Täysistunnon pöytäkirja 101/2012 vp

PTK 101/2012 vp

101. TIISTAINA 23. LOKAKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron, Suomen, Latvian ja Norjan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Esityksen ykköskäsittelyssä jo toin esille ne perustelut, mitkä pohjautuvat hyvin pitkälle edustaja Yrttiahon puolustusvaliokunnassa jättämään eriävään mielipiteeseen ja perussuomalaisten liikenne- ja viestintävaliokunnassa jättämään vastalauseeseen. Kyllä näin isossa kysymyksessä pitää aina miettiä, mihin isoon linjaan ne liittyvät, ja kun joku hallituksen esitys, näinkin merkittävä esitys, perustellaan noin heikosti ja kun sen käsittely valiokunnassa on vähintäänkin vaillinaista ja kun se ilmeisesti on ihan tarkoituksellisesti sitä, niin silloin pitää hälytyskellojen soida ja miettiä, mitä on jätetty sanomatta. Varsinkin kun muistaa, että Ruotsi ja Tanska ovat irtaantuneet aiemmasta suunnitelmasta niin kuin Islanti, tosin Islanti vähän eri perustein mutta kuitenkin, niin pitää kysyä, miksi tämmöisiä käänteitä tämän asian eteenpäinviemisessä on tapahtunut.

Puolustushallinnon näkemyksenkin mukaan sopimuksen täytäntöönpanolla on laajoja vaikutuksia maanpuolustukselle ja viitataan ilmailu-, aluevalvonta- ja valmiuslainsäädännön mahdollisiin muutostarpeisiin. Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnossa todetaan, että tarkempia NEFAB-perustamiseen liittyviä vaikutuksia ei ole ollut mahdollista täysimääräisesti arvioida, koska toiminnallisen ilmatilalohkon perustaminen on ensimmäinen laatuaan.

Tässä yhteydessä pitää kyllä kysyä sitä, mikä tulee olemaan jatkossa Finavian kohtalo, ja epäilys on siitä, että voi olla, että hyvinkin pian huomataan, jos tämä sopimus tulee voimaan, että sellaista organisaatiota ei ole eikä ainakaan enää suomalaisten hallinnassa. Pitää muistaa myöskin, että tämän mukana integrointitarpeitten myötä voi tulla mittavia uusinvestointitarpeita, ja näistä syistä esitän, että tämä hallituksen esitys hylätään.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Islannin ilmavalvonta, moni muu esitys ja tämä esitys jo yksistään asiantuntijalausuntoihin perustuen osoittavat selkeästi kokonaisuutena sen, että hallitus on viemässä Suomea pienin askelin kohti Natoa ilman, että siitä kansalta kysytään yhtään mitään.

Hallituksessa istuu puolueita, jotka ovat profiloituneet Nato-vastaisiksi puolueiksi. Kun puolustusvaliokunta antoi lausunnon liikenne- ja viestintävaliokunnalle, siellä nousi esiin eriävän mielipiteen kohdalla, että tällä on selkeitä vaikutuksia sotilaalliseen liittoutumattomuuteen, joten on ilmiselvää, että asiaa pitää tutkia enemmän. Äänestytimme asian, ja mikään muu puolue kuin perussuomalaiset ei ollut huolestunut asiasta, ja asia eteni tänne.

Minä arvostan rehellisyyttä ja suoraselkäisyyttä ja sitä, että pidetään annetut lupaukset. Täällä salissa on kaksi erään hallituspuolueen jäsentä, jotka ovat pitäneet vaalilupauksensa — toisista en ole aivan varma — joten kannatan erittäin mielelläni edustaja Mustajärven tekemää hylkäysesitystä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva sopimus pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamisesta Viron, Latvian, Norjan ja Suomen välillä on saanut osakseen sangen ohuen eduskuntakäsittelyn. Puolustusministeriön lausunnossa puolustusvaliokunnalle tuodaan aiheellisesti esiin huoli sopimuksen laajoista vaikutuksista maanpuolustukseen.

Myös sopimuksen vaikutukset lainsäädäntöön, ilmailu-, aluevalvonta- ja valmiuslainsäädäntöön, on jätetty arvioimatta. Tämä on poikkeuksellista, sillä täällä käsiteltyjen kansainvälisten sopimusten vaikutukset on tavallisesti perusteellisesti arvioitu itse hallituksen esityksen perusteluissa. Tämän sopimuksen voimaantulolaissa tuon kaltaista arviointia ei ole, vaikka puolus-tusministeriön lausunnossa asia on muotoiltu sanoilla "saattaa - - olla tarvetta tarkistaa" edellä mainittuja lakeja, joista muun muassa valmiuslain monet säännökset edellyttävät perustuslain säätämisjärjestystä.

Tämä sopimus on herättänyt ainakin minussa ja meidän ryhmässä, ja myös puolustusvaliokunnassa, vakavia kysymyksiä ja huolenaiheita. Lakiesityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on monia kohtia, joissa sopimuksen painavuus todetaan. Tässä esimerkki kohdasta Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys: "Edellä selostettu huomioiden eduskunnan hyväksyttäväksi esitetty sopimus sisältää Suomen toimivaltaan kuuluvia määräyksiä, joita ei voida pitää vähäisinä. Näitä ovat sopimuksen - - 16 artiklan määräys siviili- ja sotilasalan yhteistyön periaatteista NEFABissa (jonka tarkoituksena on, että sopimusvaltiot kannustavat palveluntarjoajia ja ilmapuolustusorganisaatioita kiinteään yhteistyöhön valtion rajat ylittävissä toiminnoissa) - -." Tässä se on todettu, mikä on sopimuksen tarkoitus Suomen kannalta.

Sopimuksen 16 artiklan 1 ja 3 kohta ovat olennaisia ilmapuolustusyhteistyön kannalta. Tämä yhteistyö koskee rajat ylittävää ilmatilan käyttöä sotilaskoulutuksessa sekä ilmaliikennepalvelujen ja taktisten lennonvalvonta- ja lennonjohtopalvelujen tarjoamista. Suomen ja muiden jäsenmaiden on sallittava vieraiden ilmavoimien ja ilmavoimien johtokeskusten toiminta alueellamme maantieteellisistä tai ilmatilan rakenteellisista rajoista piittaamatta.

Herra puhemies! Tämä sopimus on kuin Kalevalan Kullervon leipä: muodollisesti koko ilmailuliikennettä koskevaan sopimukseen on leivottu sisään kova sotilaspoliittinen kivi. Jos ei tarkoituksena ole ollut tämän tosiasian turvallisuus- ja puolustuspoliittinen peittely, olisi ollut luonnollista, että eduskuntaan olisi tuotu selkeästi erillinen, puolustusministerin johdolla valmisteltu sopimus ilmatilan sotilaallisesta hallinnasta ja käytöstä mainittujen valtioiden kanssa. Tällainen sopimushan solmittiin reilu vuosi sitten liittoutumattoman Ruotsin kanssa. Mutta hallituksen rehellisyys ja rohkeus pettivät, sillä sellainen sopimus olisi ollut myös mediassa selkeä ilmatilan sotilaallista käyttöä koskeva sopimus Suomen ja kolmen Nato-maan kesken. Ehkäpä sellainen erillinen sopimus olisi herättänyt uneliaammatkin toimittajat, mutta nyt liikenne- ja viestintäministeriö on pantu valmistelemaan ja vastaamaan puolustusalan yhteistyöhön liittyvästä sopimuksesta. Sangen erikoista sopimustoimintaa ja lainsäädäntötyötä.

Tällä sopimuksella on selkeästi tarkoitus tiivistää Suomen osallistumista pohjoismais-balttilaiseen Nato-yhteistyöhön, josta Yhdysvaltojen puolustusministeri Panetta kiitti Suomea viime toukokuussa silloisen puolustusministeri Wallinin Yhdysvaltojen-vierailulla. Panetta nimitti Suomen roolia johtavaksi tässä Nordic—Baltic-puolustusyhteistyössä ja kytki sen suoraan Naton niin sanotun smart defencen, älykkään puolustuksen, sotilaallisiin malleihin. Tästäkö hallitusohjelmaneuvotteluissa Säätytalolla sovittiin? Tästä kaikesta ainakin me vasemmalla varoitimme. Vauhti Natoon on kiihtymässä, ja pian saamme käsittelyyn Islannin ilmatilan valvontaan osallistumista koskevat hallituksen esitykset ja päätökset.

Kannatan edustaja Mustajärven hylkäämisesitystä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys koskee pohjoiseurooppalaisen toiminnallisen ilmatilan lohkon perustamista koskevan valtiosopimuksen hyväksymistä. Sopimuksen allekirjoittivat kesäkuussa Suomi, Latvia, Norja ja Viro. Tavoitteena on lisätä lentoturvallisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja sekä saada taloudellista hyötyä. Nämä tavoitteet saavutetaan parantamalla sopimusvaltioiden ilmatilan käyttöä suoremmilla lentoreiteillä ja tehokkaammalla reittien käytettävyydellä. Tehokkuuden parantamisella saadaan vähennettyä polttoaineen kulutusta ja sen myötä myös hiilidioksidipäästöjä. Sopimuksella uudistetaan nykyisiä ilmatilanhallinnan rakenteita ja luodaan edellytyk-siä muun muassa uusien teknisten ratkaisujen käyttöönotolle. Uudistuksen myötä lentomatkustajien matka-ajat lyhentyvät ja lentoliikenteen täsmällisyys paranee.

Tämän uudistuksen taustalla on EU-asetus, joka velvoittaa jäsenvaltiot perustamaan lohkot 4.12.2012 mennessä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty myös epäilyksiä siitä, että Suomessa lohkon perustamisella ei välttämättä saavutettaisi tavoiteltuja kustannushyötyjä. Totesimme valiokunnassa, että sopimuksella luodaan ennen kaikkea puitteet ilmatilan lohkon käytölle ja vaikutukset tulevat hyvin pitkälti riippumaan myös jatkossa tehtävistä käytännön ratkaisuista. Valiokunta totesi, että sopimus on tärkeä ja luo puitteet ilmalohkon käytölle. On tärkeätä, että sopimuksella ei tule muutoksia sopimusvaltioiden omaa ilmatilaa koskevaan itsemääräämisoikeuteen.

Puolustusvaliokunta totesi lausunnossaan, että on välttämätöntä erityisesti ilmaliikenne- ja sääpalveluiden tuottajia valittaessa huomioida Puolustusvoimien erityistarpeet, jotta lisäkustannusten ja rinnakkaisten järjestelmien luomisesta vältytään. On arvioitu, että palveluiden rinnakkaiset toteutukset lennon varmistumispalveluiden osalta voisivat aiheuttaa jopa 50 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset ja lisäksi sääpalvelun osalta noin 2 miljoonan euron lisäkustannuksia. Valiokunta ei pidä kovin todennäköisenä, että näin tapahtuisi. Tosin tämäkin näkökohta on tärkeä ja se tulee huomioida jatkossa palveluiden järjestämistä koskevissa ratkaisuissa.

Valiokunta korosti jatkotyössä tiiviin yhteistyön merkitystä niin ministeriöiden, Liikenteen turvallisuusviraston, Ilmatieteen laitoksen, Fin-avia Oyj:n ja lentoyhtiöiden välillä. Valiokunta kiinnitti myös huomiota siihen, että yhteiseen eurooppalaiseen ilmatilaan ja sen vaikutuksiin liittyviä kysymyksiä on tärkeä arvioida pidemmän aikavälin näkökulmasta myös parhaillaan valmisteilla olevassa lentoliikennestrategiassa.

Keskustelu päättyi.

​​​​