Täysistunnon pöytäkirja 102/2006 vp

PTK 102/2006 vp

102. TIISTAINA 17. LOKAKUUTA 2006 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys vammaisetuuksien määrän sekä eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi

 

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tämänkin lakimuutoksen kohdalla hallituksella olisi ollut mahdollisuus parantaa eläkkeensaajien asioita ja nostaa eriasteisia hoitotukia, niin kuin vastalauseessa todetaan, jälleen kerran yksi tilaisuus. Kauniita puheita paljon, mutta vähän tekoja.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Jatkoksi ed. Nepposen puheenvuoroon voi todeta, että kovin vähäisiksi todella tässäkin asiassa nämä parannukset jäävät. Erityisesti haluaisin kiinnittää huomiota eläkkeensaajien asumistukeen. Jo lakiesityksen perusteluista käy ilmi, että pahimmillaan asumistuen korotuksessa käy niin, että kun tämä yhteensovitus toteutetaan, joittenkin asumistuen saajien ja eläkkeensaajien osalta huolimatta siitä, että etuutta korotetaan, käteenjäävä tulo pienenee. Se ei voi tietenkään olla millään tavoin perusteltua. Tästä syystä teimme tämän lausumaesityksen vastalause 2:een. Valitettavasti, vaikka mukaan tuli yksi hallituspuolueittenkin kansanedustaja, se ei valiokunnan enemmistölle kelvannut. Siinä vaadimme, että on kiinnitettävä huomiota näitten eri yhteensovituksien aiheuttamiin ongelmiin ja tuotava eduskuntaan sellainen esitys, jossa näitä ongelmia pyritään poistamaan. Tämä ei koske tietysti pelkästään eläkkeensaajien asumistukea, vaan monia muitakin sosiaalietuuksia.

Sen lisäksi oikeastaan voisi sanoa, että olisi pitänyt tehdä pykälävastalausekin siitä, että kun tässä hieman tarkistetaan asumistuen vuokran ylärajoja, niin kovin vaatimattomaksi se korotus jäi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Helsingissä vuokra-asunnoista, joitten vuokra on yli 500 euroa, tätä tukea ei saa. Sitä voi itse kukin edustajista kuvitella, mitä se käytännössä tarkoittaa. Pitää asua aika pienessä asunnossa, että saa täysimääräisen asumistuen ja sen korotuksen.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Hämmästyttää vaan, että näiden vaikeassa asemassa olevien vanhusten osalta parannuksia ei juuri lainkaan tehdä, ne ovat kosmeettisia. Kun tietää, millä tavoin erityishoitotuki ja hoitotuki ja myöskin korotettu hoitotuki kohdentuvat, niin millä tavoin pystytään kattamaan ne ylimääräiset kustannukset, joita näille vanhuksille aiheutuu? Itse juuri käsittelin tuossa erästä kielteistä päätöstä, jossa kuljetuspalvelut kiellettiin erittäin huonosti liikkuvalta vanhukselta, kun todettiin, että ei voida antaa vaikeavammaisten kuljetuspalvelua, kun ei ole erityisen vaikeasti vammainen. Tuntuu oudolta, että lähes 90-vuotias vanhus joutuu itse ikään kuin kustantamaan ne taksikuljetukset, kun hän joutuu käymään sairaalassa tai lääkärin vastaanotolla. Eli joku selvä parannus, euromääräinen parannus, niin kuin ainakin ensimmäisessä vastalauseessa näyttää osoitetun, olisi järkevää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän ehdotetaan muutettavaksi lapsen hoitotuesta annettua lakia, vammaistukilakia, kansaneläkelakia sekä annettavaksi laki eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärästä vuonna 2007. Ehdotetulla lailla tuettaisiin vaikeavammaisten ja sairaiden sekä pientä eläkettä saavien asumiskustannuksia. Tämä liittyy ensi vuoden talousarvioon, se on niin sanottu budjettilaki, ei varmasti riittävä, niin kuin täällä ed. Erkki Virtanen toi esille, mutta joka tapauksessa oikean suuntainen. Näin, ed. Nepponen, yritetään parantaa myöskin vaikeammassa asemassa olevien eläkeläisten, vammaisten asemaa, tällä asteittain pyritään siihen, ja uskon, että seuraavallekin hallitukselle riittää tässä kyllä työkenttää. Jos ed. Nepposen puolue on silloin hallituksessa, niin siinä on sitten kyllä mahdollisuus tehdä suuriakin tekoja, jos vaan rahaa löytyy.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä tietysti on juuri niin kuin ensiksi ed. Virtanen kertoi ja nyt ed. Vihriälä kertoi, eli molemmat kertoivat suuren totuuden, vaan vähän eri kantilta.

Arvoisa edustajatoverini Vihriälä, te nyt jätitte seuraavalle hallitukselle kohtuuttoman ison työtehtävän. Miksi ihmeessä te sillä tavalla teette? Teidän olisi pitänyt nimenomaan katsoa, että nipistätte sen työtehtävistä ja helpotatte sen roolia, ja nyt te teette justiin päinvastoin. Tässä suhteessa te, ed. Vihriälä, joka olette loistava kansanedustaja — tätä saa käyttää vaalimainoksena — olette turhan pidättyväinen ja vaatimaton.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On syytä välillä olla, ed. Pulliainen, myöskin pidättyväinen. Ei voi kaikkea saada yhtä aikaa korjattua, ja tämä liittyy nyt tämän hallituksen linjaan, mikä on valittu, ja sitä viedään määrätietoisesti eteenpäin. (Ed. Pulliainen: Ei saa olla pidättyväinen!) — Kyllä tietyissä asioissa pitää olla, mutta tämä suunta on aivan oikea, tästä me olemme varmasti ed. Pulliaisen kanssa aivan samaa mieltä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On sinänsä tietysti kaunista ja hyvien tapojen mukaista olla pidättyväinen noin yleisesti, mutta kun on puhe kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eduista, niin silloin tietysti toivoisi, että joskus pidättyvyys häviäisi vastuuntunnolle.

Reijo Laitinen /sd:

Rouva puhemies! Näinhän siinä on käynyt. Kun nyt olen saanut neljättä kautta olla täällä eduskunnassa, niin aina sitä on puhuttu, kun on hallituksessa oltu, että jääpähän jotain seuraavallekin hallitukselle huolimatta siitä, mikä puolue on hallituksessa kulloinkin istunut. Varmaa on kuitenkin se, että seuraavillekin hallituksille jää hyvin paljon tehtävää.

Tässähän on positiivisista asioista sinänsä kyllä kysymys ja on hyvä, että tehdään tiettyjä tasokorotuksia, joilla on positiivista vaikutusta ihmisten toimeentuloon. Mutta on pakko myöntää se, että kun nyt Suomi on vaurastunut erittäin kovasti, meillä on jaettu tulonsiirtoina huomattavat määrät muun muassa veropolitiikan kautta ihmisille rahaa, sitten on väestönosa, joka on jäänyt vähemmälle. Kyllä voisi ajatella sillä tavalla, että heikommassa asemassa olevien asemaa kohennettaisiin paremmin, kuin mitä tämä hallitus on tällä kaudella pystynyt valitettavasti tekemään.

Minusta tässä vastalauseessa 2 on olennainen asia, jossa puhutaan yhteensovittamisesta, kun se koskee valitettavasti myöskin muita sosiaalitukia, ja siitä huolimatta, vaikka tämä meidän sosiaalitukemme on melkoinen viidakko, niin kyllä tässä yhteensovittamisessa pitäisi, eikä vain pitäisi, vaan pitää päästä selkeämpiin ratkaisuihin niin, ettei toinen tuki syö toista tukea ja käteen ei jää juuri välttämättä mitään. Ei ole tarkoituksenmukaista tällaista lainsäädäntöä ylläpitää.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti, ed. Laitinen, olette aivan oikeassa. Tähän meillä löytyy konsti, siis, että kenellekään ei tapahdu etujen heikentymistä, ja se on se, että sanotaan, että tällä uudistuksella ei saa kenenkään euromääräistä etua pienentää. Sillä tavalla päästäisiin nopeasti liikkeelle.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen täällä viittasi nykyisen hallituksen toimiin ja tulevien hallituksien toimiin. Jos te olisitte ollut looginen tuossa puheenvuorossanne, voitaisiin viitata niihin hallituskausiin, jolloin vihreät tai kokoomus olivat mukana. Tässä suhteessahan meille ei olisi jäänyt mitään tekemistä näiden osalta.

Mutta vakavasti puhuttuna tämä lakihan sisältää muun muassa vammaisetuuksien korotuksia. Täytyy muistaa, että muun muassa tämä etuisuus on etuoikeutettua tuloa, joten käteenjäävä osuus on mielestäni varsin kohtuullinen, puhutaan kuitenkin aivan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. 15 euroa on hyvä askel parempaan suuntaan. Ehkä me kansanedustajat olemme niin hyvätuloisia, että se tuntuu pieneltä, mutta veikkaanpa, että näille henkilöille tämä on hyvin tervetullut, tästä on hyvä jatkaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin ed. Moilanen-Savolaiselle, että Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana oltiin aivan erilaisessa taloudellisessa tilanteessa kuin nyt ollaan Vanhasen hallituksen aikana. Nyt on miljardeja ylijäämäinen budjetti ja te kohtelette vanhuksia näin kuin kohdellaan tässäkin, että murusia annetaan. Tämä koskee, niin kuin täällä on todettu, kumminkin tämän maan pientuloisia ja vähävaraisia ihmisiä. Ensimmäisenä työnä te annoitte varallisuusveron poiston tämän maan varakkaimmille ihmisille, 230 miljoonaako se oli, ja tästä hamaan tulevaisuuteen ja jättiveronalennuksia, ja vielä varmuuden vuoksi prosenttimääräisinä hyvätuloiset sen saavat ja sitten jätetään miljoona tämän maan pienituloisinta ihmistä lähes nuolemaan näppejään. Kiinnittäisin myös huomiota, niin kuin täällä on todettu, tähän yhteensovittamisen ongelmaan. Ed. Pulliainen siihen konstin keksi, otetaan ne sanat käyttöön, että kenenkään edut eivät saa tämän johdosta muuttua.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä nyt ed. Kankaan logiikkaa ymmärrä. En minä näe, että tämän lain tarkoitus olisi jollakin tavalla rangaista heikommassa asemassa olevia, päinvastoin. Jos katsotaan Matti Vanhasen hallituksen aikaansaannoksia kokonaisuudessaan tulonsiirtojen osalta lapsiperheille, vammaisille, vanhuksille jne. ja myöskin satsauksia palveluihin, niin en minä tätä kyllä moittisi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Moilanen-Savolaiselle: Kyllähän te kerroitte, jos katsotaan edellisiä hallituksia, miten ne kohtelivat, mutta rahaa oli silloin paljon vähemmän jaossa. Nyt Suomen kuntatalous, minkä vastuulle nämä asiat on Suomessa laitettu, vanhusten- ja sairaanhoito sekä vammaisten hoito, on huonossa tilassa. Ei siinä voi kyllä kiitosta tälle hallitukselle antaa, päinvastoin. Kunnat ovat edelleenkin suurissa vaikeuksissa näitä palveluita ihmisille järjestäessään. Toivoisi, niin kuin Kuntaliitto viime viikolla vetosi tähän hallitukseen, että pitäisi saada harkinnanvaraisia valtionapuja nostettua, nyt joudutaan leikkaamaan liikaa.

Muun muassa kotikaupungissani Jyväskylässä on nyt tehty sitä, parikin valitusta on tehty, että vammaislain piiristä siirretään ihmisiä kylmästi vaan sairaanhoidon puolelle eikä anneta niitä vammaispalvelun kautta tulevia etuisuuksia, joita on jo vuosia saanut, vaan leikataan näitä. Se on ihmisryhmä, joka ei oikein voi puolustaa itseään, kun kaikki eivät osaa edes puhuakaan.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Luulisi kyllä kokoomuksen puolella erityisesti ymmärrettävän talouspolitiikkaa, minä olen aina uskonut. Silloin kun varallisuusvero poistettiin, siellä ei tainnut yhtään punaista nappia löytyä tuolta taululta, kun katselin, jotta se on vaan sillä tavalla, että kun ei ole rahnaa kassassa, ei ole oikein mistä menettääkään hirveän paljon tai jakaa.

Sen takia tässäkin kysymyksessä minusta tämä vastalause 2, jossa todetaan näistä ongelmista, on ihan hyvä siinä mielessä, jotta meillä on olemassa erinäköisiä loukkuja, joista puhuttiin, tuloloukuista, Lipposen hallituksen aikoihin ja joita pyrittiin purkamaan. Tietysti nyt Vanhasenkin hallituksen aikana on pyritty purkamaan joitakin loukkuja, mutta tässä on semmoinen sosiaaliloukku olemassa. Välttämättä, vaikka jotain etuutta nostetaan, niin toinen leikkautuu. Näin on monessa kohdassa näissä, lapsiperheiden osalta, vanhusten osalta. Sen takia nämä, joihin on kiinnitetty huomiota tässä vastalauseen 2 ponnessa, pitäisi kyllä hoitaa.

Sen takia minä odotan, että tämä menee kyllä kirkkaasti läpi tässä eduskunnassa, jos halutaan poistaa nämä loukut. Tietysti ne, jotka äänestyksessä ovat sitä mieltä, että nämä loukut pysytetään, painelevat vaan vihreätä nappia ja ovat sitä mieltä, että ei niitä poisteta.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela asettaa kyllä vastakkain minun mielestäni vääriä asioita. Kyllä tämä laki on selvä osoitus siitä, miten istuva punamultahallitus suhtautuu heikoimpiin ihmisiin. Meillä on aikaisemmilta viikoilta, kuukausilta, vuosilta jo paljon esimerkkejä — kansaneläkkeiden korotukset 7 eurolla ja sitten 5 eurolla, miten suhtauduttiin vaikeavammaisten subjektiiviseen oikeuteen saada henkilökohtainen avustaja jnp.

Meillä on samanlainen tilanne osittain kunnissakin heikoimpien osalta, kun pakkolainan vuoksi ovat kunnat joutuneet tinkimään. Ne ovat joutuneet tinkimään myöskin tällaisista asioista ja jopa niin, että kanteluita on lääninhallitukselle tehty vammaisten osalta. Täällä sanottiin, että suunta on oikea, mutta askeleet ovat kyllä aivan liian pienet. Sanoisin, että ne ovat täysin olemattomat, jopa osittain taaksepäinmenoa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on todettu, niin tämä hallituksen esittämä tasokorotus on kyllä todella vaatimatonta tasoa. Sitä voi verrata kansaneläkkeisiin tulleeseen 5 euron korotukseen. Pitää huomioida se, paljonko elantokustannukset ovat nousseet myös asumisen osalta — ja myöskin sähkö nousee ja kaikki muu — ja myöskin se, että silloin kun on kyse niistä palveluista, joita kunta antaa, silloin jos ei ole kyse subjektiivisesta oikeudesta, niitä ei tahdota saada, koska vedotaan, että talousarviossa ei ole rahaa. Näin valitettavasti ainakin Etelä-Pohjanmaalla on, en tiedä, onko Lapissa sitten kaikki niin hyvin.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! En henkilökohtaisesti usko siihen, että heikommassa asemassa olevien henkilöiden tilannetta voidaan edistää sillä, että käymme täällä pitkiä keskusteluja siitä, kenen hallitus on saanut mitäkin aikaiseksi. Ed. Kankaalle sanoisin, että ymmärrän täysin sen huolen, mikä oli Lipposen hallituksen aikana. Taloudellinen tilanne todellakin oli vaikeampi kuin tällä hetkellä, mutta minä veikkaan, että yksi tämän hallituksen parhaimpia saavutuksia on myös se, että varaudutaan tuleviin haasteisiin. Ihan ykkössijalle nostaisin kyllä ikääntymisen ja työelämään liittyvät kysymykset.

Mutta tämän lain yhteydessä, kun täällä aikaisemmin ed. Pulliainen sanoi, että ei olisi syytä jättää töitä tuleville hallituksille, tarkoitin, että jos aiemmat olisivat sen tehneet, niin meidän ei tarvitsisi tästä tänään keskustella. Sanon edelleenkin, että tämä on oikean suuntainen ja muun muassa 15 euroa on mielestäni varsin hyvä kädenojennus tältä hallitukselta.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela täällä heitti palloa kokoomuksen suuntaan. Kyllä me yhdyimme valiokunnassa siihen, että nämä yhteensovittamiset ovat ongelmia, ja siihen viitataan valiokunnan mietinnössä. Uskon, että kun tämä lausuma tulee äänestykseen, niin sitäkin hyvää lausumaa tullaan tukemaan, mutta tämä keskusteluhan lähti erityisesti siitä ja kiinnitin huomiota siihen, että nyt olisi hallituksella ollut mahdollisuus kiinnittää huomiota eriasteista hoitotukea saavien eläkeläisten asemaan. Hoitotuki ei useinkaan riitä korvaamaan toimintakyvyn alentumisesta johtuvia ylimääräisiä kustannuksia. Nyt olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa, se jäi vaan tekemättä valitettavasti. Nyt kokoomus on esittänyt eriävän mielipiteen tässä asiassa.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä Vanhasen—Heinäluoman hallitus haluaa auttaa heikommassa asemassa olevia. (Ed. Nepponen: Emme usko, tehkää jotakin!) — Ja nimenomaan, ed. Nepponen, tällä lailla myöskin tähän päämäärään pyritään. Myönnämme avoimesti, että tämä ei ole riittävä, mutta aivan oikean suuntainen, ja ed. Nepponenkin sen tunnustaa. — Kun ed. Vielma toi esille taas kuntien vaikeudet ja pakkolainat, mitä on, ed. Vielma, te hyvin tiedätte, milloin ne syntyivät, missä olosuhteissa. Näiden sosiaalietuuksien yhteensovittamisesta olen aivan samaa mieltä, mitä täällä on esitetty. Sehän on kohtuutonta, että siinä toinen etuus syö toista. Eilen viimeksi sain juuri tämmöisen eläkeläisen paperit, jossa oli näin käynyt, ja se tuntuu ikävältä, kun näin käy. Mutta sitten ed. Esa Lahtelalle haluaisin todeta, että, ed. Esa Lahtela, te olette myöskin hallituksessa ainakin tällä hetkellä olevan puolueen kansanedustaja ja minä toivoisin, että tekin istutte joko hallituksessa tai sitten siirrytte oppositioon.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Moilanen-Savolainen jo tuolta selän takaa häipyi pois, mutta hän lukee pöytäkirjasta sitten tämän sanoman, nimittäin sen, että se suuri muutos, mikä on tapahtunut niihin aikaisempiin aikoihin, on se, että tämä hallitus ei näy saavan harmaata ja mustaa taloutta lainkaan kuriin. 5 miljardia euroa jää verotuloja kantamatta, ja jos ne olisi käytettävissä, niin eipä tämmöisiä keskusteluja tarvitsisi täällä käydä ollenkaan.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Vihriälälle sanoisin, että kyllä on ensinnäkin korkean elintason maassa Suomessa suorastaan häpeä puhua tänä päivänä, niin kun täällä on puhuttu, köyhyyspaketista. Ja sitten meille tuodaan lakiesityksiä, jossa pieniä roposia heitetään sinne tänne, ja kerrotaan, että suunta on oikea, mutta askeleet liian pieniä, ihan kuin Bernsteinin oppi aikoinaan. Mutta sanoisin näin, ed. Vihriälä, että tahtoa on, mutta ei kykyä sitten kuitenkaan hoitaa tätä asiaa. Ja nyt on paljon parempi taloudellinen tilanne, paljon paremmat resurssit kuin 10 vuotta sitten, ja ed. Vihriälä tietää myöskin ihan hyvin, mikä oli tilanne 90-luvun alussa ja miksi. Sitä hoidettiin talkoilla ja jouduttiin puuttumaan vähän jokaiseen asiaan, jopa hyvin vaikeisiinkin asioihin. Niitä on turha muistella, ja nyt pitäisi katsoa, kun rahaa kirstussa on enemmän, ja antaa sinne, minne se raha kuuluu, eli vähäosaisille.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa näin pakanana, viitaten tuonne aiempiin keskusteluihin, voisi kai nyt vedota kirkkohistoriaan. Kirkkoisä Tuomas Kempiläinen totesi aikanaan, että viimeisellä tuomiolla sinulta ei kysytä, mitä olet puhunut tai kirjoittanut, vaan mitä olet tehnyt. Kun tässä nyt on erilaisia hallituksia syytetty tekemisistä tai tekemättä jättämisestä, niin joka tapauksessa toivoisi, että näissä kaikkein heikoimpia koskevissa asioissa edes joku hallitus tekisi jotakin ennen sitä viimeistä tuomiota.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Sehän on vähän sillä tavalla, että kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Oppositiopuolueen kansanedustajat tietysti, kun syövät oppositioleipää, laulavat oppositiolauluja, ja hallituspuolueessa on taas päinvastoin. Näin se on aina kulkenut ja näin se näyttää kulkevan (Ed. Nepponen: Ei se riitä selitykseksi!) myöskin jatkossakin. Mutta ongelma, asia ongelmana on tosi vakava, mistä me nyt puhumme. Siis tosiasia on se, että köyhyys on Suomessa kasvanut samanaikaisesti, kun varallisuus on lisääntynyt kovasti. Kun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, niin kyllä yhteisvastuullisesti, ottamatta kantaa mihinkään poliittiseen ideologiaan, tulisi tämä asia hoitaa. Eiköhän sovita nyt niin jo ennen tässä vaaleja, että ensi vaalikaudella käynnistetään köyhyyden poistamisen politiikkaohjelma, jolla estetään, ehkäistään ja poistetaan köyhyys Suomessa? Sosialidemokraatit haastaa näihin talkoisiin muut puolueet mukaan.

Yleiskeskustelu päättyy.