Täysistunnon pöytäkirja 101/2014 vp

PTK 101/2014 vp

101. TIISTAINA 21. LOKAKUUTA 2014 kello 14.06

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

 

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin toivon aitiossa istuvilta ministereiltä kärsivällisyyttä, tässä maataloudessa menee vielä jonkun aikaa.

Arvoisa puhemies! Tämän HE 195:n osalta nämä ehdotetut muutokset lakiin ovat ymmärtääkseni suurelta osin teknisiä ja perustuvat tänä vuonna voimaan tulleisiin EU-säädöksiin. Nämä esitetyt asialliset muutokset ovat sekä tuen saa-jien että mitä ilmeisimmin myös tukia myöntä-vien viranomaisten kannalta pääosin perusteltuja. Tuen tosiasiallinen ohjautuminen nimenomaan maaseudun kehittämiseen ja maaseudulla toimiviin yrityksiin on vielä toki syytä erityisesti varmistaa. Nythän tätä tukea viljelijöille maatilan toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle voidaan maksaa myös muille kuin maaseutualueille. Tukea voi toki osoittaa myös muulle kuin maaseutualueelle, eli siis voi arvioida, että jopa myös kaupunkialueelle, jos se menee siellä olevien maatilojen yritystoiminnan tukemiseen. On tietysti selvää, että pääsääntöisesti tämän lain mukainen tuki pitäisi ohjata varsinaiselle maaseutualueelle ja totta kai niin, että harvaan asutuilla alueilla on korkeampi tuki-intensiteetti.

Nyt haluaisin ihan sanoa muutaman sanan tähän lakiinkin liittyvien kehittämishankkeitten rahoituksen väljentämisestä. Kaiken kaikkiaan näitten kehittämishankkeitten rahoituksen väljentäminen EU-normien mukaiseksi on hyvä asia. Jos tukea ei kerran ole pakko lukea de minimis -tueksi, niin eihän sitä kansallisilla normeilla pidä tietenkään sellaiseksi myöskään julistaa. Toimintaryhmien teemahankkeiden väljyyden lisääminen on sekin erittäin hyvä muutos tässä lakiluonnoksessa. Voikin sanoa, että tässä koko ajan toivo elää, että me suomalaisetkin joskus vielä oppisimme hyödyntämään näitä EU-järjestelmiä täysimääräisesti.

Yrityksille toimenpiteeseen annettu pidempi aika on sekin erittäin hyvä muutos. Miksipä pitäisi rajata toteutusaikaa tiukemmaksi, jos sitä pystytään myös väljentämään.

Takaisiperintää koskevia normeja olisi kyllä kehitettävä vastaamaan muun yhteiskunnan vanhentumissäännöksiä. Nyt joitakin EU-osarahoitteisia tukiahan voidaan periä takaisin reilusti yli kymmenen vuoden kuluttua siitä, kun alkuperäinen tukipäätös on tehty. Tämä on johtanut aivan kohtuuttomiin takaisinperintöihin, kun tarkastajat ovat huomanneet jonkin aika olemattoman virheen aikaa sitten päätetyn hankkeen asiakirjoissa. Esimerkiksi kolme vuotta maksatuksesta olisi riittävän pitkä aika tarkastukselle. Jos sinä aikana ei ole mitään virheitä ilmennyt, niin takaisinperintöihin ei enää saisi ryhtyä, paitsi tietenkin tahallisissa avustuspetoksissa tai muissa vastaavissa rikosasioissa.

Olen myös sitä mieltä, että lainvoimaa vailla olevalle takaisinperintäpäätökselle ei olisi välttämätöntä määrätä viivästyskorkoa, tai ainakin valtiolle pitäisi sitten säätää vastaava velvollisuus maksaa viivästyskorkoa aiheetta takaisinperitylle määrälle maksupäivästä uudelleenpalautuspäivään.

Mutta, arvoisa puhemies, kokonaisuutena erinomaisen hyvä lakiesitys.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Korhonen totesi, että erinomaisen hyvä lakiesitys sinänsä. Keskustelin erään hanketoimijan kanssa tästä muuttuvasta lainsäädännöstä ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta. Pyysin häntä kertomaan näkemyksensä, mihin suuntaan tämä kehittyy, ja hänen yhteenvetonsa oli, että rahavirrat pienenevät ja byrokratia kasvaa.

Toivon todella, että kun kuulemme nyt asiantuntijoita, niin he ovat samaa mieltä kuin mitä tämä lain perusteluteksti nyt kertoo, joka kertoo, että "lakiin ehdotetaan tehtäväksi sellaisia muutoksia, joilla pyritään lisäämään tukijärjestelmän joustavuutta ja vähentämään toimijoille ja viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa". Tähän saakkahan tämän hallituskauden esitykset näiltä osin ovat koko ajan lisänneet sitä hallinnollista taakkaa ja lisänneet sitä riskiä, että hankkeet tulevat yhä enemmän tällaisiksi talitinttihankkeiksi, joissa 90 prosenttia menee lämmittelyyn ja 10 prosenttia varsinaiseen toimintaan.

Toivoisin, että pohdittaisiin myös sitä, voisiko laajemmissa hankkeissa olla vastuussa vain yksi ely-keskus. Sitä kehittämistä ja tehostamista voitaisiin tälläkin tapaa tehdä.

Sinänsä ne asiat, mitä tuossa edustaja Korhonen nosti esille, ovat erittäin hyviä, ja tuenkin vahvasti, että näitä sitten käsittelyssä huomioidaan.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva lakiehdotus liittyy Euroopan unionin maatalouspolitiikan uudistukseen. Sinänsä tämä vaikuttaa varsin toiveikkaalta lakiesitykseltä siitä huolimatta, että tämä on hyvin teknisluonteinen.

Tässä ehdotetaan tehtäväksi sellaisia muutoksia, joilla pyritään lisäämään tukijärjestelmien joustavuutta ja vähentämään toimijoille ja viranomaisille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Valitettavasti tämän vajaan 20 EU-jäsenyysvuoden aikana päinvastoin on käynyt: hallinto on monimutkaistunut ja lisääntynyt sekä Euroopan unionin toimesta että myöskin sitten kansallisista päätöksistä johtuen.

Lisäksi tässä lakiehdotuksessa ehdotetaan säädettäväksi, että elintarvikkeiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnettävää tukea sekä tukea viljelijöille maatilan toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle voidaan maksaa myös muille kuin maaseutualueille. On mielenkiintoista tätä kokonaisuutta silmällä pitäen, mitä tämä sitten käytännössä tulee tarkoittamaan ja miten hallinto tämän koukeron tulee aikanansa ratkaisemaan.

Lisäksi viranomaisten työtä ehdotetaan vähennettäväksi karsimalla tarpeettomia lausuntomenettelyjä ja lisäämällä mahdollisuutta sähköiseen tiedonsiirtoon viranomaisten välillä. Tämä on äärimmäisen tervetullut uudistus, mikäli se tämän lakiehdotuksen kautta toteutuu. Tämänkin osalta voi todeta niin, että lausuntomenettelyt ovat monimutkaistuneet ja tieto viranomaisten välillä ei ole kulkenut. Viljelijä on ollut aina vastuussa näiden tietojen siirrosta, ja toivottavasti tämä lakiehdotus tuo nyt sitten tähän muutoksen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta on jonkin verran ristiriidassa esimerkiksi tuon luopumistukilain käsittelyyn nähden, mikä on nyt parhaillaan valiokuntakäsittelyssä, kun siellä edellytetään, että maatilalta saatavan tulon pitäisi olla maataloustuloa ja sitä pitäisi olla 15 000 euroa, jotta tila olisi kelpoinen luopumistukijärjestelmiin. Tässä nyt on lakiesitys, jossa sitten palataan tavallaan 60- tai 70-luvulle, että milloin kannattavuutta maatalouteen lähdetään hakemaan sitten. Kuten edustaja Hautala hyvin kuvasi tuossa äsken ja kuten täällä on kirjoitettu tähän esityksen tavoitteisiin ja keskeisiin ehdotuksiin, lakiesitys liittyy osaamisen siirtoon ja innovointiin ja maatalouden kilpailukykyä parannettaisiin elintarvikeketjun organisoitumisen avulla kaikille alueille, ja tästä johtuu, että maaseudun kehittämiseen suunnattuja yritys- ja hanketukia maksetaan lähtökohtaisesti maaseutualueille, elintarvikkeiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen myönnettävää tukea sekä tukea viljelijöille maatilan toiminnan laajentamiseen maatalouden ulkopuolelle. Se, mitä se "ulkopuolelle" tarkoittaa ja onko se sitten elintarvikkeisiin liittyvää toimintaa vai koneurakointia vai mitä se on, jää tässä kokonaan epäselväksi, ja toisaalla ollaan sitten rajoittamassa kumminkin sukupolvenvaihdoksia ja luopumisia sillä, että siellä pitäisi tulojen tulla pelkästään maataloudesta.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Kalmari huomautti minua siitä, että olisin sanonut, että tämä lakiesitys on erinomaisen hyvä. Niin sitä tulee väsyneenä kehuttua liikaa hallituksen tekemisiä ja saavutuksia. Korjataan nyt sitten hiukan totuudenmukaisemmaksi, että kyllä tämä lakiesitys nyt kuitenkin ihan kohtuullinen on.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muutoksesta vilisevät sellaiset sanat johdantotekstissä kuin "helpotetaan", "karsitaan", "väljennetään", "lisätään mahdollisuutta sähköisen ja teknisen käyttöyhteyden avulla tapahtuvaan tiedonsiirtoon viranomaisten välillä". Erinomaisia kirjauksia, näin pitää myöskin aidosti ja oikeasti tapahtua. Meillä on byrokratiatalkoot, ja näissä maaseutua lähellä olevissa kehittämishankkeissa jos missä — maaseutupolitiikassa, maatalouspolitiikassa — tämä byrokratia on ihan mahdottomalla tasolla. Sen tietävät kaikki, ihan kaikki toimijat, viranomaiset, jokainen neuvoja, kaikki tahot. Ja jotta me pääsem-me aidosti niihin byrokratiatalkoisiin kiinni, niin niitä on tehtävä laki kerrallaan. Meillä ei ole mitään semmoista yhtenäistä narua, mistä vetää, että meillä olisi 20 prosenttia vähemmän byrokratiaa, vaan joka laki on käytävä erikseen lävitse.

Ja kun tässä laissa nämä edellä mainitut sanat moneen kertaan vilisevät, niin nyt meidän pitää valiokunnassa huolehtia siitä, että ne muuten myös toteutuvat, että ne tulevat ihan aidosti sinne käyttäjälle, sinne yrittäjälle, henkilölle, yhdistykselle — mitä onkaan tämän asian taustalla — myöskin näkymään, ja samallahan ne helpottavat viranomaistyötä. Tätä kautta me pääsemme eteenpäin näissä asioissa, ja tällä myös kannustamme lähtemään kehittämistyöhön, investointeihin. Ja sitä kautta helpotetaan sitä, mistä edustaja Timo Korhonen tuolla äsken sanoi, että pyytää kärsivällisyyttä ministereiltä. Silloin me pääsemme aidosti siihen lisätyöllistämiseen, talouden kohentumiseen, investointien lisääntymiseen ja sitä kautta meidän hyvinvointimme ja taloutemme kohentumiseen. Se on se tie, jota meidän on kuljettava. Maaseutu tarjoaa monipuolisen mahdollisuuden näihin kaikkiin.

Keskustelu päättyi.