Täysistunnon pöytäkirja 101/2014 vp

PTK 101/2014 vp

101. TIISTAINA 21. LOKAKUUTA 2014 kello 14.06

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, sairausvakuutuslain 2 luvun 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 12 §:n muuttamisesta

 

Sosiaali- ja terveysministeri  Laura  Räty

Arvoisa puhemies! Tämä taitaa olla nyt viimeinen lakini tälle illalle.

Hallituksen kehyspäätöksissä vuosilta 2013 ja 2014 on sovittu yhteensä 75 miljoonan euron säästöistä sairausvakuutuskorvausmenoissa, ja tämä esitys liittyy nyt siihen kokonaisuuteen. Nämä säästöt ehdotetaan nyt kohdistettaviksi hammashuollon Kela-korvauksiin, matkakor- vauksiin sekä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Sairausvakuutuksen säästöt toteutettaisiin asteittain ensi vuodesta alkaen, ja ne olisivat täysimääräiset vuonna 2017.

Hammashuollossa potilas saisi hampaiden tarkastuksesta Kela-korvauksen jatkossa vain joka toinen vuosi, ja näin yksityisen hammashuollon korvauskäytäntö seuraisi jatkossa sitä, mitä myös julkisessa hammashuollossa on jo aikaisemmin päätetty tehdä. Tämän linjauksen mukaan aikuisten hampaat tarkastetaan vain joka toinen vuosi. Korvaus maksettaisiin kuitenkin edelleen joka vuosi, jos tiheämpi käyntiväli olisi potilaan terveydentilan vuoksi tarpeellinen, aivan niin kuin julkisessakin terveydenhuollossa terveydentila on se, minkä perusteella arvioidaan hoidon tarve.

Samalla alennettaisiin potilaalle yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin antamasta hoidosta maksettavia Kela-korvauksia. Keskimäärin yksityisestä hammashoidosta korvattaisiin potilaalle jatkossa 24,1 prosenttia nykyisen 29,5 prosentin sijaan. Yksityisestä hammashoidosta korvattaisiin korvaustason laskemisen jälkeenkin hieman suurempi osuus kuin muusta yksityislääkärin antamasta hoidosta. Yksityislääkärin korvaustasohan on vuonna 2013 ollut lääkärinpalkkioissa 21,7 prosenttia ja tutkimuksessa ja hoidossa 22 prosenttia.

Sairausvakuutuksesta korvattavien matkojen matkakohtainen omavastuu nousisi 14,25 eurosta 16 euroon. Samalla matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli niin kutsuttu matkakatto nousisi 242,25 eurosta 272 euroon. Matkakatto vastaisi edelleen 17 yhdensuuntaisen matkan yhteenlaskettuja omavastuuosuuksia, ihan niin kuin tähänkin asti. Lisäksi potilaita ohjattaisiin entistä voimakkaammin tilaamaan taksimatkansa Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneiden välityskeskusten kautta, jotka tulevat olemaan käytössä koko maassa. Jos potilas tilaisi taksimatkan käyttämättä välityskeskusta, matkakohtainen omavastuu olisi 32 euroa eikä sitä laskettaisi mukaan matkakattoon.

Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on lain mukaan käytettävä rahasumma, joka vastaa 4:ää prosenttia vakuutetuilta kerättävistä sairausvakuutusmaksuista. Lakisääteistä vähimmäismäärää alennettaisiin 2 prosenttiin sairausvakuutusmaksuista, mikä vastaa lain voimaantulovuoden eli vuoden 2005 tasoa. Eduskunta kuitenkin päättää edelleen valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävien varojen todellisesta määrästä. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen on esitetty yhteensä 82,1:tä miljoonaa euroa.

Jotta sairausvakuutuksen säästöt kohdistuisivat valtion rahoitusosuuteen, sairausvakuutuksen rahoitusosuuksia muutettaisiin siten, että vakuutetut rahoittaisivat sairaanhoitovakuutuksen kuluista 55,1 prosenttia ja valtio 44,9 prosenttia. Rahoitusosuuksien muutokseen on kuitenkin perusteltua palata vuoden 2016 lopussa, kun sote-uudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen selkiyttämistyö ovat valmistuneet ja voidaan ottaa huomioon niiden vaikutus sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksiin.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuossa hallituksen esitystä lukiessani arvelin, että olenko ymmärtänyt aivan oikein, mutta nyt kun ministeri hyvin asian esitteli, niin olen ymmärtänyt oikein. Eli siis itsenäisesti tilatut taksimatkat muuttuvat huomattavasti kalliimmiksi tämän esityksen myötä, kun nykyinen taksin omavastuu on se 14 euroa 25 senttiä, kuten ministeri äsken kertoi, ja se nousee esityksen myötä 16 euroon, ja jos taksin tilaa itsenäisesti eikä tämän tilausvälityskeskuksen kautta, niin se hinta on 32 euroa eikä sitä kattoa kartuta, kuten kerroitte. Jäin miettimään, voiko käydä niin, että joillekin tämä taksimatkan omavastuu nousee nyt niin suureksi, ettei sairaalaan tai terveyskeskukseen tule enää lähdettyä. Tietenkin on aina surullista, että säästöjä tehdään sairaiden ja vanhusten kustannuksella.

Tässä samassa esityksessä te esitätte säästöjä suomalaiseen hammashoitoon. Kuten kerroitte, hammastarkastusten väli tulee nyt pidentymään vuodesta kahteen vuoteen. Minä ymmärrän ja tiedän, että säästöjä on tehtävä ja niitä on etsitty varmasti jokaisen kiven ja kannon alta, mutta se, että säästetään kuitenkin näin perushoidosta kuin suun terveydenhoidosta, on kyllä huolestuttavaa. Niin kuin ministeri varmaan itsekin tietää, suun terveys on todella tärkeää ihmisen kokonaishyvinvoinnin kannalta. Hoitamaton suu on kyllä todella varsinainen infektiopesäke, ja yhä useammin muun muassa sydän- ja aivoinfarktin syy löytyy hoitamattomasta suusta.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämän esityksen kohdalla on todettava, että juuri tämä matkakustannusten omavastuuosuuksien korottaminen kohdistuu todella epätasa-arvoisesti kansalaisiin ja toisaalta antaa sitten viestiä kyllä tähän sote-uudistukseen nimenomaan lähipalvelujen merkityksestä.

Tämän lain nykytilan arvioinnissa kiinnitetään huomiota matkakustannusten omavastuuosuuksien korottamisen osalta oleellisiin kohtiin. Matkakorvauksia maksetaan eniten väestömäärään suhteutettuna harvaan asutuille seuduille. Korvaukset kohdentuvat iäkkäille henkilöille ja nimenomaan sairaalamatkoihin. Korvattavista matkoista valtaosa on tehty julkisen terveydenhuollon piirissä. Kaikki lain nykytilan arvioinnissa listatut kohdat kertovat esityksen epätasa-arvoisesta luonteesta. Harvaan asutuilla alueilla asuvat sairaat vanhukset, joilla ei ole varaa ostaa itselleen yksityisiä terveydenhuollon palveluita, joutuvat pahiten tämän uudistuksen hampaisiin.

Puhemies! Lähes puolet korvauksista maksetaan taksilla tehdyistä matkoista, ja edelleen lain nykytilan arvioinnissa kerrotaan, että vuonna 2013 korvattiin 3,1 miljoonaa taksimatkaa yhteensä noin 430 000 vakuutetulle. Tämä kertoo siitä, että merkittävä määrä terveydenhuoltopalveluja kipeästi tarvitsevia suomalaisia asuu alueilla, joilta on hankalat tai suorastaan olemattomat kulkuyhteydet palvelujen äärelle. Emme voi säätää sellaista lakia, joka asettaa suomalaiset näin eriarvoiseen asemaan asuinpaikan perusteella.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman säästötoimenpiteitä esitetään nyt aikuisten suun ja hampaiden tutkimusväliä pidennettäväksi. Tämä sosiaali- ja terveysministeriön asettama suun terveydenhuollon selvitysryhmä onkin esittänyt, että jos potilaan suun terveys on hyvä eikä erityistä tarvetta ole, voitaisiin potilaan tutkimusväliä pidentää kahteen vuoteen nykyisestä vuoden tutkimusvälistä.

Olen samaa mieltä kuin edustaja Pekonen, että suun terveys määrittää paljon muuta terveydentilaa, ja kerron esimerkin tapauksesta, jossa suun terveys oli hyvä mutta muu terveys ei sitten ollutkaan: Valpas hammaslääkäri huomasi, että potilaalla oli ikenet hieman vaaleat, ja toivottikin hänet menemään suoraan tutkimuksiin. Hän jäi kokeiden jälkeen suoraan sairaalaan, sillä kävikin ilmi, että hänellä oli leukemia. Oireena oli ollut ainoastaan väsymys.

Toivoisin, että tätä vielä harkittaisiin, koska tässä voi tulla myös paljon sellaisia kuluja, mitä ei osata ennalta ennustaa. Tässä esityksessä todetaan, että kuntien järjestämän aikuisten hammashuollon säästötoimenpiteiden on arvioitu olevan 15,2 miljoonaa euroa, joten sitä kautta voi tulla myös semmoisia kuluja, jotka tuovat paljon lisäkuluja kunnille. Tämä ei ole ihan yksioikoinen esitys.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Suun terveys on äärimmäisen tärkeä asia, mutta myös valtiontalous on hyvin vakava asia ja sen terveys myös. Siinä mielessä talouden näkökulmasta ymmärrän tämän hallituksen esityksen, mutta suun terveyden näkökulmasta tämä on tietysti hyvinkin riskialtis.

On tietysti iso kysymys se, millä tavalla ihmiset tulevat käyttäytymään. Toivottavasti tämä esitys ei johda siihen, että ihmiset entistä enemmän kääntyvät julkisen suun terveydenhuollon piiriin, koska siinä tapauksessa taas jonot vastaavasti kasvavat.

Toinen asia on se, että kun lakiuudistuksia 2002 tehtiin ja kaikille tämä sallittiin, niin tietyllä tavalla näillä meidän resursseilla, jotka eivät tällä hetkellä riitä kunnolla kaikkien suun terveydenhoitoon samalla tavalla, on myös syntynyt sellaisia tilanteita, että lasten ja nuorten osalta ei enää tehdä säännöllisiä tarkastuksia. Ainakin itselläni on huoli se, että kun sieltä lasten ja nuorten päästä nyt supistetaan toimintaa, jotta aikuisten terveyttä voidaan hoitaa monessakin kunnassa, niin sen seurauksena vastaavasti voi syntyä aikamoisia riskitilanteita tulevaisuutta ajatellen.

Olisinkin kysynyt: Onko vielä enemmän mietitty tätä kohdentamista? Millä tavalla lapsista ja nuorista tulevaisuudessa kuitenkin edelleen huolehdittaisiin, jotta sitten opitaan huolehtimaan omasta terveydestä?

Sosiaali- ja terveysministeri  Laura  Räty

Arvoisa puhemies! Tähän aivan viimeiseen edustaja Urpalaisen esille nostamaan kysymykseen: Lapset ja nuoret ovat tietenkin prioriteettijärjestyksessä hyvin korkealla. Hehän eivät ole nyt näiden säästöjen piirissä muutoin kuin silloin, jos käyttävät yksityisiä suun ja terveydenhuollon palveluita. Nämä säästöt eivät nyt kohdistu julkiseen suun terveydenhuoltoon, missä kuitenkin meidän lasten ja nuorten — sekä koulujen, päiväkotien että neuvoloiden kautta organisoitu — suun terveydenhuolto tapahtuu.

Ymmärrän hyvin, että tämänkaltainen säästö herättää kovasti keskustelua, ja totta kai olemme ministeriössä myöskin hyvin paljon pohtineet, millä tavalla kohdennamme nämä 75 miljoonan aika mittavat säästöt sairausvakuutuskorvausjärjestelmään siten, että ne olisivat mahdollisimman oikeudenmukaiset mutta myös toteuttamiskelpoiset. Esillä on ollut myös sellaisia vaihtoehtoja, joissa sitten kunnille siirtyisi lisää kustannuksia, ja sentyyppisiä malleja en ainakaan itse halua edistää, vaan haluan, että silloin kun sitten toimenpiteitä toteutetaan, niin ne myös todella kohdentuvat sillä tavalla, että sieltä on myös niitä säästöjä sitten todellisuudessa tulossa.

Tässä on todella mietitty paljon sitä, millä tavalla nämä kohdistuvat säästöt olisivat mahdollisimman oikeudenmukaisia, mutta myös esimerkiksi näiden matkakorvausten osalta, juuri niin kuin edustaja Pekonen nosti esille: kyllä, ne ihmiset, jotka käyttävät tästä matkapalvelukeskuksesta irrotettuja eli ei sitä kautta tilattuja matkoja joutuvat jatkossa maksamaan enemmän. Ja tässä ei ole pelkästään taloudellinen näkökulma, vaan meillä tulee olemaan näitä matkavälityskeskuksia nyt sitten aivan joka puolella Suomea. Tällä hetkellä niitä vielä puuttuu Pohjanmaalta ja Helsingin alueelta, mutta ne on tarkoitus nyt perustaa tai niitä ollaan juuri perustamassa. Sen jälkeen koko Suomi on tämän matkapalvelukeskuksen alueena, ja kyllä se täytyy sanoa, että erityisesti pitkien taksimatkojen osalta on merkittävästi ekologisempaa, jos joku muukin matkustaa samassa autossa — pelkästään talouden näkökul-masta tämä matkojen yhdisteleminen ei ole järkevää. Tällä lainsäädäntömuutoksella haluamme myöskin kannustaa ihmisiä jatkossa yhdistelemään näitä matkoja ja tekemään sen koko yhteiskunnalle järkevästi ja taloudellisesti mutta myöskin ekologisesti kestävästi.

Ja kyllä, suun terveydenhuolto on erittäin tärkeää. Juuri niin kuin täällä edustaja Louhelainen totesi, se on tärkeää nimenomaan ihmisen koko terveyden kannalta, siltä kannalta, että monet yleissairaudet liittyvät suun terveydenhuoltoon ja suun, hampaiden ja ienten kuntoon, ja sitä kautta on tärkeää, että se kulkee mukana ihmisen terveydenhuollossa. Haluan huomauttaa, että edelleen näidenkin säästöjen jälkeen suun ter-veydenhuollosta yksityisten palveluiden Kela-korvaukset ovat suuremmat kuin muut lääkärinpalkkioiden osalta maksettavat Kela-korvaukset.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Palaan vielä ja haluan painottaa näitä matkakustannuksia ja niitten alueellisesti eriarvostavaa vaikutusta. Matkojen yhdisteleminenhän ei sinänsä ole mikään uusi asia. Tiedetään kyllä, että matkakustannusten korvausmenot ovat kasvaneet noin 10 prosentin vuosivauhtia. Siihen on tietyt syynsä, ja valtion säästöpaineet kyllä tiedetään, mutta näitten matkakustannusten kasvuun vaikuttaa väestön ikääntyminen, joukkoliikenteen rapautuminen ja laitoshoidon väheneminen. Voiko, arvoisa ministeri, hallituksen ratkaisuna olla se, kun julkisia palveluja tarvitsevia vanhuksia on jatkuvasti enemmän, että heitä, nimenomaan maaseudulla ja pitkien välimatkojen seuduilla asuvia vanhuksia, eniten rokotetaan tämän uudistuksen yhteydessä? Eikö minkäänlaista muuta, tasa-arvoisempaa ratkaisua voi löytyä?

Joukkoliikenteen vähentyminen on seurausta ihan hallituksen omista toimenpiteistä, ja siitä ei ole oikein rangaista sairauksiensa vuoksi julkisia palveluita tarvitsevia suomalaisia. Samoin laitoshoidon vähentäminen on ollut ihan yhteisesti sovittu yhteiskunnallinen linjaus, ja siksi sen kustannukset pitää myös jakaa enemmän yhteisvastuullisesti.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ja vielä ministeri Räty, varsin tiiviisti, pyydän.

Sosiaali- ja terveysministeri  Laura  Räty

Kiitos, arvoisa puhemies! Niin, meillähän edelleen on olemassa tämä matkakatto, joka takaa sen, että ne, jotka paljon tarvitsevat näitä matkoja, eivät maksa enempää kuin sen matkakaton verran. Eli kustannusten nousu ei ole hallitsematonta kenellekään ihmiselle, vaan silloin, jos tarvitaan paljon matkoja, on se katto, ihan niin kuin silloin, kun ihmiset sairastavat paljon ja heidänkin kustannuksissaan on se lääkekorvauskatto, ja meillä on myös muita tällaisia kattomekanismeja.

Haluan edelleen painottaa sitä, että meillä on matkakustannusten vuosittainen omavastuu eli tämä niin kutsuttu matkakatto, joka nyt nousee 272 euroon, ja se matkakatto vastaa edelleen 17 yhdensuuntaisen matkan yhteenlaskettuja omavastuuosuuksia. Jos näitä matkoja siis tarvitsee enemmän kuin 17, niin sitten ihminen ei siitä maksa.

Keskustelu päättyi.