin hallituksen esityksen jälkeen, mutta myös niistä syistä, jotka ovat nyt tällä hetkellä tässä lupamenettelyssä. Turvetuotannon luvat ovat jumittuneet tuonne aveihin, ja tämä on hiukan eriskummallinen tilanne, että Vapo, valtion enemmistöomistusyhtiö, ei saa itseltään lupia turvetuotantoon.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää tällä esityksellä muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia, ja esityksellä hallitus haluaa korottaa ensisijaisesti kotimaisen energialähteen, turpeen, verotusta. Toisaalta hallituksen tavoitteena on pitää puun ja turpeen hintakilpailullinen tilanne stabiilina, minkä vuoksi puuenergian tuotantotukea halutaan leikata. Tämä johtaa siihen, että turpeen ja puuenergian hintakilpailukyky suhteessa kivihiileen merkittävästi heikkenee, ja tätä heikennystä ei tässä hallituksen esityksessä ole millään tavalla tutkittu.

Esityksellä on myös merkittäviä kansantaloutta heikentäviä vaikutuksia. Tämä johtaa käytännössä sitten siihen, että kun hiilen kilpailuetu paranee — ja varsinkin tällaisena vuotena, kun jo toisen kerran perättäin turvetta on noussut, saatu kerättyä, soilta huonosti — kivihiiltä tuodaan, kivihiilen tuonti on aloitettu jo, mutta se johtaa myöskin siihen, että uusia tuotantolaitoksia suunnitellaan nyt toimivaksi kivihiilellä, ja tällä on kansantaloutta erittäin merkittävästi heikentävä vaikutus. Niin kuin tässä on tullut jo monta kertaa esille, meillä on negatiivinen kauppatase, kauppataseen vajaus, ja sitä ei saa millään tavalla kyllä korjattua, jos me jätämme kotimaisen energian käyttämättä ja tuomme tuontienergiaa.

Edellinen hallitus alkoi verottaa turvetta energianlähteenä, ja nykyinen hallitus on nyt sitten korottamassa tätä veroa. Suurimmaksi osaksi maamme voimalaitokset ovat näitä vastapainelaitoksia, chp-laitoksia. Näissä poltetaan puuta ja turvetta yhdessä. Tämänkin vuoksi turpeen verottaminen ei ole tavoitteista huolimatta lisännyt puun käyttöä energiantuotannossa, mikä oli yksi hallituksen perusteista.

Nyt esitetyllä puuenergian tuotantotukileikkauksella on hyvin negatiivinen vaikutus. Näitä uusia chp-voimalaitoksia ei olla esitetyillä ehdoilla rakentamassa ollenkaan. Myöskään pienpuuvoimalahankkeita ei ole käynnistynyt tästä tuotantotukileikkauksesta johtuen. Lisäksi tukileikkaus uhkaa jättää metsiin mätänemään miljoonia kuutioita korjuukelpoista harvennuspuuta ja käyttämättömäksi jo tehtyjä kone- ja laiteinvestointeja hankintaketjun kannattamattomuuden vuoksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tuen tarkoitus ei ole edistää voimalaitosinvestointeja tai parantaa sähköntuotannon kannattavuutta. Lakiesitys tässä muodossa ei todellakaan edistä voimalaitosinvestointeja eikä paranna energiantuotannon kannattavuutta, joten se toimii täysin suunnitellulla tavalla. Hallituksen lakiesitys toteutuessaan korottaa lämmöntuotantokustannuksia keskimäärin noin 4 prosenttia, joka varmuudella siirtyy kaukolämmön kuluttajahintoihin. Sähkön tuotantokustannuksiin lakiesityksellä on merkittävästi suurempi korottava vaikutus — on puhuttu jostain 10 prosentista — ja sekin, niin kuin kaukolämpö, loppupelissä menee kuluttajien maksettavaksi.

Tässä yhteydessä en voi oikeastaan olla ottamatta esille sitä, että energiapolitiikka ylipäänsä pitäisi suunnitella pikkuisen pitemmällä jänteellä kuin yhden vaalikauden aikajänteellä eli neljäksi vuodeksi aina eteenpäin. Laiteinvestoinnit, tuotantolaitosinvestoinnit tehdään ja suunnitellaan kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, ja silloin jos raaka-aineen tuotantokustannukset tai verotus merkittävästi heittelevät, se muuttaa tämän koko toimintaympäristön niin epävakaaksi, että siellä on todellakin vaikea sitten näitä investointeja tehdä. Yksi esimerkki nyt on tämä Vaasa, ja Rovaniemellä on pistetty 200 miljoonan euron hanke kokonaan jäihin.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Oinonen todisti täällä väkevästi kotimaisen energian, turpeen, puolesta, ja nyt kun edustaja Pekkarinen on paikalla, en malta edustaja Pirttilahden kehumisista huolimatta olla mainitsematta, palveliko edustaja Pekkarisen ministerikaudella tämä syöttötariffi tätä pienimuotoista sähkön ja lämmön tuotantoa. Mutta nyt puoluejohtaja Sipilä voinee korjata osittain näitä jälkiä, hän kun on hyvin perehtynyt tähän hajautettuun energiaratkaisuun.

Meillä totta totisesti on metsässä rästihakkuita, jotka uhkaavat nyt jäädä hyödyntämättä. Turpeen suhteen en voi minäkään muuta kuin ihmetellä tätä perinteistä suomalaista maa- ja metsätaloutta syyllistävää vihreää politiikkaa ja sitä, että meillä on poliittinen, ei biologinen, laskelma siitä, onko turve uusiutuva energiamuoto vai ei. Kyllä: turve kasvaa hitaasti, mutta kivihiili kasvaa huomattavan paljon hitaammin. On merkillistä, että hallitus sallii luonnonvarana kivihiilen nostamisen, kuten myös öljynkin, mutta ei kuitenkaan korkeatasoista suomalaista työtä turvetuotannossa ja siihen liittyvässä pienteollisuudessa. Nopeinkin laskelmin voidaan osoittaa, millä tavalla turve- ja metsäenergia korvaavat öljyä — siis tuontiöljyä tankkereilla merten yli.

Turvetuotannossa on epäilemättä tehty virheitä, joilla tällä hetkellä pelotellaan. Mutta minusta tuntuu siltäkin, että näillä turvetuotantoalueilla ei ole liiemmälti tästä talosta käyty. Minä suosittelen käyntiä toteamaan sen korkeatasoisen suomalaisen turveteollisuuden työn. Minä en ymmärrä, että sitä väheksytään. Kuinka siellä on huolehdittu näistä vesistä? Ne menevät valutuskenttien läpi, monien ojien läpi, ennen kuin ne pääsevät takaisin sinne metsämaahan.

Energialla on äärimmäisen strateginen asema talouden elementtinä, ja meillä ei ole varaa myöskään maksaa maisemasta loputtomiin. Minä muistutan useista tutkimuksista, jotka todistavat, että turvetuotannosta poistettu suoalue sitoo sen päästämänsä hiilen sitten, kun se esimerkiksi metsitetään. Samoin minusta on sitten kyllä hurskastelua, kun kuitenkin nostetaan kuiviketurvetta. Otan vertauksen: Kilpikonna kävelee hitaasti, ja se on siis hitaasti liikkuva eläin. Kun jänis juoksee nopeasti, niin se on nopeasti liikkuva eläin. Mutta kun turve kasvaa hitaasti, se onkin yhtäkkiä uusiutumaton.

Kotimaakuntaani Ouluun saapuu jo kivihiililaivoja, mikä on aivan käsittämätöntä näin kymmenen virran, Pohjois-Pohjanmaan, luonnonvarojen keskellä. Puoluejohtaja, edustaja Soinia siteeraten tässä asiassa tämä hallitus on hiilihankohallitus.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuntuu, että esitys esityksensä jälkeen hallitus tuo esityksiä, jotka joko saastuttavat maailmaa, siirtävät työpaikat Suomesta saastuttavampiin maailmoihin tai sitten jopa estävät uusiutuvien energiamuotojen käytön, ja tämä lukeutuu näihin viimeisiin. On tullut jo pitkä liuta asioita, mitkä estävät työskentelyn Suomessa ja työpaikkojen pitämisen Suomessa: rikkidirektiiviä, polttoaineverojen nostoa. Liikenneinfra: tiet heikkenevät niin huonoon kuntoon, että kohta täällä ei voi asua kuin kasvukeskuksissa, mutta sehän sopii tähän keskittämispolitiikkaan, mitä hallitus ajaa.

Turpeella on tosiaan se vaikutus, että jos sen käyttöä vaikeutetaan niin paljon, että sitä ei voi käyttää, niin sitten samassa hytäkässä menevät muutkin uusiutuvat. Energiapuu, energiajäte, monet muut, mistä saataisiin hyötyä polttamalla, vaativat sen turpeen kaverikseen. Nyt hallitus turpeen verotuksen nostolla estää näiden hyötykäytön ja siis uusiutuvan energian käytön. Tilalle tulee kivihiili, ja tästä voi kysyä, että missä on se luonnonsuojelu. Soita pitää suojella, mutta ei järjettömästi. Tämä on ehdottomasti peruttava ja hylättävä koko esitys.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minun täytyy sanoa, että minä olen nyt hyvin iloinen siitä, että minä kuulen perussuomalaisten kannattavan nyt sitä ajatusta, että näitä leikkauksia ei tehtäisi puun ja turpeen yhteiskäyttöön, että valtiovalta olisi jatkossakin valmis käyttämään myös veronmaksajien rahoja suomalaisen energialähteen hyödyntämisessä. Minä kuuntelin viime vaalien alla teidän monia vaalikeskustelujanne, luin teidän vaalipapereitanne, kuinka te olitte erittäin voimakkaasti sitä mieltä, että yritystukia pitää leikata. Minä kuuntelin, kun edellisessä keskustelussa puhuttiin viennin edistämisen rahoituksesta, te olitte sitä mieltä, että viennin edistämisrahoja pitää lisätä. Kun puhuttiin pienyritysten erilaisista tuista, te olitte sitä mieltä, että pitää lisätä. On hirveän muodikasta ja mukavaa sanoa, suureen yleisöön uppoaa kuin lämmin veitsi voihin, kun puhuu, että yritystuista pitää leikata, mutta sitten aina, kun tulee vuoron perään kysymys erilaisista yritystuista, niin totta kai kannatta siinä kohdassa sitten olla voimakkaasti tukemassa tämän tai tuon yritysmuodon tukemista. (Ari Jalosen välihuuto) — No, hyvä, että olette nyt kuitenkin tässä mukana.

Mitä vielä tulee siihen, miten Suomessa tuetaan ja miten on ennen tuettu, en alkuunkaan pysynyt mukana, mitä edustaja Mattila äskeisessä puheenvuorossaan tarkoitti. Me teimme päätökset viime vaalikaudella lisätä huikean määrän uusiutuvaa energiaa ja otimme tukijärjestelmät siihen käyttöön. Me laitoimme muutaman kymmenen miljoonaa euroa vuodessa vielä muutama vuosi sitten uusiutuvan energian käyttöön koko Suomessa. Se ohjelma, mikä tehtiin, tarkoittaa sitä, että asteittain uusiutuvan tuki lisääntyy niin, että se ensi vuonna, 2013, on vähän yli 150 miljoonaa ja sitten kun on päästy uusiutuvaan mukaan, täyteen rakentamiseen, vuoteen 2020 mennessä, tuen määrä tietyillä perusolettamuksilla, joita käytettiin vuonna 2010, on noin 340 miljoonaa euroa. Laskennallinen tuki muutamasta kymmenestä miljoonasta eurosta 340 miljoonaan euroon, se on sen järjestelmän hintalappu, minkä me olemme tähän Suomeen rakentaneet.

Järjestelmä on rakennettu niin, että uusiutuva otetaan käyttöön sen edullisuusjärjestyksessä. Ensinnä pyritään ottamaan kaikki se vesi — se on kaikista edullisinta — mikä on suinkin käyttöön otettavissa. No, siinä on suojeltu, siinä on raja vastassa, siinä ei lisää voida enää ottaa, juurikaan voida ottaa.

Sen jälkeen otetaan puuta, ja puuta niin paljon, että metsäteollisuus hyppi seinille, niin kuin ne teistä, jotka silloin seurasivat asiaa tarkkaan, muistavat. Siitä määrästä, minkä ajoimme läpi, meillä oli kova kädenvääntö, myönnän, kokoomuksen kanssa siinä, onko varaa, voidaanko ottaa näin ja näin paljon puuta energiakäyttöön jnp., mutta aika pitkälle päästiin: 13,5 miljoonan kiintokuution lisäykseen asteittain vuoteen 2020 mennessä, ja siihen tukijärjestelmä, järjestelmä, jonka rahallinen mitta on sitä, mitä äsken tuossa kerroin.

Vasta sen jälkeen, kun on otettu kaikki se puu, mikä laskennallisesti katsottiin, että voidaan ottaa, se loppu, mitä tarvitaan sen uusiutuvan velvoitteen täyttämiseen, päätettiin ottaa tuulella, koska se on paljon kalliimpaa, ja arvioitiin, että tarvitaan noin 2 000 megawatin tuulikapasiteetti, jonka laskennallinen vuosituotanto on noin 6 terawattituntia.

Näillä eväillä päästiin siihen noin 38—40 terawattitunnin uusiutuvan lisäämiseen vuosien 2010—2020 välisenä aikana. Näin se rakentui, ja näin tämä rahoitus tähän liittyi. En oikein ymmärtänyt, mikä tässä, edustaja Mattila, mättää. Olisi ollut oikein ystävällistäkin suorastaan, että hän olisi ollut täällä paikan päällä vähän kertomassa, missä kohtaa tämä järjestelmä mättää. Jos hän suostuu tulemaan tähän saliin, niin olisi erittäin hyvä, jos hän sen kertoisi, mikä häntä tässä lähinnä jäi vaivaamaan.

Mitä vielä tulee siihen, kun tässä miljoonat vilahtavat, ja joku miettii mielessään, kannattaako noinkin paljon laittaa uusiutuvan edistämiseen, niin kyllä se hyöty välillisesti ja välittömästikin on todella suuri. Tuontienergiaa korvataan, se on valuuttasäästö selvästikin. Uusiutuvan käyttö tarkoittaa meillä myöskin sitä, että silloin maantieteellisestikin kohtaavat sekä keskukset, joissa sitä uusiutuvaa poltetaan, että maaseutu, jossa se uusiutuva tuotetaan. Se on vice versa, molemmin päin, tukea antaa ja kehityssykkeitä edistää.

Sitten vielä kaikki tämä uusiutuvan lisääminen edesauttaa myöskin alan teknologian edistymistä ja edistysaskeleita siinä. Onkin pieni paradoksi siinä, että ministeri Häkämies mainostaa hallituksen energiaohjelmaa puhtaan energian ohjelmana ja samaan aikaan tehdään nämä esitykset, joista täällä nyt keskustelua käydään, jotka lisäävät nimenomaan sen kivihiilen käyttöä. Meillä Jyväskylässä on käynnistetty kivihiilen ajaminen keskelle Suomea, Jyväskylään. Kivihiiltä aletaan polttaa minun kotikaupunkini energialaitoksissa, mikä on kyllä minun mielestäni häpeä, että näin käy. Myönnän, että osin siihen vaikuttaa huono turvekesä, mutta osin myöskin tämä seikka, mistä nyt tässä esityksessä on kysymys.

Vielä palaan siihen tuen määrään sen verran, että kun Suomi käyttää nyt tänä vuonna, tai ensi vuonna, sanotaan näin, budjetin mukaan vähän yli 150 miljoonaa, niin Saksa käyttää muuten 15 miljardia euroa — 15 miljardia euroa. Jos Suomi käyttäisi samassa suhteessa — kansantuote tai per capita, kummalla tahansa mittarilla mitaten — niin Suomessa se tuki olisi yli miljardi euroa. Tämä kertokoon siitä, miten muuallakin, jossa on havahduttu uusiutuvan edistämiseen, on nähty, että koko kansantalouden etu on, kansallinen etu on, että siihen satsataan ja sen edellytyksiä parannetaan.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tulin takaisin, kun mennessäni kuulin tässä nyt edustaja Pekkarisen puheesta alkuosuuden, ja nyt myöskin loppuosuuden.

Eivät perussuomalaiset ole leikkaamassa puuenergian tuotantotukea missään vaiheessa, vaan perussuomalaiset ovat kyllä leikkaamassa tehottomia yritystukia. Työ- ja elinkeinoministeriönkin tutkimuksien mukaan noin 200 miljoonaa voidaan leikata näitä tehottomia yritystukia. Kaikki tietävät sen, että meillä on merkittävässä määrin näitä tehottomia yritystukia, joiden nauttijoita ovat ne noin 15 yritystä, jotka vuosittain ne kuittaavat. Sitten meillä on sellaisia tehtaita, jotka eivät valmista mitään. Ne ovat tämmöisiä esittelytehtaita, ja siellä pyöritellään sitten ulkomaalaisia vieraita. Eivät perussuomalaiset ole energiatukia leikkaamassa millään muotoa, vaan tehottomia yritystukia.

Mitä tulee turpeen verotukseen, niin keskustajohtoinen edellinen hallitus aloitti turpeen verottamisen. Muistaakseni silloinkin perussuomalaiset olivat tätä turpeen verottamisen aloittamista vastaan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten puheenvuorolistaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Turve on uusiutuva, mutta erittäin hitaasti uusiutuva luonnonvara, ja kyllä tämän keskustelun perusteella voisi vetää semmoisenkin johtopäätöksen, että seuraava asia on sitten maailmanloppu. No, onneksi näin ei sitten kuitenkaan varmaan ole.

Edustaja Mattila penäsi tässä sitä, onko käyty turvesoilla. Turvesoilla on käyty. Ja kyllähän — puhun nytten omassa maakunnassani eli Etelä-Karjalassa olevasta Konnunsuosta — selvää on, että tällä turvetuotannolla on monessa monessa paikassa erittäin suuret ympäristöhaittavaikutukset, ne ovat todella suuria. Onneksi nyt tämä Vapo on ottanut toisen linjan tässä asiassa, mutta se on erittäin pitkä tie kääntää se kansalaismielipide myöskin myönteiseksi turpeelle. Onnea ja menestystä vain heille. Vapon hallintoneuvostossa istuvanakin toki toivon sitä.

Mutta muutama sana siitä Konnunsuosta ja niistä emmeistä, mitä siellä on tapahtunut. Ne suon valumavedet menevät jokia pitkin Suokumaanjärveen, josta suurin osa sijaitsee Venäjän puolella. Muutama puolueeton tutkimus on todennut sen järven tilasta, että jos järven tila parhaana on ykkönen ja huonoimpana on kutonen, niin Suokumaanjärvi on viisi. Ihan kaikki ei ole tullut Vapon turvesoilta, siinä on asutuksen vaikutusta myöskin, mutta iso osa joka tapauksessa sieltä. Kyllä tässä pitkä tie on. Enkä minä sillä tavalla ihmettele sitä, että tämä hallituksen esitys on tämän näköinen kuin tämä on. Siitä voidaan tietenkin aina olla montaa mieltä.

Mutta sitten ihan lopuksi kyllä totean edustaja Jaloselle, hän on ansiokkaasti pitänyt tätä rikkidirektiiviä tässä esillä: kyllä tätä rikkidirektiiviä nyt ei tämän hallituksen viaksi saa millään, koska se IMOn päätös on tehty 2008 ja silloin oli ihan toisenmoiset hallitukset olemassa kuin tällä hetkellä.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Keskustellaan uusiutuvan energian tukijärjestelmistä, ja täällä on paljon puhuttu metsähakkeen käytöstä ja siitä, että metsähakkeen hyödyntämiseen tarvitaan ikään kuin säätövoimana turvetta myös oheen samalla lailla kuin tuulivoima tarvitsee säätövoimakseen vettä, vesivoimaa. Nämä kulkevat vähän käsi kädessä.

Edustaja Pekkarinen täällä kehui, kuinka hyvä oli edellinen hallitus. Niin se olikin hyvä hallitus, ja hyvä hallitus on tämäkin hallitus. Mutta on yksi asia, jossa nämä molemmat hyvät hallitukset ovat pahasti epäonnistuneet, ja se asia koskee uusiutuvaa energiaa, hevosenlannan hyötykäyttöä voimaloissa. Siinä kumpikaan näistä hallituksista ei ole onnistunut.

Suomessa on noin 70 000 hevosta, ja hevosen päivittäinen kuivikelanta-annos vastaa noin kolmea litraa lämmitysöljyä energia-arvoltaan. On käsittämätöntä, että tätä uusiutuvaa energiaa ei oteta hyötykäyttöön voimaloissa. Meillä on verrokkimaita EU:ssa, Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti, Itävalta, jotka hyödyntävät tätä energiaa. Viime hallituskaudella kun ympäristöministeri Lehtomäeltä tätä asiaa moneen kertaan tivasin, niin hän sanoi, että pitää kysyä komissiolta. Ei tarvitse kysyä enää komissiolta: jos samassa EU:ssa muut maat hyödyntävät tätä energiaa, me voimme toimia samoin.

Kysymys on siitä, miten tulkitaan tämä hevosen kuivikelanta. Jos se kaadetaan tuonne johonkin ojanpenkkaan, niin silloinhan se on selvästi jätettä. Mutta jos se käytetään energiana, niin eikö se pitäisi silloin tulkita polttoaineeksi ja hyödyntää se meidän lämpövoimaloissamme? Haluan kannustaa nykyistä ympäristöministeriä, jonka kanssa myös olen asiasta keskustellut, ratkaisemaan tämän ongelman ja tuomaan tämän energian hyötykäyttöön Suomessa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Eipä voisi paljon enempää olla samaa mieltä edustaja Jokisen kanssa kuin mitä hän äsken sanoi. Pieni tarkennus: huomasin jostakin lehdestä, että ympäristöministeriö oli just äsken tehnyt päätöksen, jolla se jatkaa tätä menettelyä, jolloin se hevosenlanta pitää pitää koskemattomana ainakin tästä energiakäytöstä — siihen ehkä voi muuten koskea, heittää sen menemään — mutta et saa sitä energiakäyttöön hyödyntää edelleenkään. Se oli ministeriön päätös. Jatkakaa ponnisteluja hallitukseenne kuuluvan ympäristöministerin kanssa tässä. Päätös oli väärä.

Mitä edustaja Kärnän puheenvuoroon näistä turvesoista vielä tulee: siinä täytyy kyllä turpeentuotannon mennä peilin eteen. Vaikka on toimittu varmasti lupaehtojen pohjalta pääsääntöisesti — voi olla, että joskus rikkeitäkin on tehty — mutta vaikka on toimittu lupaehtojen pohjalta, niin sitten kuitenkaan ei ole varauduttu siihen, että on sellaisia runsaan veden aikoja, ja sitten on kyllä päässyt vesistöihin humusta. Ei se fosfori ja typpi ole se ongelma, mutta se humus on ongelma eräissä tapauksissa. Esimerkiksi minun oman maakuntani vesistössä on tällaisia tilanteita. Nämä pitää saada kuntoon ja lupaehtoja tässä mielessä tiukentaa ehdottomasti. Ja tiukennetuilla lupaehdoilla voidaan turvetta nostaa niin, että se kelpaa oheispolttoaineeksi puun kanssa.

Mitä vielä tukiin tulee, edustaja Turunen — ehkä sitten erikseen on aikaa ja tilaisuus keskustella niistä yritystuista — suurimmat tuet ovat nimenomaan Tekesin rahoitus, sitten energiatuki, sitten viennin ja kansainvälistämisen tukirahoitus ja sitten telakkatuki. Siinä ne ovat ne tuet, mutta näihin palataan kyllä myöhemmin. Erittäin mieluusti palataan niihin myöhemmin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan todeta, että hallitus nyt esittää kotimaisen energian, turpeen, verotuksen nostoa ja näin tietoisesti hallitus haluaa kotimaisen energian sijasta tuottaa yhä enemmän esimerkiksi kivihiiltä, ja tältäkin osin tuonti lisääntyy.

On todettava myös se, että hallituksen metsä- ja energiapolitiikasta puuttuu täysin pitkäjänteisyys: jatkuvasti näitä asioita muutellaan.

Mitä tulee Vapoon, oma kunta on ollut suuri työllistäjä. Kyllä tänä päivänä Vapon edustajat ovat todenneet tosiaan, että monet järvet ja lammet on saastutettu ja ovat rehevöityneitä, ja nyt tähän on pyritty sitten parannusta tekemään.

Kun täällä puhuttiin hevosenlannasta, niin tiedetään, että Ruotsissa ja Saksassakin poltetaan hevosenlantaa, eikä siellä kysellä, kuinka direktiivit määräävät. Meillä sitten ollaan polvillaan. Ei muuta kuin ruvetaan polttamaan ja katsotaan, mitä komissio sanoo. Hevosenlantaa kyllä riittää.

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On ollut todella mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua tässä. Itse tulen alueelta, jossa on Euroopan suurin turvevoimalaitos, Toppilan voimalaitokset, ja me Oulussa mietimme juuri, miten ne uusitaan noin 5 vuoden periodilla ja mikä on se polttoaine. Olen kuunnellut tätäkin keskustelua ja muita keskusteluja sillä korvalla, miten se on.

Tuossa monia hyviä esityksiä on tullut, mutta edustaja Oinonen, joka ei ole enää paikalla, jätti vähän hallituksen ohjelman luvun kesken, ja minä jatkaisin siitä, että turpeen osalta täällä sanotaan kyllä näin, että turpeen käyttöä verotetaan maltillisesti, veroa nostetaan maltillisesti ja niin, että se ei korvaannu hiilellä. Että se on siinä.

Arvoisa puhemies, tähän mietintöön, jonka talousvaliokunta on antanut, voi hyvin yhtyä. Tässä on hyvin kriittisesti suhtauduttu meidän tämänhetkiseen energian tukimekanismiin ja yleensä energiatuen monipuolisuuteen. Siinä olisi varmasti paljon pitkäjännitteisyyttä saatavissa esille.

Oli mielenkiintoinen kuulla, kun edustaja Kärnän puheenvuorossa tuli teollisuuden ylijäämälämmön, näin kai voi sanoa, hyödyntäminen, samoin tämän hevosenlannan. Meillä on näitä monia mahdollisuuksia, mutta kyllä turve suuressa mittakaavassa on vielä pitkän aikaa se polttoaine, jota meidän tulee käyttää, mutta toki, niin kuin edustajat ovat tässä keskustelun loppuvaiheessa sanoneet, turpeella on myös ne negatiiviset puolensa tuolla vesistöjen osalta. Peiliin katsomisen paikka, niin kuin edustaja Pekkarinen sanoi, on turveteollisuudella ja sitä kautta. Mutta uskon minäkin, että ne toimet, joita nyt on aloitettu, Vapon ja monen muun toimesta, jatkossa tuovat tulosta. En tiedä — tässä on varmasti vielä monen keskustelun paikka — mikä on Suomen suurien kaupunkien energianlähde tulevaisuudessa.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Oli todellakin pakko tulla työhuoneesta tänne, kun kuulin edustaja Pekkarisen puheen. Ensinnäkin ihmettelen suunnattomasti, että edustaja Pekkarisella ei tällä kertaa ole kuullun ymmärtämistä. Hän ei ymmärtänyt mitään siitä, mitä edustaja Mattila sanoi, mutta siihen onneksi voi tutustua ihan sitten kirjallisesti myöhemmin ja perehtyä siihen asiaan.

Mitä taas tulee yritystukiin, niin kyllä te alan entisenä ministerinä tiedätte, että tässä maassa on liki 500 erilaista yritystukimuotoa. Siellä on runsaasti sellaisia yritystukimuotoja, joita ei oikeasti voida käyttää, joita kukaan ei tiedä eikä pysty listaamaan. Tietysti ne työllistävät sillä tasolla, että byrokratia pyörii, ja totta kai virkamiehillekin työpaikkoja tarvitaan, mutta ehkä voisi olla pieni tehostamisen paikka.

Perussuomalaiset ovat todellakin sitä mieltä, että pk-yritystoimintaa on tuettava. Pk-yritystoiminta on tässä vaiheessa tämän maan yksi vahva tukijalka, meidän paperijalka ja meidän metallijalka horjuvat aika lailla pahasti, varsinkin puupuoli tällä hetkellä, kuten valitettavasti tiedämme. Sen lisäksi, että me haluamme tukea pk-yritystoimintaa, haluamme tukea myöskin mikroyritystoimintaa, mutta emme siten emmekä sillä tavalla, miten viime hallituskaudella asiaa vietiin eteenpäin. Silloin pakotettiin ihmisiä yrittäjiksi, sellaisia ihmisiä, jotka itse asiassa olivat aivan selvästi työntekijöitä, mutta haluttiin viedä tätä maata siihen suuntaan, että perustetaan pieniä yrityksiä, maksetaan sama palkka yrittäjälle yritysmuotoisena kuin aikaisemmin sai palkkana, paitsi että siitä poistettiin työnantajan sivukulut, mikä tarkoitti sitä, että yksittäisen henkilön, joka mikroyrittäjäksi ryhtyi, ansiotaso laski huimasti.

Mitä taas tulee turpeeseen ja kivihiileen, niin turve on uusiutuva luonnonvara. Kestää pitkään, että se uusiutuu, mutta se joka tapauksessa uusiutuu. Ihan noin kouluajaltakin muistan sen oppikirjoista. Se todella tekee sen. Niiltä, jotka täällä kivihiiltä niin kovasti puolustavat, haluaisin kysyä: Oletteko mahdollisesti käyneet maissa, missä pelkästään kivihiilellä lämmitetään? Tiedättekö, minkälainen niiden maiden ilmasto on?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Jos edustaja jatkaa, niin voi tulla tänne puhujakorokkeelle.

Puhuja:

Kiitoksia, tämä riittää.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrykseni mukaan, saattaa olla, että minun ymmärryksessäni on vikaa, mutta kyllä minun täytyy edustaja Tolppaselle todeta se, että ei täällä nyt kivihiilen puolesta hirveitä puheita tänä päivänä ole pidetty. Päinvastoin koko ajanhan tässä on kritisoitu sitä, että kun esimerkiksi turvetta ei saada tuolta maasta ylös kuin 30—35 prosenttia, voi olla jopa vähän vähemmän, niin siis joudutaan siihen kivihiilivaihtoehtoon. Siitähän tässä kysymys on. Ei kukaan rakasta kivihiilen polttamista. Se on päivänselvä asia.

Vastauksena kysymykseen: Olen käynyt maissa, missä poltetaan paljon kivihiiltä. Ei se hääviä ole.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Palaan vielä hetkeksi tuohon hevosenlantakysymykseen ja ylipäätään tähän meidän energiakuvaamme tällä hetkellä. Kyllähän se asia on niin, että Suomen kannattaa pyrkiä eroon tuontienergiasta niin pitkälti kuin se vain on mahdollista ja kotimaisen energiatuotannon kautta lähteä etenemään.

Täällä on puhuttu hyvin paljon nyt tästä tuesta, että mitä energiamuotoja me tuemme ja mitä energiamuotoja meidän pitää tukea. Tässä kohtaa palaan tuohon hevosenlantakysymykseen. Hevosenlantaa voitaisiin käyttää energiana täysin ilman tukea. Niissä keskusteluissa, joita olen käynyt hevosyrittäjien kanssa, joilla on paljon hevosia ja joiden arjessa tämä hevosenlantakysymys on suuri ongelma, he ovat kertoneet, että he tuovat sen ilmaiseksi, kaatavat sinne siiloon siinä vaiheessa, kun se on mahdollista. Siinä ei tarvita mitään tukimuotoja, koska tällä hetkellä si- tä kuljetetaan kalliilla tuontienergialla, öljyllä, kymmeniä, jopa satoja kilometrejä aumattavaksi, jotta päästään eroon siitä hevosenlannasta. Vielä kun otetaan huomioon, mitä se hevosen kuivikelanta on — se on noin 85-prosenttisesti puuta, jos kuivikkeena käytetään purua, tai jos käytetään turvetta, niin se on 85-prosenttisesti turvetta — se on mitä parhainta ja energiasisältöistä polttoainetta, ja tämä kysymys on ratkaistava. Se on lähienergiaa siinä, missä metsähake tai muu.

Olki esimerkiksi on sellainen, joka meidän pitäisi myös ottaa energiakäyttöön. Saksassa olkea käytetään niin, että sinne pellon laitaan ajetaan traileri, johon pistetään paalit toisesta torvesta sisään ja josta toisesta tulee brikettiä tai pellettiä hyödynnettäväksi lähienergiana kiinteistökohtaisesti niillä maatiloilla, missä sitä olkea muodostuu.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä näistä yritystuista. Se on kyllä erityisen nerokas juttu, että kannatetaan hyviä yritystukia ja vastustetaan huonoja yritystukia — eihän sen selvempi tietysti voi ohjelma olla. Tuohan on erittäin hyvä ohjelma tuollainen: vastustetaan huonoja yritystukia ja kannatetaan hyviä yritystukia. Mutta ehkä me voimme palata tähän vakavammin joskus toisella kertaa.

Vielä tähän sitten, että minkälaista energiaa tuo turve pohjimmiltaan on. Vielä kertaalleen: Kannatan ilman muuta, olen kaiken aikaa kannattanut, sitä, että turvetta meidän täytyy ja kannattaa käyttää niin kauan kuin ylipäänsä meillä on fossiilisia polttoaineita mahdollisuus käyttää, aina mieluummin turvetta kuin tuontipolttoaineita, fossiilisia tuontipolttoaineita. Aina mieluummin tätä omaa, kotoista turvetta ilman muuta ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla, ennen kaikkea vesistöjen kannalta kestävällä tavalla.

Mutta niin ei voi mielestäni sanoa, että turve on uusiutuva. Se on parhaan määrittelyn mukaan hitaasti uusiutuva ja edelleen niin, että Kioton mielessä, Kioton sopimuksen mielessä, turpeen käyttö aiheuttaa — minunkin pitää tunnustaa, että se aiheuttaa — CO2-päästöjä, ja päästökauppajärjestelmässä turpeen poltto aina synnyttää päästöjä, joilla on hinta ja jotka me kaikki maksamme. Sen takia vain sen verran sitä turvetta kuin sen käyttö sen puun oheispolttoaineena on välttämätöntä. Se on se linja, mille meidän nykyjärjestelmämme on rakennettu. Valitettavasti hallitus sitä nyt vähän huonontaa, ei nyt dramaattisesti huononna, mutta jonkun verran huonontaa kuitenkin.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​