Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Äsken kyselytunnilla käydyn verokeskustelun perään sopii hyvin tämä seuraava hallituksen esitys. Esityksen tarkoituksena on saattaa osingosta perittävää lähdeveroa koskevat kansalliset säännökset vastaamaan EY-oikeutta ja EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Keskeisin ajatus on se, että yleisesti ja rajoitetusti verovelvollista osingonsaajaa verotetaan samanlaisessa tilanteessa samalla tavalla.

Nyt tilanne on ollut se, että ulkomailta tulevaa osinkoa on verotettu ja Suomessa vastaavan tyyppinen osinko on ollut verovapaata. Hallitus on tehnyt siitä johtopäätöksen, että vapautetaan nämä ulkomailtakin tulevat osingot, tehdään ne verovapaiksi. Toinen aivan samanlainen vaihtoehto olisi ollut se, että kotimaassa tämän tyyppiset osingot olisi tehty verollisiksi, jolloin olisi täytetty tämä EU-direktiivi. Nyt hallitus sen sijaan, että olisi tätä pääomatuloa ryhtynyt verottamaan, näitä osinkoja, vapauttaa myös ulkomailta tulevat osingot, tekee ne verovapaiksi.

Tämä on kyllä aika tavalla ristiriidassa siihen nähden, mitä äsken muun muassa veroministeri, valtiovarainministeri Katainen täällä puhui esimerkiksi työn verotuksen suosimisesta. EY-lainsäädäntö edellyttää yhtäläistä kohtelua eikä suinkaan pääomaverotuksen keventämistä. Yhtäläistä kohtelua olisi tullut hakea toisesta suunnasta, kuten jo totesin.

Viime vuosien pääomatulojen verotusta on eri tavoin kevennetty. On poistettu varallisuusvero, ja lisäksi hallitus haluaa edelleen keventää yritysvarallisuuden perintöveroa, kun taas palkansaaja maksaa paljon ankarampaa veroa niin tuloistaan kuin esimerkiksi palkansaajalle tyypillisestä perinnöstä eli asunnosta. Oikeudenmukaisuus kuitenkin edellyttäisi, että veroa perittäisiin maksukyvyn mukaan progressiivisesti suosimatta joitakin tulolajeja, kuten pääomatuloja. Samalla toisia rangaistaan, kuten palkka- ja etuustuloja erityisesti, tässä muun muassa työttömyysturvatulot.

Verohallituksesta saatujen tietojen mukaan EU- ja Eta-valtioissa asuville maksetut osingot ovat olleet noin 1 279 miljoonaa euroa verovuonna 2006 ja noin 5 422 miljoonaa euroa vuonna 2007. Vuonna 2006 perityt lähdeverot ovat olleet runsaat 20 miljoonaa euroa ja hieman yli 12 miljoonaa euroa vuonna 2007. Lisäksi todetaan: "Voidaan arvioida, että lainmuutoksen jälkeen vastaavat lähdeverot menetetään.” Elikkä tässä hallitus antaa jälleen osinkotulojen saajille lahjan ilman mitään vastiketta.

Vasemmistoliitto ei voi pitää tämän suuntaista veropolitiikkaa oikeana. Tulemme asian toisessa käsittelyssä esittämään, että tämä lakiesitys hylätään.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näinhän pitääkin tehdä, kun on porvarihallitus. Eihän siinä ole mitään ihmeellistä.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa toistaa taas sitä virhettä, mitä kuultiin äsken kyselytunnillakin. Hän unohtaa sen, että ennen kuin henkilö voi saada osakeyhtiöstä pääomatuloa, osinkoa, yhtiön on tehtävä tulosta. Tästä tulosta Suomessa yhtiö maksaa 26 prosenttia veroa, ja sen päälle sitten siitä nostettavasta pääomatulosta maksetaan se usein 28 prosentin vero. Eli kuten tuossa äsken valtiovarainministerin puheenvuorossa kuultiin, niin todellisuudessa se vero on usein näistä pääomatuloista yli 40 prosenttia.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! 28 prosenttia maksetaan osinkotuloista, ja välttämättä tämä ei ole niin sanotusti tuottavaa, vaan se voi olla niin sanottua laiskaa rahaa, ja meidän mielestämme tämä on täysin kohtuuton. Tässä olisi voitu aivan yhtä hyvin tehdä toisinpäin tekemättä millään tavalla vääryyttä, mutta nyt hallitus on valinnut sen porvarilinjan, kuten edustaja täällä aikaisemmin totesi. Tämä on porvarien linja. Vapautetaan osinkotulot verosta ja palkkatuloja, työttömyysturvaa taas sen sijaan verotetaan, vaikka ne ovat todella pieniä tuloja.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin ed. Katajalle vaan huomauttanut, kun tässä on jatkuvasti keskustelua siitä, että jostakin tulosta on jo maksettu veroa ja se täytyy huomioida sitten, kun lisäverotusta mietitään, että itse asiassa, kun menette, edustaja, kauppaan, niin te olette siitä rahasta, jolla sinne kauppaan menette ostoksille, joskus maksanut jonkun veron ja silti siinä on arvonlisävero päällä, kun ostatte hyödykkeitä kaupassa. Tämähän on loppuun kiertymätön kehä, jos me lähdemme jatkuvasti pohtimaan eri verotusmuotoja siitä, onko jostakin rahasta tai tulosta jossakin kierron kuluessa joku veromuoto otettu. Kyllä meidän täytyy arvioida tätä asiaa kokonaisuutena ja siltä pohjalta tehdä nämä veropoliittiset ratkaisut eikä aina veivata siihen, että jostakin rahasta joku vero on jo maksettu.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tältä osin kun yritys maksaa veroa ja sen jälkeen siitä samasta rahasta vielä yhtiön osakas, joka nostaa pääomatuloa, maksaa veroa, niin kyse ei ole sen rahan pyörimisestä tuolla tavalla henkilöltä toiselle, vaan kyse on siitä, että kun yhtiö käy vaikkapa kauppaa ja siitä kaupasta yhtiöön kertyvä raha päätyy lopulta osingoksi, niin aivan tässä suorassa ketjussa usein veron määrä nousee yli 40 prosenttiin. Se on kokonaan toinen juttu, aivan kuten edustaja totesi, mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se nettoraha, oli se sitten 60 prosenttia tai jotain sitä luokkaa, on päätynyt sinne yrittäjän tai pääomatuloa saavan käteen.