Arvoisa puhemies! Tänä aamuna soi puhelin seitsemän jälkeen ja siellä eräs henkilö kysyi, mitä siellä hallitus on tekemässä. Sitten kun tulin eduskuntaan, kaikki muutkin saivat lukea lehdistä, jotta hallituksen perustama sosiaaliturvavakuutuskomitea on suunnittelemassa työttömyysturvaleikkausta, jopa siten, jotta puolet ajasta vähennettäisiin pois. Kun ottaa huomioon sen, jotta suomalainen työttömyysturvan taso on jo matalampi kuin muissa Pohjoismaissa, niin se tuntuu aika kovalta ratkaisulta. Vielä kun liitetään siihen ajatus siitä, mitä hallitus on tehnyt veropolitiikan osalta, jotta on rikkaille jakanut rahaa ja on jakamassa ensi vuonna lisää, niin tämä yhtälö ei oikein tässä ajassa toimi.

Kysyn: Aikooko hallitus toteuttaa tämän esityksen, mikä on siltä komitealta tulossa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Asiahan on niin, että komiteassa on valmistelussa ja selvityksessä erilaisia asioita. Siellä on mukana myöskin ay-liike, joka on näitä asioita siellä pohtimassa, ja odotan, että siellä varmasti yksissä tuumin näitä asioita pohditaan. Kyllä työttömyysturva on siellä yhtenä asiana, joka on listalla, jota pohditaan, mutta toisin kuin kysyjä sanoo, mitään esityksiä ei ole tehty, mitään päätöksiä ei ole tehty; asia on siellä pohdinnassa.

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että ainakin ay-liikkeen ihmiset ovat vastustaneet tämän tyyppisiä leikkauksia. Kun miettii tätä aikaa, mikä nyt tällä hetkellä on olemassa, niin tietysti tämä uutisointi, kun se ajoittuu kunnallisvaalien jälkeen, tuntuu jotenkin aika tarkoitushakuiselta.

Sitten toinen kysymys: Kun on kuultu näistä lomautuksista, irtisanomisista — rakennusalalla ollaan sanomassa väkeä irti, työttömyys lisääntyy, puunjalostusalalla on loppumassa paljon yrityksiä, metalliala näyttää menevän alaspäin — niin eikö tämmöiset uutiset leikkauksista pitäisi jättää jo laskematta läpi? Jos se on salainen komitea, niin miksi tämmöistä tuodaan esille, pelotellaan ihmisiä, vai onko siinä todella niin, että hallitus aikoo tehdä nämä, pohjustaa jo tähän malliin tätä asiaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Komitea ei ole tästä uutisoinut sen enempää kuin kukaan hallituksen jäsenistä, vaan kyllä tämä on niitä asioita, jotka ovat siellä keskustelussa ja pohdinnassa, ja varmasti sitä kautta se on tullut sieltä julkisuuteen. En usko, että komitean jäsenet, myöskään ay-liikkeen jäsenet, jotka siellä istuvat, haluavat rajata joitakin asioita jo lähtökohtaisesti pohdiskelun ulkopuolelle silloin kun kysymys on sosiaaliturvasta. Kyllä minä uskon, että jos tavoitteena on työllisyysjaksojen lyhentäminen, kannustavuuden lisääminen ja perusturvan vahvistaminen, se tarkoittaa sitä, että myöskin työttömyysturvaa silloin voidaan näistä näkökulmista pohtia.

Herra puhemies! Oliko Helsingin Sanomien tänään julkaisema uutinen virheellinen, onko Sata-komitea leikkaamassa työttömyysturvan kestosta puolta pois, niin kuin Helsingin Sanomien uutisissa oli? Onko se virheellinen? Ja mitä mieltä te olette siitä? Työttömyysturva on viimesijainen toimeentuloturva työttömälle ihmiselle, se on riittämätön. (Ed. Zyskowicz: Toimeentulotuki on viimesijainen!) — Toimeentulotuki, ed. Zyskowicz, on vielä pienempi. (Välihuuto) — Mutta jos tulee ansioita, niin se työttömyysturva leikkaantuu pois. — Työttömyysturva on työttömälle viimesijainen käytännössä, ja nyt sitä ollaan puolittamassa, ja kuitenkin meillä on noin parisataatuhatta ihmistä työttömänä. Miten te aiotte heidän toimeentulonsa turvata jatkossa, jos tämä Sata-komitean esitys, mikä Helsingin Sanomissa on, toteutuu?

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Toistan vielä kerran, että mitään esitystä ei ole, mutta pohdinnassa on asioita. Tässähän on kysymys siitä, että siellä on mietitty sellaista rakenteellista muutosta, että olisi tällainen aktiivijakso ja sitten työnhakujakso ja silloin toisessa tuki voisi olla nykyistä korkeampi; jonkunlaista rakenteellista muutosta siellä on mietitty. Ja mitäpäs se haittaa, jos pohditaan erilaisia malleja, ed. Kuoppa? Ei kai nykymalli kuitenkaan voi olla niin kiveen hakattu, että mitään muuta ajatusta ei sallittaisi. Ja kuten sanottu, kyllä siellä on hyvin vahva kolmikannan, ay-liikkeen edustus mukana. Ei minulle ainakaan ole tullut sieltä tietoon, että he vastustaisivat tätä pohdintaa.

Herra puhemies! Tämän päivän Keskisuomalaisessa oli näyttävä juttu siitä, että tuloerot ovat nyt voimakkaassa kasvussa. Verotus suosii hyvätuloisia, ja perusturvan jatkuva jälkeenjääminen rankaisee köyhiä. Nyt kun tätä uudistusta tehdään, niin kysyn: Tuleeko perusturvaan uutta rahaa, vai onko hallitus lähtenyt siitä, niin kuin kuntapuolellakin tämä näyttää olevan lukkoon lyöty, että uutta rahaa ei anneta vaan köyhyyttä jaetaan? Eli pannaanko sinne uutta rahaa, ja pyrkiikö hallitus nopeasti eroon näistä Suomelle todella häpeällisistä leipäjonoista?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Toisin kuin kysyjä sanoo, kuntapuolellehan on tullut lisää rahaa, ehdottomasti, selkeästi tällä vaalikaudella lisää rahaa. Tällä vaalikaudella myöskin sosiaaliturvaan on jo päätetty lisätä, perusturvaan, rahaa: rahoitusta on tullut sekä eläkkeisiin että lapsiperheille että muuhun yleiseen sosiaaliturvaan. Mutta sen lisäksi tämä komitea miettii asiaa tietenkin siitä lähtökohdasta, että jos saamme elatussuhdetta tässä maassa nostettua elikkä saamme työttömyysjaksoja lyhennettyä ja ihmisiä töihin sekä sieltä nuoremmasta että vanhemmasta päästä, eläkkeelle siirtymistä pidennettyä, niin meillä on elatussuhde parempi. Silloin meille tietysti syntyy väljyyttä myöskin sosiaaliturvan parempaan rahoittamiseen. Mutta se on kiinni elatussuhteesta: sosiaaliturvan rahoittaminen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä on kiinni suomalaisesta työstä, siitä miten paljon me saamme pidettyä suomalaisia työn syrjässä kiinni.

Arvoisa puhemies! Joskus on tuntunut siltä, että tuo Sata-komitea on sellainen salakomitea, jonka valmistelusta ei oikeastaan julkisuudessa keskustella, joten on hyvä, että sieltä on nyt tullut uutisia siitä, mitä siellä suunnitellaan. Hyvää on esimerkiksi se, jos työmarkkinatuen tarveharkinta poistuu, koska se on yksi selvimmistä tuloloukuista, joita meillä tässä maassa on. Mutta jos kuvitellaan, että työttömyysturvan kestoa tai tasoa operoimalla saadaan lisää kannustavuutta, niin unohdetaan kyllä työttömyysturvan ja muiden sosiaaliturvamuotojen yhteensovittaminen. Haluaisinkin esittää kaksi kysymystä:

Voiko ministeri luvata, että se tuo vain yksimielisen työttömyysturvaesityksen, jonka myös työntekijät pystyvät hyväksymään?

Ja — toinen kysymys — voitteko te luvata, että asumistukea parannetaan, koska se on työllisyyden ja kannustavuuden näkökulmasta se kaikkein suurin ongelma?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän meillä työttömyysturva nyt on aika monimutkainen, siellä on neljä eri tasoa. En näkisi pahitteeksi, että sitä myöskin selkeytettäisiin, jos siitä todellakin päästäisiin jonkunlaiseen yhteisymmärrykseen.

Mitä tulee asumistukeen, niin meillä on asumistuki ehkä tämän maan kaikkein monimutkaisin tukiviidakko, mitä ikinä voi olla. Meillähän on eläkeläisille oma asumistuki, opiskelijoille oma ja sitten yleinen asumistuki. Pyritään asumistuen selkeyttämiseen, mikä on huomattavasti helpommin sanottu kuin tehty. Jos jonkun pitäisi nyt puhtaalta pöydältä asumistuki ryhtyä tähän maahan laatimaan, niin tämmöistä ryteikköä ei kukaan keksisi, ei edes insinööri. Se on niin monimutkainen.

Arvoisa puhemies! Työttömyysturva on tärkeä etuisuus niille, jotka sitä saavat ja ovat sen tarpeessa. Mutta vieläkin tärkeämpää on se, että työttömyysturvalta päästään mahdollisimman nopeasti töihin. Sen takia on tärkeätä kiinnittää huomiota nopeaan työllistymiseen sen jälkeen, kun on jääty työttömäksi. Nyt tämä järjestelmä, joka tällä hetkellä Suomessa on, ei tässä suhteessa ole toiminut parhaalla mahdollisella tavalla, vaan siinä on tällainen tietty passivoiva elementti, koska siinä ei ole sellaista kannustavuusporkkanaa, että kannattaa välittömästi itse hakeutua näihin aktiivitoimiin. Tämä on se olennainen kysymys, että päästään tässä asiassa eteenpäin, että myöskin ne ihmiset, jotka kokevat sen tilanteen omakohtaisesti, että jäävät työttömäksi, tajuavat, että he tekevät itselleen suuren virheen, jos he eivät heti välittömästi lähde aktiivisesti etsimään uutta työtä. Tämän takia (Puhemies: Kysymykseen!) kysynkin: Saadaanko järjestelmää muutettua niin, että se kannustavuus paranee?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on ollut erilaisia järjestelmiä, ja erilaisia tehtäviä on tehty, kuten ed. Filatov hyvin tietää, jo viime kaudella. Muun muassa tämä työttömyysputki on ollut meillä tarkastelussa aika monenakin vaalikautena, ja on huomattu, että siihen, mihin putki loppuu, sitten tulee tällainen, sanoisinko, loukku tai tasanne tai seisake. Kyllä on syytä, jos me haluamme sitä, että työurat pidentyvät ja että mennään myöhemmin eläkkeelle, tarkastella tätä, toimiiko tämä putki nyt tässä ajassa ihan oikeudenmukaisella ja hyvällä tavalla. Meillä on ihmisten elinikä noussut, he ovat terveempiä, kykenevät olemaan pitempään työssä, mutta meidän eläkejärjestelmämme vielä joku vuosi sitten olivat sillä tavalla rakennetut kuin keski-ikä olisi se muutaman kymmenen vuoden takainen. Nyt ajattelutapakin on muuttunut. Onneksi meillä myöskin työelämässä ikääntyneitä paremmin otetaan töihin ja heitä paremmin työelämässä kyllä pidetään, koska työurat ovat pidentyneet jo viimeisten eläketietojenkin mukaan.

Arvoisa puhemies! Olen ymmärtänyt, että eräs kantava ajatus tässä Sata-hankkeessa on se, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin joutenolo ja näin myös niiden kohdalla, jotka eivät aivan samaa panosta voi työelämään antaa. Olenko ymmärtänyt oikein, että olisi malli, jossa olisi ikään kuin takuueläke, jonka päälle jopa voisi sitten omia tuloja kasata?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Kyllä meillä täytyy olla nykyistä suuremmat mahdollisuudet tehdä työtä myöskin eläkkeeltä — tarkoitan nyt työkyvyttömyyseläkettä. Voi olla, että siellä on työkyvyttömyyden syynä ollut sellainen sairaus, josta on jo parantunut, ja voi tulla takaisin töihin, esimerkkinä vaikka masennus, josta voi parantua, tulla takaisin töihin. Ihmiset pelkäävät, että he menettävät sen eläkkeen, jonka he ovat jo kertaalleen saaneet. Tässä se polku sinne työelämään pitäisi tehdä kyllä nykyistä sujuvammaksi, ja tätä juuri nyt mietitään.

Mitä tähän takuueläkkeeseen tulee, niin se on siellä työlistalla kyllä Sata-komiteassa. Sehän tarkoittaa sitä, että kaikkein pienimpien eläketulojen varassa olevien asemaa parannetaan nykytilaan nähden, ja se tarkoittaa niitä, jotka kymmeniä vuosia, esimerkiksi vammaiset, ovat tällä kaikkein pienimmällä kansaneläkkeellä.

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tästä asiasta keskustellaan, ja oli hyvä, että maan valtalehti informoi meitä ja Suomen kansalaisia näistä alustavista suunnitelmista.

Nyt minulle myöskin selvisi se, miksi kunnallisvaalien alla mainoksissa oli hanskoja: nyt ymmärrän, että nämä hanskat on tarkoitettu sitä varten, että voidaan tehdä likaisia töitä ja heikentää työttömyysturvaa. Korostaisin nyt tässä tilanteessa vielä sitä, että meillä työttömyysturvan taso on esimerkiksi muita Pohjoismaita 200—300 euroa kuukaudessa heikkotasoisempi. Minusta pitäisi kääntää tämä kysymys sillä tavalla, onko hallitus varautunut siihen, että tätä heikkoa työttömyysturvan tasoa parannetaan eikä sitä lähdetä heikentämään erinomaisen kyseenalaisin konstein.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Juuri näin kuten ed. Gustafsson sanoi. Nyt on ollut pohdinnassa myöskin se, että aktiiviajan tuki olisi korkeampi, ja näissä muissa Pohjoismaissa täytyy katsoa sitten, mikä on se pituus, ei se pelkkä taso, vaan mikä on se työttömyysturvan pituus ja minkälaiset ovat kuntoutus- ja koulutusmahdollisuudet. Kyllä meillä työttömissä on paljon niitä, jotka ovat osatyökykyisiä, ja silloin he pystyisivät tekemään osan työpanosta, mutta he tarvitsevat siihen erilaisia kuntoutus- ja muita tukitoimia. Nyt me mietimme myöskin tällaista työpankkimahdollisuutta, bonus-kokeilua ja työllistämislisäkokeilua, jotka olisivat tällaisia uusia elementtejä siihen, miten myöskin osatyökykyiset ja sellaiset, joilla on huonompi koulutus, voisivat vielä tulla mukaan työelämään ja antaa osan työpanostaan yhteiskunnan hyväksi.

Herra puhemies! Luulisi, että hallituksella on kanta näinkin tärkeään kysymykseen, eli kysymykseen siitä, lyhennetäänkö työttömyysturvan kestoa vai ei. Ei ole mielestäni oikein, että hallitus ministeri Hyssälän suulla piiloutuu tämän Sata-komitean työskentelyn taakse. Kyllä näin tärkeässä kysymyksessä pitää olla hallituksella kanta. Onhan se aivan kummallinen tilanne, että 8 vuoteen työttömyysturvan perustasoon ei ole tehty tasokorotusta, ja nämä kaikkein vähiten työttömyysturvaa saavat joutuvat maksamaan muuten 22 prosenttia vielä veroa siitä vähäisestä työttömyysturvasta, enemmän kuin esimerkiksi osinkotulojen saajat, mikä on kummallinen tilanne.

Eli kysymykseni on se, että varsinkin kun täällä puhutaan, että muka työttömät ovat jouten, ja ed. Satonenkin toteaa, että nykyinen työttömyysturva ei muka kannusta etsimään työtä, (Puhemies: Mutta nyt siihen kysymykseen!) niin onko hallituksella kanta työttömyysturvan keston lyhentämiseen vai ei, ja mikä se on?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei hallitus ainakaan tällaista esitystä tänne ole vielä tuonut. Komitea tekee nyt työtään. Sillä on laaja tehtävä: (Ed. Laakso: Mikä on hallituksen kanta?) toisaalta sekä sosiaaliturvan parantamisessa, yhtenäistämisessä, selkeyttämisessä että myös sellaisen kannustavuuden lisäämisessä, jolla saadaan ihmisiä töihin paremmin. Komiteassa työmarkkinajärjestöillä on vahva edustus. En usko, että sieltä kauhean huonoja esityksiä tämän osalta tulee. Kyllä se komiteassa tulee hyvin tarkkaan harkittua.

Minäkin tuon Hesarin uutisen jälkeen selasin läpi sen tuoreen pohjan, joka on nyt siellä komiteassa parhaillaan. Siellä on hyvin paljon mitä erilaisimpia ideoita ja esityksiä, ja sen voin sanoa, että läheskään kaikki niistä eivät voi toteutua, koska niiden hintalappu on verraten suuri — suurin yksittäinen esitys maksaa 300 miljoonaa euroa lisää. Se muistaakseni liittyi työttömyysturvan parantamiseen. Eli kyllä siellä on pitkä toimenpidelista erilaisia asioita olemassa. Antaa nyt sen komitean työskennellä. Siellä on laaja pohja. He tekevät esityksensä, ja sen jälkeen sitten hallitus tulee kyllä kertomaan oman kantansa.

Herra puhemies! Työnteon tulee aina kannattaa. Sen, joka ottaa vastaan esimerkiksi pienipalkkaisen ja raskaan työn, tulee saada enemmän kuin sen, joka on työikäinen ja työkykyinen, mutta ei tee työtä. Kysyn: Onko komitea valmistelemassa konkreettisia esityksiä, joilla työnteon kannattavuus ja kannustavuus paranee?

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Juuri tähän keskitytään hyvin pitkälti, että miten myöskin sellaiset henkilöt, joilla ei ole huippukoulutusta, mutta jotka ovat hyvin motivoituneita kuitenkin työmarkkinoille siirtymiseen, voisivat nykyistä paremmin siirtyä töihin. Ja usein tässä on esteenä se, että he pelkäävät menettävänsä ne sosiaaliturvaetuudet, jotka heillä on, jos he ottavat työtä vastaan, ja elämään tulee epävarmuutta.

Me teemme nyt sellaista mallia, joka kulkee työllistämislisämallin nimellä, ja katsotaan, voisiko niitä sosiaaliturvaetuuksia pitää esimerkiksi puoli vuotta työllistyttyään mukana, jotta saisi sen elämän klaarattua ja uskaltaisi ottaa vastaan sitä työtä, joka monta kertaa ei ole kovin huippupalkkaista, mutta kuitenkin työtä, josta saisi elantoa; miten voisi sitä työtä kuitenkin ottaa nykyistä paremmin vastaan.

Tässä tehdään äärettömän vakavaa ja hyvää työtä erittäin laajan asiantuntijajoukon tiimoilta. Työ ei ole helppoa. Se olisi tehty jo, jos se olisi helppoa, mutta me vakavasti pyrimme tässä tekemään tätä työtä, ja minä toivon, että siihen saadaan laaja (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) kansalaistuki myöskin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Viimeisen 10 vuoden aikana työikäisen väestön määrä on lisääntynyt 80 000—90 000 henkilöllä. Tästä edespäin, vuoteen 2020 mennessä, työikäisen väen määrä vähenee 200 000 ihmisellä. Jos me haluamme, että talous kasvaa, on täysin kestämätöntä, että työpanos vähenee. Jotta työpanos ei vähenisi yhtä paljon kuin työikäisen väen määrä, meidän pitää saada niitä ihmisiä, niitä, jotka tänään ovat työttöminä, niitä, jotka huomenna ovat työttömyysuhan alla, radikaalisti paljon enemmän työmarkkinoille. Ja nyt tarvitaan myös niitä toimia, joilla koulutetaan, tarvitaan koulutukseen panostamisen rahoitusta, työvoimapoliittisen koulutuksen lisäämistä ja vastaavia muita toimia, joilla pidetään huoli siitä, että ne ihmiset, jotka ovat työttömyysuhan alla, entistä useammin voisivat tulla rekrytoiduiksi normaaleille työmarkkinoille. Totta kai työttömyyden perusturva on myöskin tärkeä, mutta yhtä tärkeä on sekin seikka (Ed. Gustafssonin välihuuto) — ja vielä, ed. Gustafsson, ehkä vielä vähän tärkeämpi — että sen sijaan (Puhemies koputtaa), että ihmiset joutuvat työttömiksi, huolehditaan siitä, että he ovat kelvollisia ja kykenevät rekrytoitumaan normaaleille työmarkkinoille.

Arvoisa puhemies! Pääministeri on monesti todennut, että tämä hallitus on sosiaalisempi kuin muut aikaisemmat hallitukset. Samanaikaisesti kuitenkin isotuloisille ja rikkaimmille annetaan verohelpotuksia ja tunnutaan jatkossakin annettavan, ja samanaikaisesti pelotellaan ja ollaan tekemässä ikään kuin salaa siellä salakomiteassa nyt tämmöistä työttömien työttömyysturvaleikkausoperaatiota.

Aiotteko perua näitä verohelpotuksia, mitä ensi vuodelle on tarkoitus antaa, koska se olisi minusta semmoinen rohkea ja näyttävä teko siinä, jotta annetaan se viesti, jotta pidetään köyhemmistäkin huolta, koska se vie pohjaa myös kuntien valtionosuuksien kasvattamiselle tai näiden etuuksien rahoittamiselle?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuloveronkevennyksiä tehdään kaikkiin tuloluokkiin ensi vuonna. Kysymys ei ole siitä, että valtio antaisi hyvää hyvyyttään omasta pussistaan jotakin, vaan valtio ottaa ihmisten kukkaroista ja taskuista ensi vuonna vähemmän, ja meistä se on oikein. Yleensä varsinkin tämmöisinä heikkoina talouskasvun aikoina on järkevää tehdä elvyttäviä toimenpiteitä, ja yksi elvyttävä toimenpide on ostovoiman kasvattaminen. Meidän mielestämme on oikein, että suomalaiset ihmiset saavat suuremman ostovoiman ensi vuonna. Tuloveroa kannattaa keventää myös rakenteellisista syistä, jotta työnteon palkitsevuus ja kannustavuus on suurempaa ja työn tarjoaminen on mahdollisempaa kuin silloin, jos työn hinta on liian kova. Eli on rakenteelliset syyt mutta myös suhdannesyyt kohdistaa tuloveronkevennykset, eli jättää ihmisille enempi heidän omaa rahaansa taskuun juuri ensi vuonna eikä esimerkiksi tänä vuonna, kuten emme tänä vuonna tuloveroa keventäneetkään.